1951-10-09-08 |
Previous | 8 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
i ti IS';' i : 'm i 1 ••/:'•'•'' Sivu / T«aHantaina^ l o k a k u u n 13 p. — Saturday, Oct. 13,1951 i i ^ i ^ l i i i i i Tetephones: Business Qfflee <M2M. Editorlal Oflioe 4-4265, Manager E. Bukei. Editor W. Eklund. BSafllog address Box £9, Sodbuty. Ontario. Ongan of Finnish Canadian». Es-ioUished Nbv; « , 19». Authorized as aecond class maU by the Post ,:Offlee ,])epartsnent/ llabed thrfce iraekfy: Tnesdays, ^nnsadaya and fiteiturdayslar Vapaus Pnblliithlng caropaoylitA, at 100^102 EbaSt. VT^JBudlnny, Ont„ Canada. Adrertlsiog rates vpon appUcatlon. Translation free of ctaasge. TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 v b 7.00 6 kk. 3J79 3 kk. 225 Ybdysvallolssa: 1 i k , 84)0.6 kk. 4il0 Suomessa: 1 vk. 8.S0 6 kk. 4.75 Kim ''totuus on tarua kununempi" Niihui aikoihin^ jolloin ensimmäisen kerran levisi sana, että teräs-työläisten union Dikeistososialidemokraattinen pomo C ; ' H . Millard oH OCL:Ue maksanut $50,000 Mine^.Mill union "reittausoikeuksista", V ineidänkin k h t ^^ r esitettiin kysymys^ että f'voikonäi totta, ja mitä todisteita on tästä kaupasta olemassa". Selitimme silloin, että uuttsaiheemfme oli saatu tavallisesti luotettavista lähteistä, j a että meillä, on täysi syy uskoa, että asia on siten ja kehoitimme asianomaista maltillisesti odottamaan mitä perästäpäin kuuluu. Sen jäfteen kuten lehtemme uutistiedobsa on kerrottu, on saatu entistä hämmästyttävämpiä tietoja sellaisista piireistä, jotka ^tavallisesti ovat hjrvin lähellä mr. Millardin union sisärengasta, nimittäin porvarilehdistä^ Tämän tietolähteen mukaan vahvistuu tieto, että imr; Millard onaksoi^^^^ reittausoikeuk- ; sista j a on sen jälkeen kuluttanut samaan tarkoitukseen puoli -miljoonaa dollaria! Toisinsanoen, kun aikaisemmin kerrottujen tietojen 'mukaan mr. Millard " o s t i " noin 25,000 kaivosmiestä ^2 hinnalla kappale, n3rt kerrotaan, että hän on jo maksanut noin $20 jokaisesta^ k vosmiehesta! f ; ' Kuten sanottu, 'tuoreimmat'' uutiset tästä r suoritetusta kannibalismista saatiin eräästä pörvarilehäestä, nimittäin Van- ^ : Sun-Iehden syyskuun 22 pn numerosta, mistä saksimme nyt seuraavaa: "Terästyoläisten union kansallinen johtaja.Charles H, Millard ; paljasti täällä perjantaina, että United Steelworkers of America (CIO-C < X ) b n käyttänyt y l i $500,000 karkoittaakseen International Union of Mine/Mill and SmeIterWorkersin Canadan kaivosalueilta. •fMillard sanoi, että suurin osa tästä järjestämistyörahasta on tullut union päämajastat, Yhdysvalloista. 'fSuunnattoman suurista menoista huolimatta terästyoläisten uni-olla on ollut vain vaatimatonta menestystä yrittäessään sivuuttaa punaisten johtannan Mine-Mill union. I il f'Se ^o mut- ' ta on epäonnistunut perusmetallikaivoksissa. i;" "Yksi kaikkein suurin taistelu on käyty Consolidated Mining and Smelting Corporationin laittoksilla Trailissa missä Mine-Mill um'o]Ia ' on edelleenkin edustusoikeus... ''Mine-Mill erotettiin Yhdysvalloissa CIO:sta kommunistisuu-tensa vuoksi ja C C L erotti v. 1948 Mine-Mill union aluejohtaja Harvey Murphyn. "Terästyöläiset maksoivat CCL:lie lähes $50,000 korvatakseen sen suorittaman alustavan työn kaivostyöläisten uudelleen järjestä-miseätä ja Mine-Millin entisistä toimioikeuksista. Sen jälkeen on kulutettu vielä $500,000." V Kaunista hommaay vai mitä? Ei ole ihme vaikka kaikenlaiset työväen viholliset ovat terästyoläisten union'' reittaustyötä tukeneet j a kiittäneet] Entäs seuraukset? Kysykää sitä Pohjois-Ontarion kullankaivajilta^ jotka väliaikaisesti joutuivat myynti-osto-ja-petoskaupan uhreiksi. Heille luvattiin ^yhtä hyvää ja kahta k a u n i s t a— helppoa tietä paratiisiin, ilman "punaisen" Mine-Mill union suorittelemaa taistelujen tietä. Tulokset ovat nyt koko maailman nähtävänä. Samalla kun "pahan" Mine-Mill union jäsenet ovat voittaneet kolmanneksen korkeamman palkkatason mitä on Millardin huiputuksen kohteeksi joutuneilla Ontarion kullankaivajilla, Mine-Mill union jäsenet ovat lisäksi voittaneet 40-tuntisen työviikon j a mo.nia muita parannuksia, joista Millardin union miehet eivät rohkene edes puhua! Jos mr. Millardin suorittama reittaus on tullut kalliiksi terästyoläisten uniolle, niin vielä kalliimmaksi se on tullut Ontarion kullankaivajille ja-heidän huollettavilleen! Tämän lisäksi työläiset, j a ennenkaikkea juuri terästyöläiset kysyvät, että millä valtuuksilla C C L myi Mine-Mill union reittausoikeu-den $50,000 hinnasta? Ja mistä johtua, ettei tämä myyntihinta ilmene C C L : n kirjoissa, kuten on väitetty? . Ja kuka antoi mr. Millardille yaltuifdet haaskata $500,000 Mine- M i l l union reittaukseen? . Suomalaisiakin työskentelee terästeollisuudessa Soossa ^ a muualla. Heidän joukossaan on poliittisesti monen onielisiä miehiä. Olisi hauska kuulla joiltakin heistä, koska ja millä tavoin he ovat terästyoläisten union jäseninä omalta osaltaan antaneet Millardille oikeuden tällaiseen mielettömään rahojen tuhlaukseen — vai onko siten kuin me epäilemme, ettei mr. Millard ole jäsenistöltä mitään lupaa kysynytkään? Kj^yttäneen, mistä johtui, että mr. Millard tai hänen joku apulaisensa antoi yllämainitut tiedot Vancouver Sun lehdelle? Me emme sitä asiaa tiedä Mutta me tiedämme kuitenkm sen, että siihen a i kaan pidettiin Vancouverissa C C L : n konventionia^ missä punakauhua lietsovan ja korviaan myöten toisten unioiden reittauksiin vajonneet oikeistolaiset uniopomot taistelivat epätoivon vimmalla siitä, kuka on kukko C C L : n tunkiolla. Seuraus on hyvin tunnettu. Mr. Millard näytti kuka on todellinen pomo ja se johti lopuksi sellaiseen räjähdykseen, että C C L : n konventionia ei lopetettu lainkaan sääntömääräisellä tavalla — sillä se hajosi. Porvarillisesti rahan termeissä ajatteleva Millard, niin otaksumme, katsoi tarpeelliseksi osoittaa näiden reittausmenojensa avulla, että hänelle kuuluu ainakin kaksi paikkaa CG3L:n johtokunnassa, entisen yhden asemesta, mikä vaatimus sivumennen sanoen toteutuikin. Puhakauhun lietsonta ja kannibalistinen reittaus ei voi johtaa mihinkään muuhun kuin yleiseen turmeltuneisuuteen, rappeutumiseen ja hajaannukseen, kuten oh nyt tapahtunut C C L : n yleipmillä portailla Mahdollista tietysti on, että. tämän kuun lopulla kokoontuva OC-L : n johtokunta saa rivinsä jotenkin paikatuksi - - että " t r i " Pat Con-roy peruuttaa eronsa ja tulee takaisin valtaistuin^elleen. Näin on ainakin huhuttu. Myös on väitetty, että arvon " t r i " . Conroy joutui tavallaan omainsa kavaltamiaksi muutenkin, eikä vain mr. Millardin taholta. Millardm "petos" Conroyta kohti oli asiantuntijain kertoman mukaan sellainen, että hän oli luvannut pannia vain "nimellisen" vastaehdokkaan " t r i " Conroyn ehdokkaalle, mutta toinii salaa siten, että sai kaikki liittolaisensakin äänestämään tämän "nimellisen" ehdokkaansa puolesta sillä seurauksella, että " t r i Conroyn mies tuli sivuutetuksi. Täten mr. Millard näytti koko kansalle, että kuka todell a on suurin pomo. Tämän mahdollisuuden varalta, niin on kerrottu, oli kokoOCL:n korkein johto tehnyt päätöksen, että jos Millard pettää heidät, hiin he leroavat kaikki ja siten paköittavat C C L : n konven-tionin harkitsemaan asiaa uudelleen. " T r i " Conroy teki vain sen virheen, että han erosi ensimmäiseksi, samalla kun toiset, yhtä uskollista sielua lukuunottamatta, pettivät hänet hyväpalkkaisista viroistaan emamttk. • •', - y ' • OHcboD nämä väitökset miten tahansa, tosiasia kuitenkin on, että OCX union jäsenten vehrollisuus on fvaatia jditajiltaan selitystä näistä häpeällisistä edesottamisista. . SYNTYMÄPÄIVIÄ Nick KfvOiaria, Meadonr FOrtage, Man., täyttää 72 v. lokakuun 15 päivänä;, Yiidiymme onnitteluihin! Mitä muut «anovat KÖYBSLLE COCA COLAA, BIKKAILLE IVHISKTX —.Keskimäärin kulutetaan Yhdysvalloissa 80 pulloa henkeä kohti ivuo-dessa. Täm& merkitsee, että Coca Cola-yhtymä myy Amerikassa iioln 13 miljardia pulloa vuodessa Coca Cola on tarkoitettu "köyhien ihmisten" Juc«naksi, Coca Cola-teh-tallijat itse Juovat whi8kyä. Coca Colan hinta on sen tähden sopeutettava Joukkojen kuldcaron mukaan ... Mutta sittenkin on yhtiön voitto kaikkina kolmena viimeisenä vuonna kohonnut yli 50 miljoonan dollarin ... — Vapaa_ Sana, Helsinlfi. TTYTyVÄISYYS MOLEMMIN PUOUSTA Nyt kun Suomen sosdem. pomot Ja; porvarit ovat taas löytäneet toisensa vakauttamisohjelmassa, Jotdca toteut-; tasninen merkitsee palkkojen pitämistä alhaalla Ja aina vain kasvavan voittoilun sallimista, näyttää molemmissa edellämainituissa piireissä oltavan kovin iloisia. Porvarilehdet i l maisevat hienotunteisesti peitellen ilonsa, mutta S. Sosialidemokraatti ei Jaksa pidätellä pursuvaa riemuaan vaan huudahtaa: " . . . nyt on.vlhdoin-kin päästy tielle, Jolle sosialidemokraattinen puolue, Johdonmulcaisesti on pyrkinyt ..." ToimituSkirJoituksessaan se sanoo: " . . . On siis merkittävä melkeinpä vallankumouksellinen muutos porva^ rillisessa ajattelussa ... Voidaan mel-^ kelnpä todeta, että porvarillinen ajattelutapa on hypännyt aimo, askeleen sosialistista ajattelutapaa kohden .-.." Työkansasta tuntuu rparenuninkin siltä, että Suomen sosdem. pomojen ajattelutapa on '"hypännyt aimo askeleen" porvarillista ajattelua kohti ja hukkunut sinne kokonaan. SE ON KyTKETTY SOTAA VALMISTELEVIEN AAAIDEN POLITIIKKAAN YK:n canadalainen virkailija ei l(ätel-lyf nafsirikollisfa Jakarta. Indoneesia. — (LN) Y K : n canadalainen virkailija ^ t r i Hugh Keenleyside. kieltäytyi Jyrkästi puristamasta entisen Hitlerin rahaministerin. Hjalmar Schachtin. kättä täällä lokakuun 3 pnä. Tri Keenlfeyside nimitti Schachtla "inhottavaksi ihmiskunnan vihoUi-ceksl Ja raukkamaiseksi roistoksi". , "Tunnen teidän mustan menneisyytenne Ja minulla ei ole mitään tekemistä teidän kansanne", hän sanoi. ^dhadht oli syytettynä sotarikoksista Nyrembergin oikeudessa. Hänen väitettiin osallistuaeen natsien suunni-lelmalliseen Ihmisten Joukokmurhaa-miseen. . Hänet olisi pitänyt hirttää, mutta vapautettiin kuitenkin. _ Tri Keenleyside. joka toimi ennen Canadan resurssien ministerinä Ja on nykyään Y K : n henkilökiumassa, sa- I oi: "Minä edustan kaUckien hänen menne^yytensä tuntevien säädyllisten ihmisten mielipidettä' Minä en voi puristaa sellaisen menneisyyden omaavan miehen kättä." (Ulkoministeri Pearson, kun häneltä pjrydettiin lausuntoa, ei sanonut haluavansa selostusta Keenleysidelta. St. Laurentin hallitus — se tulee huomioida — on seurannut k&denpuris-tusohjelmaa moniin Hitlerin: entisiin luutnantteihin nähden, muodostaen se osan Saksan uudelleen aseistamis-ohjebnasta.) Ulikaa Canadan tulevaisuutta; Buck oppilaille Toronto. — Canadan hallituksen politiikka saattaa vaaranalaiseksi koko Canadan nuorison tulevaisuuden, sanoi iLPP:n kansallinen jdhtaja Tim Buck. 'Puheessaan-IiPP:n opiskeHjaih vuo-' sikonferenssissa mr. Buck sanoi: Canadan hallitus on päättänyt asettaa Canadan edut toiseksi ja Amerikan en^mmäiseksi^ Se on muuttamassa Canadan raaka-ainelähteet palvelemaan Amerikkaa ja Canadan markkinapaikaksi Amerikassa valmistetuille tavaroille: Se on syy, ?hikä rajoittaa Canadan teollisuutta. Se on syy miksikä se on ke!hoittanutWind-sorhi työttömiä anunattityöläisiä menemään työnetsintään Amerikan puo-leUe.' Tässä raakamateriaalljärjestelmäs-sä, sanoi mr. Buck. on vähän mahdollisuuksia nuorisolle' löytää menestystä Ja oppia ammattitaitoja. "TUmä". hän syytti, "ort oikea syy miksikä he yrittävät vähentää yliopistoon kirJoittautumlBia. He eivät ole innostuneet nuorisoon täysin ammattitaitoisina miehinä Ja naisina taikka harjaantuneina työläisinä. He tarjoavat nuorisolle tjrötä vain raaka-materiaalien tuotannossa, sekä sotaa Ja militarismia, mikä on ulkovalUon Kansanedustaja Yrjö }Mnrto käytti äskettäin Suomen eduskunnassa poheennioron, jossa hän arvosteli ankarasti liallltnfcsen budjettiesitystä ja sen sotavanutelu-luonnetta. Samalla hän koskette-; li sosdem-olfcelston politiikkaa, jolta on Johtanut Suomen .kansan elintason Jatkuvaan alenemiseen. Edustaja Murto puhui mm. seuraa- ^ vaan tapaan: Ministeri Hiltusen ja hallituksen esittämä budjettiluonnos ei ole valmistettu sitä perusajatusta silmälläpir täen^ että. kansan asemaa parannettair siin ja että sen tarpeita pyrittäisiin tyydyttämään. Verraten helposti me voimme havaita, että kaikkien kysy-mjston ratkaisu on, :tehty samaan suuntaan kuin muidenkin kapitalististen maiden budjeteissa. Tämä suunta ei vallitse yksinomaan valtiotaloudessa, \aan se'on luonteenomaista koko kansantaloudelle Ja talouspolitiikalle. Esimerkiksi sellainen seikka kuin in-vestointikysymyksen suuntaammen a-; suntotuotantoa pienentävään ^ suuntaan huolimatta siitä, vaikka asunto-vajaus yhä kasvaa, on aivan yleinen ilmiö kaikissa kapitalistisissa maissa: Ja tämä ilmenee myös esillä olevasta talousarviosta. Samoin on asianlaita veroihin nähden. Kansan verotaakkaa lisätään välittömien Ja välillisten verojen muodossa. Aivan yhdenmukainen on kehitys myös hintoihin ja palkkoihin nähden. Hinnat nousevat huimaavasti, mutta palkat pysyvät paikallaan tai nousevat hyvin vähän. Mikä vielä on erittäin tärkeä seikka, on se, että sosiaalimenoja pienennetään kaikkialla niinkuin tässä budjettiesityksessä. Mittain mielenkiintoinen ja suuri-merkityksellinen yhdenmukaisuus on se, että sotilasmenoja pyritään mahdollisimman paljon lisäämään. Se yhtäläisyys ja talouspoliittinen suuntaus, jotka tässä budjettiesityksessä esiintyvät, todistavat kiertämättömäs-ti, että maamme talous ja talouspolitiikka on hyvin läheisesti kytketty sotaa valmistelevissa maissa vallitsevaan kehitykseen. Näihin tosiasioihin nojautuen me voimme täysin perustellusti väittää, että tämä budjettiesitys ei ole tähdätty rauhanomaisia oloja varten, vaan silmälläpitäen sodan valmisteluja. . ;h . ESILLÄ OLEVA BUDJETTI ei luonteensa puolesta poikkea kahden edellisen vuoden budjeteista, jotka ovat valmistaneet Fagerholmin Ja Kekkosen hallitukset. Kaikissa niisr sä ilmenee, ettei ole noudatettu työ^ tätekevän kansan elinehtojen paranemiseen tähtäävää politiikkaa, vaan päinvastoin työtätekevän kansan e-linehdot ovat jatkuvasti huonontuneet. Niinikään on pantava merkille, että talousarvioesitys noudattaa pääpiirteissään niitä linjoja, joita on esitetty vakauttamisdhjelmlen valmistamisen yhteydessä. Viime vuosien taloudellisen elämän kehityksessä taloudellisen elämän ke-kehitjyksessä on ollut selvästi todettavissa työtätekevän kansan saaman suh teellisen osuuden pieneneminen kapitalistien voittojen suurentuessa. Niinpä 'hallituksen taloudellisessa katsauksessa, joka on julkaistu talousarvion liitteenä, sanotaan vuonna 1950 ta-pahtxmeesta palkkojen keihltyksestä seuraavaa:"Palkkojen osuus vuonna 1950 oli jonkin verran -vähentynyt." Tämä on tietysti jokseenkin vaatimattomasti Ja arkaillen sanottu, mutta se on syytä panna merkille, koska se on sanottu porvarilliselta taholta, joka taaio yleensä kieltää ja on kieltänyt näin tapahtuneen. "Myös yhtiöiden voittojen osuus on jonkin verran lisääntynyt", sanotaan tässä samassa taloudellisessa katsauksessa. Kyllä he varsin hyvin sen tietävät, että vuorma 1950 tämä lisäys oli varsin suuri ja siitä heillä on täsmällisempiäkin numeroita esitettävänä, mutta tarkoituksellisesti ne on jätetty tästä esityksestä pois. Eri lähteistä saatujen numeroiden mukaan voidaan todistaa, että ryhti-ölden voitot nousevat moniin kymmeniin niiljardeihih markkoihin. Tässä samaisessa katsauksessa puhutaan verotuksesta Ija siinä yhteydessä on pakko todeta, että palkkatulojen verotus on suhteellisesti suurempi, prb-sentuaalisesti suiurempi kuin liiketoiminnasta saatu tulo. TALOlIDE|4.isEN ELÄMÄN KEHITYS : vuonna 1951 on kulkenut samiaan suimtaan, mutta vieläkin nopeammin. Vientihintojen taso nousi jo viime vuonna varsin huomattavasti, mutta tämän vuoden aikainen kehitys on ollut suorastaan huimaava. Vientihintojen taso tulee tänä vuona nousemaan ainakin 80% korkeanunaksl kuin vuonna 1950, sanotaan tässä 3ial-lituksen esittämässä taloudellisessa katsauksessa. Samoin Viennin määrä nousee noin 10%. Tästä seuraa, että vientitulojen kasvu tulee olemaan kaksinkertainen vuoteen 1950 verra-i ten nousten se 160 miljardiin markkaan. Kaikilta:tahoilta saatujen tietojen mukaan ei tällä hetkellä ainakaan ole mitään merkkejä siitä, että vientihintojen nousu pysähtyisi, vaan päinvastoin hallituksenkin taholta myönnetään 1 noususuunnan-^ tulevan jatkumaan eäelleen samalla, kun he edellyttävät sodan valmistelujen jatkuvan. Teollisuuden tuotanto kokonaisuudessaan oli viime vuonna '45% ja tänä vuonna arvion mukaan 69% vuoden 1938 tasoa korkeammalla. Maataloudessa on saavutettu sotaa edeltänyt' tuotannon taso. Koko kansantulon lasketaan olevan nyt 20% korkeampi kuin vuonna 1938v Maanune taloudellinen kehitys olisi tehnyt mahdolliseksi työtätekevien e-linehtojen parantamisen. Mutta niin ei kuitenkaan ole tapahtunut, : vaan Jatkuvasti Fagerholmin hallituksen muodostamisesta alkaen ovat työtä'- tekevän kansan. elinehdot huonontuneet. Inflatoorinen kehitys on Jatkimut siteUi • että rahanarvo on alentunut Fager^holmin hallituksen muodostamisesta lähtien 40%. Tukkuhintaindek-sin mukaan ovat hinnat nousseet samasta ajasta lähtien heinäkuun loppuun mennessä 65% ja yksinomaan tämän vuoden aikana heinäkuun lop-puim mennessä 30%. EI OLE MITÄÄN PERUSTEITA sellaisilla Väitteillä, että meidän maassamme on ollut pakko harjoittaa tällaista talouspolitiikkaa, samoin kuin ei niinäkään, että sitä vastaisuudessa pitää harjoittaa ja ohjata taloudellista elämää siihen suuntaan, että yhä vaikeammaksi tulee työtätekevän Taskukalenteri 1951 on nyt ilmestynyt YRJÖ MURTO luokan asema. E i ole nutään perusteita vaatia työtätekevää luokkaa tinkimään niistä vaatimuksista, jotka ovat välttämättömiä elämän ylläpitämiseksi. Sellaiset selitykset ja ohjeet, että muka nyt on muodostettava varmuusvarasto huonejen päivien varalta, eivät kelpaa taloudellisen politiikan suunnaksi; samoin kuin ne ohjeet, joita silloin, kim on laskukonjunktuurit, annetaan; että tämän vaikean ajan yli on päästävä panemalla suu säkkiä myöten, jotta voitaisiin tilannetta parantaa. Nämä molemmat ohjeet palvelevat niitä tarkoituksia,-joihin pyrkivät vain työnantajain edustajat. OLasketaan, että inflaatiosta alheu-timeet voitot ovat merkinneet yksistään vientiteollisuudelle 6 mUjafdia markkaa vuodessa Ja koko teollisuudelle 13 miljardia markkaa. Kalkki ne säästöt, jolta pleneläjUlä on ollut, ovat menettäneet merkityksensä, mutta sensijaan ne rikkaudet, jotka ovat omistaneet suuromistajat,, pankit ja suintuotantolaltokset, eivät ole menettäneet arvoaan ja heidän käsiinsä ovat siirtyneet nekin varallisuudet, mitkä ovat sisältyneet säästöihin. TYÖLÄISTEN PALKKOJA on estetty nuosemasta palkkasulkujen ja linnarauhasopimusten avulla. On Suuren "suosion sa:äuit plenols-tietoklrja "TASKUKALENTERI" on taas ilmestynyt Vapaus Pub-; lishlng Co. Ltd :n kustannuksella, sisältäen arvokkaita . tietoja eri aloilta. Törkeitten maailmantapahtumien ohella on Taskukalenterissa tietoja erinäisistä canadalaisista tapahtumista, kuten osuustoiminnasta, teollisuustuotannosta, siirtolaisuudesta, kansalaisuuslaista, perheavustuksesta jne. Yleismaailmallisista tiedoista mainittakoon muutamia, kuten maailman kaup-palaivatonnlsto, avaruuksien valloitus,. penisilliinin kdtslminen, selostus fyslikasta^-väestölaskennasta jne. Taskukalenterissa on kaikkiaan 3C selostusta erinäisistä tiedoista' •SITÄ= Ä. KUUSELA ANTQI H Y V Ä N SELOSTUKSEN NUORISOFESTIVAALISTA Mielenkiintoisella taVatla Albert selosti meille sen n.s. toisen puolen asiasta ja tapahtumista tärkeimpien maailmantapahtumien UsäksL .Siinä op 128 sivua ja joka sivulla on Jotain hyödyllistä ja tärkeää. . Taskukalenterin hinta on vain 50 senttiä. Sitä saa asiamiehiltä tai tilaamalla suoraan lehtenne' konttorista. ^ EI SYONljT -KAVEBEITÄA.\> ^ 1920-luvulla oU ruotsalainen An Borg Eurbopan paras Uimari j a ^ ^ net tunnettiin kaikkialla. 2m. kerran syömässä erään pikkukauDBi Tik gto ravintolassa, kun tarjoilija tnu 1» sanoi: . ' — Oh, herra .Borg. te-varmaan ha iram luatte kalaa, se on selvä se Mutta Borg keskeytti tarjoilijan s S nomalla: ^ . - Ei. .luuletteko mies. että So syön kavereitani. SKOTTILAISTA REKLAAMU teesä, Aberdaan kadulla loisti shilUai Eräs skottilahiennäki sen, katseli n tsa^ rovasti ympärilleen ja pudotti titti nenäliinan rahan pääUe nostaaloH sen niin. ettei kukaan sitä hu Mutta rahan ylösotto el onnistunut; ratia oli kuin kallio kadulla, aukeni erään liikkeen ovi ja kau astui kadulle. — Siinä näette miten vahvaa dän liimamme on. hän^noi. halua tulla ostamaan pullon si? etujen mukaista. Hän painosti sitä, että Canadan nuorison tulee taistella kokonaan toisenlaisen tulevaisuuden puolesta. ^ Meidän pitalsl nätodä Canadpn käyttävän raaka-aineensa ensiksi onian nopeasti laajenevan teollisuutensa varustamiseksi ja sitten vosta myydä ylituotanto muille maille tasavertaisuuden penisteella. . Sellainen Canada joka antaisi nuorisolle loppiunattomat mahdollisuudet saadaan vain. Jos Canada muuttaa politiikkansa rauhan politiikaksi ja ryli-tyy yhteistoimintaan kaikkien maitten kanssa, eikä alistu orjamaisestl inln-kään nman määräysvallan alaiscksL Sanit Ste. Marie. — Lokakuun 4 pnä oli meillä tilaisuus kuunnella Berliinin nuorisofestivaalissa käynytta Canadan suomalaisten edustajaa Albert J u u selaa Steelton haalilla. Yleisöä el o l lut saapunut muuta kuin noin puolen haalin taytelselta. Ikävä asia. Kuitenkin puheen sisältö korvasi sen mitä oli pettymystä ylelsökannatuk-seen nähden. Toveri Kuusela, joka on vasta 20- vuotlas. antoi tarkan ja mielenkiintoisen selostuksen Berliinin nuorisofestivaalista. Joka pidettiin rauhan puolesta, samoin kokemuksistaan mat-kollaan Ita- ja Länsi-Euroopan maissa. Hän oli 54 muun canadalaisetn mukana tassä historiallisessa maailman nuorison juhlassa. Oli mielenkiintoista kuulla toinen-^ kin puoli asiassa. Me jotka luemme tämän maan päivälehtiä (kapitalistia) Ja kuuntelemme radiota, saimme ulista kokonaan toisenlaisen käsityksen Berliinissä pidetyista 15 päivää kestäneestä maailman nuorison rauSianJuh-lasta. Meille annettiin ymmärtaä. etta se oli Jonkinlainen Saksan kom-munistinuorison yritys valloittaa Ber-on liini. tai ainakin aiheuttaa vahinkoa, järjestaä mellakoita Ja kaikenlaisia vastuksia länsivalloille. -Sanomalehdissä ja radlotledoissa el puhuttu ml- ' tään kuinka esimerkiksi yhdysvaltalaiset miehitysjoukot (sotilaat korkeimpien määräysten mukaisesti) koettivat • estää terrorin, paholnpltelyl-den. ampumisien ym.. avulla eri maista saapuneet nuorison edustajat pääsemästä Berllilnlln nuorison rauhanjuhlaan. Koska tov. Kuuselan puheista toisilta paikkakiumllta jo kirjoitettu koko tarkasti, niin on turhaa tässä tarkemmin selostaa puheen sisältöä. Kuusela puhui sekä englannin- etta suomenkielellä. Tolvotanmie talle nuorelle toverille menestystä matkoillaan ja keholtamme suomalaisia paikkakunnilla missä hän esiintyy saapumaan kuuntelemaan, etta mita hänellä on kerrottavana maaliman nuorison rauhanjuhlasta. • • ••• • Tov. Kuusela osallistui samana i l t ar na pidettj^n Soon kaupungin rauhankomitean neuvotteluun. Vielä tavataan. — W..L. varsin huomattavat ne menetykset, jolta palkkatyöläiset ovat kärsineet varsinkin viime vuoden ja tamän vuoden aikana. Jolloin erilaisia aiheita palkkakysymysten, järjestelyissä on ollut. Ensimmäinen toimenpide, joka oli tahdätty suorastaan työväestön palkkaetuja vastaan, oli Fagerholmin hallituksen toimenpide, kun palkat irrol-. tettiin Indekslsta ja myöhemmässä valheessa ne jälleen siihen liitettiin.' mutta sillä tavalla, etta Indeksiehdot olivat työläisten kaimalta paljon huonontuneet. Sen Jälkeen suoritettiin pisteostoja. Lapsllisäkysymyksen T,-ar-joUa harjoitettim keuiottelua Ja jälleen irroitettlin palkat Indekslsta Ja Jätettiin indeksikorotuksia toimeenpanematta, kimnes vihdoin viimein tehtiin viisi kuukautta^ kestänyt linnarauha, jolloin työläisten -toimenpiteet parempien palkkojen puolesta tehtiin mitättömiksi. ELLEI SAK OLISI HYVÄKSYNYT näitä toimenpiteita, eivät ne olisi voineet toteutua ainakaan--sellaisessa laajuudessa kuin on asianlaita ollut. Oikeistososlalldemokraatellla on ollut keinoja se tosiasiallisesti varsin vähäisen kannatuksen nojassa Jota heillä työväestön keskuudessa on. pitaä hallussaan eräita hyvin tärkeitten keskusjärjestöjen johtokoneistoja. Tämän aseman nojalla ovat'oikeistoso-sialidemokraatlt sitten tehneet'sopimuksia työantajien kanssa ja monopolisoineet nämä työehtosopimukset käsiinsä ja yhdessä työnantajien kanssa estaneet työläisten itsens^ vaikuttamasta näihin sopimuksUn. K u vaavaa on. että SAKn . taholta on Jyrkästi vaadittu työnantajia kieltay^ tymään työehtosopimuksesta Putki-työntekijähi Liiton kanssa. Tämä on mitä hälkällemättömlntä järjestöde-mokratlan rikkomista. Futkltyölälset ovat olleet lakossa puoli vuotta saa-V dalcseen tamän oikeuden itaelleen. Niillä el ole ollut tämän taistelun yhteydessä juuri multa vaatimuksia kuin oikeus järjestäytymiseen, oikeus e-siintyä sopimuskumppanina, silloin ktm on näiden työläisten asioista ky-symys. VIIMEISIMPIIN TOIMENPITEISIIN tässä suhteessa kuuluu myöskin järjestön kaappaaminen putkimiehilta Lontoo. — Amerikkalainen Rommelista; joka pohjautuu e laisen Desmond Youngin kirjoi maan saksalaisen sotamarsalkan mäkertaan. tulee raivostuttamaan kaista brittilaista sotilasta, joka teli 8. armeijassa erämaassa, k muuan "Daily Mallin" arvostelija. On hetkiä, jolloin haluaisi heii käsikranaatteja valkokankaaUe, arvostelija. Hänen: raivoaan herättää se. filmi ylistaessään Rommelia myös näyttää tarkoittavan, että melln ja hänen sotilaittensa olisi pysäytettavä maihinnousu Ra — ja voitettava sota. aivan taysin laittomia keinoja käjn taen. Mutta hallituksen taholta ä ( puututtu tähän asiaan, niin ettäj olisi estetty tapahtumasta. valk]B'^(S keusminlsteri on ollut taysin tie silta, millä tavalla kaappaajien! holta kutsuttiin toinen edustaja us'koolle. kun he näkivät, ettel^ edustajiaan tahän kokoukseen,o valittu. Tämä seikka on. kuten mainitt ratkaisevalla tavalla vaikuttanut] hen. että nmi, linnarauha on mahdollista. Elleiirät SAK ja tososialldemokraattlset johtajat i lähteneet tähän peUln mukaan, tällaisesta linnarauhasta el olisi lut mitään eivätkä työläiset olisi I sineet monien kymmenien prqsenti realipalkan alennusta. Jonka he ovat Joutuneet menettamään. • K u n eduskunta ryhtyy nyt käätl lemään haUltuksen esittamää I tlesitysta, niin sen tulisi meidän i lestänune rakentaa se kokonaan i delle pohjalle, ottaa lähtökohdaksi i pyrkimys, että kansan elinehtoja] rannetaan. TÄMÄ MERKITSISI SITÄ, etta silta amerikkalaisesta talou tilkasta Ja suuntauksesta tulisi tavästi sanoutua Irti ja ryhtyä, jolttamaan suomalaista talouspolitul kaa Suomen kansan ny vaksi. Tän vaatimus on luormollinen. Se tuu siihen ajatukseen, että me maassamme vihdoinkin luovuti seikkailupolitiikasta ja ettei me: maamme taloutta ja muuta poli kaa yhdlstettalsl sellaiseen poli kaan, josta el ole meille muuta vahinkoa, kuten monet kokemu meille ovat osoittaneet. Nyt vihdoi kin pitalsl katsella meidän maainn Ja kansan etua ja sen mukaisesti ( jata talouspolitiikkaa. Me tu buäjetln käsittelyn yhteydessä i maan naita ajatuksia ja teke sen mukaisia esityksiä. PAKINA Suomen voi ja "vakauttaminen" Suomen työtatekevä kansa on aina pitänyt voita kunniassa, sillä siitA se on saanut tarpeellista voimaa ja kcs-tav3rytta raskasta työta ja kylmää sääta vastaan tai jos puhuisimme nykyaikaisella taivalla: voi on ollut k i - l'.>i Joiden .1.', ivltamiinienkin baf^ss läh - de. Mutta Suond on ollut aiai siira määrin köyhä maa, varsinkia mikäli sen fyötatekcvä kansa on olluV ty.:y-myksessä^ etta voista on ollut köjihem-mällä kansalla alituinen; puute kun varat eivät ole tahtoneet ns. normaa-l^ sinakaan aikoina riittää voia estämiseen ja leivän päälle levittämiseen; Kaikesta tästä Johtuukin, että voista on lukuisia sananparsia, jotka kuvaavat jrhtäällä sen tärkeyttä ja toisaalla sen puutetta. •; ; Niinpä JjJasJärveilä tavattiin sanoa, e^ttä "voita el anneta muuta kuin suurina Juhlina Ja Jusslnpälvlnä!" .Töysälälset tapasivat sanoa, etta -Silakat säästyy kun volaSkln kansi on auki " ;• • . Laihialaiset ovat vuorostaan todenneet, etta "Voi on kolmasti vuodessa hulluna, talvella se on kovaa, kesällä se on lilan vetelää Ja silloin kun sitä ei ole ollenkaan." Bmajokiset määrittelivät kantansa voihin nähden sanomalla: "Minä sanon sen silakalle vasten silmiä. Jotta voi on parempaa!" Eikä -voi ollut moisessa maineessa ainoastaan Pohjanmaalla vaan myöskin Uudellamaalla sillä pyhäjärveläl-sen miehen sanotaan kysyneen: "Mistäs- olet muija voita saanut kun puu-roaan tkuuvaloon kasteli," ; Iitissä kerrotaan vallinneen niin suuren kunnioituksen ivolta kohtaan, että sitä ei saanut syödä muuten kulh naskalin avulla. Siihen ei sitä varmaankaan varsin runsaasti takertunut. Sakkolassa tavattiin sanoa, etta "Passaa sen keisarin elää;. E i muuta kuin saunanlauteilla makaa Ja voi-; sulaa syöpl." Mutta eihän sitä voita, niin runsaasti liikene köyhälle kansalle tässäkään maassa. Kun perheen ravltse-misbudjetti on rlittamätön «varaamaan .voita perheen pöydälle hiin entista useammissa talouksissa pitaä tyytyä korvikkeeseen — margariiniin — .vaikka herrat väittavät Joka päivä Ja kiven kovaan, etta kansan elintaso on muka kohonnut Ja etta työväen palkat ovat muka entista suuremmat, kerrassaan. ruhtinaaUiset. Työläiset kuitenkin tietävät Jokapäiväisen osto-t kyvyn vähentymisen perusteella, ettei heidän palkoilaan saa enää siinä määrin ruokatarvikkeita kuin aikaisemmin — voi mukaan luettuna. ; Mutta meidän pitikin puhua Suomen voista j a silta elämän "vakautta-nUshommasta** jota sosdem-herrat edlstavät yhdessä Kekkosen kolmannen hallituksen kanssa. Siellä pitaisi ryhdytaän "vakauttamaan" olosuhteita 1) Julistamalla palkkain korottami- ^ n e n luvattomaksi Ja 2) korottamalla erinäisten elintar- • 'Vikkelden hintoja. , Se surullisen kuuluisa "liimarauha'' tarkoitti sita samaa ja sosdem urheilupomot tahtoisivat sitä Jatkaa siihen saakka kunnes Helsingin olympia-laisklsat ovat ohi! Siis ^hiakin tulevaan elokuuhun saakka. Nyt sen ohjelman nimeksi on omaksuttu "va-kauttamhien" ja sen tarkoituksena on, että Suomen porvarien -pitaisi alituisesti kohoaivlen vientikauppavolttojen lisäksi saada vielä ylimääräisiä olym-r plalalsvoittojakin ktm palkat pidettäisiin alhaisina ja tarvikkeiden hihnat- olisivat entista korkeaminat. Sillä tavalla' sitä hansaa yritetään' kupata kalkin mahdollisin keinohi ja joka taholla. • ' Mikäli voi ja "vakauttaminen" ovat kysymyksessä kertovat «viimeisimmät tiedot Suonaesta. etta siellä pyritään "normaaUln" myöskin siten, että ori pantu voi kortille. TiLmän vihneisimmän vakauttamls-tempauksen mukaan ei voita saa muuta kuin 20 grammaa henkilöä Ja päivää kohden. Suomen työväenlehdet vakuutta<vat, etta mitään näkyvää ja todellista syytä ei pitalsl ollavoln kortille panemiseen. Helsinkilähien Vapaa Sana arveli tk. 2 päivän uutisessaan, etta "Yleensä epäilläänkin, että hallitus Haluaa «varastoida voita kenties samoja tarkoituksia varten kuki kymmenkimta vuotta sitten", jolloin sita pantiin varastoon tiedossa olevaa sotaa varten. ; ^ Kaikessa tapauksessa "vakautetaan" Suomen kansan volannos h « U l i en tiedetään, että sen mukaan saad voita alnoastaal\ 7.3 kiloa vuo vaikka <viime vuoden keski kulutus oli 13 kiloa henkeä kohdenf Suomen kansa on siis kerran leert paköitettu syömään entistä < män sUakoita voin yastineeksi,. käll rahat eivät rUtä margariiniin ja miten ne rlittläslvätkään kun i ma '^vakauttaminen" edellyttää palkkojen entisellään pitämistä, i ka hinnat alituisesti kohoavat, laista on se Suomen sosdem-herrojj "siunauksellinen tolmtata", josta« "sosialisti" mainitsi viimeksi pid Jen vaalien edellä. Mikäli porvarit ovat kysymyt»^ on heidän pyrkiniyksenään aina r' ta siihen "normaaliseen" tilant Johon Suomessakin nyt p^tään' nitun' vakauttamisohjelman avulla | se merkitsee elintason ja pal^ojj polkemista alhalslminalle mahdo * le asteeUe Jne. Kun kansa ei syö i ta ei se tanvitse palkankorotuksia ostaanlsta varten, laskevat herrat, maan tapaan laskelmoidaan kin kansan Jokapäiväisiin nähden. - M u ^ pörssto keinottelijat oWij nöi^t. Jotka ovat kuuleman " Uoisaan «voin kortille panemlsoJ. dbsta. Heille avautuu jälleen f " kelnottelemlseen Ja huikeiden Jen klskömteeen köyhän kansan san kustannuksella. Meista tuntuu kummalliselta 1 nen ".vakauttamtaen" taitö mustan pörssin totoin^'»._. mlseen. Mutta se on tulotofl»' "länsimaisesta" suuntauksesta. _ suomen porvarit Ja «ödem-h^j mbllcvat Atlannto sotasopima»«^ peiliä. Be politiikka n»»^"*7* päästa 'normaaliin" sillä tavalla, etta 20 grammaan. Jokain ns^ifeftnnnoff kun | kejä eikä. voita! — Kalle T e *
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 9, 1951 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1951-10-09 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus511009 |
Description
Title | 1951-10-09-08 |
OCR text |
i
ti
IS';'
i :
'm
i
1 ••/:'•'•''
Sivu / T«aHantaina^ l o k a k u u n 13 p. — Saturday, Oct. 13,1951
i i ^ i ^ l i i i i i Tetephones: Business Qfflee |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-10-09-08