Vapaus, October 8, 1953

              Sivu 2 Torstaina, lokaJc. H p.Thursday, Oct. 8, 1953'
taUMMd Nov. mr Autfaorlzed
M MooiMI e l s « tnsU tgr tiu» Poet
Office Oeputmtnt, Ottam. Pyb»
lUbetf thrice «eeUjr; Tuesdsy»
13ittndto]n azid 6^^
PublUMog Coispany JM., at 100-102
Bm 8t. W^ 8udbui7. Out., Canada.
Editorlal Office «-«Z». Manager
£. Suksi. EditorW.|BUund.Kamiw
«Mr«fl6: Box «9, Sodbury. Ontario.
Adv«rii«ing rates i. upon appUpatloa:
Tranalatlon free of cbarge.
TILAUfiHIKNAT:
Canadaasa: 1 vk. 7JOO e kk. S.7S
3 kk. 3 ^
Thdyervallolssa: 1 vk. 8.00 6 kl:. 4.30
Suomessa 1 vk. 8 ^ 6 kk. 4.75
Kansallisen kaasuputkilinjan merkitys
Tiistaina julkaistiin lehdessämme vaatimaton uutLstiftto, jo.-.^
kerrottiin lainlaatijakunnau jäst-nen J. 11. i^alsbergin esittäneen On­tarion
Jainlaatijakunnan muille jäsenille ehdotuksen, että he ryhtyi­sivät
vaatiniaanylimääräi.sen istunnon koollekutsum
seenläpi maan — Albertasta aina Torontoon ja Montrf-aliiri a.>,ti ulot­tuvan
kaasuputkilinjan rakentamiskysymyksistä.
Tämä sellaisenaan on äärettömän tärkeä ky.';yrnys, jonka mer­kitys
ja kiireellisyys tulee sitä selvemmäksi, mitä enemmän asiaa aja­tellaan.
Ottakaamme joitakin tositietoja tämän ky.symyksen suhteen:
• ..Albertassa on todettu olevan A,800 niil^ kuutiojalkasi kaa--
sua, mikä tyydyttäisi Canadan tarpeet 75 vuodeksi.
^ että luonnonkaasu ön halvinta ja
^;'tehokkainta, polttor ja lämmity-sainetta^^n^^ koti- kuin teollisuuskäy-.
; tössäWn/ ja;että Albertan kaasua^^^^v^^ maan raken-
-nettavan kaasuputkilinjan avulla edullisilla ehdoilla: Itä-Ganadan '
kaupunkeihin ja kyliin. *
. Ylläolevat tosiseikat viittaavat siihen, että läpi Canadan raken-
•. •
'Canaäan:teollisuuksien kehittämiseksi, :Onpa esitetty ajatuksia, että^^:
;tämän kaasuputkilinjan rakentamisen perust .
' dostuisilyhye.ssä ajassa suuri teollisuuskeskus — ja Sudburysta voisi
tulla valtava kemiallisen teollisuuden sydän, mikä lopettaisi alituista
repävarmuutta aiheuttavan tilanteen, mikä johtuu siitä kun:koko yh-
•dyskunta on riippuvainen yhdestä teo
asianlaita Sudburyssa,
Lainkaan liioittelematta voidaan sanoa, että Canadan koko tule­va
kehitys on huomattavassa määrässä riippuvainen siitä rakenne­ttaanko
tämä elintärkeä läpi.Canadan suunniteltu kaasuputkilinja, tai
eikö rakenneta.
« • «
Mutta asiassa on toinenkin puoli; Ilman- muuta on: selvääj että
suuret ja vaikutusvaltaiset: hiilikarvosyhtiötj jotka ovat rajan etelä-vpuolelta
myyneet tänne jatkuvasti kalliita ja yhä kalliimmiksi tulevia
tuotteitaan, eivät halua mistään hinnasta mencttä näitä markkinoita.:
iNämä yhdysvaltalaiset hiilikaivosyhtiöt -vastustavat luonnollisesti läpi
Canadan rakennettavaksi .suunniteltua kaasuputkilinjaa.
^^^^^^^^ V on aivan liian paljon amerikkalaismiclisiä |)0-
litiikkoja, jotka ovat -valmiina myymään maamme luonnonresursseja
seurauksista välittäniättä/ kaikkein suurin ja läheisin vaara tuntuu
kuitenkin ole^yan se, että torontolainenkaasuyhtiöftheConsumers
CasCompariy).-voi tuottaa nykyisten suunnitelmiensa mukaan kaa­sunsa
^Y^ldysvalloistai• Jos n sallitaan kijydä. silloin on ilman muu­ta
selvää, että läpi Canadan rakennet tavaksi su un n i tel tava. kaasu­putkilinja;
tulee taloudellisesti _kannatlamattoniaksi ^ tai voidaan
ainakin väittää;;että'asia on siten, ja tämä• tärkeä. kan.sallinen valta­suoni
jää rakentamatta. Tulos oli.si kerra.ssaan tuhoLsa. SellaLset
keskukset, ^kuin esimerkiksi Järvienpää (I-ort \ViIliam, Port y\rthur
jne) jaSudbiiry, jäisivät edelleen "kauaksi kärrytiestä'", jumalan hyi-,
käämiksi erämaiksi, mis.sä on, tosin suuria mahdollisuuksia teolli-vsuuslaitosten
kehittämistä-varten resurssien.sapuolestay mutia ihmi^>
isetovatiyojmattomia siksi kun ei ole halpaa ja: tcho^
ta\kSyte'ttävissä.' Tällainen tilanne voi kehittyä siitäkin huolimatta,
Vaikka, Canadan aavikkomaakunnat kelluvat kaasu- ja Öljymeren
jiäällä. ;
^if' Eikä tässäkään ole kaikki. Jos lapi Canadan rakennettavasta
kaftsajlisesta kaasuputkilinjasta kehittyy 'kesä, jota ei koskaan tul-lut^
Visilloin tapahtuu eräitä muitakin seikkoja: Itä-Canad tuotet­taisiin
Yhdysvalloista kallista kaasua ja juuri kalleutensa vuoksi se
jarnitta^si tämän maan teollista.kehitystä :k
'rajan eteläpuolella haluavatkin; l'oisellaip
•kaasu"! vietäisiin halvalla hinnalla, putkilinjan avulla sinnev jo;
viedään aavikkomsiakunticn öljykin, Yhdysvaltoihin. Toisin sanoen,
Yhdysvaltain: monopolipääomalle annettaisiin suoranainen . kuristus­ote
€anada.sta: Se voisi mielin, määrin .sulkea^^ h
naJi silloin kun se itse tar\'itsee sikäläiset kaasuvaraston.sa. kuten ta­pahtui
sodan aikana Hamiltonissa. ; iL
putken hana silloin, kun Yhdysvalloissa ci satuttaisi Canadan kaa­sua
tarvitsemaan, kuten on tapahtunut Canadan meijerituotteiden
' j a monien m6iden. tavarain suhteen toiscii-niaailniansodanjälkeen.^^vv,;.
Tivä. OMftofltt ivlkaistaan yleteön
kJrJeitä Ja ne sU« cdnsUvat UrloM»-
Jalo nJcUpitettä. Kirjeet pUiM
Joltlaa, Joe mahdoIUsU, SM aanaao;
TSbin muutoon ObeUttjfi Urjctti
el palantela.
LAKKOVAIfULSKA
Lak;£ovahd}ssa ollessa Joutuu mo­nien
ihmi-ten kanssa puheisiin, jot­ka
koskevat pääasia-^isalaJtlcoaslpita.
Tapasin mm, erään-Joka tiedusteir
fmkt'jlakJ-':>vartiolnti tarpeellista. Sa-nojn
hä.nclle, että kai olet lubnxut
lehdestä; kuinka Conxilourum kalvoL".
.'.eila tapahtui ilmasäiliön rajähdyj
f/nainittu kalvov ei ole lakkotilassa)
YleisL-i?»:iiedonjirmolssa asetettiin rä­jähdys
ensin yhteyteen lakon kanssa
mu tta myöhemmin ilmoj tettiin, ette.
rajahclyk-sellä, ollut mitaä yhteyttä
hkon kan&y^i.
selitin Lv.^elijalle miten tuoHaisten
Väärien tietojen. antamiseen syyllis­tyvät
sellaLstt henkilöt, joille noitten
ajio.den KäiiUely kuuluu ja joiden
pUäi-sl tiotää: asioiden . oikea laita.
Lakkolaf-sten syyksi .varmaankin: teh-täLsiiri
«ekm, Jos jcLu vahingoittai-si
noita -Sähkölinjoja joita me vartipun-r
me. Lakkoon näyttää liittyvän mo­nia
asioita; sanoi; mies ja lähti hiat-koihlnsu.
— Mainari, Timmin.s, Ont.
omaksuvat tunnuksemme"
Teronto;—.VPankaa Canada etuti-,-dysval^
lalJe" tunnuslauseesta tulee pian mii-; 'Tämä", hän korosti, "on Canadan
Joonien cariadalaisten V timpus: sanoit tie^B^^^
LPP :n kansallinen Johtaja Tim Buck* Meidän täytyy työskennellä yhdis-täällä
viikko sitten:.pidety8sä.puo-i taaksemme :Canadan demokraattien
lueerm keskuskomitean kokouksessa, i enemmistön niitä poliitt'^^^^^
Maail.roan ja Canadan tapahtumat,' hiä vastaan, jotka ovat pettäneet
.sisältyen siihen myös vastapidetyt Uit-' maamme Yhdysvalloille."
iarvhse menettää tydpaikkaansa". Ja
hyväksymällä maksuksi . Englannin
ei ole. punta, voidaan myös ratkaista: nykyi
nen vehnäkriJfii.
tovaalit, ovat: todenneet yli kaiken
epäilyn, että LPP oli, täysin oikeassa:
nostaessaan ylös laisteluviirin maam-.
me Itsenäisyyden puolesta ja-Yiidys-
•/altain ylivaltaa vastaan.
•"Maailma: kehittyy nopeasti siihen
muntaan minkä me havaitsimme jo
useita kuukausia sitten", julisti; Tim
Buck: "Samoin tapahtuu Canadassa.
Maailman uudessa olosuhteessa mo-^
nopolipääomasta.: on tullut kansaUi-suusvastainen
voima. "Siksi on työ-;
(?aenluokan ryhdyttävä puolustamaan
kansallisia etuja. Työväenluokan edut-vaativat
taistelua Canadan kapitalis-tiluokanniitä
hallitsevia aineksia vas­taan,.:
jotka ovat liittoutuneet Yhdys.
• . , ... . .... yaltainimperialismin kanssa; ja jotka
'.teidän puolueemme o ti ensimmäiset ^^^..oittelevat ylimmäisvoittoja myy-tärkeat
askeleet taistelussa maamme, ^ ^ j j ^ Kanadaa Yhdysvalloille sen si-itsenäisyyden
puolesta.. Me tulkit-1
simme iisaäntyvan va.starlnnan. mikä
on kehittymässä Amerikan ylivaltaa
va.staan;maas«amme.:Meidän keskus­telumme
tässä kokouksessa on osoit­tanut
ratkaisevasti, etta me olimme
Mitä muut sanovat
HIRVEÄ TUOMIO
".SO.SIAMSTISTA"
"(Länsi)) Berlinin pormestari Er­nest
"Reuterin: odottamaton kuolema
64-vuotIaana, oli suuri menetys hä­nen
kaupungilleen. Saksalle ja koko
lähtLselle maailmalle (tarkoitaakapi-taiiimille
— Vapaus). Hän oli alku­kauteensa
suuri :sate?alainen. Joka oli
.samalla hyväeurooppalainen ja l i -
sämalla hyvä eurooppalainen ja .U-;
beraalinen . demokraatti (korostus
"Kuten-monet muutkin Euroopan
intellektuaalit, hän oli:nuoruudes.5aan
kcnmuni3ti . . . mutta hän erosi puo­lueesta
jö vuona ,1919. . i ' Sosialide-mokraaltina
hän el ollut ennakkoluu-löi.
se.sti sidottuna: puoluelinjaan.
Uudelleen yhdistetyssä Saksassa hä-r
ncsta olisi varmaan tullut kansalli­nen-
sosialidemokraattinen : j ^^
Joka olisi-tarjonnut rakentavaa vas-laeKtoa
kansleri Adenauerin hallituk­selle
seuraamalla läheiseHti: Adenaue-rin
ulkopolitiikkaa liitossa lännen
(Kapitair.<OTin — Vapaus) kanssa
(korosbu.s meidän ^-^ ^Vapaus) — Globe
and Mailin tolmitusJjJrjoltuksesta. •;
oikeassa — että me: emme olisi täyt-jaan,,
ettät Canadaa v rakennettaisiin
sille (Yhdysvalloille) kilpailevaksi voi-
I maksi."
LPP: n johtaja esitti yksityiskohta i -
sia esimerkkejä talouskriisin: kehitty­misen
hsääntyvistä merkeistä;; kau-;
täneet velvollisuuttamme maatamme pankäynnin supistuminen, työstä lo-
Ja kansaamme kohtaan, jos olisimme
seuranneet jotakin toisenlaista ohjel­maa.
•Mr. Buck sanoi puolueensa johta­jien
kokouksessa, että,Canadan kansa
on nopeasti ryhtyma&sä taisteluun
kansakunnan etujen puolesta ja Y h -
mauttamiset, ennätysmäiset inventaa^
;novarastot; ja myymättömät yehnäva-rastot.;
Kaikki nämä ovat merkkejä
sutä mitä tuleman pitää, sanoi hän.
: Mutta ;samallamr; Buck korosti, et-^
ta .uuden kansallisen ohjelman perus-'Canadan
teella"yhdenkään ainoan työläisen ei puolesta.
Tim Buck sanoi, että. Korean rauha
tarkoittaa k a up p a mahdollisuuksia
Kiinan Kansantasavallan ; kanssa ;ja
Kiinan :hyväks>Tnista;;YK^:n jäsenyyr.
teen; "Sillä on suurenmoinen vaiku--
tus Aasian kansoihin kun Y K :n jäse­nyyteen
tulee Intian lisäksi Kiinan
Kansantasavalta"; sanoi Buck. ivSe tu-:
lee myös• elvyttämään Japanin:: kau­pankäynnin
Kiinan kanssa. Kaikki
tämä,' yhdistettynä kansainväliseii
jännitystilanteen ' h u oj e n tumiseen,
Yhdysvaltain eristymiseen ja talous,
kriisin kehittymiseen Pohjois-Ameri-kan
mantereella, on merkkinä siitä,
etta. kansa saa tahtonsa .kuulluksi
rauhan Ja.demokratian hyväksi. .
Lopuksi Biick: sanoi puheessaan:
"Edessäolevien kuukausien aikana mc
tulemme näkemään joitain perusteel­lisia
muutoksia maalimassa j a Cana­dassa;
sekä suhtautumisessa meidän
puolueeseemme. Minä olen vakuut­tunut
siltä, että puolueemme viiden-^
nen kansallisen konventionin kokoon­tuessa
ensi maaliskuussa, me olemme
saavuttaneet korkean tason taistelussa
Itsenäisyyden jarauhan
100,000 työläistä
osilUstiu Jakkoibin
USA:ssa elokuussa
UTaebiOftoik — Elokuun aikana
SA:s£a olleisiin laihoihin osaJlistui
noin 400,000 työlaista, sanottiin vjime
viikolla annetuissa uedoissa.; Lakko­jen
lukumäärä elokuun aikana oli 67$
Ja menetettiin niissä 2,800.000 työ­päivää.
Heinäkuun aikana lakkoihin
os3ll:-.iu.".eiden työläisten lukuma-^iran
jlmojtettiJÄ'olleen vahan syuremman.
Portugalin :kiel2 on ainoa : virallinen
kieli,, ja - afrikkalaista :• kulttuuria -,koh>.
taan .en;pantu käyntiin systemaatti­nen
;häv.tyspoWiikka:: Pieni kouralli­nen
afrikkalsia voi — teoriassa ;^;Sel-
\'iytyä näistä; rotuoj:illisista toimenpi­teistä,
jos heidät voidaan todistaa
"assimiloiduiks.", t.s. jos he ovat täy­dellisesti
omaksuneet eurooppalaisen
kielen ja veurooppalaiset;tavat. Kui­tenkin
on. vain 4.400 afrikkalaista re­kisteröity
• assimiloitune na" koko
' siirtomaassa.. Miljoona afnkka laista
lasta ei saa minkäänlaista kasvatusta.
Kouluopetus on mitättömän vähais-.
tä; rajoittuen vain yhteen tai kahteen
vuoteen. Keskikoulun, ta,, ylem män
asteen- kasvatukseen ; p a ä s s e i t t 8 n a f r'
rikkalaisten lukumäärä (in, yhtä tyh­jän'kanssa.
Vain yksi afrikkalainen
on milleinkään päässyt siirtomaassa.
SITÄ
- - J A -
M o s a m b i q u e orjuuden maa
fasisti-Portugalin ikeessä
Kt'KA OU nEBHEE.v
—Saisinko puhutella perheen
tä, sanoi kaupustelija vamolie ^
avasi oven. . =• M»
- Ett^. vastasi vaimo. ^ sulii-v
m«esta. -•'^
MIEHEN IKA
Eräässä seurassa oii keskus**.:
läsu, jolloin eras ransialairentt
jailija esitti seuraavaa;
- (Mies on nuori mm kauan b,
joku nainen voi tehdä hänet oaiS"
seksi, tai onnettomaksi. Hän oa T"
ki-ikäinen silloin, kun nainen tS
•hänet.,;cnneUiseksi;Mu«ä^'^r^
dä onnettomaksi. Mutta kun i W
ei enää tee häntä onnelliseksiS
onnettomaksi - silloin han oa -.ajj
Syyttömyys maksoi 20
kertaa enemmän kuin
oli syylUsyyden hinta
:^;Topekai-;: K a n ^ ' ^ ; Läino^isäi'^
:)^i»^?^;SUörittanut,45-vubtias:fär^
James- IV .Collingyiroöd ^ meni' tääi
korkeakouluun, ja hän kuoli Portuga- oikeuteen kahden todistajan kansss
lis.sa ennen kuin: oli; päättänyt laino- . todistaakseen syytiöniyyteniä «eii'
p.lliset opintonsa. • . : '•' ='-'
Kuten sanottu, a.sia on sekä tärkeä että kiireellinen ja Ontarion
lainlaatijakunnan jäsen mr. Salsberpj (LLP-Toronto) ci toimi vain
tämän maakunnan vaan koko maan .etujen mukai.sesti esittäessään
^vaatimuksen; että. lainlaatijakunta: tulisi kutsua^^^.^
töon keskustelemaan tästä kaasukysymyk-Scstiiy: ciuicn kuin telidään:
mitään kohtalokkaita virheitä.
Diihoboorien asiaa olisi tutkittava
• V•;--Muutama .päivä sitten^^^^^
; seen^''oikeudenjakoon syy-tylyille
duhobooreille mätkittiin tuomioita v'kolme niin
kohti, kuten eräs päivälehti ilakoiden kertoi. •
•>/'Me ilmaisimme silloin käsityksen, jonka uskomme kuvaavan
kaikkien oikeamielisten canadalaisten miclipidettuv: että kukaan ei
hdua puolustaa yksilöitä,,; jotka ovat. syyllistyneet: V
räjäyttämisiin ja sen semmoiseen. 'Mikäli on puhe duhoboorien us-
[konkiihkossa; järjestämistä- alastonniusparaateista,' n
!täkin,omat kielteiset käsityskantamme, mutta siltikin e
vasti,'että duhoboorien kaikilla alastomuusparaateilla ei ole yhteen*
laskettunakaan aiheutettu-pientä murto-osaa siitä lapsirikoUisuuden
määrästä,, mitä jänkkien murha-, tappelu- ja sukupuoIiasioita^TTo-
Tostavat elokuvat ja muut "taidetuottect"' ovat aiheuttaneet.
, ^'.Ykii asia oii kuitenkin ehdottoman selvä. Mikään ei voi olla
niin'suurta vääryyttä kuin se, että joidenkin yksilöjen rikkomusten
:perWteella:vangitaan;kymmenittäin :kö^^^^^^
:kyvyttömiä;ihmisiä;:ahdetaan karjan
jetetaan kauaksi pois kotiseudultaan ja ystävistään ja sitten tuomi­taan'
"kolme minuuttia'' kestäneen '-oikeuskuulustelun"" perusteella
missä'"todistajana'' esiintyy yksi ainoa poliisi.
;Asia! on,.sitäkin vakavampi kun on esitetty avoimia syytöksiä
Vaaraa Suomelle
kehitellään nyt
Norjasta käsin
.: Hehhiki. — (DLP); — Ruotsissa on
alettu seurata yhi', suuremmalla le­vottomuudella
sita keskustelua, jota
käydään Norjassa, olevan Trondheim
niin sataman huomattavasta laajenr
tamlscsta ja valtatien rakentamlses-tiv;
TrondheunLstä; : Pohj ois-Ruotsiin.
NäiUi suurisuuntaisia .rakennustöitä
on Ruotsissa jTltetty; pei-ustella silla,
cUä nc muka olisivat edullisia Ruot­sin
vleniUe: ja ni.T3n pohjotsaslen l l i -
konieelle.Namaselityk.set; on kui­tenkin
Oi;oiiettupcrusteettomikiii„ sil­la
nun.-Ruotsinrautatielaitoksen ta-,
holta on huomautettu, että nykyinen­kin.
Trondheimin --^ Storlienln; rata
•pystyy kuljettamaan. 15—20 ;;kertaa
nykyistä suurempia tavaraeriä, jos
se katsotaan tarpeelliseksi.
;• Koko liankk'>en ainoaksi' selityk-
.scksi jaa nain ollen sotilaspoliittinen
laskelma uudesta sodasta. Laskelman
tnkftua haamolttääkiii USA: n sotilas­valta;;
Tähän .antaa vounakasta 'tu-.
kea mm. se, että haniaatta ovat puo-
JUitelleet enneiiLuikkea ;lahellä^
A:ta olleet; piirit. Jota paitsi amerik-
. kaUmen suurlehti "J^ew York Herald.
Tnbune"/ sanoi suoraan ;3-3-1953:;
^"Tjita suunnitelmaa,-jota tuon tuos­takin
on harkittu, pidetään Ruotsin
.hallituksen taholta nyt pakottavana
sotilaallinen valttämättämj-j-s . . ."
: Myonneaan, että rauhanoloissa • ei
liik',innetta ole kylliksi,jotta .näin
-suuret sijoitukset olisivat; oikeutettu-ja^
mutta pikemmin; onkin kyseessä
, soiln.'illlnen vältiäinättömyys- . . v'V '
, S:is: amerikkalaiset joukot ;Trond-hdmin.
kautta vPohJoisrRuotsiin ja-sieltä
— ehka Suomeenkin!
Muiden Afrikan osien komeillessa sanonialehtien otsikoissa on
;Use.asiassa .sangen vähän tunnettua Afrikan kansojen elämä - ja
tai-stelu fasl.stisen Portugalin kahdessa suurimmassa siirtomaassa
Angolassa Ja Mosambiciuessa, jotka, käsittävät laajoja alueita Afri^
kan mantereen lounais- ja kaakkoisrannikoilla;: Luokaamme kat­seemme
Mosambiqueen, Joka 5C30,C03 asukkaineen ja kolmine sa-taminGeni
jotka tarjoavat Rhode.siaIle pääsyn merelle,, on tullut eri­tyisen
tärkeäksi jouduttuaan Amerikan Yhdysvaltojen vilkkaan
mielenkiinnon kohteeksi.
Siemen lankesi
kivikkoon ja *'Amyn"
ääni sortui Suomessa
Helsinki. — Syyskuun alkupuolella
'tiedoitettiin Washingtonista,' että A-merikan
ääni lopettaa: sucmehkielis-tcn
'ohjelmien.lähettämisen sj7skuun
12 psta' alkaen.
• Mosambique ..on teollisesti sangen
kehittymätön ja väestön ylivoimainen
enemmistö asuu sisämaassa, (Kaiiki
numerot ovat vuoden 1950 tilastoista:)
•115,000. miestä, naista ja nuorta työs­kentelee
-suorana sesti eurooppalais­ten
cmistamilla plantaasheillä vii 'elr
Ien puuvillaa, sisalhamppua; sokeria
ja teetä:'Laki pakottaa nä:lläsuuril-;
.la .tiloilla ..asuvatjafrikalaisett
mään kuusi kuukautta vuodessa 'työtä
tilanherroille, heidän: täytyy asua isr-tutuks
11a; , työskennellä aamunkoi­tosta
hämärään saaden koko tyokau-;'
delta, keskimäärin 460 escudoa. (£
5/15/0) miehille; naisten ja ^ nuorten
saadessa Frxljon vähemmän. Tästä
vähennetään vuosittain 250 escudon
: mökkivero (£ 3/2/6;,;joka kannetaan
jclkaiselta 18 vuotta täyttäneeltä af­rikkalaiselta
ja josta Portugalin v i ­ranomaiset
saavat 50 miljoonan escu­don
vuositulon (£6.25 mllj.) (Punnan
kurjssl on 646 mk).
.;Afrkkalaisten yksityistalonpoikam
on.pakko kylvaa suurin osa aluees­taan
sellaisilla kasveilla kuin puuvil­lalla
ja riisillä,: joiden sato - meikein-kekonaan
on luovutettava imperialis­tisille
konserneille kiinteään h ntaan.-
Portugalin tekstblitehtaat saavat si­ten;
raakaraineensa puolella maail­manmarkkinahinnoista,
ja iMosambi-quen
talonpojalle maksetaan ..vain
;viideosa hänen :pakoli sen puuvillasa-tonsa
todellisesta; hinnasta: :Tamän
epäsuoran orjuusjärjestelmän: tulok­sena
3,000 afrikkalaista puuvillatalon-poikaa;.
kuoli puutteeseen Njassan
provinssissa v. 1951.
Toinen pakollinen kasvi on riisi.
Non 75-rao f« sadosta on toimitetta­va
monopoleille:; ,V. 1950 afrikkalai-nen
talonpoika sai 90 centavoa kilol­ta,
ja kunhan.ch- kuluttanutntsel-leen;
jatetyii. varaston loppuun; oh;
hänen - maksettava portugahla-selle
kauppiaalle 6 escudoa kilolta eli ,700
enemman«kuin han oli itse saanut
omasta sadostaan.
Tämä pakollinen ri-sinluovutus on
herättänyt laajaa- vastarintaa, mutta
kätkettyjen ;riisivarastojenlöytamir
sestä. seuraa kätkijälle: ankara Tan-gaLstus:
vankilaa ja ruoskintaa.
• * #
: Työvoimaa -valtateiden rakentami-:-
seen; j a : muihin: siviil töihin saadaan
nuorten af rikkalaisten pakkcpestauk-r
sella-, mutta epämiellyttävin -ja 'tuot­ta
vm : pakkotyön' muoto on avoin or­jakauppa;
:jo:a. harjoitetaan-'Mosam-biquen
ja muiden •tcrritorioidenvvälil-i
1875 ja vaikka Portugalin vuoden
1933; perustuslain pykälä 145 kieltää
pakkotyön, on edelleen voimassa sopi­mus,
joka allekirjoitettiin Mosambi-quen
jä Etelä-Afriikan välillä vuonna
1923 ja ratifioiti n vuonn»1934. j a sen
mukaan toimitetaan.vuosittain 90003
sMosa.mbiquen työläistä; Etelä-.'\frikan
kaivoksiin. .; Vastavuoroin Etelän-Afri­kan
hallitus takaa, että vähintäin; 47,5
% Transvaalin tuont tonnistosta tu­lee
kulkemaan Mosambiquen sata­man,;
Lourenco:Marqucsin. kautta.
Vuonna 1934 Mosambique.uudisti so­pimuksen
Etelä-Rhodesian kanssa
15:000-työläisten toimittamisesta kuu­kausittain.
Sekä' Angola;;että -.Mo.-.
samhique varustavat työläisillä S.'To-men—-
myös Portugalin si rtomaa
sokeri^istutuksia . ja valtavia ; määriä
;afrikkalaisia kuljetetaan;sinne^.vuo-sittain
laivojen lastiruumissa aivan
kuin avoimen orjakaupan päivinä.
: Harvat palaavat S. Tomesta, Jossa
maataloustyöläisten palkat; ovat 150
escudoa .(4 't- shillinkiä) päivässä. Pel­kästään
vuonna 1950 Portugalin im^
; pe.-eilaistit saivat 50 miljoonaa escu-d:
a (£625,000} Mosambiquen afrikka­laisten
työstäiilkomailla.
Siten imperialismi Portugalin-fasis­tisten
;hallits'jain käsissä saa vielä
tuhoisampia' muotoja .kuin muissa
siirtomaissa, ja sitä voidaan verrata
ainoastaan Malanin fasismin .Etelä-
Afrikassa. Jokaisen 14 vuotta'täyttä­neen
-^afrikkalaisen ' on kannettava
.passia ja häneltä on ulkona liikkumi­nen
klo 9 jälkeen illalla'kielletty. Tä­mä
väärä rotukiihko, jenka on joskus
erheellLsesti selitetty puuttuvan Por­tugalin
.mr-snalismilta, .estää; arfr.k-
.-kalaisten pääsyn ;kaikkiin virkoihin;
Korkein arvoaste,. johon afrikkalai­nen
voi kohota siirtomaa-armeijassa,
on korpraali. Lourenco Marquesissa,
Mcsambiquen;:pääkaupungissa,, huvi­paikat.;
hotellit, taysihoitolat,; kuljfc-tuslaitos
ja myöskin;katolinen -kirkko
— kaikki pitävät voimassa rotudiskri-minaatiota.
• Afrikkalaselle tyÖläiselT
ie, joka tekee-samaa työtä kuiii-eu-;
rooppalainen.^mak.s2taan -vähemmän.
Amerikan ja ; Englannin monojXJO-lien
lisättyä Mosambiquen mineraali­varojen
ryöstöä sodan jälkeen cn ole­massa
alkeita afrikkalaisen proleta­riaatin
syntymiseen.Mosambiquen
runsaat beryllium-: ;columbmm-;,öU
jy- : (Inliambanessa> ja radioakti .viSr
ien- mnieraaUen. (Toter^lähcllä) -rikr
kaudet ovat vetäneet puoleensa US-A:
n asevarastojen kasaajien huomion,
öljynpuhdisiusta harjoittaa Mosam- ehnikäänsä lyhentää hävittävä ta-bique
Gulf Oil Cohpany, uraanikai- , berkuloosi kasvavan kerjaläisarnieija5
voksia on avattu ja p. rtugalilaiset | t^^J^^t^^cssä kaupungit.
seen liikennerikkomukseen mistä häi
olisi muitta mutkitta selviytynyt vi;>
dellä dollarilla. Hän puolusti itseäSi'
Luhden tunnin ajan ja oikeus jul^u.
kin hänet syyttömäksi - mutta Coi.;
hag-vood arveli sen maksa.neen hjl
,nelle noin .sata dollaria eli 20 kenaa'
enemmän kuin jos ol-si myöntän.n
itijerc-a syylliseksi.
: yhtiöt alkavat harjoittaa -h :ilikaivos-töimintaa-
Moatizessa. ; Surtomdalial.-
Utus" on rakentanut rautatielinjan
Etela-Rnodesiasta• Lourenco: Marqu-l^
sim näiden, strategisien mineraalien
• kuljettamista varten, ja- suunn tslniia
ön tehty; yksityisradan. rakentamisek­si
amerikkalaisten : toimesta. S u l do
Saveen .;täman sangen huo.iiatLavan
. rautakaivoksen keko., tuotannon kul-jettamisel-
tsi Etelä-Afrikkaan.
Vuonna 1951.'Portugalin hallitus sai
.455. miljoonan dollarin, luoton Talou­dellisen
: yhtestyön-.. hallinnolta .(E;C;
A.) käytettäväksi Angola.ssa • ja Mo-,
sambiques-^a vuosien-1949 ja 1955 vä­lisenä
aikana ns. ;• kehittämis"-suun-nitelmiin.
Näitä summia käytetään
voimakkaampaan-riistoon ja scdan
Valmisteluun >-, Beiran sataman laa-jeiitamsssn
ja modernisointiin, -rau--
laieiden, teiden j a lentokenttien ra-;
kentamiseen ja 9,500 ; eurooppalaisen
perheen; asuttamiseeni siirtomaahan.; -
; Tahäp : asti on ;Mosambiquen työ-.-
väenluokka:; muodostunut .pienestä lu­kumäärästä
työläisiä, jotkaovat ha­jallaan
harvoissa tehtaiisa, sekä
muutamista tuhansista satamatyöläi-.
s' stäkLourenco Marquesissa, Beirassa
ja--;Quelimanes3a: v; Heitä; riistetään
säälimattömasti; ja heidän tyokykyis-^.
: Vaikka poluttinen tietoisuus on rte^
la Mosambiquesissa: sangen, alhaiselä
tasolla, alkaa nakja kapinoinnu!'
merkkejä. Vuonna 1951 men.vät Lou­renco
-Marquesin satamatyöläiset jä-lästaajat:
ensimmäisen kerran lak/;
koon Järjestäytyneinä.^ Lakljö •(«•;
/kahdutettiin- •,'ia.n'asii: , Lakkclaset
suljettiin piikkilanka-aitauksiin, hei-;-
tä hakattiin ja-klduiettiin raaastl;ja:;
-lakon , jchtajat .:karkoitett in -S To-meen.
. Mutta^ edellämainittujen lisäksi
pysyväisesti. keskimäärin -300.000 -Mo-;
samblquen proletaaria Etela-Afrlkan
ja Etela-Rh-odesian kulta-, timantti-,
hiili- jaTautakaivoksssa: -He asuva;;
;pysyva'.sesti:- eristettyinä -erikoisissa;
'er.stysle:reissä,'ja- heiltä eststaan ka:-;
keiilaincn - koskcuts tielo.se.-nman - e-;
-tciäarfkkala:sen -proletariaatin kans­sa.
-Niistä harvoista, .jotka: palaavat;
:kotiin, - sangen - kerkeä: prosenttiluia
palaa'- tuberkuloosin: ja -muiden sai­rauksien
rasittamana.
Kuten muukin -Afrikka. Mosamb;-;
quo. on nousemassa; ja PortugaMn de-,
,mc":raattien veljellisellä; .tuella ;sen;
väestö herää pian näkemään mahdoi--
lisuudet imperialistisen; ikeen heittä",
miseen niskoiltaan.'—; (Arfica News-.-
letter.)
PÄIVÄN PAKINA
Kannattaako harjoittaa itsepetosta?
hempien.^ja protestista välittämättä kasvateiksi ja onpa syytetty, että,
heitä tarjottiin kasvateiksi jo' ennen kuin syytetyt -vanhemmat jou-
..vat -korkean raadin eteen. Me rohkenemme epäillä, että jos ylläofe-'
vat seikat ovat lotui. .^e merkitsee sitä, jotta näiden duhoborieh jäi'-'
keläisistä kasvatetaan yhteiskunnan vihollisia, ehkä kiihkomielisiä
luullaan'kehitty\'äri niistä duhoboorien lapsista,, jotka väkivaltaisesti
eristettiin :>tämän;vjöukkcn'angitsemisen*j
lelyn" perusteella vanhemmistaan?, Xäniä ,lapset bn annettu van-
' Meistä/tuntuu, että valtiovallan tulisi tarttua va'kava.sti asiaan/
lutkia koko duhoboorien'kysymystä ja jakaa/oikeutta siellä, niissä"
mahdollisesti havaitaan vääryyttä tehdyn.
Motto:; Horjuuko ;Vcnä,jä;!to^
sesti? National - Business
- (Yhdysvaltain kauppakama­rin
julkaisu) syyskuun nume­rossa
tiedoitetaan, että Ve­näjän
terästuotanto on vii­meisen
seitsemän vuoden
aikan kohonnut 198 prosen­tilla
samalla kun meidän
terästuotantomme kohosi 73
prosentilla; että vuodesta
vuoteen 1948—53' ' Venäjän
tuotanto kohosi 17 prosentil­la
ja meidän 4.3 prosentilla.
Allii^. en .oleta, että 'YhdysM
valtain kauppakamarin jul-
, kaisu on heuvostopropagaii-dan
ase Ja minä suosittelen
;; ~ sitä ampumakiihkoisllle,' jot­ka
luulevat, että Venäjä on
luhistumisen partaalla
— Dorothy Thompson.
Itsepetos saattaa-Olla -mielenkiin­toista
ajanviettoa. Rakentelemalla
itselleen: ihania tuulentupiai ja kuvitr
telemalla' elävänsä ijossakin -satujen
maailmassa tai laivaa ns ineä.vastaan
ifakennetiissa; pilvilinnassa, ;:onluul-.
tävasti jotakin ;• sellaista, mitä ei - kcr
neltäkään yksLdöltä.voida kieltää.:
; Mutta kun tällajsen itsepetoksen
harjoittajat yrittävät vetää pahaa-aa^
vlstamattomiä:. ihmisiä:; pilviliimoir
hinsa -Vilpin ja;petoksen;'avulla.iSil-.
lä. I loin ei ole enää kysymys yksityis­asiasta,
vsillä: sanotaanhan ;esimerkik-
;» si siinä' Sutu-essk . kirjassakin. , että
par«npi on ripustaa mylljTikivi" sel­laisten
lurjusten; kaulaan ja hukuttaa
heidät meren syvyyteen.
Rajan eteläpuolella ilmestyvä en­tisten
sosialistien lehti Raivaaja ja
.'sen haamu. Torontosä.a ilmestyvä'Va-i
'paa' Sana ovat' tällaisia itsepetoksen
.-harjoittajia, 'jotka yrittävät samalla
jymäyttää pahaa-aa\'istamattomia
- maanmiehiämme. ^ '
;: ottakaamme niiden "yhteinen" toi-
;mitusku-joitus "KaUista kokeilua Ve-inajalla",
jossa annetaan ymmärtää,
että'».Neuvostoliitossa on -'baikki Ja'
Vaikka orjuus kumott in vuonna
erikoisesti. maatalous .Vpäin-mäntyä'',
että keko sosialistinen;maatalous aio-
; taan: siellä kääntää takaism', kapita
;: lisniin tielle jne. ' "yiiteise.'.sa" toi-imituskirjoituksessaan-
mainitut-;leh-det;
sanovat-sinisilmäisesti uneksien,
että Neuvdstoluton'maatalouden kol-leLnivisoinnissa
on, muka': nyt ^tehty
;"taydellmeiv;.'kaanncfi" ja;;••'seijraten
'Leniii;n:,v. 1921 .esittämää.uuden ::ta-;
louipolitiikan .'Nepin' suuiitaa;--vaatii
(hallitus) i ; valtiollisia : toimenpiteitä
talonpoikien yksityisen maanviljelys--
touninnan kehitiamisoksi kolhoosien
rinnalla vallitsevan ••kriatillu;en;elin-.
tarpeiden -puutteen lieventämiseksi'-;
,;;Lapset.im tietävät, ::.että: Neuvosto­liiton
"tolhoosien rinnalla" on;jatku-:
vasti .ollut, "yksityisten -maanviljelys-:
toimintaaT: Siinä ei siis ole mitään
"uutta."
; Mutta -Sitten -" nämä porvarillisesta
napaniu^sta-kiinni-kasvaneet siämi-:
laiset kaksoset julistavat yhteisessä
tolmituskirjoituksessaan:
=: "Siihen ;(uuteertmaatalouspolitiik-:
k a an) kuuluu v yljsityisten; maanvil je-lijoiden
-; oikeuksien laajentaaminenv
Vallitsevaksi talousjärjestelmäksi ju­listetaan
nyt olotila, jolloin kölektii-vitilojen
.; rinnalla yksityisyritteliäi­syyttä
saadaan vapaasti kehittää.7;
Tama on JOL'J ynunärtämattömyy-dC5tä_
tai tarkoituksellisesti esitetty
valhe, silla asiaa koskevissa, Neu­vostoliiton
asiakirjoissa korostet^.an
erLkoisesti ,että' kollektiivinen suur-maatalous
on ;osoittautimutS; monin
verroin tuloksellisemmatii ja, niin­muodoin
valtion' ja kpllektiivitilat
muodostavat Neuvostoliiton 'maata-»
lou63n perustan — mitä täydenne­tään
jai edistetään yksilöllisen;mään-^
viljelyn avulla.
; Mainitut; porvareita matkivat'Siamiini
laiskaksoset julistavat kuitenkin: utah-tipontisesti:
, . - " -
"Kysymys ei ole vähenrunistä kuin
bclsheviikien b^ko talousjärjestelmän
epäonnistumisesta . . . Nyt tunnuste­taan,
että' tämä kallis kokeilu (niaa-taloUden
kollektlvi^solntt Vapaus)
on.myöskin aiiieutlanuD .sanomkuvaar
matontä puutetta ja; nälkää . : . - ' ;•
:. Me suosittelemme pantavaksi: vel­jien
piippuun yllalainatut lausunnot-
Dorothy Thompsonin artikkelista. Jos
nama .sxamlaiset kaksoset v haluavat
.vielä. sen ."jälkeen .harra.staä;;itsepe­toksen-.•
ihaii:en-- uni en. ka tselua. - kes­kellä
kiikasta paivaa,- se .on -niiden
asia, .kunhan .jatta vat. muut ihmiset
tänne matoisen maan -Luniaralle, -mi­kä
1 on sittenkin -paras paikka elää ja
asuav;sillä todellisuus on joskus tarua
kummempi.
Mistä on loppujen lr,puk.si kysy­mys?
;; Neuvostoliiton halhtus on' ryhtynyt
— oikein tai väärin, se ei kuulu asi­aan
.-—.jättiläismai-^een ponnisteluun:
200 miljoonaisen ;;vaestönsä-eiintason
nopeata parantamista; varten. Tar­koitus
on kahden tai kolmen- Vuoden
aikana ;;•; saavuttaa.. yltäkylläisyyden
olotila ;;mis3ä on ;kaikenlaisiä ruokä-ja
kulutustavaroita niin paljon ,etta
yoidaa n ; puhua yltäkylläisyydestä.
..vAllemerkinneen tyhmän järjen mu-;
kaan tuo ei ole lainkaan hullumpi
•tavoite.-- Asia -onsiläkm mielent'lih-toiserapi
kun muistetaan etta Neu-vostohiton
"punikeilla" on tapann;
täyttää lupauksensa
Näyttää myös silta, etta Neuvosto­liiton
kansa saavuttaa tämän yltä­kylläisyyden
olotilan Raivaajan jä
Vapaa Sanan itkuista välittämättä
Seuratkamme lyhyesti neuvostoliitto­laisten
perusteluja:
Neuvostoliiton hallitus on päättä­nyt,
että karja- ja juurikasvltuotan-non
jyrkk^i kohottaminen on nyky­hetken
avain yltäkylläisyyden nope^'
ta saavutusta varten. On todettu,
että' "on kehitetty vankka teollisuus!
teknillinen perusta' ruoka- ja kulu-
'tustayaraintuotannon nopeata kehit­tämistä
varten. Aikaisemmin ei
lunsakunnan käytettävissä ollut riit-tävä.>
ti volmavarbita koko talouden
kehittämistä varten. Siitä' sy>V.ä
keskitettiin maan parhaat voimat,' to­siasiassa
koko , valtiovallan 'voimat,
R.-KSKAÄN' T E C L U S U U D E N ' PLE-HITTÄMI3ESN.,
/Kuinka hyödyllinen tämä ohjehna
oh: sen tietävät .kaikki, jotba eivät
halunneet jäädä Hitlerin "tuhatvuo­tisen*'
natsikomennon alaisuuteen, " f
'Mutta siinä oli omat varjopuolen-
• sakin, mitä esLmerkiksi Raivaaja' ja
Va.:)aa -Sana ovat:aikaisenumn;pit|;;
nyt-hyvin pahana: -Kevyt • teollisuiir;
'.truokata-varain;; vaatetavarain,: auiP:/
jen,, pölynimurien yms. tavarain tuo:^
ta lito j kehittyi paljon hitaamiffl
.kUin.-rasl '.is- teollisuus.:, To.sm sanoen
v.iUivasta teknillisesta ja teollisesa
erti.-ityksestä huolimatta vaestös
elinuiso kohoii suhteelli.sDn hitaisa
Nyt on päätetty tehdä tästä loppi
On päätetty koko valtiovallan voimal­la
voittaa ne vaikeudet, jotka, ova:
estäneet Kevyen teollisuuden kehitjj-
.a. Elli mmäisena tehtävänä siina es
karja- ja juurll.«asvituotannon suan
iohoLtaminen. Sitä varten ruvetaa
koneistamaan eri tnotantohaaroii
T. rataan riittävästi hyvia tekniii&K
ja — ja maanviljelijöille annetaa
innoitusta" varten huoniatUVäj2
iiaremmat tulot kum aikaisemmin.
Nain yksinkertainen on asia. ^'^
.Ilmatta siitä, mita Raivaaja ja s»
itsetaliQOton haamu sanovat,
vostciiitossa ei luovuta osuustouna-nallisesta
maanvdjeiystavasta, vasa;
kehitetään -ja lujitetaan -Mta edeneö
Xulu hyvänsä pääsee tästä seW-teen
jos.viitsu tutustua tätä aas»
käsitteleviin tiedonantoihin.ja,
n.istä itselleen johtopaatokset. Mura.
icsialLsmln kehittämisen perusaa»,
onkin se, että parannetaan jatkms^-
tl kansanjoukkojen asemaa -
Neuvostoliitossa nyt julkaisf-U*
maatalousuudistusten tarkottufcf
jn juuri tämä,' ei sen enempää e*
vähempää: Kollektiivitilat tulet»
^ajnaan karja- ja juurikavituoKt
nostaan paljon paremmat tulot le»
aikaisemmin; sama pitaa paikka»
yksityisen karjanhoidon ja juuntt^
viviljelyn suhteen. Ja ' l^ääiM>
tuntuvasti näiden alojen nilomahd*
iiöuuuksfa — Innoitetaan maanrt'*
lijditä kasvattamaan enemmän ^
jaa ja enemmän juurikasveja, s»
muita tuotteita, mitä tan-itaaa t-
'vyen teollisuuden nopeata kebit?
vrtcn-
Luulisi,'että tämä on koko
kertainen juttu, raut;a Ra.vaaja^f
Vapaa Sana eivät ole sitä yxrJS^^
vinään, vaan jäävät töllistelsai^
sitä säu auki kuhi sika uu'.ta veijj
— , jä näkevät satulinnoja
kirkasta päivää. • ^1,
Tode'nnäi»3istä on,^ etta
siamllaliset kaksoset Joutuvat eoj»
pitkään keksimään tässä asiassa,-^
senlaisla' jorinoita. - KäiUäioui»;^