Vapaus, April 11, 1928

              Sivu 2 Keskivi&kona, huhtik. 11 p:na~WecL, April 11
VAPAUS
T O I U I T T A J A T i
T; H . C A K L s a i . B. T E K H U M E N.
VAPAUS (UUft7>
1W « U T « r s u •( ViasiA Tockoa i » C M U U . PakUA«4 is S«ab*fr. Omi, mtr MM<l«r.
r. V«daOTil*7. Tkazadcr sai F i i ^.
I L U O T O S H I K N A T V A P A U D E S S A:
UM kffta. KX* U U i c f U » . — ATtomttno»—«n»nt»lr»rt SOc p « t i W — « • —
SOc. l u f M . « 4 » « IMRM. — 5T»ty»tll»ofk»«t • ! « k « t « . t J i » . 3 kmUt. -
«2X0 U t t i . S3X» faU k o u a . — Kiito^^mmnkm $1X0 k«m. — ICBoU»««a»ottk-lltfet
k x t t . SOe. l i O a OM kUtodasMdta Ui aaatvrinria. — HslaU«aU«d>« )• 0«O«iTmr*«V«««
- L <fjM k M a * kartu. — TOvSUnMonailM i« ltao»»i«—«w«i«» wrmtmn. tfktmM
T I L A C S H I N N A T J • , n
1 MM. « k k . «tsa, s kk. «l.n M 1 kk. $IM. - rhiyniuSU* I* SaooMM «cU M U H *
•Mm*: I »k. I6J8, « kk. »JO. S kk. <2jeO J * 1 kk- « - « • '
U b t M aiaut OoMtakMt pUU oOa k M m o n M kaO* 12 Omcatrai^divia «dalUMBl «fUpSHCal.
n f i i l M kaatuilt t » c n r MOHaf. SS Loraa Si. Pakali» I K » . Pat«Ja«*a. »e> W. S«a>«ry. Ort.
a^v^tUa» nua 7I«. »<r eeL iseh. M U O Ä U . ckaf«a fot •UjU>a.rtfa« » e . Tka Vapa»
Umihm atfmtUM M D a a aawac ika Piaaub Paopla ia
laa atta auUoia UhasM «aa natämtu aaaiatliaaca klfJHuaaii». kirjocukaa «fiallaaa Ulkkaaakolujas
MiW 11 ilf I JIa aiaattt I. V. J L A H H A S T ^ ^ U ^^
Työväenpuolueen Ontarion jaoston
vetoomus
Canadan työväenpuolueen Onta­rion
jaostolla oli onnistunut vuo­tuinen
edustajakokous Torontossa
Tiime perjantaina ja lauantaina.
Tässä yhteydessä ei saateta olla lu­kijoille
huomauttamatta siitä vali*
tettavasta seikasta, että posti kul­jetti
Vapauden oman edustajan lä­hettämiä
selostuksia niin hitaasti,
että ne saadaan lehteen päivää myo'
hemmin kuin olisi muuten ollut
mahdollista (perjantai-iltana maa­nantain
numeroa varten lähetetty
saapui vasta maanantaina, ehtien
tiistain numeroon ja sunnuntaina
tiistain numeroa varten lähetetty se-l<
»tu8> joka kopiosta julkaistaan
tässä numerossa, lienee vielä pa­hemmin
sekaantunut **pääsiäispos-tiin**,
koska ei ole vieläkään saa­punut
perille).
Nyt tyydytään näillä palstoilla
kiinnittämään huomiota vain siihen
vetoomukseen, jonka edustajakokous
hyväksyi lauantaina ja joka itse pu­huu-
puolestaan, ollen seuraavanlai­nen:
Ottaen huomioon sen tosiasian, et­tä
joukko aineksiai jotka ovat tisd-ta
vuosia koettaneet rikkoa Cana­dan
työväenpuolueen yhteisrintama-perustaa
ja jotka eivät tässä oiim^
^ tuneet sisältäpäin, lopuksi päättivät
erota Canadan .työväenpuolueen On«i
tarion jaostosta ja muodostaa k i l
paileyan; poliittisen typväenpuptu
een^ katsoo 'tämä edustajakokous
taipeelliseksi jälleen julistaa kflfp-nattavansa
yhteistä rintamaa ja vih­dota
eronneihin järjestöihin, kehot­taen
niitä palaamaan Canadan työ­väenpuolueen
riveihin. } ;
Tämä edustajakokous avoimesti
tuomitsee näitten ainesten toime;Dpi-tecn,
kilpailevan puolueensa muo­dostamisen
aikomuksella yrittää ha­jottaa
poliittista järjestöämme, jon­ka
rakentaminen bn ottanut vuosia.
Canadan työväenpuolue perustet­tiin
Canadan ammattijärjestön alot-teesta
tärkotuksella koota työläiset
itsenäiseen poliittiseen toimintaan.
Canadan työväenpuolue hyväksyy
työväenluokan kaikkien poliittisten
ja teollisten järjestöjen liittymisen
yhteiseen rintamaan kapitalismia
. vastaan käytävää taistelua varten.
Canadan työväenpuolue antaa työ­väenpuolueen
kaikille suunnille ti­laisuuden
esittää mielipiteensä ja
taistella ohjelmiensa^ hyväksymisen
puolesta.
Työväenluokan yhtenäisyys on en­tistä
välttämättömämpi nykyisessä
kansallisessa ja kansainvälisessä ti
lanteessa, sodanvaaran lisääntyessä
pääoman hyökkäyksen kiihtyessä.
Me näin ollen vetoamme niihin
muutamiin järjestöihin, jotka on
yhteisen rintaman vastustajien val­heellisilla
esityksillä johdettu eroa­maan,
kehottaen niitä tunnustamaan
virheensä ja palaamaan takaisin Ca­nadan
työväenpuolueen Ontarion ja­ostoon
ja liittymään meihin työs­sä
yhteisen rintaman rakentamiseksi.
Tie on avoinna tiedän palaamisel­lenne.
Ontarion jaoston yhdeksännessä
edustajakokouksessa voitiin panna
merkille, että jaostoon kuuluvien am­matillisten
järjestöjen lukumäärä
on lähes puolta suurempi kuin vuon­na
1927. Edustajakokouksessamme
oli satakolmekyhunentäyksi edusta­jaa,
jotka edustivat viittäkymmentä
järjestöä.
Teidän paikkanne pn meidän puo­lueessamme,
jos te hyväksytte pe­riaatteen
puolueen rdcentamisestä
liittoperustalle ja yhteisestä rinta­masta.
Save-Ae-UnioD konferenssin
1.
EDISTYSMIELISTEN H I I L E N K A I V A J A I N KONFERENSSI OLI HIS­T
O R I A L L I N E N KÄÄNNEKOHTA SEKA UNITED MINE
WORKERS UNIOSSA E T T A KOKO A M E R I K A N UNIO­NISTISESSA
U I K K E E S SA
Save-the-Vniön konferenssi
päätti, että lakkoa laajennetaan.
Siinä jo hoikkeiiee Lewisin pussi,.
jos käypi härf. päätöstä vastustamaan.
Kantonin j^rvarit hurmeesta
juopuu, *
naisia, miihiä teloittavat.
Silloin kyin pelastus työläisten ~
saapuu^
saa palkkansa kaulojen kiatkasijat.
Senaattori Shipstead osoitti vaan,
kuinka'*Samuli'* työttömyyden laski.
Yli kahdeksanmilJoonaa kirjoissaan,
sanoi hallitus: "Vain miljoonaa
kaksi."
Löytyi Tienhaaran aseman lähellä,
taas punaisten joukkohauta.
Minne lahtarit "kauhujen keväällä'
surmas lapsetkin armahtamatta.
Saksassa parlamentin ovillof
viikot vartosi Ohrana saalistaan.
Nyt ovat he "pitkillä naamoilla'
kommunistit kun pääsivät .
karkaamaan.
iksi ei belefa esittää tosiasioita
(Jatkoa edell. numeroon)
Vastaukset jotka saapuivat, tähän
kirjelmään, eivät olleet ilahdutta­vaa
laatua. Suur.i. osa ilmptti, et­tä
he eivät voi vartoa .-niin monta
vuotta, ^illä. Reillä on velkakirja,
jossa luvataan maksaa 15 p. ylös-sanomisella.
Toiset, tahtoivat heti
saatavansa. Siiliä, ilmottivat olevansa
kovassa avuntarpeessa, monien kuu­kausien
työttömyyden ja sairauden
takia, joten he. toivoisivat saavansa
kovaUa työllä ansaitsemansa, sääs­tönsä
takaisin, jonka luottamuksella
ovat liikkeelle antaneet. Suuri osa
valitti, että he eivät ole saaneet
nuhkaänlaista vastausta johtokun­nalta,
toisia oli kehoitettu lähettä­mään
velkakirja johtokunnalle, eikä
piteet. .Johtokunta ryhtyi omiin
suunnitelmiinsa. Se, kuten sanot­tu,
ryhtyi hankkimaan itse kiinni­tyslainoja,
lähetti edustajan Fitch-burghiin
neuvottelemaan luottoyh-distyksen
kanssa kiinnityslainan
antamisesta koneistoa ja kiinni­tystä
vastaan. Luottoyhdistys kui­tenkin
kieltäytyi antamasta, mutta
joitakin tuhansia sai johtokunta
Keski-Ont, ja eräältä kaivannolta
länsipuolelta Port Arthurin "toveri-lainoina".
Kun luottoyhdistykseltä
ei saatu rahaa, ryhtyi johtokunta
suunnittelemaan "bondien" uloslas-kemjsta.
Tätä tarkoitusta varten
kutsui johtokunta ylimääräisen yh­tiökokouksen
koolle seuraavanlaisel­la
ilmotuksella:
llmotus ylimääräisestä yleisestä
olleet sen enempää siitä kuulleet. osakkeenomistajain kokouksesta. Tä-
Tallonen menettely oli katkeroitta- j ten ilmotetaan, että The Finnish
nnt suurimmaksi osaksi saamamiehet ^ Publishing Co., Ltd., ylimääräinen
niin, että he eivät tahtoneet kuul-i yleinen osakkeenomistajien kokous
lakaan puhuttavan velan maksuajan pidetään Työn Temppelissä, 314
(Omalta kirjeenvaihtajalta)
Save^ibe-Union konferenasistai'
ka pidettiin Pittsburghina huhta,
ensimäisenä ja toisena päivänS, voi
liioittelematte sanoa, että seÖli
historiallinen käännekohta. United
Mine Worker8 nnio tunnustetaan
monessakin suhteessa A m e t ^ n Tyo-väenliiton
selkärangaksi. Se on pro­letaarisiin
jäsen joukkoihinsa nähden
ja lukumäärältään siinä suhteessa
voimakkain. U. M- W. on ollut
kauttii-aikojen kiivas taistelujärjes-td,
joutuen se taistelemaan suuria
lakkotsisteluja ahia lyhkSaien aiko­jen
kuluttua. Sen jäsenistö siis pn
taistelukokemusta ja rohkeutta o-maava.
Näiden ilmiöiden rinnalla
on siinä vallinnut Työväenliitolle
niin oleellinen taantumusjohto, joka
on viime vuosien aikana joutunut
tätä taistelujoukkoa johtamaan
"työn ja pääoman rauhanohjelmalla"
häviöstä ja murtumasta toiseen.
Johtajien ohjelman ja elävän käy­tännön
välinen ristiriita on ajanut
union asemaan, jossa union pelasta-misohjelma
ei suinkazn ole liian ai­kainen.
Muutamien menneiden vuo­sien
aikana on union jäsemäärä a-lentunut
260,000 jäsenellä, mutta
John Brophy, edistysmielisten kai­vostyöläisten
johtaja, Väitti salat­tujen
numeroiden mahdollisesti ko­hottavan-
luvun 300,000 rksi. Hiili-kapitalistit
ovat uniolta vallanneet
alueen ja aseman toisensa jälkeen'
ja koko onio ritisee kaikista liit­teistään.
Mutta jäsenjoukkojen vähenemi­nen
ei vielä ole hälyyttävin vaara.
KysjyrnjHkstessä on hiilikapHalistien
hyö'kl<)äysf^ vastaan taisteleminen.
Sen hyökkäyksen tarkoitus ei ole sen
vähäisempi, kuin koko union niurs-l
kaannnen tällä kertaa pehmeänhiilen
kaivausalalta. Kaivoskapitalistib- o-vat'
tässä tehtävässään' - onnistuneet
jo niin pitkälle, että eri Upited
Mine Workers union ijltlirit ont saa­tu
taistelemaan toisiaan vastaan.
Kiin toisella alueella on lakko, niin
toisella alueella tuotetaan rikkuri-hiiltä.
Asiantilaa vain pahentaa
se, että kaikilla suurimmilla hiili-liikkeillä
on kaivoksia ei-union-, uni­on-
ja lakkoalueilla. Siis lakosta
huolimatta voi itsekukin yksityinen
komppania tuottaa hiiltä ainoakin niin
paljon, kuin se hätätilassa tarvitsee.
Lakon tarkoitus tuotannon pysähdyt-täniisessä
siis ei menesty. Voittona
kapitalisteille voidaan myöskin pi­tää-
Blinöisin piirin menettelyä, kun
«e -suostui tekemään hiiliporhojen
kansaa 'filapäissopimuksen, joka kes­t
i kapitalisteille pahimman ajan ja
päättyi työläisille epäedullisimpaar
"ÄSkaÄxi/'
(HHlikaivosteonisnudeasa työsken­telee
suunnaton määrä ihmisiä, jot­ka
eivät osaa eivätkä kykene teke-mään
mitään muuta työtä, kuin kai­vaa
hiiltä. Työpaikassaan on heitä
turvannut unio ja ilman union kort­tia
«i oi© suvaittu miestä työssä uni-on
karvi^ksissa. Kun tähän lisää sen
luonnollisen kiintymyksen .joka tais­telijalle
ja uhrautujalle kasvaa jär-jestöään
kohtaan, niin ei ole kum­meksittava
se huolestuneisuus, joka
yleensä vallitsee kaivostyöläisten
keskuudessa unionsa takia.
MitS siU olisi IcMToatyolaistem
tebtävä?
Itava union heikentynyttä asemaa.
7) Kovan- ja pehmeänhiilen kaiva­jien
välinen juopa uniossa on pois­tettava
ja liitettävä uniot yhtenäi­seksi
voimaksi ja yhtenäisillä sopi­muksilla
vain on työskenneltävä.
Nämä ovat pääasiallisimmat pe­rusteet
edistysmielisten kaivostyö­läisten
ohjelmassa. Näiden lisäksi
on lukuisia muita, joista ehkä tär
keimpänä voisi" mainita rotueroa-vaisuuksien
vaikutusta vastaan taiste­leminen
uniossa- Lewisin johto
suoäi rotueroavaisnuksia, edistys­mielinen
liike taistelee niiden poista-miseksL
jatkamisesta. Tämä kirjevaihto muo­dostui
parin kuukauden ajalla hyvin
laajaksi.
Jälkeen yhtiökokoukseh, kun vel-kamiehet
ahdistelivat liikettä, laki-
•mtehille annettiin velan ulosottoja
ja kun joitakin tuomioita oli an-netfu,
joutui johtokunta hankki­maan
uusia lainoja. Lainoja otet­tiin
mitä vastaan vaari saatiin, vaik­ka
yhtiökokous oli päättänyt antaa
klinnityksea järjestölle. Toiselta
Bay St., Port Arthurissa, Ont., 20
pnä toukokuuta, A.D. 1915, alkaen
kello 10 aamupäivällä, tärkotuksel­la
harkita ja, jos niin katsotaan,
hyväksyä ja vahvistaa yhtiön joh­tokunnan
laatima sivulaki, valtuut­taen
korporatsionin ulosantamaan
kiinnitysvelkakirjoja $30,000.00 ar­vosta
jaettuina $50.00 suuruisiin
summiin kukin, tai kertaluvuiltaan
50 vastaaviin, seuraavilla maksu­ehdoilla:
$3000.00 siitä 30 pnä
puolen johtokuntaa ei ehkä miellyt-1 marraskuuta, vuosina 1916, 1917.
tänyt, että järjestö pääsisi suora-j 1918, 1919, 1920, 1921, 1922, 1923,'
n m s ^ i isännäksi yhtiön yli, sitä | 1924, 1925, sekä korko aika-ajottain
mnakin osotti johtokunnan toimen- • jälelläolevasta maksamattomasta
Puolan ja Liettuan neuvottelut,
yhä alkaa ja loppuvat uudelleen^,.
Siellä riita jo kauan kytenyt, "
joku pian siellä saanee kai '
korvilleen. / ^..
Ylivieskassa nosket myös veljedee,
verikourihin lahtarin tarttuu.
Perhejuhlista työläiset estelee
muita valkoisten pääsyyn ne
Ruostuu.
Liikenne Chicagon kaduilla
täytyi hetkeksi pysähdyttää.
Kadut vallassa 'työttömien joukoilla,
se jo loisia ihmetyttää.
"Siirtolaisia Canada tarvitsee",
niitä kyllin on tulemassa.
Siiä porvarit näin täällä harkitsee,
kirjaus siitä yain kasvamassa.
pääomasta vuosittain samana päi­vänä
kun velkakirjat lankeavat mak­settavaksi
kunakin vuonna ja val­tuuttaa
johtokunta vaihtamaan vel­kakirjoja
nykyisten velkojen vasti­neeksi,
tai muuten käyttämään niitä
sikäli Jiuin he parhaaksi näkevät.
Kokouksessa tullaan myöskin kes­kustelemaan
muista" yhtiötä koske­vista
tärkeistä- asioista.
Päivätty tänä 3 pnä toukokuuta,
A.D. 1915.
L. H. Puittinen, D. Laiho,
presidentti, siht.'
Kun järjestö oli päättänyt ottaa
maksaakseen Työkansan 'toverivelat'
jonka toteuttamista varten yhtiö­kokous
oli toivonut tp. k. hankkivan
pikaisesti $3,000 rahaa, ryhtyi tp.
tätä rahaa hankkimaan. Käännyim­me
luottoyhdistyksen puoleen tä­män
summan lainaan saamiseksi.
Saimme vastauksen, että järjestölle
sitä ei voida antaa, jos meillä ei
ole riittäviä takeita summan vasti­neeksi.
Koska tiesimme rahaa ehdottomas­ti
tarvittavan, jos mielitään saada
jonkinlaista sopimusta aikaan to-verivelkojien
kanssa, niin päättivät
silloiset tp. jäsenet ja tov. Lin-dala,
antaa persoonakohtaisen ta­kauksen
mennen itsekukin takauk­seen
1/8 osasta, jota varten laadit­tiin
laillinen velkakirja, maksettava
kahdeksassa erässä, $375 kerralla,
jokainen näistä kahdeksasta henki­löstä,
ollen yhteisesti takuussa aina
jälellä olevasta summasta. Raha
saatiin tällaisella sopimuksella kuut­ta
prosenttia vastaan.
Johtokunnalle ilmotimme, että
olemme ryhtyneet hankkimaan ra­haa
käytettäväksi järjestön päätök­sen
mukaan yhtiökokouksen tarjoo-
Syndikalistit antavat vanhan oh­jeensa:
Hajottakaa unio! Tilalle
L W. W.! Mikään kokemuksen pal­jouskaan
ei saa näitä aineksia nä
kemään, että tuollainen taktiikka ei
ole mahdollinen. So?'"''''emokraa-tit
antavat ohjeen: Olkoon kaikki
ennallaan! Pysytettäköön taantu­musjohto
uniossa! He sulkevat sil­mänsä
sille tosiasialle, että vaikka­pa
kuinka haluttaisiin, niin kaikki
ei voi jäädä^ ennalleen. Kaivoskapi-talistien
murskaustaistelu ei ole mi­kään
utopia, se on elävä tosiasia.
Taantumusjohto ei voi säiljrttää
uniota kapitalistien hyökkäykseltä,
^män. lisäksi: taantumusjohto on
äjäutunuf' liian kauaksi erimielisyy­dessä
union valtavaa enemmistöä
vastaan. Virkailijain valinnassa on
ääniä kavallettu Lewisille, mutta
Sf^ ei osoita, että unipn jäsenistön
fififimmistö olisi Leyrisin; takana.
f^^in oJlpQ >bn union fisäiiien rikki­näisyys
eräs mitä : yakaviti'. ilmiö,
^o^ e l . voida olla ,,^omioön' otta-
2n|t>tta. Sekin puolestaan 'täkäia, että
luflkki ei ^pi jäädä ennalleen.
'.'l^yKaivostyöläiset siis eivät halua
hävittää uniotaan syndikalistien oh­jeen
mukaisestij ja sosialidemokraat­tien
neuvo on. todellisuuden kanssa
auttamattomasti ristiriidassa. Mitä
onCsii9-^t^$^vS;- Union sisällä ole-vä&
r ediät^^mieliset ainekset käsittä­vät
ainoaksi mahdollisuudeksi pelas­taa';':
tinio seuraaviin. tunnuslauseisiin
perustuvan: ohjelman mukaisesti:
1) Uniolle edistysmielinen johto.
2) tLakko on laajennettava käsittä­mään
koko hiilikaivosteollisuutta.
3) On rakennettava rautatietyöläis-ten
kanssa sellainen yhteistoiminta,
jpkft takaa, että skääppihiiltä eivät
union miehet kuljeta.?. 4) Ön perus-
^ttava laborpuolue hiilikaivostyö­läisten
poliittiseksi-ioieksi'ja toi-
;sien työläisjoukkojea ' liittlamiseksi
taistelemaan Amerika i yoimakkaim
jman union säilyttäm%eksi, samalla
•kun he saavat tukea 'puolueelta
myöskin lomille pyrkirtiyksilleen.
5) Työpäivä on lyhennettävä kuu­situntiseksi
ja työviikko viisipäiväi­seksi,,
että ei olisi välttämätöntä
ajaa noin 250,000—300,000 kaivos­työläistä
pois tuotantoalalta. K a i -
voskapitalistit ovat haalineet uusia
ei-union kaivoksia avaamalla ja rik-kureita
värväämällä noin suuren va­ra-
armeijan hiilikaivosalalle. Lewi­sin
johto on taipuvainen uhraamaan
nämä miehet, joka aiheuttaa yhä
suurempaa vihamielisyyttä uniota
kohtaan ei-union kaivosalueilla. 6)
Järjestymättömät alueet on liitettä­vä
mitä ankarimpienkin taistelujen
kautta unioon ja siten voimistutet-
United Min© Workersin historiaa,
taisteluja, johtoa ja nykyistä tilan­netta
tunteva työläinen ei voi taistel­la
edistysmielisten ohjelmaa vastaan
Niin johdonmukainen, selvä, todelli­suuteen
perustuva ja rohkaiseva on
tuo ohjelma.
Mutta vaikka tuon ohjelman hy­väksyminen
jäsenjoukoissa onkin mi­tä
laajin, niin se ei vielä käytän-nössä
merkitse suurtakaan. Ohjel-ixMH
käytännölliseksi toteuttajaksi
milla takeilla. Mutta kun johto­kunta
oli ryhtynyt toimiin kiinnitys-velkakirjain
(bondien) uloslaskemis-ta
varten, niin he liettivät meille
selostuksen lopullisesta päätökses­tään
kutsua yhtiökokouksen sitä
varten koolle, sekä ömottivat, että
yhtiökokouksen päätöstä ei voida
panna täytäntöön,; kun järjestö ei
ollut muka laillinen, eli kuten liik­keenhoitaja
Niemelä kirjotti: 'Näi­den
bondien avulla voimme liik­keemme
omaisuuden kiinnittää järr
jestöll© kun järjestö osastojen kaut­ta
lunastaa bondeja. Millään muulla
tavalla emme olisi voineet kiinnitys­tä
tehdä järjestölle kun järjestö on
laillistuttamaton ja järjestöllä ei
olisi ollut raitaa niin paljoa, että
olisi Toitntaada; kiinnity» niin sun
ri, etta se olisi oUnt pitava. Tyh-ja
« vastaan ei voi kiinnittää. Kiin­nitys
ollakseen laillinen täytyy «Ua
anro' saatn, jota vastaan kiinnitys
tehdaa
Yhtiökokouksessa oli tullut täysin
pätevästi selostetuksi, että vaikka
järjestö ei tahtoisi laillistuttaa it­seään,
niin voi järjestö 'trustiisien'
Guottohenkilöiden) kautta omistaa
vaikka kuinka paljon kiinteää ja
irtainta omaisuutta. Johtokunta
oletti, että bondi-järjestelmän kaut­ta
se voisi paremmin i)elastaa liik­keen
ja osastot tulisivat bondien
omistajiksi, nimittäin niiden jotka
olisi lunastettava velkojilta.
Kokousta varttoessaan .pyysi joh­tokunta
lähettämään meidän luotto-yhdistykseltä
saamat rahat, että voi­daan
maksaa joitakin tuomioita. Tp.
kieltäytyi tästä.
Olimme ottaneet laMmieheltä sel­vää
kuinka pitävä tällainen bondi
on ja saimme selostuksen, että jos
täytyi siis muodostua järjestö ja
sellaiseksi .tuli Save-the-Union liike.
Mitä pakottavammaksi tilanne muor
dostui, sitä enemmän täytyi ryhtyä
valmistamaan edistysmielisten aines­ten
perusteellista neuvotfeelua ja kan­sallisessa
mitassa järjestämistä.
Joissakin luoldcataistelua suvait­sevissa
piireissä — mahdollisesti kom­munistienkin
keskuudessa on val­lalla
pelkoa ja arvostelua. Tuomi­taan
Save-the-Union konferenssia
liian rohkeaksi alotteeksi. Peljä-tään
United Mine Workers union ha­joamista.
Huolestutaan edistysmieli­sen
liikkeen mahdollisestaNtuhoutu-misesta
amerikalaisissa uniossa
yleensä.
Aikaa ei voitu tuhlata
. Save-the-Union komitean vallassa
ei ollut ajan valinta. Edistysmieli­nen
liike paisui niin valtavaksi ja
pakottavaksi, että jos Save-the-Uni­on
komitea ei olisi kutsunut koolle
konferenssia, niin se olisi muodos­tunut
yli komitean pään, mutta
luonnollisesti paljon hajanaisemmak
si ja ohjelmaltaan epäselvemmäksi.
Siinä vastaus "liian aikaisuudelle"
Konferenssin liikarohkeudellisuudes-ta
voi oikeastaan lopullisen tuomion
antaa vasta historia. Suuriin tais­teluihin
ei voida koskaan mennä voi-tonvarmuudella.
Taistelu on taiste­lua
ja häviö; on taistelun oleellinen
osa. Mutta koskaan ei voida voit­taakaan,
jos häviön -pelosta ei tais­teluun
uskalleta /antautua. Mutta
jotakin takeita kuitenkin on sitäkin
vastaan, että konferenssi ei ollut lii­an
rohkea alote. Ja tämä tae on
edistysmielison liikkeen valtavuus.
Jos konferenssiin olisi tullut vain
muutamia, edustajia, edustaen pie­niä
joukkoja, niin helpoin asia^ Le.-
wisille olisi ollut heidän potkimisen­sa
pellolle. Mutta kun komitea jo
aikaisemmin' tiesi, että siinä suh­teessa
onnistuminen tulee täydelli­seksi,
niin se oli kaikkien lakien mu­kaisesti
oikeutettu ottamaan aske­leen.
Tässä komitea ei pettynyt­kään
Edustajia tuli 1125 ja edusti­vat
ne ei vain suuria jäsen joukko ja,
vaan myöskin unioon liittymiseen
halukkaita jäsjestymättömiä alueita.
Olisiko sitten konferenssin vaikutus
sellainen, että sen johdosta seuran­neissa
taisteluissa tuhotaan edistys­mielisten
liike? U. M. W. unio on
Amerikan Työväenliiton selkäranka,
kuten mainittu. Kim siinä edistys­mielisyys
saa noin valtavan • tilan ja
toimii noin johdonmukaisen ohjel­man
perusteella, niin se ei voi olla
jättämättä edistysmielisjryttä lisää­viä
vaikutuksia muihinkin unioihin.
Voidaan kylläkin väittää, että edis­tysmielinen
liike ottaa liian paljon
vastuuta päälleen, sillä lakko on
asemassa, jossa se voidaan nienettää-kin.
iSiihen voi vastata rehellisesti,
että edesvastuu lankeaa sille joh­dolle,
joka kokonaisen vuoden on'mi­tä
kelvottomimmin johtanut lakko-taigtelua
ja ajanut sen mitä vai­keimpaan
asemaan. Edistysmielisen
kaikki- saamamiehet suostuvat anta­maan
liikkeen laskea ulos tällaisen
kiinnitysyelkakirjan, niin se kyllä
on laillisesti pitävä, mutta kukavel-kamies
hyvänsä voi saada liikkeen
vararikkoon, jos liike ei voi maksaa
ennemmin tekemiään sitoumuksia.
Myös ei voida sellaista kiinnittää tä­hän
velkakirjaan johon on olemassa
kiinnitys. Tietäessämme vallan hy­vin
sen aseman missä liike oli.
maassa vallitsevan epätoivonen tila
sekä sen että liike jatkuvasti tuot­taa
tappiota, katsoimme, että tämä
järjestön nimeen lainattu $3,000
tulisi menemään samaa tietä kuin
kaikki edellisetkin tuhannet jos sen
antaisimme.
Samassa kokouksessa (7 p. tou-kok.)
päätti tp. ottaa ratkaisevan
askeleen ja tehdä kirjelmällä sel­väksi
liikkeen epätoivoisen aseman,
sillä sitä ei johtokunta ollut suvain­nut
tehdä, vaikka se öli aikaisem­min
meille niin luvannut.
Kirjelmä oli seuraavanlainen:
\ Toronto, 8 toukok. 1915
'S. S. Osasto,
K. Toverit: —
Kuten Työkansasta ja mahdolli­sesti
teille lähetetjrstä kiertokirjees­tä
olette nähneet, on Työkansan
johtokunta ollut pakoitettu kutsu­maan
ylimääräisen yhtiökokouksen
koolle toukok. 20 p-, saadakseen yh­tiön
hyväksymisen johtokunnan
suunnitelmalle kiinnitysvelkak^rjain
ulosantamiseen §30,000.00 arvosta,
lehden supistamisesta ja mahdolli.
sesti muista esille tulevista asioista.
Järjestön toimeenpaneva on ol­lut
nämä pari viimeistä vuotta l i ­keisessä
yhteydessä Työkansan joh-tokunnan
kanssa, raha y.m. asioissa,
liikkeen tarkoitus on lakoU© joiton
' sitä tietä union sai-
^ S ^ T n ! " Näyistä .tietä jatka^i
union menettäminen v ^ -
Save-äie-Union ohjelma, kunnolli­sesti
läpiajettuna. voi union pelas-taa-
Konferenssi oli oikentettn
Ja se oli siinä suhteessa varsin­kin
historiallinen, että ensi kerran
Yhdysvalloissa kokoontui nom suun
ja ohjelmallisesti selvä joukko edis-tysmielisiä
työläisiä, jotka ovat jär­jestäytyneitä
unioon. ,
Koherenssin valmistelussa pel-jättiin
Lewisin .provoseeraavan ko­kouksen
hajalle. Siksi oli äärim­mäinen
varovaisuus tarpeen. L e ^
sin masinän toimintatapoihin .kuu­luu
seuravaa: kun edistysmieliset
pitävät minkä hyvänsä kokouksen
union nimessä, hyökkää paikalle
taantumuskoneisto. Aseilla varustet-tu^
na valtaavat he puhujien paikat,
eivätkä luovuta niitä kenellekään
muulle. Tämänlaista ja kaikkea
muutakin provosoivaa välttääkseen
valmistettiin kokousta siten, etta ei
annettu kokouspaikasta ja muusta
selUisesta tietoa julkisuuteen ennen­kuin
vasta kokouksen alkaessa. E-dustajat
koottiin sijoitetuista pai­koista
ja vietiin suoraan kokous­paikalle.
Tämä vaikutti sen, että
teknillisesti saattoi kokous olla rau­hallinen
ja rakentava.
Konferenssiin osanoton valtavuus
vaikutti sen, että Lewis ei ole us­kaltanut
suurempia määriä edistys­mielisiä
erotella uniosta. Joitakin
pienempiä lokaaleja ja yksityisiä on
erotettu ja lakkolaisia estetty pää­semästä
union parakkeihin. Mutta
laajempaa hajotusta koetetaan vält­tää.
Tämä johtuu osaksi siitäkin,
että kun Lewis viimekädessä luot­taa
koyenhiilenalueisiin ja peruste­lee
valtaansa pääasiallisesti sinne,
niin jos ryhtyisi pehmeänhiilen alal­ta
union hävittämiseen, synnyttäisi
se vastenmielisyyttä häntä kohtaan
yhä enemmän kovanhiilen kaivajien
unioissa.
Voidaanko hiilenkaivajien lakko
voittaa?
Siinä kysymys joka askarruttaa
monta hyvää päätä. Lakko ön kes­tänyt
jo yli vuoden. Pessimistisyjrt-tä
on lakkolaisten^ keskuuteen syn­nyttänyt
kärsimyksien vuori. Kai­vosteollisuutta
hallitsee keskittynyt
suurpääoma, häikäilemätön ja luja.
Sen palveluksessa riehuu virkavalta
miejjvaltaisesti lakkolaisten terrori-soimiseksi,
jtaantumuksellinen joh­to
rukoilee ijauhaa. Ei, taistele joh­donmukaista,
tietä. Avustus on ta­vattoman
hiejkkoa. Nuorille;: ihmisil-le
ja edistysmielisille Pi makseta
mitään. Perheellisille $1 viikossa
aikuista ja 25 senttiä viikossa las­ta
kohti. Ja sitäkin vähemmän. Rik­kureilla
täytetään yksi kaivos toisen,
sa jälkeen, johdonmukaisessa järjes.
tyksessä. Niitä tulee autolasti toi­sensa
jälkera. Hiiltä on iedelleenkin
varastoissa. " Suunnattomat järjes­tymättömät
'^alueet tuottavat alin­omaa
hiiltä"' jokapäiväistä ,käyttöä
varten,
Tilanne siis näyttää mustalle.
Mutta suureen taisteluun voi ryhtyä
vain suuria vaikeuksia uhmaten.
Edistysmielinen liike perustaa suu­rimman
toiveensa järjestymättömien
järjestämiseksi ja niiden lakkoon
saamiseksi, ^akko on julistettu alet-tavaksi
huhtikuun 16 päivänä. Ko­vanhiilen
kaivajia tuskin saadaan
mukaan, sillä siellä vallitsee Lewi­sin
masina voimakkaana, siellä ön
vielä pari- kolme vuotta kestävä so­pimus
voimassa, jonka perusteella
lakko julistettaisiin laittomaksi ja
siellä on edistysmjielisjrys toistaisek­si
heikompaa. Mijftta jos vaikutta­va
osa järjestymättömästä pehmeän-hiilen
kaivausalueesta voitaisiin saa­da
lakkoon, niin se pakottaisi hiili-kapitalistit
arvioimaan tilannetta
uudelleen. Heidän täytyisi jotakin
tehdä, että voitaisiin kukistaa radi­kaalien
vaikutus unioissa. Silloin
kävisi mahdoffiseksi sellainen, ^etta
hiilikapitalistit tekisivät konikanpaa
Lewisin johdon kanssa ja säUyttäi-sivät
ainakin toistaiseksi hiilenkaiva­jien
union.
Tässä arviossa on otettu maltil­linen
keskitie. Korkeimmaksi voisi
tietysti ottaa lakon täydellisen voit­tamisen
ja järjestymättömien järjes­tymisen,
mutta liian rohkealle tun­tu
» noin korkealle edistysmielisten­kään
kykyjä arvioida, kun ottaa huo-mioon
ne valtavat voimat, jotka ovat
vastassa. Toinen äärimmäisyys taas
olisi lakon täydellinen häviäminen ja
union murskaantuminen, lukuunot­tamatta
vielä tällä kertaa kovanhii­len
kaivajien uniota.
Näissä arvioitsxmisissa valellaan pal­jon
kannuja. Se ei ole tällä ker­taa
erikoisen tärkeätä. _ Tärkeämpää
on taisteluun välittömästi osaaotta-minen
ja edistysmielisten ohjelman
käytännössä mahdollisimman vounak-kaasti
toteuttaminen. Sitä työtä
voi tehdä sillä varmalla luottamuk­sella,
että edistysmielisten konferens­sia
ei olisi voitu välttää, vaikka oli­si
haluttukin; että se oli' valtava
©distysaskel Amerikan unionistisessa
liikkeessä yleensä; että se merkitsee
tilanteen huojentamista, lakkotaSste-lussa
(jo nyt nauttivat ievdsin.masi­nän
miehet sunrempa^ myötämieli*
syyttä virkamiesten silmissä. Suvai­taan
joukkolakkovahdintaa ja muuta
sellaista); että konferenssi.oli mitä
onnistunein lukumäärään ja tehoon
nähden; Ja että s© loi käytännölli­sen,
yhdenmukaisen, mutta silti jo­kaiselle
piirille sopivimman työ- ja
taisteluohjelman hiilikapitalisteja ja
uniota murskaavaa taantumusjohtoa
vastaan. Nämä; ovat sellaisia arvo­ja,
että niiden rinnalta on epäröin­nin
väistyttävä. Ja ne ovat kaikki
kumoamattomia tosiasioita.
Mitä meidän on tehtävä?
Suomalaiset voivat vähemmän te­hokkaasti
ottaa osaa mihinkään muu­hun
taistelumuotoon, kuin avustus­työhön.
Mutta sen tärkeys onkin
tavaton. Lakkoa ei voida menestyk­sellisesti
käydä, lakkolaisia ei voida
rohkaista eikä järjestjrmättömiä
alueita vetää lakkoon, jos ei pl© ta­keita
avustamisesta. Konferenssi
jätti kylläkin rohkaisevan vaikutuk­sen.
Mutta nälkä voi sen kukistaa.
Tilanne lakkoalueella on kamala.
Avustustyö on tehostettava. Se on
kaksikymmenkertaistutettava, kuten
erään hiilimainarin vaatimus kuu­lui.
Suomalainen työväenliike ei ole
suotta työväenliike ei oi© suotta kas­vattanut
itseään vuosikymmeniä.
Sen täytyy osallistua Amerikan yh­teen
suurimpaan ja historiallisim-paan
taisteluun ja osallistua viimeis­tä
energiahiukkasta myöten. Työt­tömyyttä
ja muita vaikeuksia on kyl­läkin
joka paikkakunnalla voitetta­vana,:
niutta ne ovat sentään vähäi­siä
lakkolaisten vaikeuksien ja kär­simyksien
rinnalla..
Siis uusi kurssi avustustyössä, suoma­laiset
toverit! Avustusta jakaa par­haimmin
ja puolueettomimmin Penn­sylvania-
Ohio Miners Belief komi­tea,
Pittsburghissa.
Siinä siis meidän tehtävämme.
Ja se tehtävä on tärkeä ja tuloksel­linen.
Ja sitä m© voimme tehdä.
—^rsk—
Jos velkoja ei tarvitsisi maksaa,
nnn kyllä kai se liik© voisi mennä
mutta k-un tiedetään se tosiasia, että
ne on maksettava, ja osa tahtovat
. . . . .„ • ^T^^ pian, niin asema näyttää hy:
joista on selvinnyt meille liikkeeaivm synkältä.
epätoivoinen asema mikä sillä bn
ipäivälehtenä ollessa, sille pienellj
joukolle mitä Canadassa suomalai
sia on.
Lehden tuottama tappio tulee ole»
maan niin suuri, että ei voida kes­tää.
Lehden laajennus pantiin täy­täntöön
ennen kun sille oli saatu-yhtiökokouksen
asettamaa alinta t i -
laajamäärärajaa, ennen kun sen saa
muuttaa päivälehdeksi. Laajentaes­sa
se päivälehdeksi ei sillä ollut kun
puolet siitä vaatimuksesta mitä sen
laajentamisen ehdoksi oli asetettu,
ja tämä määrä saavutettiin vasta
ensikerta kun oltiin tappioissa mak­settu
yli $20,000, ja jota tapp?ota
aina vaan jatkuu.
Johtokunta olojen pakoituksesta
esittää tappion supistamista, muut­tamalla
lehti nelisivuseksi päiväleh­deksi.
Me olemm© saaneet laskel­mat
tällaisesta supistamisesta, ja
osottaa se suunnitelma edullisim­maksi
liikkeen nykyisellään ollessa.
Mutta nyt nousee kysymys voiko
liike jatkua sen musertavan velka­taakan
.alla mikä sillä on? Liik-on.
tuottanut tappiota pyöreissä lu­vuissa
30—40,000 dollarin välillä.
s Ä n ^ T ? -^^ "^yyty jotain
$38,000 edestä ja toverilainoja otet­tu
vuoden alkuun mennessä $27,000
20-25,000 doUarin välillä talossi
Tata on vastaamassa yli velkojen,
joita tassa ei ole mainittu, jotain
20-85,000 dollarin välillä talosi
irtaunistossa ja koneissa jos ei Hio-'
telia.
Työväenpuolueen Onta­rion
jaoston edus­tajakokouksesta
(Jatkoa Irltä sivulta)
oli tehty selvää toimiston tarjoa­masta
palveluksesta ja ilmotettu,
että jaoston tulisi suorittaa $25 vuo­tuinen
jäsenmaksu.
.. Oshavan autotyoläisiä onniteltu
Oshawan autotyöläisten lakkotais-telun
ja järjestymiskamppailun joh­dosta
hyväksyi edustajakokous seu­raavan
päätöslauselman:
Tämän velan maksamiseksi, josta
osa tunnetaan toverilainain nimellä,
suunniteltiin viime yhtiökokouksessa,
•että osastot järjestön toimeenpane­van
komitean kautta ottaisivat mak­saakseen
nämä velat 6 v. ajalla,
jonka vastineeksi yhtiö lupautui an­tamaan
omaisuutensa kiinnitykseen.
Tämä suunnitelma hyväksyttiin vii­me
kuussa päättyneellä yleisäänes-tyksellä.
Järjestön toimeenpaneva
komitea äänestyksen perusteella on
ryhtynyt neuvotteluihin näiden to­vereiden
kanssa maksutavasta ja
ajasta, vaan saapuneista vastauksis­ta
osa ei näy olevan halukas neu­votteluihin,
vaan tahtoisivat rahan­sa
pois heti, tai lyhemmän ajan si­sällä
monista eri syistä^ mutta nälkä
ollen monellakin pääsyynä. -
Näyttää, että tämä alkuperäinen
suunnitelma mikä on -osastojen ta­holta
hyväksytty ei tule siinä muo­dossa
käytäntöön. Johtokunta kai
tietäen tämän on ryhtynyt jo toi­siin
suunnitelmiin, olettaen silti, et­tä
osastot pys3rvät toverilainojen
maksamispäätöksen takana j a osas­tot
tulisivat saamaan näitä 'kiinni­tysvelkakirjoja.
Mitenkä tämä suun­nitelma
tulee käytäntöön ja vaikut­tamaan,
ei kuulu meidän selostet­tavaksi.
Kuten viime 3 kk. voitto- ja tap­piotilistä
näette, ovat palkat $1,-
064.15 suuremmat kuin tilausttdot,
vaikka tilaustulot ovat tällä 3 kk.
ajalla huomattavan suuret, tappio
silti ollen $1,020.30. Palkkoja on
laskettu ja menoja kaikinpuolin su­pistettu.
. Tämä on luonnollinen seu­raus
päivälehden suurista ulosme-nojsta
ja lehden pienestä levene-mismahdollisuuksista.
Tilaajamäärää ei suinkaan voida
paljoakaan korkeammalle kohottaa,