Vapaus, September 24, 1925

              3.
I
t
I
I
i
*4
li
l
Torstaina ^ s k . 24 — Tkm., Sept 24tli, 1^
. Valnjistaa -
parttaat pe&seit jcomat Fort V/aiiamin ja Port Artborti» pzEruaä
EaikU tilaokset toimitetaan nopeaan ja huolella. Tilatkaa
koetteekd. Takaamme että olette tyytyväinen. Osote
TWIN CITY BOTTLING WORKS
819 BlinneMta St. — Pobelia South 2100. — 7ort V/illiam, Ont.
etti parhaimmat ja monipaoU«emmat vlnrotusjoomat Thander Ba/
aloeelta «aa kan tilaa ne Interoational Bottlinff Workcilta.
Phone 2003 North.
International Bottling Works
157 Machar Ave. Port Arthur, Ont.
PARHAAT PEHMEÄT JUOMAT SUDBURYSSA VALMISTAA
Suomalainen Virvoitusjuomaliike
"HOWDY" uusi juoma.
SAKLETTIA, KÄNTIX ja WESTON PISKETTIÄ aina varattosoa.
Äsiaka & Seppälän SÄUNÄ ,
Avoinna 4 kertaa vukosiat TtUtaina, kedciviikhona, perjantaina Ja
lauantaina kello 1 j.p.p. kello 12:ta yolla.
Sproee St. — Puhelin 1107 _ Sudbnry, Ont.
Lähellä Vapauden konttoria.
Halvin paikka ostan liaikkl ruokatarpeet*
Linjoille lähetetään mySa huolellisesti' j a ' nopeasti suoritetaan ti­laukset.
/
INTERNATIONAL GROCERY
V OmiatajBt: E. Seppälä ja E. Kotanen.
292 Bay S t — Pabello SOS N. , PORT ARTHUR. Ont
¥anha, tunnettu E^RKEIL&N LIIKE
Omistajat! ERICKILÄ & MILTON
130 CainherlmiLd Street Si, ' Port Arthur, Ontario.
(Bi^y kadun kulmauksessa)
• ' . i i : — S u o s i t t e l e e • ' •
MIESTEN JA POIKASTEN VAATETUSTAVARAKAUPPAA
joka on hiljan avattu' aivari uusine tavaroineen ja ehdottomasti
helpoimmilUi hinnoilla, tavoitan laatuun nähden paikkakunnalla.
Yksi Ja* sama hinta kaikille. — Ja.—.
CANADIAN NORTHERN HOTELLIA
; rauhallisine ja puhtaine huoneineen. ^
.•••—-sekä-—; ' • • •., . ,
KAHVILA., VIRVOKE. JA TUPAKKAMYYMXLXA.
Venäjän suuren vallankumouksen
vaikutuksesta aiheutui buuria poliit*
tisia ja taloudellisia muutoksia Itär
tnerenvaltioissa, jotka ennen olivat
kytketyt Venäjän ' valtakuntaan,
r Hallitseva aatelisto menetti mahtin­sa
ja kadotti vaikutusvaltansa yh­teiskuntaelämään.
Itämerenmaiden aatelisto näytteli
; osansa loppuun. Se. menetti suur-tiluksensa
eikä sillä enää ole somaa
mahdollisuutta sortaa maalaisköyhä-listoä
ja elää ylellisyydessä sen kur­juuden
kustannuksellai kuten ennen.
Vallankumous lakaisi hautaan kaik-lei
aateliston «tuoikeudet.
Se on yksi vallankumouksen suu­rista
ansioista.
. akutta oikein ymmärtääkseen sen
osuuden,'jota aatelisto näytteli vuo­sisadat
läpeensä, 6n luotava katse
«ntisiin aikoihin ja katseltava sitä
synkkää kuvaa, joka historialla on
naytettävänään tämän maan oloista.
itämeren rannikolla . sijaitsevat,
nykyisin^ "Itsenäiset" kääpidvaltiot.
Viro, Latvia ja Liettua ynnä vie­reiset
saaret Hiidenmaa, «Moon,
Vorms ja Saarenmaa, olivat kovin
himoittu riitakapula noiapurivaltioi-den
Ruotsin, Puolan, Tanskan ja
Venäjän kesken; Saksa, jonka vii­memainitun
maansaaliinhimoinen r i -
taristo, augustinilaismunkki Men-hard
johtajanaan, v. 1186 "löysi"
tämän maan ja "neitsyt Maarian
varalle" valtasi sen sekä liitti sen
Kooman valtakuntaan, oli sisäisten
riitaisuuksien pirstoma, voidakseen
näinä -aikoina käydä valtiosta. Mut­ta
siitä huolimatta kotiutuivat nämä
fiaksalaiset rosvoritarit ja munkit
Itämerenmaihin niin lujasti, että
vaihtuvat ; valtasuhteet enimmäkseen
jättivät heidät kodcemattoMksi.
Suurista sodista, junkkarien ja
pappien Iceskinäidsta nitaisuuksista
1 huolimatta c i muuttunut sorrettujen
' -virolaisten ja latvialaisten epätoivoi­nen
asema paremmaksi. Ajan oloon
paheni se entistä kurjemmaksi.
Junkkarit voivat olla sotajalalla la-hinpapuriensa
tahi koko maailman
kanssa, mutta silti aina olivat he
yksituumaiset, kun tuli kysymyk-seeii
kansan sortaminen ja riistämi­nen.
Kaikissa rauhanteoissa, pää-tettiinpä.
ne miten tahansa, oli uu­desta
hallitsijasta samoinkuin aate­listosta
selvä asia, että kansa oli
edelleen pidettävä orjuudessa. Sitä
oikeutta ei ainoakaan hallitseva val­tio
kiistänyt junkkareilta, ja he voi­vat
sentakia riistää ja sortaa mie-linmäärin
kansaa, kuinka kauheasti
he vain tahtoivat, sekä rauhan- että
sodan aikana; Ja siihen oli aatelis­tolla
seka halua että voimaa.
1700-luvulla katsottiin talonpoika
työjuhdaksi. Hänellä ei ollut muuta
tehtävää kuin raskaan orjatyön raa­taminen
herransa tai tämän voudin
osoitusten mukaan. Työstään ei saa­nut
talonpoika mitään palkkaa tai
osuutta maantuotteista. Hänellä ei
ollut oikeutta omata mitään. Hän
itse kaikkine työvoimineen luettiin
aatelisherran omaisuudeksi. Hän
erosi toisista työjuhdista vain sen
kautta, että hän itse sai huolehtia
omasta toimeentulostaan. Tätä tar­koitusta
varten oli hänelle osoitettu
kappale kylänmaata, jota maatilk­kua
hän perheineen sai Muokata
semmoisina aikoina, kun hänen ei
tarvinnut tehdä päivätöitä herral­leen.
: •
Tähän aikaan voi aatelisto myydä,
vaihtaa, poislahjoittaa tahi pelaa­malla
menettää talonpojat, kuten
muupkin omaisuutensa.
Tämä "jumalanmaa" oli tähän ai-kaan
'^päärly" Ruotsin kruunussa.
Ja (Ruotsin kuninkaat kuulututtivat
tähän aikaan; että heidän aikeenaan
oli talonpoikien kurjan tilan paran­taminen.
Talonpoika pysyisi tosin
edelleen päivätyövelvoUisena, mutta
päivätyöt, eivät nousid sen viljel­lyn
maan tuottamaa voittoa £Qarem-miksi,
jolla hän raatoi ja josta hän
£Si toimeentulonsa. Maanarvon mää-ntteleisi
kuninkaallinen komitea, jo­ka
myös järjestelisi talonpojan käs-kynalaisnussuhteen.
Junkkareilta
otettiin oikeus pelaamalla menettää
tai kaupitella, talonpoikia tahi hää­tää
heidät pois hökkeleistään, kuten
usein tapahtui. Vain maan mukana
dirtyisivät talonpojat toisen huos­taan.
Talonpojilla olisi käyttöoi­keus
kylänmaahan, mutta sitä ei
saisi katsoa heidän yksityisomaisua-dekseen.
Muutoin tahtoi hallitus tä­män
uudistuksen toimeenpannessaan
mikäli mahdollista säästää aateliston
oikeuksia. Sillä ei ollut aikomukse­na
vapauttaa talonpoikia maaorjuu­desta,
joskin se aikoi poistaa eräitä
epäkohtia.
Tämmöinen hallituksen sekaantu­minen
asioihin, jotka junkkarit kat-
.soivat kuuluvan yksinomaan' heidän
valtaansa ja tehtäwinsä, oliKn riit­tävä
aihe aikaansaamaan suuttu­musta.
Heidän mielestään oli se
kerrassaan anteeksiantamaton hei­dän
oikeuksiensa loukkaus, sillä aa­telisto
piti itseänsä siihen aikaan,
kuten myöhemminkin, maansa etu­oikeutettuna
säätyluokkana, joka oli
teoistaan vastuunalainen yksino­maan
vain itselleen. Vimmastunee­na
näistä Ruotsin hallituksen aikeis­ta
yhtyi aatelisto neuvotteluihin
vieraan. Ruotsin hallitukselle viha­mielisen
vallan kanssa. He — junk­karit
— hankkivat Pietari l:ltä va­kuuden
täydestä toimintavapaudes­taan
hallitessaan» talonpoikia. Ja
Itämerenmaakunnat valloitettuaan
turvasi tämä sortovaltias "omasta
j a ' jälkeentulevaistensa ptoolesta"
ikuisiksi' ajoiksi aatelistolle kaikki
heidän etuoikeutensa ja luovutti aa­telistolle
kaiken vallan, minkä he;
suinkin halusivat saada. • Eivätkä
tsaari Pietarin seuraajat Venäjän
valtaistuimella rikkoneet tätä hänen
lupaustaan.'
Junkkarit halusivat hallita van­haan
^tapaansa, ja he tiesivät varsin
hyvin; j ettei mikään hallitus maail­massa
häiritsisi heitä vähemmän
kuin Venäjä. Sodan kulloinkin ai­heuttamat
vahingot kokiyat he tuo-:
tapika^ sälyttää talonpoikien kan­nettaviksi.
Tämän seikan myöntä-yät
aateliston omat historioitsijat
sanoessaan: "He riistivät vähäveri­siltä
talonpojilta viimeisetkin rip­peet,
^iotka voi riistää niiltä."- V.
1713 moviitti Venäjän hallitus junk-kareill€|
oikeuden ruoskituttaa talon­poikia
mielinmäärin. 'Myöhemmin
saivat junkkarit oikeuden karkoittäa
talonpoikia, Siperiaan "julkeista rik^
komukslsta". Ja v.' 1762 oli Venä­jän
hallituspiireissä vallallia se käsi­tys,
ettei Venäjällä löytynyt mitään
rikoslainpykälää, jonka mukaan aa­telismies/
voitaisiin rangaista' maa­orjan
taposta. T^ten voivat 'junk­karit
myydä, luovuttaa tahi pelissä
menettää, piestä ja surmata maa­orjan
joutumatta mihinkään' ran­gaistukseen.
Talonpojat olivat ryöstetyt puti­puhtaiksi,
työhön kelpaamattomia ja
elämänhaluttomia; Kun työt oli suo­ritettava
suurtiloilla, osoittautuikin,
etteivät voudit edes pamppujen ja
ruoskien avullakaan voineet saada
talonpoikia tekemään orjatyötään,
joka' ei antanut heille edes leipää
jokapäiväiseksi toimeentuloksi. 1700-
luvun IbpuUa tekivät talonpojat mo­nin
paikoin kapinoita, jotka kuiten­kin
Venäjän hallitukselle uskollisten
huovien avulla kukistettiin.
Eräitä uudistuksia toimeenpantiin
nyt, jotta maan ^taloudellinen elämä
mukautiiisi uusille urille, asettamal­la
lakisäädöksillä raja talonpoikien
riis)ännälle. Junkkarit pmaksuivat
manchesterilaisen korulauseen "voi­mien
vapaasta toimivaisuudesta", jo­ka
sovellutettiin: käytäntöön siten,
että talonpojan tuli henlcilökohtai-sesti
olla vapaa, mutta kylänmaa,
jota hän viljeli, tuli junkkarien
"koskemattomaksi yksityisomaisuu­deksi".
-Vapaa" talonpoika ei saa­nut
ensiksi tilanomistajan luvatta
jättää kylää, puhumattakaan siitä,
että hän vapaana miehenä olisi saa­nut
ryhtyä mihinkään omihtakeises-ti.
Tämä talonpoikaisluokan vapau­tus
johti vain siihen, että junkka-,
reistä tuli niiden kylänmaiden itse­valtiaat
omistajat, joita talonpoika
oli viljellyt ja joita ilman hän ei
olisi mitenkään voinut elättää itse­änsä.
Maanviljelys «li ainoiä hänen
toimensa,. kaikki muut toimeentulo-mahdollisQudet
olivat häneltä tukos-sa,
.• -...j.-/'v- : -'^
Länsi-Europan vallankumousten
vaikutiikset ulottuivat myös Itäme-
^nmaihin ja pakoittivat junkkerit
omaksumaan . uudet menettelytavat,
ybidakseen edelleenkin elellä ylelli­syydessä,
tarvitsi aatelisto rahoja ja
saadak^en niitä olivat tulolähteet
uusittavat ja talonpoikaisluokan riis­to
järjestettävä toiselle kannalle.
Junkkarit eivät tarvinneet saada ta­lonpojilta
korvausta viljellystä maas­ta
päivätyönä, vaan he vaativat nyt
sensijaan rahaveroja. Junkkareilla
6i ollut mitään sitä vastaan, että tar
lonpojat viljelijät maata korvausta
vastaan, minkä junkkerit määräsi­vät.
iMsJidollisundet talonpoikien riis­tämisen
jatkamiseen eivät elleet-vä­hentyneet,
vaan melkoisessa määrin
lisääntyneet. Vuokramaksuja koroi-tettiln
vuosi vuodelta. Seurauksena
oiasm, että talonpoikien asema ei
parantanut "vapautuksen" jälkeen,
vaan xionessa suhteessa huononL Ja
lähimpänä syynä tähän oli, ettei
maan vuokraa määrätty maaij tuo­tantokyvyn
perusteella, vaan sen
tuli olla Junkkarien mielestä/Jdihoi-tin"
tuotantovoiman lisäämiseen.
Se rahasumma, jonka Viron ja
Latvian talonpojat vuosittain mak-j
soivat vuokrina ja korkoina, nousi
yli 8 ja puol milj. rpl. Talonpoi-
' kaistaloja oK Virossa 31,100 ja Lat­viassa
ja Liettuassa 40,494 eli~yh-teensä
71,594. Asukasmäärä maa­seudulla
nousi 1897, Liivinmaassa
908,744 j a Virossa 546,841, eli yh­teensä
1,265,585 henkeen. Jos las­ketaan
kunkin talonpoikaistalon kä­sittäneen
5-henkisen perheen, niin
oli maataomistavaa väestöä 257,970
henkilöä, joten maaton köyhälistö
samaan a&aan nousi 897,615 hen­keen.
Ja.tästä on löydettävissä syy
siihen tavattomaan maannälkään,
jota junkkarit käyttivät hyvälöeen
säälittömällä tavalla.
Junkkarit kokivat uudestijäijestää
taloutensa niin, että he voisivat tul­la
toimeen niin vähillä työvoimilla
kuin 'mah4oIlista. (Englannista eivät
he lainanneet vain Manchestermies-ten
onttoa korulausetta, vaan vielä­pä
lisäksi: lammassiitoskasvatukseii
toivossa, että lampaista tulisi heille
kultakaivos.. Tämä toive petti kui­tenkin,
ja muutamien epäonnistunei­den
kokeilujen jälkeen jättivät he
lammashoidon silleen, sittenkuin si­tä
ennen lukuisat talonpoikaiskylät
"oli. syöty putipuhtaiksi", kuten oli
tapahtunut Englannissakin.
Suuret verovapaat kruununtilat
olivat myös muutamat aniharvat aa-telisperheet
ottaneet omistukseensa,
ja näillä eleli heidän alaisinaan 25,-
000 maatonta maatyöläistä,' jotka
elivät äärimmäisimmässä hädässä.
Viinapolttimot ja paloviinankapakoir
minen eli myöskin luovutettu junk­kareille
yksinoikeudeksi.
Junkkareille maksettayain korko­jen,
ja vuokiramaksujen lisäksi oli
talonpojilla kannettavanaan monia
veronmaksuja y.m.s., kuten maan­teiden
teko ja kunnossapito, maja-talonpito
ia.kyydityBvelvollisuus, jo­pa
aina 48. hevosellakin, luterilaisen
kirkon, papiston ja henkilökunnan
sekä kansakoulujen ylläpito, kunnal­lishallinto-
ja vaivaishoitömenot,- so­taväen
majoitus- ja etappipalvelus,
joka viime vuosina kävi niin ras­kaaksi,
että monienkii;! kylien • tuli
asettaa 10 tai enemmänkin hevosta
sekä ajomiehet sotapäällystön käy­tettäviksi.
' K a i k e n lisäksi tulivat
erikoiset; maksut aatelisluokalle ^
siis- ylimääräinen vero soitajain
rosvo joukkueelle! — ja sen lisäksi
valtionrahiastolle. Sortajat ja riistä­jät
vähät, välittivät siitä, että talon­pojat
nääntyivät näiden veronmak-^
sujeri ja rasitusten pakosta.
Kaupunkien saksalainen porvaris-lupkka
oli junkkarien nöyriä hän-nänkannattajia.
Porvarit ja papit
edistivät omia itsekkäitä etupyytei­tään
nöyrästi alistumalla aateliston
mahtikäskyjen .alaisiksi. Pikkupor­varilliselta
käsityöläis-kauppiasluo-kalta
puuttui poliittinen tietoisuus,
ja mikäli kulloinkin saksalaisen kiih-kokansallismieli^
den puuskat pu­haltelivat,
sikäli antautui se valtoi­naan
sen pyöriteltäväksi. Porvaris­to
ja papistp kokonaisuudessaan liit­tyivät
solidarisina aatelistoon,, kos­ka
heidän luokkaetupyyteensä «livat
tästä riippuvaiset. Tämän riistäjä-joukon
vastapuolena olivat sorretut
jfliikot, kansa.
Talonpojilta ja työläisiltä, jotka
olivat järjestymättömiä aina 20:n-nellevuosisaidalle
saakka, puuttui
mahdollisuus vaikuttaa julkisen elä­män
kulkuun parantaakseen kurjan
asemansa. Maaorjuuden aikana ta­pahtui
vähäisiä, rajoitettuja kapi-noimisia,
jotka tavallisesti ulottui­vat
vain muutamille yksitjrisille
suurtiloille ja, jotka helposti tukah­dutettiin
alkuunsa. Siten tapahtui
ISOO-luvun lopulla ja 1900-luvun lo­pulla,
kun puhkesi vakavia levotto­muuksia.
Mutta tästä ajasta alkaen
muuttuu kapinain luonne toisenlai­seksi.
Ne tulevat enemmän järjes­tetyn
lakon luonteisiksi. Siten oli
asianlaita 1905, jolloin, vallanku­mousliikkeen
vaikutukset ulottuivat
itämerenmaihin. {Virossa lakkasivat
tylsistyneimmätkin työläisjoukot
työstä,; vaativat korkeampia palkko­ja,
ihmisasumuksia ja inhimillistä
kohtelua. Riistetyt-ja pahoinkohdel-lut
talonpojat tyyten lakkauttivat
koron- ja vuokraiisuorituksensa ja
•vaativat velvollisuuksiensai^ lieventä­mistä.
Kun Venäjän kaikki sorre­tut
tekivät samaten, kävi aateliston
ja rajattoman itse^ltiuden asema
hyvin epävarmaksi. Itämerenmaiden
junkkarien- oli lokakuulla' taivutta­va
ja myönnettävä helpoituksia. Jos-kinne
olivat vähäisiä,* on ne silti
katsottava ensimäisiksi aateliston
vallan tulossa olevan kukistumisen
enteiksi. ' •
'Mutta kohta alkoi taantumus jäl­leen
kohottaa päätään ja aatelisto
katui, että se oli ruvennut tekemään
myödhytyksiä. Myönnytykset olivat
peruutettavat. Vielä kerran koitti
Itämerenmaiden aatelistolle hyvä ti-
Tämä kirjanen antaa näytteen materialistisen historiankäsityksen metoodista,
sellaisena kuin Marx itse sitä käyttelL Tätä hänen esitelmäänsä pidetään yhtenä
hänen parhaimmista kirjoituksiltaan mitä jälkimaailmalle «n häneltä säilynyt. Sii­nä
oEotetaan se yhteiskunnallisten tapahtumain liikkeellepaneva voima, joka vii.
mekädessä määrää hstoriallisten tapahtumain kulun;
Kirjan käsittelemät tapaukset käsittävät yhdeksännentoista vuosisadan vallan-kumpuksellisintman
aikakauden. Ranskan helnukuon yallankumoqksesta, 1848, n.s.
Brumalren 18 p. (Marrask. 6 p.) 1851. Marx kuvaa näiden^ tapahtumien luokka-luonnetta
ja silloisen yhteiskunnan luokkasuhteita, osottaen aina sen taloudellisen
perustan,-jolta kukin valtaa tavoitteleva ryhmä ponnisteU. Nykyajan vallankumo-ustapahtumien
ymmärtäminen käy tämän kirjan selityksien avulla paljon helpom­maksi.
Tästä kirjasta otettu painos on verrattain pieni, muihin samankokoisiin kir­joihin
verrattuna. Ja sen vuoksi lähetetään tätä kirjaa asiamiehille ainoastaan
tilauksesta. Siitä huolimatta on 'jokaisen kirjallisuusasiamiehen tilattava niin mon­ta
kappaletta kun arvelee mahdollisesti voivansa myydä. Eikä ole mitään vahin­koa
vaikka muutamia joutuisi; palauttamaan myöhemmin, mutta pääasia on että
jokainne asiamies tilaa varastoonsa näitä nyt aivan, heti, voidakseen tarjota tätä
uutuutta lukijoille tämän kirjallisuuskuukauden aikana.
Pienemmätkin tilaukset täytämme mielihjnrällä. Ja 5 kpL tjlauksesta myön­nämme
kenelle tahansa tilaajalle 20 proa. asiamies alennuksen.
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA, i
. Sudbury. Ontario. .
Lähettäkää minulle heti palaavassa postissa —. kpL sitä uutta Marxin
kirjasta, NAPOLEON III VALLANKAAPPAUS, jonka hinta on 70c kpl. Voitte
veloittaa tiliini siksi kun olen kirjat myynyt. -
Nimi
Osote ..
laisuus sammuttaa kostonhimonsa
sorrettujen verellä.
Junkkarit käyttiyätkin tilaisuuden
hyväkseen. . He vangitsivat, ruos-kitslvat,
murhasivat, maasta karkoit-tivat,
sekä polttivat uhriensa puut­teelliset
asumukset poroksi. Uhrien
lukumäärä oli suuipattoman sunri.
Kun sotatila julistettiin, tiesi kan­sa
heti, mitä oli tulossa. Oli päi^
•vänselvää, etteivät isot tahi pikku-sortovaltiaat
aikoneet lunastaa ai­kaisempia,
lupauksiaan, vaan että
uusia tihutöitä valmistettiin. -Vaan
nyt yhteenliittyi kansa, kuten se
monasti ennenvanhaan oli tehnyt,
ja läksiypuolestaan kostamaan. Tal­linnasta
tulvivat. kostavat joukot
laumoina, ja yli maan, toisista suu­remmista
kaupungeista ja kylistä
liittyi vereksiä joukkoja tjryten hä-vittääkseen
pahan tyyssijat. Rai­vokkaat
ja katkeroituneet joukot
vaelsivat suuritilalta toiselle, poltti­vat
poroksi ja tuhosivat kaiken,-min­kä
vuosisatojen aikuinen riisto oli
kasannut sortajille. Ei "kukaan aja­tellut
seurauksia, vaarojk tahi ran­gaistuksia.
Samoin kävi Latviassa,
vain sillä eroituksella, että taistelu
siellä käytiin enemmän yhtenäisesti
ja järjestyheesti sekä vaati pitein-män
aikaa, sen sijaan ky n Virossa
pahin my^rsky raivosi 10—14 päivää
V. 1905 joulukuulla.
Vieläkään ei onnistuttu. Vielä
tällä kertaa pääsivät junkkarit päl­kähästä
pelkällä säikähdyksellä ja
muutamilla aineellisilla vaurioilla.
Kohta paljastivatkin he entisen ole­muksensa
ja hahmonsa ja antoivat
ymmärtää, etteivät he olleet mitään
oppineet ja etteivät he aikoneet luo­pua
sorto- ja riistotyöstään. He ei­vät
oivaltaneet, initä aika oli tuo­massa
muassaan. He, eivät huor
manneet, että hitaasti, mutta samal­la
varmasti olivat sorretut valveutu­massa,
"yhteenliittymässä, ja askel
askeleelta etenemässä ja että joka
askel ennusti aateliston ja kaikkien
sortajien tulossa olevaa lankeemus­ta
ja tuhoa. Ja se koitti samalla
kertaa, kun Venäjän suuri vallanku­mous
puhkesi v. 1917. -
Aatelisto menetti suurtilansa ja
samalla vaikutusvaltansa taloudelli­seen
ja poliittiseen yhteiskuntaelä*
mään. Maa pakkoluovutettiin, suur-tilukset
halottiin ja palstoiteltiin
pienviljelystiloiksi. Ja samalla voi
sanoa, että vallankumouksen sota­huuto
"maa kansalle" on toteutu­massa,
vaikka vielä paljon on järjes­tettävää,
ennenkuin tämä pulmaky-symys
on saanut lopullisen ratkai­sunsa.
. . • — •
,i^^lJ^^r^^^)^^||v|v^|^^rslll^^p.w
IT:ri H. Quackenbushj
HamimaslSakarl
107 Cnthbertson Blk. - j
IFORT WILLIAM, ONTARIol
• • • ' <
I <
( •• r,;;.- ,
> , . - : • • • . . • • • {
I Auki Stasin sopimuksella J
»» ~• »— Phone S. 2334 — ' «i
» . • . : '
VAPAUDEN KONTTORI
Aslaimiestemme ei tarvitse olla asiattiiehiä kaikille erikielisille
työväen lehdille, vaan voivat meidän asiamiesvaltuuksillamme ot­taa
tilauksia kaikille allaoleville työväen lehdille ja lähettää kont­toriimme
maksun seuratessa mukana. '
, Valitamme tilauksia seuraaville tyoväenlehdille:
THE WORKER, viikkolehti, Toronto, Ont., vk. $2.00, % vk. $1.00
THE YOUNG WORKER, Toronto, Ont., vuosikerta .50
DAILY WORKER« Työväenpuolueen päivälehti. Tilaushinta
- vuosikerta ............;...$6.00, % vuosik. $3.50, 3 kuuk. $2.00
FÄRMER-LABOR VOlCE. 2 kertaa kuussa ilmestyvä. Ti­laushinta.
Vuosikerta $1.25, 6 kuuk. .65
THE YOUNG WORKER, Nuorten .Työläisten Liiton kuu­kausi
julkaisu, Chicagossa. TiL|ti8hihta vuosikerralta....$1.00
THE YOUNG COMRADE, Työväenpuolueen lastenlehti, Chi­cagossa.
Tilaushinta vuosikerralta JO
WORKERS MONTHLY, Chicago; vuosikerta $2.00, % vuosik. $1.25
POHJAN VOIMA, Oulu, päivälehti; vuosik. $10, puoU vuotta $6.00
TYÖN ÄÄNI, Vaasa, 3 kertaa viikossa; vuosik. $6.00, % v. $3J0
SAVON TYÖ, Kuopio, 8 kert viikossa; vuosik. $6.00, ^ v. $3.50
TIEDONANTAJA, Helsinki, päivälehti, vuosik. $10; % v. $6.00
LIEKKI, Helsinki, viikkolehti; vuosik. ................$3.00; % vk. 41.75
TYÖMIEHEN VIIKKOLEHTI, Helsinki, vuosik. $2.50; % .v $1.50
UUS ILM,. virolainen Työväenpuolueen lehti, ilmestyy New
Yorkissa. Tilaushinta vuosikerralta $6.00
NY TID, Työväenpuolueen ruotsalainen lehti, ilmestyy Chi­cagossa.
Tilaushinta vuosikerralta $2.50
TYÖVÄEN URHEILULEHTI, HelsinkL Tilaushinnat vuosik.
$3.00, puoli vuotta $1.75
NORRSKENSFLAMMAN,^ ruotsalainen lehti, Lulea, Ruotsi,
vk. $12.00, puoli vuotta ......x..l................ $600
ITÄ JA LÄNSI, 2 kertaa kuukaudesto ilmestyvä kuvalehti,
Helsinki. Tilaushinta vk. $4.00, % vk. $2.00
TUISKU, Suomen vasemmistolaisten pilalehti, ilmestyy kerta
. kuussa 16-sivnisena. Tilaushinta vuosik; $2.50, % vk. $1.50
KOMMUNISTI. Leningrad, ...vk. $4.00, % vk. $2.00
TYÖLÄISNAISTEN URHEILULE(fTI, Helsinki. Kerta kuus­sa
Vuosikerran hinta $1.75; puolivuosikertäa $1.00
NAISTYÖLÄINEN, Helshikl. Kerta Jcuussa 1 vk $1.75
puolivuosikertäa $1.00
PUNAINEN KARJALA, Petrozovodsk, Russia; 3 kertaa vii-
• kossa; vuosikerran hinta $7.00; puolivuosik $3.50
TYÖMIES, päivälehti, Superior, Wis., 1 vk. $6.00, % vk $3.25
TOVERI, päivälehti, Astoria, Ore., 1 vk. $6.00, % vk $3.50
ETEENPÄIN, päivälehti, Wprcester, Mass., 1 vk. $7.00, _
^6 • vuosik» ••••••••«••••••••«••••••••»•••••••'•••*•«••••••••«•••••«•«•••••• ••••• ^^'^
PUNIKKL pilalehti, Superior, Wis., 1 vk. $1.76, % vk......... $1.0S
TOVERITAR, naistenlehti, Astoria, Ore., 1 vk. $2.00, % vk. $1.15
Ylläoltsvista lehdistä myönnetään asiamiehille palkkiota vis­sin
taksan mukaan. >
VAPAUS,
Box 69, SUDBURY, ONT.
mjunimiii»wiiiwiW
Mitä on jokapäiväinen leipä?
Ruokaleipä ja kahvileipähän;se on, jokainenhan sen tietääkm
ja senkin, että Kotileipomosta jo|capäiväisen leivän saa mauK-kaimman.
,
Kuivaleipä ja korput ovat keveitä ja huokoisia ja hinta
kysykääpäs. Jo usean vuoden ajan on tilaukset linjoille, farmeille
ja kämpiUe täjtetty huolella. Puhelin 1338S.
HOI»EBAKERY.— 740i SIMPSON ST.— FORT WILLIAM. ONT.
HENKI* PALO, TAPATURMA JA
AKKUNALASI
BALKIE-GILL BLOCK. SUDBURY.
•Lainoja hankitaan nopeaott Ja Q1>
haisOIa hinnoilla. '
V. AHON
Parturiliike, Pallohaali ja Tupakka­kauppa
sijaitsfie 78 Lang St
Gohalt, OnL
Tarmo ruokala
on paras paikka tyydyttää ruoka­halunsa,
sijaitsee samassa paikassa.
T. J. Carlstedt, osaistaja.
Oh», ja RuokatevSa^
kauppa
71 iCedar St. r- Sndbnry, O»*-
Telephonp 844. - Box 524.
1 NIEMI & VALKEAPÄÄ
KALLE POUKAMAN
^SAUNASSA —
kylvetESn pJjant. ja Uaantai^
SUDBURY,
Ptthelin 457. P. O. Box HO;
J Ä . : H. STffT .
b Hammasläfikan.
SamasEa salreminkBesa faim
Koljonen