Vapaus, December 10, 1953

              SivTj 2 Torsiaina.jGulukuun 10 p. — Thursday. Dee. 10, J95,<5 H
iMiliiiliii (LIBJE&TT) Independent Labor
Organ of FInnS«h Canadlans. Es-t
»blWhed Nov, 6, 1917. Authorlzed
u eecond class mai! hy the Post
Wflce Department, Oitaw4. Pub-
Ushed thrice" weekly; Tuesdays
Thtlrsdays and; Saturdays by iVäpaua
:Publi«hing Company Ltd.. at 100-102
S]m St. W., Budbury, Ont., Canada.
Teiephones: Buslnese Office 4-426i
Edoiorlal Office 4-4265, Manager
E. Sjksl. Ed;tor W. Eklund. Mailing
address: Box 69. Sudbury, Ontario. AdvertisJng, rates,; Upon-.applicatlojj. •
Translatlön Iree of cljarge.
TILAUSHINNAT;
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75
3 kk. 2.25
YhdysvalJoiaa: 1 vk. 8 00 6 kk! 4,30
Suomessa 1 vk. 8.50^^6 kk. 4.75
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Sudburyn ja Lockerbyn vaaleista
Tii.nnan ariikkelirj ot.-ikoksl -oj/i-^i i-hkä parhaiten kvivmys; ' Ml-
Xen fe oikein lap.-ihtui.'"
Kuten on uutiSjliefioi-^-i kerrottu. Sufiharyn seudun työtätekevät
sai vai., tärkeän ja .ka uaskantoisen, voi ton vii me: maan an tai na- pidetyissä
kuni)a]li5vaalei. - - a . .\Ionen f)!tkan -vuofien kuluttua .Sudburyn kau-punjimha]]
into<>n sdatnn kak.-i t\(;',acnfdu-tijari «amalla \\\x\ toi-el
'työvaenehdokkaat kaupun'.'is-.a ja I.ockcrhy-isa diivat erittäin hyvän
'kannatuk.-^en ja rolikai"=evan äänimäärän. Lockerhyj-,;-a. mis-ii lehtem-
.me 'toimittaja.W. Eklund oli.työväen ehdokka-uvaj e i ole koskaiin ollut
vlyovaen ..edustajaa.; eikarnuuia- kuin yhden, kerran vuixsia-sitten tyrj-.
V a ^ ehdokastakaan ^iita huolimatta I.ockerbvn tytjvaenehdokah
2^.6 lyintä^xnttajan 45.5-ää
Mrs, Ahma KauUnf-n, E^har.'^)
C-fc-k, O.'.',, tay'/, c ;e.'i, ^'..1.:.
,Iohn Halli, .«.udbu.v/va, -«ivtua 71
vufjtu tariaarj, jc;jluk'ju:i 10 p:ui,
Yficl;..rune su/u^.ai.-'.'n J<i tuuav.cr.
Yleisen mielipiteen on
vedettävä johtopäätökset
Professori Joliot-Curien selostus äskettäin Wienissä
kokoontuneelle Maailman Rauhanneuvoston kokoukselle
! vostol.ato puhu:s! omisia ky3}-myks.s-
Kysymyksiä ja
vastauksia
'\.' h i n)-oj;a.r: • liKPn^atM
] J - ! t ä ä ; V - ' : t a r ' v i t ä M k o "
i•• k-änkö.• {i-jsui ^so 'kc^iaa; •/-miti^f-n .kiifs-
Sudburyasa on kaui)unf,'inhaliinto on ollut viimek-^ikuluneet kak- | .si.-r.aksu, milloin .se alkaa ja m-.-^sa?
:, tsi vuolta konserv-atii.viiJuolueen ja siiyrliikem.ie.stenkontrolli.ssa,: mut­ta
.nyt tuli siihen'valituksi kak?i tyoväenmie.sta — ja \apaamielinen
•;.Bill;Beaton..uhka.si kampanjansa heikkoudesta^ uh-
.'/kaavasti. pormestari Jessuj^in 'asemaa; .Miten siis: tämä kaikki ta-jyahcai?
\ '
\ " Sudburyn tyiivaen vaalivoiton f)eru,Solemiiksena oli yhtenäi.Syys
— kansanliikkeen yhKnaisvvs — mika ulottui t\ovatn'Tikkcen \a-
-semmasta siivestä aina vapaaniieliseen.-pr)rvaristo()n asti.. 7
'yhtenäisyys, mikä kehittyi lyhven mutta melko kuuman vaalitaiste­lun
tuoksinassa ei tosin mm<ian \iralii->(na sopimuksena', \aan kav-
:. vtännölli.senä .toimintana, oli ratkai.seva tekijä•:ty(3väen vaalivoitossa.
-Varmaa myös on^ et la • jos ..tamii virall isia^ sopimuksia tekemättä • ke-vhittynyl
.yhtcnaisyy.s()lisiolk)t ('lavana todellisiuitena vaaIikaiTip.nn-.
Jan alusta alkaen. budl)ur>v>a olisi n\t toinen, vapaamielinen j,i kan-
•"sanomainen pormestari, -ja työväellä vielaki.n^^^,v^^^^^
/ '1'oinen tekijä "'udburvs^a saadun va,ili\oiton suhteen oli s(
jcttä laanlumukien rinlamassi oli taktillista erimielisyyttä konlrolli-
>lautakunnan jhsentenj.-f'l''ournerien valliuismieslen suhteen.—^. ja: lyi:)-;
•'väki suoritti luonnollisesti laj>imiirrun juuri «iellä, miss.i taantiimu.-,-
rintama oli heikoin.
.Sudbur\sia .saatu vaalnoitto l.orost.ta kcisittaak>emine sita ctl.i
,oivvaalittava ja edelleen kchitettiiva-sitakan.sanliikkeen yhtenäisyyttä.:
joka nyt luotti voiton ja samalla on pvritta\,a tietoisesti siihen, elta
saadaan kehitymiUin erimieli.syytta ia heikkoja paikkoja taantumus-rintamaan,
.'^iina on \(jiloii tie tuli-vai-^uudelle.
» »
-::Lockerbys.sa joutui työvaenehdokas "ikaksinlaisteluun"! yhten.-iiscn -
: .taantumirk.sen yhleistii edustajaa vitaan.. La]iiiinirron teko siellä oli ,
.siis alusta pitäen vaikeata. Kun Lockerbyssa asuu huomattava->ti
. .suomalaisia; joillaoli ratkaisevii sananvalta työVaertchdokkaan. nimit-vtämise.
s,sä, lienee paikalktan lutkia sikäläistä tilannetta ivälräil yksityi.s-kohtaisemmin.
Lockerby.iia oli nyt kaikkiaan 1,551 äänioikeutettua asukasia.
Äänioikeutettuja suomalaisi,! öli \^)\. ,\'yt ka\) äänestämässä 109 hen-
'kiloä enemmän kuin vuosi sitten, mutfa siitiikaän huolimatta ei ääni­oikeuden
käyttajifii miiarii ollut muuta kuin 4 7.73 |)ro.':entlia. Suo-
...nvalaiset-.'osallistuivat, kuitenkin ilaliduttavair ..suurilukui.sesti vaalei-.
. .;hin j a he kiiyttivhtkin yli-.70
uurnalla kävi 136 suumalai^t;l ja a-uiestamiittä oli vain 5S kansalais­tamme.
Kaikki merkit viittaavat siihen, että ibotkorbyn siiom.alai-
' set antoivat miltei yk=imielisen kannatiik.sen Kkliindille — että yli
::90:,pro.scntlia äänioikeiUtaan käyttäneistä niainuiviehistiimme ääncsti-^.-
'/hänen puolestaan, .^hitta-^vaikka kaikki aanestUniassärkäytieet'maan-^^^
.miehemme. {)lisivatä:inestanectv:ty.(}väeneh(lokkaaiv;puoleslaj.; m ei.v
sentään ole mahdollista, niin siinäkin ta|)aukses.sa KkUinjl sai "kieli-
^ seltä'' väesl(jlta 150 ääntä.
Kuten ylläolevasta nakyv, I.ockerbyn työvaenehdokas sai erit-
.. täin' hyvän kannatuk.sen.-ja luaniniaäranmaanmiehiltä suht •
teellisen hyvän äänimäärän •"kioliseltakin" viiesliiltä. vaikka ci koh­takaan
niin suurta kannatusta että olisi tullut \aliluksi. Toisin
sanoen ylläolevasta nahdäitn, ettii i;'-;luiulin \aalikampanjan heikoin
' kohta oli cnj,'lannin- ja ranskankielisen vae-rlon — suurimman asu-kasryhmän
kesk..i.dessa T;im,i on heikkous, mikä on .seuraavissa
•vaalitaisteluissa .orj.iiiava, huolinutta lainkaan siil.i kuka Uilee ch-
. dokkaaksi, .sillä nyt nahiim, että peijantaisessa ^aalikokoukse.s.sa ha-
.. tääntynyl taantuniusrintania, :joka : molnii.soi erinäisien .julkisten lai-i.
tosien välityksellä kaikki ka\lettavisshan olevat voimat tyo\aenelido-
' kasta vast.-ian. onnistui täUa kertaa juuri sjksi. kun vaali-valLstusiyötä
ci oltu (ehty riittävän tehokkaasti I.ntkeilun \aeslon })a;iryhmien kes­kuudessa.
Voidaan tiet\.sli k\s_\.i, ctta mik->i ei telitj Muistaa kuitenkin
tulee, että nyt oli Tockerb_\s.sa asialli-esti iiuhuen en-immäiset vaalit.
mi.ssä työväen; taholt.i annettiin - vakava .taisteluh
desta. Hi olUit taisteluun lähdettaos^^i tarpeellisia jäijestÖjii ja <»riiaa-neja.
\e oli"lyhies>a aja^-a muodostett.n.i ia i,ikennetta\a j.i niin­muodoin
tuskin voitiin odotta.i. rtla eiu-mpaa olisi \oitu tehdä, mitä ^
n\l tehtiin, silla tosiasia on elta I.khindin \alusemisen [juule^ta teli--'
tiin esimerkillisen hyvää t\(na I.ockeriix-sa .Mikäli siinä toiminnis-sa
ilmeni puutteellisuuksia ja heikkouksia, niin ne olivat ehdokkaan
. kokemat'tomuude-ta johtuvia, sillä me \ uimme h\-\hllä omalla tun-
, nolla sanoa, etta -Lockerby^^sa ei luoteltu laiskuuteen".
Vaikka ijin-aenehrlokasla ei >aaiukaan valituksi, niin Locker-
I byssa ixiatiin kuitenkin tärkeitä etuisuuksia näissä vaalei.ssa. Tämä
asia on ehkä parhaiten kä.sitettaviss-ä silloin, jos verrataan vuosi sit­ten
vallinnutta tilannetta nykyhetkeen.- \'uosi vitien ci ollut työväen-ehdokasta
vaalei<:sa T\ \ tymaltom\^\ tta oli paljon, mutta mitaan
, toimintaa ei jaaiu alkuun. N'yt .««en sijaan keskusteltiin ia väiteltiin
\ — tulisestikin — pai\an poltta\ista kysymyksistä. .Lockerbyn asuk­kaiden
siuicimmai ^aliluk.set tulivat yleisen keskustelun kohteeksi —
ja vasta" valittu valtuusto lietaa n\'t, etta tulevana syksynä on edessä
vieläkin, suurempi myrsky, ellei Lockerbyn asukkttlden valituksia
oteta huomioon, ju ellei tilantt-eseen tehdä korjauksia.
1 Me u.skomme, että jatkamalla hetikohtai.s-esti taistelua siitä mi­hin
se vaalijxiivan iltana päättyi, voidaan korjauksia tehdä Lockerbyn
' tilanteeseen JQ tämäu vuoden aikana — tai jos valtuusto siitä härkä-
• päisesti kieltäytyy, sen ^asema tulee kestämättömäksi tulevissil vaa- ,
leissa. • ,' .
, , Ensi syk.syn vaateissa on vllämainittujen seikkojen lisäksi 'huo-
1 niiojtava myös eräs tärkeä aikatekijä. Oli stutresta merkityksestä se, •
että Lockerbyn työvaenehdoka'^ sai .M-.M union kannatuk.sen vaaleis-sav
Heikkoutena oli vain'*e. että union lehti, mis.<i j ä m a kanmtus
annettiin, ilmestyi niin ni\ohaan., etta se saapui'Lockerbyn valitsi­joille
vasta maanantaina, cli-vaalipäivänä. , Jos tämä lehti oliii tullut
union jäsenille viikkoa-aikaisemmin, iliin tilanne olisi hyvinkin voinut
kehittyä toisin, . " , " • •
~ Jf;katapaiikseäsa me \olmme olla ta\sin tyytyväisiä Lockerb>n
raalitiilcjksiin jos miiistanimc, etili ^-ei Rooinaakaan rakennettu yli-
Va.stauki:eita k.itoll.nc.i uud.i.i-u-ka.
s,
Vastaus: Kotona hieroja e; tarvit­se
Canada.ssa rnilaa.n lupakirjaa
Meillä ei ole val.tPttavasti .miiaan
Uienissa, äskettäin • pidetylle,
.Mä'ai)man -JtauhanncuvDston: ko-r.)
kouk.scKc.e.siai Fr^fcssorl.Frederio)
.!oj:ot-(,urie lausunnon, joisa han'
.käfijtteii lieuvoltcluratkaisun mah- .
doMJsuuksia ja . paumaarla kan-
'airnal Sten kiislal:ys,}my.sten sei-I
valamisessa. Oheisena julkaisem-:j
mc Ivnear.elman tästä ; lausunnos­ta
il«;;sin^in Vapaa .Sanan
menio\».CTia.
r^\f...:A'<. o.n iiaik.ile h y v i n :unnettu
• ' . - . . i . T ct t ' : : i ylijin&n rnic-upide on ' , a l -
c.ja V : , ! . - . . , ! - ; : ! , , t : sei,-,a politirkasja."'
•Tci:• a.""; tujman.-tärkeään .seikkaan
rojf;ft Il .T^i.-^jju-lastajaiii toiminta
. - i ; i . : t . ; ' a c - a : ' a . Rauhanliike on p y r -
:k i^y t^v;; f^ruBta m iseslaa r? c ^lairitieh v;^he t
ra:umaan jii/:<u.sen ihm.solennon
E u u r e m p a a n ja teho.^ckaampaan tie-..
tOi^uuteen raii.iar.ky.symj-kse.sta ja
p a a r n a a r a n a tas.sa- 011 ollut - herättää:
koko :h'-ni.';'<unnan tietoisuus, joka
tietoja .silta. jarje.stetaanko B. C..s.sa | Py»'^':-- muodr.sr.umaan s:taa ^va stus--
m:.s.saan hierojakunsscja • ^'-^'^^ vakevak.si vo.mak.si. ^
Mitä muut sanovat
.McC.XKTIiy.V "TAHT!"
V.\.\\ KO.MKASTI
noston. - ilmianL.ija
VVlll.am Teto o.sti ' V. 1946 Main
St.-ectilla sijaiLsevaii .suuren talon jr.
kalusti son erittäin hyvin; kalu.ston-sa
puolesta se voisi hyvjn.<in olla
30,OOT vuosipalkalla o l e v a n jchtajan
a.sunto Hänellä on kaksi autoa, L i n ­coln
)a Packard lian j n ollut melko
paljon inrttkoilla. . Inm..sei ih.mettc-l
? v a t . mista helvetista han s a a rahaa"
sanoi h ä n e n lankonsa Postille "He
i L s k o v i i t hänen sekaantuneen hämä­r
i i n , -siirtoihin" sanoi kaly:—- Boston
Post, uutistieto
Espanjan rauhan­neuvoston
vetoomus
espanjalaisille . '
Madrid. — Sen jalkccn kun \Vas-hingion-
Madr.diii, sotilaallinen sopi­mus
.srl.Tiittnn, julka si Ej-panjan
rauhanncuvsto kaikille.cspanj-nlaisille
osöitetun vctoo.Tiuksen.jos.s.a mm. ;Sa.-.
nottiin:
Kaikille on hyv:n tiettyä se. ctta
Sölrmttu .sopimus myöntää 'USA:He.
oi'ki?udcn Espan^aiviarmciian,-liuyn.s-
'toii7'''-^ja..^.; leiifovbiniieri i>ub-kchtiiin.:
käyttöön.
E-^panja on cnsi.mmäinen Eurnnpan
maä,.. joka on- antanut. Yhdys valloille,
rajoittamattoman oikeuden pernstaa
atomi- ja vetyaseiden tukikohtia;.
On välttämätöntä, etta kaikki es-paiijalai.-^
et, mi-.sa hyvan.sä he asu­vatkaan
ja mitka hyvänsä heidah
nakolMntansa •yhteiskunnaUisista ky-,-
.svniyknsta- ovatkaan. :yhtyvai nnhui
•Umisiin. jotka .ponnistelevat, hoidan
maansa •pela.stami.seksihaviiyksplta:
Meidän
-peia.-taa:
-iodah^ihäyityUJelta;
~;kaikkie:h;>^:plypriis^
r, pan ja Karii-rnjksilta
o n
' T d . i a t^Oiia.mme meille lankeaa
,i;suuri^,viast:uy.''.-.siliä siitä.;iJähti:en: k^
1 ..ylsiheK' rniclipi
I jitk.s., pvnläin s; hen vaikuttamaa/i'
1 kaikilta puolik-a• ja-- pyriiaan ,se myos^
' j'.sku.s johtamani mata vaarallisim-m
i i i eV teill^/^-.:-Tierenkiiv; opy.-lukuisille:
k u l u v a t tyossa j a jokapäiväisen elä­män
l - u ^ j l i s s a , usein vaikeata oikein
criiella k a i L s a i n v a h s t a tilannetta,
iiahdaan kuka . r n i i v t a k i n ' c n . vastuusr';
.sa ja iiVjnia-miten- - n e i d a n . itsensä tu-.
1 SI i - i i . m i a Nc jotka tahtovat h a r ­joittaa
\o!mnpcliLi;kkaa, hyötyvä:
•Ml. v . i . k c u k s . . s t a pcttaoisa.m yleis--:
mielipidctfa.
Eras lehtavistdmme on valistaa
yIr>!Kta m i e l i p i d e t t ä oikeilla Ja osur
I villa {»cruKteluilla, jotka Kaartaan
tarkastamalla objektiivisesti tosi­asioita.
Meillä o n voimakas v a . - ^ t u s t a j a mei-'
dan c n :toimitta.-/a kyLman-sodan. tay,-
c i e l l i s y y t E s n -kcouettyja . aseit.a vas-^
taan.-" j o L S s a .-.tieteen iikai.kkia -keinoja,
h \ v a k s y k a - . t t a a '•Psykclog n e n sodan-'
l^avniitoimisto". .Meidän- o n .jatku­vasti
.-rakennettava esteitä .valheitten;
j a . juonien .tielle..- •" .
....-Vn.moaika 1381 tapn,htumat antavat.
r u n s v i a s t i . . opetusta,, s;ita.-mmkalaisill-a-'
. er,laisilla, juonilla k Q a t e i a a n - v u v y t t aa
j a p - t . a n e u ' c t t f l u j e n a'kaansaanti
Niista veimme havaita,, että
jotkut . neuvottelutarjoukset on-muotoiltu
siten; että ne tahtäar;
vat hyvin erilaisiin 'päämääriin
kuin .mitä kansat hartaasti toivo-:
A'at. Niiden tarkoituksena ci ole,
vilpitön sopimukseen pyrkiminen •
. sellaisella pohja 11.1; Jonka ratkai-.
Kut voiv.at kaikki hyväksyit; Ainoa
voitta, joka meille on tärkeä neu­votteluratkaisuissa
.: on : rauhan'
voitto,
' Urka K U i h a a -.astaan. j o n k a Sak-'
san naapurit.-hyvin - t H n - i e v a l , - - o n ; j a l . - . -
leen. ihne.stynyt Euroopan sydämeen.
Se. o n .Saksanvniihtarismin -.aiheutta-i
m a vaara.
JCLIET-CUKIE
vallan kesken .sopimus- ja luoda
yhdistynytV demokraattinen rau­hanomainen
Saksa. ..
Kaikilla- kansoilla on vastuuit^hta-
: va.ssai,halventaa .militaristisen Saksan
jalleenvarustamlsen. aiheuttama -uh­ka,
mutta erityisen suun.täma.-.vas­tuu
.c n Saksan, naapurimaille.:
Koskaan aikaisemmin ei larmaan-kaänoi^^
kaytetty -niin paljon epäre­hellisiä
i; keino ja.-,yleisen' mielipiteen
hämäämiseksi.- -.Nunpa: Ranskan :;_ul--
korainisteri puhuessaan ; tasavallan
neuvosiojle v-NeuvostoIiiton ehdotuk­sesta,
joka- koski neljän suuren- konr
ferenssia,^29. 10. 1&53 sanoi seuraavaa:
•Tcivomme- yhä -sellaistav konferensr
.sia; missä-Neuvostoliitto voisi esittää
.j.-.taan, -me- puhu-isimme omistamme,...',
; Tä.män me voimme vain -hyväksyä,
f-.mutta--ta ta välittomasci - edeltäneessä
I lauseessa cli:'ctukatesn-ztehty tyhjäksi
kaikki to:v-eet;mi'.a.sellainen kor.fer
renssivc-isi-iherattaä, koska Siina:ju­listettiin
maarätietoiiesti: - -'Euroopan
.puolusiusyhteiso -ja - neljän - suuren
-konferenssi: ovat. kaksi .toinen v. tois­taan
täydentävää asiaa". ' Kuinka:
f voidaan • sanoa toinen toistaan r tay-
..dentävaksi- konferenssia, jossa, - jokal-:
inen voisi:, esittaa- toivomansa kysy-
; mykset" ja sopimusta» joka merkitsee
.aseellisten hyökkäysvoimien perusta­mista;
koska siihen -JO etukäteen on
•liitetty alueellisia vaatimuksia, jotka;:
voidaan, ;'kuten.- kaikki..tietävät,-täyt--
taa vain sodalla.
V V Maailman tilanteelle luonteen­omaisten
> tärkeimpien :.tapahtu­mien
analyysi osoittaa, että on
.hyvin, vaikeata saada aikaan rat-
1 kaisuja erikoiskysymyksissä anka-
: ran kansainvälisen jär.n tyksen il­mapiirissä.
. .Tahan jännitykseen: cn useita . syi­tä.
-Totean tässä j^hden. mitä .pidän,
tarkearta ja mika johtuu.usein :paik-;
kansapitamattomista ajatuksista'; joi-^
ta joillakin: ihmisillä on vastustajik­seen
luulemiensa. ihmisten aikomuk­sista;
^:V^
kaa, :• joka turvaisi .heidän- etuoikeu-;.
tensa- eräät piirit,: tietoisena sutä, että
puhuvat; -perättömiä;.i.vaittävat vas-;
tustajan aikpvan sitä ja-sitä-.toivoen,
että suun j : ukko rehellisiä ihmisia
uskoisi heidän:,väitteitaän..: Tämän
politiikani avulla johdetaan huomat-.'-
YK:n täytyy tulla
tehokkaaksi rauhan
turvaajaksi
\cw Delhi. _ Hmdustaiiian kult-luur.
jarjcston siliiccri j . i Maaliman
:Rauhanneuvoston:,ja5cn Pannu-: Sun-daiLtl
^anoi taalla Y K n paivana, et­ta
' ' YK n täytyy muodostua tehak-kaaks-
i '\ahneeksi maailman lauhaii
sar.yttaniLseksi. YK-n- peiuski:-'an
nuik.i,sc-ii tulee sen hyvaksvncidcn
suuivaltojen turvata .se, ettei Y K
: muodostu tainan maailman herruu­teen
pvil'.'.ien voimien pyrkimvstcn
edi.st.imi.s välineeksi."
Han .<:anoi edelleen; "YK ilman
Kiinan Kam^intasavaltaa on irviku­va.
Yh lOO huomattu.i intialaista
on tahan ?!iennessa tutkinut ja to­dennut
:500 .iiuljoonaisen Kunan kan-:
-.san . voimakkuudei-i, t-OimeliaisuudciT
f:uurenmo sviuden Ne iotka halvek­sivat
valiavMa maata ja sen ikivan­haa
sr, i.stv.sta, e.vat vci en.aa kauem­min
va'stustaa histoiian etecfip.nn
marssia.
Möni.-sa muissa sesLMksissa plde-tyijssa
Y K . n päivän kokouksissa hy­väksyttiin
paatoslau.=:elfnia, joiysa
:.vaaditaan::Kiinan- Kansantasavallalle.
paikka.\ YK- j s a ; juhs:ama,in laitto-m'k.
si joukkotuhoa aseet ja sopuna.in
crini;cL.syydet neuvottelemall.t.
kaikki 1: toivomansa kysymykset,--var- 1 taviav.csia kansoista luopumaan -vas-sinkin
.t^rvallisuuskysymyksert. Neu-; .tustamasta. sellaisia :'.,to^
Yhteiseen rintamaan
Suomen suojaksi
Suomen Kansan Demokraattisen Liiton julistus
Suomen itsenäisyyden, 36. vuosipäivänä
:::VSudm:eri' '36-'vu6t'irien
k:äusi';siSältiaä.;mohiaV:my«^
heitä. -San kuluessa x n kansamme
kökeniit- :?•• ,.kä,_tkerah-. i: kahsälaissödany
Kahteen -kertaan, .maamme on ' ollut
sedässä sitä valtiota 'Vastaan, jokä
vapaasta ^tahap^iiää^
senäisyyden.
.Suomen kansäh-yvuösisatäin^e^^^^
•maii yaiitipilinen^-itseii ';;saayut6t-
- t i i n : .Veriä j an: tsaariValiäri;: kUk^^^
sen. j ä .iiiaderi.-lspsialistiseh
•ya,l tion :;sy ntyrh i s^ri-i; ä
tcsia-sian maamme;- vallanpitäjät l U - .
;ncht.Ivät.ka,hderi''-jä; puolen
'möiien:-'äjäri-.:': ;He ^'R
dassa'fsäavuttaniänsa^;ynvälla^^^^^
tämistä, tä^^^
rauhanomaisen; -itsenäisen .ja riippu­mattoman
turevaisuuden turvaamista;.
He. etsivät; Itiökkajäsenialis^
lekm- valloltuspyyteilleen. tukea niilr
ta \- suurvalloilta, .jotka - suhtautuivat
vihämieliEe3tib;työiäi^teri::'j^
kain-. valtioon-: ja vtahtoivat-vkäyttaa
Kaik.<i toistuvat vakuutukset suta. ; maatamme välikappaleenaan sen k u -
K.V.VIMÖT HIRJIX.A, •
Viela kakul poliisimiesui on joiuu-nut
'vilhn kaapiokansan uhiikii Uu­den
Guinean eramjiUa, ilmoittaa
halluu?. Eras soti.Lispartio löysi t a ­l
i s i e n ruumiit vaif:eapaa,sviJcUa Te-lefcmlum
alueelta. Jossa viela vahlm
aikaa snten ei vksikaan v.iLkomen
in ies ollut käynyt.
• e tlä'; .1 i 1 tto, ly pii o tivsä jc sä 1 ^
tit 1 aiotaan saada • muicaan: on luon-
:toelta-.ani:niuka puolustustarkoituksia
palveleva., raukeavat sn-hen tosiasiaan
ctta -Eionnvn : Saksan.- nykyiset-johta­jat,
joita Amciikan hallitus tukee ja
innostaa; • ovat jo-'esittäneet ;alueeHi-:
.sia vaatinuiisia-., : Bpnniii- parlamentti
hyvak.sv; (5. 12 1952 seuraavan pää­töslauselman;;
'."Hallituksen-tehta vana
on saattaa kaikkien Euroopan armei­jan
öcoimiikseen osallistuvien maiden
tietoisuuteen etta Sak.san nykyiset
J r a j a t ii-n i 0 s s ä^^
.''u.n.-caaii lvv dj ta liittotasavaltaa".
Sak.san vaohcn jalke..<;ena paivana
vkahsjcniii^äeirö
pv lulce uuciesti syntvmään. kun me
'se:ii';f:l5ciime;;;tp.^
n a m m o n u o n s D t i c m m c sen. m.ita se
taivitsee, laajemman elintilan".
On schäa. ctta militaristisen
>aks:in jallcenvarustamincn kuu-
V ; luu.Amerikan maailmanpolitiikan
^tr.ltes^aan.
;;i:itj.älleehvainist
:'jos?;i:;Ty;rtll>si'5i^f
taan hyvin suotavana strateg^cna tu-kikorMra
Sak^^an naapurimaiden
kansalaisille, on v ha ilmeisempää, et­ta
neidan oma Lurvallisuutensa olisi
vaaiassa jo$ nama suunnitelmat to­teutuisivat,
silla sellainen Saksa voi-
;^i.-tinilöa|li^u
;'i||n|ti iS|i;y h 11 ämä b i 0 I iM
laans.i' heidän situntaaiisa. Koko ta-ina
hyokkayspolitiikka es.tetaän mu-
;kii;;;;]puöliistuspp^
asiassa uhk.ia mita vaarallisimmalla
;ta-yaHa|mJtailn
l u tahdotaan ja:;aa kokonaan huo-niioönotta.
matta Enslann.n ja Neu­vostoliiton
välinen ja XeuvcstoUiton
ja Ranskan välinen sopimus,
Stiina tehd.ian' (.»ysin mitatto­maksi
Postdaniin sopimuksen
määräjkset. joiden perustalla oU-
' : si niahdolUsta;solmia;:neljan suur-kistamiseksi.'
- Sita '.tieta maamme :it-.
senaisyys joutui alituiseen vaaraan; ja
-imperialistisen Saksan raaailmanval-loitushankkeiden
astinlaudaksi. .-
::.- Kansamme r on - ankarien, koettele­musten'
kautta -'..oppinut - näkemään
kansallisen j a ; valtiollisen- itsenäisyy-.
temmo perusedellytykset oikeassa-va­lossa.
iSuomere kansa tietää kokemuk­sestaan;
että : Neuvostoliitto: ei : U h k a a
•:maamme itsenäisyyttä, .vaan haluaa
elää: rauhassa-, ja ystävyydessäikansr
samme. .Neuvostoliitto on. käytän-,
nossa 1 osoittanut •• tukevansa ..kansam­me
pyrkimyksiä eläa'omaa elämään­sä,
turvata •-valtiolhnen-. itsenäi-syyten-sa;
kehittää-taloudellista riippumatto-:
muuttaan'ija' kohottaa omal^
kansallista sivistystään. '
, iNeuvostoliiton hallituksen' äskeiset
lupaukset italoudellisten vaikeuksiemr.
me.helpottamiseksi-ovat uusin ilmaus
sen ..ystavallisssta 'suhtautumisesta
kansaamme kohtaan.: Ne ovat jatkoa
nuoren Neuvostotasavallan :maallem­me-
-myöntämän .itsenäisyyden tun­nustamiselle,
Hitler-Saksasta ja .sen
liittolaisista, voittajana . selviytyneen
sosialistisen valtion :osoittamalIe myö­tämielisyydelle
: kansaamme kehtaan,
Neuvostoliiton j a Suomen •välillä sol-imitun-.
ystävyyden j a :;avunannon so­pimuksen
mukaisesta itoisen osapuo­len
tarpeiden; ja" toivomusten kunni­oittamiselle.
•. iTama suuren j a pienen kansan vä-^
linen tasa^arvoinen ystävyys ei- miel­lytä
:niita: toisten kansojen alistami­seen
pyrkiviä: imperialistisia voimia,'
-jotka:; tähtäävät uuteen maailmanso­taan
ja järkyttävät, kansojen välistä,
rauhaa.: -'.Ne katsovat '-karsain silmin
Suomen:ja Neuvostoliiton*.välisen: ys­tävyyden
-lujittumista; -jopa.: maiden
kummankin^; mutta: erikoisesti" Suo-imen
. kansan etuja .vastaavan: -talou­dellisen.
ivuorGvaikutuksen; laajentu­mista.
:- .'.Suomen suurpäaomapiirien: luokka­edut
luttyvat kapitalististen sUurväl-;
PÄIVÄN PAKINA
Hulluutta ja mielipuolisuutta
des.<'i paivä.-;.<i", etta'nyt on hiötu peru.^ta tuleville,voitoille,-sillä f
•'•taistelu on va*ta nlniietiti", kuten vaalipliivän ikaua todetjia, ' j
suomen valtion avustusrahojen
. varansa ikus ta nnettava, "Suomen 1 S i l ­ta",
nmiisen julkuLsunheinar', elo- : ja
syyskuim numeroi:(No. • 3 )i: on.:suruli-,'
nen - esimerkki, silta; .miten . ko.vhäri.
valtion varoja:-haaskataan.: valheelhs-:
ten "tietojen" ja' patataantumuksel-
1 sen propagandan alttarille,
:,:Ott'akaamme.,: m a i n i t u n ' j u l k a i s u n :
'.LAmerikanAanen haastattelu": cAme-i
rikansucmalaisetimaanviljelijatiame-rlki-
alalseni virkamiehen.ikuvaamina).'
Sunä tarinassa — ja tarina se on
•— annetaan suomalaisille lievemmin
sanCen-muunnettua-. totuuttaiselitet-taessa.
etta amerikansuomalaiset
farmarit^ haluavat olla köyhiä rsiksi
kun he-ovat tottuneet köyhyyteen, jo
.Suomessa! Mainitussa "viisauden-lahteessa"
sanotaan nimittäin Ame­rikan
Äänen nuneen .näm:
"Syynä siihen, ^miksi silrtösuo-
: ma laiset . ; useimmiten, valitsevat
i taalla :u.suttavakscen -ja .viljellä-väkfeen
karun, metsäisen maan
— jatkoi johtaja Thompson ker­tomustaan—'
lienee se. ellä he jo
syntymamaas<;aan JoHvat . kasva-,
neet karulla maaperällä . . . "
Suomi-geuva tietää paremmin, mi.s-
:ita:;on: todellisuudessa .kysymys. Sar'
moin "johtaja" Thompson.
Suomesta tulleet koyhat ja varat­tomat
i siirtolaiset joutuivat siellä- k u ­ten
muuallakin turvautumaan . ''hal­paan"
maahan j a saivat itselleen
karut kankaat ja suot. ' Sitäpaitsi
."•Järvialueen" suomalaisetsiirtolaiset
joutuivatnmitä -julkeimmani keinotte-;
lun-l.ohteeksi, sillä kysymys el ollut
'lainkaan::siitä, ;miten= 1 nämä -uudet
tulokkaat): tulevat toimeemja- edisty­vä
t maillaan —' vaan siitä, miten
niaayhtlöt>i.r;kastuvat:nopeimmin:,siir--
300 tonnia voita
viedään Suomesta
Neuvostoliittoon
Helsinki. — Kun Suomen voin-^
vientiliikkeen Valion varastoissa
: ganotaan.: olevan voita - runsaasti,'.
' • 75,000 astiaa, Ja salJivan pienehköni
. < viennin, niin siinä mielessä valtio-:
neuvosto viime torstaina vahvisti
voille vieutitakuuhinnan.
11 Voita viedään nyt • Neuvostoliit­toon
6,000 astiaa eli 300 tonnia.
A iP tutkittavan
mahdollisuuksia 5.000 astian lisär:
vientiin.
jotkä kaiken todennako.syyden mu­kaan
eivat -VOIi-johtaa mihinkään: r a u -
•i-anomaiseen ratkaisuun.. vaan-, vairi;
lisätä kansainvälistä jännitystä.
Meidän täytyy tehdä selväksi,
että-turhaa ja: vaarallista kuin on
tehdä johtopäätöksiä uäein kuvi-
.telluista aikomuksista.yhtä viisas­ta
on tehdä johtopäätöksiä tosi­asioista.
: : Sotätukikoht-ien. sijoitus: maail.mas-sa,
i: etusija; joka on annettiai Saksan^
jaiiJapanm . kaikkein- hyokkayshalui--
simmille voimille, iSyngman.Rheen j a"
Ch:ang' K a i - s h e k i n : kaltaisille:-, seik-:
kailijoille. annettu; .tuki ovat -tcsiasi-oita,
.jotka tekevät mahdolliseksii jo­kaiselle:
rehelliselle: ja järkevälle ih-i
miselletchtja johtopäätöksiä ja mää­ritellä
omat menettelynsä.
Ihmisiä on hämätty-kymmeniä
vuosia ja he ovat vaarassa joutua
:• Tistiretkihengen johdettaviksi; 1
Ta-htoisin, etta veisin kaantya-suo­raan
kaikkien, naiden- i-'.:m!sten-. puo­leen
1 ja- sanoa heillei:!-Te olette kiin^
ilostuneet tällaisesta yhteiskuntajärr
jestelmästaija te uskotte; koska teille
;on sitä jatkuvasti toistettuv että teiltä
tahdotaan vallata nyLvmen. järjestel­männe
; ja pakottaa- teidät ; hylkaa-
.;tojeri:;:;sötaisiiipiv^
syyden, tuhoisat voim.at ovat astumas-sa:
uudelleen maamme valtiollisen-elä-^
-män johtoon. , Suomen rauha ja' r i i p ­pumattomuus
.cvatjallsen-vaakalau­dalla,
Länsi-Saksan aseistaminen vja
sotilaallisten: tukikohtien perustam-nenovattuoneetsodanvaaran
jälleen
rajojemme läheisyyteen.
i-Maahamme äskettäin .perustettu
läntisten suurvaltojen mielen •mukai­nen
suurpääoman hallitus vaarantaa.
Suomen - kansan -itsenäistä; -rauhan­omaista
tulevaisuutta; . Huolimatta
hallituksen vakuutteluista, että seha-,
luaa noudattaa edeltajäinsa: ja Suo­men
srdanjälkeisen suuntauksen u i -:
kopolitiikkaa; Suomen, kansan on syy­tä
1 entistä suuremmalla valppaudella:
seurata.itapaht-umain. kehitystä ja eh-^:
k.aistävä -ajoissa uiikaamassa -i olevat
vaarat.
iSuomen työväenluokka.ijoka. jo '36
vuotta sitten ymmärsi; oikein imaam-^
me itsenäisyyden ;perusehdot,: joka' ei
nähnyt,ristiriitaa Suomen,ja sosialis­tisen
Neuvostovallan'Välillä,'' seisoo
tänäkin paivana Euomen -'rauhan - ja
riippumatto.muudenvankimpäna suo­jamuurina;:,-
Älköön: kansallisuuskiih-
SITÄ
NIL\HA.V SE OLI
Suo.men ruotuväessä- kyiel; cozr
,panianpäalliki:o alokkailta v.va"''^
toista.
— Mita alokas Mutfinen lei. s;-,-,,
hssä iltaisin?
—; En m taan, herra luutnar.:;-.
— E.l ö a!o"ia3 ''c-;kaan mLr..iv "V.
ij:-rAiri|iiätir^^
— En h c r r i luutnantti.
— E-kö alokkaalla ollut cses .na:.^^
mennä?
— Oli kjllä herra luutnamu
— No miksi ette s.tten .-nenn};'
— Muija ei päästänyt, herra 'luut­nantti.
SATTUI TIETAM.\.\\
Jussi kaatui rapussa ja katkau; iä.
tensa. Han meni laakar.in jä sa.ioi.
— Käteni on poikki.
:.->—: -Mistä - te sen :niini-var.Tiasti tie-'
dätte? kysyi lääkäri.
-Noo, - satuin olem-äan
paalia, kun • se katkesi. "
: paikan'
s i v a t r i i s i a ; • i •
ko hajoi,ttako niitä rivejä joiden teh-^.^.Thailand .ehka. onnistuu -mvvmäan;
täväna. on iimurtaa-i isänmaattoman,
luokkaetujaan "ajavan: suurpääcman
valta ja.rakentaaiirauhassa omaa val­tiotamme.
.: Suomen työtätekevä , t a l o n p o i k a i s t Oi
ijota on. aina e l ä h d y t t ä n y t syvä isän­maanrakkaus
j a tahto, muotaka: rau­hassa
: omaa maa ta a n o l k o o n ' t y ö -
'Väenluokan lujin ..liittolainen itaiste-lussa-
epäisänmaallisia suuromistaja-'
.piureja vastaan, jotka olisivat, valmiit
luovuttamaan: sj'ntymamaamme: vie-
:raitten ;:valloittajain i.välikäppäleeksi;:
Suomen sivistyneistö, jonka tehtä­vänä
on puolustautua ja kehittää
kansamme -- omalaatuista:- kulttuuria,
astukoon yhtcLseen rintamaan kalliin
Suomemme suojaksi.
Säilyköön ja kukoistakoon vapaa,
itsenäinen, riippumaton Sucmi!
Suomen.Kansan Demokraattinen':
Liitto.
mää-n. oma elämäntapanne ja' ettäivfe-:
nälaisten kanssa ei voida neii-.otella,
jolleivät he muuta jarjestelmaa.^sa'
Ja ettei: kiinalaisten kanssa ' vri iheu-
.votella, ::jolIeivat he kutsu takaisin
Formosan.;-,: marsalkkaa •• hallitserriaan-itseaan'"
Luuletteko, etta olisi jarkevaa sa­noa,---
että 1 amerikkalaisten kanssa -'ei
, neuvotella.: jolleivat lie ituhoa kapita­listista
järjestelmää?
Luuletteko te, että rauha voi­daan
turvata vain ssilloin kun
kaikki ihm'set ovat otnakbuneet
, - t e i d ä n vakaumuksenne? ^
'-. .;Mi;ka sitten cvat nykyisessä maai!-'
massa, sellaisena kum se lon. keino:
isaada, kansainvälinen jännitys lieven­tymään?
E.ko viiden suuivallar.
(:Y>hdysvaltain,i • Neuvostoliiton, 'Iso-
,Britannian-,-;:Kiinan:-jai Ranskani e-dustajien
keskeinen kokous olisi pa­ras
keino kansainvälisen -jännityksen
lieventämiseksi; onhan näillä; suur-valloilla
.suurin vastuu rauhan säi­lyttämisestä
ja lujittamisesta? Vaikka
sellainen, ikokous ei välttämättä-saisi­kaan-::
aikaan • jostakin-kysvmyksestä
tärkein -määrättyjä - ratkaisuja-, metr
kits:si_sekuitenkin suunnatonta hyö­tyä
siinä,i.että niin -:luotaisiin suotui-:
sat ledellytykset. kansainvälisten neu­vottelujen:
menestykselle.--- .
E'ellainen kokous vastaisi mil­joonien
ihmisten toiveita. Se loisi
;i suotuisat:edellytykset YKlle täyt­tää
tehtävänsä. menestykselUsen
1: asci<:tari:sunnan aikaansaamiseksL
Riisisadolle ei ole
löytynyt markkinoita
, Bankong:.:-— • Ensimmai-sen ikerran.:
sitten:-. t:.isen.-'—maail-mansQdauiriiSia.
kasvattamat::' inaatl'ets
ostajia- sen;s i j a a n , etta ostajat etsi-ylijäämänsä;:
mutta i myydyn .maaran:
odotetaan olevan ::paljon pienemmän i
kuin>.:ennen;; i Burmalla:'on imdjoonaj
tonnia myymättä viime vuoden sa-J
dosta ja varastchucneita ei ole tä-i
man vuoden satoa varten;-..:
As.antuntijat sanovat, etta kor­keat
hinnat ovat johtanee: varasto-]
jen karttumiseen. Toinen "tekija or
riisituotannon li'saantyminen muissa]
maissa, varsinkin FJippiii-e-ila jaj
Yhdysvalloissa. Samalla keriaa Yn-
:'dysvaitai^j;;kiyl^
rajoittaa maailman kauppaa
Helsinki. — Ranskan h i i h t o l u p aj
p u h e e n j o h t a j a Louu de Gcoffre on|
I l m o i t t a n u t , ctta rankalaiv. e n lii:Ji-|
lajien vaUnennus l a n a talvena hu.-|
pentuu Suomessa p i d e t t ä v ä ä n hi:hto-|
Icinin. Maan viisi parassa "p.tjus-|
h n h t a j ä ä p ä ä s e e tälle le nllo.
taiiiTa.manivaltion: maat: olivat.inet-sanhakkuutiajien-.
ka.Sis.sa. joiden::ah-neudella
ei ollut mitään rajoja. M i l -
Se^iitä.
Mutta Suomen S.lta kuiuixstautuuj
muutenkin. Suomen suoieluskunnaij
loinkaan W sconsinin histor-assa ei esimerk ksi on lakkautettu fasiStJ-iS-tuleva
uudisasukas ollut epäedulli- lisinä järjestöinä. Mutta ••Suo.men
SiltaV.:;mainostaai:tai^;:;nkoil..rta J^^'-
jestöä meille "ulkosuomaiaisil-e
:se.mma;sa.:a.se-.mass3 kuin sinä - a j a n -
K o h t a n a i .jolloin:-:: puunhakkuuyhtiöt
vapauttivat itseään paljaab i haka­tusta:
.metsämaista,: .joita -niillä-oli
miljoonia eekkerinaloja. Niiden vai­kutusvalta
; tuntui :niin - asuttamisyh-tioissa:;
kuin •, vaitioni hallituksessakin
. . . Monella asuttamistoimistoUa oli
ainoastaan y"icsi lavo te — nopeat
voitot — eivätkä ne antaneet mitään
huomiota :; uudisasukkaiden.:;menes-tysmahdoUisuulTille
. . '. Nam aset­tuivat
irim.set hyvälle maalle, huo­nolle
maalle-jamidenvälille^ kaiken­laisille
maille
Nain se todellisuudessa tapahtui
eika siksi, etta suomalaset siirtolai­tolaisten
huiputtamisen avulla. Pro- , set: oli,5; va t •itse ^erikoisemmin i rakas-fessont
John T. liolehmainen ja ] huonoja maita ja pienviljeli-
George- W. Hill julkaisivat v. 1951 ahdasta elä-maä, kuten Amerikan
aanl:::-suomalaisillei'yrittää valehdella:
E.ka Siinakaan ole kaiLrkl Profes-!
sori Koleh.mainen toteaa yllämaini­tussa'kirjassaan
senkin, 'että monet;
ku-jan "Haven in the Wood — The
Story of the Flnns in VViscortsin",
Tama kirja löytyy var.masti Suomi-
Seuran.-kirjastosta-'ja.i-siinä sanotaan!
muun ohella:
'"Oli valitettavaa; ef.ta suomalaiset
tulivat Wisconslnin näköpiiriin niin
scpimattomaan aikaan, kuin he tuli­vat.
. Vuosisadan • vaihtecsa . tämän
valtion parhaat maat oli asuttu, ja
Väiii i'- mltäiiihuolellisimman .-.yjetsinnän;
avullaiuiidetitulokkaat voivat.;löytaU'
"ke-skinl-v^rtaista' tai hyviiii farmlman-iluäi-.
kum Suojeluskunnan 4arsa-3K.<il
olisi jonkinlainen paasylippj ta;vaa-|
seen pyrittäessä;-
Mainitussa julkai^sus-sa s^noiaanJ
esimerkiksi Montrealista viio."-na mt
matkapassin saaneesta kons-a:^. vara-l
tuomari Kaarlo F.ivm Kuusamostal
mm. seuraavaa: "Osallistuttuaan ^"-f
patissotaan Kuusamo jai
"yksitysiyritteliaisyytta" puolustavat
ja .edustavat: maan.miehe.T.me..volivat
hyvin' "auttamishaluisia" uusille t u ­lokkaille
— kuten ovat nytkin olleet
täällä' Canada-isa — mutta he "aut­toivat";
siirtolaisten asuttamista ,he-;
delmattomim korpiin ja maayhtloi-
,de.ni.riL'Astumista,.uuJsien suomalaisten::
.kustrinniiki»ella. , ' ' • ' . }
palvelukseen . . . han oli JJ"-"';;',^!
suojeluskuntapiirin I alueen a - 'f
päällikltonä : . . , , _
Suomen Sillan eras toiner. fanÄ^ni
"oli. myo5 Lauttasaaren 5-J0jeiu3i"J---i
nan 'päälliklconä Han^ on •3sall-.5'jJ-|
nut kaikkim kolmeen vapaus^so^^i-»-''j
me". — Esimerkiksi siihen "^^'^"H
taan, jonka Hitler jul.st. SuOjT-e-I
puolesta Neuvostoliittoa vastaan 1
mika jchti Suomen sotaan myös C -
nadaa vastaan ja L-jnsuli ^uti^a.-^
vähemmän mairittelevaan la-T.oo.
-Montrealista v. 1941! ^ _
Samassa numerossa e.=iin'-yy/.'ij^^
kol.maskin miekkonen jonka "^J^^^
den' 'huippuna esitetään f-"^'rS;;^
Järjestönä laittoma-ksi, julL?:et:ua.
.sucjeluskunuan kuuluminen?-
Saanemme kaiketi luvan ^^J-MiL'ii
meille'"ulkosuomalaisille t,-
kytetä-in moista moskaa ,
_ Kaiu-ik-s-jra,