1955-04-14-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
VAPAUS
MUM»a Sfor. «S» 2917, -J>tttlwrtetd
i t «eeond d a » naU bf tb» Fo»(
OCDee OoniftncDt, Otttn. Pub-
Xksnktoyi «ad Sattntf»]» bj v«pus
nuUabliv C t o n i M i v l ^ 100*102
roefiiao»: Ba$. OtSoe OB, 44»i
S.8akaL gflttorW>fiMnnfl MiiUng
Km St. Wi„ eväbaxr, OaU Caaadk.
llfe.7«Ptltlb«m
Tb4lsf>tloiM: 1 fk. tm 0 kk, 4A»
IfffcM0ekk.4.76
- 1 * * **
Jm
va ajatus
Vaätfen inaakuota^UituJcselta enemmän avustusta urbeilutoi-ininnan^
edistämisen, hyvkksi, Westem Ontarion yliopiston fyysllisen >
opetulöin johtaja, professori Earl F. Ziegl^r sianot viime maanäntaiiia
Torontossa pitämänsä.puheen yhteydessä^,että CanailaÄ.ylJ^isto-jen
pitäfer-"*"- :..«.:-*- *—• —-tmj tiJf-Lj-.-^-j
annetaan
<'5ieid^^iitäyt^|iio|)uä/urheili salaisesta ayiistäi^stj^'*^!
sanoi professori Zieg^er, "Mikä on tärkeämpää kuin pojan reheiifeyys?"
Pankaamme urheilijoiden avustaminen pöydälle, eikä pöydän alle.
Minkälaista laitosta me todella hoidamme ^ laitonta uhkapdipaik-kaako?,?'
^
kiinnittää aivan liian vähän huomioa amatööriurheilun edistämiseen
ja sen johdosta on kehittynyt tilanne, missä yliopistot -—ja nekin
V ^'liikeperiaatteiden" kannustamina — antavat pöydän alitse salaista
avustusta joillekin armoitetuille urheilijoille ja-jalkapallbpelureille.
• Eikö olbi tuhannesti parempi, että maakuntahallitus — yhdessä
• Jiittohallituksen 'kanssa — luovuttaisi .vuosittain vissit rahaisummät
yliopistoille, kansakouluille ja karkille urheiluseuroille amatööriurheilun
kehittämistä ja edistämistä varten? Siten varattasiin urheilumahdollisuudet
suurille joukoille ja mitä suuremmat nuorisojoukot voitai-rsiin
kiinnittää: urheilutoimintaan, sitä enemmän ja nopeammin nousisi
myös "tähtiurheilijoita", jotka voisivat kunnialla puolustaa maam-
^me^värejakansainvälisissä urheilukilpailuissa aina olympiakisoja myöten.
Fyysilliseen kasvatustyöhön perehtyneenä henkilönä professori
Ziegler tietää, että nykyinen järjestelmä, jonka puitteissa avustetaan
salaa pöydän alitse joitakin armoitettuja urheilutähtiä, ei vastaa sen
paremmin urheilevan nuorison toivomuksia kuin maamme urheilutoiminnan
yleistarvettakaan.
: Mutta (}ntarion^^^n osoittanut suorastaan
vihamielisyyttä urheilutoiminnan edistämistä koskeviin iseikkoihin.
' Ottakaamme esimerkiksi vaikka koulut. Sodanjälkeisinä vuosina
: conOntarion maakuntah vähentänyt jatkuvasti osuuttaan uusien
Vkoulujen rakennuskustannusten maksussa/Toisaalta väestön jatku-
'vaiiilisääntymisen johdosta t a^ joukkomitassa uusia kouluja ja
vanhojen koulujen laajentamista. Mutta nykyinen toryhallitus on
määritellyt koulujen urheilusalit "ylellisyydeksi" (frills), joiden ra-kentamfeesta
johtuvat kustannukset jäävät kokonaisuudessaan kun-
: tien kannettaviksi. Ja" kun kaikki kunnat ovat köyhiä ktiln kirkoUr
erotat -—! kiitos siitäkin' maakuntahallituksen epäoikeudenmukaiselle
ohjelmalle r - niin tulokseksi'&aadaan, että monista nyt rakennetta-
'M^ tai jos ne kaikesta
-ihuoUnutta rakennetaan, ne tehdään niin^^^p^^^
: 'lähimainkaan tarftöitustaätl. Toliin'sanw^
. voimi^teljuMlien'raise
V;il.«^ii.<€kee entistä vaikeamn»aksinousw
\:iujbfeUutoimibtaan osaUisturhisei|. Tämä siitäkin huolimatta,.vaikka
näiden; kouliljen rakentaminen' jää juuri nyt ^kpuldssar olevieri lasten
I f^alBettayaksi,'iillä kaikki Ontarion koulut i:aVennel[iäan, nyt velkal-jpä^
omaila, mikä on maksettava takaisin 20 vuoden kuluttua. •
Käytännöllisesti 'katsoen tämä tarkoittaa, että miljoonan dollaria
maksavasta koulurakennuksesta joudutaan- korkomenot huomioonottaen
maksamaan ?1,600,000 ja leijonan osuus siitä Jää juuri nyt koulussa
olevien lasten maksettavaksi — vaikka heiltä kielletäänkin nyt
voimistelusalien käyttömahdollisuus.
>rJuuri näitä seikkoja silmälläpitäen professori Ziegler arvosteli
•hyvin terävästi toryhallituksen opetusministeri Dunlopia "frill-ohjel-masta"
minkä mukaan voimistelusalit edustavat muka "ylellisyyttä"
vielä herran vuonna 1955!
Me olemme vakuuttuneita siitä, että Ontarion väestön valtavan
^ suuri enemmistö yhtyisi professori Zieglerin arvosteluun, jos se saisi
i todelliset tiedot siitä, miten kylmäkiskoisesti, välinpitämättömästi ja
; _ tuomittavasti nykyinen toryhallitus suhtautuu nuorison urheilumah-
^ dollsuuksiin. Urheilijain ja urheilun ystävien sietää pitää nämä seikat
mielessään lähesty vien maakuntavaalien aikana.:
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Erfk UofUkk», Port ArTnurista.
täytti maanantaina, huhtikuun 11 piaä
76 vuotta,'
Hewa Lappalainen, Pott Arthurista
täjrtti maanantaina, huhtjQuiun U pnä
76 vuotta.
Mrt. Iflliaa BftaH. Lon$ Lo^e, täyttää
perjantaina,. huhtiJcuun 15 pnä 94
vuotta.
vniUap loafckola, Wef^t£xs Co.nner
täyOdä^^^j^rJantaina; : h u h ^ 15
pni'65^i^9Ötte.--•'••^^^ " "f • •
< lohn|;Kopl^tm,;Wllcox £ake, Ont
«t4yttl'?ÄUs5?uvn 29.-päivänä 75
isun-jMmtaM:;^|
lit^|S|^|^ 17 pnä 60 vuotta:
^ ^yiiafeflöfoiev^^ Ja tuttavain
onnentoivotuksiin,'
ronjois-i^nt. riKKuuuct
Kifj, Oscar B«!r wmwntulon Ja rapauttaisi heidät
iHudÄon Bay-yhtiön turmiollisesta
PohjoiB-Ontarion rittaudet . ovat > jjoujouksesta.
aavistamattomia — mutta näitä rik-kaukda
ei kehitetä. HAATAIOUSMAIIDCOXIiitXDET '
Monien vut^slsatojen ajan aen Jäl- PoiJjolsen njahdoUlsutxdet ovat niin
keen J(un valkoiset valloittajat saa-' monipuoliset ja rajattomat, että on
puivat uuteen maalimaan, pidettiin vaikea edes luetella niitä-
Poh Jois^Ontariot;» arvottomanaaluee- Ottakaamme erimerkiksi maata*
Kysyfflyksiä ja
vastauksia
TESTAMENTISTA
Kysymys: Minä tein äskettäin testamentin
lakimiehen avustamana
mutta kun asiaiiirja oli valmis niin
lakimies el antanutkaan testamenttia
minulle vaan sanoi tallettavansa sen
kas:a^icaapissaan. M^nä haluaisin tie-r
tää onko hänellä oiiceus pitää haUus-saan
minun testamenttini, — Vanha
nainen.
VasUtiis: ; Te saatte tehdä testa-menttlnne
kanssa kuten te itse ha-hiatte.
Voitte pitää sen missä haluatte
tai luovuttaa sen säilytettä;väksi
sellaiselle henkilölle, johon luotatte.
(Monet lakimiehet aaattavat muitta
puheitta pitää laatimansa testamentin
hallussaan testamentin tekijän
kuolemaan saaikka, varsinkin sellaisissa
tapauksissa, että testamentin tekir
Jät ovat ollieet aikals&mminkm teke^
mlsissä saman lakimiehen kamjja;
Monet heistä tekevät sen vielä siinä
tojvossa; että he saavat testamentin
tekijän kuoleman jälkeen testamenttia
Jcoskevat lailliset asiat ajettavaik-seen.
Te voitte siis vaatia testameatJn
pois laklmieheltä Jo.'( sitä ha.uatte ia
iällyttöä sitä missä tahansa,
•j&j' entinen testamenf'. ei tyydytä
teitä voitte milloin taucnsj teettää
tai.:laatia uuden testamentin, hiikä
tekee ai'kaL't7mmin laaditun mitättö-;
maksi.
na, missä ölJ vain kiveä Jä metsää. | lou», Jota on eniten aliarvioitu. Huhut
Mitä muiit «anovat
UUOLESTCMISEN AIHETTA
KEROAKSI
" 'Höman Events" huomauttaa, että
Yhdysvaltain eräät sotlaalliset huo?
mioitsljat ovat vähän pettyneitä
NeuvöstolUton marsalkkoihin nähden."
"He pelkäävät, että punaisten
väitetty hyökkäysuhka Pormosan
salmella peruutetaan ja niinmuodoin
Kiinan punaisten murskaamismah
dolllsuxjs menetetään tai se siirtyy
•tuonnemmaksi."
•He siis haluavat sotaa, toista Pearl
Harborla?
• (Kuinka hulluja' voivat ihmiset olla
atomUcaudella!
— Dorothy Thompson, maa-llsk.
28. pnä.
: Pulinaanko sitten hampaat naulaan?
. 'Kuten on lehtemme julkaisemissa uutis-; ja paikkakuntakirjeissä'
kerrottu, qn väestömme laajoissa piireissä suurta huolestuneisuutta
siitäi mitä tapahtuu niille tuhansille ja tuhansille työttömille,. Jotka
r ovat saaneet ns. .''hätätila-avustusta'', minkä jakaminen päättyy huomenna,
huhtikuun 15. päivänä.
Tätä 'hätätila-avustusta" annetaan vuoden alusta huhtikuun 15.
, päivään mennessä niille työttömille, jotka ovat sitä ennen loppuunku-luttaneet
työttömyysvakuutusmaksunsa. Kysymys on siis pitkän aikaa
•työttöminä oll»ista henkilöistä, jotka ovat ehkä kaikkein kipeimmin
• avustuksen tarpeessa. Mutta vaikka liittohallitukselta on anottu, pyydetty
ja vaadittu, että tätä "hätätila-avustusta annettaisiin edelleen-kui,
työministeri Milton F. Gregg on kuuri kuin kivi ja kieltäytyy
jatkamasta näiden vastoin omaa tahtoaan työttömien armeijaan heitettyjen
ihmisten avustamista.
.On arvioitu, että tätä '•hätätila-avustusta'''annetaan tällä kertaa
yli 130,000 työttömälle — mutta huomisen jälkeen näiden tuhansien
työttömien täytyy tulla toimeen omillaan, mikä tarkoittaa sitä, että
he saavat panna "hampaansa naulaan", sillä luvattuja ja paljon mainostettuja
!'kesätöitä" el ole vielä missään saatavissa — ja Canadan
työttömien lukumäärä ylittää vieläkin 600,000.
Jos näille "hätätila-avustusta" nauttineille työläisille ei varata
jotakin turvaa, niin heidän avustuksensa lopettaminen aiheuttaa sa-nolnkiivaamatonta
inhimillistä kärsimystä. Me olemme kuulleet, miten
;epätoivon valtaan joutuneet työttömät 'perheitten päät" ovat jättäneet
kotinsa -^hyljänneet vaimonsa jä lapsensa, jotta heidän rak-
»Jkaimpansa voisivat saada kuntien avustusta. Me olemme lukeneet
: ;.miten työttömät työläiset ovat tehneet joitakin pikkunäpistelyjä van-riiikilaan
päästäkseen siinä mielessä, että kunnanhallintojen täytyj' ryh-
.;,tyä elättämään heidän perheitään. Me olemme kuulleet, miten äiti on
i^jrrrttänyt tehdä itsemurhan sen vuoksi kun hän ei voi työttömyyden
•johdosta huolehtia lapsistaan.
•r Tätä kurjuuden ja inhimillisen kärsimyksen luetteloa voitaisiin
..^.jatkaa paljon pidemmälle. Mutta jos näiltä tuhansilta työttömiltä nyt
4^-wIkielletään"hätätila-avustus", kuten on aikomus, silloin heitetään taas ^
'I;Jukem3ton määrä isiä, äitejä ja lapsia sellaiseen epätoivon tilaan, että
,-he eivät voi olla vastuussa läheskään kaikesta sihä mitä he tekevät.
Meidän mielestämme olisi tätä hätätila-avustusta annettava sii-
*^^hen asti kunnes on löydet^ty työmahdollisuuksia kaikille työtä haluamille.,
Samalla kertaa liitto- ja maakuntahallitusten konferenssia suun-
UUSI "ENNÄTYS"
New York. — Jaltan asiakirjoista
käytävä väittely on naurettavaa. Nykyaikaisen
henkilökohtaisen diplomatian
huoleatuttajvana ikuvana näls.tä
asiakirjoista el paljastu mitään-uusia
historiallisia totuuksia eikä niiden julkaiseminen
auttanut mitään asiaa,
paitsi sen. että Amerikan .vaikutusvalta
yleensä.ja eracoisesti mr. Dul-lesln
arvovalta laski entistä ailhalsem-paan
tasoon . : . —Dorothy Thompspn.
Toinenkin yhtiö
haaveilee luonnon-kaasun
putkilinjaa
Ott3wa. — Westcoast Transmission
Company on Jättänyt parlamentille
anomuksen, että sen sallittaisiin laa-?
jentaa toimintansa British Columbian
Ja Albertan maakunniista Saskatche-wanin,
Manltoban, Ontarion ja Quebec
maakuntiin. Anomuksen käsite-
'tään merkitsevän sitä, että tämä yhtiö
oliol halukas rakennuttamaan
luonnonkaasun putkijohtollnjan A l -
bertasta Itä-Canadaan. Kuten tiedetään
on Trans-Canada Pipe Lines L i mited
suunnitellut .samanlaisen putr
kljohtollnjan rakennuttamista, mutta
on toitalseksl epäonnistunut suunnitelmiensa
raholttamisyrltyksissä.
Trans-Canada-yhtlö oli pyytänyt Joku
aika sitten hallltuQcsen apua hank-kelttem
»! rahoittamiseen, mutta epäonnistui
siinä kun .se ei suostunut
vaatimukseen, että hallituksen lainaamat
varat voitaisiin muuttaa ajanoloon
Trans-Canada-yhtlön osakkeiksi.
Joten yhtiö olisi joutunut sitä tietä
halllluksen kontrolloimaksi Ja omls-
Vielä 1930-luvulla kutsuttiin : tätä
aluetta Und|ksi-Ontarioksi. vaikka
tosiasiassa «en historia on /vanhempaa'kuin
Etelä-Ontarion.
Varhaisimpien aikojen retkeilijät Ja
turklskaupplaat tunsivat tämän
alueen 4o !vuosisatoja £itt«n. :!Mutta
Hudson Bay^yhtiöti^ edeltänyt^ybtlö.
saatuaan kontrolliinsa kauppaoikeudet,
vastusti näiden alueiden tutkimilta.
Yhtiön tuxkJskauppiaat; eivät
itsekään kulkeneet jQrvemmälle sydäii-maille.
He tyytyivät kulkemaan Jokia
myöten Ja vastustivat toisten l i i k i u -
mlsta "heidän alueiUaan". Heitä kiinnosti
ainoastaan turkiskauppa.
Seikka, joka kuvaa heidän välinpitämättömyyttään,
on se.: että yhtiöllä
on ollut 250 vuotta menestyksellisiä
kauppakeskuksia James-lah-deUa,
mutta slUä ajalla eivät ole pitäneet
minkäänlaisia tilastoja vuoroveden
laskusta Ja noususta ja eivät
ole valmistaneet merenkulkukarttoja.
Vielä vuonna 1900 Ontarion pohjoisosa
CPR:n rautatien pohjoispuor
lella oli melkein kokonaan tuntematonta.
Sinä vuonna Ontarion hallitus
hyväksyi laajan tutkimussuunnitelman.
Senjälkeen alkoi kehitysvaihe,
joka levisi aaltomaisesti. Tämän ,ke-hitysvaiheen
huippu saavutettUn toisen
maailmansodan aikana, mutta
senjälkeen on Prostirt hallituksen toimesta
viety kehitystä toiseen suuntaan
HJyymällä rikkaudet; polkuhinnoista
. yhdysvaltalaisille piireille.
Pohjols-Ontarion kehitysmahdollisuuksia
ei ole vasta kuiii pinnallir
sestlkoskettUi SeUainen halUtus, Joka
palvelee Canadan todellisia etuja,
voisi käyttää sen rajattomia rikkauksia
aloittaakseen kehitysvaiheen, joka
tekisi Canadasta yhden johtavim-man
teollisuusmaan maailmassa.,
MERISATAMA
Viime^vuoslsadan vaihteessa Ontariota
huolestutti merisataman puute.
Vuonna 1932 Temiskamlng and
Northern Ontario Rallwayn valmistuttua
Mooseneehen. merisatama|i
toive toteutui.
Mutta Joensuun ruoppaaminen Ja
syventäminen; joka oUsl ollut- varsin
ykslhkeftalnen tehtävä, /jätettiin tekemättä.
Suoritettuja tutkimuksia
koskevat raportit Uästä asiasta-^n
sopivasti unohdettu.
-Mooseneen satamassa-voisi olla
kas liikenne kuusi kuukautta yuodesr
sa. mikä'-onverratliävlssa moni^i
maailmankuuluihin satamiin.
Ontario on merenranlamaakunta.
Sillä ei ole ainoastaan merisatama
Mooiscneessa, vaan sen lisäksi maakunta
voisi kehittää menestyksellisen
kalatalouden Hudson- Ja Jamesr
lahdilla. Liittohallitus on yhden tiftr
kimusretken perusteella tullut johtopäätökseen,
että kalastus näillä vesillä
ei ole taloudellisesti kannattavaa,
mutta monet muut asiantuntijat
välttävät asian olevan toisin. ,
Viime vuosisadan vaihteessa äuun-"
rilteltUn Jatkaa Quebecista Lake St.'
Johnin rautatietä James-lahdelle
juuri kalastusta sihnälläpltäen. Vuonna
. 1933 TNO rautatieyhtiön insinööri
W. «.Maher eräässä tutkimus--
raportissaan kirjoitti: . . purotrour
tujä ja siikoja löytää kaikkialta. MutA
ta lahden pohjoisosassa kalastus paranee
ja merltroutuja (lohia) on havaittavissa
niin runsaasti, että yksistään
sen perusteella voisi lahdesta
kehittyä mantereeemme Johtavimpia
kalakeskuksla."
Liittohallituksen vuonna 1914 toimitettu
tutkinto korosti siikojen tärkeyttä
kalatalouden' perustaksi. Samassa
raportissa osoitetaan myös
mahdollisuus kehittää, kalasäilyke-teollisuus,
jonka perustana olisi eräs
siian sukulaiskala.
Liittovaltion kalastusministeriö a l kaa
käsittämään, että tällaisia mahdollisuuksia
on olemassa; Viime heinäkuussa
sain kalastusministeriöltä
tiedon, että Jäämerellä toimitetaan
kalastuskokeitä Ja että mahdollisesti
että Pohjois-Ontariossa ei ole muuta
kuin paljaita:kalliolta, m;ssä on alituinen
hallan vaara, tulisi kerta kaikkiaan
osoittaa paikkansapitämättö-miksi.
Nämä huhut öyat alkuisin niiltä
miehiltä. Joiden tehtävänä oli etsiä
kultaa,: Todellisuus on : »ivan
toista.
On hyvin kyseenalaista, että edes
40 prosenttia Pohjois-Ontario.<ita 'on
kivistä Ja ainakin savi vyöhykkeellä,
mikä; käsitläävie miljoonaa eekkeriä,
on vähän kiveä. Rarinil^otasangolla
ei löydy lainkaan kiveä. Se on vanha;
merienpohja, Jozsa saven päällä on
kahdesta kymmenen jalkaan suoperäistä
mustaa :multaa. Ainoastaan jokien
varsilla, missä vesi on syövyttänyt
maan, näkyy peruskallio. Silika-hiekan
j a kalkkikiven runsaat esiintymät
joidenkin jokien varsilla ovat
osoituksina tästä ; kuivuneesta merestä.
Tobolskln maakunta Siperiassa sijaitsee
55 ja. 70 pohjoisleveysasteen
välillä. Sen väkiluku nousee yli kahden
miljoonan. Siellä kasvatetaan
vehnää, oliraa, ruista sekä kauraa ja
vointuotanto on huomattava. Rautatien
päässä sijaitseva Moosonee on
vahan pohjoiseen 51 pohjoisleveysas-teesta.
Vuoden keskimääräinen lämpö
on 58.5 P., kun Edmontonissa vastaava
luku on 59.1. Edmontonin ympäristöllä
ei ole lainkaan metsiä kun
sensijaan Moosenee on kokonaan
sankan metsän ympäröimä, - ja on
tunnettu tosiasia, että metsät aiheuttavat
kylmemmän sään. Nykyisin tämän
alueen ' asukkaat kasvattavat
karjalleen >ohraä ja omia tarpeita
varten perunaa, salaattia, sipulia Ja
vieläpä maissia; sekä tomaattia.
Savivyöhykkeestämme puhuttaessa
on huomlotava, että se sijaitsee 49. le-"
veysasteella. mikä on <Winnipegistä
etelään. Ilmasto on myöskin verrattavissa.
Sen mukaan kun maa raivataan,
ja kuivaj^n, muuttuvat myös-
I eavivyöbykkeen asukkaat ovat jo
huomioineet eäasuhteissa muutella,
vaikka aluetta on varsin vähän kehi«
tetty.
POhJqls-Ontario on toikin puolin
valmis uudisraivaajille. Se voisi helposti
elättää 4 tai 5 kertaa suuremman
tväestön.. Verrattuna muBiin
alueisiin, jotjca on avattu uudisasukkaita
varten, on tämä alue varsin
edullisessa asemassa. Sen läpi kulkee
maantie^ ja teiden rakennukseen
tarvittavia aineita on helposti saata-visza,
siellä on hyvä rautatiepalvelu
ja nykyiset kauppalat muodostuisivat
kulutusr ja kauppakeskuksiksi. iMutta
nälkavuc^len aikaisia tapaa, JoUqiii^
sinne kuljetettiin työttömiä perheitä^
ja heille annettiin: muutama kana,
lehmä Ja työkaluja, ei pidä toistua..
SOTILAIDEN ISÄNNÖIMÄ '
Ehkä syy, miksi hallitus; el halua
kehittää asutusta savi vyöhykkeelle,
on siinä, että siellä on Yhdysvaltain
lentovoimla. Yhdysvaltain lentqyoi-ir.
at ehkä pelkäävät; että canadalaiset
'•talonpojat'* olisivat heidän joukkojensa
tiellä, joitten mlehlttämänä
•pohjoinen alue on nyt.
Savivyöhyke on samalla tasolla
kuin Pinetree radar linja; joka on
Yhdysvaltain rakentama ja myöskin
heidän hallussaan tällä alueella:: .
Yhdysvaltain lentovoimien Joukoille
on annettu määräykset olla
niin; etteivät herätä erikoista huomiota.
Alueella ei näy sotilaspukuja,
vaikka he asuvat kaikissa alueen
kauppaloissa Kirkland Lakella. Ra-more&
sa. Mathesonlssa ja Timminsis-sä.
Pinetree radar-UnJan tärkein
kohta täällä on ^lähellä iRamorea sijaitseva
hälytysasema. Asema on s i joitettu
korkealle mäelle ja on se
nähtävissä monien mailien, päähän.
Varsinkin Ramoreri asukkaat ovat
pahoillaan siltä, että heiltä on kiel-,
letty. kulku monia neliömailia käsittävällä
ageman ympäröivällä alueella;
mikä on e%stetty aidalla.MHeidän
mielipiteensä Ilmaisee hyvin useampien
asukkaiden kirjoittajalle tekemä
huomautus: 'Se on suunnattu väärään
su^ntaan^ (Aseman havaintolaitteet
on suunnattu vain pohjoista
kohti.) Jänkkien pallojoukkueella on
vielä voittamatta yksikään peli Ija
pelatessaan heitä tervehditään huu-
Toronto, — m i l ä pidetyt CCF:n
maafcuntakokouksessa hyväksyttiin
vaatimus, että Toronton yliopiston
Johto»! «iUysl: kansanvaltaistettava sir.
ten. että rikkaus ei olisi edellytyksenä
yliopiston halhntoneuvoTton-jäsenten
valinnassa. ;33:(d:ouk$essa tor
dettUn. että yllopteton.johdossa on
nyt pieni ketään edustamaton ryhmä
rUckaita^Iiikemlehlä, Asiaa koskevan
päätöslauselman olivat esittäneet
mainitun ylloii(iston opiskelijat. .
BADTAA IA TEBXSTÄ
Joitakhi vHkkoJa sitten löydettiin
savlvyöhykkeen liepeeltä noin 30 mailin
etäisyydestä Kapuskasingista rau-taesiintymä.
1 Vaikka tutkimustöitä
ei ole vielä laajalti suoritettu, alku-tutkinnot
osoittavat, että kyssroyk-sessä
on laaja rautaesilntymä, Jonka
rautapitoisuus on yli 50 prosenttia.
•Tästä .avautuu pohjoiseen terästeollisuuden
.kehitysmahdollisuus. Jolla
olisi edullinen sijainti marklänol-hln
nähden ja olisi lähellä yli mantereen
kulkevaa rautatietä. Sen lisäksi
voisi pohjoisessa sijaitseva teräsr
teollisuus, käyttää raaka-aineeksi
Boston Creekin malmia sekä Hudson-lahden
Belcher-saaren malmia.
Kapuskaslngin alueelle olisi edulli-
Terästeollisuuden perustamisella
suuksia myöskin muihin teräksen valmistuksessa
tarvittavien aineiden
santiin nähden. Posliiniteolllsuuden
sivutuotteena tulisi riittävästi silika-hiekkaa.
^
Keuhkoku
miehen Juo
ritet:uaan i
"Oletan, c
soitatte ita
trumenttia.'
••Alvan'n:
: "Se selitti
'Keuhkonju
k-orkuäpää
jostakin epi
sesta. Mini
soitatte?"
"Harmoni
N(
Mies yrit
slakseen ml
tänyt tUant
meln hän ?
•*Ha-haluati
tuhlaamlses
:''S:yllä va
'Tar-tark
mautti kosi
' E i se ii
Cochranesta pohjoiseen lähellä
rautatietä on laajat. saviesiintymät,
jotka on arvostettu paremmaksi kuin
ulkomailta tU9tu savi. Tämä savi kelpaisi
mainiosti tulenkestävien tillien
valmistamiseen, uunien vuoraukseen,
ruukiastioiden. tekoon ja pesuammei-den
valmistukseen.
kin I sääsuhteet. Jotkut »'vanhemmat doilla:"Menkää kotiin jänklt"
tulevaisuudessa tapahtuu uutta kehitystä
kalastuksen suhteen Hudson-lahdella.
Pohjoisalueemme eskimoiden Ja i n tiaanien
tulevaisuus voisi olla riippuvainen
<kalatalouden kehityksestä.
Kalastus tarjoaisi heille itsenäisen
Vaahteran mahla juoksee taas ja sitä kerätään suuret määrät
Ontarion ja Quebecin metsistä. Vaahteramnahlaa on Canadassa
kerätty sukupolvien Vajat, mutta kuten kuvasta näkyy, tänoäkin
"teollisuusala" modernisoituu — Isoisän käslporan tilalle tulee konevoimalla
käyvät porat. ,Kuva otettu Vivian metsästä Ontariossa.
KULTA JA URAANI
Kulta on tähän asti ollut teollisuuden
perustana pohjoisessa. Ainoastaan
Etelä-Afrikka kapitalistisessa
maalimassa tuottaa enemmän kultaa
kuin Ontario. .
Mutta nykyisin kaivosmiehet ovat
kansallisen Ja maakunnallisen kulta-;
teollisuutta lamaantavan politiikan
uhreina. Monet kaivannoista on suljettu
ja sadat kaivosmiehet ovat menettäneet
työpaikkansa; ja samalla
hallitus on. apurahoilla taannut kaivosyhtiöiden
voitot.
Uraania, joka on vielä arvokkaampaa
kuin kulta, on löydetty runsaasti
jBlind,RJverin:alueelta* Huron*järven
pchjolspuolelta.^/^eh koritfblU "ja Ite-hittämineij
on newyorkllaIsen raha-pösön^'
iAilW4a.ii; / \ ,'1/;
Varsinkin Abltibi- • Ja Matagami-joklen
varsilla on- laajalti ruskohiiltä,
jonka kehittäminen on- vuosia ollut
poliittisena jalkapallona. Tosiasia on,
että se on ainakin yhtä hyvää kuin
Estevanin- nukohiili. jota, käytetään
Jaajalti; Ontarion kalvosministeriö ^on
ilmoittanut, että siitä voidaan valmistaa
yhtä hyviä, hilliprikettiä. ;kuin
Saskatchewanin ruskohiilestä.
Eräs tärkeä pohjoisen luonnon rikkauksista
^on kipsiesiintymät fMoose
River Crossingissa Mooseneen kulkevan
rautatien varrella,. Tämän kipsl-esilntymän
on havaittu olevan ainakin
400 jalkaa syvä, 20 mailla leveä
ja 200 mailla pitkä.
Kun ottaa huomioon pohjoisen
puu- ja paperiteollisuuden,, on^ tällä
kipsiesilntymällä hyvin tärkeä taloudellinen
merkitys. Sen lisäksi, että
siitä voitaisiin valmistaa rappia ja
multa rakennustarpeita, voisi sitä
käyttää sementin valmistuksessa,
lannoitteena Ja moneen muiihun tarkoitukseen.
Moose Hiver laakson kalkkikivi on
mainiota sementin valmistuksessa ja
sitä voisi käyttää kalkin valmistamiseen,
- laimoitteena, sekä kemikaali-paperi-
ja metalliteollisuuksissa. New
IJ£keardln lähellä on myöskin laajat
kalkkikiviesiintymät.
ei ole^
sanoi
ivashingt
lakuuntelun
tajahuoneei
telussa Joki
puhelinkesk
ka elektrooi
kuuntelijat-
Iäisenkin F
heillä ei oi
teyttä; Kai
lakuuntelljo
selville. T£
tias Bemat
Ja hänen h
tean puheei
puhelinkesk
Yhdysvalloi
limaisen la:
Mr. Spin
kieltäytynyt
puhelinta J
voidaan seu
la elektroor
tään yhteyi
Jotka voida:
kuin ikyetäi
tähtäimellä
sitty vielä i
jtääy^t käst
huoneiden £
neksi nämä
tavat eivät
nettuja slU
harvojen ti(
262 kar
Canada!
- Ottawa.
karkoitettii
henkilöä, t
huoneelle J
Viikolla. D,
130 Henkii
menneisyyc
terveydelUf
ta että ollv
tomasti, 19
tuneet hu
"muista sj
kana lähe
huollettavi:
Karkoite
tanniaan,'
Ford M
Toronto.
nada on il:
täliän kav
:voJsen pää
pitäisi olla
luessa. R
vielä mää]
Steinbeckin tuomio Juudaksista
tamaksl yritykseksi. Tämän kielteisen
kannan cmakarjmisen Ilmoitetaan
Johtuneen siltä, että ne yhdysvaltalaiset
rahamiehet. Joiden hallussa on
Albertan luonnonkaasulähteet, ovat
kieltäytyneet «nyymästä kaasuaan sellaiselle
yritykselle. Joka olisi ajanoloon
Joutunut valtion omistamaksi yritykseksi.
(Mikäli W«stcoast Transmla^ion
Companyn anomus on kysymyksessä
on se esitetty parlamentille lilan myöhään.
Toslaalta todetaan, että alahuoneen
tyj)järjestiy.svalkjkunnalla on
oikeus saattaa anomus käsittelyn alalr
seksi. Jos aj filtä haluaa.
nitehaessa olisi välttämätöntä panna työttömien avustuskysymys työjärjestyksen,
yläpäähän. Selvää nimittäin on, että köyhdytetyt kunnat
eivät voi pitkää aikaa työttömiä avustaa. Edesvastuu kuuluu pääasiassa
liitto- ja maakuntahallituksille — jotka ovat tähän mennessä
kiertäneet vastuuvelvollisuuttaan kuin kissa kuumaa puuroa.
-Puhuen Yhdysvaltain nykyisestä
Umianto-raketista — Jonka seurauk^
sesta ovat tuhannet amerikkalaiset
menettäneet työpaikkansa ja sadat
muut joutuneet tiilenpäitä lukemaan
— maailmankuulu kirjailija John
Steinbeck sanoo Saturday Review-nl-misessä
kirja-arvostduJulkaisun huhtikuun
toisen päivän artikkelissaan,
että kaikki'/ammatti-llmiantajain todistukset
on tarkistettava vanhanaU
Itäisten todistuismääritelmlen perus,-;
teellä". .i.
Tämä sellaisenajoi-kuvaa rajan eteläpuolella
nousevaavtervettä» suuttumusta
hallituksen köiittämää Ja kasvattamaa
ilmiantajaln "ammattikuntaa''
kohtaan.
Merkillepantavaa muuten on, että
koko tuo pdlätty ja halveksittava 11^
mlantajaln ammattikunta on joutumassa
kokonaan kestämättömään
asemaan.
Kolme ammattitodistajaa — Harvey
Matusow. mrs. Marie Natvig Ja Lyle
Wats"on ova t J ulklsestl tunnustaneet,
että todistaessaan muita amerikkalaisia
vastaan siitä, että he omaavat muka
"vääriä ajatuksia", he ovatehdoln
I tahdoin valehdelleet.
Sen lisäksi on paljastunut, että esimerkiksi
Matt Ovetic-nlminen "suuruus'.
joka on ollut Yhdysvaltain hallituksen
yhtenä päätodistajana kymmeniä
kansalaisia vastaan on ollut samanaikaisesti
Pittsburghin sairaalan
mielisaifalden osaston potilaana —
että hän" ori "kröorUllhjen alkoholisti".
Joka sairastaa'vissinlaisia neuroottisia
tauteja. '
Tämä samainen Cyetlc on esiintynyt
Yhdysvaltain ohranan • (PBi:n)
päätodistajana keskl-lännellä Ja hänen,
"bdlstuksensa'* perusteella on
menettänyt satakin amerikkalaista
työmaansa yhden ainoan kuukauden
aikana.
Antakaamme ArtShleldsin kertoa
Cvetlcin suuruudesta:
" H ä n (Cvetic) todisti, lähes viides-säkymmenessä
noitajahtikuulustelus-sa..:
•. ••••• , ,•• •,'•-. :";•
"Miehiä kiskaistiin irti heidän perheistään
karkoitusmääräysten perusteella
kun Cvetic osoittiheltä sormellaan.
Opettajia erotettita toimestaan.
Leskivaimolta klellettUn avustus.
Pittsburghin Juutalaisten toimipaikka
suljettiin. Hänen kuusi uhriaan sai
yhteenlaskien 80 vuoden vankilatuomion.
: "Tähän sisältyy 25-vuoden vankilatuomio.
Joka annettiin plttsburghilai-selle
kommunistijohtajalle Steve Nelsonille
Ja Jim Dolsenllle.
Ben Carreathers, rakastettu neeke-:
rijohtaja sekä kommunistijohtajat
Bill Albertson Ja Irv Weisman salvat
Smith lain alaisessa kuulustelussa viiden
vuoden tuomion Cvetlcin todistuksen
Jälkeen.
"Ja Louisevlllessa, Ky;; sai sanomalehtimies
Carl Braden 15.vuoden vankilatuomion
Cvetlcin todistuksen j ä l keen."
,
Mutta nyt on paljastunut, että kaiken
tämän-aikaa FBl-ji päätodistajana
esiintynyt mies on lovoniilllsta
Juoppohulluutta sairastava mies. Jota
on 'hoidettu Pittsburghin sairaalan
mielenvikaisten osastolla!
EI siis ole Ihme vaikka hyvää tarkoittavien
amerikkalaisten • keskuudesta
rupeaa nousemaan heidän puo-liieyhteyksistään
huolimiatta sellaisia
rohkeita kansalaisia, kuin esimerkiksi
Steinbeck. Jotka vaativat maansa ja
valtionsa kunnian nimissä koko ilmiantajaln
"ammattikunnan" lopettamista.
^
'Pinnallisesti katsoen tuntuu suorastaan
tyrmistyttävältä ajatella sitä.
että nUksl amerikkalaiset ovat näin
kauan sietäneet tätä tirjkkijaln Ja i l miantajaln
likaista "ammattikuntaa»'.
Mutta meidän tulee muistaa, että terrori
on'ollut siksi kova. että monet
amerikkalaiset ovat olleet mieluimmin
vaiti kuin puhuvat sellaista, minkä
Johdosta j<
"todistaa"
sanottu, ;£
to" on.mei
tä ja pah
lella.
Sitäpait'
amerikkalj
että he p
nuotasta,
Iitaan käs
'kommunli
Mutta"!
muissa f a
kin ovatv
<tri • Oppi
saaneet k<
loin turv)
riistetään:
maila 'he
ammatti-i
vasti laaj
Onhan se]
set väärät
tyydyttää
Jiä. Onk
syytöksiä'
"uutta to<
takaa Juu
ion. Ja:}(
hän tärvi
voiset ral:
ihlseen' Ji
seen'kute
se panee'
vitukselll!
Juuri ti
beck seli
a i ^ a t t l -
voida usli
o,vff •-.X. oU!'}
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, April 14, 1955 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1955-04-14 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus550414 |
Description
| Title | 1955-04-14-03 |
| OCR text |
VAPAUS
MUM»a Sfor. «S» 2917, -J>tttlwrtetd
i t «eeond d a » naU bf tb» Fo»(
OCDee OoniftncDt, Otttn. Pub-
Xksnktoyi «ad Sattntf»]» bj v«pus
nuUabliv C t o n i M i v l ^ 100*102
roefiiao»: Ba$. OtSoe OB, 44»i
S.8akaL gflttorW>fiMnnfl MiiUng
Km St. Wi„ eväbaxr, OaU Caaadk.
llfe.7«Ptltlb«m
Tb4lsf>tloiM: 1 fk. tm 0 kk, 4A»
IfffcM0ekk.4.76
- 1 * * **
Jm
va ajatus
Vaätfen inaakuota^UituJcselta enemmän avustusta urbeilutoi-ininnan^
edistämisen, hyvkksi, Westem Ontarion yliopiston fyysllisen >
opetulöin johtaja, professori Earl F. Ziegl^r sianot viime maanäntaiiia
Torontossa pitämänsä.puheen yhteydessä^,että CanailaÄ.ylJ^isto-jen
pitäfer-"*"- :..«.:-*- *—• —-tmj tiJf-Lj-.-^-j
annetaan
<'5ieid^^iitäyt^|iio|)uä/urheili salaisesta ayiistäi^stj^'*^!
sanoi professori Zieg^er, "Mikä on tärkeämpää kuin pojan reheiifeyys?"
Pankaamme urheilijoiden avustaminen pöydälle, eikä pöydän alle.
Minkälaista laitosta me todella hoidamme ^ laitonta uhkapdipaik-kaako?,?'
^
kiinnittää aivan liian vähän huomioa amatööriurheilun edistämiseen
ja sen johdosta on kehittynyt tilanne, missä yliopistot -—ja nekin
V ^'liikeperiaatteiden" kannustamina — antavat pöydän alitse salaista
avustusta joillekin armoitetuille urheilijoille ja-jalkapallbpelureille.
• Eikö olbi tuhannesti parempi, että maakuntahallitus — yhdessä
• Jiittohallituksen 'kanssa — luovuttaisi .vuosittain vissit rahaisummät
yliopistoille, kansakouluille ja karkille urheiluseuroille amatööriurheilun
kehittämistä ja edistämistä varten? Siten varattasiin urheilumahdollisuudet
suurille joukoille ja mitä suuremmat nuorisojoukot voitai-rsiin
kiinnittää: urheilutoimintaan, sitä enemmän ja nopeammin nousisi
myös "tähtiurheilijoita", jotka voisivat kunnialla puolustaa maam-
^me^värejakansainvälisissä urheilukilpailuissa aina olympiakisoja myöten.
Fyysilliseen kasvatustyöhön perehtyneenä henkilönä professori
Ziegler tietää, että nykyinen järjestelmä, jonka puitteissa avustetaan
salaa pöydän alitse joitakin armoitettuja urheilutähtiä, ei vastaa sen
paremmin urheilevan nuorison toivomuksia kuin maamme urheilutoiminnan
yleistarvettakaan.
: Mutta (}ntarion^^^n osoittanut suorastaan
vihamielisyyttä urheilutoiminnan edistämistä koskeviin iseikkoihin.
' Ottakaamme esimerkiksi vaikka koulut. Sodanjälkeisinä vuosina
: conOntarion maakuntah vähentänyt jatkuvasti osuuttaan uusien
Vkoulujen rakennuskustannusten maksussa/Toisaalta väestön jatku-
'vaiiilisääntymisen johdosta t a^ joukkomitassa uusia kouluja ja
vanhojen koulujen laajentamista. Mutta nykyinen toryhallitus on
määritellyt koulujen urheilusalit "ylellisyydeksi" (frills), joiden ra-kentamfeesta
johtuvat kustannukset jäävät kokonaisuudessaan kun-
: tien kannettaviksi. Ja" kun kaikki kunnat ovat köyhiä ktiln kirkoUr
erotat -—! kiitos siitäkin' maakuntahallituksen epäoikeudenmukaiselle
ohjelmalle r - niin tulokseksi'&aadaan, että monista nyt rakennetta-
'M^ tai jos ne kaikesta
-ihuoUnutta rakennetaan, ne tehdään niin^^^p^^^
: 'lähimainkaan tarftöitustaätl. Toliin'sanw^
. voimi^teljuMlien'raise
V;il.«^ii.<€kee entistä vaikeamn»aksinousw
\:iujbfeUutoimibtaan osaUisturhisei|. Tämä siitäkin huolimatta,.vaikka
näiden; kouliljen rakentaminen' jää juuri nyt ^kpuldssar olevieri lasten
I f^alBettayaksi,'iillä kaikki Ontarion koulut i:aVennel[iäan, nyt velkal-jpä^
omaila, mikä on maksettava takaisin 20 vuoden kuluttua. •
Käytännöllisesti 'katsoen tämä tarkoittaa, että miljoonan dollaria
maksavasta koulurakennuksesta joudutaan- korkomenot huomioonottaen
maksamaan ?1,600,000 ja leijonan osuus siitä Jää juuri nyt koulussa
olevien lasten maksettavaksi — vaikka heiltä kielletäänkin nyt
voimistelusalien käyttömahdollisuus.
>rJuuri näitä seikkoja silmälläpitäen professori Ziegler arvosteli
•hyvin terävästi toryhallituksen opetusministeri Dunlopia "frill-ohjel-masta"
minkä mukaan voimistelusalit edustavat muka "ylellisyyttä"
vielä herran vuonna 1955!
Me olemme vakuuttuneita siitä, että Ontarion väestön valtavan
^ suuri enemmistö yhtyisi professori Zieglerin arvosteluun, jos se saisi
i todelliset tiedot siitä, miten kylmäkiskoisesti, välinpitämättömästi ja
; _ tuomittavasti nykyinen toryhallitus suhtautuu nuorison urheilumah-
^ dollsuuksiin. Urheilijain ja urheilun ystävien sietää pitää nämä seikat
mielessään lähesty vien maakuntavaalien aikana.:
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Erfk UofUkk», Port ArTnurista.
täytti maanantaina, huhtikuun 11 piaä
76 vuotta,'
Hewa Lappalainen, Pott Arthurista
täjrtti maanantaina, huhtjQuiun U pnä
76 vuotta.
Mrt. Iflliaa BftaH. Lon$ Lo^e, täyttää
perjantaina,. huhtiJcuun 15 pnä 94
vuotta.
vniUap loafckola, Wef^t£xs Co.nner
täyOdä^^^j^rJantaina; : h u h ^ 15
pni'65^i^9Ötte.--•'••^^^ " "f • •
< lohn|;Kopl^tm,;Wllcox £ake, Ont
«t4yttl'?ÄUs5?uvn 29.-päivänä 75
isun-jMmtaM:;^|
lit^|S|^|^ 17 pnä 60 vuotta:
^ ^yiiafeflöfoiev^^ Ja tuttavain
onnentoivotuksiin,'
ronjois-i^nt. riKKuuuct
Kifj, Oscar B«!r wmwntulon Ja rapauttaisi heidät
iHudÄon Bay-yhtiön turmiollisesta
PohjoiB-Ontarion rittaudet . ovat > jjoujouksesta.
aavistamattomia — mutta näitä rik-kaukda
ei kehitetä. HAATAIOUSMAIIDCOXIiitXDET '
Monien vut^slsatojen ajan aen Jäl- PoiJjolsen njahdoUlsutxdet ovat niin
keen J(un valkoiset valloittajat saa-' monipuoliset ja rajattomat, että on
puivat uuteen maalimaan, pidettiin vaikea edes luetella niitä-
Poh Jois^Ontariot;» arvottomanaaluee- Ottakaamme erimerkiksi maata*
Kysyfflyksiä ja
vastauksia
TESTAMENTISTA
Kysymys: Minä tein äskettäin testamentin
lakimiehen avustamana
mutta kun asiaiiirja oli valmis niin
lakimies el antanutkaan testamenttia
minulle vaan sanoi tallettavansa sen
kas:a^icaapissaan. M^nä haluaisin tie-r
tää onko hänellä oiiceus pitää haUus-saan
minun testamenttini, — Vanha
nainen.
VasUtiis: ; Te saatte tehdä testa-menttlnne
kanssa kuten te itse ha-hiatte.
Voitte pitää sen missä haluatte
tai luovuttaa sen säilytettä;väksi
sellaiselle henkilölle, johon luotatte.
(Monet lakimiehet aaattavat muitta
puheitta pitää laatimansa testamentin
hallussaan testamentin tekijän
kuolemaan saaikka, varsinkin sellaisissa
tapauksissa, että testamentin tekir
Jät ovat ollieet aikals&mminkm teke^
mlsissä saman lakimiehen kamjja;
Monet heistä tekevät sen vielä siinä
tojvossa; että he saavat testamentin
tekijän kuoleman jälkeen testamenttia
Jcoskevat lailliset asiat ajettavaik-seen.
Te voitte siis vaatia testameatJn
pois laklmieheltä Jo.'( sitä ha.uatte ia
iällyttöä sitä missä tahansa,
•j&j' entinen testamenf'. ei tyydytä
teitä voitte milloin taucnsj teettää
tai.:laatia uuden testamentin, hiikä
tekee ai'kaL't7mmin laaditun mitättö-;
maksi.
na, missä ölJ vain kiveä Jä metsää. | lou», Jota on eniten aliarvioitu. Huhut
Mitä muiit «anovat
UUOLESTCMISEN AIHETTA
KEROAKSI
" 'Höman Events" huomauttaa, että
Yhdysvaltain eräät sotlaalliset huo?
mioitsljat ovat vähän pettyneitä
NeuvöstolUton marsalkkoihin nähden."
"He pelkäävät, että punaisten
väitetty hyökkäysuhka Pormosan
salmella peruutetaan ja niinmuodoin
Kiinan punaisten murskaamismah
dolllsuxjs menetetään tai se siirtyy
•tuonnemmaksi."
•He siis haluavat sotaa, toista Pearl
Harborla?
• (Kuinka hulluja' voivat ihmiset olla
atomUcaudella!
— Dorothy Thompson, maa-llsk.
28. pnä.
: Pulinaanko sitten hampaat naulaan?
. 'Kuten on lehtemme julkaisemissa uutis-; ja paikkakuntakirjeissä'
kerrottu, qn väestömme laajoissa piireissä suurta huolestuneisuutta
siitäi mitä tapahtuu niille tuhansille ja tuhansille työttömille,. Jotka
r ovat saaneet ns. .''hätätila-avustusta'', minkä jakaminen päättyy huomenna,
huhtikuun 15. päivänä.
Tätä 'hätätila-avustusta" annetaan vuoden alusta huhtikuun 15.
, päivään mennessä niille työttömille, jotka ovat sitä ennen loppuunku-luttaneet
työttömyysvakuutusmaksunsa. Kysymys on siis pitkän aikaa
•työttöminä oll»ista henkilöistä, jotka ovat ehkä kaikkein kipeimmin
• avustuksen tarpeessa. Mutta vaikka liittohallitukselta on anottu, pyydetty
ja vaadittu, että tätä "hätätila-avustusta annettaisiin edelleen-kui,
työministeri Milton F. Gregg on kuuri kuin kivi ja kieltäytyy
jatkamasta näiden vastoin omaa tahtoaan työttömien armeijaan heitettyjen
ihmisten avustamista.
.On arvioitu, että tätä '•hätätila-avustusta'''annetaan tällä kertaa
yli 130,000 työttömälle — mutta huomisen jälkeen näiden tuhansien
työttömien täytyy tulla toimeen omillaan, mikä tarkoittaa sitä, että
he saavat panna "hampaansa naulaan", sillä luvattuja ja paljon mainostettuja
!'kesätöitä" el ole vielä missään saatavissa — ja Canadan
työttömien lukumäärä ylittää vieläkin 600,000.
Jos näille "hätätila-avustusta" nauttineille työläisille ei varata
jotakin turvaa, niin heidän avustuksensa lopettaminen aiheuttaa sa-nolnkiivaamatonta
inhimillistä kärsimystä. Me olemme kuulleet, miten
;epätoivon valtaan joutuneet työttömät 'perheitten päät" ovat jättäneet
kotinsa -^hyljänneet vaimonsa jä lapsensa, jotta heidän rak-
»Jkaimpansa voisivat saada kuntien avustusta. Me olemme lukeneet
: ;.miten työttömät työläiset ovat tehneet joitakin pikkunäpistelyjä van-riiikilaan
päästäkseen siinä mielessä, että kunnanhallintojen täytyj' ryh-
.;,tyä elättämään heidän perheitään. Me olemme kuulleet, miten äiti on
i^jrrrttänyt tehdä itsemurhan sen vuoksi kun hän ei voi työttömyyden
•johdosta huolehtia lapsistaan.
•r Tätä kurjuuden ja inhimillisen kärsimyksen luetteloa voitaisiin
..^.jatkaa paljon pidemmälle. Mutta jos näiltä tuhansilta työttömiltä nyt
4^-wIkielletään"hätätila-avustus", kuten on aikomus, silloin heitetään taas ^
'I;Jukem3ton määrä isiä, äitejä ja lapsia sellaiseen epätoivon tilaan, että
,-he eivät voi olla vastuussa läheskään kaikesta sihä mitä he tekevät.
Meidän mielestämme olisi tätä hätätila-avustusta annettava sii-
*^^hen asti kunnes on löydet^ty työmahdollisuuksia kaikille työtä haluamille.,
Samalla kertaa liitto- ja maakuntahallitusten konferenssia suun-
UUSI "ENNÄTYS"
New York. — Jaltan asiakirjoista
käytävä väittely on naurettavaa. Nykyaikaisen
henkilökohtaisen diplomatian
huoleatuttajvana ikuvana näls.tä
asiakirjoista el paljastu mitään-uusia
historiallisia totuuksia eikä niiden julkaiseminen
auttanut mitään asiaa,
paitsi sen. että Amerikan .vaikutusvalta
yleensä.ja eracoisesti mr. Dul-lesln
arvovalta laski entistä ailhalsem-paan
tasoon . : . —Dorothy Thompspn.
Toinenkin yhtiö
haaveilee luonnon-kaasun
putkilinjaa
Ott3wa. — Westcoast Transmission
Company on Jättänyt parlamentille
anomuksen, että sen sallittaisiin laa-?
jentaa toimintansa British Columbian
Ja Albertan maakunniista Saskatche-wanin,
Manltoban, Ontarion ja Quebec
maakuntiin. Anomuksen käsite-
'tään merkitsevän sitä, että tämä yhtiö
oliol halukas rakennuttamaan
luonnonkaasun putkijohtollnjan A l -
bertasta Itä-Canadaan. Kuten tiedetään
on Trans-Canada Pipe Lines L i mited
suunnitellut .samanlaisen putr
kljohtollnjan rakennuttamista, mutta
on toitalseksl epäonnistunut suunnitelmiensa
raholttamisyrltyksissä.
Trans-Canada-yhtlö oli pyytänyt Joku
aika sitten hallltuQcsen apua hank-kelttem
»! rahoittamiseen, mutta epäonnistui
siinä kun .se ei suostunut
vaatimukseen, että hallituksen lainaamat
varat voitaisiin muuttaa ajanoloon
Trans-Canada-yhtlön osakkeiksi.
Joten yhtiö olisi joutunut sitä tietä
halllluksen kontrolloimaksi Ja omls-
Vielä 1930-luvulla kutsuttiin : tätä
aluetta Und|ksi-Ontarioksi. vaikka
tosiasiassa «en historia on /vanhempaa'kuin
Etelä-Ontarion.
Varhaisimpien aikojen retkeilijät Ja
turklskaupplaat tunsivat tämän
alueen 4o !vuosisatoja £itt«n. :!Mutta
Hudson Bay^yhtiöti^ edeltänyt^ybtlö.
saatuaan kontrolliinsa kauppaoikeudet,
vastusti näiden alueiden tutkimilta.
Yhtiön tuxkJskauppiaat; eivät
itsekään kulkeneet jQrvemmälle sydäii-maille.
He tyytyivät kulkemaan Jokia
myöten Ja vastustivat toisten l i i k i u -
mlsta "heidän alueiUaan". Heitä kiinnosti
ainoastaan turkiskauppa.
Seikka, joka kuvaa heidän välinpitämättömyyttään,
on se.: että yhtiöllä
on ollut 250 vuotta menestyksellisiä
kauppakeskuksia James-lah-deUa,
mutta slUä ajalla eivät ole pitäneet
minkäänlaisia tilastoja vuoroveden
laskusta Ja noususta ja eivät
ole valmistaneet merenkulkukarttoja.
Vielä vuonna 1900 Ontarion pohjoisosa
CPR:n rautatien pohjoispuor
lella oli melkein kokonaan tuntematonta.
Sinä vuonna Ontarion hallitus
hyväksyi laajan tutkimussuunnitelman.
Senjälkeen alkoi kehitysvaihe,
joka levisi aaltomaisesti. Tämän ,ke-hitysvaiheen
huippu saavutettUn toisen
maailmansodan aikana, mutta
senjälkeen on Prostirt hallituksen toimesta
viety kehitystä toiseen suuntaan
HJyymällä rikkaudet; polkuhinnoista
. yhdysvaltalaisille piireille.
Pohjols-Ontarion kehitysmahdollisuuksia
ei ole vasta kuiii pinnallir
sestlkoskettUi SeUainen halUtus, Joka
palvelee Canadan todellisia etuja,
voisi käyttää sen rajattomia rikkauksia
aloittaakseen kehitysvaiheen, joka
tekisi Canadasta yhden johtavim-man
teollisuusmaan maailmassa.,
MERISATAMA
Viime^vuoslsadan vaihteessa Ontariota
huolestutti merisataman puute.
Vuonna 1932 Temiskamlng and
Northern Ontario Rallwayn valmistuttua
Mooseneehen. merisatama|i
toive toteutui.
Mutta Joensuun ruoppaaminen Ja
syventäminen; joka oUsl ollut- varsin
ykslhkeftalnen tehtävä, /jätettiin tekemättä.
Suoritettuja tutkimuksia
koskevat raportit Uästä asiasta-^n
sopivasti unohdettu.
-Mooseneen satamassa-voisi olla
kas liikenne kuusi kuukautta yuodesr
sa. mikä'-onverratliävlssa moni^i
maailmankuuluihin satamiin.
Ontario on merenranlamaakunta.
Sillä ei ole ainoastaan merisatama
Mooiscneessa, vaan sen lisäksi maakunta
voisi kehittää menestyksellisen
kalatalouden Hudson- Ja Jamesr
lahdilla. Liittohallitus on yhden tiftr
kimusretken perusteella tullut johtopäätökseen,
että kalastus näillä vesillä
ei ole taloudellisesti kannattavaa,
mutta monet muut asiantuntijat
välttävät asian olevan toisin. ,
Viime vuosisadan vaihteessa äuun-"
rilteltUn Jatkaa Quebecista Lake St.'
Johnin rautatietä James-lahdelle
juuri kalastusta sihnälläpltäen. Vuonna
. 1933 TNO rautatieyhtiön insinööri
W. «.Maher eräässä tutkimus--
raportissaan kirjoitti: . . purotrour
tujä ja siikoja löytää kaikkialta. MutA
ta lahden pohjoisosassa kalastus paranee
ja merltroutuja (lohia) on havaittavissa
niin runsaasti, että yksistään
sen perusteella voisi lahdesta
kehittyä mantereeemme Johtavimpia
kalakeskuksla."
Liittohallituksen vuonna 1914 toimitettu
tutkinto korosti siikojen tärkeyttä
kalatalouden' perustaksi. Samassa
raportissa osoitetaan myös
mahdollisuus kehittää, kalasäilyke-teollisuus,
jonka perustana olisi eräs
siian sukulaiskala.
Liittovaltion kalastusministeriö a l kaa
käsittämään, että tällaisia mahdollisuuksia
on olemassa; Viime heinäkuussa
sain kalastusministeriöltä
tiedon, että Jäämerellä toimitetaan
kalastuskokeitä Ja että mahdollisesti
että Pohjois-Ontariossa ei ole muuta
kuin paljaita:kalliolta, m;ssä on alituinen
hallan vaara, tulisi kerta kaikkiaan
osoittaa paikkansapitämättö-miksi.
Nämä huhut öyat alkuisin niiltä
miehiltä. Joiden tehtävänä oli etsiä
kultaa,: Todellisuus on : »ivan
toista.
On hyvin kyseenalaista, että edes
40 prosenttia Pohjois-Ontario. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-04-14-03
