Vapaus, May 29, 1969

              Sivu" 2 Torstai, toukoik. 29 p. — Thursd^y, May 29,1969
1|
INDEPENDENT LABOR ORGAN
VAPAUS OF FINNISH CANADIANS
{ LIBERTY) BstabiUshecl Nov. 6.1917
minjr: W. l ^ U N D Ml^n^ger; E. SUKSI
TeOephonie: Office and Edditxniial 674-4264
Co. UaHtad. lOO^-lOfi EHm fit. We9t, Gtu<}bw« OiM^.'AM<^
MaiOing Bddress: Boa e9.
Advegtlfltag «aites upon aypMicaacm. tmnitmmttee /of cfaaigc
^ e o a o A Otoea Mbflregilatrab^ Minaabea: 1078
„ • CÄfMDlMlMNMAGE (-RESS^ ' C M i B " .
TILAUSHINNAT:
OaQAdacBa: 1 vk: $10^, 6 kk. $5.25 USA:n:
3 kk. $3.00 ajKÄoeen:
1 vk. $11.00. 6 ^ . $5.75
1 vk. $xrÄO, 6 kk. 1^.25
Astronauttien k^^le|^IO$tiel
Pääministeri Pierre Elliot THideau laiäUditsi varmöan niiin
täkäläisten kansalaistemme kuin^^^^^^i^^ canadalaisten
enemmistön tunteet presidentti Richard NixaniUe lähettäne
sään omnittelusähkeessä, missä -hän sanoi Apollo X oamistur
neesta ifcuulehnosta mm. seuraavaa: ''Sydämellinen onniltteli^^
me tästä uudesta saavutiiksestamikä^^^^^ että ihminen
voi tutkia avaruutta. Minä ;teen ikuamiaa Apodlo X ui^^Me up­seereille
ja kaiikille heitä maasta auttaneille tämän lennon
suairenmoisesta onnistumisesta."
Tämä lento, minkä yhteydessä. Apollo X kiersi kuuta 31
kertaa- samalla kun erikoinen kuiikapseUi laskeutui noin 10,000
jaardin päähän kuuta "nuusikimaan", kuvaa yhdysvaltalaisten
tiedemiesten, töknikkojen ja astronauttien suursaavutusita. Tä­män
lennon yhteydessä joutui näiden astronauttien Ikyvyt ja
rohkeus suuren koetuksen alaiseksi ja he selvisivät ihaiitavan
hyvin vaikeimmistakin tehtävistään.
Tässä yhteydessä voidaan meiltä kysyä, että onko Yhdys­vallat
sivuuttariuit Neu\^twliitari avaruuatutkiinukse^ alalla,
ja jos on, missä määrin?
Vastauksena siihen meidän on röhellisesti sanottava, että
emme tiedä. Yhdysvaltalaiset astronautit ovat edellä siinä,
että heidän miehitetyt Apollo-avaruiEsaluksensa ovat kahdesti
kiertäneet Kuilta. Kaiken lisäksi kaksi yhdysvaltalaista suo­ritti
nyt uhkarohkean ja vaikeuksista huolimatta hyviin on­nistuneen
"nuuskintalaskun" niin lähelle Kuun pintaa missä
suiihlkiumatkustajakoneet lenrtävät maan kamaran yläpuolelLa-.
Tässä ovat yhdysvaltalaiset selvästi neuvostoliittolaisia edellä.
Mutta avaruustutkimus on siksi suuripiinteistä ja kauas­kantoista
tyÖtä, että maallikkojen on heilppo t€h<i(ä la^uvir-heitä
joidenkin yksityisluontoisten tapausten perusteella^ Täs­sä
yhteydessä on hyvä muistaa NLni aikaisemmat selitykset,
että se "ei osallistu kilpailuun" miesten laskemiseksi Kuuhun.
Päinvastoin näyttää siltä, että Neuvostoliiton avaruustutki­muksen
suunta kohdistuu muualle kuin häikäisevien; soolo-lentojen
järjestämiseen — pysyvän avaruusaseman muodos­tamiseen
ja sitä tietä avaruuden valloittamiseen systemaatti­sella
(tavalla niin, että lennot Kuuhun ja muihin planeettoihin;
tulevat mahdollisimman turvallisiksi. Näin on asiaa selitetty
Moskovasta. Neuvostoliiton äsikieiset Veenus-lennot osoittavat
puolestaan, että liian aikaista taitavait olla puheet NL:n lau­dalta
pods lyömisestä.
Olkoon näiden asiain kanssa niin tai näin, mutta tosiasiana
pysyy kuitenkin, että yhdysvaltain astronautit saavuttivat
Apoillo X lennollaan koko maaUman Ihailun seikä rohkeudel­leen
että tekniselle taidolleen.
Kannatettava ehdotus
Kuten toisessa paikkaa tänään julkaistavasta "Soon kuu­lumisista"
näkyy, terästyöläisten unionin (USW) osasto No.
2251 vastustaa aktiivisesti Bell-ylhtiön anomusta puhelinanak-sujen
korottamiseksi. Saimalla kertaa mainitun ammattiyhdis-tylksen
paikallisosasto ehdottaa, että hallitus ottaisi suuria voit­toja
tuottavan Bell-yhtiön 'hallitiiksen kontrolliin.
Ne ovat hyvin lämpimästi tervehdittäviä esityksiä huo­mioiden
sekä mainitun yhtiön loputtoman saalistuäiakui, että
siitä canadalaisille koituvat tappiot yleensä.
Bell yhtiö anoo liittovaltion liikennökomissionilta oikeut­ta
korottaa puhelinmaksuj aan 40—70 sentiOlä kuukaudessa yk-sityi^
odeissa ja $1.30—$2.95 kuukaudessa yksityispuihelimien
käytöstä liikepaikoissa. Suunnitelmaan sisältyy myös pitkän
nmtkan pulielinmaksuj€!n korottaminen.
Asiia oin nyt kuulusteltavana ja oniimnuodoin nyt on se
hetki, jolloin pitäisi esittää mahdollisimman paljon yksityisten,
järjöstöjen ja yhteisöjen vastalauseita tätä hinnankorotusta
vastaan. Meille puhutaan paljon ja kauniistititnflaation vas­tustamisen
tarpeellisuudesta, mutta sellaiset puheet ovat ko-fconiaan
arvottomia, jos ei panna sulkua jättiläiskokoiöten yh­tiöiden
hinnankorotusoihjedmille.
Mielihyvin on myös todettava ,että niin Ontariion kuin
Quebecin maakuntahallitukset ovat esittänetet liikennelaitos-komissionille
toivomuksen, etjtä pulhelinihintoja ei saisi noin
vain korottaa. Quebecia Ihallituiksen kikimies Paiil Martineau
^ILehdottonjasti oikeaäsa Jtelittäessään, eittä Quebec vastustaa
puhelinhintojen korottamista siksi kun sellainen hinnankoro­tus
lisäisi inflaatiopaineitta.
Mutta kuten ylläolevasta näikyy, terastyöläiisten unionin
Soon osasto menee luonnollisesti "protestia" pitefmmälle eli
Onitarion ja Quebecin maakuntahallitusten ohi vaatimalla mei­dän
mielestämme aivan oikeuteltusti Bell-yhtiön kansallista­mista.
Maamme (kofeo yhdiennietty tiedonanittovierkosto,' te^
konmunikaatio ,puhe)linlaitos, satelUissi-<5ysteemi jne,, tulisi
yleisetujen vuoksi kaiisallistaa ja alistaa ensi tilassamaan ja
kansan etuja palvelemaan, sen sijaan'bun nykyisenä tavoittee­na
on voitto-osinlkojen hankkiminen.
Anoessaan oikeutta pulhelihmaksujeri korottamiselkBi, Bell-yhtiÖ
perustelee kantaansa nimenomaan sillä, että osakkeen­omistajille
tulisi saada enemmän Voittoa! Tämä selllaiisenaan
Ofli lulonnioton asenne laitokseflta, minkä tulisi olla ylhteLskunnan
palveluksessa osapuilleen samalla tavailla kuin on esimelkikisi
Ontarion Voimalaitos eli Hydro-yihtio. Mutta tämä ei ole mah-diofllistai
niin kauan kuin Bell-yhtiö on yksityisomistuksesöa.
Lisäksi on syytä pitää mielfessäBell-Canada yhtiön sekä
^m^erican Telephone and Telegrapih-y<htiön välibet suhteet,
joiden peirusteella ilrrieistä, että, o^n^fdaladsille tärkeitä tie-donaaittopaiveliia.
ködbevia päätöksiä y tehdä välittämät­tä
laiplkBan siitä edistävätkö ne canadalaisten pyrkimyksiä ja
tarpeita vad eivätkö edistä .
Seuratkaiainoö^
OLIKO RÖBEUT KgNHmN MURHAN
TAKANA SAUUITTOVOIMIA?
Murhaaja, joka saadaan teos­taan
kiinni savuava pistooli kä-
/depa^, ^aora^taan tavallisesti US-A
:n oikeus ^i^QksessB ipitjli no­peimmassa
tahdissa
JMutta 24-yuotjaan Sirh^i B.
3i)fji^, ;|oka kesäkuun 5 päivä^
aafni^pa vuonna 1968 sijiTnasi j?.e.-
naajitori JRobert Ken»>e^yn Lo?
^ngjBlf^in epää/J hote)Jiji aul;ifi»3
ei sf^iit nopeata oikuuskuuiusr
telufl, ja asianpa loppuunkäsitte-iyä!
Todistajalausunnot olivat ticr
tenk|n~ki7.stallin kirkkaita, kuin­kas
lUijuten, sillä «»adat henkilöt
jiäkivät sen kun kuolemanlau-kaukippt
anjmuttijn. "Olisji erit­täin
typerää yrittää tehdä tur­haksi
todellisuutta", eaaoi Sirhan-
]n asianajaja (Grant Cooper. Ih­miset
näkivät on)in silmin kun
3irhan ampui senaattori Kenne^
dyä.
Kului kuitenkin noin puoli v.
ennen kuin oikeudenkäynti Sirr
hiiilia vastaan alkoi. Kysymykses
sä oh ilmeisesti sjopivan mennei­syyden
löymisestii syytetylle. Sii­hen
kului aikaa useina kuukausia.
Miksi?
M'nkä vuoksi edistyttiin niin
h''f usti? Minkä vuoksi huknttiin
".iii paljon aikai, vaikka tosi-!
a'iassa noin 200: henkilöä näki
ampumisen.
Jossain muussa samantapaiBes-sa
murhajutussa olisi oikeuden­käynti
tapahtunut melkein lynk-kausoikeusmenetelmin
heti ampu­misen
tapahduttua. Mutta ei Sir-han
Sirhanin tapauksessa. Koko
tämä odotusaika tarvittiin mah­dollisesti
Sirhanin elämänhisto­rian
ja kaiken sen salar.niiseen
mitä hän oli tehnyt muutettuaan
siirtolaisena TJSArhan.
Pääkysymyksenä oikeuskuu-lustelussa
oli, että miksi hän sur­masi
Kennedyn? Tähän mennes­sä
ei ole vielä annettu suoraa ja
rehellistä vastausta; täliän men­nessä
ei ole löytynyt mielitauM-lääkäriä,
joka olisi todisl:ariut hä­nen
olleen mielisairaan. (Oli kui
'.enkin yksi mielitaiitjlääkäri, ju-
'{a sanoi oikeuskuulustclus^a .Sir-hania
henkisesti epänormaaliksi).
Mutta kaikki, jotlca tunsivat Sir­hanin
ja olivat hänen kanssaan
'tosketuksissa, olivat saaneet kä­sityksen,
että hän on "vii.saj; ja
Icylmäpäinen nuj/ukuinen." :
Heti murhan tapahduttua vi­ranomaiset
ja lehdistö esittivät
valmiin motiivin: "Että Sirhan
suoritti tekonsa, koska hän vihasi
EHKÄ TORONTOLAISET
OVAT VIISAAMPIA
Luin hiljattain sanomalehdestä
että^ torontolaiset. valittavat kor­keista
kaupunginveroista.
Meillä on täällä Port Arthuris­sa
korkeammat verot, ainakin
halvempihintaisissa taloissa. Mut­ta
nuo kallishintaiset talot pääse­vät
huokeammalla verotuksella,
eikä siinä mitään ihmettelemistä
olekaan, sillä meidän kaupungin­valtuustossamme
on aina ne liike­miehet,
jotka asuvat noissa kor-keampihintaisissa
taloissa^
Tälläkin hetkellä kaupunkim­me
pormestarina on kaupunkim­me
yksi huomatuin liikemies ja
hänen valtakautenaan ovat verot
nousseet joka vuosi. Eikä meidän
valtuustomme jäsenenä ole yh­tään
pienen kodin omistajaa ja
näyttää siltä, että sen joka pyrkii
kaupungin hallintoon täytyy olla
liikemies tullakseen valituksi. Ne
kyllä osaavat huolehtia omista
eduistaan, emmekä me voi heitä
siitä syyttäär sillä itse olemme
heidät sinne äänestäneet.
Meiltä vähäosaisilta näy ILää
puuttuvan itseluottamus. Sen
verran kun meillä on tuota kan^
sanvaltaa, niin senkin me käy­tämme
omaksi vahingoksemme.
Nytkin kun nämä kaksoiskau-pungit
yhdistyvät, ovat nuo hy­vien
kotien omistajat asettu noet
rintamaan "suuria kokemuksia
omaavina'' kunnallisvirkailiJHeh-dokkaina.
Ja niitä me tietenkin
taas äänestämme jä'"mäk8amme
korkeampia veroja?
Herra on herra edelleenkin. Ne
tuomitsevat noita vanhoja raken­nuksia
tuhottaviksi, että liikkei­den
ympärille saadaan suurempia
autojen pysäköintitiloja. Ja niistä
maksetaan huimaavia summia
niiden omistajille.
Eikä meillä ole mitään valitta­misen
aihetta, itse olemme heidät
sinne äänestäneet.
Ehkäpä torontolaiset ovatkin
vähän viisaampia kun ovat ryhty­neet
marisemaan?— I. S.
sämme ja muissa laitoksissa
niin, että protesti puhelinhinto-,
jen korotusta vastaan nousee
maihdtollifeimiman vöimaOck^^^
Tähdentäkäämme samalla, että
sellainen laitos kuin Beli-pu-tysosastpn
hyvää esimedkkia v^kuttajnalla omaHta osaltammö helinylitiö olisi kehityksen ny-järjestöissämme
,y4idistyksis(säinme, «mmat.tiiyli^M^ . byvaiheessa k^nsalllstettaviu ^
Israelia, "mutta Kennedy er ollut
juutalainen; hän oh vakaumuk­sellinen
katolilainen; Ja monet
huomattavat amerikkalaiset polii­tikot
arvioivat, että Kennedy ei
ollut luvannut suurtakaan apua
Israelille. Mutta mahdollisesti
tästä "syystä" annettiin täm.ä mo­tiivi
murhatyölle yleisön tyydyt­tämiseksi
ja jonkinlaissksi seli­tykseksi.
Öikeuskuulustelussa puolustus
koetti tuoda esiin kuvan, että
Sirhan näki Kennedyssä erikoisen
juutalaisten ystävän ja ojensi kä­tensä
kohti asettaan vihan sokair
semana ja sekavassa mielentilasr
sa. Täytyi olla yarma, etta_valar
miehistön keskuudessu oli sellair
sia mielipiteitä, jotka olivat mor
»tiivin suhteen samaa mieltäy ja
että sana "salaliitto" ei.saanut
tulla kuuluviin oikeuskuulusteluar
sa. Juutalaisvastaisen motiivin
esitti puolustusasianajaja, mutta
ei Sirhan. Tässä on syy miksi'
niin kovin monta Sirhanin rrlär
mää koskevaa kysymystä on jää­nyt
esittämättä. Monen maan yir
rallinen uutisverkosto, USA mu­kaanluettuna,
puhui- "salamur­haajan
elämäntiestä". "Sirhan
Bishara Sirhan rarabialainen)
susi' syntynyt vuonna 1944 fiilr
wan kylässä Jordaniassa, lähellä
Jerusalemia.''
Muutti vanhempiensa mukan^
siirtolaiseksi USA :han Pasadcr
naan; Kaliforniaan vuonna 1957,
Vuonna 1960 hänen isänsä palasf
Faiyiban kylään Jordaniin, lähelr
le Jerusalemia. Hänen äitin.sä ja:
veljensä jäivät USA :han.
Vuosina 1961^66 hän kävi Pa-sadenan.
kansakoulua ja collegea.
Vuonna 1966 hän lähti eollegesta.
Vuonna 1967 hän työskenteli eri
firmoille ja eräässä rohdiJskau-pa.
ssa. Vuonna 1968 hän jätti työ­maansa
ja palasi äitinsä luokse.
Kesäkuun 5 päivänä 1968 sur­mattiin
senaattori Robert Kenne­dy.
Siinä kaikki? Sirhanin synty­mästä
siihen lietkeen jolloin hän
murhasi senaattori Kennedyn
kaikki täysin väärin
Lontoolaisen Evening Stun-dard-
lehdcn reportteri .'John
Kimche kirjoitti Englannissa kol­me
artikkelia; kesäkuun 13. 17.
ja 18 päivinä 1968. Hänen kjke-muksensa
neljäs-sä lähi-idän maas
sa^ Jordanisea. Egyptissä, Syyri­assa
ja Lebanonissa ovat todella
ihmeteltäviä. v * :
Kimchen Sirhanin elämää kos;-
kevien kirjoitusten sanotaan pe­rustuvan
arabihallitusten. viralli­siin
tietoihin. Niiden vuosien ai­kana
kun Sirhanin väitetään ol­leen
Pasadenan' collegessa hän oli
todellisuudessa useita kuukausia
Kairosta etelään sijaitsevalla Na-;
host-nimisellä paikkakunnalla so­tilasharjoituksissa.
Ensimniäi.ses.sä artikkelissaan,
tämä englantilainen sanomalehti­mies
tuo julki seikan, että Sirhan
oli 4-vuotias kun hän muutti van­hempiensa
kanssa: USA:han v.
1948. Vuonna 1957 hän selittää
Sirhanin palanneen entiseen koti­maahansa
ja solmineen siellä ke­säkuun
27 päivänä Es Saltin or­todoksisessa
kirkossa avioliiton
Leila Yussef Michaelin kanssa.
(Sirhan ei ollut missään tapauk­sessa
kiihkoileva muliwett'lai-nen).
. • .^^
Mutta kansainvälinen smomar
lehdistö vaikeni hänen avioliitos­taan.
Hän palasi pian avioliiton
solmimisen jälkeen USA :han ja
hänen nuori vaimonsa st:ura.si
häntä kolmen: kuukauden kulut­tua.
Mutta kenenkään ci pitäisi
tietää Sirhanin vaimosta Leilas­ta,
koska hänen julkituomi.icnsa
voisi muuttaa virallisen vcr-jion
suureksi valheeksi. Ja nijp pllpn
avioliiton, sotilaskoulutuksen jne.
historia on jäljetön ja sen tulep
vaipua unehdiettuun maailmaan,
kirjoittaa Kimche.
Vuoden 1964 alkupuolella Sir­han
oli jälleen matkalla takaiaih
Nahostiin, Egyptiin, Kimchen
seikakperäinen selonteko jatkuu:
Sirhan matkusti tammikuiii) lo­pulla
vuonna 1964 19-vuotiaana
nuorukaisena Canadan kautta:
Beirutiin, Libanoniin. H|ln asui
Beirutin laitamilla kristilliseBsa
Alquas a Maurski-nimisessä ara-biläisperheessä
helmikuun 5 päir
västä 21-päivää ja muutti Da-raaskukseen
paleBtiinalaiseUe va-pautustaisteluleirille.
Kimche sa-'
noo Sirhanilla olleen yhteyksiä
Irakin, Algerian ja Palestiinan
virkailijain kanssa.
Hän asui Pamaskuksessa hei:
mikuun 23 päivästä maaliskuun
5 päivääi^ vuonna 1964, kirjoittaa
Kimche.
Miten ja koska Sirhan palasi
USAhan, sitä ei ole Kimche saa­nut
selville. Mutta hän sanoo saa­neensa
selville, että Sirhan otet­tiin
työhön erääseen laivaan, joka
oli matkalla Alexandrian sata­maan.
Tämän laivan sanotaan saa
puneen sinne toukokuun 22 päi­vänä
vuonna 1966 ja Sirhanin
kuluttaneen yhden viikon eräässä;
pienessä hotellissa Kairossa.
Koko tämän ajanjakson, noin
kaksi vuotta, hän kulki lähi-idän
eri osissa ja sai hyvää sotakou-liitusta
useissa arabimaissa. Elof
kuun 3 päivänä 1966 hänet lä­hetettiin
Gazan kaupungin lähel­lä
sijaitsevalle harjoitusleirille.
Hän oli täällä syyskuun loppuun
asti ja palasi Kaliforniaan, tällä­kin
kertaa tunnistamatonta reit­tiä
ja tuntemattomilla varoilla,
kirjoittaa Kimche.
Tässä herää kolme kysymystä:
Kuinka Sirhan USA:n kansalai­sena
on voitu kutsua useamman
arabimaan armeijan palvelukseen
ja miten hän selviytyi siitä ? Mikr
si hän aloitti yhden matkoistaan
19-vuotiaana ja teki kiertomat­kan
Canadan kautta? Ja miksi
niin hyvin perillä oleva englanti­lainen,
.sanomalehtimies havaitsi
useassa tapauksessa mahdotto­maksi
saada selvyyttä Sirhanin
kaikista matkoista tai saada sel­ville
minkälaisia yhteyksiä hän
käytti?
Lisäksi voidaan kysyä, että
miksi USA:n hallitu.s vaikenee
kaikista näistä tosiasioiksi sano­tuista
tapahtumista ja .kieltää,
Sirhanin vierailleen ulkomailla
sen jälkeen kun hän muutti en­simmäisen
kerran siirtolaisena
USA:han?
Sen jälkeen kun Kimchen en­simmäinen
artikkeli ilmestyi Even
ing Standardissa kesäkuun 13 päi­vänä
1968. ryntäsi eräs Washing­ton
Postin edustaja USA:n sisä­ministeriöön
ja näytti Sirhanin
elämäkertaa ja avioliittoa koske­van
artikkelin R. J. McGloskeylle.
"Täydellisesti perätön", sanoi
McCloskey, USAn viranomaiset
eivät tiedä Sirhanin poistuneen
maasta edes lyhyeksikään ajak­si.
••• . •
Toisessa artikkelissaan kesäk.
17 päivänä Kimche vastasi terä­västi,
että PBI :n ja CIA :n ulko­mailla
olevat virkailijat olivat oi­kein
hyvin tietoisia Sirhanin
liikkeistä ja kehityksestä. FBI
ja CIA teeskentelivät olevansa ha­lukkaita
puhdistamaan ns. "huo
nonvointiseksi tekevän. savuver­hon",
joka leijaili jo toisen Ken­nedyn
murhajutun yllä.
Pikapuoliin todettiin kuitenkin,
(Jatkuu 3 sivulla)
(Mitä puut fanovat
''ifrnmu päpe^^eiäSsfeiläiset — Vapaa Sama
Puolustaen joko sinisilmäisen ttetämättömänä, tai omien ' l u k i -
j a i n s a p a r h a i t a e t u j a ylenkatsoen niitä t a a n t u m u s v o i m i f i , jotka''t\y-fcyääi^
vaativat fanadassa m u u t e n k i n h e i k o n h u o l t o - o h j e l m a n .^per­he-
j a lapsiavustuksen sekä vanhuudeneläkkeiden — h u o n o n t a n i i s t a ,
T o r o n t o n V a p a a S a n a h u u d a h t i t o i m i t u s p a l s t a l l a a n v i i k k o sitten tors^
t a i n a : ; .
" J a r r u j a tähän nähden täytyy p a n n a päälle,"
L e h t i fif p u h u mitään siitä, että valtaosa ^ s u u r i enemmistö
pefhe- j ^ lapsfjavustuksista menee j u u r i köyhyysrajan k a h t a p u o l ta
p j o v i l l e , j a ^ttä toinen p u o l i C a n a d a n eläkeläisistä on n i i n heikossa
talousasemassa, että saavat myös eläkeapua. V a p a a S a n a ei yritä­kään
v a r o i t t a a l u k i j o i t a a n , että t a a n t u m u s v o i m i e n t a r k o i t u k s e n a on
joko h u o n o n t a a nykyistä h u o l t o - o h j e l m a a , t a i jos siinä ei o n h i s t i t t a ,
n j i n a i p a k i n e p t M h u o l t o - o h j e l m a n l a a j e n e m i s p n j a p a r a n e m i s e n . Sen
s i j a a n V a p a a sana yrittää o i k e i n tilastotiedoin tukea niitä, j o t k a h a ­l
u a i s i v a t yi^dä esimerkiksi vanhuudeneläkkeen pois m o n e l t a iäkkäältä
kansalaiseltamme. Lehti j u l i s t a a :
"Ehkä paras k e i n o päättää ketkä ovat o i k e u t e t t u j a s a a m a a n'
perheavustuksia, vanhuuseläkkeitä tai m u i t a k a h s a n h u o l t o m a k s u j a on
t u l o y e r o k a a v a k k e i s i i n h u o m i o n kiinittäminen. ( S a l a t t u köyhyydento-distuksen
y a a t i m i n e n — V ) N e g a t i i v i n e n tuloveroidea olisi paras mit­t
a p u u . Sellaiset, joiden t u l o t eivät nouse j o h o n k i n määrättyyn r a ­j
a a n , sanokaamme $4,000 t a i $ $ 5 , 0 0 0 vuodessa, voisivat saada lapsi-avustusta.
T u l o r a j a vgisi OUM vielä pienempi vanhuuseläkkeen saan­t
i i n . . . ( ! ! ! ) . ' -
NL J l U S l SUOMESTA
KUUSI ASUNTOLAIVAA
M o s k o v a ~ Kuuden asuntolai­van
tilaus Neuvostoliitosta Suo­meen
vuodeksi 1971 allekirjoitet­tiin
Moskovassa äskettäin. Suo­men
puolelta tilauksen allekirjoit­ti
ministeri Olavi J, Mattila, jonka
johtama kauppavaltuuskunta pa­lasi
Suomeen toissa viikolla. Tä­män
. jo uuteen viisivuotiseen
kauppasopimukseen kuuluvan lai­vatilauksen
arvo on noin 60—70
miljoonaa Suomen markkaa ja
alusten yhteinen bruttorekisteri-tonnimäärä
4,300. Alukset raken­netaan
Valmetin Helsingin-tela­kalla,
kertoi ministeri Mattila.
Neuvostoliiton puolelta laivati­lauksen
allekirjoitti Sudoimportin
imheen johtaja L. A. Razin. Minis­teri
Mattila tapasi myös Neuvos­toliiton
ulkomaankauppaministe­rin
Nikolai Patolitshevin, jonka
kanssa käydyissä keskusteluissa
todettiin mahdollisuuksia maitten
välisen kaupan laajentamiseen ole
van molemmilla puolilla.
Suomen osalta on ajankohtaisin­ta
tällä hetkellä tuonnin kehittä­minen
ja erityisesti tuontitavaroi­den
valikoiman monipuolistami­nen;
Valtuuskunnan käymissä neu
votteluissa ulkomaankauppa jär­jestö
jen ja teollisuuslaitosten
kanssa päätettiin tiseista uusista
tuontiartikkeliryhmistä. Erityises
ti kone^ ja laitealalta, elintarvike­alalta,
erilaisen teoUisuuskemian
sekä puuteollisuuden alalta usko­taan
löytyvän tuontitavaraa Suo­meen.
Mm. raakapuun ja pienpuun
tuontia on suunniteltu lisättäväk­si.
Edelleen on Novoexport -jär­jestön
kanssa neuvoteltu koti- ja
taideteollisuuteen kuuluvien tava­roiden
tuonnista. Tällaisia ovat
mm. erilaiset taideteokset nii­den
joukossa ikonit — taidelasi ja
leikkikalut.
— Voimme olla erittäin tyyty­väisiä
matkaamme, totesi minis­teri
Mattila hieman ennen lähtö­ään
Moskovasta. Viisi päivää kes­täneen
vierailun kuudes neuvotte­lu
käytiin lähtöpäivän aamuna
ulkomaankauppaministeri Pato-litshevfn
kanssa. Välittömimpänä
seurauksena matkasta sovittiin
neuvostoliittolaisen valtuuskun­nan
tulosta Suomeen piakkoin.
Sen johdossa nähtäneen Patolits­hevin
ensimmäinen sijainen I. F.
Zemitshanov.
— Meille suomalaisille on tällä
hetkellä tärkeintä kiinnittää huo­miota
nimenomaan tuontiin, kaup­pamme
Neuvostoliiton kanssa on
nykyisin siitä kiinni. Vientiä tie­tysti
kehitetään entiseen tapaan,
jatkoi Mattila. Hän totesi matkan
ajankohdan olleen erityisen suo­tuisan
juuri ennen uuden viisivuo-tissopimuksen
alkamista.
Uusien tuontitavaroiden löyty­minen
samoin kuin suuren laiva­tilauksen
allekirjoittaminen mer­kitsivät
hyviä tuloksia muutenkin
onnistuneelle matkalle, jonka Suo­men
liike-elämän eri piirejä edus­tanut
30-jäseninen valtuuskunta
suoritti.
Myöhemmin lähetetään Suomes­ta
erilaisia asiantuntijaryhmiä sor
pimaan mm. uusista tuontiartik-keleista
lähemmin.
Myrkkykaasulasti
pur|3tt|i|i USA:88a
Washiiigton. — USAn armeija an­toi
viime viikon keskiviikkona mää­räyksen
punkaa 170:sta junavaunus.
ta mjrrkkykaasulastit, jotka aiottiin,
upottaa AUantiin.
Ibnoituksessa sanottiin että 27,000
tonnia hermokaasua ja toisen maa­ilmansodan
aikaista sinappikaasua
siirrettäisiin Rotiky Mountain ar-senariin,
myxMykaasnjen. sijoitus­paikkaan,
lähelle Denver^iä.
Todistuksessaan kongressin erään
alakcanitean kokouOcGessa keskiviik­kona,
Brig.^en. William Stone
myönsi, että hermokaasukokeet Dug
way Proving Grounds'illa, UtahUssa
olivat "mahdollisesti" syynä tuhan­sien
lampaiden kuolemaan 15 'kuu­kautta
sitten.
Kenraali Stone, joka tutki tap^-
tumaa, sanoi nyt, että olosuhteisiin
peaiistuvat todisteet viittasivat tä­hän
päätökseen, mutta sitä ei. ole
toteen aiäytelty.
Yhteen aikaan armeija kielsi syyl-li.
syytensä kuolleisiin, mutta jälkeen
päin maksoi yli 500,000 dollaria
6,400 kuolleen tai vahingoittuneei)
lampaan omistajUle.
Suunnitelma kuljettaa myrkky­kaasut
Codoradosta New Jersey'in,
mereen upottamista varten keskey-tettun
aikaisemmin tässä kuussa jat.
kuvan arvostelun seurauksena Kong
rossissa.
PÄIVÄN PAKINA
RANSKAN VAALEISTA
Muutaman päivän kuluttua
suoritetaan Jlanskan presidentti
vaalit.
Nyt vaalien alla näyttää —
pääasia8.sa työväen voimien ha­jaannuksen
takia — että vasta­ehdokkaina
tulevat olemaan en-
Vaikka hänen kilpakumppa­ninsa
Alain Poher nousi de
Gaullen eron jälkeen tyhjästä
kuin Ibis-lintu, niin tämä varo­vainen
ja maltillinen insijiööri-juristi
ci ole mikään kökkäpbika.
Ensimmäisenä päivänä kun Po-simmäisessä
ja jos tarve vaatii Hier aatui tilapäisen _prcsidentin
kuten uskotaan, myös toisen
—äänestyskierroksen aikana gaul­listien
Pompidou ja keskustan
Poher.
— Pompidou Ilmoitti olevansa
valmis sotaan kuin Melperi kon­sanaan
heti dc Gaullen eroilmoi­tuksen
jälkeen, totesi nimimerk­ki
''Pilkki" Kansan Uutiset leh­dessä
huomioiden, että vuoden
päivät oli Pompidou ehtinyt ras­vata
gaullistista puoluetta juuri
tätä hetkeä varten. Kuusivuoti­nen
pääministerikausi sekä soo­loesitykset
radiossa ja takkaval-keapuheet
televisiossa de Gaul­len
valtakaii tcna tekivät hänestä
tunnetun yli koko Ranskan. Eri
asia on kuinka paljon hänestä
pidetään. Rahaa Pompidoulta ei
puutii, öillä hänen vaalirahaa-toansa
oh täyttnmiifiHii Ranskan
200 rphasukutt.
virkaan, hän erotti ensi töikseen
de Gaullen pelätyn ja mahtavan
salaisen poliisin päällikön, Jac­ques
Foccartin.
Lähtöpassi oli sen tyylinen,
että se kannattaa kertoa tässä­kin
yhteydessä. Foccart saapui
crottamispäivän aamuna virkar
autolla päämajaansa. Hän ei
huomannut, että vartijat, jotka
olivat uusia naamoja, eivät teh­neet
hänelle hönööriä. Eteisessä
vahtimestari avasi oven, mutta
hän ei kumartanut, vaan otti vii­leästi
kepin ja hatun vastaan.
Varsinaisen virkahuoneen etusa-jissa
oli uusi adjutantti, joka ei
kumartanut eikä liioin tituloinut
Foccartia "herra ylikomissaarik-si!'
vaan ainoastaan pelkäksi
"lierraksi" ja ojensi hänelle sa­malla
vt, presidentti Ppherin
nllekidoittamnn erottnmiskir-jcen
ja Ilmoitti, että herran yksi-tyistavarat
lähetetään myöhem­min.
Foccart ei päässyt enää
edes entiseen virkahuoneeseen­sa,
jossa istui jo toinen mies.
Foccart huomasi pelin menete-.
tyksi ja palasi tyhjin käsin ka­dulle.
Tällöin hän sai todeta, et­tä
virka-auto oli hävinnyt. Niin­pä
Foccartin oli tilattava pirssi.
Tällälteollaan Poher varmisti
heti kärkeen sen, että Pompidou
ja gaullistit eivät pysty vaali­taistelun
aikana käyttämään sa­laista
poliisia hyväkseen: laitto­mia
vangitsemisia, poliisin pro­vokaatioita
ja terroria ynnä
muuta tehokasta apua.
Astuessaan televisiokameran
eteen Poher ei antanut soittai
kunniakseen Marseljeesia. Hän
takaisi kaikille presidentti-eh­dokkaille
(Pompidou, Defferre,
Rocard, Krivine ja Duclos) va­paan
esiintymisoikeuden radios­sa
ja televisiossa.
Poher kutsui valtion omista­man
ja gaullistien vuosikaudet
monopolinaan pitämän radio- ja
televisioyhtymän johtajan luok­seen
ja antoi hänelle jyrkät oh­jeet,
joiden mukaan uutisten vä­litys
pitää olla asiallista ja ob­jektiivista,
sekä tasa-arvoisesti
kaikkia osapuolia huomioivaa.
Näin nimimerkki >'Pilkki"!
Nyt vaalien aatossa tuntuu uu-tifltietoje
» peruateeU?i — ja mi­kään
ei ole niin epäkiitollista
hommaa kuin vaalitulosten "en­nustaminen"
— että Poher on
niskan päällä.
Melko varmaa on kuitenkin,
että voitto ratkeaa vasta toises­sa
äänestyskierroksessa .sillä
kukaan ehdokkaista ei ihneise::-
tikään saa enemmistökannatus-ta
ensimmäisellä kerralla. Mutta
jos mitään todella erikoista ei
tapahdu, niin Poherilla tuntuu
olevan parhaan' valituksi tulon
mahdollisuudet.
Joissakin länsilehdissä on "rie
muittu'" siitä, että tulkoon pre­sidentiksi
valituksi kumpi tahan­sa
johtavista ehdokkaista, niin
kommunistit pidetään kuitenkin
kaukana huutomatkan päässä.
Tosiasia on kuitenkin tässäkin
tarua kummempi; Työväeliä ei
ole tosin suuriakaan mahdolli­suuksia
näissä vaaleissa siksi
kun pääasiassa sosialidemokra.i-tit
tyrmäsivät kommunistien yh-teistoimintaehdotuksen;
Mutta
ilman kommunistista puoluetta
ja sen äänestäjäkuntaa ei nyky­oloissa
voida ratkaista Ranskan
taloudellisia ja sosiaalisia kysy­myksiä
— huolimattai siitä kuka
oh presidenttinä.
Perästii kuuluu, sanoi torven-tekijä.-—|[
Cänsäkour^.
i
/
' 4
'fl I [ I
li
I
mm
• i {]
m
i l
.tl..
tm