Vapaus, July 30, 1966

              ^nnnaHBRinniaiiiiQ^niannTTDinf^nijnninitniiiipiinim
Norjan voitnistetijat liävisiväf
mudaavasti 16,60
liappeenranta. — Norjan ja Suo
men voimistelumaaottelu päättyi
Kimpisen kentällä omavalintaisiin
liikesarjoihin. Jo pakollisten jäl­keen
voitiin todeta kuinka maaotte­lussa
tulisi käymään, sillä olihan
Suomi jo siinä vaiheessa hankkinut
11 pisteen johdon. Toisena päivänä
johto lisääntyi vielä kuudella pin­nalla,
joten' isännät ottivat ylivoi­maisen
voiton numeroin _558,50—T
541,90. Eroa oli siis peräti 16,60
pistettä.
Myös henkilökohtaisessa kilpai­lussa
voitto jäi Suomeen.; Mauno
Nissinen- joka kiitettävällä tavalla
on paneutunut myös MM-kisojen
pakollisten liikkeiden harjoitteluun,
saavutti erittäin korkean kokonais­pistemäärän.
114,10. Norjan Aage
Storhaug kiilautui toiseksi 113,70.
Totuuden nimessä on sanottava, et­tä
arvostelutaulukko liikkui hyvin
yläkantissa, kuten yleensä helpos­ti
maaotteluissa tapahtuu^
Kilpailujen korkeimmat pistemää­rät
nappasivat omavalintaisissa liik­keissä
Olli Laiho (Jievosella) ja
Aage Storhaug (rekillä), jotka sai­vat
suorituksistaan 9.70. Suomen yli­voimaisuutta
kuvaa muutenkin se­kin,
etteivät norjalaiset saaneet
edes yhtään telinevoittoa.
Maaottelun toinen päivä alkoi
permannolla, jonka voitti Storhaug
9,60 pisteellä. Sappinen 9,45, Nisssi-nen
9,40 ja Heino 9,20 olivat seu­raavina.
Laiho ei loukkaantuneen
olkapäänsä takia osallistunut tälle
telineelle.
SUOMI OMAA LUOKKAANSA
HEVOSELLA
Hevonen tuntui olevan norjalais­ten
heikoin kohta, sillä vain kaksi
miestä pääsi yli yhdeksän pisteen.
Voiton koriasi Laiho vakuuttavalla
tavalla pistemäärällä 9,70. Hänen
jälkeensä seurasivat Nissinen 9,50,
Storhaug 9,45, Ekman 9,40" ja Heino
9,35. Tällä telineellä Suomi korjasi
murskaavimman joukkuevoiton nu­meroin
47,25—44,65.
Seuraavina olivat renkaat, joilta
parhaimman pistemäärän 9,65
korjasi Nissinen. Ulkoilmalla - oli
ilmeisesti tällä telineellä oma vai­kutuksensa
voimistelijoille sillä
kaikille muille tapahtui joitakin
rikkeitä, ellei muuta niin ainakih
heilumista. Heino suoritti parasta
työtä aina alastuloon saakka,
mutta kierrevoltti alas epäonnistui,
ja hän- löi kätensä lattiaan. Piste­määräksi
tuli näin ollen vain 9,2.
HEINO SAANUT JUONESTA
KIINNl-
Hypyissä saatiin kolme miestä
Storhaug, Nissinen ja Gjermstad
samalla pistemäärällä 9,45 kärkeen..
Seuraavina.olivat Sappinen 9,40 ja
Heino 9,35. Ilahduttavaa on havaita,
että Heino näyttää vihdoinkin saa­neen
hyppyjen juonesta kiinni. Tä­hän
asti tämä teline on melkein kai­kissa
kilpailuissa ollut hänelle Akil­leen
kantapää.
Kilpailu jatkui tämän jälkeen
nojapuilla, joilla korkeimman pisr
temäärän korjasi Nissinen.: Hänen
Kaksoisvolttinsa tu li tosin hyvin
jaloilleen, mutta mitenkään muuten
31 hänen liikesarjansa vakuuttanut.
Toiseksi sijoittui Storhaug, jonka
voimistelua ainakin minun mieles­täni
häiritsee liiallinen selän not­keus.
Seuraavina samalla pistemää­rällä
9,50 olivat Sappinen ja Ek­man
ja sitten seurasivat Heino ja
Gjermstad 9.25.
PARASTA REKILLÄ
Kilpailujen päästöstelineellä oli
rekki, jolla nähtiinkin parasta voi­mistelua.
Voittajaksi selviytyi erit­täin
hienolla liikesarjalla Norjan
Storhaug, jolle annettiin 9,70 pisr
tettä. Hänen jälkeensä tuli neljä
suomalaista, joiden järjestykseksi
muodostui Nissinen 9,55, Ekman
9,50, Sappinen 9,40 ja Heino 9,35.
Maaottelun loppupisteet; Suomi
558,50 — Norja 541,90.
Maaottelun kulku telineittäin:
Permanto: Suomi 45,85 — Norja
45.45, hevonen Suomi 47,25 — Nor­ja
44,65, renkaat: Suomi 46,90 —
Norja 45,70, hyppy: Suomi 46.80
— Norja 46,55, nojapuut: Suomi
47,05 — Norja 46,10, rekki Suomi
48,30 — Norja 46,20.:
Portugali
Pennelin ME-vipu toimi - 534
"entinen mies" palasi listalle
Los Angeles..— Amerikkalainen
John Pennel saavutti uuden maail­manennätyksen
seiväshypyssä ylit­tämällä
-534 Los Angelesm kaksi­päiväisissä
kansainvälisissä yleis­urheilukilpailuissa.
Entinen ennä­tys
532 oli hänen maanmiehensä
Bob Seagrenin nimissä;
Pennel selvisi 534:sta kolmannel­la
yrityksellään.
Yleisöä oli kilpailuja seuraamas­sa
noin 12,000. Australian Ron
Clarke teki hiostavassa helteessä
yrityksen oman 5,000 metrin ME:n
rikkomiseen, mutta hyvä yritys toi
vain ajan 13.28,4.
Kolmiloikassa teki Art Walker
uuden USA;n ennätyksen 16.74.
. Myös monia muita huipputulok­sia
tehtiiin näissä kilpailuissa, jois'
ea todettakoon Randy Matsonin
kuulatulos 20.32 ja Tom Gagesin
moukantulos 66^80.
5,000 metrillä oli toisena Tracy
Smitht USA ajalla 13.40,2 ja kol­mantena
George Young ajalla
: 13.52,0. Neljänneksi tuli Englannin
Derek Graham 13.53,0 ja viidennek­si
Tor Helland Norja 15.01i8.
Seiväshypyssä oli. toisena Paul
Wilson tuloksella 519 ja entisen
ME:ii haltija Bob Seagren kolman­tena
503.
Kymmenottelussa johti ensimmäi­sen
päivän jälkeen Hodge pistemää­rällä
4,534 ja toisena Toomey, joka
pinkaisi 400 metrillä kymmenotte­lijoiden
epävirallisen ME:n 46,8.
Toomella oli'4,265 p.
- Naisten korkeushypyn voitti Aus­tralian
Michele Brown tuloksella
175 ja 100 metriÄ USA:n Wyomia
Tyrus ajalla 11,5. Naisten 880 jaar-
_:dilla teki USA:n Charlote Cook
uuden niaansa ennätyksen 2.04,6.
.Kovati^oisessa moukarikilVa.ssli.
oli Härold.Cdnholly toinen tuloksel­la
66,75 jä Ed Burke kolmantena:
66,60.;'
WRIGHTISTA PENNELIIN
Seiväshypyn maailmanennätyk­sen
kehitys kautta aikojen:
402 Marcus Wright USA 8 6 1012
409 Frank Foss USA 20 8 1920
412 Charles Hoff, Norja 22 7 1Ö22
421 Charles Hoff Norja 3 9 1922
423 Charles Hoff Norja 13 8 1924
425 Charles Hoff Norja 27 9 1925
427 Sabin Carr USA 27 5 1927
430 Lee Barnes, USA 28 4 1928
437 William Graber USA 16 7 1932
439 Keith Brown USA 1 6 1935
443 George Varoff, USA 4 7 1936
454 William Sefton,: USA 29 5 1937
455 Ear;e Meadows USA 29 5 1937
460 Cornelius Warmerdam USA
29 6 1940
472 €. Warmerdam USA 6 6 1941
477 C. Warmerdam USA 23 5 1942
478 Robert Gutowski US 27 4 1957
480 David Bragg USA 2 7 1980
Tästä lahtien lasikuituseipäällä:
483 George Davies USA 20 5 1961
489 John Uelses USA 313 1962
493 David Tork USA 28 4 1962
494 Pentti Nikula Suomi 22 6 1962
495 John Pennel USA 23 3 1963
497 John,Pennel USA 10 4 1963
500 Brian Sternberg USA 21 4 1963
504 John Pennel USA 30 4 1983
505 Brian Sternberg USA 25 5 1963
508 Brian Sternberg USA 7 6 1963
510 John Pennel USA 13 7 1963
510 John Pennel USA 27 7 1963
513 John Pennel USA 5 8 1963
520 John Pennel USA 24 8 1963
523 Fred Hansen USA 13 6 1964
528 Fred Hanson USA 25 7 1964
532 Bob Seagren USA 14 5 1966
534 John Pennel USA 23 7 1966
• — • — •
Sekauinnin ME
parani 0,9 sek.
Los Altos. — Kalifornialainen
14-vuotias uimarityttö Lynn Vidal»
paransi perjantai-iltana Los Altosis-sa
järjestetyissä uintikilpiiiluif.i:a
naisten 200 m sekauinnin ME:tä
aikaan 2.19,0. Tulos on 0.9 sekuntia
parempi entistä Donna de Varonan
nimi-ssä ollutta MEtä. Toiseksi tuli
tässä laji-ssa Claudie Kolb ajalla
2.31,8. Naisten 1,500 metrin vapaa­uinnin
voitti 14-vuotias Debby Me­yer
vuoden^kärkiajalla 18.39,6. Toi­seksi
tuli_-Susan Peterson ajalla
19.11,6 (Susan on iältään vasta 12-
vuotias). Naisten 100 m vapaauinnin
voitti 15-vuötiasP6key Watson vuo>
den kärkiajalla 1.00,6; Toisena oli
Linda Gustavson, 16, ajalla 1.02,1
ja kolmantena Nancy Ryan, 16, ajal­la
1.02,2.
Ihme-Ann selkää
i.07,4 (ME)
Boziers.— Etelä-Afrikan ihme-uimari
Anne Farlie saavutti lauan­taina
Beziersissa uuden naisten 100
metrin selkäuinnin maailmanennä­tyksen
1.07,4." Tulos alittaa 4/10
sekunnilla amerikkalaisen Kathjf
Fergusonin Tokion olympialaisissa
vuonna 1964 'uiman entisen ennä­tyksen.
NL, Englanti,
I ja Lansi-
Sal(sa neljännessä
Lontoo. — Jalkapallon MM-kiso­jen
neljä parasta joukkuetta saatiin
selville lauantaina neljännesväli-eräkierroksella.
Onnelliset jatkoon-pääsijät
ovat Neuvostoliitto, Portu­gali,
Länsi-Saksa ja Englanti.
Päivän ennakolta kiinnostavin ot­telu
pelattiin Sunderlandissa, jossa
olivat vastakkain Neuvostoliitto ja
Unkari. Tasainen kamppailu ratke­si
edellisen hyväksi niukasti 2—1,
vaikka unkarilaiset, yrittivätkin lä­hes
koko joukkueen voimalla saada
aikaan tasoitusmaalia.
Liverpoolista kuului ensimmäisen
jakson alussa todella yllättäviä uu­tisia.
Pohjois-Korea oli hankkiutu­nut
3—O johtoon suurimmaksi MM-suosikiksi
Portugalia vastaan. Oa-nasteltu
jymy-yllätys jäi kuitenkin
syntymättä, sillä loistavasti pelan­nut
Eusebio teki neljä perättäis-maalia,
ja lopulta peli päättyi Por­tugalin
voittoon 5—3.
Kahdessa muussa ottelussa ero^
tuomarit joutuivat ajamaan pelaan-jia
ulos kentältä; Lontoossa Englan­ti
säilytti edelleen maalinsa koske­mattomuuden
kukistaessann Argen­tiinan
niukasti 1—0. Voittomaali
syntyi vasta 13 minuuttia ennen
peliajan loppua, • vaikka Argentiina
oli kapteeninsa ulosajon takia joutu­nut
pelaamaan ensimmäisen jakson
35. minuutilta vain kymmenellä
miehellä.
Länsi-Saksa selvitti tiensä jatljoon
voittamalla Uruguayn selvin luvuin
0. Viimeiset kolme: täysosumaa
Taloudm kehitys
suotuisaa DDRssä
DDRn talouden suotuisa kehitys
jatkui kuluvan vuoden isnsimmäi-sellä
puoliskolla, ilmenee DDRn ti­lastollisen
• toimiston katsauksesta.
Teollisuuden tavaratuotanto nousi
viime vuoden vastaavaan ajanjak­soon
verrattuna 6.8 prosentilla.
Työn tuottavuus kohosi 6.6 prosen­tilla.
Kansantulon kasvu oli 5 pro­senttia.
Tuotannon kasvu oli. suurin säh­köteknisessä
teollisuudessa (11
pros) ja seuraavana oli kemiah
teollisuus 9 pros.
Vienti kasvoi 4 nrosentilla. Länsi-
Euroopan maihin suuntautuva vien­ti,
kasvoi erityisesti koneiden ja
laitteiden kohdalla.
Talouden kehitykseen vaikutta­neita
syitä eritellessään "Berliner
Zetung' viittaa Berliinin muurin
pystyttämiseen, jolla estettiin vie­raat
_l'pistämästä käsiään taskui­himme".
Toisena tekijänä lehti mai­nitsee
pari vuotta sitten käytäntöön
otetun kansantalouden uuden johto
järjestelmän. Hyviin tuloksiin on
päästy puheena olevana ajanjakso­na
suoritetusta työajan lyhentämi­sestä
huolimatta, painottaa Berliner
Zeitung.
Partisaoinit tulittivat
Hdikd|vtereita
Da Nang, EteläVfetnam. — Yii-dysvaltain
merijalkaväen puhemiie-het
ilmoittivat Vietkong paftisaia-nien
ampuneen, tiistaina ainakin
•30 kranaattia raariinien Heliport-
Seabee-Hospitala kohti. Tulitukses­sa
vaurioitu 4 yhdysvaltalaista he­likopteria
ja haavoittui 7 miestä,
mutta ketään ei kuollut. Kaksi he­likoptereista
vaurioitui niin pahoin,
että ne tarvitsevat suurempaa kor­jaustyötä.
syntyivät ottelun 20 viimeisen mi
nuutin ^ikana, jolloin Uruguaylla
oli kentällä enää yhdeksän pelaajaa:
Englantilaiserotuomari Finney oli
sitä ennen joutunut poistamaan
kaksi rumasti pelannutta uruguay-aista
peliareenalta.
Välieräotteluissa kohtaavat Länsi-
Saksa— Neuvostoliitto ja Englanti
-^Portugali. Edellinen ottelu pela­taan
maanantaina Liverpoolissa ja
jälkimmäinen tiistaina Lontoo.s.sa.
Pippola 47.6
Helsinki. — Kaksi kesän kärki­tulosta
saavutettiin sunnuntaina Ku­rikassa.
Heikki Pippola juoksi 400
m ajassa 47,6 ja Niilo Hangasvaa-ra
heitti kiekkoa 56,30
Muita tuloksia: 110 m aidat Antti
Lanamäki 14,9, keihäs jPauli Ne­vala
80,42, 100 m ,Risto' Hytönen
11,1
Naiset: 800 m: Eeva-Liisa Kallio-lahti
2.17,3, 100 m: 1) Sirkka Non-lund
12,8, 2) Orvokki Ojala 12,8.
Espanja ja Vietnam
(Jatkoa edelliseltä sivulta)
Tänä päivänä USAn hallitsevat pii
rit käyvät rikollista sotaa Vietna­missa
aivan samalla tavalla kuin
sen tekivät aikoinaan Hitler ja
Mussolini. Vietnamista saattaa muo­dostua
kolmannen maailmansodan
lähtökohta samoin kuin Espanjasta
vuonna 1936 muodostui toisen maa­ilmansodan
alkunäytös ellemme py
säytä ajoissa amerikkalaisten miele­töntä
eskalaatiota.
Varsovan, liiton maiden Bukaresr
Iin neuvottelukokouksessa Neuvos­toliitto
j:i muut sosialistiset maat
vahvistivat antavansa Vietnamin
sankarilliselle kansalle kaikkea sen
tarvitsemaa apua, tarvittaessa myös
vapaaehtoisten muodossa. Vietnam
on meidän päivänämme muodostu­nut
paikaksi, missä ase kädessä puo­lustetaan
Ihmisarvoa, vapautta ja
riippumattomuutta sekä koko
miskunnan rauhaa.
ih^
Ehrström 10.5
Helsinki. — Jormo Ehrström
osoitti edelleen mainiota kuntoa
juoksemalla 100 m ajassa 10,5 Poh­janmaan
ruotsalaisen punn yleisur­heilumestaruuskilpailuissa.
Tulos,
joka sivuaa voimassa olevaa Suo­men
ennätystä, syntyi välierissä
erinomaisissa olosuhteissa.: Loppu­kilpailuissa
Ehrstromin aika oli
10,6
Tuhatvuotinen Puola
(Jatkoa edelliseltä sivulta)
•jestelmän uudistaminen kaikissa as­teissa,
edistys monilla tieteen aloil­la.
Kansainvälisessä mitassa oli tär­keää,
että Puolasta oli jälleen tullut
itsenäinen valtio. Ja kaikkein tär­keintä'ön,
että vuosien 1918—1939
välisenä aikana kasvoi uusi polvi
itsenäisessä ja- yhteenliittyneessä
maassa. Juuri tämä sukupolvi kiel­täytyi
vuonna 1939 alistumasta Hit­lerin
diktatuuriin ja päätti puolus­taa
maansa riippumattomuutta.
PUOLAN KANSANTASAVALTA
Puolan kansan kohtalo toisen
maailmansodan aikana on kaikkien
tiedossa. 6 miljoonaa henkeä tuhou­tui
ja Varsovasta hävitettiin 80 pro­senttia.
Saksalaista fasismia vastaan käy­dyn
kuuden vuoden taistelun jäl­keen
saavutettiin uudelleen itsenäi­syys
ja suoritettiin perusteelliset
yhteiskunnalliset uudistukset. Kan­san
Puola lyhtyi rakentamaan sosia­lismia.
Siinä auttoivat myös ulkoi­set
elosuhteet: uudet rajat, jotka te­kivät
siitä yhtenäisen kansallisen
valtion; laajentunut merenranta,
joka helpotti yhteydenpitoa kaikki­alle
ma.,ilmaan; ystävyyi Neuvosto­liiton
kanssa, joka suojelee sitä län-sisaksalaiselta
revanshilta, sekä yhr
teistoiminta muiden so.sialististen
maiden kanssa, jotka myös haluavat
säilyttää rauhan maailmassa.
Jos katsellaan Puolan karttaa tu­hannen
vuoden takaa, niin havai­taan,
etiä rajat ovat suunnilleen sa­mat
kuin Puolan kansantasavallan
rajat. Tämä ikään kuin symbolisoi
Puolan historian jatkuvuutta kaik­kien
nousu ja laskuvaiheiden kes­kellä.
Tuhatvuotisen Puolan valta­kunnan
juhlimisen tarkoituksena on
juun lujittaa tätä yhteyttä mennei­syyteen,
palauttaa mieleen kaikki se
mikä vuosisatojen aikana on ollut
jaloa ja Oikeaa: puolalaisten työ,
josta syntyy kansan hyvinvointi, pe­rinteellinen
isänmaallisuus sekä in­ternationalismi,
taistelu orjuutta
vastaan sekä puolalainen eoistyksel-linen.
ja vallankumoukselliRen ajat­telu
Laiiantaina, heinäk. ^0 p. —^Säturday, July 30, 1966 • Sivu 3
'K -
VÄINÖ PIELTO, Port Arthurista lahjoittaa $5.00 lehtiensä hyväksi.
ISYLVIA JA EINO M^q^il^EN, Pok Arthur, ^nt. \^äst9ävat $i;.00
mr. ja inrs. Toby Hakalan haasteeseen ja haastavat mr. ja mis. Kusti
Ahon: Ja.mr. ja inris.':ku'8ti T^^ Wawa, Ont. sekä naapurit Port
Arthurista viemään haastekapulaa eteenpäin.
H. TUUTTILA, MiiriHo, (R. R.1), lahjoittaa ?3.00 ja kehoittaa ystä­viä
Port Arthurista ja myös TaVm6 Korhosen, Intola, Ont. tekemään voin­tinsa
mokaan.
K. KAARELA, Port Arthur, Öht. (Alppila) lahjoittaa $L00 ja haas­taa
Olavi Kentalan ja George Wiftasen tekemään paremmin.;
MIKE NEMM, Port Arthur, Ont. lahjoittaa $L0O ja haastaa Arthur
Lingtonin, Port Arthuriifta.
lYYLl HILTUNEN, Porcupine, Ont. vastaa $2.00^;4fc|^^i Väinön
haasteeseen. .
HILMA JA M. RASMUS, Toronto, Ont. lahjoittavat $5.00 Vapauden
ja Liekin hyväksi ja haastaa kaikki mattimyöhäiset tekemäätLfiamoin.
ED. KAUPPI, Toronto 14, Ont. vastaa $5.00 Helien ja Walter Smithin
haasteeseen. ;.:..;•...;::...•••••
KARL LEHTO^ Toronto 14, Oht. lahjoittaa $5.00 Vapauden ja Liekin
talousaseman turvaamiseksi. , ^
M. HERINGSiEN, Sicamotir, B. C. lahjoittaa $3.00:}t::X.)
SULX) AIJö, Toronto, Ont. vastaa $5.00 Vihtori Kauppilan haastee­seen'ja
haastaa seuraavat: "E. Pusa ja~E. Leppänen,-ParrySoTidnd, Ont.
LEMPI JA LAUIJI JOKINEN, Toronto, Ont. lahjoittavat.$5.00 Va­pauden
ja Liekin hyväksi ja toivovat kaikkien tekemään l^h|ojitpKsen ja
vastaamaan haasteisiin.. - ',
VOITTO LEHTI, Wanup, ont. vastaa $5.00 Matti Ponnen haastee­seen
ja haastaa seuraavat: Arvi Hako-oja, Arvo Leppänen jä/Paul Lep­pänen,
Wahnapitae, Ont. , ir;,)
MARTTI MÄNTYLÄ, IVanup, Ont. lahjoittaa $5.00 ja haastaa kalkki
mattimyöhäiset maksaaman kunniavelkansa. , ,>, •
ELLIN TAINIO, Nanäimo, B. C. lahjoittaa $2.00.
MIKKO PALOMÄKI, Nipigon, Ont. vastaa $2.00 Mariana' Nevalan
haasteeseen ja haastaa seuraavat ystävät tekemään samoin: Rudolf Niemi
ja Yrjö Ryti, Port Arthur, Ont.
KATRI MERTANEN, Toronto, Ont. vastaa $5.00 Bill Salisen haas­teeseen.'.
•.- ,
HILJA JA JOHN HIETA, Chase River, B. C. lahjoittavat $^.00 Va-pauden
ja Liekin hyväksi toivolla, että toisetkin täyttävät kunniatehtä­vänsä
rauhan ja edistyksen hyväksi;
NEPA TUOMI, Stoney Creek, Ont. vastaa $3,00 saamiinsa haasteisiin.
ELSA JA JALMAR MIETTINEN, R. R. 2, Sudbury, lahjoittavat $5.00
ja toivovat, että kaikki lahjoittaisivat vointinsa mukaan, että lehtiemme
ilmestyminen olisi turvattu.
HILJA KANKKUNEN, Wahnapitae, Ont. vastaa $1.00 Mary Ylitalon
haasteeseen ja haastaa Signe Wähämaan, R. R. 2, Wahnapitae.
TEKLA JA H. KAUPPINEN, Montreal, Que. lahjoittavat $5.00 Va­pauden
ja Liekin talousaseman turvaamiseksi.
L-SAKSAN ^OSDEM
PUOLUEEN UMPIKUJA
Expo 67:n brittiläistorni. Britannian paviljorikia Expo 67:ssa hallitsee 200
jalkaa korkea symboolinen Britannian torni. Sen suunnittelija-arkkitehti sir
Basil Spence sanoo tätä tornia "kallioiseksi ja peräänantamattomaksi". Sen
pitäisi kuvaaman brittiläistä luonteenominaisuutta.
KesäkMun puolivälissä Saksan
dem. taoavallassn ja sitten Saksan
liittotasavallassa iJiti olla kokouk­sia,
jossa oli tarkoitus esiintyä sekä
Saksan yhtyneen puolueen että
Saksan sosialidemokraattisen puo­lueen
edustajia. Kokouksen piti ol­la
Karl Maixstadissa kcsäl;uun 14.
pnä ja Hannoverissa viikkoa myö­hemmin.
Näin ei kuitenkaan tapah­tunut.
Länsi-Saksin porvarillinen
lehdistö eli salaa voitonriemuaan.
Mikä siihen on syvnä?
Länsisaksan sosialidemokraatti­nen
puolue on 20 vuotta sivuuttanut
.sen tosiasii.n, että DDR.ssa toimii
voimakas j;i vaikutusvaltainen työ­väenpuolue.
V. 19.'il lähtien Saksan
yhtynyt sosialistmen puolue on vär
hintaan 30 kertaa tehnyt aloitteen
kosketuksc;i aikaansaamiseksi L-Saksan
sosialidemokraattien johtavi
en elinten kanssa. Kaikki nämä yri­tykset
ovat törmänneet vieraantumi
senmykkääi: seinään. Tämän vuo­den
helmikuussa, hiukan ennen so-
.sialidemokraattiijen puolueen Dor­tmundin
p'.iohiekokoust.i, yhtyneen
.sosialistisei! puolueen keskuskomi-ea
jälleen lähetti avoimen kirjeen
.••osialidemol.raaitisen puolueen kes­kuskomitealle.
Kirjeessä ehdotettiin
nykyisen Sr.ksan tilanteen perusky­symysten,
nimittäin aseidenriisun­nan,
moleiiipien Saksan valtioiden
ydinaseiden hankinnasta kieltäyty­misen
ja molempien Sankan valti­oiden
suhteiden norinaalisoinnin
yhteistä käsittelyä. Lyhyesti sano­en,
kaikki nämä endotukset tähtäsi­vät
siihen, ettei päästettäisi tilannet
ta scllaisek.si, etta sota voisi jälleen
synyä Saksan maoperällä.
Kirje julkaistun sosiaiidemokraat
tisen pjolueen paä-äänenkannatta-jassa,
sita srurasi muutamien kirjel­mien
vaihto ja u.seita Kummankin
puolueen edustaja in tapaamisia asi­an
teknillisen puolen järjestämisek­si.
•
Miksi Saksan sosialidemokraatti-moitti
julkisesti, että tulevat kc
koukset merkitsevät "iskujen vaih
toa". LänsirSaksan lehdistö alkoi
tämän jälkeen kaikin tavoin pai­sutella
"ottelua kehässä". On täy­sin
ymmärrettävää, että tällainen
"puhujien vaihto" olisi voinut tuo­da
tulokseksi vain suhteiden kärjis­tymisen
puolueiden välillä, joh­taa
"kylmän sodan" kiihtymiseen.
Missään tapauksessa se ei olisi
edistänyt kahden saksalaisen työ­väenpuolueen
suhteiden normali­soimista.
Tämän osoitti jälleen kerran so­sialidemokraattisen
puolueen joh­don
asenne suhteessa Bonnin halh-luksen
toimenpiteisiin keskustelun
johdosta. Bonnista ilmoitettiin, että
DDR:stä Länsi-Saksaan saapuvat
kommunistiset toimitsijat voidaan
vangita. Suostuessaan ottamaan vas­taan
yhtyneen sosialistisen puolu­een
edustajia sosialidemokraattinen
puolue, jonka jäsenmäärä on 700,-
000 ja äänestäjämäärä 13 milj. osoit­tautui
voimattomak.si takaamaan
heidän turvallisuutensa Saksan liit­totasavallassa,
voimattomaksi jopa
Hanoverissakin, missä paikallinen
hallitusvalta on sosialidemokraat­tien
käsissä.
Sitten Bonnin hallitus ajoi val­tiopäivillä
läpi lain "väliaikaisesta
oikeudellisesta vastuusta vapautta­misesta",
jolla se sai "oikeuden"
harkintansa mukaan määrätä, kuka
voi saapua DDR:sta Länsi-Saksaan.
Tämän lakiesityksen alla on myös
sosialidemokraattisen ryhmän joh­tajan
Erlerin nimi. Tällä lailla so­sialidemokraatit
antoivat puolueen­sa
yhteyksien ja kosketuksien val­vontaoikeuden
Erhardin puolueen
käsiin. Puolivirallinen Frankfurter
Allogemeine kirjoittikin, että tästä
alkaen en vasemmistoryhmät jää­vät
vaille mahdollisuutta edes pyy­tää
lupaa ottaa vastaan : vieraita ;
Näissi oloissa "puhujan vaihto"
olisi vo-nut muodostua vain uudek-
Ken puolueen johto ryhtyi 20 vuo- si DDR;n vastaisen tihutyön muo-dcn
kuluttua tähän kesku.'^teluun?
Ratkaisovaa osaa tässä näytteli eh­dottomasti
puoluoen rivijäsenten
tyytymättömyys puolueen johtajien
kristillisden.okraattien "syleilypoli-tiikkaa"
kohtaan, puolueen johdon
politiikan hedelmättömyys yhteis­saksalaisissa
kysymyksissä.
Ne jotka seurasivat keskustelun
kehittymistä, ajattelivat aluksi, että
sosialuLcjnokraattisen puolueen joh­to
pyrkii keskustelussa vaikkapa mi­nimaaliseen
suhteiden normalisoin­tiin
ja yhteisymmari^seen. Kui­tenkin
JO Dortmundin puoluekokous
pakotti epäilemään näitä olettamuk­sia.
Laajan Saksan kansan elinky­symyksiä
koskevan, keskustelun si-,
jasta sosialidemokraattisen puolu­een
johto ehdotti puhujien vaihtoa
kaventaen siten keskustelun osan­ottajien
määrän pienimpään mah­dolliseen.
Puolueen johto kielsi
alempia järjestöjä ja rivijäseniä
ryhtymästä .neuvotteluihin yhty­neen
sosialistisen puolueen järjes­töjen
kans.sä ja jätti tämän oikeu­den
itse asiassa vain kolmellie pu­hujalle,
Brandtille, Wenerille j<n
Erlerille. Sosialidemokraattisen
puolueen johto poisti jo ennakolta
mahdollisuudet sopimukseen pää-
.syst^ toisen työväenpuolueen kans­sa.
Puolueen varapuheenjohtaja il-doksi,
kuten Wener itse ilmoitti.
On varsin luonteenomaista, että juu
l i samoina päivinä Bonnin hallitus
palkitsi puolueen varapuheenjohta­ja
Herbert Wenerin tasavallan kor­keimmalla
kunniamerkillä, "ansio­ristillä"
tähtineen jn nauhoineen.
Länsi-Saksan sosialidemokraatti­sen
puolueen 20-vuotin'en tie sodan
jälkeen, jolloin sen jolilo oletti voi- "
vansa liitossa: antikommunismin
kanssa löytää erityisen • kolmannen "
tien demokratiaan ja fosialismlin,
on johtanut puolueen umpikujaan.
Ei voida olla näkemättä,, että so­sialidemokraattisten
rivijäsenten
keskuudessi'. yhä selveirimin ilme­nee
pyrkimys sanoutua • irti kri.«til-lisdemokarattien
varjoni olemisesta
Tämä ilmeni äskeisessä Pohjois-Rei-nin—
Westfalenin liittopäiväyaaleis-sa.
Se ilmenee myös halussa todel­liseen
keskusteluun Saksan ensim­mäisen
työläisten ja talonpoikain
valtion johtavan buolueien kanssa.
Ja riippumatta siitä, mii-lyttääkö se
puolueen johtoa tai ei. todellinen
keskustelu kansallisista 'peruskysy­myksistä
tulee jatkumaan jä syve­nemään
kummankin Saksan valtion
työtätekevien välillä;
DMITRI GilDKOV.