Vapaus, October 18, 1951

              Mrten
Trlm
le Siding
1
FARMARIEN
PÄIVÄPALSTA
Veden merkitys
karjan ruokinnassa
K i r j . tri H U U G O NIINIVAARA
niittävän veden saanti, v a i k u t t aa
® ratkaisevasti kotieläintemme tecyey-
Shlnalfi^ t« D Ja tuotantoon, k i r j o i t t a a töhtari
Hnugo Nuhivaara PienvUjcUjälehdes-rlaaa
Imulalla 0 .
Johtuu mieleeni eräs vuosia sitten
^ F R Altfn Btttmut tapaus, j o k a mielestäni s a t -
f l V A I ^ r ^y^^^ y g j g „ merkitystä k a r j an
R C O LT nokinnassa. Eräänä t a l v i a a m u n a t u -
* ]«. luokseni hätääntyneenä n a a p u r i -
l Dlal 5.7331 mökin emäntä, j o k a k e r t o i a i n o a n l e h -
^jnsä sairastuneen. Tuntomerkkinä
Mnborland Stii oii syömättömyys. Kävin p a i k a l l a j a
totesin, etteivät lehmän vatsaäänet
olleet säännöllisiä j a t u r p a ÖU k u i ­va.
Pyysin emäntää a l u k s i tarjoamaan
jdunällc vettä. Jos se eOikä^ W
lehmä joi kipollisenjä pyysi fcatseel-
'are Co.
ARAA
IKONKTTA
MOOTTOREITA
irthur, Oniailö
.LE
nne meidän
tarpeita.
>MPAN
iur, Ontario
laan lisää. Juotuaan tarpeeksi lehmä
alkoi kiireesti syödä heinää. K a s t u o -
U! huudahti emäntä. Kääkin tytön
aamulla juottaa lehmän, m u t t a se öli
jäänyt tekemättä. Pääasia n y t o l i , e t ­tä
lehmä oli parantunut j a melito v a a ­timattomalla
lääkityksellä.
Edellä mainittuja tapauksia saattaa
tapahtua usemkm k y i v m a aikoina,
jolloin vedestä on puutetta. S a m a kos­kee
tällöin l a i d u n t a m i s a i k a a k i n . K u n
tuotanto riittämättömän vedensaan­nin
vuoksi voi h u o m a t t a v a s t i k i n l a s ­kea,
lienee p a i k a l l a a n ottaa l y h y e s ti
puheeksi otsakkeessa merkitty asia;
Ennenkuin kotieläintemme r u u a n ­sulatuselimistö
ryhtyy i r f o i t t a m a an
rehuista niiden sisältämät r a v i n t o a i ­neet
ja muokkaamaan ne v e r e n k i e r ­toon
imeytymistä v a r t e n sopivaan olo­muotoon,
tarvitsee se tätä t o i m i n t a a n ­sa
varten tietyn maarän vettä. Eläin
ei — enempää k u i n ihminenkään —
elä siltä rehusta, j o n k a se o n n a u t t i ­nut,
vaan niistä ravintoaineista, j o t ka
se pystyy syömastään r e h u s t a i r r o i t t a -
maan ja sulattamaan. (Rehut ^ t u l -.
Oiilail§|)uaan ruuansulatuskanavaan — j o u ­tuvat
sen e n osissa mitä moninaisem­man
sulatuskasittelyn a l a i s i k s i . Tässä
Bjlatustyössä j a yleensä kehon t a l o u ­dessa
on vedellä korvaamaton m e r k i -
tys. Se helpottaa jo suussa ruuan
pureskelua j a edistää pureskelupalan
helpompaa kulkua nielussa J a l i u k u -
mistä ruokatorvea myöten vatsaan.
Veden mukanaolo, ruuansulatustyös-s
a o n s e n k i n vuoksi välttämätöntä, e t ­tä
ruuansulatuskanavassa erittyvien
ruuansulatusnesteiden förkeimmät o-saset,
käy teaineet, v a i k u t t a v a t ainoais-t
a a n liuoksissa. Niinikään sulaneet r a ­vintoaineet
voivat ainoastaan thyvin
liuenneessa muodossa tunkeutua suo­l
e n seinämien läpi verenkiertoon. J o l ­l
e i tätä varten ole riittävästi vettä,
Joutuu ruokamassa ennen aikojaan
kulkemaan ruuansulatuskanavan l ä ­p
i . Jolloin siinä olevat sulavatkin r a ­vintoaineet
poistuvat (hyödyttöminä
kehosta. Mitä tärkein tehtävä- vedel­lä
on vielä kehon taloudessa senkin
vuoksi, että sen a v u l l a erinäiset p a l a ­m
i s t u l o k s e t ja muut vaarallisetkin
kuona-aineet poistuvat kähosta Joko
v i r t s a n a , vesihöyryn mukana hengi­tettäessä
t a i h i e n mukana. Niinikään
on vedellä merkityksensä — elämän
säännölliselle kululle — kehon läm­mön
tasaajana. K e h o n lämmön p y r ­kiessä
kohoamaan y l i säärmöUisen r a ­jansa,
vesi m u u t t u u kaasuksi j a h a i h ­t
u u s i t t en vesihöyrynä i h o n Ja k e u h ­k
o j e n k a u t t a pois kehosta J a s a m a l la
sitoo liikalämmön. Joten kehon oma
lämpö pysyy normaalina.
/Veden moninaisista tehtävistä Joh­tuu,
että sen p u u t t u m i n e n . on omiaan
häiritsemään eläinten alneenvaihtoa
j a s i t e n n i i d e n terveyttä j a tuotantoa.
V a r s i n s u u r i a h a i t t o j a j a keskeytyksiä
tuottaa veden puute nuorten eläinten
kasvussa j a kefhltykfiessä. Veden t a r ­ve,
kuten kokeista selviää, vaihtelee
p a l j o n eri kotieläimillä. Se r i i p p uu
monista seikoista, esim. lypsykarjalla
maidontuotannon suuruudesta. V e ­den
tarve on K e l l e r i n mukaan yhtä
r e h u n kuiva-aineklloa kohti k e s k i -
määi-in seuraava:
An '«NHA best 8eiler'V thw
charmine. bungalow would' be a
fashion leadeV i n a n y fesidential,
district.' : I t has been designed
t o meet ; today'8 demand for
economy through the judicioiis
use of a l i m i t e d amöunt of Hoor
area a n d provides five full-size
standard robms and bäfhroom
v i t h i n extenor dimensions of 37
feet b y 31 feet nine inches. ; ' i
: The design followssimp]e. Iines,
deviating only slightly f r om the
doll.ar-saving fectangular house
pian' for the l i v i n g röom.exten-sioni
which adds a note ;of>dis-t
i n c t i o n to an exterior which
might othenvise appear bare.
A compact, conveniently located kitchen is large enough for a
dining nook b u t i f more space is required for serving meals the l i v i ng
room may do double d u t y as a l i v i n g - d i n i n g room. The large window
areas enbanoe the appearance whlle the p o r ch arrangement provides a
protected front entrance.
One of t h e prime considerations i n i>lanning the r o om arrangement
of a bungalow is t h e separation of the sleeping quartcrs f r om the remainder
of the house. This haa been accomplkhed i n this p i a n through location
of the basement stairway a n d bathroom which eflfoctively separates the
bedrooms f r om the l i v i n g section.
F o r estimating purposes the area of the house is 1,008 square feet
and the cubic contents are 21,160 cubic feet.
WorkiDg d r a w i n ^ as Design N o . 50-2, are
available f r om any office of Central Mortgage and H o u s i n g Corporation
at m i n i m um cost. ,
itario
hkökaappeja
piirissä että
va myyjätär
jvaatetuksen'
JKUJA
iWEAR
Puhelin 5-S47S
lupan
UTOJA
S i k a •8 k g . vettä päivässä
•V F» »I • • M
Paras Joululahja
Suomeen on edelleenkin
Tanskan paketti!
Kysi maarä k a h v i a minkä saa
oman tullia lähettää Suomeen. J a
taatusti hyvää kahvia. Paketit
menee nopeasti ja. hyvässä k u n ­nossa
perille j a ovat h a l p o j a sisäl­töönsä
nähden. Y l i 6 vuoden k i i ­tettävä
palvelu, takeena. K a i k ki
paketit edelleenkin vakuutuksessa.
"SAIMAA" — $6.50
2 kg. paahtamatonta extra p r i ma
kahvia; ;
"OLYMPIA" — $7.70
2 kiloa paahtamatonta Medellin
kahvia, 4 Ibs. riisiä, 1 Ib. r u s i n o i t a .
'TENNIA" — $9.40
4 lbs.paahd. kahvia papuina, 1 Ib.
pusseissa. 3 Ibs. riisiä. 1 Ib. l u u m u -
J V l l b . rusmoita. . .
Lähettäkää ajoissa! Älkää
. jättäkö viime tinkaan!
rdman (Regisfi)
Soite 338 — Dominion Sq. B l d g . ,
Montreal, Quebec
Lehmä . . . . . . 4-
Hevonen Ja
lammas 2--3'„ „ " • „
R u o k i n n a s s a käytetyn vesimäärän
ylittäessä eläimen tarpeen. keräytyy
kehon kudoksiin siksi suuria neste­määriä,
että n i i d e n t o i m i n t a veltostuu
j a keho pöhöttyy. S i l l o i n laimenevat
myös. ruuansulatusnesteet JBV n i i d en
sulattamisteho heikkenee. Tästä syys­tä
eivät l i i a n suuret vesimäärät ole
ruokinnassa tarkoitustaan vastaavia.
K u n senvuoksi pienviljelijäin emän­nillä
o n joskus tapana t a r j o t a l e h m i l -
leen jauhparmos ninsaaseen lämpi­mään
vesimäärään sekoitutettuna, se
ei s u i n k a a n ole t a r k o i t u s t a a n vastaa­vaa.
Sitäpaitsi eläimet useimmiten
itse huolehtivat riittävästä vedentar-peestaan
sitä saatavissa. Tästä syys­tä
nykyään Jo l a a j a l t i käytännössä
olevat itsetoimivat vesikupit ovat h y ­v
i n tarkoitustaan vastaavia. Ne ovat
n. 31/4 l i t r a n vetoisia. N i i d e n pyöreät
p i i r t e e t tekevät ne sekä mukaviksi
juoda että puhdistaa, helpoittaen s i ­t
e n hoitotöitäkin.
Edellä t u l i m a i n i t u k s i , että eliäntcn
veden tarve r i i p p u u m o n i s t a seikoista.
E r i k o i s e s t i o n muistettava, että tuore-r
e h u r u o k i n n a n a i k a n a eläimen suora­n
a i n e n vedentarve on luonnollisesti
pienempi k u i n k u i v a a refhua käytettä­essä.
Yleensä e i t a r v i t s e pelätä, että
eläimet vapaan veden käytön a i k a na
sitä l i i a k s i nauttivat. Jollei Janoa o le
e s i m , . r u n s a i l l a suolä-annoksilla k l l -
Lypsykarjan jalo.stamisessa saavutettu
erinomaisen hyviä tuloksia N-liitossa
DR. ROMAN PNIEWSKI
Monivuotinen praktiikfc» Enroopan hnomatolmmlns «slrsalolM»
ERIKOISALANA sisustaudit. naisten, lasten Ja teneriset Uudlt.
Nielurisat l e i k a t a a n u u d e l i a menetelmällä kivuttomasti
I l m a n veren vuotoa.
Vastasnottolnnnit: Kello 3 - 4 lp.
«537 PAEK AVE. PUU. HArboor 7623 Bfontnal, Qg».
m Itreeto
ir. Onl*
Olemme saaneet uuden lähetyksen
SEVERI ALANTEEN .
SUOMALAIS-ENGLANTILAB&TA t}
SANAKIRJAA
FINNISH-ENGLISH
DICTION ARY
Tämä sanakirja käsittää 957 siviia, ollen täydellisin ja
™>nipuolisin Suomalais-Englantilalnen sanakirja mitä
on saatavissa.
Englanninkielen oppimiseen suomalaisille siirtolaisille
^sa maassa on se kieltämätön sanaväline. Myös Cana-syntyneille
suomalaisille lapsUle jotka harrastavat
g^^luavat säilyttää äidinkielen/on tämä sanakirja tär-
UUSI HINTA $12.0a
T i l a t k a a osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
*'O.BOX69 SUDBURY, ONTARIO.
::::::t::::-.::::::.:::::':';::^
Neuvostoliitossa on viime vuosien
a i k a n a saavutettu h}rvlä t u l o k s i a k a r ­jatalouden
kehittämisessä. K a r j a n l i ­säämiseksi
l a a d i t t u v i i s i v u o t i s s u u n n i ­telma
o n täytetty Ja y l i t e t t y J a k a r j a ­talouden
keihittämisessä: sodan edellä
saavutettu taso o n j o k a u a n s i t t e n s i ­vuutettu.
Tiedemiehet ovat yhdessä
kolhoosien j a neuvostotilojen k a r j a n ­h
o i t a j i e n kanssa kehittäneet monia
uusia, erittäin tuottoisia k a r j a r o t u j a.
Kolhooseissa j a n e u v o s ^ t i l o i l l a suoi
r i t e t t a v a n k a r j a n Jalostamisen t a r k o i ­tuksena
o n k a r j a n tuottoisuuden k a i ­k
i n p u o l i n e n lisääminen. Tällä alalla;
saavutetuista tuloksista a n t a a hyvän
k u v a n K o s t r o m a n alueen k a r j a n h o i t a ­j
i e n Ja k a r j a n j a l o s t a j i e n tyd.
Vielä v i i s i t o i s t a v u o t t a s i t t e n alueen
kolhooseissa o l i p a i k a l l i s i a huonolyp-syisiä
lehmiä. Jotka eivät mitenkään
tyydyttäneet kolhoosien tarpeita. S i k ­s
i alueen kolhoosit Ja neuvostotila
"Karavajevo** ryhtyivät nykyisen
eläintieteen t o h t o r i n 8 . S t e i n m a n i n j a
hänen apulaistensa Johdolla Jalosta­maan
p a i k a l l i s t a k a r j a a . Tämän ne
s u o r i t t i v a t risteyttämällä p a i k a l l i s en
f o d u n s c h v y z i l a l s r o t u u n Ja p a r a n t a ­m
a l l a karjanhoitoa. Tulos oli. l o i s t a ­va,
sillä kolhoosien Ja neuvostotilojen
lehmien lypsävälsyys lisääntyi 2—3
] kertaiseksi. Niinpä esim.! " K a r a v a j e -
v o " - n i m i s e n neuvostotilan lehmien
keskinkertainen lypsävälsyys nousi
6,310 k i l o o n -vuodessa. ^Neuvostotilal-l
a s a a t i i n kehitetyksi lehmiä, Joiden
utareet ovat erittäin sutvet. P a r h a i ­den
lypsylehmien utareiden ympärys­m
i t t a on 1.5—1.85 metriä j a n i i d en
paino 25—28 k i l o a . t s . p u o l t a suurempi
k u i n Jalostamattomilla lehmillä.
" K a r a v a j e v o n " parhaat löhmät l y p ­sävät
keskimäärin lO.OOO—14,000 k i l oa
vuodessa Ja n . 100,000 k i l o a elämänsä
a i k a n a . Niinpä esim. " O p y t n i t s a " -
n i m i n e n lehmä o n 15 vuoden aikana
lypsänyt 105,000 kiloa maitoa. Ja
" K a t j a " Ja " B a l g o d a f - h l m l s e t lehmät
y l i 100,000 k i l o a .
Myös vuorakausittainen lyptsymäärä
o n h y v i n korkea. Niinpä esim, D o m -
s h l n i n siitoslaltoksen " V e n a " - n l m l n en
J a r o s l a v i a l a i s r o t u i n e n lehmä lypsää 80
k i l o a vuorokaudessa, jd' " L e n t a " -,
" P o s l u f l h n l t s a " - y j n ; lehmät lypsävät
iSJOOQ k i l o a vuodessa. ^
Erittäin tärkeätä on, että hyviä l y p
symääriä,ei saada v a i n j o i l t a k i n h a r ­v
o i l t a lehmiltä, vaan monien kolhoo­sien
j a neuvostotilojen koko l y p s y k a r ­j
a l t a .
O n yleisesti tunnettua, että Euroo­p
a n p a r h a i m p i n a pidetyt h o l l a n t i l a i s -
rotuiset lehmät lypsävät 4,500—5,000
k i l o a \uodcssa maidon rasvapitoisuu­den
ollessa 3.4 p r o s e n t t i a . Kolhoosien
j a neuvostotilojen k a r j a n h o i t a j i e n j a ­lostamien
kostromalaisten lehmien
tuottoisuus on 5,000—6,300 k i l o a vuo­dessa
j a n i i d e n maidon rasvapitoisuus
3.9 prosenttia. Esimerkkinä m a i n i t ­takoon
Kostroman alueen kolhoosi
" L o k a k u u n 12-vuotispaivä". S e n 100-
paisestä lypsykarjasta o n 34 sellaista
lehmää, j o i d en vuotuinen tuotta o n y l i
6,000 k i l o a . Kolhoosissa on t o s in s e l ­l
a i s i a k i n lehmiä, j o t k a lypsävät O.OOO—
11,000 k i l o a vuodessa.
K a r j a n h o i t o t o i d e n koneistaminen j a
k a r j a f a r m i e n täydellinen sähkdistami-n
e n helpottavat suuresti k a r j a n h o i t a ­j
i e n työtä j a luovat mahdollisuudet,
j o i d e n vallitessa he voivat : u h r a ta
enemmän a i k a a varsinaiseen k a r j a n ­hoitoon.
— S I B .
KUKA..;
h o i t e t t u , "•"vi­'
'Saadakseoune «elyeinniän käsityk­sen
kehon taxvitsemasta'^Wimäärä8tä
niainltiakoon,'että k^hon aineosista n .
50 % o n vettä. Ruuansulatusnesteiden
muodostumiseen — n e k i n ovat pääa­siassa
vett^: — t a r v i t a a n melkoisia
vesimfiärlä.. Kokeet ovat- osoittaneet,
että hevonen kauroja syödessään e r i t ­tää,
n . 2 k e r t a a J a heiniä jpureskelles-s
a a n n . 4 .kertaa reliust^Inomäärän
sylkeä. Vuorokauden kuluessa hevo­nen
erittää «fylkeä a i n a 40 kUoon Ja
lehmä 60 k i l o o n a s t i F ^ l h e n g i t y k ­sen
k a u t t a vesihöyrynä J a hikenä pois ­t
u v a a vesimäärää e r i t t y y v i r t s a n a —
s e k i n o n pääasiassa ytitä. — k e h o s ia
poistun hevosella n - 4—« k g J a lehmäl­lä
20—25 k g . , • ' :r-:'-'
{EdeM olevasta pintapuolisesta e s l -
tuksestä käynee k u i t e n k i n «elvllle, e t ­tä
riittävän veden saanti v a i k u t t aa
ratkaisevasti kötieläijlteznine t c r v ^ -
teen, j o l i d en toutannon suuruuteen Ja
s i t e n , k o k o :kotkläintoloudcn . k a n n a t -
tavdliuuteen.
Minä matkustan Greyhoundilla
koska minä voin rentoutua kuu
luisassa LINJA-AUTOSSA
Te myöskin nautitte matkustamisesta
G r e y h o u n d i l l a Te pidätte Orey-b
o i m d l n iimmattitaitoisten ajurien
k p h teliaisuudesta, kanssamatkusta-
Jienne naapuruudesta, sekä erikoisesta
mukavuudesta, huolettomuudesta ja
halpuudesta, CSreyhoundilla o n J O ­T
A I N S E L L A I S T A , mikä tekee mat­kustamisen
YSTÄVÄLLISEKSL
Näytteitä nuiotamlsta nuUkaUpolsta
SUDBUHYSTA:
B O S T O N , MAS&, . . . . . . . . . . . .$19.90
N E W Y O R K . . . . . . . . . . . . . . 19.25
D E T R O I T . . . . . . . . . , , , y ; , 15.95
C H I C A G O 18.10
10% säästö edestakaisissa lipuissa
UNION BUS DEPOT
151 E l m st. E . '
Sadbnry, O n t .
P u h e l i n 5-5671
GREYHOUND
Eifliillp l i ^
urheilijaksi tulostaan
JnlkalsemiDe ttsaä belslnkUälsen
Työkansan Sanomain cdastsjan
fclrjoltoksen mestorijnokslj» SmU
Zatopcklsta. Se on laadlUn vtime
•yyslEuosss tapahtoneen basstat-telan
perusteella.
EmU Zatopekin, o l y m p i a l a i s t e n 10.-
000 m n v o i t t a j a n , 5.C00 j a 10.000 m n
•Euroopanmestarin Ja 10 k m n m a a i l ­manmestarin
n i m i o n h y v i n tunnettu.
Helmsenin U r h e i l u h a l l i s s a , Jonka P a u l
H . Helmsen on perustanut Y h d y s ­v
a l t o i h i n o n vuodesta 1896 lähtien
k a i v e r r e t t u kultaiseen tauluun Joka
vuosi k u n k i n maanosan parhaan u r ­h
e i l i j a n nimet. Eurooppaa, ovat. n u h .
edustaneet sellaiset nimet k u i n u i m a r i
T a y l o r vuonna 1908, P a a v o N u r m i v.
1922. teimispelaaja <;;ochet vuonna
1929, kymmenottelun v o i t t a j a Slevert
: vuonna 1934 V i l j o H e i n o vuonna 1945
h o l l a n t i l a i n e n n a i s u r h e i l i j a B l a n k c rs
K o e n vuonna 1948 J a vuonna 1949 k a i ­v
e r r e t t i i n t a u l u u n E m i l Z a t o p e k i n n i ­m
i .
Zatopekista on k i r j o i t e t t u paljon.
E r i - l e h t i e n reportterit ovat k a l k i l la
mahdollisUla kielillä asettaneet Zato-pekille
monia : p e r i n p o h j a i s i a kysy­myksiä.
K a l k k i ovat tiumustaneet,
että tämä i h m e e l l i n e n ^nnätvsmles o h
tavattoman .vaatimaton, vilpitön Ja
i n h i m i l l i n e n henkilö. Hän o n ' a i n a
halukas k e r t o m a a n Jokaiselle elämäs­tään
J a siitä tavasta, millä hänestä
t u l i u r h e i l i j a . Voimme myös lukea
hänen urhellu-uirastaan tshekkiläises­tä
k i r j a s t a " V i t z e s t y l v u l e " " T a h d on
voitto".
Hän on kirvesmiehen poika, kir­vesmiehen.
Jolla o l i v a r s i n k o v a elä­mä.
"Lapsuuteni ei o l l u t helppo",
kertoo Zatopek meille. " K x m o l in
viisitoista v u o t t a vanha, a l o i t i n työs­kennellä
Zlinlssä (nykyisin G o t t w a l -
dov) — tämä o l i vuonna 1937 ^ missä
minä työskentelin työläisenä B a t an
tehtaiUa. S a i n v a r s i n h y v i n tuntea,
mitä k a p i t a l i s t i n e n Järjestelmä^mer^
kitsee, sillä B a t a o l i s u u r i s u u n t a i ­nen
yritys. K a l k k i t e h t i i n : ' a s i a n t u n ­tevasti*
n i i n , että B a t a l l e s a a t i i n p u ­serretuksi
n i i n p a l j o n k u i n mahdol­l
i s t a hyötyä. Nuorten p o i k i e n kas­vatus
oli siinä m a j a t a l o s s a . Jossa m i ­nä
oleskelin. Järjestetty t a v a l l a , J o i t ka
tarkoituksena oli tehdä p o j i s t a t o t t e ­levaisia,
mielikuvituksettomia J a so­keasti
kiintyviä o l i o i t a — marjonet-t
«Ja k a p i t a l i s t i e n käsiin."
" U z O i e i l u l l a k l n o l i s a m a päämäärä,
sen t u l i m a i n o s t a a Rata-yhtiötä. Jo<^
k a v u o s i Jäa-Jestettiln 1400 m n Juoksu
Z i l i n l h ympäri, j o h o n minä o t i n osaa
äärimmäisen vastenmielisesti. Yleir
sen vastenmielisyyden v o i h a v a i t a s i l ­tä
tosiasiasta, että noin tuhannesta
k i l p a i l i j a s t a v a i n 60 Juoksivat loppuun
a s t i . ' M i n u n onnistui s i j o i t t u a t e i ­seksi.
K i l p a i l u ei Jättänyt m i n u un
minkäänlaista kiinnostusta u r h e i l ua
k o h t a a n , minä vieläpä sanoin, että
tämä k e r t a s a i Jäädä viimeiseksi k e r ­r
a k s i , k u n Juoksen. MyÖhenmiin k u i -
t e n k h i p a l a s i n ympärijuoksuun, koke­nut
o h j a a j a o t t i m i n u t huostaansa j a
n i i n minä aloin h a r j o i t e l l a yleisur­h
e i l u a . "
O n mielenkiintoista h a v a i t a , että
Zatopek Juoksi a l u k s i lyhyempiä m a t ­koja.
Vuonna 1942 — k a k s i k y m -
mentävuotiaana — hän Juoksi ISOO
mn m a t k a n ajassa 4.14,4. Samana
vuonna hän p a r a n s i t u l o s t a prahassa
4.13,9. Vuonna 1043 h än v o l t t i V l k -
tovlcessä opettajansa « a l u z l n a j a l la
4,07,4 J a lokakuussa 1943 h ä n v o i t t i
Bohemla M o r a v i a k i l p a l l im a j a l l a 4.01.
Tämä j u o k s u osoitti s en t o s i a s i a n , e t ­tä
e i a i n o a s t a a n nopeus v a a n myöskin
Järjen käyttäminen k i l p a i l u s s a o l i v at
ehdottomasti hyviä Ja E m i l todisti
itselleen, mitä voimakas tahto, päi­vittäinen
harJoHtelu millä i l m a l la
hyvänsä, edellytykset Ja olosuhteet
v o i v a t saada ailEaan. '
V u o n n a 1944 h ä n J a t k o i Itsensä k e ­hittämistä
edelleen. Syyskuussa Juok­si
hän 1500 m ajassa 3;99,5 J a 3 k m
ajassa 8^,8. Hänestä t u l i Tshekkos­l
o v a k i a n ennätysmies 3 k m n J a k m n
m a t k o i l l a . Jolla hän saavutti ajan
14J96, mikä oU 20 s e k u n t t i a parempi
entistä TsbeUcoslovakian ennätystä,
seka 2 k m n matJcalla hän s a a v u t ti
a j a n 525.
S e n Jälkeen k u n P u n a i n e n A r m e i ja
vuoden 1946 toukokuussa o l i s u o r i t t a ­nut
vapauttamisen j a k u n T s h e k k o s l o ­v
a k i a n kansa o l i perustanut demo­k
r a a t t i s e n Tshekkoslovakian T a s a v a l ­l
a n , Zatopek Jatkoi urheihilqrkyjensä
kehittämistä. . Hän harjoittelee joka
päivä, säännöllisesti J a vä^trmättömäs-t
i . Häii t u t k i i mahdollismiksia, k o ­keilee
h a r j o l t t e l t u i s a vaikutusta. Be,
että tiän a l i t u i s e s t i p y s t y y iparen4)lin
j a p a r e m p i i n saavutuksiin, o n h u o -
l e l l i s o i , voimme myös sanoa t i e t e e l l i ­sesti
Johdetun, v a l m i ^ l e v a n työn
V u o n n a 1946 t u l i R u o t s i n y l e i s u r h e i ­lujoukkue
P r a h a a n . Zät<q>ek Juoksi
S u n d l n l a v a s t a a n 3 k m . Hän jäi t o i ­seksi,
m u t t a laski Tshekkoslovakian
ennätyksen 8,26,8. ä ä n r i k k o i e n ­nätyksen
seuraavan k e r r a n B n i o s s a,
missä h ä n jucHcsl h o l l a n t i l a i s t a j u o k ­s
i j a a SUJkhuisla vastaan. Hän el
voittanut, m u t t a Juoksun tuloksena
oli sekä uusi H o l l a n n i n ennätys 8.15,5
että T s h e k k o s l o v a k i a n eninätys 621.
Setu-aavissa Viaroopan yleisuxheihi-mestaruusklJpallulssa
Oslossa elo­kuussa
1946 Emu Juoksi 5 k m J a o l i
viides a j a l l a 14.253. Bänet v o i t e t t i in
simOkkaciMä t a i s t e l u s s a . i n u a t o m i l la
Benmfiikm& j a \ i o k o f utJbKiiluylelsiJ
ennusti hänelle lupaavaa tulevaisuut­ta.
~~ Tie Jatkui edeUeeii.Tarka<tel-kasmme
catttttaml» p&ivttyhsiät f
Helniknn 1947. Praha ~ iMÖ
m. 14.08,2 Koskelan. Heinströmin
Ja Nybercin cdellii.
Uelnäfcttu 1847. HelslnM — 5,000
m 14.15,2. voittaa Heinon.
Lontoon Olympialaiset ;1949 -r^
10,000 ZSJSSfi — Zatopekista tuU
Olymplalalsvoittaja Ja ennätysmies
^ 5,000 m Zatopek toinen Relffln
Jälkeen 14.I7A
, 1949 — 10.000 m 29.29.2 Ostra-van
työläisten edessä rikkoo Zato­pek'
Heinon maailmanennätyksen.'
^ 1949 Helsinki — 10,000 m ensim­mäinen,
voittaa Heinon ajalla
29.55.
Syyskuu 1949 H : k i — 10,000 m
Heino i Juoksee - nuden maailman-:
ennätyksen Z9Jnjt,
Lokakuun 1949, VUkovlce — 10.-
' 000 m Zatopek rikkoo maailman­ennätyksen
29J27,2.
Elokuu 1950. Bryssel — 10,000
m Zatopeks aavuttaa unden Inaa-
* llmanennätsrksen 29.12 5,000 m.
Zatopek voittaa Relffln ajalla
14.03, unsi Tshekkoslovakian ennä­tys.
Syyskuu 1950 Tonissa — 10,000
m 29.02,6, uusi msallmanennfttys.
Elokuu 1951 BerlUnlssä festivaa­lissa
— 5,000 m 14.tl,6.
.Syyskuu 1951 Prahassa — 10,000
m. 29^29,8.
Väsymätön Valmistava työ, säännöl­l
i n e n h a r j o i t t e l u J a s i t k e y s ovat niitä
tekijöitä. Jotka v a i k u t t a v a t Zatopekhi
s u u r i i n saavutuksiin. E l o l e epäi­lystäkään,
etteikö *hän ole yksi kalk­k
i e n a i k o j e n ' p o t i l a i s t a tu-heilljoista.
J a se, mitä me hänessäpldänmie e n i ­t
e n arvossa on, että hän on.syvästi'
k i i n t y n y t kansaan. Josta hän o n l ä h - :
t o i s i n , että hän r a k a s t a a uutta: Jär-:
Jestelmää, jonka rakentamista hän
itse a u t t a a . : Myös näm& seikat a n ­tavat
hänelle suurina Jännityksen;
hetkinä moraalista voLmaa,
Zatopek on r y h t y n y t . Innokkaasti:
h a r J o i t : a m a a n n u o r i a u r h e i l i j o i t a , e r i ­tyisesti
kaivosopplpolkien luokassa
olevia. 'Hän h a l u a a h a r j o i t t a a k o k o ­n
a i s i a Joukkoja l a h j a k k a i t a u r h e i l i ­j
o i t a j a tulevia ennätysten r i k k o j i a.
Hän j a k a a heidän kanssaan voitto­jensa
salaisuudet Ja selittää heille
oman harjoittelunsa ^ menetelmän.
K u n hän o l i v i i m e k s i Suomessa, hän
sanoi toivovansa, että seuraavan k e r ­r
a n H e l s i n k i i n e i t u l i s i v a i n y k s i Z a ­topek
v a a n kymmeniä Zatopekiä.
J a kun häneltä kysyttiin, mitä
mieia hän oli nrhelUJolsta. Jotka
vuonna 1949 olivat lähteneet
Tshekkoslovakiasta, hän vastasi:
"Voimme urheiUJolssakIn liavalta
moraaliselta tyypiltään kahdenlai-:
sla. Kapitalistisella moraalilla va-'
rustetot eivät voi tulla toimeen.uu-'
den kehityksen kanssa. He tahto­vat
tehdä rahaa urheilusta Ja ovat
sen vuoksi Jättäneet maansa. Me^
Jotka olemme lähtöisin kansasta Ja
rakennamme uutta Järjestelmää —
•; me Jäämme. Me olemme suurena
enemmistönä Ja me työskente­lemme,
innokkaasti yhdenmukaisen
fyyslUlsen knittnurlmme hyväksi!
Me emme urheile hyödyn Ja rahan
vuoksi, vaan työskennelläksemme:
tehokkaammin maamme Ja rauhan
pnolesta." _
Torstaina, lokakuun 18 p.—Thursday, C c i 18,1951 ., Sivu j
64,288 allekirjoitusta
saatu Torontosta
Toronto. — Täkäläisen rauhanneu­voston
sihtecrl^mrs. L l b b i e C . P a r k o n
i l m o i t t a n u t , että T o r o n t o n alueelta o n
tähän mennessä s a a t u 64,288 a l l e k i r ­j
o i t u s t a viiden s u u r v a l l a n rauhanso­pimusta
koskevan anomuksen alle Ja
että k a i k k i a a l l e k i r j o i t u s t e n ketftyslis-t
o j a ei ole vielä palautettu. Hän
k e h o l t t a a k a i k k i a , J o i l l a o n näitä l i s ­t
o j a , palauttamaan ne m a h d o l l i s i m ­m
a n pian , että O t t a w a a n menevällä
lähetystöllä olisi käsillä m a h d o l l i ­simman
täydelliset l u v u t . Sitä ennen
pitäisi vahnlstaa yksityiskohtaiset t i ^
lastot t.k. 24 p n ä kokoontuvaa T o r o n ­t
o n Rauhanneuvostoa varten. K i i ­rehtikää
siis l i s t o j e n palauttamisessa.
FOOT&GORINGLTD
Takoataksia • Idinteialstöja
KihiteimlstMalnoJa
PUHELIN «-4092
«2 E lm st. B.. dadtmrr^Clnt.
RAPPAUS- JA STUCCG-TYÖN
MESTAREITA
i&
ONKO TEILLÄ .
Radmaikeuksiä?
Antakaa REINO HYTIN
oltaa nUsta buoUl
Reino' saapui h i l j a t t a i n Suomesta Ja
hänellä o n iiyvä'kokemus Radiotöls-r
sä. Pistäytykää "i&ATONISSA Ja
esittäkää Radiopulmanne.'Hän.te»
kce parhaansa'antaakseen; teiIl€t,no<*;^
peati J a tyydyttävän palveluksen^'
<^^T. EATON
SUOaURY'BRANCH
EATON'S Radio Depaximimi
Basemenjt -
i
m
i i mi
•Mi
'1 r 1
M U N I T U S -
on munatuotannolle välttämätöntä
5HURGAIN
ALPHOUSE E. CHÄRETTIE & SQlg
O JAUHOJA e JYVIÄ O, REHUJA S» .
TUKUTTAIN JA VÄHITTÄIN '
mm
•iiii
•f
" i '
1 i
VI
{
I ^