Vapaus, July 30, 1966

              Sivu 2 Lauantaina, heinäk. 30 p. — Saturday, July 30, 1966
'1
I
I
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
< L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6, 1917
E D I T O R W E K L U N D , MANAOtR: E . SUKSI
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L «74.*2e4
PublWhed thrice' weekly: Tuesdays, Thursdays and Sato
PubilÄhlng (30. Limited, 100-102 Ehn St. West, Sudbury, Ontario, Canada,
Mailing A&dress: Box 69
Advertislng rates upon appUcation, translatlon-free of charge.
Authorized äs second class mail by the Post Office Department, Ottawa.
, , and för payment of poatage m cash.
CANADIAN LANGUACEPRESS
, ' \\> f TILAUSHINNAT:
OaiuuiaaM: 1 Vk. S9.00. 6 fck. $4.75 pSA:ssa
, r S kk 275
1 vk. $10.00. 6 kk. «5.35
Suomfessa: 1 vk. 10.60, 6 kk. ?ö.76
Onkohan se enää mahdollista?
• ' " . I Toronto Daily Starin toimittaja Mark Gayn antaa Salgo-histaTähtettämässään
ja mamitun lehden tiistama julkaise-nlasisä''
äirtikkelissa hyvin pessimistisen kuvan Vietnamin so-lopettamismähdoHisuuksista
selittäen, että nyt on "huo­no'karisi
rauhantekijöillä" siksi kun vietnamilaiset eivät ole
luopuneet maansa itsenäisyyden puolustamisesta, kun Saigo­nissa'ollaan
''hieman kyynisiä" Britannian. Harold Wilsonin
Intian Gandhin ja Ranskan Jean Samtenyn rauhantunnuste­luihin,
ja kun"amerikkalaiset Saigonissa sekä taistelutante-reijljp
ovpt ruvenneet uskomaan, etta voitto on käden ulottu­massa
"
• -Ly^ sanoen, mr. Gayn on sita mieltä, että Vietna­min
sota voi loppua vasta sitten kun kumpikin puoli ei vain
ajav^ii" umpikujaan vaan tunnustaa niin tapahtuneen. K u ­kaan
ei täällä halua ennustaa, milloin se tulee tapahtumaan,
sanoo mr. Gayn ja jatkaa: "Mutta kun niin tapahtuu, Canada
voi viedä hyödyllistä osaa rauhantekijänä . . ."
Muiden hy\'ää tarkoittavien canadalaisten kanssa meidän
on suorastaan mahdotonta hyväksyä mr.Gaynm."umpikuja-teoriaa'!,
siksi, etta kysymys ei ole vain sotamahdista ja sota­voimista,
vaan oikeudesta yleensä ja erikoisesti Vietnamin
kansan oikeudesta paättaa omista asioistaan. Olisi todella
suuri vahinko, jos osoittautuisi, etta Yhdysvaltain sotamahti
on sittenkin valttia, ja että "oikeus" painetaan maan rakoon
— tapahtukoon se sitten vaikka "umpikujateorian" perus­teella
Me toivomme luonnollisesti, että Canada.voisi olla " r e ­hellisenä
valittajana" Vietnamin verenvuodatuksen lopetta­misen
hyväksi — mutta meidän maamme voi vieda tällaista
: "hyödyllistä roolia", mistamr. Gayn puhuu, vain silloin, jos
me kansakuntana sanoudumme irti Yhdysvaltain hyökkäys­sodasta
Vietnamin kansaa vastaan.
Valitettava tosiasia on, etta ei vain Vietnamin kansan­tasavalta,
myös Laos on jo esittänyt syytöksiä siita, etta Ca­nada
on Geneven sopimuksen valvontakomission jäsenmaana
antautunut Yhdysvaltain hyökkäysohjelman puolestapuhu­jaksi
ia puhtaaksipesijäksi. Näitä syytöksiä ori Ottävvassa
pyritty torjumaan erinäisillä väitöksillä ja vakuuttamalla
meille canadalaisille, että liittohallitus työskentelee sittenkin
kaikessa hiljaisuudessa kulissien takana Vietnamin sodan Ip-pettamiseksi.
\ ''
Mutta viimeaikoina on paljastunut, että Ganädasta on
myyty Yhdysvaltoihin Vietnaniin sodassa käyttämistä var­ten
monenlaisia sotatarpeita. Geneven scpirnus — jonka val-
. vontakomission yhtenä jäsenmaana Canada ön, ikieltää kai­kenlaisen
sotamateriaalin viennin ulkomailta Vietnamin alu­eelle.
Tämän perusteella on esimerkiksi Ruotsin hallitus —
puolueettomuuttaan suojatakseen — kieltäytynyt: myymästä
sotatarpeita Yhdysvalloille. Mutta näin ei ole ilmeisestikään
meidän hallituksemme tehnyt. Päinvastoin näyttää siltä, että
Canadasta lähetetään yhä lisääntyvässä määrässä erinäisiä
sotatarvikkeita Yhdysvaltoihin Vietnamin sodassa käytettä­väksi.
Globe and Mail lehden huhtikuun 17 pnä 1966 julkaise­massa
CPn uutistiedossa sanottiin:"Canadan sotilaallisen rä­jähdysaineen
vienti Yhdysvaltoihin kasvaa nopeasti Yhdys­valtain
tarpeiden täyttämiseksi Vietnamin sodassa." Samassa
uutistiedossa sanotaan, k:o. räjähdysaineen tuöritanto lisään-,
tyy tänä vuonna kaksinkertaisesti. Samassa yhteydessä anne­taan
yksityiskohtaisia tietoja siitän mitkä yhtiöt näitä veri-rahatilauksia
ovat Yhdysvalloista saaneet.
"Canadian Aviaticn" — Maclean-Hunter julkaisu ---tie­si
äskettäin kertoa, että Yhdysvalloista öntulosisa suuri
Havilland Caribou-lentokoneideri: tilaus, ; IJSAn käyttäessä
suuressa mitassa . näitä lentokoneita hyökkäyssodassa Viet­namia.,
vastaan.
' Vancouver ;,Sun kertoi heinäkuun 14 pnä, että Canadassa
tullaan valmistamaan osia Northrop F-5'lentokoneisiin, joita
Yhdysvallat varaa Saigonin sotilasjuntan käyttöön.
, U. Si New5 and World Report-julkaisu arvioi äskettäin,
että Canadasta on myyty vuoden 1959 jälkeen Yhdysvaltoihin
miljardin dollarin arvosta aseita. Mainitun julkaisun mukaan
jotkut canadalaiset "hankkivat paljon rahaa" siitä. .
.Päivän tapahtumia seuraavat henkilöt tietävät, että näitä
suuria ase- ja sotamateriaalikauppoja on pidetty mahdplli-,
simman paljon salassa. Mutta kysymys pulpahti yleisen kes­kustelun
alaiseksi siitä kun Yhdysvaltain publustusministeri
Robört McNamara sanoi äskettäin, että eräs canadalaineri
pornhl']tilaus tullaan peruuttamaan.
" .. peneven sopimuksen- valvontakömissiori yhtenä jäsen-m^
ajiy^Canadan tulisi luonnollisesti pidättyä sotamateriaalin
myyniTiistä Vietnamissa käyttöä varten, koska se rikkoo mäi-nitinf
sopimuksen.kirjainta ja henkeä. pttawä on puolustellut
näitä asekauppoja sillä, että näitä sotamateriaaleja ei lähetetä
sliorelä'ri Vietnamiin— että Canada myy niitä "vain" Yhdvs-
Tuhatvuotinen Puola
Perjantaina, heinäkuun 22 pnä
Puolan kansantasavallan kansal-
UspäivSnä tuli kuluneeksi 22 vuot­ta
siitä kuu Puola vapautui saki^a-
Udsten miehityksestä. Tänä vuoti­na
juhlitaan myös Puolan valta­kunnan
tuhatvuolista olemassa­oloa.
Oheisessa kirjoituksessa hah-mottelee^
Varsovan yliopiston pror
essori Stefan Kieniewizc Puolan
valtakunnW tuhatvuotisen kehi­tyksen
ääriviivoja.
Noin kymmenen vuosisataa sit­ten
tiedettiin Euroopan tärkeim­missä
poliittisissa keskuksissa,
että Oderin ja Veikselin välillä
«ijaitsee valtakunta, jota paljon
myöhemmin alettiin nimittää
Puolaksi. Valtakunta oli muodos­tunut
useiden toisilleen läheisten;
jlaavilaisheimojen yhtymisen tui_
loksena jo paljon ennen kuin siitä
mainitaan naapurivaltioiden aika­kirjoissa.
Puolalaisten ruhtinaan
Meslikon mentyä naimisiin tshek­kiläisen
rahtinaan Dubravan tyt­tären
kanssa ja I^uolan ruhtinaan
ja hancn hovinsa tämän avioliiton
yhteydessä, omaksuma kristinus­ko
(V. 96fi) lujittivat Puolan sitei­tä
muuhun Eurooppaan ja edisti­vät
kulttuurinkehitystä.
Meshkon poika Bole.slav I t r -
hea hallits' jo laajaa valtakuntaa.
Hancn harjoittamansa politiikan
ansiosta Puola säästyi saksalaisten
valloitukselta, jonka uhriksi muut
Iansislaa\it joutuivat, ja säilytti
itsenäisyylensa. Sadan vuoden ku­luttua
Boleslavin luoma monar­kia
kutienkin hajosi useaksi pie­neksi
valtiomuodostumaksi; Po- :
liittinen pirstoutuneisuus oli luon­teenomaista
feodaaliajan Euroo­palle.
Heikot, keskenään eripurai­set
puolalaiset ruhtinaskunnat ei­vät
kyenneet estämään tataarien
havitysrctkia civatka vastusta-maan
saksalaisten hyökkäyksiä.
Tällä kaudella, X i r j a XIII vuo-sisadalla
Puolassa muodostui kes­kiaikainen
säätyjäkö, ritaristo se­ka
kirkko saivat etuoikeutensa ja
muodostui kaupunkien itsehallin­to.
Maataloudessa tuli kayttodn
maan vuokraaminen. Yhteiskun­nan
ylimpien piirien osallistumi­nen
poliittiseen elamaan voimis­tui.
UUSI YHTEENLIITTYMINEN
Nama taloudelliset, poliitUset ja
:iilttuun:ilan tekijät yhdessä muo­dostivat
myös perustan maan uudel­le
yhteenliittymiselle puolalaisen
kuningassuvun jälkeläisen alaisena.
Puolan uurj- kuningaskunti ulottui
alleen OdcMille .— luonnoliiselle
läntiselle rajalleen. Itämeren ranni­kolle
oli • sak.salainen ritarikunta
liuQdostanuI voimakkaan sotilasval-do.
n. ja . .sieltä käsin, hyökkäiltiin
jatkuvasti Puolan aiueelle;
Piastic'n kuningassuvun katkettua
zulsuivat puolalaiset • ruiitiriaat val-aisiuimello
JagcUon, jonka maata,
jiettuaa, saksalainen ritarikunta
Tiyös Uhka.':i. Vlionna 1410 puola:
'aiset ja liettualaiset joukot löivät
i S t i r i t a r i t . Se oli keskiajan loppu­puolen
(iiäs merkittävimpiä taiste-uita,
eivä;kä ristirilaiit enäätoipur
leot häviöstään; Puolen vupsisjidan
jälkeen Puolalla, oli jälleen pää^y
.lärheren lunnikolle,
Seuraavaa X V I vuo.sisataä nimite­tään
Puolas.sa 'kultaiseksi vuosisa­daksi'.
Renessanssi saapui Puolaan
suoraan It,iliasta. Se antoi sysäyk­sen
puolankielisen kirjallisuuden
kehittymiselle. XVI vuosisata oli
puolalainen runouden kukoistusai­kaa.
.,• ^ ••;/•./••./•:,.••,•,..•••
O M A . L I N J A ; ; V V ^ ' ' ••^^^ .
Tähäri saakka yhteiskunnallinen
ja valtiollinen kehitys Puolassa o l i
kulkenut suurin piirtein säm.oja lin­joja;
kuin muuallakin Euroopassa.
Siitä poikkeaminen on havaittavissa
nimenomaa:. XVI vuosisadalla. Eu­roopan
kaikissa valtioissa monarkia
voimjstui säätyjen kustannuksella.
Puola.s.sa kuitenkin aatelissääty säi-lyUi
oikeutensa kuninkaan vplitse-mise.
ssa. Sillä oli myös monia muita
etuoikeuksia.
XV vuosisadan lopussa ja XVI
vuosisadan aiiissa muotoutui Puo­lassa
parlahiehtäarinen järjestelmä;
Senaalista ja t.dustäjakamarlsta
muodostunut parlamentti — sejm
— keskiUi käsiinsä kaiken lainsää-däntävallan.
Vallakunta sai pian r /
mekseeri 'Tzeczpospolita" "tasaval­ta",
vaikka se_n päänä oli vaalikunin-taana,
ei vairi vietnamilaisten, vaan
myös maailman yleisen mielipiteen
.silmissä.'-;.-.:-..';.
Se vjatii ehdottomasti sitä, että
yal|bi.ll,e,välittämättä siitä, mihin tarkoitukseen jenkit niitä Ganadasla lakataan myymästä .sota-k^
yitäyät.
ATä/Ilaiset onttouttaan kumisevat selitykset eivät tieten­kään
muuta miksikään sitä tosiasiaa, öttä sotamateriaalien
myynti Vietnamissa käyttöä varten rikkoo Geneven: sopimus­ta
vuodelta 1954; Juuri sen vuoksi esimerkiksi Ruotsin halli­tus
kieltäytyi vatsaanottamasta yhdysvaltalaista sotatarye-tilausta.
- . : ;
Tämä sellaisenaan heikentää suuresti .Ganadari asiemaä
kansainvälisesti. On suorastaan kyseenalaista, kuinka "hyö­dyllistä
osaa" Canada voi tämän jälkeen missään rauhanneu­votteluissa
viedä.
Ja kuitenkin olisi toivottavaa, että Canada voisi olla
"rehellisenä välittäjänä", kuten sanotaan, Vietriamiri ongel­man
ratkaisemisen hyväksi.
Se vaatii kuitenkin sitä, että Canadan maine pidetään puh-matenaalejy
YhdysvaUoihin Viet-nami.
ssa käyttöä varten. Me tulem­me
kansakuntana toimeen, ilman
niitä verirahojakin.
Se vaatii sitä; että liittohallituk­sen
tulee .'ianoutua julkisesti irti
Yhdysvaltain hyökkäysohjelmasta ja
ryhtyä vaatimaan takaisin Geneven
sopimukscefi palaami.sta, mikä edel­lyttää
hyökkäysoperatiojen lopetta­mista,
kaikkien ulkomaalaisten so­ta
voimisn Vietnamista kotiuttamis­ta,
Vietnamissa olevien volalukiase-mien
purkamista ja yietnamin kan­sallisen
itsenäisyyden tunnustamis
ta linjoittimiatloman ulköpnlilttiseh
ohjelman perusteella.
Ympärillä käytyjen uskonsotien
qikana Puola o l i eräänlainen mie­lenmaltin
keidas. Keskiajan lopulla
se otti vastaan muualta ;Euroopasta
paenneita juutalaisia. Vuodep 1573
Varsovan konfederaatio takasi ikui­sen
raunan en uskontokunthn kuu-,
luville.
LUHISTUMINEN AIKAA
Minkä vuoksi kuitenkin valtio,
joka tahan saakka oh ollut Euroo­pan
etumaisten joukossa, alkoi l u i ­sua
alaspäin? Kuten koko muu Ita-
Eurooppa Puolakin kehittyi hitaas­ti
sekä taloudellisesti että poliitti­sesti.
Aatelisto riisti talonpojilta
kaikki oikeudet ja sitoi ne maahan,
.nika oh askel taaksepäin entiseen
aikaisempaan v u o k rausiarjestel-maan
vorraituna. Se johti lopulta
havioon Puolan maatalouden, joka
öuhen saakka oh ollut ulkomaan­kaupan
perustana. Taman ajan Puo­lan
toinen heikkous oh laajat nar^
vaan asutut alueet. Sen raioja suo­jeltiin
huonosti. Ukrainalaisilla ja
liettualaisilla alueilla, jotka oli In­tetty
Puolaan, aatelisto omaksui
pian puolan kielen ja puolalaisen
kult.uunn, mutta talonpoikaisto j ai
tassa suhteessa. vieraaksi. Talonpoi-kaiskapMiat
kävivät yhä voimak­kaammiksi
ja X V i I vuosisadan lo­pulla
ne uhkasivat jopa valtion ole­massaoloa.
Kaikkialla muualla Euroopassa
valta keskittyi yksinvaltiaille, mut­ta
Puolassa magnaatit ohvat kunin­gasta
mahtavampia. "Kultaista va­pauttaan'
puolustaessaan ne loppu­jen
lopuksi muutUvat parlamentaa­risen
järjestelmän irvikuvaksi. Ve-tooikeuttaan
käyttäen voryksi edus­taja
torjua minkä taahn.sa ehdotuk­sen
ja jopa estaa parlamentin istun­non.
PUOLA JAETAAN
XVIII vuosisadalla Puola oh suu»
resta alueestaan huolimatta aivan
voimaton. Itse asiassa ei ollut halli­tusta^
armeijaa eika lakia saatavaa
elintä. Magnaattien sisäisten risti­riitojen
takia se voi mina hetkenä
tahansa joutua ympärillä olevien
voimakkaiden valtioiden .saaliiksi.
Kaukonäköiset henkilöt nakivat kyl­lä
Puolaa uhkaavan vaaran, mutta
he eivat kyenneet ajoissa saamaan
tiikaan :nuutosta. Heidän ohjelman­sa
ei saanut vastakaikua talonpoi­kien
taholta, silla sen asema ei olisi
paiantuiiut. Puolan naapurit eivät
.säästäneet voimiaan estääkseen Uu­delleen
Voimistumasta; ma:itä, jota
ne olivat j ö pitkän aikaa katselleet
makupalana.
Puolan l.olmen jaon. tuloksena
joutuivat puolalaiset alueet Venä­jän,
Preussin ja Itävallar hallin­taan,.
Puolai. valtakunta lakkasi öle-ma.
stä yli sadaksi vuodeksi. X IX
vuosisadalla, siis «likana, joMoin
muu Eurooppa muuttui ja vaurastui
Puolaa iiistivät sen orjuuttajat,
KANSANNOUSUJA
X y i l l vvosisädan lopiilla Puolan
itsenäisyys l i i k u l i i ainoastaan pien­tä
"valista jie.nV.-ryhmää. Mutta tai.<^:
telu itsenäisyyden puolcst? levisi
yhä laajemmalle seuraavien suku­polvien
aik.ina. Siinä oli .suuri ansio
puolalaisin.! vallankumouksellisilla.
Vuodesta 1830 alkaen kaikki Puolan
karisaniioii.sut; liittyivät Euroopan
vallankumoukselliseen liikkeesen.
Puolan ongelman vallankumouksel­lista
merkitystä tähdensivrt kaikki
vapauden ja sosiaalisen edistyksen
puolesta taistelevat;
Vuosien 1848 ja 1864 välisenä ai­kana
PriOlri.<:sa poistettiin feodaali-järjestelmä.
Puolalaiset vallanku­moukselliset
olivat esittäneet ohjel­massaan
maaorjuuden poistamista,
sen toteuttivat kuitenkin Puolan ja­koon
osallistuneiden keisarikuntien
halhtukset. Näin poistettiin samalla
agraarivallankumoukseen liittyvän
kansallisen vapaujliikkeen perusta.
Puolan kysymy^ katosi lehdistä ja
hallitusten välisistä nooteista.
«ROT SYVENEVÄT ERI
OSIEN VÄLILLÄ
Kapitalismin erilainen kehittymi­nen
missä kolmessa maassa, jotka
olivat jakaneet Puolan, lisäsi myös
eroa Puolan eri osien välillä. Tsaa­rin
hallitus vahitti ns. Puolan ku-nmgaskuntian
autonomian rippeet­kin.
Preussi uhrasi miljoonia os­taakseen
kaiken puolalaisen maan
ja tehdäkseen sen entisistä omista­jista
proletaareja. Puolalaisten las­ten
oli kaylava saksankielistä kou-luav
Toisaalta Itävallan alaisina ole­vat
puolalaiset saivat Habsburgicn
monarkian kriisien takia poliittLsen
ja kulttuuriautonomian. Samanlai­sia
eroja oli myös taloudellisessa
kehityksessä.
Katsoessamme ti«nä päivänä tuota
synkkaa aikaa havaitsemme, että
toisaalta se oh myös erikoisen nou-^
sun ja edistyksen aikaa. Vuosien
1870—1910 vahsena aikana lisään­tyi
puolalasten maara 10 miljoonas­ta
22 miljoonaan. Teollisuuden ke­hittyminen
aiheutti työväenluokan
kasvun.
TYÖVÄENLIIKE
1880-luvulla alKOi Puolan työ­väenliike
omaksua sosialistisia aat­teita.
Se sai joukkoluonteen ja vuo­sien
1905—-1907 vallankumouksessa
Puolan prcletariaath ensimmäisen
kerran ryhtyi avoimeen taisteluun
kapitalismia ja tsaarin itsevaltiutta
va.staan. XIX vuosisadan lopulla
muodostui poliittisia joukkopuoluei-;
ta, ja nyt osallistui yhteiskunnalli­seen
toimintaan jo huomattava osa
työväenluokkaa ja talonpoikaistoa.
Puolueiden välinen poliittinen jän­nitys
kuvasti käynnissä olevaa luok­kataistelua.
Kaikilla polutti.silla yh­teenliittymillä
on kuitenkin yksi yh­teinen
päamaara — ulkomaisen or-;
juutuks^n kahleiden poistaminen.
MAAILMANSOTIEN
VÄLINEN AIKA
Vuosien 1918—1919 vaihteessa
Puolan työväenluokka yritti ottaa
vallan kasiinsa. Se oli kuitenkin
luan heikko sisäisten erimieli.syyk-sien
VUOKSI ja niin Puola jai maail-.
man.sotien valisek.si ajaksi porvaril­liseksi
valtioksi. Monet vaikeudet
painoivat itiäenäisyyden alkua. Puo­lan
rajat oli määritelty ottamatta
huomioon reaalisia olosuhteita.^lä
oli vaikea pääsy merelle ja kohnan-nes
väestöstä o l i kansallista vähem ;
mistöä; joka pyrki itsenäjsyyteen!,
Se oli vihamielisissä suhteissa mel­kein
kaikkiin naapurivaltioihin. Sen
hallitusmiehet aloittivat juli.stamälla
demokniatti.sen perustuslain, maa-:
talousreformin ja lupaamajla edis­tyksellisen
yhteiskunnallisen lain^
säädännön; ja he pää'.yivä> sotilas­klikin
diktatuuriin, kenttätuomioi-hin
ja keskitysleireihin.
Kbska: Puola sijaitsi erittäin tär-keäsi-
a caikassa Euroopjssa, se piti
Ranskaa mahdollisena liittolaisena
Saksaa vastaan ja Englantia Neu-vosto-
Vonäjää vastaan, siiiinnatuh
;'ggression välirieenä. Puola odotti
turhaan taloudellista apua ulkomai­selta
pääonialta. Varojen puuttees­ta
ja työttömyydesta kärsivänä Puo­la
jäi yhä cnempiän jälkeen muusta
Euroopasta. Sen osaksi tuli raaka-aineen
ja halvan lyövoiman toimit-laminen.
.
Mutta kaikesta tästä huolimatta
on nähtävä se, mikä oh maailman­sotien
välLsenä aikaan rakentavaa:
kauan erotettuna olleiden osien yh­teenliittäminen
yhdeksi taloudelli­seksi
kokonaisuudeksi, merisataman
rakentaminen Gdyniaan, koulujär-
(Jatkuu seuraavalla sivulla) :
CBCn Bill McNeil matkustelee heinä- ja elokuussa Canadan
lännessä haastatellakseen ihmisia, joiden nimiä ei näy sa­nomalehtien
uutisotsikoissa. Matkansa varrella McNeil haas^
tattelee Torontosta Vancouveriin asti "keskinkertaisia" ca-nadalaisia
Canadan sata vuotisjuhlien lähestymisen merkeis­sä.
Nama haastattelut esitetään CBCn Assignment ohjelman
yhteydessä. McNeil keskustelee yllä Orilliassa, Ont. nyt asu­van
lehmapaimenen kanssa, joka on aikaisemmin ansairinut
leipänsä kengurojen metsästyksellä. .
ESPANJA JA VIETNAM
"Kautta Espanjan on taivas pil-jcon j a Hitlerin keskinäisiin suhtei-v
e t o n " , i m o i t t i heinäkuun 17. päi­vänä
vuonna 1936 Espanjan radio.
Mutta tastapaiva5ta alkaen laman
aurinkoisen maan taivas peitlvi
mustun pilviin. Nama viattomat sa­nat
olivat kuin alku.signaaleina Es­panjan
nuoren tasavallan hallituk­sen
vastaiselle kapinalle, joka sitten
kehittyi kansalais.sodaksi ja johti
ulkomaisten fasistien maahantun--
keutumisen.
Sota jatkui vuoden 1939 maalis­kuun
loppuun. Viisi kuukautta sen
jälkeen, kun aseet olivat vaienneet
Espanjassa, Hiller hyökkäsi Puo­laan.
Espanjan draama oSoiUaului
toisen nriaailmansoclän; tragedian ä!
kunäytökseksi.
r Eispanjan kansalaissoclan ; alusta
lähtien oli selyää, että vaikka sota­tapahtumat
keskiltyivätkin yhteen
nilaahan, tällä sodalla oli suuri kan:
sainväiinen merkilysh Neuvöstolii
tbn hallitus totesi silloin, eitä sota
ei koske ainoastaan Espanjan kan­saa,
;yaan koko ' ihmiskuimaii etu-j
a . ' ' ' ' ' : ' : - ^ : \ • • -.
Hi.stOrian vääjäämiiUömäksi tosi­asiaksi
jää,, että Espanjan kansa
olisi kyennyt kukistamaan nuia:
aateliston, suurten teollisuiismies-ten
sekä. korkeimman papiston ;i
p R n k k i i r i e n kannatuksen' saaneen
taantumuksellisen ;sotiIaskapihä!v
ellei saksalais-—italialaista interveii-.
liotii. olisi tapairtunul. Kapinan j ä l ­keen
.suurin osa Espanjan alueesta
sekä maan pääkaupunki olivat edel­leen
laillisen hallituksen käsissä
Tärkeimmät teollisuuskeskukset ja
.satamat, sota- ja kauppalaivasto
sekä kultavarannot olivat samoin
laillisen hallituksen; käsissä. Ken
raali Francon kannattajien sala­mannopea
vallankaappaus epäon­nistui
heti alkuunsa.
Silloin ulkopuoliset voimat se­kaantuivat
peliin. Kolmannen valta^
kunnan kukistumisen jälkeen löytyi
valtakunnan salaisista arkistoista
asiakirjoja, jotka loivat valoa Fran­siin.
iNiinpa eraassa salaisessa asia-,
kirjassa, joka on päivätty 5. 7. 1936,
ilmoitettiin, etta saatuaan Francol­ta,
viestin Fuhror kutsui koolle pie­nen
neuvotteluryhmän, johon kuu­luivat
sotamarsalkka Goring, s i l l o i'
nen puolustusministeri Blomberg ja.
lieduätelupalvehin päällikkö Cana-
!i3. .Naiden välisessä neuvottelussa
tehtiin paatos Francolle annettavas­ta
avusta. Espanjan sodan loppu­vaiheessa
sotilaskaappaukseen ryh­tyneiden
joukoissa oli y l i 300,000
ulkomaista sotilasta ja upseeria.
Espanjan tasavallan sankarillinen
taistelu sisäistä ja kansainvälistä^
taantumusta vastaan sai osakseen
kaikkien edistysmielisten voimien
kaiihatuksen: "Koko,maailman sivi­lisaatio
on vaarassa Espanjassa,"
lausui siihen aikaan intialainen kir^
jailija ja filo.sofi-Rabinäranath Ta-goi-
e ilmaisten-näilla sanoillaan riiil-•
jooiiierV ihmisien mielipiteen. • /
Eräänä, solidaarisuuden .osoituk­sena
oli 53.:n maan vapaaehtoisten
osallistuminen Espanjan kansalais­sodan
ta.savaltalaisten joukkojen
puolelle.: ; Vai k ka vapaaehtoisten
•jpukkojen , lu.kumää^^^ ei ollutkaan
kuin 40.000. oli :niideri merkitys va­pauden
ja demokratian puolustuk­sessa
eriUäi n huomattava. ;
Neuvosloliitlö asettui heti oikeut-laan:;
puoiustaneon Espanjan tasaval-'-
!ah puolelle. Ta ja vallan hallituksen/
pyynnöstä Neuvostoliitto ' ryhtyi
viioden .1936 -lokakuusta alkaen lä-;
hettämään Espanjaan aseita ja so-lilaailisianeuvonantajiaari..
Neuvos­toliittolaisia
vapaaehtoisia taisteli
j.i kaatui Espanjan maaperällä. Kan
sainvälisten prikaatien urhoollisuus
j a sankarillisuus merkittiin histo­rian
eräänä' proletariaatin kansain-välisyysaatleen
huomattavimpana
osoituksena.
Kolme-ikymniennen vuoden kulut­tua
Espanjan sodasta saatu opetus
on tullut jälleen ajankohtaiseksi.
(.Jatkuu seuraavalla sivulla)
PÄIVÄN PAKINA
SODAN "HAUSKEMMAT" KASVOT
Viikon varrella ehtii nykyään
tapahtua äärettömän paljon asioi­ta.
Mikään pikkulehtiei voi kuvitel­lakaan,
että se voisi käsitellä kai­ken
maailman asioita.
Tosiasia.ssa suurlehdistäkään
emme tiedä muuta kuin New York
Timesin, jonka tunnuksena on;
että se julkliisee kaikki-julkaisu­kelpoiset
uutiset. Tostiasia tieten­kin;
on, että suuresta koostaan
huolimalta^outuii monta kertaa
Times lehtikin paljon tinkimään
siitä '.'periaatteestaan", vaikka ei
nyt 'Huomioitaisi laiilkäan sen
"synnynnäistä" taipumasta jättää
huomioonottamatta Suurpörvareil-le
epämieluisia asioita. ;
Ihmekö se sitten ori yaikka täl­lainen
pikkuiehti kuin Vapausjou-tuu
tilanpuutteen vuoksi punnit­semaan
loisinaan moneen kertaan,
mitä otetaafl julkaistavaksi ja
mikä on vähemmän l u k i j i i t a kiin­nostavana
jätettävä julkaisemat-
. ta,:; •;:'^:-^''
Mutta kun tällaisina ankeena
aikana, jolle jokapäiväinen har­maus
antaa aivan liiah paljon
• leimaansa, jää lehdptä pois "haus­koja"
sotauutisia, niin se oh suo­raan
.sanoen, munaus, josta voi
• r
joutua tilinteolle sitten kun Va­pauden
isännät ja emännät ko­koontuvat
taas yhtiökokousta is­tumaan.
Kerrotaan siis tässä lyhkäisyy-des.
sään, että "odotettu sota" on
kuulemma vihdoin viimeikin tul­lut
myös Vungtau-nimiselle paik­kakunnalle
Etelä-Vietnamiin.
. Vungtaua ei ole tosin vielä pom­mitettu
maalla, mereltä eikä i l ­masta.
Sinne ei ole pudotettu yh­dysvaltalaisia
palopommeja, ei
on nyt. kuitenkin ollut j a mennyt.
Mutta antakaamme Timesin uutis­palvelun
selittää tilannetta;
"Yön hiljaisuuden rikkoo baa­rien
ovien läpi kuuluvia Beatles
ja Rolling Stones pauhina (baa­rien
niminä on sivumennen sa­noen
A Go-Go, Chicago ja The
-Bunny — kaikki ehkä eteläviet­namilaisia
kylttejä).
^ . " ' B a a r i e n määrä on viimeksiku-
—luneen kuuden kuukauden aikana
kaksinkertaistunut, 30:sta 60:een
kasvullisuutta tappavia kemikaa: baiuiin, ja yungl.aun pormestari
leja eikä muita myrkkyjä.
Mutta Vurigtau on kuitenkin
päässyt jo sodan ihanuuden esi­makuun,
oli kuten New Yoi-k
Times Service asiasta Itertoi v i i -
nie tiistaina, sinne on tullut "4,000
amerikkalaista ja australialaista,
sekä viiniä; naisia ja lauluja, mitä
nuoret sotilaat tuovat tullessaan."
Mainitun uutisticdoh mukaan
Vungtau sijaitsee helposti puolus-tetlavalla
St. jfacquesin niemimaal
sanoo, että ne tulyiUaisivat kaup^
palan ellei hän vastustaisi uusien
baarien avaamista.
"Baarien mukana on hillut noin
400 baarityttöä ja proslituuttia
Saigonista ja maaseudulta!
"Kaksi uutta hotellia on avattu;
yhden ön JJSAn armeija ottanut
hiiostaansa; toinen "Grand", ori
kauppahussa ainoa hotelli, joka ot­taa
vastaan matkustavai.sla . . !
" A i n o a i-yhmä, mikä ei iloitse
la, noin 45 mailia Saigonista kaak- yiiiigtauirmuutoksesta, on Etelä:
Vietnamin merijalkaväkiosaslo jii
(EteJä-yietnamin) laskuvarjo-osas­to.
Niihin ryhmiin kuuluvien mies­ten
palkka on paljoh alhaisempi
kuin australialaisten ja ahiei-ikka-laisten,
ja he antavat toisinaan
mieliharminsa tietää reilusta baa-koon,
Se on tähäri mennessä ollut
hiljaiseloa viettävä, inerihuvila-paikka,
eräänlainen "ryysyirien
aasialaisversio Ranskan Rivieras­ta",
kuten N.ew York Times Ser­vice
sanoo.
Vungtäun rauhallinen hiljaiselo
rihuonerähinäin muodossa . . ."
Mutta pieniä ovat sittenkin sila­kat
joulukaloiksi, jos verrataan
Vunstaussa olevien ulkomaalais­ten
sotilaspoikien, . sekä baarien
omistajien j a porttojen elämää nii­hin
suuriin etuisuuksiin, mitä.sota
antaa kotirintaman "silmänteke-ville".
Amerikkalaislehtien kerto-riian
mukaan Etelä-Veitnamissa l i i -
ketoimintaa harjoittavien amerik­kalaisyhtiöiden
standarttivoitot
ovat 20—30 prosenttia sijoitetusta
pääomasta vuod^a ja "muistaa
tulee, eUä v. 1965 y l i 30 yhdys-valtalaisyhfiöllä
oli yli $45,000,000
arybirien liiketoiminta Vietnaniis-
•'^sa.;'
Seui-aavasta näkyy, miten ame­rikkalaisten
'hyökkäy-tjsota rikas-tuttaii
sötatarvetehtailijoita ja mui
ta sota-alan liikemiehiä. .
Kuluvan vuoden ensimmäisen
neljänneksen aikana on jenkkien
hyökkäyssodan johdosta lisäänty­nyt
.. (yhdysvalloissa) Airlinesin
voitot 38.6 prosenttisesti, lentoko-uelooliisuudou
voitot; 55-prosent-tisesti;
kumiteollisiuiden 36-pro-
.seritt isosti ; . y a a t e t u s t e p l l i s u u d en
24 prösentlisesti; • työstökoneisto-alan
voitot 33-prpscnttisesti, öljy-tuötantoalan
voitot 14 4 prosentti­sesti
ja kemikaaliyhtiöiden voitot
.H.pro;ienttisesti.
Kuka vielä sanoo, että sota ön
pelkkää k.Hrsimystä, tuskaa, hävi-t.
vstä ja kuolemaa"? — Känsäkoura.
'-K
f
J.,.>!..K>|".ifi:l|,;S;i»,^:.Ä;|ii,;«H