Vapaus, September 24, 1925

              III
• • i l .
lii U5
Muatamien viime vaosien aikana
on n. s. komppanian unioiden loka-määrä
saannattomasti lisääntynyt
Amerikan teollisaudessa. Komppa­nian
tmio on "avoimen työpajan**
liikkeen välttämätön osa. Komppa-nain
unioliikkeellä on kauaskantoiset
seuraukset koko Amerikan työväen­liikkeeseen,
alutta vaikka asia on
näin ei puolue, kumma kyllä, ole
lainannut minkäänlaista ~~&uomiota
tälle vaaralle mikä työväenliikettä
komppanian unioiden taholta uhkaa.
Tästä välinpitämättömyydestä täy­tyy
tuHa loppu. Meidän tulee huo­lellisesti
tutkia komppanianunioky-symystä
ja suunnitella keinoja sen
vastustamiseksi.
Ensimäisen ajatuksen komppanian
uniosta esitti James C. Rayels v.
1886 julkaisemassaan kirjoituksessa,
jonka nimenä oli "Työmaaneuvos-tot"
Ensimäinen varsinainen komp­panian
unio perustettiin kuitenkin
vasta V. 1901 Nemst Lamppuyhti-ön
tehtaalla Pittsburghissa. V. 1907
Nelson Valve yhtiön tehtaassa Phi­ladelphiassa
perustettiin t samanlai­nen
järjestö. Mutta suurempaa
' kantavuutta ei komppaniaunioliike
saavuttanut ennenkuin Rockefelle-rin
omistama Colorado Fuel & Iron
ICo. perusti vv. 1913—1914 tapah­tuneen
katkeran hiilenkaivajien la­kon
jälkeen työmailleen "työläisten
edustuksen" a. o. komppanian union.
Kun sellainen kuin <Rockefellerin
omistama yhtiö alkoi kokeilemaan
komppanian uniolla, herätti se mui­denkin
kapitalistien huomiota ja en­nenpitkää
alettiin tällaisia "järjes­töjä"
perustaa kaikkiin teollisuuk­siin
tarkoituksella pitää työläiset
alistuvaisena. Liike sai uutta vauh­tia
V, 1916 ja jatkui k<?ko sodan­ajan.
Sodan päättyessä oli Yhdys­valloissa
noin 250 komppanian unio-ta.
Komppaniaunioliike on, nyt saa­vuttanut
sellaisen'asteen, että jok­seenkin
jokaisessa johtavassa teol­lisuudessa
on niitä muodossa tai
toisessa. Tarkkoja tilastoja ei ole
siitä kuinka paljon näitä "järjestö­jä:*
Yhdy3valloissa on tällä kertaa,
mutta hyvällä syyllä voidaan sa-
•noa luvun nousevan puoleen tuhan-teien.
Komppanian unioiden Juku-
•määrä on lisääntyhyt rinnakkain
«voimen työpajan liikkeen kasvapii-
'sen kanssa
•'Kcn^ppamBa aniot metalli* ja .raata<
teoIUsaalMUBa
iComppaniaiinioliike on saanut
vahvan jalansijan metalliteöllisuu.
dessa varsinkin terästuotannossa.
Melkein jokaisen "itsenäisen" teräs-yhtiön,
seUaisteri kuin Bethlehemin,
.Yofangsböwn Sheet & Tube <Coni y.
m. sulimoissa ja tehtaissa on ole­massa
komppanian unioita. Teräs-lakon
päätyttyä v. 1919 selitti te-rästrustin
johtokunnan puheenjoh­taja
'Gary, että lakosta saadjit ko-keöiukset
osoittavat, ettei komppa-
Tiiaiii unioillä voitu estää työläisten
järjestymistä oikeisiin työväen jär-;
jestöihin ja sen vuoksi häri on epä-tietoinen
siitä tullaanko niillä kokei­lemaan
terästrustin tehtaissa . Teu-
Tastamoyhtiöt ovat perustaneet työ­mailleen
komppanian uitioita. Ne
perustettiin suoranaisesti taistele-anäan
ammattiunioita vastaan, joita
teurastamoille perustettiin sotavuo­sina.
Teurastamoyhtiöt järjestivät
omat unionsa V; 1920. Niiden en,
simaisena toimeenpiteenä oli hyväk­syä
työläisten puolesta työantajien
tarjöoma palkanalennus. Todelliset
«niot menivät lakkoon -tätä palkan­alennusta
vastaan, mutta hävisivät
taistelussa. Kieltämättä monet teu-rastamoalalla
työskentelevät työläi­set
antoivat pettää itseään niillä lu­pauksilla
mitä työnantajien taholta
tehtiin, että- komppanian uniot muka
takaisivat työläisille paremmat olo­suhteet.
nian uniota, vaan sen sijaan tervat
"sovinnon" lakossa olevien työläis-tensä
kanssa. Pian sen jälkeen ke­hitettiin
n. s. B. & O. suunnitehna.
Tämän suunnitelman tarkoituksena
on tehdä ammattiunioista lähellä
komppanian uniota olevia järjestöjä.
Tilanteen teki entistäkin sekavam­maksi
se, että monet niistä rauta­tieyhtiöistä,
jotka olivat Pennsylva­nian
esimerkkiä seuraten perusta­neet
työmailleen komppanian unioi­ta,
sopivat myöskin lakkolaisten
kanssa. Tällä taavalla menettelivät
m. m. Northern Pacific, Great
Northern y, m. Monilla rautateillä
näkee nykyään omituisen näyn:
komppanian uniot ja todelliset am-raattiuniot
toimiyat rinnakkain,
Komppaniaunionismi esiintyy rau­tateillä
seuraavalla kolmella tavalla:
1) On olemassa Pennsylvania rau­tatieyhtiön
käytäntöönottamat suo­rat
komppanian uniot, jotka ovat
syrjäyttäneet kokonaan varsinaiset
ammattiuniot; 2) Baltimore & Ohio
yhtiön järjestelmä, jonka mukaan
varsinaiset ammattiuniot ovat alis­tettu
kutakuinkin samalle asteelle
kuin komppanian uniot ja 3) North­ern
Pacific ja Great Northern rau­tatieyhtiöiden
keksimä järjestelmä,
jonka mukaan komppaniain uniot ja
ammattiuniot toimivat rinnakkain.
Komppaniain unioiden suunnatto­masta
lisääntymisestä on ollut seu­rauksena
se, että varsinaiset \rauta-tietyöläisten
ammattijärjestöt ovat
rappeutuneet.
Aatteellisesti kaikki nämä komp­paniain
uniot lähtevät yhdeltä poh
Jalta. Ne perustuvat luokkarauha-
' politiikalle, joka itseasiassa tarkoit­taa
sitä, että työläisten on antau­duttava
täydellisesti työnantajien
armoille. Järjestöllisesti komppa­niain
uniot ovat kahdenmallisia: 1)
hallitusmällisia ja 2) komiteamalli-sia.
, V.
Hallitusmalliset uniot ovat perus­tettu
samantapaiseksi kuin on Yh­dysvaltain
hallitus, kabinettineen,
senaattineen ja edustajahuoneineen.
Kabinetti on tämän suunnitelman
mukaan korkein elin, senaatin muor
dossa työnjohtajat ja edustajahuo­neen
t;yöläi8ten valitsemat edusta­jat.
Komiteamallisissa komppanian
unioissa on suuremmassa tai pie­nemmässä
määrässä paljitelty am-mattiunion
järjestömuotoa. Komi­teat
komppanian unioon valitaan
erinäisistä tehtaista ja työmailta.
Komiteat voivat olla joko kokonaan
työläisten tai sitten työnantajien
ja työläisten yhteisesti valitsemia
komiteoita. Mutta mikä rakenne
komppanian unioilla onkin, olkoon­pa
ne sitten hallitusmällisia tai ko-miteamallisia,
ovat ne joka tapauk­sessa
työnantajien täydellisen kon­trollin
alaisina ja toimivat vain
työnantajien etujen puolesta.
J. Amerikassa olevia komppanian
unioita älköön missään tapauksessa
sekoitettako Englannin käytännössä
oleviin työläisten neuvostoihin tai
Saksassa ja muissa maissa voimassa­oleviin
samantapaisiin järjestöihin.
Amerikan komppanian uniot ova^
täydellisesti työnantajien käsissä ole­via
järjestöjä, perustettu sijaiseksi
ammattiunioille edistämään avoi­men
työpajan liikettä ja ajamaan
työnantajien tahtoa. Työläisten neu­vostot
Englannissa ja muissa Euro-pan
maissa sitävastoin ovat ammat-tiunioiden
suoranaisia alajärjestöjä
ja joka tapauksessa niiden täydelli­sen
kontrollin alaisena. Tämä ei
suinkaan merkitse sitä etteivätkö
Amerikan työläiset voisi tilaisuuden
tullen vallata käsiinsä komppaniain
unioita ja' käyttääi niitä aseina itse
työnantajia vastaan. '
RautatieteoUisuudessa niin ikään
komppanian uniot ovat saaneet vii­me
vuosina - suurta jalansijaa. Alot-teen
tässä suhteessa teki Pennsylva­nia
rautatieyhtiö. V. 1921 tuo ar­moton
yhtiö sysäsi syrjään kprjaus-pajatyöläisten
union, kirjanpitäjien
unioh ja perusti niiden tilalle omat
järjestönsä, kun oli ensin pannut
koko laajalla työalallaan toimeen
työläisten keskuudessa "yleisäänes-tyksen."
Tämä heikenti suuressa
määrässä todelUsia työväenjärjestö*
jä, sillä useat työläiset antoivat rau­tatieyhtiön
vetää itseään nenästä ja
6en> djaan että olisivat luottaneet
omiin järjestöihinsä uskoivat että
he voivat komppanian unioiden avul*
3a parantaa olosuhteitaan. <Suuren
rautatietyöläisten lakon aikana v.
1922, jonka suureksi osaksi aiheutti
yhä kasvava komppaniaunioliike,
monet rautatieyhtiöt seurasivat
Pennsylvania rautatieyhtiön esi­merkkiä
perustamalla omia unioi-taan
rikkureina työskentelevien ^ ö -
laistensa Iceakuttjteen. Baltimore &
Ohio rautatieyhtiö ja eräät muut
seurasivat toista suuntaa. Ne eivät
.suoraa päätä perustaneet komppa-
Meidän täytyy taistella komppanian
unioita Vastaan
Komppanian uniot ovat työnanta­jien
ensimäisiä puolustuslinjoja am­mattiunioita
vastaan. Komppanian
unioiden onnistumista työläisten
rappeuttamiseksi ja heidän vastus­tuksensa
vaimentamiseksi todistaa
panian uniot kieltäytyvät puolusta­masta
näitä vaatimuksia, on se sel­vä
osoitus siitä, että niitä kontzol-leeraavat
työnantajien kätyrit. Sil­loin
kun työEisten mielet ovat kiih­dyksissä,
esim. palkkain alennuksen
seurauksena komppaniain uniot ai­na
taistelevat työläisten vaatimuk­sia
vastaan ja juuri' silloin voidaan
parhaiten osoittaa heiUe komppani­ain
unioiden todellinen tarkoitus,
Bauhallisina aikoina on eduksi tun­keutua
näihin järjestöihin ja aset­taa
omat ehdokkaansa työnantajien
ehdokkaita vastaan työmaavaaleissa.
Tällaisessa tilanteessa ja varsinkin
silloin kun ammattiunioiden taholta
tehdään yrityksiä työläisten järje&
tämiseksi, on mahdollista ottaa työ­läisten
käsiin komppanian unio jo­ko
vaalien tai muiden manööverien
kautta. Taistelussa komppanian uni­oita
vastaan tulee työmaasolujen ai­na
pitää etualalla ohjelmaa, jonka
mukaan voimassaolevat luokkarau-han
periaatteelle perustuvat "keltai­set"
uniot ovat hävitettävä ja nii­den
tilalle perustettava työmaakomi-teoita,
jotka perustuvat työläisten
vapaalle valinnalle, käyttäen vapaa­ta
kokoontumisoikeutta sekä työ­maalla
että työmaan ulkopuolella,
ollen ammattiunioiden kontrollin
alaisena ja esittäen vaatimuksensa
ja toimien luokkataistelun innoitta­mana.
Tämän kirjottajalla on ollut on­ni
olla tekenlisissä useampienkin
komppanian unioiden kanssa. Ko­kemuksesta
tiedän, että ne eivät ai­na
ehdottomasti ole sellaisia unio-vastaisia
järjestöjä, kuin niiden
kannattajat väittävät. Komppanian
unioita vastaan voidaan taistella me­nestyksellisesti,
jopa kääntää työ­läisten
puolellekin, jos oikeata tak­tiikkaa
noudatetaan niiden suhteen.
Yksi tapaus, jossa onnistuimme me­nestyksellisesti
taistelemaan komp­panian
uniota vastaan, tapahtui
Corn Products Co:n työmaalla. Täl­lä
yhtiöllä, jonka omistaa Rockefel-lerin
perhe, on useampia tehtaita
ja suurin niistä sijaitsee Argo-nimi-sessä
kaupungissa, Illinoisissa. Kun
aloimme järjestää tuon työmaan
työläisiä oli meillä vastassa konip-panian
unio, jota käytettiin meitä
vastaan tarmokkaasti. Lyhyen tais­telun
jälkeen me .'valloitimme tuoti
union. Myöhemmällä kun pidettiin
saman yhtiön eri laitosten komppa­nian
unioiden edustajien, yhteinen
kokous, me valloitimme senkin, voit­tamalla
puolellemme edustajina toi­meen
proletaarit. Tämän seurauk­sena
perustettiin sitten varsinaiset
ampiattiuniot puheenaolevalle •työ­maalle.
Toinen työmaa missä me
valloitimme komppanian union oli
Pairbanks Corn pesupulveritehdas.
-Tenrastamotyölaisten lakon aikana
mainittu yhtiö yi|itti hävittää am­mattiuniot
perustamalla komppanian
unioita. Ennenpitkää me kuitenkin
voitimme tuon union ja pakoitimme
liikkeei^ tekemään sopimuksen var­sinaisen
ammattiunion kanssa.
ei ole taloudellista voimaa, s2Iä niil­lä
ei ole mitään yhteyttä muiden
järjestöjen Vzais^a, el varoja eikä
muitakaan ke!iu>ja käydä taisteluun,
jos ne nimittäin päättäisivät sellai­seen
ryhtyä vastoin isäntiensä tah­toa;
6) että työnantajat järjestel-mäll^
sti pyrkivät johtamaan komp­panian
unioiden toimintaa pois tais­telusta
ja sen äjaan kiinnittävät
niiden huomiota seUaisiin seikkoihin
kuin turvallisuuskysymys, työtehon
kohottaminn, terveys-, asunto- ja
virkistyskysymys, "kasvatuskysy­mys",
amerikalaistuttamiskysymys,
korporatsionien osakkeiden ostoky-symys,
j.n.e. Tätä hyväksyttyä
pontta levitettiin suuressa määräs­sä
terästyöläisten keskuuteen ja se
avasi monen työläisen silmät näke­mään
mikä vaara heitä uhkaa komp­panian
unioiden taholta.
Monissa terästuotannon keskuk­sissa
käytiin menestyksellistä tais­telua
komppanian unioita vastaan.
Kuvaava tapaus , sattui Bethlehem
Steel Corn työmaalla. Estääkseen
työläistensä järjestymästä, mainitun
korporatsionin ylijohtaja Schjwab
perusti suurella melulla komppa­nian
union työläisilleen. Säikähtä­mättä
tästä varsinaiset uniot teki­vät
järjestämistyötä entistä suu­remmalla
innolla, paljastaen komp­panian
union oikean tarkotuksen ja
järjestäen älykkäimmät työläiset
ammattiunioon. Kun sitten toimi­tettiin
komppanian unioiden komi-teain
vaalit, 'varsinaiset uniot esit­tivät
niihin omat ehdokkaansa, jot­ka
eivät kylläkään virallisesti esiin­tyneet
unioidenr edustajina, mutta
olivat siitä huolimatta sellaisiksi
tunnustettuja työläisten kesken.
Vaikka työnantajien taholta harjo-tettiin'
kaikenlaista vastustusta ja
terroria, tuli suuri osa unioiden e-,
dustajista valittua. Sitten eräänä
kauniina päivänä kun komppanian
union komitea piti kokoustaan, jo­kainen
komitean jäsen esiintyi siel­lä
suurikokoinen A. F. of L. liiton
nappi rinnassa. Ne komitean jä­senet,
jotka eivät olleet ammatti­union
jäseniä pysyivät pois sekä
tuosta kokouksesta että kaikista
seuraavista. Myöhemmällä kysy-myksessäolevan
työmaan työläiset
menivät lakkoon yhdessä' muiden
terästyöläisten kanssa.
Taistelu komppanian unioita vastaan
terasteollisnuilessa'
Parhaimmat tulokset taistelussa
komppanian unioita vastaan " saavu­timme
me kuitenkin silloin, kun jär­jestimme'
terästyöläisiä. Kuten edellä
mainittiin, komppanian unioita oli te­rästuotannossa
monilla paikkakun­nilla,
ainakin kaikissa suurimmis­sa
tehtaissa. Suurin osa niistä. oli
vastikään järjestetty ja teräsparoo-nit
levittivät kautta koko teollisuu­den
lupauksia mitenkä nämä "kel­taiset"
uniot tulevat muka suojele­maan
työläisten oikeuksia. Tämän
propagandan rappeuttava vaikutus
oli selvästi havaittavissa. Ammatti­unioiden
taholta alettiin voiniakas
vastapropaganda. Toukok. 25 p.
1919 pidettiin Pittsburgissa kaik­kien
,i 24 terästyöläisten järjestämi­sestä
huolehtivaan komiteaan' kuu­luvien
edustajien yhteinen kpkouS
tarkotuksella kiihottaa järjestämis­työtä.
Tässä kokouksessa esitti tä-parhaiden
se, että ne ovat viime män kirjottaja ponnen > missä tuo-vuosina
suunnattomassa määrässä
levinneet kaikkiin teollisuuksiin, Tie
työmaaneuvostojen ja ammattiunioi­den
rakentamiseksi kulkee komppa­nian
unioiden raunioiden yli. Wor-kers
Partyn tulee käsittää yhdeksi
tärkeämmäksi tehtäväkseen taistelun
komppanian unioita vastaan. Tä­män
taistelun tulevat pääasiallisesti
suorittamaan työmaasolut. Missä
hyvänsä ' järjestymättömässä tepUi-suudessa
on olemassa työmaasoluja
tulee niiden käydä taisteluun komp­panian
unioita vastaan.
i'aistelu tulee olemaan .monipuo­linen.
Työmaasolujen tulee osoit­taa^
lukemattomilla esimerkeillä
komppanian unioiden ulkokultaisuus,
samoin kuin sekin, mitenkä ite toi­mivat,
työläisten etuja vastaan ja
työnantajien puolesta. Paitsi tätä
tulee työmaasolujen joko V jäsenien­sä
tai myötämielisten työläisten
kautta tuoda komppanian uitoille
työläisten vaatimukset. Kun komp-mittiin
komppanian uniot. Ponnes­sa
osotettiin yksityiskohtaisesti mi­kä
ero on komppanian unioiden ja
varsinaisten ammattiunioiden välil­lä,
osotettiin: 1) että komppanian
unioiden komiteain vaaleja kontrol-leeraavat
työnantajat ja että ehdok­kaat
ovat joko työnjohtajia tai hei­dän
lÄtyreitään; 2) että komppa­nian
uniot aina pitävät kokouksi­aan
työnantajien suoranaisen, sil­mälläpidon
alaisena ja että piiltä
kielletään oikeus itsenäisesti suun­nitella
ohjelmansa; S) että 'komi­tean
jäsen, joka aikoo taistella työ­läisten
oikeuksien puolesta menet­tää
työpaikkansa tai joutuu muu­toin
vainottavaksi; 4) että vaikka
työnantajat hankkivat parhainta
saatavissa olevaa avustusta työ­läisten
johtamista varten, he kiel­tävät
työläiset komppanian uniois­sa
hankkimasta itselleen kykenevää
johtoa; 5) että komppanian unioilla
Johnstownissa, Perinsylvaniassa,
jossa sijaitsee Cambria Steel Öo:n
laitokset uniot kävivät myöskin me­nestyksellistä
taistelua komppanian
uniota vastaan. Syksyllä v, 1918
kyp alettiin terästyöläisiä järjestää,
mainittu yhtiö, jonka palveluksessa
silloin oli 22,000 työläistä alkoi
vastustaa sitä. järjestämällä oman
unibnsä jä samalla laajakantoisen
propaganoan ammattiunionismin
hyödyttömyydestä. Ammattiuniot
jatkoivat tarmokkaasti työtään,
paljastaen komppanian unioiden to­dellisen
tarkotuksen. Kun työläi­nen
erotettiin työpaikastaan sen
vuoksi kun hän liittyi ammattiui-oon,
hänen työtoverinsa esittivät
heti asian komppanian uniolle, jo­ka
luonnollisestikin kieltäytyi puo­lustamasta
erotettua. Monia uiai-ta
keinoja käytettiin tarkotuksella
osottaa työläisille että komppanian
unio ei ole mikään muu kuin ase
työnantajan kädessä työläisiä vas­taan.
Vaaleissa unionmiehet aset­tuivat
ehdokkaiksi työnantajien eh­dokkaita
vastaan, josta oli tieten­kin
seurauksena se että unionmie­het
erotettiin työstä, josta saatiin
lisätodistuksia komppanian uniota
vastaan. Työläiset kannattivat niin
suuressa määrässä omia ehdokkai­taan,
että työnostajien täytyi tur­vautua
mitä häpeämättömimpiin
keinoihin omien miefstensä valitse­miseksi
virkapaikkoihin. Kaikesta
tästä oli seurauksena se, että komp­panian
uniot menettivät työläisten
kannatuksen ja koko unio lopuksi
hävisi kun työnantajat kulettivat
komppianian union edustajat Atlan­tic
Sityyn,' jossa juotettuaan ja syö-tetljyään
heitä ensin lopuksi hyväk­syttivät
ponnen, jossa tuomittiin
ammattiunioiden vaatimukset 8-tun-tisen
työpäivän ja" parempien palk­kain
puolesta. Kun tieto tästä
saapui Johnstowniin merkitsi se
komppanian union loppua. Suuret
joukot ammattitaitoisista työläisis­tä,
jotka vielä tähän asti olivat
kuuluneet komppanian unioon, ero­sivat
siitä ja marssivat ammatti­union
konttoriin ja liittyivät to­delliseen
työväenjärjestöön. Am-mattiunio
oli komppanian uniosta
saavuttanut 100-prosenttisen voi­ton.
Pääasiallisesti tällaiset tapa­ukset
aiheuttivat sen, että teräs-trustin
johtaja Gary sanoi, että
parhaimmassakin tapauksessa komp­panian
unio oli kyseenalainen kei­no
estää työläisten'järjestymästä
ammattiunioon.
Jarjestjrmattomieo järjestäminen
Kommunistipuolueen historiallise­na
tehtävänä Amerikassa on järjes­tää
suurissa teollisuuksissa työsken­televät
järjestymättömät työläiset
Taantumukselliset, jotka nyt ovat
ammattiunioiden johdossa, ovat o-sottautuneet
sekä haluttjomiksi että
kykenemättömiksi tähän jättiläis-tehtävään.
Jo se seikka, että Yh­dysvalloissa
on olemassa niinkin
suori joukko komppanian uziioita
osottaa gompersHaisen unionlssun
epäonnistumista. Taantumukselli­set
johtajat kieltäytyvät yhdistä­mästä
unioita, hyväksymästä Inok-kataistelriohjelmaa
ja hyväksymäs-tä
monia muita menettelytapoja,
jotka ovat välttämättömiä ennen­kuin
suunnattoman suuri järjesty­mättömien
joukko saadaan järjes­tettyä.
Unioiden johtajat ovat ko­konaan
avuttomia hyvinjärjestynyt-tä
ja taistelukykyistä kapitalismia
vastaan. Vain vallankumoukselli­nen
vasemmisto omaa tarpeellisen
itsealotteen ja ymmärrystä, joka
tarvitaan tuohon suunnattomaan
työhön: järjestymättömien työläis­ten
järjestämiseksi.
Komppanian unioiden olemassa­olo
on suureksi haitaksi teollisuus-työläisten
järjestämisessä. Puolu­eemme
täytyy tämän seikan käsittää.
Komppanian unioissa työnanta­jilla
on väline, jonka kautta he
myrkyttävät työläisten mielet kai­kelle
vallankumoukselliselle ajatuk­selle
jä toiminnalle, Samalla komj)-
panian uniot ovat jonkinlaisena
heikkona ammattiunion sijaisena
johtaen takapajuiset joukot ^ siihen
uskoon, että komppanian uniot tar­joavat
heille jonkinlaista suojelus^
ta työnantajien riistoa vastaan.
Meidän ptiolueemme tulee johtaa
taistelua komppanian unioita vas­taan.
Työmaasolujen tulee ymmär­tää
tämän aivan alusta aikain. Ne
täytyy ohjata kohdistamaan hyök­käyksensä
komppanian unioon, pi­täen
aina silmällä niiden hävittä­mistä
tai suotuisien olosuhteiden
vallitessa vallata ne ja muuttaa ne
todellisiksi työmaakomiteoDcsi tai
ammattiunioiksi. Meidän työmme
järjestymättömien työläisten järjes­tämiseksi
samoin kuin työväenliik­keen
johtoon pääsemiseksi, onnis­tuminen
riippuu suureksi osaksi sii­tä,
missä määrin onnistumme tais­telussa
komppanian unioita vas­taan.
Wiljam Z. Foster.
CANADASTA SUOI^IEEN
^ OSLON TAI K<H)P£NHAMINAN KAUTTA
Yhä lisääntyvän kannatuksen johdosta mikä meidän canad».
laisen reittimme osaksi on tullut on yhtiö lisännyt seuraavani^
kavuoron Halifaxista snoraan Skandinaariaan. .
Parjehdukset Halifaxista, N . S.
S. S. HELLIG OLAV, Joninkaan 5 p.
ALENNETUT KOLMANNEN LUOKAN
edestakaisten matkain hinnat
Siastakaa $45.50 ja ostakaa edestakainen piletti Turkunn
Hankoon, Helsinkiin tai Maarianhaminaan $183.00.
Erinomaiset mukavuudet kolmannessa luokassa. Hytteiä
2 ja 4 hengelle. Varatkaa hyttipaikka paikalliselta asiamieheltl
niin aikaisin kuin mahdollista. .
CANADASSA MAKSETTUJA PILETTEJÄ matkustusta var
ten Suomesta myydään kaikkialle Canadaan.
Lähempiä tietoja saadaksenne kääntykää paikallisen asiamie­hen
puoleen \,tai kirjoittakaa yhtiön Canadan Pääkonttoriin:
SCANDmAVIAN-AMERICAN LINE
461 Main St. Winnipeg.Can. SI Upp^r Water St., Halifax, Caa.
J. V. KANNASTO
Box 69, Sudbury, Ont., Can.
ERICH J. KORTE,
Port Arthur, Ont., Caa.
!!ggg!!
Eri paikkakuniulta
J
WHITE FISH, ONT.
Kesä on taasen kulunut loppuun.
Kesällä ovat monet nauttineet mon­ta
hauskaa hetkeä ja ovat olleet
huoletta kaikista kesän kiireistä.
Meidän maanviljelijäin kesää voi
moni pitää ainaisena ^ lomana, sillä
eihän meille ole kukaan määräyk­siä
antamassa... ,
Vaan kun maalla raataa kevääs­tä
syksyyn, tuloksena ollen nol­la,
täytyy farmarin lähteä etsi­mään
mistä voisi saada ansiotyötä
talveksi. Siis eläminen maalla el
ole niin herttaista, kuin sitä moni
voi kuvitella. . Siksi meidän olisi
pyrittävä poistamaan tämä nurinku­rinen
yhteiskunta ja luomaan työ­läisten
ja maanviljelijäin hallitus,
jossa työläinen voisi saada äänensä
kuuluviin. Siihen on meillä parhain
opastaja kommunistinen liike.
Huvitoimikunta toiinii hauskat il­tamat
t.k. .26 p. illalla, jolloin m.m.
tullaan esittämään kappale "Tirri-sen
kosinta" yhdessä näytöksessä.
Nimestäkin päättäen kappale on huu­moria
alusta loppuun ja se uutuus,
että saadaan tanssittaa mustalais­tyttöjä
y.m. ohjelmaa. Siis ei ke­nenkään
pitäisi jäädä silloin pois.
Menneitä huveja. Osastomme pi­tämät
kukkailtamat metsätyöläisten
rahaston kartuttamiseksi tuottivat
yhteensä $12.55, menoja oli $3.00,
jäännös $9.55. Iltamat pidettiin
dokuun 29 pnä. — Raportteri.
TEHKÄÄ NYT SUOMI-MATKANNE
Halifaxista Suomeen (Göteborgin kautta) 8—9 vuorokaude «ta.
TURISTIMATKAT
HALVAT
KOLMANNESSA LUOKASSA
Suomeen ja takaisin Canadaan
maksavat nyt edestakaisin yh­teensä
vain 186 dollaria, siis
Vain 93 Dollaria
yhtä ylikulkua kohti
Toisessa luokassa maksaa kumpikin matka ?166 ja cabin
luokassa $170. .„ , . .„ „
Matka alkaa ja päättyy linjan omilla laivoilla. Ei mitään
tulli- tai passitarkastuksia eikä mitään muita viivytyksiä Ruotsissa.
Tilatkaa hyttipaikat nyt.
NEW YORKISTA GOTHENBURG
Lauantaina syysk. 19 p.
Tiistaina lokak. 13 p.
Lauantaina lokak. 24 p.
•Tiistaina marrask. 17 p
•Torstaina joiUuk. 3 p.
Keskiviikkona^ jouluk. 9
•Torstaina tammik. 5 p.
DROTTNINGHOLM
STOCKHOLM
DROTTNINGHOLM
STOCKHOLM
DROTTNINHOLM
p. GRIPSHOLM
STOCKHOLM
Syysk. 5 p.
Syysk. 26 p.'
Lokak. 7 p.*
Lokak. 30 p.»
Marrask. 14 p.*
Marrask. 21 p.
Jouluk. 17 p.*
• Käypi Halifaxissa.
Tarkenipia tietoja, neuvoja ja piletit saadaan lähimmältä pai-kallisasiamieheltä^
tai osotteella
SWEDISH AMERICAN LINE
SI8 St. Catherine Street, West, Montreal, Que.
470 Main St., Winnipeg, Man.
71 Upper St., Halifäx, N.S. 73 Monroe St., Detroit, Mich. 6th floor.
J . V . KANNASTO, ERICK J. KORTE,
Box 69, Sndbury, Ont., Cah. Port Arthur, Ont, Can.
HARJOTTIKO SALOMO LAIVA­LIIKENNETTÄ
AMERIKAAN?
Raamattu kertoo, että Salomo
tuotti kultaa ja jalokiviä eräästä
paikasta, jonka nimi oli Ophir. Tä­hän
asti on otaksuttu, että paikka
olisi Afrikassa. Nyttemmin on kui­tenkin
muuan itävaltalainen tutkija,
tri Hauch tullut siihen tulokseen,
että se on ollut Amerikassa. Hän
on nimittäin Perun sisämaassa löy­tänyt
heimon, joka näöltään on täy­dellisesti
juutalainen ja joka jmhuu
kieltä, jolla on kosketuskohtia heb-rean
kanssa. Edelleen on nimi Sa-omo
heimon keskuudessa sangen
leinen ja heimotaru kertoo Ophir
nimisestä kultamaasta, jonka pitäisi
sijaita Hualla-joen varrella ja jossa
ammoisia aikoja sitten on käynyt
valkoisia miehiä kultaa noutamassa.
I
Nälkäiset
ruokailkaa työläisten kontrollee-raamassa
TARMOSSA.
25c ateria. —
316 "Bay St., Port Arthur. Oi^t.
ERI€K PURAISEN
tenaosaa djattsovat
67 LoB^S 1^ CohaH, Ohi. Caa.
Kaikki, jotka ovat allekirj otta­neelle
velkaa, selvittäkööt asiansa
tästä päivästä kuukauden ajalla
välttääkseen pahempia seurauksia.
'Samaten ne, joilla on tavaroita
allekirjottaneen ' luona säilytettävä­nä,
noutakoot ne pois kuukauden
ajalla, muussa tapauksessa niitten
kanssa .menettelen kuin omien.
Moiitreal 19 p. sjryskiiuta 1925.
Matti Komulainen,
'210 St. Antoine St., Montreal,
Que.
Keski-ikäinen leskimies haluaisi
saada taloudenhoitajan. Palkoista
y.m. asioista saa lähempiä tietoja
kirjottamalla minulle itselleni seu­raavalla
.osotteella:'
Matti Kauppila,
Sointula, B. C, Canada.
Copper Cliffilaiset
Pistäytykää puotiin jossa on
kaikenlaista ensiluokan ruokata­varaa
päivän halvimpiin hintoi­hin.
APELKOU
7 Finland St. Phone 194
Hammaslääkäri
m
Huone 7, Clinic BIk.
McCirtney'n ja B_urke'n ylipoolella.
Victoria Av. ja Brodie St. kuloM»»
FORT WILLIAM
Vastaanottotunnit: päivisin 9 a.p.
^ 6 i.p. • Iltasin: 7-9. Puhelin
1008 S.
Toimisto tyttö puhuu suomea ja
englantia.
Tarvitsemme 60 tukinkatkasijaa,
sekä skitaajaa. Maksut on 11—12
senttiä kappale metsän mukaan, siis
ajettuna skituveelle. Vapaa hevo­nen.
Miehen ruokajyksi dollari päi­vällä.
Mäntymetsä. Kämpät si­jaitsee
Nemegos, C.P.R., 9 maUia
metsään rautatien varresta.
Kokko ja Korpela.
Sudbury, Ont
Olemme avanneet autokumien kor­jausliikkeen
joten otamme nyt vas­taan
kaikenlaista autokumien ja si­säkumien
korjausta.
Tyydyttaväisyys taataan.
Farmi . myytävänä. _
IJyydään* halvalla tJ^ä 156 eck^
rin farmi, 5 maUia Sndburysta. «
eekkeriä puhdistettua niaata, »
eekkeriä laidunmaata ja » . ' ^
sää. Lähempiä tietoja saa bn»?^
maila tai kysymällä Mrs. 5;.^
quin; 15 Connanght St, Crcigtto»
Mine, Ont.
••TA
^^^^^^^^^^^^^^^ ^ ^ ^ ^