1928-11-30-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Port Arämr, Toronton ja Sudbnry kilpasilla
' ^ ^ ^ löiuaaluen IdrjoUmme o « t ko&e yUE-
^ i t t n » paifckalnmta. jonluneet takk««otU.ine. Sudbnry on «delli
^»^^«^^^^''^^'^'^^^^^^ taMJamiariUa pyrkivät « t o Tonite
etti Pori: -Vtfuu- Sndbnryn edeUe. JokaiselU niiUi koImelU p«kki&nn.
on TiimoTuIAoina toiminut vakituinen kiertSva a.i«mie. ia tama
^UttSa .0», >»il»i tilaajamaarä non^e toi.^«a iärje.tyk»eM|L kuin pUtelu-
^t. — KertuTut MiMniebet nSbkESs eivät voi ottaa o«aa kapaUuun.
Tata kirjottae»»a on Sudbury vielä muuUman tiUuk«n edellä To-
>oBto.t«, mutto Toronton tilaajamaarä on viime päivinä kasvanut nopeam.
„un kuin Sudburyn, joten torontolaisel voivat aivan byvasti pyyUmistii
edelle, Torontossa^ kun väitetään olevan viiU«enlukatta suomalaisU ja
tSiUa Sudfburyssa mitä on vain. paritubatta. Port Artbur niinikaiin on
ptrantanut aikaUvalla pnbtU. ja on ainoattaan kymmehkunnan taausta
jile..5 Torontosta. MutU Port Artburi..akin Menee kolmi^ntubatta suo.
suJaiata, niin «tta siellä kyllä on snaHa mahdoUunnksia lyodä Sudbury
. Uudelta. Muuten tämä kUpailu nyt kertakaikkiaan tulee näyttämään
BiiUä plakkaknnnalla niitä suomalaisia todella on, niin ettei sen asian job-dosta
tarvitse enää myöhemmin väiteUä. Pitäkäämme se paiUakunU
näistä kolmesta, joka korkeammalle Vapauden tilaajamäärän nostaa sinä
paikkakuntana, joUa 9n eniten lehteä kannattavia suomalaisU ja loput
jätettäköön laskettaviksi vasta tulevissa ryntäyksissä.
Vapauden kUpailu loppuu jonlnkuun IS p. Siihen mennessä nähdään
kykeneekS joko Toronto taikka Port Arthur lyömään Sudburyn laudalta.
Me, levig»aijät,^emme tiedä mitä muilla paikkakunnilla tapahtuu, mutta
ien tiedämme, eitä täällä Lainen Lastin nahkatakki heilun aika terhak.
kaasti. Olemme kyliäkin taipuvaiset uskomaan, että Sudburyn kurssi.
v«kk« .e onkm tähän asti jak«innt pitää voitottrvoi ientään borJJitaa ja
joko Port Arthur taikka Toronto, tai molemmatkin, päästä edeUe. Mutta
aivan koukista eivät sudburylai.et tietystikään tule ensitilaa luovuttamaan.
Viikon, parin, kuluttua ehkä jo ollaan viisaampia tietämään mihinpä
vaaka kalUstuu. Odotamme mitä tuleman pitää.
näiojaan ddUi .kwipQO«SIa tfirsftfsl.
mottaa k&viäv&t myOskbi kaxunttfei.
nass» , !»a1itrttmtnf«ainTnrirtn Oeltt
todälista, mljoa todeTllCTP»»
Imvitosta loxiii ustissa kanpaskiinme
Tov. LEVITYSTÄHYSTÄJÄ.
^ • • V / / . v . :TANSSIT. • . •
Pitäkää mielessänne, että torstaina
6 p. Joulutniuta ovat ompeluseuran
reimat. tanssit Öon-haalilla. Soitosta
huodelitU Spadina avenuen haalilla
.. tuimetijjKt tjollut hyvä. orkesteri. Pää-symaJ&
sukln on aivan mitätön, ainoastaan
vculiti (25 c). Siis vanlmt ja
nuoret, l^annattakaa ompeluseuran
toimintaa Ja tulkaa viettämään yksi
hauskempini ratoja. — Onapeluseura.
VaAäravenn uutisia
StTOBiEN VABAkONSULI
palattuaaa iieljä kuukautta, kestäneeltä
Europan-matkaltaan, *on antanut
lialkaffi^ lehdiUe haastatte-
!ä»f ^IbsSIPlÄn sanoo, ettär skandina-vialaisia
työläisiä olisi tänne hommattava
runsMunmasti Ja heille perustettava
erlkoibeh toimisto. Joka huolehtisi
heistä. TarkottaÄ tietystt, että
sellatnea. Joka kykenisi hommaamaan
työtä. Samaa olen minäkin aJatdUut,
että pitäisi .perustaa, tähänkin kaupunkiin
sellainen työnvälitystoimisto,
joka kykenisi lukuIsiUe työttömille
hommaamaan työtä. Sillä hyvin useasti
ottaa tiukalle sellaisiUekin työläisillä,
työn saanti, Jotka ovat perehtyneet
DMian tapoihin Ja kieleen, puhu-matta^
atm sellaisista. Jotka, eivät osaa
kieltä, Ja muutenkin ovat tottumattomia.
Mutta eihän työttömyys ole nykyisessä
kapitalistisessa Järjestelmässä
sillä ratkaistu vaikka perustetaan
kuinka paljon tahansa toimistoja,
^illä se aina vain lisääntyy, mutta se
ratkeaa vain siten, että tehdään yh-teiskuntajärjestehnässä
perusteellisia
muutoksia. Ja ne muutokset on työläisten
itsensä tehtävä.
TOVERI PARTANEN KUOLI
/ •
täkäläisessä General sairaalassa syöpään.
Vainaja oU viimeksi Sointulan
osuuskaupan hoitajana, Josta tuli tänne
etsimään ^parannusta vaikealle
sairaudelleen.' Lääkärit tekivät hänessä
pienpn leikkauksen, mutta kun
hän oli ehtinyt heikontua vaarallisessa
Sairaudessaan, kupli hän leikkauksen
Johdosta. Vielä kuolemansa e-tä
se on yhtä paljon sukua työväenjärjestöille
kuin on tulf ja vesi toisilleen.
. V
Käsitystämme tukee vielä sekin
Beikkä; .että mainitun kokouksen istunnot
avattiin aina jumalanpalveluksella,
.puhumattakaan siitä, että
siellä tehtiin sellaisia päätöksiä,
ettei niitä tavallinen työläinen voi
juuri: oksentamatta lausuakaan.
Raivaajakin, vaikka se ei olekaan
lieikkopäisin työläisten pettä-mishommissa,
leimaa A.F.L:_n herrat
pettureiksi'ja ^vaikka miksi; sanoo
heidän särkeneen voimakkaan hii-lenkaivajien
nnionkin viimeisten
lakkotaistelujen aikana. Tekisi mieli
kopsauttaa Jteivaajaa mui^Uuu-hnni^
nafdehi'sanojensa johdosta, sillä
kuinkaB tSft.puhuiksiari Pennsylvanian
ja Ohion hiilikaiyoslakon ai-kania?.
Eifcosiä se oUnt siihen suuntaan,
että' kommunistit ne ovat jotc
ka hajottavat hiilenkaivajien uniota
ja Lewisin sakki sitä koettaa ^kaikella
voimallaan pitää koossa.
Mdtta eihän niitä Raivaajan mi^
lenilmaisuja voi ihmetellä. Se on
niin luonteenomaista polvästelyä
piäUysmiesten; intemaalin politikoil-le,
joita noskelaisiksi ' kutsutaan.
Taivastellaan kuin entisajan ukot
aamuhämärässä tupansa ovella säätä
ennustellen "Ja kun sitten ei satu
seUaiaen sää tulemaankaan, kun aamulla
ennustettiin, niin sitten sanotaan;
e t t ä tuotahan minä jo mielessäni
ajatteUn. Samanlaista saunoilleen
on näiden poliittisella aree-dellisenä
päivänä oU hän siksi elämänhaluinen,
että toimitti hantti
katsomaan tulleita tovereita hommaamaan
häneUe lääkärin muuttoa.
VIERAITA
Paikkakunnallamme, on vieraillut
tqv. Henry Ropsu Eurekasta, Califor-niasta.
Kyllähän niillä rakkauspareilla
on omat kotkotuksensa, tavataan sanoa
ja voisipa sitä samaa sanoa tässäkin
tapauksessa, kun hellemmän
puoliskon pitää tulla tuhansien mailien
päästä Ja Heikin satojen mailien
päästä toisiaan "miittaamaan" juuri
tänne meidän kyläämme. Me Jokainen
kutakuinkin tiedämme, kuinka
kovapäislä siirtolalsviranomalset
ovat meitä kohtaan Ja niinpä. ovat
mainitulle parillekin punoneet Juoniaan,
viiv3rttäneet heitä täällä. Mutta
onpa heille tarjoutunut tilaisuus olla
usein meidän Illatsulssamme.
TOVERI JACOB RAMON
kuusikymmenviisi-vuotista syntymäpäivää
vietettiin haalillamme ja se
muodostuikin suureksi Juhlaksi. Ja
kyllähän sellainen poika kuin Jaakko
sellaisen ansiaitsikln. Hän pzi, kuten
me muutkin vain sellainen tavallinen
rivimies,. mutta aina paikallaan siellä,
eikä olekaan pienet ne tehtävS?
Joissa hän kuluttaa aikaansa. Eikä
monta nuorempaakaan tahdo löytyä,
Joka esim. siinä määrin rupeaisi Itseään
tehtävillä kuormittamaan kuin
Jaakko. Niinpä hän tässäkin tilaisuudessa
käytti aikansa kirjojen myyn-r
tiln, slkäU kuin sai siihen yleisöltä alkaa.
Joka Jaakkoa Juhlan kiinnlaksl
heitteli kuin kumipalloa. ,
Riittäköön Jaakolla vielä terveyttä
pitkäksi alkaa, toiseksi kuudeksikym-meneksl
viideksi vuodeksi! Innostusta
hänellä riittää kyllä Ilman toivomattakin.
"TUUKKALAN TAPPELUSTA"
mainitsin vUme kirjeessäni, mutta
siinä eivät sattuneet aikamäärät sen
esittämiseen nähden pitämään paikkaansa.
Joten se ei olekaan enslmäl-nen
Joulukappale. Niinkuin jo ennemmin
olen maininnut, on Jöulukappa-leita
harjotuksen alla joukottain ja
siitä johtuu, etten minäkään saa i^ä-
OflSSELUSTAKiN VÄHÄSEN ;
Opisk^ tyjasisiUe ; sByttäH
vielä suurimmalta osaltann otevan
sellainen udsarralnen selKka. johon
ei kiinnitetä tarpeeksi- huomiota. Siitä
on knvaavana eämerkkinft sekin,
ettei täkäläisen kdaityssenran Jrofco-iiksUn
saavu näin runsaasti oGaaotta^
Jia kuin olisi suotavaa jänniin piedjon
kuin tälläkin . paildoOEunnalla olisi
niitä, joa» siihen olisivat • «alaisuudessa
osallistumaan. Joukossa on kyllä
sellaisia työläisiä jotka ovat kaikenr
laisilla^ tehtävillä ylikuormitettuja,
T ^ 9 nAlittdattlin papea. S»ja.
niemsn Iqrliisl'tMalpn maalt» n.
tamsä», jote SS vuotta sitten
miehEas& .kanssa asumaan tfimSn
kmtamaan torppaan. Ennen miefaen-
& fenofemaa. m i n 18 vuotta sitten,
olt' i^bitft Invannat miehen mahdcJli-
«to laioileman ^Uceen leskeU^ asuma-olkeudea
tcapässa kuolemaansa asti,
kuten on kerrottu. .
Talon: isäntä bU koitenkiii tehnyt
anomuksen lesken bäätämisdCä. torpastaan.
Ennenlraln nmherran lAK-tökkään
ehä tulia. kUrehtt isäoi^
nlmismfeJien ja renkien avulla täjir
joten heillä el ole kaUdstellen tilaisuutta
äihen osallistua, mutta, sitten
täällä. on sellaisia työläisiä paljon.
i(An& ei ole juuri mitään tehtäviä ja
toisilla el ollenkaan, joten he, jos
ketkään, olisivat hyvin tilaisuudessa
opiskeluun. -
Sehän tässä asiassa onkin ihmeellistä
allekirjoittaneen mielestä, että
kun on työläisiä jotka käsittävät että
ruumis'tarvitsee voimistelua ja muuta
treenausta, pysyäkseen kunnossa ja
normaalisessa tilanteessa, vieläpä ett
ä se i^vlstulsikin. mutta sama työläinen
el käsitä sitä. että henkinen
dön suorittamaan vaimm itse
lessa pois kotoi^ ; Jout^- vantois'
itse rakentart^-st^ kodista- viel&
lämänsft Icqpulla pote aJetuksL
LEHTÖNIEBIEN KONEPAJA SEI-SOBIAAN
Varkaudessa «Eevalta Lehtoniemen
konepajalta on ihiluneen kesän aikana
/^Uhennetty työvoimaa useita
puoU tarvitsee aivan yhtÄ tärkeästi
henkistä treenausta, pysyäkseen kunnossa,
noustakseen ylös lamaaimukr
sesta. Jpkai^väinen elämämme, ellemme
vapaa-aikoinamme joskus ota
tarmokkuistl itseopiskeluun osaa; el
Jaksa pitää henkistä minäämme kor-keidla.
likälnvastoin painuu se yhä A -
lemmaksl ja alemmaksi. Sitä ei nosta
sellaiset tupakkapuheet, jolta tavidir-sestl
käytämme Ja Joille nauraa rO-häytfime,
mutta iÄytyy lomasta käyttää
aivostoaan todelliseenkin ajatteluun.
Kim opiskelun saamme^Itsessämme
alkuun. Jatkuu se sitten kuin
Itsestään, aivan samalla tavalla kuin
on laita urheilussakin. Siinäkin kun
pääsemmie alkuun, niin tuletnine siihen
sitä enemmän kiintyneeksi. Opiskelu
on siamanlaista, siinäkin alkuun-päästyään
tekee mieli saavutuksia
parantaa päivä' päivältä. Ja oppineisuudesta
ei olö ainoastaan hyötyä
harrastajalle Itselleen, mutta koko
työväenluokalle. Tarvltta;essa voi hän
tietoisuutensa asettaa .valla&kumouk-sen
k^srtettäväksi. Ja se on saavuttamisen
arviainen hyve se. — Logger.
Kiri paikkalmnnilta
Hespero, Alta.
häni kaikkia mahtimiaan, että, milloin
niitä mitäkin olisi yleisön saavuttava
katsomaan. Mutta sen vain sanon
että haalinemme tulee niin paljon
"olemista", että kannattaa kauempaakin
tulla kyläämme joulua viettämään.
Samalla tahtoisin' metsämle-nalla
pölv.ö «levien noskelaistenkin
toiminta. Kuvaannollisesti, puhuen
sanotaan, että päiväksi; tulee pouta,
mutta kun sitten alkaakin satamaan,
niin kirotaan, että tuotahan minä
jo ajattelinkin, kun tulikin levitettyä
heinät ja nyt ne' kastuvat.
Ja manataan kovasti, että kommunistin
syy se on, että poliittiselta
taivaalta rapsehtii vettä noskelais-ten
suloisesti tuoksuvien ; luokojen
päälle./ ^f
Sellamen se on raivaajalaisten
elämän "latu. Mutta koska yleensä
kapitalistinen järjestelmä sangen
vähän panee huomiotaan vajavalah-jäisiksi
jääneiden yhteiskunnalliseen
huoltoon, r niin sen vuoksi, Raivaajakin
aaa sellaisen»; vaai^ittomana hulluna
olla aivan vapaasti ja leperrel-lä
tyhmyyksiäaiu^ N , joskus
porvareille iteelieen - hyötyä, sillä
kerrankos sellaisfia -tapälituu, että
ihan täysjärkinenkin ihminen e-rehtyy
htälun kelldiaanf
Ja näitä hullua^ kelldcaan erehtyneitä;
on paljon. Sen huomaa jo
siitäkin, että työläiset kärsivät tälr
laista yhteiskuntaa^ jossa toiset saavat
mässätä miellnmäärin ja toiset,
jotka pitävät yhteiskuntaa työnsä
avulla pystyssä, saavat. kärsiä kaikenlasta
pilkkaa, kurjuutta, vankila-
ja kidutuskatuhuja siitä hyvästä,
että tekevät hyödyllistä työtä.
Milloin httllnjen kelkassa kulkeminen
loppnu?
Lapporaaran Isko.
Eipä ole ollut pitkään aikaan
minkäänlaista kirjotusta paikkakunnaltamme
, Vapaudessa. Nyt kun
kiireet .ovat menneet ohitse, niin
on ailda tarttua kynäänkin ja piirrellä
muutamia rivejä.
Osasto on alkanut toimia vilk-'
kaammasti, sillä kaikilla on ollut
nykyisin aikaa tulla kokouksiin. Se
onkin välttämätöntä, että saavutaan
kaikki kokouksiin.
Nyt muuten ««Iisi aika saada Va-pans-
lehti. jokaiselle paikkakuntamme
suomalaiselle asukkaalle. ^ Tällä
paikkakunnalla onkin sellaisiakin
farmareita "etteivät tilaisi Vapautta
millään (mikä Vapautta vaivaa sitten,
ettei kelpaa? — Toim.), vaan
pitäisi lehti saada ihan rajantakaa.
NjTt on ollut niin kaunis syksy
ettei ole ollut kymmeniin vuosiin.
Joulu on jo. lähellä, eikä ole; lunta
yhtään. Ilmat ovat myöskin lämpöiset;
: Se on meille farmareille
hjrvä asia, sillä" siitä seuraa paljon
työtä,V vaikka ; eipä -se, työnteko
meUle; mitään vaikeaa olekaan, sillä
olemme siihen niin tottuneet. Ja
jos ei satu tulemaan yhtenä vuonna
viljaa, niin täytyy odottaa seuraavaa
vuotta, .
Miss Lempi Mäki ja Mr. Jim
Cubie' kävivät vetämässä sen lujan
umpisolmun. Häät saadaan pikapuolin
ja' kuulutaan pidettävän ne
Hesperon haalilla. Hyvää onnea
vain avioliiton alkutaipaleelle lähtijöille
f— J. M.
kertoja. Nyt t.k. 11 pnä on sanottu
Irti melkein: kaiUd työläiset, sekä
konttorihenkilökunta. Mikäli on saa^
tu kuulla. pit£ldi koko tehdasyhtiön
lakkauttaa toimintansa,
j Mistä nämä. nyt näin talven tullen
erotetut saavi^ uuden työmaan, on
kj^nalalsta, sillä heistä on usea ollut
inalnitussa tehtaassa Jo vuosikymmeniä,
ritkentaneet itselleen omat a-suntonsakin.
f "',1 • '• '•• . „ ' IM' ,m
mmmmmmmm
MYI • . I
i%Ba»nrfwiilt>
•f
„ «Ittivit pMluOtMi ioalnkBi »erilH kmt^ ^tSh>t^&am^9m;ympa^^
In alla ilHifft»nlwii1l> ' Vap-inTTTT UikiMen& ea momalaiae» henktlokuita, jo^a t«st«a^l«IldcaiEH^
iden » i i t g)irwMWI Bitoi ^ läketyfaiwä tnle «»»tyittJS. T ^. ^3
'T«l«mkia-J^^ ueaMMS «ihkSttämääa rakat eitivyetea k o i s f^
e t t ä d i ^ ^ t vanmatt jaalaksi perille. Joe «sim. maanantaiaa tvedaaa tmkka tatavat t^M-V*^*
jeeui Vapaat«ea «vat aa varmatt! ImlnviiUDaaa Saome«sa. ' Itistaiaa talleet vakat ovat HimaS^ ^
.-.tääa\tenitau^ SaomoMa j.a.a. . ., , ..--^..r, Maksamme Smk. 39:60 Ganadao dollarista:
^^^^^^^^^^^^^^^ ) ^ läkketeitee ovat $3.60 KlietriteUa. 6lkootpA- liketye Mompi taiUn fiioaempi. >
^ a » miUä tahanM otottMOa kaikkiia Saomea saaUteikia ja yksityUUla kaa-
YU neljät^la miljoonaa merkkaa moletty tämän vaodea ajidU ja yfat^^
knUcnnut.'
Me emme ketään kukote läkettämääa »kaa Saomeea, ^matta joa aUta slaao^kenraa JäketetS^,
niin jokdonmakaUinta on tekdä läketyk^nÄ oman Ulkkeenta, Vapaaden. vaUtykeella.
, Takaaktena Vapanden kymmenien lakantiea dollariea velattomat omaUaadet seka nseaa kymmenen
tnkannen dollarin rakavarat.
Tekkää lähetykset osotteella:
• .H
Box 69 VAPAUS m\m, Ont.
HORJUMISTA JA BITONNTTTKSIX.
VASrAAN
Aserit)eidishanln kommunistisen puolueen
Bakun komitea on täysistunnossaan
pettänyt täydellisesti yhtyä
puolueen EiRl.-n Moskomi Järjestölle
antamaan julistukseen. Luokkataistelun
kärjistyminen, kireä sdneelUnen
asema, valkeudet kasvun alalla, — sanotaan:
täysistunnon päätöslauselmassa
— ovat niitä tekijöitä, Jotka'syn^
nyttävät hbrjimtaa min työväenluo^
kan eri kerröst^^ knln" puolueenkin
eri ryhmien ke^ndessa'. Sillä poh
Jana syntyy tiskin ajatuksia maamme
teolllstuttaxnlsek^oietun kurssin
uudeUeen tarl^tan^sest|t, Ja luopu-mlsesta
maatalouden koUektivlsoimi-sesta
puolueen 'XV edustajakokouksen
tekemien , jälätösten muuttamiseksi
völmakkaaista hyökkäyksestä
kulakkeja Ja kapitalistisia aineksia
Vastaan erilaisten^ myönnytysten an-tamlseksr
kulakeille Ja nepln laajentamiseksi
maaseudulla.' \ Tälbdset
jidlelialat 6vat oikean sijrjätäipumiikr
sen ilmaisuja puolueessaänmii. '
* "B^sxm komiteani* tÄyslsftöitö kfehölt-taa'
kalkkia puöluejärjeltöjä jk yksityisiä
jäseniä käymää!^ jokapälvjU-sessä
työssään pettävää 'taistelua
oikelstovaaraa vastaan. Täysistunto
kehoittaa kaikkia jatshelkkoJa Ja
järjestöjä volmlstuttamiaan taistelua
opportunisti horjahduksia ja trots-
. kilalsen opposltsloohin Jätteitä vastaan.
•
LENINGRADIN TEOLLISUUS NOUSSUT
VIIME TALÖUSVUONNA
31 PROS. >
Syyskuussa i^ttyivät yleensä työläisten
lozna^t. jotka olivat vaikuttaneet,
että Leningradin teollisuuden
tuotanto jonkun verran al^ni kesäkuu-kausina.
Mokuqssa oli,; tuotanto 120
milj. 200 tuh.rpl., mutta syyskuussa
SUOMETA
VANHUKSEN SURKEA KUOLEMA
VJc 31 lÄlvää vasten yöllä klo
puoli 2:n tienoissa huomattiin tulen
olevan Irti Säämingin pitäjän Pullln-lahdessa
olevalla eräällä pienellä palstatilalla
sijaitsevassa asulnrakeijpuk-sessa,
Jossa asui yli 70 vuoden ikäinen
leskivaimo Henriikka SonnL Parissa
tunnissa oli rakennus palanut
poroksi Ja myöhemmin pidetyssä po-liisitutkinnossa
kävi selville, että myös
vanhus oli palanut kuoliaaksi asun*
toonsa. ••„.••• •
OHRANAN OTE .TISI
T. k. 6 pnä laskivat Rovaniemellä
ohranat komeroistaan vapaiksi toverit
Eelis Kfottilan ja Veikko Kem:|^
paisen, kun ei mitään heitä vastaan
ollut todistettaessa; Hei^, oU kyllä
syytetty kommunistiseen pudhieeseen
kuulumisesta ja lentolehtisten levityksestä,
mutta kun eivät esitetyt todisteet
tällaisesta edes ohranoitakaan
tyydyttäneet, heltiä ote tällä kertaa.
Miehiä oli pidetty vangittuina jo
yli kaksi Viikkoa.
Jo 133^ milj., siis nousu 11 pros.
Talousvuonna 1927—28 oli Leningradin
teollisuuden tuol[anto 1,351
milj. rpl, mikä on 31 pros. enem-xnän
kuin v. 1926—27. Eniten nousivat
vaatetusteollisuus 105 pros. (yli
kaksinkertaisesti,) nahkateollisuus 44
pros., sähköteollisuus — 43 pros, kemiallinen—-
40 pros. ja metalliteollisuus
— 24 pros. "
Ennaatolta laadittu tuotantosuunnitelma
ylitettiin 3 pros,, silloin kuin
V. 1925—26 Ja 1926—27 tuotantosuunnitelmat
Jäivät täyttämättä 6--7 pros.
Syyskuussa nousi työl&isten lukumäärä
puoli prosenttia. V. 1926-^27
lisääntyi työläisten luku 29,000 eii 14
pros, •
Yhden työläisen päivittäinen työn-tuöttavalsuus
nousi 10.8 pros^ (edelL
vuonna 11.2 prois.), , keskimääräinen
työpalkka 10.3 pros. (eäell. vuonna 10.5
pros.
MATTI KOKKO kUOLLUT
Puzudnen Karjala kertoo:
Lokakuun 18 p:nä kiioll Leningradissa
toveri l^Iatti Kpkil»^ 57-vuoti-aana.
Toveri Elokko qU
H)3lsingistä. Häh oli Suomeii työväestön
vapausliikkeen veteraani,f otti
osaa jo Viaporin kapinaan ja pakeni
.sen kukistuttua Amerlkaan. Myöhemmin
hän palasi takaisin Sucsneen,
taisteli vuoden 1918 pnakaartin riveissä
ja joutui vankilaan tuhansien muiden
miikana. Sieltä häx^ pääsi ehdonalaiseen
vapauteen v.^ 1924. Pari vuotta
sen jälkeen tuli hän Keuvosio*
liittoon toimien täällä Leningradissa
Ja myöskin Karjalassa, xmtualla.
Kauan ei toveri Kokko kuitenkaan
saanut enää käyttää voimiaan rakennustyömme
hyväksL Valkoisen vallan
vankileirillä olinhan isaanut "muistoksi"
keuhkotaudin. Päivä tuli. Jolloin
hän^n täytyi erota toverelEciaan
ainiaaksi Hänen viimeiset sanansa
olivat: '*Esi haluald' nähdä muuta
kuin jsen, että :&l^lngin työväentalon
tornissa vielä liehuisi punainen voiton
[lippu pysyväisesti...." '
UUSIA KULTTUURILAITOKSIA
AVATTU LENINGRADliSA
Lokakuun 11 vuosijuhlana avattiin
Leningradissa useita kulttuurilaitoksia.
•
Volodarskhi piirissä avattiin kulttuuritalo.
Joka on neljäs Leningradissa;
Useiden tehtaiden yhteyteen
avattiin \iusia Uubeja, mm. Vasili-ostrovissa
uudS&tirakennetussa talossa
metallityöläisten klubL Moskovan-
Narvan piirissä avattiin suuri
työväen Mrjasto. Jossa on jo 15.000
kirjaa. Lastenseimi-verkkoa laajennettiin
huomattavasti, Yksi kaupun-girk,.
suurimmista lastenseimista avattiin
Volodars^ pihrisäl taloon, Josta
työläisten vaatimuksesta hiljattain
karkoltettiin Leningradin lahkolaisten
päämies — Tshurikov.
Moskovan tulliportin takaisessa
kaupimginosassa luotUn perustukset
suin-en koulun rakentamiselle. Anit-sk<
mn palatsiin avattiin ylelsliiton
kunnallistaloudellinen instituutti ja
sen yhtejrteen käytännöllinen akatemia.
. Moskovan-Narvan piirin kulttuuritalossa
perusettlln enslmÄlnen työväen
musUulallnen teknlkuml. ^es-klkaupmigln
piirissä oli Järjestetty
näyttely neuvostoteollisuuden saavutuksista
11 vuonna.
NUORISON OSASTO
Kannattakaa Youni?
Workeria
The Yöung Worker on ainoa Canadan
työtätekevät nuorison feng-lannlnkleUnen
äänenkannattaja. Jokaisessa
numerossa <m* artikkeleita,
jotka koskevat nuorison probleemeja
ja taistelulta teollisuudessa, nuorten
työläisten polUttlsla kysymyksiä, työväen
urheUulilkettä ja multa saman
ialsla aloja.
i -,1.- .y - . 1 . , ., .,
MUSTANMULLAN ALUEEN
JATTILlaBET
Esimerkiksi, marraskuun nmnerossa
on klrjotuksia kansallisesta autotyO-lälsten
Uitosta. Ontarion sllkklku-tomosta,
nuorison teollisuuskonferens-selsta^
Kansalnliatosta, Neuvostoliiton
^hdenneetätolsta vuosljuldasta,
Neuvostoliiton nuorisosta, trotskilaisuudesta,
Moskovan spartaklaadelsta.
yjn. • •
Jokaisen nuoren työläisen tulisi lukea
Young Workeria ja klrjottaa sille
havainnoistaan. Lähettäkää tilauksenne
nyt. Vuosikerran tilaushinta
on 50 senttiä. Lähettäkää tilauksenne
The Young Workerille, Room
20. 163^ Church St, -Toronto, tav
Vapauden .konttoriin. Box 69,^ Sudbury,
Ont. V
Noin 45 km. ];^ässä Samaran kaupungista
oli kal&i kylää Hogunskoje
Ja Preobrashenka. joissa oli kaikkiaan
250 taloutta ja maata 3,300 hehtaaria.
Nyt: ovat nämä kylät muodostaneet
kaksi kollektiivista' taloutta
nimeltään "Mustanmullan alueen
jättiläiset numero 4 Ja 2". Ratkal-isövana
tekijänä kollektiiviseen talouteen
siirtymiseksi oli triaktöriko-
Iqnna. Jonka alueeh mäatalousliltto
oii lähettänyt mainittujen kylien
aluieelie. Kulakit oUvat koUektlivIs-ten
talouksien perustamisia vastaan,
mutta jtrilstettUn heidät yleisen boikotin
a,lalBeksI ja annettiin heille
maajt kaukana kollektiivisten talouksien
maiden laitamilla. Kollektiiviset
taloudet sUriTlvät heti monivuoro-viljelykseen
ja ottivat 5-vuotIssuun-nitehnansa
yhteiseen karjanjioitoon
siirtymisen Ja koulutalon rakentamisen.
Jo loimulial
Mussolmi terrorisoinut
Italiaa jo kuusi
vuotta
Rooman fasclstlnen tietotoimisto
tiedottaa/ .että Roomaan marssin ja
fascistlsen valtasuimnan seitsemättä
vuosipäivää on koko ItaUriissa vietetty
juhlallisuuksin, jolloin väkijoukot ovat
ottaineet osaa mitä lämpimimmän ja
vilplttömlmmän Innostuksen vallassa.
VuQBli^iVää on julistettu vihkimällä
lukuisia töitä, jotka fasclstlnen hallitus
<m saattanut loppuun ja joiden
tarkoituksena on yleisen hyvän ja yhteiskunnallisen
huollon edlstÄmlnen,
Mussolini vihki Roomassa suuren
viertotien,, joka yhdistää pääkaupungin
Vällmereen Ostlan lähellä, opetus-ja
merimöilsteriölden tiudet rakennukset
sekä planetaarin- Easclstlsen
puolueen sihteeristö oU läsnä Rooanan
nillilsU^önan paraa^ssa, jossa Tuettiin
Mussolinin antama julistus. Sa-manl^
sla ju&IaHisuuksIa on ollut
myöskin eri maakunnissa.
Fasclstlnen tietotoimisto ilmoittaa
väkijoukkojen osallislnneen - juhliin
"vilpittömän innostuksen vallassa".
Mussolinin verinen terrori ja kaikkiin
muihin, paitsi fasdsteihln kohdistunut
vaino, joista tämän tästä saapua
tietoja senJsuurista huolimatta, ahta.^
vat ymmärtää^ että juhlat ovat olleet
vain mustapaitojen keskinäisiä huvituksia.
Tuoreessa muistissa on v i ^
aivan äskettäin fasd|tisen<toistri-bunaalin
tekemä oikeusmurha, jolla
fasclstellle eiamlptnlnen Della Mag-glora
tuomittiin kuolemaan "varoitukseksi"
kalMne. etteivät kohottaisi ääntään
Mussolinin Järjestelmää vas-
.ta£Ui. ,
Ken häätäisi kurjuuden maasta,
ken poistaisi pimennot yön?
Ken kuklstals tortojen saumat
ja sitoisi onnelan vyön? , ,
Ken sytyttäis valon liekit,
loimut kirkkabat nostattais'?
— Tää aatos se klerU päissä:
miten seuduU^ valon Jo sais?
Huuto kajahti pimeään yöhön,
syksyn rankkasade kun löi.
Syttyi syömmihin nuorten llekU;
.ruoste vanha viel seutua s ö i . . ..
Heräs liejtfsta runnellut nuoret,
vanhaa mätää jo hylkien pois.
Kohos ylel|imä vaipunut mieli,.
valkeoita jo sytyttää vois.» 7
Kohta leimahtaa räiskyen rangat,
vihur* kipinät vimmastl vie....
Näkyy hohteissa hurjien liekkein
Uuteen viittova taistelun tie. '
Jo ryskyen katkeilee vanha
— tuli raivoen ahnastaa...; •
ja vyörre voimien nuorten
lian tieltänsä puhdistaa.
Rientää' rynnäten joukko sankka
aamnntoiveissa eteenpäin.
Sykähtely sen rinnoissa kiihtyy,
hehku kasvoja verestäln.
Jo lelmuvat kokkoliekit,
jo Ihminen ahertaa
uuden elämän luomistyössä.
— Valo seudun jo punertaal
JUSSI LARVA.
äisko, veikk<^,' terve hei!
Sisko, veikko, terve hei!
Bläytös nuorten rintamaan,
rivit kuntoon, eespäin vaan^
slsko, veikko, terve heit
Sisko, veikko, terve hei!
Pienten parvi (»npi tää,
suurist' emme jälkeen j ^ ,
sisko, veikko, terve he»
Slsko, veikko, terve heil
Suuriksi kunhan yvartutaan^
talstokalpaan tajutaan,
sisko, veikko, terve hei!
Sisko, veikko, tervel hell
Itää, länttä, etelää,
pohjan nuoret yhdistää,
siäko, veikko terve hei!
Sisko, veikko terve heit
Nosta koko maailmaan
ptnlalippUS HATtnmtt^n,
Slsko, veikko, terve hei!
K. R.
10 vuotta Saksan keisarivallan
kukistumisesta
Marraskuun o pnä oli to|lunut 10
vuotta keisartlUlen Saksan kuolemasta.
Marraskuun 9 pnä IMJ nimittäin
karkoitUvat Saksan työl&lset
Ja sotilaat keisarin baUitukslneen.
Monivuotinen sota oli näännyttänyt
työtätekevät kansankerrokset ijr
van uuvuksiin Ja juoksuhaudoissa v i runeet
soturit oUvat kyllästyneet
Joukkomurhiin. ^ Kun lisäksi bolshe-vlklen
vallankumous Venäjällä - vaikutti
sytyttäväsil koko maailmaan, el
enää mikään voinut estää palon, leimahtamista
saksassakin. Sitä valmistelivat
vallankumouksen asialle us-fcollishia
pysyneet spartakuslalset.
Kun lokakutm 30 pn& koniennettiin
valtamerilaivasto taisteluja • varten
merelle, kieltftjrtylvÄt merisotilaat
määräyksiä noudattamasta. HaiUtuk-sen
Joukot alkoivat vangita kapinallisia
tarkoituksella saat|^ heidit;
rangaistukseen. Tämän esti kuitenkin
matruusien kapina. Se, puhkesi' Kielin
sotasatamassa, jossa ^ kapinalliset
matruslt valtasivat koko laivastoa
ja asettivat sotlliddenneuvostot laivaston
hailintooa Kumouksellinen l i i ke
levisi nopeasti Hunpuriin, Lypde-klin.
Bremeniin, ja pian myöskin
sämaahan: Hannoveriin 'köIniiniLelp-sdgiln
yzmä nkuualle;^ • Jo imamtskuun
8< pnä karlrolteittUn 3cunlnfiwperb»
Munchenlstä ja Baijeri julistettiin ta^
savallaksi. Vaadittiin jo krtsarinMt»
peUoUe helttätalsta. Kun'sitten Ber-llnkin
marraskuun 9 pnä Joutui vai*
la!lkumoukselllstenkääUn, täytyi "ur^r
hOQlllsen" keisarin paeta HoUantlhr
ja Badenin prinssi Maxin lukUitulr
lähetettiin saman tien, ' /
Badenin prinssin keisarilliseen hal-^
litukseen olivat kuuluneet myöskin :
sosialidemokraattiset' Johtajat Phl-lipp
Scheidemann ja Bauer,^ joiden
ftvollA keisari vleltt yritti säUyttfift
horjuvaa valtaansa. Scheidemann
yhdessä keisarillisen hallituksen m i e l ten
kanssa lähettikin marraskuun 5
pnä sosdem johtaja Gustav Nosken
Kieliin provosoimaan' alkanutto kapinaa
tappioon.: .Bitutta katalat yritykset
ei^xmlstulvatc Kun keisarillinen
hallitus ;kuklstettlin^ muodostet-
0m
se
m
ifmf
1
.1 'i?
mä m
m
tlln marraskuun 10 pnä uusi hallitus,
johon tulivat m.m. sosdem johtajat
Ebert> Scheidemann Landsberg; Haa-se,.
01ttmann Ja Barth.
Aluksi täytyi uuden hallituksen tyytyä
olemaan kautta maan perustettujen
työläisten- ja sotllaldinneuvos-tojen
Berliinissä sijainneen' keskuskomitean
valvonnan alaisena. Mutta
aikaa myöten onnistui sosialidemokraateille
keinotella itselleen ja porvaristolle
uudelleen täysi valta. Työväki
Ja vallankumoukselliset sotilaat
eivät olleet kyllin ^kbuluimtunelta eivätkä
tietoisia, tehtävästään Llebl^-
nechtln ja Luxemburg^ pieni spar-takusryhmäkään
el voinut petosta estää
Ja niin pääsi porvaristo uudelleen
valtaan; Joulukuun 23 pnä nostatr
tivat spartaklstit kuitezikin osan matruuseista
kapinaan Berllnlssä ja seuraavina
päivinä käytiin verisiä taistelulta
kaduilla. Kun työläisiä, teurastettiin
mitä petomalislmmin, lähtivät
hallituksesta riippumattomien sosialidemokraattien
edustajat ja heidän
tilalleen aistuivat veritöistään
kuuluisa Noslce ja Saksan nykyinen
sosdem työministeri Wissel.' Tammikuun
5 pnä' 1919 aloittivat työläiset
spartaklstlen Johdolla uuden kapinan
ja taas riehuivat taistelut BerUnib
kaduilla monta päivää. Vasta 12 pnä)
sai Noske joukkoineen ki^>lnan kukistetuksi,
teurastettuaan lukemattomat
määrät työväenluok^ parhaita
poikia ja tyttäriä.
kun me työläiset nyt kymmenen
vuoden kuluttua katselemme näitä historiallisia
tapahtumia, kunnloltannne
työväenluokan ^hoolUsten vs^paus-taistelljain
unohtumattomia uhrauksia
S^Esassa ja painamme : lähtemättö-?
mästi mlelHmme, ettei saa koskaan
luottaa porvariston kanssa yhteistol*''
mlnnasäa oleviin sosialidemokraattisiin
johtajiin; He kavalsivat i^ibrSvB^ n
vallankumouksen Saksassa j a ?hankki-.^
vat vallan uudelleen pozvariston' käsiin.
Tässä työssään peäivät he koko
'Mm
m
^1
1-
tioskelaisuuden nimellä ktdkevan po^
Utilkan työläisveressä. Se on lähte-n
^ t t ö m l s ^ Se vandttaa. -
m
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, November 30, 1928 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1928-11-30 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus281130 |
Description
| Title | 1928-11-30-03 |
| OCR text |
Port Arämr, Toronton ja Sudbnry kilpasilla
' ^ ^ ^ löiuaaluen IdrjoUmme o « t ko&e yUE-
^ i t t n » paifckalnmta. jonluneet takk««otU.ine. Sudbnry on «delli
^»^^«^^^^''^^'^'^^^^^^ taMJamiariUa pyrkivät « t o Tonite
etti Pori: -Vtfuu- Sndbnryn edeUe. JokaiselU niiUi koImelU p«kki&nn.
on TiimoTuIAoina toiminut vakituinen kiertSva a.i«mie. ia tama
^UttSa .0», >»il»i tilaajamaarä non^e toi.^«a iärje.tyk»eM|L kuin pUtelu-
^t. — KertuTut MiMniebet nSbkESs eivät voi ottaa o«aa kapaUuun.
Tata kirjottae»»a on Sudbury vielä muuUman tiUuk«n edellä To-
>oBto.t«, mutto Toronton tilaajamaarä on viime päivinä kasvanut nopeam.
„un kuin Sudburyn, joten torontolaisel voivat aivan byvasti pyyUmistii
edelle, Torontossa^ kun väitetään olevan viiU«enlukatta suomalaisU ja
tSiUa Sudfburyssa mitä on vain. paritubatta. Port Artbur niinikaiin on
ptrantanut aikaUvalla pnbtU. ja on ainoattaan kymmehkunnan taausta
jile..5 Torontosta. MutU Port Artburi..akin Menee kolmi^ntubatta suo.
suJaiata, niin «tta siellä kyllä on snaHa mahdoUunnksia lyodä Sudbury
. Uudelta. Muuten tämä kUpailu nyt kertakaikkiaan tulee näyttämään
BiiUä plakkaknnnalla niitä suomalaisia todella on, niin ettei sen asian job-dosta
tarvitse enää myöhemmin väiteUä. Pitäkäämme se paiUakunU
näistä kolmesta, joka korkeammalle Vapauden tilaajamäärän nostaa sinä
paikkakuntana, joUa 9n eniten lehteä kannattavia suomalaisU ja loput
jätettäköön laskettaviksi vasta tulevissa ryntäyksissä.
Vapauden kUpailu loppuu jonlnkuun IS p. Siihen mennessä nähdään
kykeneekS joko Toronto taikka Port Arthur lyömään Sudburyn laudalta.
Me, levig»aijät,^emme tiedä mitä muilla paikkakunnilla tapahtuu, mutta
ien tiedämme, eitä täällä Lainen Lastin nahkatakki heilun aika terhak.
kaasti. Olemme kyliäkin taipuvaiset uskomaan, että Sudburyn kurssi.
v«kk« .e onkm tähän asti jak«innt pitää voitottrvoi ientään borJJitaa ja
joko Port Arthur taikka Toronto, tai molemmatkin, päästä edeUe. Mutta
aivan koukista eivät sudburylai.et tietystikään tule ensitilaa luovuttamaan.
Viikon, parin, kuluttua ehkä jo ollaan viisaampia tietämään mihinpä
vaaka kalUstuu. Odotamme mitä tuleman pitää.
näiojaan ddUi .kwipQO«SIa tfirsftfsl.
mottaa k&viäv&t myOskbi kaxunttfei.
nass» , !»a1itrttmtnf«ainTnrirtn Oeltt
todälista, mljoa todeTllCTP»»
Imvitosta loxiii ustissa kanpaskiinme
Tov. LEVITYSTÄHYSTÄJÄ.
^ • • V / / . v . :TANSSIT. • . •
Pitäkää mielessänne, että torstaina
6 p. Joulutniuta ovat ompeluseuran
reimat. tanssit Öon-haalilla. Soitosta
huodelitU Spadina avenuen haalilla
.. tuimetijjKt tjollut hyvä. orkesteri. Pää-symaJ&
sukln on aivan mitätön, ainoastaan
vculiti (25 c). Siis vanlmt ja
nuoret, l^annattakaa ompeluseuran
toimintaa Ja tulkaa viettämään yksi
hauskempini ratoja. — Onapeluseura.
VaAäravenn uutisia
StTOBiEN VABAkONSULI
palattuaaa iieljä kuukautta, kestäneeltä
Europan-matkaltaan, *on antanut
lialkaffi^ lehdiUe haastatte-
!ä»f ^IbsSIPlÄn sanoo, ettär skandina-vialaisia
työläisiä olisi tänne hommattava
runsMunmasti Ja heille perustettava
erlkoibeh toimisto. Joka huolehtisi
heistä. TarkottaÄ tietystt, että
sellatnea. Joka kykenisi hommaamaan
työtä. Samaa olen minäkin aJatdUut,
että pitäisi .perustaa, tähänkin kaupunkiin
sellainen työnvälitystoimisto,
joka kykenisi lukuIsiUe työttömille
hommaamaan työtä. Sillä hyvin useasti
ottaa tiukalle sellaisiUekin työläisillä,
työn saanti, Jotka ovat perehtyneet
DMian tapoihin Ja kieleen, puhu-matta^
atm sellaisista. Jotka, eivät osaa
kieltä, Ja muutenkin ovat tottumattomia.
Mutta eihän työttömyys ole nykyisessä
kapitalistisessa Järjestelmässä
sillä ratkaistu vaikka perustetaan
kuinka paljon tahansa toimistoja,
^illä se aina vain lisääntyy, mutta se
ratkeaa vain siten, että tehdään yh-teiskuntajärjestehnässä
perusteellisia
muutoksia. Ja ne muutokset on työläisten
itsensä tehtävä.
TOVERI PARTANEN KUOLI
/ •
täkäläisessä General sairaalassa syöpään.
Vainaja oU viimeksi Sointulan
osuuskaupan hoitajana, Josta tuli tänne
etsimään ^parannusta vaikealle
sairaudelleen.' Lääkärit tekivät hänessä
pienpn leikkauksen, mutta kun
hän oli ehtinyt heikontua vaarallisessa
Sairaudessaan, kupli hän leikkauksen
Johdosta. Vielä kuolemansa e-tä
se on yhtä paljon sukua työväenjärjestöille
kuin on tulf ja vesi toisilleen.
. V
Käsitystämme tukee vielä sekin
Beikkä; .että mainitun kokouksen istunnot
avattiin aina jumalanpalveluksella,
.puhumattakaan siitä, että
siellä tehtiin sellaisia päätöksiä,
ettei niitä tavallinen työläinen voi
juuri: oksentamatta lausuakaan.
Raivaajakin, vaikka se ei olekaan
lieikkopäisin työläisten pettä-mishommissa,
leimaa A.F.L:_n herrat
pettureiksi'ja ^vaikka miksi; sanoo
heidän särkeneen voimakkaan hii-lenkaivajien
nnionkin viimeisten
lakkotaistelujen aikana. Tekisi mieli
kopsauttaa Jteivaajaa mui^Uuu-hnni^
nafdehi'sanojensa johdosta, sillä
kuinkaB tSft.puhuiksiari Pennsylvanian
ja Ohion hiilikaiyoslakon ai-kania?.
Eifcosiä se oUnt siihen suuntaan,
että' kommunistit ne ovat jotc
ka hajottavat hiilenkaivajien uniota
ja Lewisin sakki sitä koettaa ^kaikella
voimallaan pitää koossa.
Mdtta eihän niitä Raivaajan mi^
lenilmaisuja voi ihmetellä. Se on
niin luonteenomaista polvästelyä
piäUysmiesten; intemaalin politikoil-le,
joita noskelaisiksi ' kutsutaan.
Taivastellaan kuin entisajan ukot
aamuhämärässä tupansa ovella säätä
ennustellen "Ja kun sitten ei satu
seUaiaen sää tulemaankaan, kun aamulla
ennustettiin, niin sitten sanotaan;
e t t ä tuotahan minä jo mielessäni
ajatteUn. Samanlaista saunoilleen
on näiden poliittisella aree-dellisenä
päivänä oU hän siksi elämänhaluinen,
että toimitti hantti
katsomaan tulleita tovereita hommaamaan
häneUe lääkärin muuttoa.
VIERAITA
Paikkakunnallamme, on vieraillut
tqv. Henry Ropsu Eurekasta, Califor-niasta.
Kyllähän niillä rakkauspareilla
on omat kotkotuksensa, tavataan sanoa
ja voisipa sitä samaa sanoa tässäkin
tapauksessa, kun hellemmän
puoliskon pitää tulla tuhansien mailien
päästä Ja Heikin satojen mailien
päästä toisiaan "miittaamaan" juuri
tänne meidän kyläämme. Me Jokainen
kutakuinkin tiedämme, kuinka
kovapäislä siirtolalsviranomalset
ovat meitä kohtaan Ja niinpä. ovat
mainitulle parillekin punoneet Juoniaan,
viiv3rttäneet heitä täällä. Mutta
onpa heille tarjoutunut tilaisuus olla
usein meidän Illatsulssamme.
TOVERI JACOB RAMON
kuusikymmenviisi-vuotista syntymäpäivää
vietettiin haalillamme ja se
muodostuikin suureksi Juhlaksi. Ja
kyllähän sellainen poika kuin Jaakko
sellaisen ansiaitsikln. Hän pzi, kuten
me muutkin vain sellainen tavallinen
rivimies,. mutta aina paikallaan siellä,
eikä olekaan pienet ne tehtävS?
Joissa hän kuluttaa aikaansa. Eikä
monta nuorempaakaan tahdo löytyä,
Joka esim. siinä määrin rupeaisi Itseään
tehtävillä kuormittamaan kuin
Jaakko. Niinpä hän tässäkin tilaisuudessa
käytti aikansa kirjojen myyn-r
tiln, slkäU kuin sai siihen yleisöltä alkaa.
Joka Jaakkoa Juhlan kiinnlaksl
heitteli kuin kumipalloa. ,
Riittäköön Jaakolla vielä terveyttä
pitkäksi alkaa, toiseksi kuudeksikym-meneksl
viideksi vuodeksi! Innostusta
hänellä riittää kyllä Ilman toivomattakin.
"TUUKKALAN TAPPELUSTA"
mainitsin vUme kirjeessäni, mutta
siinä eivät sattuneet aikamäärät sen
esittämiseen nähden pitämään paikkaansa.
Joten se ei olekaan enslmäl-nen
Joulukappale. Niinkuin jo ennemmin
olen maininnut, on Jöulukappa-leita
harjotuksen alla joukottain ja
siitä johtuu, etten minäkään saa i^ä-
OflSSELUSTAKiN VÄHÄSEN ;
Opisk^ tyjasisiUe ; sByttäH
vielä suurimmalta osaltann otevan
sellainen udsarralnen selKka. johon
ei kiinnitetä tarpeeksi- huomiota. Siitä
on knvaavana eämerkkinft sekin,
ettei täkäläisen kdaityssenran Jrofco-iiksUn
saavu näin runsaasti oGaaotta^
Jia kuin olisi suotavaa jänniin piedjon
kuin tälläkin . paildoOEunnalla olisi
niitä, joa» siihen olisivat • «alaisuudessa
osallistumaan. Joukossa on kyllä
sellaisia työläisiä jotka ovat kaikenr
laisilla^ tehtävillä ylikuormitettuja,
T ^ 9 nAlittdattlin papea. S»ja.
niemsn Iqrliisl'tMalpn maalt» n.
tamsä», jote SS vuotta sitten
miehEas& .kanssa asumaan tfimSn
kmtamaan torppaan. Ennen miefaen-
& fenofemaa. m i n 18 vuotta sitten,
olt' i^bitft Invannat miehen mahdcJli-
«to laioileman ^Uceen leskeU^ asuma-olkeudea
tcapässa kuolemaansa asti,
kuten on kerrottu. .
Talon: isäntä bU koitenkiii tehnyt
anomuksen lesken bäätämisdCä. torpastaan.
Ennenlraln nmherran lAK-tökkään
ehä tulia. kUrehtt isäoi^
nlmismfeJien ja renkien avulla täjir
joten heillä el ole kaUdstellen tilaisuutta
äihen osallistua, mutta, sitten
täällä. on sellaisia työläisiä paljon.
i(An& ei ole juuri mitään tehtäviä ja
toisilla el ollenkaan, joten he, jos
ketkään, olisivat hyvin tilaisuudessa
opiskeluun. -
Sehän tässä asiassa onkin ihmeellistä
allekirjoittaneen mielestä, että
kun on työläisiä jotka käsittävät että
ruumis'tarvitsee voimistelua ja muuta
treenausta, pysyäkseen kunnossa ja
normaalisessa tilanteessa, vieläpä ett
ä se i^vlstulsikin. mutta sama työläinen
el käsitä sitä. että henkinen
dön suorittamaan vaimm itse
lessa pois kotoi^ ; Jout^- vantois'
itse rakentart^-st^ kodista- viel&
lämänsft Icqpulla pote aJetuksL
LEHTÖNIEBIEN KONEPAJA SEI-SOBIAAN
Varkaudessa «Eevalta Lehtoniemen
konepajalta on ihiluneen kesän aikana
/^Uhennetty työvoimaa useita
puoU tarvitsee aivan yhtÄ tärkeästi
henkistä treenausta, pysyäkseen kunnossa,
noustakseen ylös lamaaimukr
sesta. Jpkai^väinen elämämme, ellemme
vapaa-aikoinamme joskus ota
tarmokkuistl itseopiskeluun osaa; el
Jaksa pitää henkistä minäämme kor-keidla.
likälnvastoin painuu se yhä A -
lemmaksl ja alemmaksi. Sitä ei nosta
sellaiset tupakkapuheet, jolta tavidir-sestl
käytämme Ja Joille nauraa rO-häytfime,
mutta iÄytyy lomasta käyttää
aivostoaan todelliseenkin ajatteluun.
Kim opiskelun saamme^Itsessämme
alkuun. Jatkuu se sitten kuin
Itsestään, aivan samalla tavalla kuin
on laita urheilussakin. Siinäkin kun
pääsemmie alkuun, niin tuletnine siihen
sitä enemmän kiintyneeksi. Opiskelu
on siamanlaista, siinäkin alkuun-päästyään
tekee mieli saavutuksia
parantaa päivä' päivältä. Ja oppineisuudesta
ei olö ainoastaan hyötyä
harrastajalle Itselleen, mutta koko
työväenluokalle. Tarvltta;essa voi hän
tietoisuutensa asettaa .valla&kumouk-sen
k^srtettäväksi. Ja se on saavuttamisen
arviainen hyve se. — Logger.
Kiri paikkalmnnilta
Hespero, Alta.
häni kaikkia mahtimiaan, että, milloin
niitä mitäkin olisi yleisön saavuttava
katsomaan. Mutta sen vain sanon
että haalinemme tulee niin paljon
"olemista", että kannattaa kauempaakin
tulla kyläämme joulua viettämään.
Samalla tahtoisin' metsämle-nalla
pölv.ö «levien noskelaistenkin
toiminta. Kuvaannollisesti, puhuen
sanotaan, että päiväksi; tulee pouta,
mutta kun sitten alkaakin satamaan,
niin kirotaan, että tuotahan minä
jo ajattelinkin, kun tulikin levitettyä
heinät ja nyt ne' kastuvat.
Ja manataan kovasti, että kommunistin
syy se on, että poliittiselta
taivaalta rapsehtii vettä noskelais-ten
suloisesti tuoksuvien ; luokojen
päälle./ ^f
Sellamen se on raivaajalaisten
elämän "latu. Mutta koska yleensä
kapitalistinen järjestelmä sangen
vähän panee huomiotaan vajavalah-jäisiksi
jääneiden yhteiskunnalliseen
huoltoon, r niin sen vuoksi, Raivaajakin
aaa sellaisen»; vaai^ittomana hulluna
olla aivan vapaasti ja leperrel-lä
tyhmyyksiäaiu^ N , joskus
porvareille iteelieen - hyötyä, sillä
kerrankos sellaisfia -tapälituu, että
ihan täysjärkinenkin ihminen e-rehtyy
htälun kelldiaanf
Ja näitä hullua^ kelldcaan erehtyneitä;
on paljon. Sen huomaa jo
siitäkin, että työläiset kärsivät tälr
laista yhteiskuntaa^ jossa toiset saavat
mässätä miellnmäärin ja toiset,
jotka pitävät yhteiskuntaa työnsä
avulla pystyssä, saavat. kärsiä kaikenlasta
pilkkaa, kurjuutta, vankila-
ja kidutuskatuhuja siitä hyvästä,
että tekevät hyödyllistä työtä.
Milloin httllnjen kelkassa kulkeminen
loppnu?
Lapporaaran Isko.
Eipä ole ollut pitkään aikaan
minkäänlaista kirjotusta paikkakunnaltamme
, Vapaudessa. Nyt kun
kiireet .ovat menneet ohitse, niin
on ailda tarttua kynäänkin ja piirrellä
muutamia rivejä.
Osasto on alkanut toimia vilk-'
kaammasti, sillä kaikilla on ollut
nykyisin aikaa tulla kokouksiin. Se
onkin välttämätöntä, että saavutaan
kaikki kokouksiin.
Nyt muuten ««Iisi aika saada Va-pans-
lehti. jokaiselle paikkakuntamme
suomalaiselle asukkaalle. ^ Tällä
paikkakunnalla onkin sellaisiakin
farmareita "etteivät tilaisi Vapautta
millään (mikä Vapautta vaivaa sitten,
ettei kelpaa? — Toim.), vaan
pitäisi lehti saada ihan rajantakaa.
NjTt on ollut niin kaunis syksy
ettei ole ollut kymmeniin vuosiin.
Joulu on jo. lähellä, eikä ole; lunta
yhtään. Ilmat ovat myöskin lämpöiset;
: Se on meille farmareille
hjrvä asia, sillä" siitä seuraa paljon
työtä,V vaikka ; eipä -se, työnteko
meUle; mitään vaikeaa olekaan, sillä
olemme siihen niin tottuneet. Ja
jos ei satu tulemaan yhtenä vuonna
viljaa, niin täytyy odottaa seuraavaa
vuotta, .
Miss Lempi Mäki ja Mr. Jim
Cubie' kävivät vetämässä sen lujan
umpisolmun. Häät saadaan pikapuolin
ja' kuulutaan pidettävän ne
Hesperon haalilla. Hyvää onnea
vain avioliiton alkutaipaleelle lähtijöille
f— J. M.
kertoja. Nyt t.k. 11 pnä on sanottu
Irti melkein: kaiUd työläiset, sekä
konttorihenkilökunta. Mikäli on saa^
tu kuulla. pit£ldi koko tehdasyhtiön
lakkauttaa toimintansa,
j Mistä nämä. nyt näin talven tullen
erotetut saavi^ uuden työmaan, on
kj^nalalsta, sillä heistä on usea ollut
inalnitussa tehtaassa Jo vuosikymmeniä,
ritkentaneet itselleen omat a-suntonsakin.
f "',1 • '• '•• . „ ' IM' ,m
mmmmmmmm
MYI • . I
i%Ba»nrfwiilt>
•f
„ «Ittivit pMluOtMi ioalnkBi »erilH kmt^ ^tSh>t^&am^9m;ympa^^
In alla ilHifft»nlwii1l> ' Vap-inTTTT UikiMen& ea momalaiae» henktlokuita, jo^a t«st«a^l«IldcaiEH^
iden » i i t g)irwMWI Bitoi ^ läketyfaiwä tnle «»»tyittJS. T ^. ^3
'T«l«mkia-J^^ ueaMMS «ihkSttämääa rakat eitivyetea k o i s f^
e t t ä d i ^ ^ t vanmatt jaalaksi perille. Joe «sim. maanantaiaa tvedaaa tmkka tatavat t^M-V*^*
jeeui Vapaat«ea «vat aa varmatt! ImlnviiUDaaa Saome«sa. ' Itistaiaa talleet vakat ovat HimaS^ ^
.-.tääa\tenitau^ SaomoMa j.a.a. . ., , ..--^..r, Maksamme Smk. 39:60 Ganadao dollarista:
^^^^^^^^^^^^^^^ ) ^ läkketeitee ovat $3.60 KlietriteUa. 6lkootpA- liketye Mompi taiUn fiioaempi. >
^ a » miUä tahanM otottMOa kaikkiia Saomea saaUteikia ja yksityUUla kaa-
YU neljät^la miljoonaa merkkaa moletty tämän vaodea ajidU ja yfat^^
knUcnnut.'
Me emme ketään kukote läkettämääa »kaa Saomeea, ^matta joa aUta slaao^kenraa JäketetS^,
niin jokdonmakaUinta on tekdä läketyk^nÄ oman Ulkkeenta, Vapaaden. vaUtykeella.
, Takaaktena Vapanden kymmenien lakantiea dollariea velattomat omaUaadet seka nseaa kymmenen
tnkannen dollarin rakavarat.
Tekkää lähetykset osotteella:
• .H
Box 69 VAPAUS m\m, Ont.
HORJUMISTA JA BITONNTTTKSIX.
VASrAAN
Aserit)eidishanln kommunistisen puolueen
Bakun komitea on täysistunnossaan
pettänyt täydellisesti yhtyä
puolueen EiRl.-n Moskomi Järjestölle
antamaan julistukseen. Luokkataistelun
kärjistyminen, kireä sdneelUnen
asema, valkeudet kasvun alalla, — sanotaan:
täysistunnon päätöslauselmassa
— ovat niitä tekijöitä, Jotka'syn^
nyttävät hbrjimtaa min työväenluo^
kan eri kerröst^^ knln" puolueenkin
eri ryhmien ke^ndessa'. Sillä poh
Jana syntyy tiskin ajatuksia maamme
teolllstuttaxnlsek^oietun kurssin
uudeUeen tarl^tan^sest|t, Ja luopu-mlsesta
maatalouden koUektivlsoimi-sesta
puolueen 'XV edustajakokouksen
tekemien , jälätösten muuttamiseksi
völmakkaaista hyökkäyksestä
kulakkeja Ja kapitalistisia aineksia
Vastaan erilaisten^ myönnytysten an-tamlseksr
kulakeille Ja nepln laajentamiseksi
maaseudulla.' \ Tälbdset
jidlelialat 6vat oikean sijrjätäipumiikr
sen ilmaisuja puolueessaänmii. '
* "B^sxm komiteani* tÄyslsftöitö kfehölt-taa'
kalkkia puöluejärjeltöjä jk yksityisiä
jäseniä käymää!^ jokapälvjU-sessä
työssään pettävää 'taistelua
oikelstovaaraa vastaan. Täysistunto
kehoittaa kaikkia jatshelkkoJa Ja
järjestöjä volmlstuttamiaan taistelua
opportunisti horjahduksia ja trots-
. kilalsen opposltsloohin Jätteitä vastaan.
•
LENINGRADIN TEOLLISUUS NOUSSUT
VIIME TALÖUSVUONNA
31 PROS. >
Syyskuussa i^ttyivät yleensä työläisten
lozna^t. jotka olivat vaikuttaneet,
että Leningradin teollisuuden
tuotanto jonkun verran al^ni kesäkuu-kausina.
Mokuqssa oli,; tuotanto 120
milj. 200 tuh.rpl., mutta syyskuussa
SUOMETA
VANHUKSEN SURKEA KUOLEMA
VJc 31 lÄlvää vasten yöllä klo
puoli 2:n tienoissa huomattiin tulen
olevan Irti Säämingin pitäjän Pullln-lahdessa
olevalla eräällä pienellä palstatilalla
sijaitsevassa asulnrakeijpuk-sessa,
Jossa asui yli 70 vuoden ikäinen
leskivaimo Henriikka SonnL Parissa
tunnissa oli rakennus palanut
poroksi Ja myöhemmin pidetyssä po-liisitutkinnossa
kävi selville, että myös
vanhus oli palanut kuoliaaksi asun*
toonsa. ••„.••• •
OHRANAN OTE .TISI
T. k. 6 pnä laskivat Rovaniemellä
ohranat komeroistaan vapaiksi toverit
Eelis Kfottilan ja Veikko Kem:|^
paisen, kun ei mitään heitä vastaan
ollut todistettaessa; Hei^, oU kyllä
syytetty kommunistiseen pudhieeseen
kuulumisesta ja lentolehtisten levityksestä,
mutta kun eivät esitetyt todisteet
tällaisesta edes ohranoitakaan
tyydyttäneet, heltiä ote tällä kertaa.
Miehiä oli pidetty vangittuina jo
yli kaksi Viikkoa.
Jo 133^ milj., siis nousu 11 pros.
Talousvuonna 1927—28 oli Leningradin
teollisuuden tuol[anto 1,351
milj. rpl, mikä on 31 pros. enem-xnän
kuin v. 1926—27. Eniten nousivat
vaatetusteollisuus 105 pros. (yli
kaksinkertaisesti,) nahkateollisuus 44
pros., sähköteollisuus — 43 pros, kemiallinen—-
40 pros. ja metalliteollisuus
— 24 pros. "
Ennaatolta laadittu tuotantosuunnitelma
ylitettiin 3 pros,, silloin kuin
V. 1925—26 Ja 1926—27 tuotantosuunnitelmat
Jäivät täyttämättä 6--7 pros.
Syyskuussa nousi työl&isten lukumäärä
puoli prosenttia. V. 1926-^27
lisääntyi työläisten luku 29,000 eii 14
pros, •
Yhden työläisen päivittäinen työn-tuöttavalsuus
nousi 10.8 pros^ (edelL
vuonna 11.2 prois.), , keskimääräinen
työpalkka 10.3 pros. (eäell. vuonna 10.5
pros.
MATTI KOKKO kUOLLUT
Puzudnen Karjala kertoo:
Lokakuun 18 p:nä kiioll Leningradissa
toveri l^Iatti Kpkil»^ 57-vuoti-aana.
Toveri Elokko qU
H)3lsingistä. Häh oli Suomeii työväestön
vapausliikkeen veteraani,f otti
osaa jo Viaporin kapinaan ja pakeni
.sen kukistuttua Amerlkaan. Myöhemmin
hän palasi takaisin Sucsneen,
taisteli vuoden 1918 pnakaartin riveissä
ja joutui vankilaan tuhansien muiden
miikana. Sieltä häx^ pääsi ehdonalaiseen
vapauteen v.^ 1924. Pari vuotta
sen jälkeen tuli hän Keuvosio*
liittoon toimien täällä Leningradissa
Ja myöskin Karjalassa, xmtualla.
Kauan ei toveri Kokko kuitenkaan
saanut enää käyttää voimiaan rakennustyömme
hyväksL Valkoisen vallan
vankileirillä olinhan isaanut "muistoksi"
keuhkotaudin. Päivä tuli. Jolloin
hän^n täytyi erota toverelEciaan
ainiaaksi Hänen viimeiset sanansa
olivat: '*Esi haluald' nähdä muuta
kuin jsen, että :&l^lngin työväentalon
tornissa vielä liehuisi punainen voiton
[lippu pysyväisesti...." '
UUSIA KULTTUURILAITOKSIA
AVATTU LENINGRADliSA
Lokakuun 11 vuosijuhlana avattiin
Leningradissa useita kulttuurilaitoksia.
•
Volodarskhi piirissä avattiin kulttuuritalo.
Joka on neljäs Leningradissa;
Useiden tehtaiden yhteyteen
avattiin \iusia Uubeja, mm. Vasili-ostrovissa
uudS&tirakennetussa talossa
metallityöläisten klubL Moskovan-
Narvan piirissä avattiin suuri
työväen Mrjasto. Jossa on jo 15.000
kirjaa. Lastenseimi-verkkoa laajennettiin
huomattavasti, Yksi kaupun-girk,.
suurimmista lastenseimista avattiin
Volodars^ pihrisäl taloon, Josta
työläisten vaatimuksesta hiljattain
karkoltettiin Leningradin lahkolaisten
päämies — Tshurikov.
Moskovan tulliportin takaisessa
kaupimginosassa luotUn perustukset
suin-en koulun rakentamiselle. Anit-sk<
mn palatsiin avattiin ylelsliiton
kunnallistaloudellinen instituutti ja
sen yhtejrteen käytännöllinen akatemia.
. Moskovan-Narvan piirin kulttuuritalossa
perusettlln enslmÄlnen työväen
musUulallnen teknlkuml. ^es-klkaupmigln
piirissä oli Järjestetty
näyttely neuvostoteollisuuden saavutuksista
11 vuonna.
NUORISON OSASTO
Kannattakaa Youni?
Workeria
The Yöung Worker on ainoa Canadan
työtätekevät nuorison feng-lannlnkleUnen
äänenkannattaja. Jokaisessa
numerossa |
Tags
Comments
Post a Comment for 1928-11-30-03
