Vapaus, June 15, 1928

              sivu 2^ Perjantaina, kes^amn 15 p;nä—Friday, Jime 15 No. m — 1928
VAPAUS
A - V A A E A.
T O I M I T T A J A T :
B . A. T E N H U X E N . H. SVLA. E . P E H K O N E N.
X«|Jaund st tba r<wt Offic* D^cJtscat. Otuva, «f «ecooti C U M m u t o r .
V A P A U S llibertT)
•n» eoly orpui cl rmoIA « ' « I e n in C«2*<U. Potliihed «Uily «t Soiicrr. Ogt«io. ,
I L M O T U S H I N S A T V A P A U D E S S A : - . ^. ,
Ihi(aBnaot«]caet «IJOO kata, «2JOO lt«M kotaa. — A»loiaftoonBan<»ama««lu«« SOe.'Jgal^i^anaM. —
Km «hftntrothaotakat SOe. ittXM. tlM S karua. — Syntymänootajet tlM kerta, «2-00 3 k«*»«- —
AitoanOaottkaet «XO karta. »3.00 kakai kartaa. — KiitotliuonJuet 11J» k«u. — JCooleoamlmotok-
Mt IMX. kcau. Söe. Uuaskaa kutoiiM»».-»'» Bwi.»rir»y3:i. — l!al«t«axiii«J.H^ Ja €»oteite«4akao
MiinjiMU $13» kolaa kaitaa. — TJisEKlaoCtajiea ia lliootiu««ea«osti«a «a. TaaditraaMa. Ialiat^*a
" ' i ^ T ^ i ^ T - — TiiaaksU. JoIU ci aavna raba. «i >«IU t&bcttaoääs. paUal aau«ia«tea. JotUa
T I L A U S H I . N N A T :
1 UJSe. t kk. «L50. S kk. 11.75 ia J kk. «OO. - Yhiy.»a!u>Jhia }a Soomee» aekj »poaHf
••nim»! 1 »k. »640. e kk. tSJSO. S kk. «2J» ja 1 Mu » l m .
Lekteen aiotut Ilacrtok^t pitiä olla koastorlua kello • ip. ilni«trm;.pyiia edtllijeaä arkJpii.inS.
.Tapaadaa toiaitaat Liberty BaiUiag, 33 Loisa Street. Pakeiia S36W.'
T^tMJem krmttori; LSxrty BaU^Iict. Si toraa Su Pakella lOM. Pottioaota; h<j W. Sa<ihttry. On».
, Casasi adrettldac rataa TSel per eol. iiiek. Minioya cfcarfa for aiacia iaaartioo 75e. Tba Vaj»a»«
l i Ika* Bbt maitxeHag tfaduia anoo* iSi SinaliJi Peopft io Canada.
J M etta mOloIa Uhaoaa «aa «a*taaiu aoaioiSUeea kirJeaMeaaa, .kirjottakat oadeOeea liikkeeahoiujaa
lOiaelU sifBcIK: J . V . KANNASTO. liikjiaeiiboiuja.
Metallinkaivajain järjestäjrtymmen ja
Keski-Ontarion työväen yhteiset
kesäjuhlat
Keski-Ontario on maailman nik­kelituotannon
keskus. Parin viimei­sen
vuoden kuluessa on tällä nik-kelialueella
löydetty uusia sinkki-j
a kuparimalmi-kerrostumia. Kun
näitä malmivarastoja on ryhdytty
esiiö kaivamaan, on seudun kaivos­työläisten
lukumäärä sentakia mel­koisesti
noussut. Samaten on tapa-turmain
ja teollbuusmurhain luku­määrä
kohonnut aivan pöyristyttä­väksi.;
Yksistään tämän vuoden ai­kana
on niitä tapahtunut kymme­nittäin;
Monta toveriamme on uh­rattu
mammonan uhrialttarille.
Keski-Ontarion kaivostyöläiset o l i ­vat
kerran sataprosenttisesti järjes­tyneitä.
Tällä kertaa ovat he tykkä­nään
järjestymättömiä, mikäli ta-
Joudellinen järjestäyminen on kysy­myksessä.
. Kysymys- järjestämisryny-täyksen
alittamisesta on s i l l o in täl-
-löin ollut päiväjärjestyksessä. Mut­ta
tähän työhön tarvittavain varain
niukkuuden takia ei esillä olleista
suunnitelmista ole ollut 'toivottuja
tuloksia. ' ,
Vuosikausia kestäneen valistus- ja
keskinäisen järjestötoiminnan yhtey-,
dessä on keski-Ontarion jiuomalai-selle
työväestölle vakiintunut eräs
hyvä menettelytapa, jonka avulla on
— milloin onnistuneemmin, milloin
vähemmän onnistuneesti — hankittu
varoja alueen työväen järjestämis-,
agitatsioni- j a propagandatyön edis­tämiseen.
Tarkotamrae yhteisiä ke­säjuhlia,
jotka on tavallisesti vietet
ty kesä- ja heinäkuun jamassa.
Tänäkin kesänä tulevat keski-On-tarion
työläiset viettämään yhteiset
kföäjuhlat. Ne pidetään Sudburys-sa,
alkaen kuluvan kuun 30 p:n
j a jatkuen heinäkuun ensimäisenä ja
toisena päivänä. Tehtyjen suunni-telmain
mukaan tulee näillä j u h l i l la
ohjelmaa esittämään keski-Ontarion
itsekunkin paikkakunnan työväen
järjestöyksikköjen määräämät ryh
mät tai yksityiset henkilöt — näy
telinäseurat, voinristelu- j a urheilu
seurat, laulukuorot ja soittokunnat,
soololaulajat, puhujat, runonlausu­jat.
Nyt on energisesti ja vankku-matta
ryhdyttävä toteuttamaan teh­tyjä
suunnitelmia. Näin menetellen
tulee juhlistamme muodostumaan
kaksiteräinen miekka. ^ Ne tulevat
tarjoamaan nautintoa ja viridstystä
alueemme kaikille palkkatyöläisille
}ä vähäväkisille farmareille j a näi­den
juhlain avulla saatetaan aina­k
i n osiksi kerätä varoja kaivosmies­ten
järjestämistyötä varten.
Jokaineii keski-Ontarion proletaari
työhön ja toimeen yhteisten juh-liemmel
onnistumiseksi!
lemaan neuvostohallituksen puolesta.
janhinnoista j a korkeista ostotavarain Uissa,^ missä siitä saattaa koitua
hinnoista, ovat valmiit vaikka kuo-'^kaikkein enimmän hyötyä. Kun tuot­tajat
kaikissa maailman maissa
hankkivat itselleen oikeuden kulut­taa
suurimman osan omasta tuo-tazui^
ostaan, niin tulee* se olemaan
parhaana' takeena nykyään vallitse­vaa
tuhoisaa kilpailua vastaan. Mut­ta
semmoinen oikeus saatetaan
hankkia vain vallankumouksen kaut­ta,
seuraamalla Venäjän työläisten
ja talonpoikain esimerkkiä.
On olemassa vielä eräs toinen
syy, joka osaltaan vaikuttaa siihen,
ettei venäläinen vilja tulvi maail­manmarkkinoille.
Venäjän työväen­luokan
asema säännöllisesti para­nee,
mikä tietää kotimaisen viljan-kulutuksen
lisääntymistä. Neuvosto­vallassa
on ostokyky sen luokan kä-
Osuustoiminta
OSUUSTOIMINTALIIKE CANADASSA
Ktrj. A. T. HILL
L OSUUSTOIMINTALIIKICEEN
PYRKIMYKSISTÄ
Lenin emigräiitti-eläim
Kirjasessa "Lenin — taistelija,
opettaja ja johtaja" kerrotaan Le­ninin
suhteista emigrantti-elämään
'muun muassa seuraaVaa:
"Emigrantti-elämä on aina ollut
tunnettua nurjista puolistaan. En­gels
esim. sanoo jossain että siitä
pitää päästä irti tai on vaarassa tur­meltua.
Noissa pienissä vftttiollisten
pakolaisten piireissä, köyhyyden ah­distaessa,
pääsee helposti vallalle
koplahenki ja nurkkakuntaisuus.
Seuraa juorut ja parjaukset. Joku
myy itsensä ujjkki5 aksi, y.m.s- Nä­mä
seikat tuntien koetti Lenin pysy­tellä
emigrantti-eiämästä erillään.
E i suvainnut juoruamista eikä tois­ten
yksilyisasiain tunkeilevaa nuus-iuntaa.
Kun eräässä väittelyssä
Martov toi esille pikkuasioita, sanoi
L e n i n :
"Toveri Martov, .täällä Genevessä
voitte kuluttaa aikaanne moisiin sa-naturnaukeiin,
mutta kun minä pu­huin,
ajattelen tuhansia Venäjän työ-läbiä
ja talonpoikia, joi^eÄ edessä
toivon ei I kovin kaukaisessa tulevai­suudessa
saavani vastata kysymyk­seen,
mitkä ovat mielestäni vallan­kumoukseni
tehtävät. Ne tahtovat
selvää vastausta kysymykseen, kuin­ka
taistella,'kuinka organisoida vpit-to
j a vastauksen saavat ne puolueel-tänjme.
Eivätkä väillä ne emigrant­tien
pikkuasioista".
Siirlolaistyöläisillä ja emigran­teilla
on paljon yhtäläisyyksiä. Mei­dän
Canadan suomalaistenkin työ­läisten
keskuudessa kahnaillaan ko­vin
paljon pikkuasioista.''Sc' johtuu
siitä, eitä pyrimme elämään eristet­tyä
elämää. Syylä olisi meilläkin
pyrkiä Leninin tapaan pääsemään
eroon pikkuasioista . ja ' sen sijaan
kiinnittämään huomiomme suuriin
asioihin, ''kuinka taistella, kuinka
organisoida voitto," j.n.e.
Venäjäii vallankumous ja farmarit
Se seikka, että bolsheyikivallan-
• kumous vapautti venäläisen farma­r
i n tilanherran ikeestä', vaikuttaa
eräällä tavalla myqs Canadan far-mareihia.
Nykyään kuluttava! näet
Venäjän - farmarit itse suurimman
osan tuollamastaan l i l j a s t a , vaikka
ennen vallankumousta heidän tuot­tamaansa
viljaa vietiin maailman­markkinoille
vuosittain 250 miljoo­nasta
375 miljoonaan busheliin,
mistä viennistä aiheutui vehnänhin-nan
yleinen lasku maailmarimarkki-n
o i l l a , canadalaisten j a amerikalais-
^ n farmarien mielikarvaudeksi.
Tämä seikka ilmenee varsin sel­västi
lausunnosta, jonka on antanut
Joseph Sudin, neuvostovallan yk^i
huomatuimmista johtomiehbtä ja
joXa Walter Duranty raporteeraa
New ForA- Tz/ree*-lehdelle seuraavaan
tapaan: ,
*'Ennen maailmansotaa tuottivat
suurtilalliset ja rildcaat talonpojat
viisikymmentä prosenttia VeBäjän
koko yljatuotamrosla^ Heidän tuot­tamastaan
määrästä jäi ylijäämäksi
kaksi viidesosaa, mikä vietiin joko
kotimaan kaupunkeihin tai lähetet­tiin
maailinanmarkkinoille. ^^oisen
pubien tuotannosta tuottivat Vähem-pivarais^
t talonpojat, jotka kulutti­vat
noin seitsemän kahdeksasosaa
tuottamastaan viljasta. Nykyään
tuottavat suurtilat ja rikkaat talon­pojat
vain yhden kahdeksasosan tuo­tannon
kokonaismäärästä j a vähem-pivaraiset
talonpojat, jotka nykyään,
kuten sodan edelläkin, kuluttavat
miltei kaiken tuottamansa viljan,
tuottavat seitsemän kahdeksasosaa
kokonaistuotannosta.
"Ennen sotaa oli Venäjällä 125,-
000,000 talpnpoikaa. Näistä 100,-
000,000 o l i niin köyhiä, että he e l i -
vä* sananmukaisesti kädestä suuhun.
Heidän käjtettävänään oli vain puo­let
vuotuisesta viljatuotannosta. Hy­vinäkin
vilja\nuosina he niin ollen
elivät kurjuudessa ja huonoina suo­ranaisessa
nälänhädässä. Kun he
nykyään saavat kuusi seitsemäsosaa
kokonaissadosta, niin .tämä seikka
selvittää sen, miksi talonpojat, vaik­ka
he — kuten farmarit kaikkialla
— alituisesti nurisevat alhaisista v i l -
Canadäri, samoin kuin Europan-.
kin osuustoiminatliikkeen historia
osoittaa selvästi että osuustoiminta
on määrättyjen taloudellisten olojen
synnyttämää. Luonnostaan on o-suustoiminta
synnyttänyt määrätty­jä
"prinsiippejä", jotka vaihtelevat
eri "teoreetikkojen" antamasta tul­kinnasta
näistä taloudellisista olois­ta.
Reformistit puhuvat "osuustoi­minnallisesta
filosofiasta" aivan
kuiii' otaksuen että osuustoiminta on
täydellisesti yhteiskunnallisesta elä­mästä
riippumaton' olotila. Yhteis­kunta
luokkavastakohtiheen koko­naan
unhoitetaan. Osuustoiminnal­lisia
käsitteitä väitetään joksikin
ahsoluuttisiksi ja kuolemattomiksi
totuuksiksi. Tämä reformistinen kä­site
osuustoimintaliikkeessjl ei tun­nusta
sitä että muutokset taloudel­lisessa
elämässä ja^ luokkataistelu
yleensä myöskin kuvastavat osuus­toimintaliikkeessä.
Reformistinen
tulkinta selittää yhteiskunnan ja­kaantuvan
tuottajiin' j a kuluttajiin.
Kuluttajat tulisi järjestää kulutta­jina
puolustamaan etujaan • tuotta­jia
vastaan.
Kuitenkin, tämä yhteiskunnan e«.
rittely kuluttajiin j a tuottajiin jät^
tää kokonaan huomioon otitfmatta
nykyisen yhteiskunnan määräävän
voiman, jakaantumisen tuotannon
välineitten omistajiin j a niihin, jot^
ka . omistavat vain tySvoimanssI
Näitten kahden luokan, kapitalistien
j a työläisten, olemassaolo on luon­teenomaista
kapitalistiselle yhteis^
kunta järjestelmälle ja tämä feroit-.
taa se» muista yhteiskuntajärjestel­mistä.
Joa me haluamme muuttaa
yhteiskuntaa, me emine voi tehdä
sitä puolustamalla "kuluttajain" e-ttfja,
.mutta puolustamalla työväen­luokkaa
ja taistellen sen kanssa
luokkien hävittämiseksi: Luokkien
välinen- taistelu on' yhteiskuntaan
liikkeelle paneva voima. Mutta-kun
me selitämme tämän totuuden, re­formistit,
jotka ovat osuustoiminta­liikkeen
johdossa jyrisevät; "puo­lueettomuutta"
ja todellisuudessa
heidän kantansa tulee suoranaiseksi
hyökkäykseksi .työväenluokan am­mattiliittoihin
ja poliittisiin puoluei­siin
järjestjmeitten työläisten perus­pyrkimyksiä
vastaan.
He unhoittavat työväen osuustoi-mintaliikkeitten
järjestämisen perus­syyt.
Proletariaatin taistelua kapi­talististen
laitosten, trustien, syndi­kaattien
ja kauppayhtymäin y.m.
hinnoittelu-monopooliä vastaan täy­tyy
laajentaa ja vahvistaa hyvin
hoidettujen ja järjestettyjen ouus-toimintajärjestöjen
kautta. Monet
työväenluokkaläisainekset, • kuten
perheenemähnät, kotityöläiset j.n.e.
eivät voi olla ammattiliittojen jäse­nyydessä,
mutta 'heidät voidaan o-suustoimintajärjestöjen
kautta mo­bilisoida
taisteluun kapitalistisia mo­nopoleja,
etenkin ruokatavara-, vaa­te-
y. m. välittäjien hinnoittelua
vastaan.
Osuustoimintajärjestöjen liikenne-menetelmien
täytyy olla mitä tehok­kaimmin
järjestetyt, mutta sitten­kin
voivat ne täjrttää tehtävänsä
vain silloin, • kun yhdistävät taiste­lunsa
alhaisemmista hinnoista tais­teluun
korkeammista'' palkoista ja
työläisten elintason kohottamiseksi,
yhdistyneenä työväeii ammatti- ja
teollisuusliittojen -ja muitten prole­taaristen
järjestöjen kanssa. Tä­ten
taistelu korkeita hintoja vas­taan-
muodostuu taisteluksi kapita-listiluokkaa
j a kapitalistista hallitus­ta
vastaan. Osuustoiminnan kaupal­linen
puoli on välttämätöntä, mut-ta.-
luokfiataistelun kannalta katso­jalle
osuustoimintajärjestöt • voivat
ölla suuresta merkityksestä talou­delliselle
ja poliittiselle joukkotais-telulle;
tukemalla työläisiä lakkojen
ja työsulkujen aikoina.
:. Seuraava lainaus selvästi osoit­taa
Canadan Osuustoimintalii-ton
johtavan virkailijan kannan. L i i ­ton
sihteeri kirjoittaja "The Cana­dian
Co-operator'in" elokuun, 1926
numerossa: ^
"The Canadian Co-Operator ei
katso myötämielisesti ^ lakkoihin;
Ne ovat vain vihollisuuksia, jota,
kaikkien to^siosuustoimintamiesten
tulee pyrkiä välttämään. Osous-tpimintamiehet
pyrkivät teolli-suusrettelöiden
tilalle asettaniaan •
osuustoiminnan." .
' "Olkoon selvästi ymmärrettyä,
että. 'Canadian Co-Operatorin'
kahta «ev» ole minkään poliittisen
puolueen puolesta tai sitä vas­tan."
. (Canp,dian Co-operätor,
tammik. 1927.)
Osuustoimintajärjestöissä. poliittis­ten
kysymyksien keskastelua ehkäi­sevä
lausunto hyväksyttiin Canadan
osuustoimintaliiton viimeisessä kon-ventsionissa,
Saskatoonassa, heinäk.
1927. Ponsi on seuraavansisältöi­nen:
'*
"Minkäänlaista pääpontta ei
saa esittää, tai lausuntoa antaa,
missään (Osuustoiminta-) liiton
kongressissa, tai konferenssissa,
jotka järjestetään sen .nimellä,
tai niiden alaisissa komiteoissa,
jotka virkaatekevän puheenjohta­jan
mielestä edistää, tai voidaan
johdonmukaisesti selittää tarkoi­tetuksi
edistämään Jonkun poliitti­sen
puolueen, uskonlahkon tai Jär­jestön
vaatimuksia, tai etuja; ja
täten julistetaan, että jonkun po-liitt^
en puolueen tai uskonlahkon
pyrkimyksien ' edistäminen liiton
nimessä on kiellettyä sen pää­määrän
ja pyrkimyksien vastaise-
; na. Mikään päätösponsi, jolla
kumottaisiin virkaatekevän pu­heenjohtajan
tulkinta sellaisen
ponnen tai julistuksen sallittavai-suudesta,
ei astu voimaan ennen-i
kuin sen on'vahvistanut tai hyväk­sytty
liittoon kuuluvien osuuskun­tien
enemmistöäänillä, . jotka ot­tavat
osaa liiton johtokunnan a-listamaan
yleisäänestykseeh, ja
jokaiselle osuuskunnalle, äänestys­tä
toteuttaessaan, myönnettäköön
äänimäärä mikä sille kuuluu ol­lessaan
täysin edustettuna edusta­jain
kautta missä tahansa kon^rres-sissa
tai konferenssissa. Yleisää-nestyksen
toimittaa johtokunta tai
sen valvonnan alaisena, niin pian
...kuin on esteettömästi mahdollista
jälkeen sellaisen päätösponnen lä-
^ päisemisen j a jokaiselle osuuskun­nalle
sallitaan tarpeellinen aika
äänestyksen suorittamista varten."
Tämä, todellisuudessa^., on vain
tybväenluokkäpolitiikan - kohtelua,
mitä nämä porvarilliset ideologistit
pelkäävät.- He tietävät, että kapi­talistiset
puolueet hallitsevat liiket­tä
"puolueettomuuden" kilven alla.
Tämän opin mukaisesti osuusliikkeen
Jäsen voidaan karkoittaä \tai vangi­ta
saman osuuskunnain toisten jäsen­ten
toimenpiteistä koska on eriävät
poliittiset mielipiteet, jotka voi. e-döstaa
osuustoimintaliikkeen todelli­sia
pyrkimyksiä. Mutta .tämä Jäsen
ei voi ottaa kysymystä esille järjes­tössään.
Tämä vpi mentiä niinkin
pitkälley että joukko tällaisia osuus-toimintamiehiä
"vaarattomasti" syr­jäytetään
Ja niin porvarilliset johta­jat
kykenevät pitämään Järjesiöt
kapitalististen puolueitten' käjrtän-nöllisinä
välineinä työväen vallanku­mouksellisia
poliittisia puolueita vas­taan.
"Tosi"-osuustpimintaa,' epää-mättömästi,
Ja kaikki tehty poliitti­sen
"puolueettomuuden" kilven alla.
Sellaista on . Rumanian, Italian Ja
Unkarin osuustoimintaväen koke­mukset.
,
n. HISTORIIKKIA
Kulutusosuustoimintaliikkedlä on
yli puolen vuosisadan historia taka­naan.
Canadassa järjestetyt varhai­set
osuuskunnat olivat suoranaisessa
yhteistoiminnassa "American Pro-'
tective Union" kanssa mikä perus-,
tettiin v. 1849. Elnsimmäinen o-suuskauppa
Canadassa, perustuen
nykyisin: yleismaailmallisesti tunne­tuille
"Rochedale-periaatteille", Jär-tuille
"Rochdale-periaätteille", jär-s.
Rochdale-suunta tarkoittaa lyhr
käisesti yhtä ääntä henkeä kohden
huolimatta osakkeitten luvusta, voit-desta
1919 saakka ollut voimassa
liitto-parlamentin säädös, joka te­kee
mahdottomaksi ^keskitetyn oston
j a tuotteiden sisääntuonnin osuus­liikkeiden
taholta.
Järjestynyt kuluttajain osuustoi­mintaliike
alkaa maaliskuusta 1909,
jolloin Canadan Osuustoimintaliitto
perustettiin kansalliseksi järjestöksi.
V, 1925 liitossa oli kuusitoista o-suuskuntaa,
joista suurin ollen B r i -
tish-Canadian Co-operative Society,
Sydney Mines, N. S., j a jolla on
haaramyymälöitä Cranberryssa ja
Florencessa. Muuta osuuskunnat
jovat Waldorf, Ont.; Port Rowan,
Ont.; Bentley, Alta.^ KiUam, Alta.;
Edenwold, Sask.; Lashbum, Sask.;
Young, Sask.; Lloydniinster, Sask.;
Davidson, S a ^ ; Moose Jaw, Sask.;
Revelstoke, B. C ; Natal, B. C.
suustoimintaliitoEsa oli 7,308 jäsen­tä
Ja vuotuinen liikkeenvaihto ?2,-
792,872.00. Sitten (v. 1925) on
liittoon yhtynyt kaksi osuuskuntaa.
Viimeisten vuosien ajalla on kulut­tajain
osuusliikkeitä noussut Onta­rion
puutavara- ja kaivoskeskuksis-sa,
ja länsi-maakunnissa, mutta
suurin' osa ovat ulkona Osuustoimin-taliitosta
vielä. Työväen ammatti-j
a teollisuus-liittoihin Järjestyneet
työläiset Ja maanviljelijäin järjestöi­hin
kuuluvat talonpojat muodosta­vat
pohjavoiman näissä osuustoimin-t|
ijärjestöissä Ja Jos ösotettaisiin to-sipyrkimystä
ja ymmärrystä näitten
osuusjärjestöjen edessä olevien ky­symyksien
käsittämiseen, voitaisiin
ne vetää Osuustoimintaliiton yhtey­teen-
Kuluttajain osuustoimintajärjestö­jen
lisäksi on monenlaisia "osuus-toiminta"-
muunnoksia. Maatalous-kriisi
(w. 1920—25 > kehitti tilan­teen
mikä nostatti mjryntijärjestö­jä,
kuten Wheat Pool (Vehnänmyyn-ti-
rengas), United Farmers Co-ope-ratiivit
j.n.e. "Wheat Pool järjes­tettiin
V. 1923 Ja alussa olivat sitä
vastassa hyvinvoivat maanviljelijät
ja rahamiehet. Mutta kun viime­mainitut
näkivät Poolin kasva v ^
heidän saboteerauksestaan huolimat­ta,
niin kiintyivät ne valtaamaan tä­män
uuden liikkeen johtoa. Kuten
tov. J . M . Clarke osoittaa Canadian
Labor MonthIy'n tammikuun nume­roissa,
ellei pohjajoukot kiinnitä ya-»
kavaa huomiota taantumuksellisten
Poolin virkailijain syrjäyttämiselle
j a kansainvälisen järjestyneisyyden
kysymykselle, on olemassa vakavana
heidän ostoksiensa pohjalla, määrä-tjTi
prosentin siirtäminen osuustoi­minnallisen
valistustyön tekoa var­ten
j a osa vararahastoihin. Ensim­mäisten
neljänkymmenen vuoden k u ­luessa,
satoja osuuskuntia järjestet>-
tiin, mutta epäonnistuivat ifbnista
eri syistä. Kokemattomat liikkeen­hoitajat
Ja johtokunnat ja pitkien.,
matkojen aiheuttamat vaikeudet ko­kemuksiin
vaihtamiselle suorittivat
osansa näissä epäonnistumisissa!
Mutta suurin syy Canadan osuus­toiminta-
järjestöjen heikkoudelle.
pohjistuuriihen tosiasiaan, että suu-
Mikä voisi olla suorasukaisempi Tepmissa teollisuuskeskuksissa eivät
- "" ••" pienet ösuusjärjestöt: voinut alkaa
CANADAN TYÖVÄEN PUOLUS-TUSiiJITON
JÄRJESTÄJÄ
toveri Smith puhuu Sudburyn ym­päristössä:
•
Sturgedn Fallsissa lauantaina ke-säk.'
16 p:nä;
Conistonissa sunnuntaina 17 pmäj
Espanolassa maanantaina 18 pmä
ja
Sudbuiyssa tiistaina 19 pma.
Ensiksimainittujen kolmen puhe­tilaisuuden
Järjestäminen on jätet­ty
asianomaisten paikkakuntien to­vereiden
huoleksi. Sudburyssa on
O- puhetilaisuus Liberty-baalilla, al­kaen
kello 8 ip.
Keholtamme työväestöä saapu­maan
runsaslukuisasti näihin puhe­tilaisuuksiin.
CANADIAN LABOR DEFENCE
LEAGUE ORGANIZER
Comrade Smith speaks in Sudbury
District as follows: •
Sturgeon Falls, Saturday, June
16th;
Coniston, Sunday, 17th;
Espanola, Monday, _18th;
Sudbury, Tuesday, i9th.
The arrangements of the first
three meetings have been left to
local comrades. In Sudbury the
meeting shall be held at Liberty
Hall, beginning at 8 o'clock pm. We
request workers to ättend these
meetings numerously. •
Toronton uutisia
NAISOSASTON KOKOUS.
Työläisten osaston puolivuosiko-kous
pidetään ensi tiistaina t.k. 19
p., alkaen kello 8 illalla. Muista­kaa
kaikki silloin olla saapuvilla,
sillä silloin on tietysti taas paljon
asioita, kun valitaan kaikki uudet
toimihenkilöt. Ja ne liiton jäse­net,
joilla on Jäsenvero rästissä, oli­sivat
niin hyviä ja suorittaisivat
ne ennen kokousta, tai ainakin sa­mana
iltana. Jokainen tietää, että
maksu on ainoastaan 5 senttiä kk.,
vaarana Poolin joutuminen puhtaasti jjoka ei suinkaan ole suuri uhraus
velkaihperimisväliheeksi. |ja Jokainen joka ajattelee, että on
Jäsen T.N. liitossa, varmaan tun­tee
sen omaksi pyhäksi velvollisuu­dekseen.
Muistakaa saapua kaikki
liiton Jäsenet ja tuokaa uusia tul­lessanne.
. . f
T.N. liiton osaston kokouksia p i -
United Farmers Co-operatiivit,
tuottajien osuusliikkeinä, eivät pe­rustu
"Rochdale-periaatteille" ja
sentähden on niillä edessään samat
vaarat kuin Poolillakin. Albertan
Osuustoimintaliiton edustajat ko­koontuivat
Edmontonissa, marrask.
14 Ja 15 päivänä, United Farmers
of Manitoban co-operative järjestön
ja ostokomiteain edustajat kokoon­tuivat
neuvotteluun. 'Winnipegissä,
marrask. 16 Ja 17 päivinä, j a Sas­katchewan
osuuskunnat ja United
Farmers (Sask.) erikoiskomiteain e-dustajain
kokous pidettiin marras­kuun
21 päivä. Kaikissa näissä ko­kouksissa
käsiteltiin maakunnallisten
osuustoiminnallisten tukkukauppojen
perustamista. Tämän liikkeen tule­vaisuuteen
tulee paljon vaikutta­maan
harkinta j a kannan otto näit­ten
aijottujen länsi-Canadan järjes­töjen
alkuunpanemisessa.
"The Canadian Co-operator" tam­mikuun,
1928, numerossaan arvos­telee
tätä askelta seuraavasti:
"Osuustoimintaväellä ei pitäisi
olla mitään tekemistä n.s. osuus­toiminnallisten
tukkuliikkeitten
kanssa. Jotka eivät pohjaannu o-detään
edelleen joka toinen tiis-tai-
ilta, alkaen Kello 8 illalla, Don-häalilla
957 Broadview Ave.
Valittu.
South River, Ont.
• Se halkomiesten-harvesti ;on :.taas
pitkän talven yli eletty Ja näillä
perukoilla halontekijät ovat halkoja
tehneet 3—4 kuukautta siihen n.s.
pitkään mittaan. Nyt viime kuun
aikana on sitten y l i mennyt se pitkä-mitta
ja se on todellakin ollut pitkä.
Runsaalla mitalla sitä on tullut n i i ­tä
raakkikoorteja. Siinä on herrat
saaneet näyttää laskutaitoaan, että
ovat saaneet tulokset siihen, ettei
ole halkömiehelle paljon jäänyt vel­kaa
eik^ tulevaa. Siinä se onkin, t u ­losten
osoittaja Ijeilunut vähän puo­leen
ja toiseen. Yleinen tyytymät­tömyys
työmiesten keskuudessa on
^ . . „ . j. , ilmennyit tähän asiantilaan. Vaan
suustoimmnallisen tukkukauppa- ^Ua tiukasti Järjestyneitä
järjestön perusominaisuuksille. O- metsätyöläisten L. W. L U . C:n, niin
mistus ja kontrolli tulee perus­tua
kansanvaltaisella pohjalla sen
muodostaville osuuskunnille, ja
on työläiset järjestymättöminä yksi-
Iöi»ä, hajalUsina ja erimielisinä voi­mattomia
saamaan parannusta oloi-vain
heille yksin. Kapitaliseeraus hj^g^ yksilöllinen tyytymättömyjr-tulisi
pohjistua suhteellisesti kun-kin
jäsenmäärän tai käytön poh­jalle
mihin kukin on valmis.
Sijoitettavien pääomien korko
vaan lausuntooni niin me silti ole:Sf
rae vakuutettuja, että Canadassa on
tulee järjestää kohtuulliseksi j a ; m^aanhadooililiissuuuuadeett oossuuuussttooiimmimnnnaalllliisseenn
nettovoitot siirtyä 'jäsenosuuskun-r*"^^^^"PP0Jen perustamiseen, ...ja
tien yhteiseksi eduksi kuten j ä s e - i ' ' " o i k em Järjestetään, tuleyat-jie 1
net aika ajoittain määrittelevät." , antamaan sysäyksen osftustoiminta-
.- I järjestöjen kehittämiselle.
Vaikkakin me yhdymme edelläöle-' . (Jatk.)
Yaarii
Allamaicitusta taitaa kehittyä vaki­nainen
viera? tämän lehden palstoille.
Sattuu aina seUaisia asioita, joka kai­paavat
jauhamista ja kim muutkaan
eivät näy niiden jauhamisesta välit­tävän,
min se tietysti lankeaa minulle
luonnostaan, ihan kuin mustalaisen
Pollelle piiskänsivallus.
Tässä bn tullut kerran pari mur-
-rettua suuta niistäkin tulevista Keski-
. Ontarion piirin työväenjärjestön suur-tojen
jakaminen kuluttajam keskeir juhlista, mutta asia ei näytä vielä ole-hyökkäys
lakkoa, ammattilitttoliikr
keen perusasetta, vastaan? Ja, 'vä-henfmän
selvä ei ole hänen-lausun­tonsa
poliitt3se«nkaan toimintaan
nähden:
kilpailemaan hyvin keskitettyjä jaos­to-
j a ketjukauppoja j a tnkkukaup^ -
poien j a välikäsien järjestyneitä t o i - nyt päätöksen, että juhlien eräisim
- menpiteitä vastaan. Myöskin on vno-jmrheilulajeihin-saavat ottaa osaa ur-lieiluliiton
jäsenten lisäksi kommunis­tipuolueen,
nuorisoliiton, metsätyöläis-ten
canadalaisen järjestön Jj. W. 1.
U. c4 suomalaisen järjestön, naislii­ton
ja pioneerien osastojen jäsenet.
Näin laajaa osanottoa nämä muuta­mat
henkilöt ovat ryhtjmeet vastus­tamaan.
Tarkoitukseni oli tästä . asiasta kir­joittaa
jo aikaisemmin, tautta^ • jätin
sen kuitenkin siksi, että voisin tavata
piirijuhlakomitean jäseniä ja tiedus­tella
heiltä asianlaitaa. Viime sim-nuntaisissa
Sudburyn juhlissa heitä
tapasinkin ja sain itselleni sekä muille
epäuskoisille valistusta, että juhUen
hommaajien tarkoitus ei suinkaan ole
minkään "karhunpalveluksen" teko
urheiluliikkeellemme, vaan päinvastoin
auttaa sitä puolestaan kehittymään
oikein joukkoliikkeeksi, tehdä tunne­tuksi
laajemmillekin piireille. Eräs
juhlatoimikunnan jäsenistä piti alle-kirjoittaneene
pienen esitelmän, kuin­ka
väärässä ollaan melkein yleisesti
lissa suoritettaviin kilpailuihin ja nii- kun käydään summamutikassa vastus-öen
järjestelyyn nähden, että niillä tamaan uudistuksia, joilla tahdotaan
muka tahdottaisiin tehdä karhunpal- asiaamme eteenpäin viedä Moitti
velusta urheiluliikkeellemme. ISIämä että ollaan l i i ^ i painuneita erään­laisiin
kivoihin, joissa ei päästä ulos
mlUään. Se kun vain pitemmälti asiaa
ajattelematta vastustetaan kaikkia
uudistuspyrkimyksiä ja tuomitaan ne
van ;niin valmis, että sen voisi jät­tää
tJ^mniTHfin maakylän liepeillä eles-kelevä
herran huomaan, kuten sano­taan.
Täällä ympäristöllä on nim.
viimoipäivinäpuhu^ hiukan piirijuh­listakin,''
mutta tavalla, joka ei aina­kaan
allekirjoittaneen mielestä ole pii­rijuhlien
onnistumista edistävää. Tar­koitan
eräiden urheiluseurojen jäsen­ten
suhtautumista piirijuhlilla aijottui-hin
urheilukilpailuihin nähden. Eräät
urheiluiiittcmme jäsenet ovat nimit­täin
ottaneet sellaisen kannan piirijuh-jutut
ovat johttmeet siitä, kun piiri­juhlia
valmisteleva komite:: ozi teb-
Jalkamiehen kirje
Sata fcnoUeesta JkyUstä.
Oli kerran pienehkö kaiveskylä, jos­sa
eli ja vaikutti kolme hyvää, uut­teraa
ja innokasta luokkataistelijaä,
joita kansa kutsui kommuaisteiksL
Jokainen näistä kolmesta oli aina
valmis vastaanottamaan sen tehtä­vän,
jonka joukko hänelle määräsi ja
suoritti sen niin hyvin, että vain sel­laiset
joskus löjrsivät virheitä, jotka
eivät koskaan itse tehneet mitään!
Nämä kolme olivat Säännöllisesti
saapuvilla kaikif.sa järjestönsä tilai­suuksissa.
Ja aina tehtävissä, "feo-kcuksissa
oli Antti tavallisesti pu­heenjohtajana,
Hilma kirjurina ja
Kalle keskustelukysymyksen edus­tajana.
Tansseissa taas Hilma
lippujenmyyjänä. Kalle ovimiehenä ja
Antti järjestyksenvalvojana. Jos haa­li
oli pestävä tai piha siivottava, niin
nämä kolme varmaa valittiin tehtä­vään.
Toiminta kylässä sujui mai­niosti
ja näytti ohikulkevan silmään
ensiluokkaiselta. Ja jos jotain pikku-virheitä
ilmenikin, niin joku näistä
kolmesta otti sen korjatakseen ja si­tä
voikin silloin jo pitää korjattuna.
Mutta sitten sattui muutamia ikä­viä
tapahtumia. Antti ruhjoontui
kuoliaaksi kaivosonnettomuudessa, Hfl.
man kutsuivat omaisensa erääseen
suurempaan kaupunkiin ja Kalle mat­kusti
Neuvostoliittoon, avustaakseen
osaltaan työlälsvältion rakennustyös­sä.
' '
Kallen lähdettyä tyrehtjä luokka-taistelutoiminta
tuossa ennen niin r i ­peässä
kylässä, kokonaan. Tehtäviin
saatiin henkilönsä tavallisesti vasta
sen jälkeen, kuin jokainen harvois­ta
saapuvilla olijoista oli kahteen
kertaan kieltäjrts^yt, • ja sittenkin ne
suoritetun kelvottomasti — Jos suo­ritettiin
— tavallisesti niitä ei suoritet­tu
ollenkaan! ^ Hanuri-tanssit olivat
ainoat tilaisuudet.' joita enää vähän­kään
kunnollisesti saatiin toimeen —
Kolme innokasta, tietoisaa toveria
saa paljon aikaan, ellei heidän me­netelmänsä
ole virheellinen. Sen l i ­säksi,
että heillä itsellään on kolmet
aivot Ja kuusi käsivartta käytettävä­nään,'
voivat he herättää suuren mää­rän
muita, aivoja ja käsivarsia toimi­maan,
jotka toimivat silloin vielä
tarmokkaammin, kun niiden herättä­jät
raukenevat tai poistuvat. Mikä
siis oli syynä tämän satukylän la­maannukseen?
Olisivatko Antti, Hilma ja Kalle
tehneet jonkun, virheen? Olivat. He
olivat tehneet kuten maanviljelijä, jo­ka
raivaa ja muokkaa pellon, mutta
unohtaa sen kylvämättä, tai se, jo­ka
kuluttaa loppuim polttopuunsa,
katkaisematta uusia kuivumaan. He
eivät olleet opettaneet nuorempia to­vereita
jatkamaan heidän työtään.
Jalkamies.
den ilmaus on kuin nyrkin pudistus
housuntaskussa. Niin heitetään pus­si
taas pykälään ja lähdetään etsi­mään
parempia markkinoita, ehkä
monastikin yhtäläisillä tulolcsilla.
Parannusta oloihimme jos mielim­me
saada, niin mielestäni olisi ensi
askel siihen otettava siten, että lii­tytään
viimteistä miestä myöten tääl­lä
toimivaan edellämainittuun alam­me
järjestöön. Rakennetaan siitä
niin voimakas järjestö minkä avulla
voimme parannuksia saada näihin
kurjiin oloihin, : mitkä on nyt vas­tassa
kaikkialla. E i sitä voi suo­malainenkaan
lyödä ristiä rintoihin­sa
sen johdosta, että oltaisiin ylem­mällä
rapulla siinä suhteessa, ei ai­nakaan
tässä maassa. Tämä .näyt­tää
olevan arkaluontoinen kysymys
mikä useasti pjrritään sivuuttamaan
vähin äänin. Mutta saattaa kuulla
toisinaan, kun on kielen saranat vä­hän
rasvassa, niin silloin voi joku
innostua juttelemaan, että "maalaas-liittolaasii
ollaan". Mutta onko sii­nä
mitään sisällä, että olla Jäkittää
vielä täälläkin, vaikka se maalais­liitto
on maanpaolla p^kinnut kan­nattajansa
yhtäläisesti kuin yastus-tajansakin.
Täällä joutuu samoihin
nurkkiin rasvanahkaisen raatajan
'kanssa sekä astumaan > sitä ei ta­saista
proletaarin polkua. Se näyt­tää
kuin kohtalon ivalta, vaan ei
voi muuttaa, se on niin.
jos jonkinlaisilla nimityksillä yksityis­ten
etujen ajamiseksi, niirkkakuntalai-suudeksi
y.m.. vaikka omasta sana-aukosta
samalla melko karkeina tulee
esiin ryhmäpyrinnöt. Ei sanonut tar­koittavansa
sitä, että tällaista tehdään
tahallisesti, mutta sanoi sen tapahtu­van
ajattelemattomuudessa.
Esimerkiksi nyt edffisä olevissa piiri­juhlissa
tulee kilpailuja kaildUe järjes-töjemme
jäsenille, sellaisillekin, jotka
eivät ole urheilullisesti järjestyneet;
sellaisille, jotka eivät vielä ole . saa­neet
silmiään auki kuinka' suuri mer­kitys
on urheilulla ja voimailulla työ­väenliikkeessä,
.kun se johdetaan oi­keaa
polkua. Onko siis väärin, että
koetamme näillä tulevilla juhlilla teh­dä
propagandaa myöskin urheilim hy­väksi?
Ei — se lienee jokaisen yksi­mielinen
kanta. Mutta saadaksemme
joukot mukaan,, ei siinä'riitä se. että
pidämme esitelmiä, puheita korkealla
paatoksella urheilun merkityksestä
luokkataistelussamme, sellainen yksis­tään
ei tee ihmisestä urheilun harras­ta
jaa, mutta meidän täytyy vetää vie­lä
urheilullisesti järjestsrmättömät
kentälle ja sitä tietä urheilujärjesröi-hin.
Ensin nim. täytyy ihmisessä he­rättää
innostus tehl^yään ja sitten
vasta kiskaista hänet lopullisesti mu­kaan.
Sellainen kanta on tässä piiri­juhlien
urheflukjifsymyksessä sen jär­jestäjillä.
Olisiko nc mitkään joukkojuhlat, jos
siellä kentällä kisailisi vain muutamia
Sudburyn, Creighton, Beaver Laken,