Vapaus, August 15, 1957

              Sivu 2 Torstaina, elok-15 p- ~ Thursday, August 15, 1957
VAPAUS
taUtgSed K O T . 6. 1917, AiO&nized
M Mäond da» o^fl.fqr tbe^ Post
Offlee Diepnment, otto**. .Pub-
IMied'^ .IHrfee iredUy: Toeidays.
11uttitfU9i'«iMt Baturday» byVapaus
PntUAInrCompany IML, at lQO-102
am 8tW^ Sudbmy, Qnt;-Ctenada^
lUephones: Boa, Office 06. 4-42M;
Edltorlal Office OB. 4-428S. iSanager
E. Suksi, Editor W, EUund, Mailing
Mmt$4i< Bär. esf jBad»i»)^ODterio.
Ailhrettiiiiig rattt tvmspfiUeatioäl
craoadaasa: 1 v£ 7JOO'»kk. S.75
^ > - ^ är kk, i i^)i4]ma]]öi«w: l vk- Mi S Vi. Suomea: l*"*». SStfO kk. 4.7$
i 9 i 7 — Juhlavuosi — 40, vuosikerta
* * -k
1957
Suomen ^Icykypuolueiden'^ kriisi
.Isiemnie maasta Suomesta viikon vaihteessa tulleet uu-tistredot
kertoivat hallituksen uudesta "hätäohjelmasta", jon«
taminen ja pääasiassa sitä tietä' suuren kansan leivän kaven­taminen'entisestään,
' • Tätä kirjoitettaessa ei ole tiedossamme miten tälle "hätä­ohjelmalle'^
eduskunnassa? käy. Mjitta ottaen huomioon, että
nioIöiiÄmattyöväönpuoIueet ovat ilmoittaneet vastus
tätä viimekeväistä huonompaa kurjisjamisohjelmaa^ rohke-r
nemme toivoa — mikäli sosialidemokraattisen pifolueen
edusk^n^tai^hmä osoittautuu sanojensa mittaiseksi — että
eduskunnassa "puntaroinnin" jälkeen havaitaan koko hatä-oHjelma
mihinkään kelpaamattomaksi.
Mutta käyköön tälle hätäohjelmalle miten tahansa — ja
se on tietysti Suomen kansan ja Suomen eduskunnan rat­kaistava
iQ^Symys —'meitä kiinnostaa jossakin' määrin Suo-lAeri^
hallituksen nykyinen "kassakriisi" ja suuri "hätä" johka
kbrj^Stofseftsi tarvitaan erikoista "hätäohjelmaa";
Muistetaanpa hieman aikoja menneitä. Vapauduttuaan
V . 1^44 tuhoisasti päättyneestäi sodasta oli Suomen kansan ja
kaltion edesä välitön perikadon mahdollisuus. Miltei' kaikki
"tietoiset" piirit ennustivat täälläkin Suomen taloudellisen
aseman kestämättömyyttä. Tämä sitäkin suuremmalla syyllä
kuii Suomeh kansan maksettavaksi tuli onnettoman sotapo^
litiikan seurauksena suurta puheenaihetta aiheuttaneet "suu­ret
;?p^alcorvauSmaksut". A^iaa pahensir öitten:-muistettaneer
' vieläse^ että kansandemokraateilla-oli silloin välitön edustus
hallituksessa.
Mutta häpeään joutuivat silloin kaikkien "Epäilevien
Tuomaiden" valitusvirret. Sosialidemokraattiisn, kansande-nhiokrakttien
jd maalaisliiton'yhteishallitus suoritti maan rap­peutuneen
talouselämän jälleenrakentamisessa ifimeen toi­sensa
jiälkeen. Ikäänkuin omista saapasvarsistaan nostaen,
nosti Suomen uuttera kansa tämän demokraattisen yliteis-halliluksen
johdolla maansa ylös siitä kurimuksesta, mihin
sotaa ratkaisuna ja pelastuksena'pitänyt edesvastuuton vanha
< kaarti maan v^i.
; Mutta taloudellisesta sekasorrosta ja konkurssivaarasta
selvittyään alkoi"vanha??kaarti" ryhdistyä. Paljon parjattu
Pekkalan hal^tus- oli muka nimenomaan maan taloudelli
sen edistyksen tiellä. Meille selitettiin silloin juurta jaksaen,
että Suomen kaikki puolueet ovat Pekkalan hallituksen ja
enennkaikkea n.s. Paasikiven linjan kannattajia ulkopoliit­tisissa
kysymyksissä. Mitään erimielisyyttä J a kahnaa ei siis
ollut ulkopolitiikan asioissa; Mutta maan talouspolitiikka ha­luttiin
"pelastaa" ennenicaikkea kansandemokraattien "koke­mattomuudelta"
ja antaa hallitusvastuu-.niille, jotka kuun­televat
nSi "kykyptiolneitten'' viisaita talouspoliittisia neu­voja'
ja ohjelmia, ' "
^ Näin sitten tapahtuikin. Kansandemokraatit sivuutettiin
Sfuomeh .hallituksesta ja hallitusvastuu annettiin kokoomukr
•senjaimuiden oikeistolaisten piirustusten mukaisesti talous­poliittisesti-
"kyvykkäimmille" miehille.
TätS "kykypuolueiden" miesten ohjelmaa seuranneiden
halHntakautta on sitten Suomessa riittänyt oikein suomalai­sella
jääräpäisyydellä,- vaikka maa on siitä lahtieii kulkenut
taiouslcriisistä toiseen; Ja; vaikka näiden talouspoliittisten
?'kykyjen" hallintakausi ei' ole vielä kestänyt kymmentäkään
vuottBj puhutaan jo hallituksen "kassakriisistä", mikä vaatii
"hätäohjelmana'' alentamaan markan arvoa ja siten kallista­maan
kulutustavarain hintoja yleisesti — milcä tarkoittaa
kaikkien työtätekevien elintason huonontamista.
Niin vaikea on. kuulema hallituksen kassakriisi ja talou­dellinen
hätä yleensä, että nyt on viisaiiten talouspoliittisten
tietomiesten 'tvipattava'* jo lapsilisistäkin tai ainakin yritet­tävä'
vipata; vaikka eduskunta vastikään moisen vippauksen
tuomitsi!
Kuvaavaa tässä Suomen hallituksen^ kassakriisissä on se.
että vaikka Suomen suuryhtiöiden voitot ovat / ennätysmää-
TäisetpniinlialUtus kieltäytyy korottamasta näiden suuryh-tiöideni
ja niiden omistajain veroja! Sensijaan puhutaan ko­valla
kohulla — ja ikävä sanoa,, että sosialidemokraattisen
puolueen tannerilais-leskisläinen johto yhtyy siihen — miten
S^bmeri kansan elintaso on muka liian korkea ja koko "hätä­ohjelman"
avoimena tarkoituksena onkin juuri työtätekevien
elintason jyrkkä alentaminen.
Kaiken tämän perusteella on hyvin ymmärrettävää, miksi
Suoinen kansan S3rvät rivit suhtautuvat suurin varauksin
koko kassakriisi-humpuukiin ja kaikenlaisiin hätäohjelmiin^
joiden perimmäisenä tarkoituksena on kansanjoukkojen lei­vän
entisestään kaventaminen suurrikkaiden suuremman ri­kastumisen
hyväksi.
Vapauden talousasemaa tukemaan
^ ^ v l , ;•, '.' V . ' ' - ' i V ' . ; ',>i:. ^' "'S''''.',-' r • • ''''[•'•X^.. .''•{'''':. - ' • ' '''' \' ' : ' : • •
r Kuolevaisuus on äärettömän korkea tämän mantereen
piickulehtien keskuudessa — eikä ainoastaan "pikkUlehtien".
Tosiasiassa nähdään jok halutaan katsoa asioita sellaisina kuin?
ne^oVat, että valtaosassa Canadan ja Yhdy^altain kaikista
k^ungeista on enää vain yksi päivälehti.j^Kaikki muut on
jöfö tapettu, tai voimakkaampi kilpailijoista^ on niellyt "vas-tuS^
jansa",
,^ Täten olemme näluieet, miten Cänadankih' lehdistö jou-tuu^
yhä-pienemmän mntta sitä rikkaammaan väestökerrok-sen^
ykaityisomaisuudeksi ja puolestapuhujaksi. Vallitsevien
ttdoiisseikkojen vuoksi tämä kuolevaisuus on siirtolaisryh-int^
liläitieh kohdalta suhteellisesti vieläkin suutempi kuin
cfhglanniiiki^listen lehtien keskuUdessai
' Tämäh^ vuol^f on - taäUä'Kanadassa' esimerläkäi vissejä
isoisiUe myötämielisiä vieraskielisiä lehtiä avustettulpoliittis-l^
önto^Ua kannatusilippituksiUa — tunnu^^
t^dystä» työstä i a lupaul&sena, siitä, että HenkiHei^u saiiyte>
tlfäQ^nOksli osaatte pitää lusikkaa kauniissa kädessä! •
'l Työyäenlehtien kohdalta'ei tällaista* vierasta iJoiaasila[ ole
pyydetty, eikä hyväksyttykään, sillä kuten tiedetään, se joka
P Ä I V I Ä
OJKar B^ndaioe^ Green Poin­tista.
Oot, täytU m V, elokuun 14
YHdymme, sbkulalsten ja tutta-vien
onnitteluilifn.
flilfitä muut sanovat
V A U E O I N E N BnEs os.nviiLV
Blaataa k a i k k i p u u t t e k e e suu­ren
< tuvan.- a u r a a mäkirinteet — vesi
pesee, t u u l i p u h a l t a a maata — k a i k k i
tliolio häviää^ y,-
: I n t i a a n i et' kaada puita, ei: auraa
m a a t a . . . ruoho säilyy;-buffalo syö
^ r u o h o a . . . i n t i a a n i syö bulfaion.- n a ­hasta
tulee maja>.. Ja Jalkineet
m y d s . £ i rakenna p a t o j a . . , vesi p y -
j y y aina samansa. Syö a i n a , , . e i
hae työtä . ; , e l k ä pyydä avustusta.
& maksa t u l o v e r o a : eikä maksa
lupakirjoista.
Selvää on. v a l k o i n e n mies on< h u l l u .
~ North. B a y n p i i r i n raportista —
S y l v a . •• •
Pienten ihmisjoukkojen aiheutt-tamat
eptjärjestysilmiöt
V, 1956 ryhltyi pieni määrä tyolät^! oli ollut puutteellista, Samana
siä ja opiskelijoita eräillä paikka­kunnilla
lakköion. Näiden epajär-jestysilmiöiden
välitön syy oli se,
että ei-voitu tyydyttää eräitä heidän
aineellisia etuja koskevia vaatimuk­siaan,
joista osa olisi pitänyt ja olisi,
voitu tä^yttää, kun taas toiset olivat
soveltumattomia tai kohtuuttomia^
minkä vuoksi niitä ei siihen aikaan^
voitu täyttää, -Tärkeämpi syy ^^^rti;
kuitenkin johtavassa asemassa ol%r
vien harjoittama virkavaltaisaus,rEI-räissä
tapauksissa vastuu tällaii:lsta
virkavaltaisuusvihreistä on pantava
korkeampien viranomaisten tilille,
eikä alemmissa portaissa olevien
niskoille ole pantava koho syytä. L i ­säksi
oli näihin epäjärjestysilroiöi-hin
syynä se, että työläisten ja opis­kelijain
keskuudessa suoritettu,aat­teellinen
ja poliittinen kasvatustyö
KHTlEEKVAiHTO GÖR1NGIN KANSSA
S M I N MURHAAJAKSI
Itä-Saksan haEiituksen käsiin joutunut suuri
määrä Hitlerin aHkaikauden jasiakirjoja
, B e r l i i n i . , (KV) — K o k o n a i n e n k a s -
sakaapillinen tärkeitä asiapapereita
' l i t l e r i n valtakaudelta Saksassa on
ioutunut Salcsan Demokraattisen T a -
j a v a l l a n hallituksen käsiin. Tämä kä­v
i ilmi siinä lehdistötilaisuudessa.
Jonka Itä-Saksan pääministerin l e h -
distdtolmlsto Järjesti antaessaan J u l -
cisuuteen tiedot Jugoslavian Itunlnr
t a a n A l e k s a n t e r i n Ja R a n s k a n ulko­ministeri
Barthoun murhaan s y y l l i s ­tyneistä
henkilöistä. K u t e n tunnettua,
murhaan syylliseksi on osoittautunut
a i t l e r - S a k s a n Pariisin-lähetystön
apulaissotilasattashea. kapteeni S p e i -
det e l i nykyinen P o h j o i s - A t l a n t i n l i i ­ton
Euroopassa olevien maavoimien
ylipäällikjcö, kenraali Speidel. Hänen
jyylllsyytensä o n käynyt I l m i eräistä
Icirjeistä, Jotka mainitusta kassakaa­pista
o n Idydetty.
Jugoslavian kuningas Aleksanteri
J a Ranskan ulkoministeri Barthou
m u r h a t t i i n Marseillessa 9. 10. 1934.
K u n i n k a a n saavuttua Ranskaan v i ­ralliselle
vierailulle B a r t h o u o l i t u l ­lut
satamaan häntä vastaanotta­maan:
Murhaavat laukaukset k a j a h ­t
i v a t Aleksanteria Ja B a r t h o u t a k u l ­jettaneen
v a u t on päästyä satamasta
vasta' n o i n 50 m e t r i n päähän. M u r ­hatyön
välittömäksi suorittajaksi
osoltfautul eteläslaavilaiseen terro­ristiryhmään
kuulunut Vlado K a l e -
rten allas Tshernosemskl, ,mutta Jo
silloisissa tutkimuksissa ilmeni, että
teolla täytyi o l l a pätevät toimeksian-rajat,
sillä' se o l i siksi hyvin edeltä­j
ä i n valmisteltu. T u t k i m u k s i a s u o r i ­tettiin
monissa maissa, m u t t a toimek-miseksi
ja tässä suhteessa ei
ole Vapauskaan poikkeusase­massa.
Kylmä tosiasia onkin, että
Vapauden "liiketoimet" aiheut­tivat
viime vuonna yli kahden­tuhannen
dollarin tappion, mi­kä
summa on täytettävä yleis­ten
lahjoitusten avulla; jos
Tiielitään taata, että Vapaus i l -
Tiestyy edelleen nykyisessä
'coossa ja koi me kertaa viikos*
-a. Niinpä aloitetaan jo syys-
"suun ensimmäisenä päivänä
lusi haastekampanja Vapau-
Jen talousaseman lujittamisen
lyvaksi ja me toivomme, että
/apauden ystävät ja kannatta-at
suhtautuvat siihen yhtä
avokätisesti kuin aikaisemmin­kin.
Huolehtikaamme siitä, et-
:ä Vapauden talousasema tulee
laiden lahjoitusten avulla tur­vealuksi
siinä määrin, että voi­daan
marraskuun alussa viet­tää
Vapauden 40-vuoitspäivää
tärkeänä -voiton ja saavutuksen
päivänä tänä vuonna.
Me olisimme tietenkin iloisia,
i OS ei näitS rahoittamiskamp-pailuja
tarvitsisi järjestää.
Mutta sanan parhaassa mieles­sä,
sanavapaudellakin on hin­tansa:
Jos mielimme toimia
äysin itsenäisesti, tarvitsemat-ra
kumartaa kenellekään, mei­dän
täytyy myös itse huolehtia
kustannusten maksamisesta! Ja
juuri sellaista itsenäistä työ-väenlehteä
tarvitaan nyt ki-pfeähUnin
kuin milloinkaan ai­kaisemmin,
että saadaan taval­lisen
kansan ääni kuulluksi jä
totuus arvöon niin kotoisissa
kuin kansainvälisissäkih ahois­sa,
' '
Lahjoittakaamme siis kuHh
vointimme ja mahdöllisuuk-siemme
. mukai^föti Vapauden
talousaseman tukemiseksi ^ 1
pna, syyskuuta, alkavan haaste^
kampanja aikana; jota varten
nyt tfehdäan tarpeellista Järjes-'
tdytyötä kaikissa sUomalais-kte^
uksiss$l
siantajat Jäivät paljastamatta, koska
heitä ei h a l u t t u k a a n paljast-aa.=i/ : '
•jfalnltut kolme kirjettä — Görini
g in Spsldelille osoittama, Speidelin
Göringille Ja eräs ilmeisesti S p e i ­delin
läheisen apulaisen tohtori H a n s -
E r i c h « a a c k i n tälle osoittama kirje
— puhuvat selvää kieltä.
Berliinissä syyskuun 1 päivänä 1934
päivätty merkinnällä " s a l a i n e n " v a ­rustettu
Göringin SpeidellUe osoitta­ma
k i r j e k u u l u u seuraavasti:
" S a k s a n Pariisin lähetystön a p u -
lalssotllasattashealle, herra kapteeni;
tohtori Speldelille
— Henkilökohtainen —
P a r i i s i .
Oheisena lähetän Teille 2 Johtajan
Ja v a l t a k u n n a n kanslerin määräystä
"Teutonlmlekka"-operaatiosta Ja 11-,
s a k s i . ministeriöni . tutklihustohnlston^
valmistamat tolmeenpanomääräykr
set. Määräykset on h e t i niiden t u l ­tua
luetuksi liävitettävä. Hävitys on
todistettava.
Göring."
• Kirjeeseen on 3. 9. -34 t e h t y mer­kintä,
että mainitut määräykset on
hävitetty.
L o k a k u u n 3 päivänä 1934 Pariisissa'
päivätty samoin "saininen" Ja '^hen-kIlökohtaInen"-
merkinnölllä varustet­tu
Speidelin k i r j e Göringille kuuluu
seuraavasti: .
" H e r r a Ifenraali!
S a l l i k a a minun i l m o i t t a a T e i l l e , e t ­tä
Teidän ohjeittenne mukaisesti o n ,
"Teutonlmlekka"-operaatlon valmis­telu
suoritettu. '1*»
O l e n keskustellut herra V a n c o M i -
h a j l o v i n , kanssa yksityiskohtaisesti,
kaikista olemassaolevista mahdolli­suuksista.
Olemme päättäneet suo­r
i t t a a operaation Marseillessa: m o ­lemmat
kysymykseen tulevat h e n k i ­löt
kohtaavat toisensa siellä: "Wlado
autonkuljettaja" on valmistettu.
Oheisena lähetän Teille jäljennök­senä
tämän vuoden lokakuyn 1 päi­vänä
päivätyn herra tohtori H a a c k in
kirjeen.
• Kunnioittaen
A i n a Teidän altis -Hans Speidel."
S p e i d e l i n mainitsema jäljennös
tohtori Haackin, — joka ilmeisesti
on toiminut saksalaisten vakoUIjana
Ranskassa — kirjeestä kuuluu seu­r
a a v a s t i :
"Jäljennös.
P a r i i s i , 1. 10. 1934.
Kyvä Speidel!
Pyynnöstänne Ilmoitan TelUe seu­r
a a v a a :
vuonna myös muutamien maatalous-osuuskuntien
rjäseäet aiheuttivat
epäjärjestystä, ja tällöinkin johdon
harjoittama yirkavaltaisaus ja
joukkojen keskuudessa suoritetta­van
kasvatustyön puutteellisuus oli­vat
pääsyitä.
On myönnettävä, että aivan liian
usein jotkut ihmiset ovat talpuvai-sizi
keskittymään välittömien, osit­taisten
ja'henkilökohtaisten etujen
ajamiseen ^eirätlcä ymmärrä lain­kaan
tai riittävästi pitkän tähtäimen
koko .maata koskevia ja kollektiivi­sia
etuja; poliittisen yhteiskunnain
lisen elämän kokemuksen puutteen
takia melkoinen: määrä nuorisoa el
voi suorittaa asiallista vertailua
vanhan ja uuden Kiinan välillä; hei­dän
ei ole helppo täysin käsittää^
millaisia valkeuksia' kansamme jou­tui
kestämään taistelusisa, jota se
kävi päästäkseen vapaaksi imperia­listien
ja kuomintangilaisten taan­tumuksellisten
harjoittamasta sor­rosta,
tai kuinka pitkän uutteran
työn kausi tarvitaan, ennen kuin
onnellinen sosialistinen yhteiskunta
on saatu rakennetuksi. Sen vuoksi
on poliittista kasvatustyötä suoritet­tava
joukkojen keskuudessa kiin­nostavalla
ja tehokkaalla tavalla.
Meidän on aina kerrottava niille to­siasiat
vaikeuksistamme, joita Il­maantuu,
ja pohdittava niiden kans­sa,
miten nämä vaikeudet saataisiin
voitetuiksi, • epäjärjestyksen lajeja voidaan tar
Me emme hyväksy epäjärjestysitijcastella-täliä-tavalla,.-——
V i r a l l i s e t ; : juhlallisuudet valtiovier
r a i l u n johdosta tapahtuvat Pariisissa;
Marseilleen vastaanottamaan mat­kustavat
Barthou Ja k e n r a a l i Georr
ges.
Presidentti L e b n m i n toukokuun 21'
päivänä 1932 a l l e k i r j o i t t a m a n mää­räyksen
mukaan o n järjestys- ' j a tmr-valllsuuskysymykset
Marseillessa u s ­kottu
Surete Kationalelle ( T u r v a l l i ­suuspalvelulle)
eli lähemmin ylitar-?.
kastaja Slsteronille.
Aleksanteri tulee astumakin m a i h in
Marseillessa: Protokollan enshnmäis^^
ten pykälienrsuotituksen Jälkeen aja*
vat Aleksanteri j a hänen seuralaisen^,
sa Barthou j a Georges avonaUessa^
autossa vanhasta satamasta (ViemC
Fort) pääpoliisiasemalle. Ajaessaan-kaupungin
h a l k i kulkee auto Mar>
seillen pääkadun L a Canebleren j a
Rue Saint F e r r e o l i n k a u t t a , Poliis^r
aseman. edustalla t a p a h t u a : j u h l a l l i ­nen
seremonia j a , kansa J u h l i i A l e k?
Santeria. Pääpollisiaseman edustalla
oleva t o r i Ja R u e S a i n t . F e r r e o l t u i e "
vat olemaan, täynnä kansaa. -
Juhlakulkueelle' määrStty- t i e o i l
Jaettu j a k s o i h i n j o i l l e asetetaan järfr.
jestystä j a . t u r v a l l i s u u t t a ; h o i t a m a an
m e l k e i n yksinomaan järjestyspöllise<|ii
j a , joiden vahvuus on n o i n iSÖb^
miestä. Juhlalniltcueen h i t a a s t i ederr
tessä mene auton ohittamien jakso-^
j m ? vartiosto eteenidln' vatavtstat^-
seeriv turvallisuuspalvelus seuraavfltf
j a k s o i M i
Sotaväkeä el t u l l a köyttim&ftn'jSi^
miöltä, ko^a kansan keskuudessa
ilmenevät ristiriidat ovat ratkaista­vissa
kaavan "yhtenäisyys-arvostelu-yhtenäisyys"
mukaan, kun taas epär
järjestysilmiöt väistämättä aiheutta­vat
menetyksiä ja ovat haitaksi so­sialismin
etenemiselle. Uskomme,
että kansamme kannattaa sosialis­mia,
että se on ^kurinalaista ja jär­kevää
eikä aikaansaa epäjärjestystä
aiheetta. Tämä ei kuitenkaan mer­kitse
sitä; että joukoilla'ei olisi
maassamme mahdollisuutta aikaan­saada
levottomuuksia. Tässä kysy­myksessä
meidän on kiinnitettävä
huomiota seuraavaan:
I. Saadaksemme poistetuksi c-päjärjestysiliniSiden
perimmäisen
syjrn meids(n täytyy estää virka-valtalsuudeii
ilmeneminen, param
taa- huomattavasti aatteellista ja
poliittista kasvatustyötä ja käsi­tellä
kaikklii Ristiriitoja sopivalla
tavalla. Jos näin tehdään; ei min­käänlaista'
epäjärjestystä yleensä
ilmen(e.
- II. Jos epäjärjestysilmibitä sat­tuu
meidän työmme heikkouden
seurauksena, on meidän opastetta-ova
tällaisiin, ilmiöihin sekaantu­neet
oikealle tielle,, käytettävä
näitä llridöltä" erikoisapfikelnoina'
parantaessamme työtämme ja kas--
vattaessamme kaadereita ja jouk­koja
sekä suunniteltava ratkaisut
'niihin kysyiäyksiin,:jotka-on lai­minlyöty
aikaisemmin; Selvittäes-sämme
mitä tahansa epäjärjestys-ilmiöitä'
meidän on työskenneltä<
vä uutterasti, emmekä saa käyttää
liioitellun yksinkertaistettuja me­netelmiä
emmekä selittää 'asiaa
loppuun käsitellyksi; ennen kuin
se on perusteellisesti selvitetty. E-päjärjestysilmiölden
johtohenki­löitä
ei pidä .erottaa työpaikois­taan
eikä karkolttaa ilman päte­vää
syytä'lukuunottamatta rikok­siin
syyllistyneitä ja aktiivisia
vastavallankumouksellisia, joiden
tapaukset /on käsiteltävä lakien
määräämällä tavalla: Sellaisessa
suiiressa maassa^ kilin meidän ei
ole syytä levottomäuteen, jos pie^
ni määrä ihmisiä aiheuttaa epä­järjestystä;
pikemminkin meidän
cd käytettävä sellaisia asioita hy­väksemme
päästäksemme virka*
valtalsuifd^ta. ,
Yhteiskunnassamme on pieni mää­rä
myös sellaisia ihmisiä, jotka ei­vät
välitä yleisistä eduista, kieltäy­tyvät
kuuntelemasta järkipuhetta,
tekevät rikoksia ja rikkovat lakia.
He saattavat käyttää hyväkseen me­nettelytapojamme
ja vääristellä nii­tä,
esittää tarkoituksellisen kohtuut­tomia
vaatimuksia joukkoja kliboit-taakseen
tai tarkoituksellisesti le­vittää
huhuja aikaansaadakseen häi­riöitä
ja saadakseen häirityksi yh­teiskuntajärjestystä.
Emme ehdo'
ta, että näitten ihmisten annettai
slln pitää tapansa. Päinvastoin hei­tä
vastaan on ryhdyttävä asianmu­kaisiin
oikeudellisiin toimenpitei­siin.
Joukot vaativat. että tällaiset
henkilöt on saatettava rangalstuk
seen. Sen tekemättä jättäminen or
kansan tahdon vastaista.
VOIDAANKO HUONOT ASIAT
MUUTTAA HYVIKSI?
Kuten sanoin; meidän Yhteiskun­nassamme
on paha; että jotkut ih­misryhmät
aiheuttavat epäjärjestys
tä, emmekä ihe hyväksy sitä.'Esiin
tyessään 'ne: kuitenkin pakottavat
meidät ottamaan oppia, niistä, hävit
tämään virkavaltalsuuden ja kasvat
tamaan kaadereita ja kansaa. Tässä
mielessä huonot ^siat voidaan muut­taa
hyviksi. Epäjärjestysilmiöillä on
siten kaksinainen luonne. Kaikkia^
Leiinätinmaksut jäävät
toist^iteefcä ettnaneen
Ottaw^''-4^ Liittovaltion liikenne-lautakinäa
on hyljännyt rautatieyh­tiön
anomuksen tilapäisestä koro:
tuksesta lennätin maksuihin Cana-dassa.
Samalla kertaa liikennelau-takunta^
lp^tti lykätä rautatieyhtiön
eslttän^i^musta uudistaa lennä­tin
talgjat iraikkialla Canadassa kä­sittelemistä
syysku,un 3 j päivään.
Lennätin taksojen tarkistuksen mu­kaan
hinnat nousevat keskimäärin
15 prosentilla,
Raut|tieyhtl5 oli pyytänyt tila­päistä
hinnatt nousua, joka olisi nos-tanut.
hintoja noin 13 prosenttia.
Jokaiselle on selvää, että Unkarin
tapahtumat eivät olleet hyvä asia.
Mutta niilläkin oli kaksinainen luon­ne.
Huono asia muuttui loppujen
lopuksi hyväksi, koska unkarilaiset
toverinfme ryhtyivät oikeisiin tol-inenplteisiin
näiden tapahtumien
kestäessä. Unkarin valtio on nyt lu
jempi kuin koskaan, ja kaikki.muut-kin
sosialistisen leirin maat ovat
saaneet opetuksen.
Samoin oli koko maailman'laajui­nen
kommunismin ja kansan vastai­nen
rynnäkkö, joka pantiin alulle
vuoden 1956 loppupuolella, tieten-kiii
huono asia. : Sekin^. kuitenkin
opetti ja' karaisi kaikkien maiden
kommunistisia puolueita ja työväen­luokkaa
ja muuttui siten hyväksi
asiaksi. Tämän. myi-sky- ja kiihko-kauden
kestäessä' joukko ihmisiä
erosi kommunistisista puolueista
monessa maassa. Puolueesta; eroa­miset
pienentävät puol^ueen'jäsen­määrää
ja ovat tietysti huono asia,
mutta siihenkin liittyy hyvä puo­lensa.
Kun hox'juvat ainekset,, jot­ta
eivät Ihalua olla mukana, ovat
' loissa, on uskbllisten puoluejäsen­ien
suuren' enemmistön taisteluyjite •
iäisyys entistä lujempi. Eikö tämä
>le hyvä asia? '
Sanallasanoen meidän on opit­tava
tarkastelemaan asioita koko­naisuutena,*'
näkemään v : paitsi
myönteinen*'myös kielteinen puo­li.
Olosuhteiden mukaan huonos-
'ta ajasta voi olla hyviä tuloksia
' j a hyvästä asiasta Huonoja. Lao
Tse sifiloi.'yli 2000 vuotta sitten:
'Hyvä onni^nojaa huonoon onneen,
huono «nnl hsryään onneen.? Kyo- -
' kätessään :^iinaan , japanilaiset
L kutsuivat :>sltä voitoksi. Taitava,
osa Kiinanvaluetta joutui^nuehi- ,
tetyksi;^ja kiinalaiset kutsuivat si­tä
tappioko.: Mutta Kiinan tappit:
oon B!säUsd^Vo:ton siemen, ja Ja­panin
< voittoontaas tappion sie-,
-men; Eikö historian kulku ole to- ,
distannt näin olevan?
Kaikkjalla maailmassa pohditaan
lykyäan, puhkea%)ko kolmas maail-nansota
vai el. Tässä kysymyksesi
>ä meidän)0n oltava psykologisesti
valmistautuneita ja samalla tarkas-eltava
sitä, eritellen. Me. olemme
.oäättävästr rauhan kannalla ja.,.vas-tustamip^;
sotaa. Mutta jos Impe-
.Malistit pakottavat uuden sodan syt­tymään,
yme emme, saa pelätä sitä.
Suhtaudiimme tähän kysymykseen
samalla tävpin kuin kaikkiin epäjär-jestysilmiöihin:
ensiksikin olemme
sitä vastaan ja toiseksi emme pelkää
sitä.
Ensimmäistä maailmansotaa seu­rasi
20b miljoonaa henkeä käsittä­vän
Neuvostoliiton synty. Toista
maailmansotaa seurasi yhteensä 900
miljoonaa :henkeä käsittävän sosia­listisen
: leirin muodostuminen. Jos
imp~erialistit pakottaisivat kolman­nen
maailmansdan syttymään, niin
varmasti sosialismiin siirtyisi useita
satoja, ;];niljoonia lisää; silloin ei
maalinkaan,Jäisi paljoa tilaa impe-.
rlallstellle, samalla kun koko Impe­rialismin
rakennelma varsin toden-näköise£(
tiJ«Jblstulsi auttamattomas-^
Tiettyjen' erikoisedellytysten
SITÄIll
S A M O I N
, Eräässä liilÄeessä tali jojaiggg
työstä myöhästyvän henkilön nierkii
tä myöhästymisensä syy päiväkirjaiui.
T a p a n a o l i merkitä " J u n a myöhäs-t
y i " tai "Hammaslääkärissä käyntf
t j n j s - Myöhemmin tulleet eivät useia,
kaan- viitsineet ruveta vaivaamaia
päätään j o n k im toisen tekosyyn k * -
simisellä. vaan merkitsivät edenisea
aUe: " S a m o i n ",
Eräänä päivänä kuitenkin merkit,
see eräs myöhästynyt päiväkirjaaa:
"Kohnoset syntyivät", j a kolme « o .
raavaa k i r j o i t t i kih^essäah sen alle-
' S a m o i n " .
Shaldda pelaavat sähkö,
aivot F^ranldtirtm
messuilla
Pienoiskokolnen televisio, pime.
ässä näkevä televisiokamera ja vie-ralli
joitten kanssa shakkia pelaavat
sähköaivot kuuluvat merkittävinh
piin .nähtävyyksiin viikonvaihteessa
avatuilla-Frankfurtin radio- ja tele-visiomessuilla.
Shakkia pelaavissa aivoissa on lä­hes.;,
kahdeksansataa putkea ia ne
vaikuttavat muutenkin hyvin mai-nioilta.
Kun ne voittavat, niin kuo-
Imi ilmoillfej-lemun; ifanfaari ja jos
vierailija voittaa, niin ne murisevat
tyytymättömästi,^ Murinaa kuul-laan
hyvin harvoin. . . - .
vallitessa :ristiriiflan molemmat
puolet järkähtämättä muuttuvat'
vastakohdikseen keskinäisen tais­telun
seurauksena. Olosuhteilla
on .tällöin suuri merkitys. Ilman
erikoisolosuhteita kumpikaan
keskenään ristiriidassa oleva puo­li
6i voi muuttua vastakohdak­seen.^
Kailusta maailmassa esiin,
tj-vistä luokista proletariaati on
Innokkain muuttamaan asemaan-sa;
seuraavaiha on puoliproleta-riaatti,
sillä edellinen ei omista
yhtään , mitään, eikä jälklmmäi-v
nenkään ole ^ paljoa: paremmissa'
varoissa. Nykyinen tilanne, jonka
vallitessa Yhdysvaltojen valvon­nassa,
on Yhdistyneitten Kans^
kuntien enemmistö ja sen hallin­nassa
monia alueita maailmassa,
on ohimenevä ja muuttuu lopulta.
Myös Kiinan, köyhän maan osal­ta,
jolta on eVätty sen oikeodetv
kansainvälisissä asioissa, tilanne
on muuttuva —r köyhästä maasta
tulee rikas, maasta, jolta on evät­ty
oikeudet, tulee oikeuksiaan
nauttiva ^^maa—. tapahtuu asioi<
den • muuttuminen >. vastakohdik-seen
«. .Itatkaiseviai^edellytyksiä-o-
'vat« tällöin sosialistinen jädestel-mä
jä yhtenäisen kansan yhteiset
ponnistukset. '
mOottoripyöräsaattua t u l l a a n , de L a -
forcaden sanojen mukaan; peruutta­maan.
T ^ t ä t i e d o i t an Teille myö^
hemmin.
A i n a Teidän H a n s Haack;'^
Suuri, yli 600 jalkaa syvä aukko^.?katkaisiTimminsiin johtavan maantien kun
osa. vanhasta; kaivoksesta luhistui,*^ jättäen noin 50,000 ihmistä oleellisesti eris­tetyksi
kimnes tiedepartmentin .työläiset saivat raivatuksi väliaikaisen tien
turvallisemman alueen kautta. Viranomaiset pelkäävät nyt, että mahdolliset
jatkuvat luhistumiset voisivat Jtatkaisla vielä Timminsiin johtavan rautatien-lan.
lÄ- -
PAKINA
4-
Ännettaisipt kahvinjtionni^ pandirio!
Suomalaisten Suurjuhlien humnisT
toinnuttuanune on meiUS taas
ensi sunntmtaina tilaisuus osallistua
Majavajärvellä pidettavun CSJ:n
Keski-Ontarion aluejulillin, ; missä
kohtaavat toisensa tämän : toiseksi
suuremlnan suomalaiskeskuksen
nikkeli-; rauta-, puutavara- ja raken­nusteollisuuden
i^öläiset, säcafar-msffit
ja' muut kansalaisemme, jotka
e^näh eri aloiUä ovat ahtaneet nilii
suUren panoksen'^onän^a^^
feentamlseksi^ xaivaainiteläi j a ke-hi^
tSiäise&L ; ,
JöiäpSiväisen fyon;ja Idireen lo^
lessaan: nämä kesäjuhlat päääsfassa
uttoilmajuhliksi; missä ei >olij~eUna
ole lilan'kireä ja < sitova.
Vuotuiset aluetanssit , pidetään
kyllä . Majavajärven suom'alaisten
haalilla;:3illä: ulkoilmassa tanssimi­nen
on täällä pohjolassa vähän niin
ja* näin; Mutta vaikka Mäjavajär^
van haali on aiyan hyvän valtamaan­tien
(Maantie 'No.^17 Siidburystai
lanteen) varrella, niin- se sijaitS6E^
kiätenkin^ tämän seudun yhdölla
tiiimetiiinimalla farnualuee^^^^^ mikä
mäliiSÖllisiifis^nallt^ä l i j ^ ä ^ oltJ&Lf
masta j a samalla keskustellal^^ppöi^
^täi tfäaiititieir kausstf fcunkih^sy-dUbitiläfafeUS
olevista'asi<^sta*, ^
Aluetoimikunta onkin mieles*
on kaihen lisäksi suomalaisten vil­jelykselle,
raivaama ja .'siiureltä
.qs£dta.vieläkin kansalaistemme asu-ma
s^utu." Siellä oh'aitoa maaseii^
diiiL tuntua jä jokainen kaupunki-läinäh-^
tsui^' ystävä' haluaakin
^ääslä juuri tällaiseen paikkaan
aäti^tanss6ililn.
Ejail^en lisäksi on'llibbitetta. etta
vuonnt? etSttuokkaisen hyviä ja ar­vokkaita
V^opalkintoja-— ensiluok­kainen
ji^o^epeite,- sähköllä toimiva
paistin|»&fii(i ja Tiöyrysilitysrauta.
' Tarköituktemme ei- ole yksityls-kohtaiäeslmin
mainostaa nikkeli^
alueen aluejuhlla: mutta sanomatta
enmie kuitenkaan^ vu^^
^ s ^ ^ l i i i f e ^ ^ urheilukilpailujen ja
henkisf n^hjelman lisäksi ön vielä
sitä aÄl-«lölittua nuoIenHeittoä ja
ammuntaa;' sekä santapussin^heittoa
j a . muitäPdilkoilmaan sopivia seura-peiejä^^-
joiflen parissa kuluu aika
äärettftfuäk rattoisasti,
' Mitään^^^paikkakuntien välisiä
seuraji^kiatPkilpalluja ei kuulema
qlp, ifltRfSmnajavajärraläiset ovat
kultenkin^riffltaneet ymniärtää; että
he ov^t jälgn; ^puinataidön khin-naam^
fomÄ.* mestareita. "Täytyy
tufiap^irem^ia miehiä: ja'naiäälni^
me, jo^^^Melltte saada meidät^^un-nustaäften";:
sanoi ^räs mtajäVajärvi^
1nHipn:.'fc'of(noce9aM~eilra1st;<.«flM.':<<«nWV.-
tulöl
SäaNaftfeif ^ähdS,^ mitok siinä poi-
Menvläfj'älläTvärsinkin'^Wanupissa
suuria leiilhilämatta aina viimc^k-tien
ja jnlkäli olemme Iniull^;
Wanupin suomalaiset eivät ole, «e-,
lä lihatta jääneet silloin kun onj
päivän , vmlxoUle peuranjäljiB»
päässeet! v>''i '
Nuolenheitto ' on taas sclkg
Kalle-poikien ja muiden Seogl
hommaa, ettei siinä ole jneillä Ä
v^silla;kuoIevalsilla paljon nom
teen määriteUä, KilpaUun k o i g ,
vgatii lujia hermoja ja vakavaa l»c
t^' eikä sitä etukäteentiedä kn»
parhaiten nahkansa pitää.
Mutta santapussin heitto on s*
laista pömmaa, että' siinä on m»
dollisuus sekä miehiUä että
— mutta suukopuna ei sitaB»
kilpailua voiteta,- -
Aihija situpelillä voitetöv^:
oleva otteld on kahvin J « o n f t ^ ;
Siinakin on-tunnettuja mestatw
Nikdteemus ja ällekirJoittaniA^^
dferi eänätysta sopu kyllä jo»^,
)aliiejaIilfSsa>>^nkkoaL : 1«
V lAlufejtihlis^ oitköi luvas» »f^
kehlafeta liyvaä meille kaikilKj
s i d l S s i i s tavataan efeä-laiiaÄ»^
jasJtan^tan^ä.^ SHs, nakeoui^,^
ktekuksissiU • . * jestyksen ylläpitoon, suunmtdtiittimme menetellyt oikein snuniölte alUetansSeiisa Jadkaii. tänäkinisyisesfinHpeuranhiinttaifts i- :^ ^H^Känsalcottt*-