Vapaus, June 23, 1955

              Sivu 2 Torstaina, Kesäk. 23 p, — Thursday, June 23,1955
im ii'Wm'W^- I i i i
VAPAUS
• WOBIBB!fW} w^ lndq?ffn<fpnt Xabor
Qrgan of Plnnisb CajiAdians, Es^
tsbUsbed Nov, 6, 1917. Autborized
as emmd «lan maO t)y tbe Post
Office OQOitment. ottavaa Pub*
Jisbed tbiiee w
V Tbundays And Satuidaj» l>y Vapaus
PobUsbins Company Ltd.. at 100'102
Elm 8t, W., Sudbury, Ont., Canada.
T«l(!phoncs: Office 06.4-4^;
Editorlal Office OS. «HSe»; Manager
E.fiu}»i. EditorW. Eklund. Mailing
sddress: Box 69, SudbuJ7< Ontario, Advertlslng rates upon application.
Tranalation free of charge.
TXLAUSHINNAT:
3
Yhdysvalloissa: 1 viE. 8X10 6 1sk.A20
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Katseet Jcohdistuvat Hebinkiin
Rauhaa ja kansojen vapautta janoavan ihmiskunnan katseet
^kohdistuvat nyt Helsinkiin;'mis.«ä 75-r8'0 kansakunnan "^äviralli-set"
edustajat neuvottelevat kesäkuun 22—29 pn välisen ajan tämän
hetken tärkeimmästä kysymyksestä — itse elämän säilyttämisestä,
^Liioittelematta voidaan sanoa^ ettei Helsinki ole <milloinkaan ennen
olympiakisat mukaanlukien^^—^^^ saanut niin suurta hbomiota kuin nyt.
Totta on, että kaikki ihmiset eivät katso suosiollisesti Helsin-ugissä
nyt kokoontunutta maailman rauhankokousta. Sodanlietsojille,
SQtotarvetehtailijoille Ja iieidän politiikoilleen se on kauhistus. Mutta
ihmiskunnan enemmistö -^kaikki tavalliset ihmiset heidän poliitti­sista
ja uskqnnolliststa mielipiteistään, ihonväristään, kansallisuu-idestaan
ja vieläpä yhteiskunnallisesta asemastaankin huolimatta —
setu-aa joko välittömästi mj^ötämielisesti tai paljon odottaen Helsin­gin
rauhankokouksen kulkua.
Etukäteen voidaan myös ennustaa, että Helsinkiin matkustaneet
;«pdustajat tulevat .saamaan! hyvin myönteisen vaikutelman isiemme
^maan kauniista pääkaupungista. Suomen kesä juhannuksen aikana
>on jotakin niin kaunista ettei se oikein helpolla^ unhoitu kenenkään
«mielestä! Mu^ta vielä tärkeämpänä seikkana tulee kokoukseen osal-tiistuvienulkomaalalstenf
ja suomalaisten mieliin jäämään ne kauas-
'iiantoiset asiat) mistä tässä rauhankokouksessa^^
fkaistun työjärjestyksen mukaan tässä kokouksessa keskustellaan tä-jmän
hetken kaikkein tärkeimmistä asioista: Atomiaseet ja aseistarii-
^sunta; sotilaalliset liittoutumat ja voimapolitiikka; turvallisuus, kan-
^sallinen riippumattomuus ja eri järjestelmien rauhanomainen rinnak-
Ijcaisolo.
>' Selvää on, että ratkaisun teko ci ole helppo tehtävä Helsingin
.:ikokouksessa sillä siellä on edustettuna, kuten tiedetään, jotakuinkin
.^kaikkia poliittisia, uskonnollisia, yhteiskunnallisia ja muita aatevir-itauksia
ja elämänaloja — sillä kuten olemnXe aikaisemmin todenneet,
'Helsingissä kohtaavat nyt ihmiskunnan enemmistön edustajat.
^ Kaikesta huolimatta rohkenemme liittyä niih^ tarkoitta-
'Viin ihmisiin, jotka odottavat Helsingin kokouksesta myönteisiä tu­loksia
kansainvälisen rauhan vakiinnuttamisen hyväksi, Helsingin
•kokous tuleej niin uskomme ja toivomme, auttamaan yleisen mier
lipiteen maailmanlaajuista kristallisoitumista kansainvälisten ongel-
*mien neuvotteluratkaisun hyväksi —^ ja tämä yleisen 'mielipiteen
jpainostus tulee puolestaan auttamaan kuukauden kuluttua koköontu-
:lvaa (Neljän Suuren k^^^ löytämään "yhteisen kielen" tämän
Itetken tärkeimmissä asioissa.
Ottawan konferenssi
iLiitto- ja maakuntahallitusten konferenssin yhtenä keskeisimpänä
ikysymyksenä on, kuten uutistiedoista näkyy; kinastelu siitä, mika
(, hallituselin joutuu vastaamaan sellaisten työttömien avustamisesta,
i jotka eivät, syystä tai toisesta saa työttömyysavustusta; . '.
: Aikakautemme Jeimaa-antavanä :piirteenä onkin; pantava, merr
;kille tämä: Samalla kun julkisen elämän porvarilliset edustajat pu-
(huvat "hyvän ajan jatkuvuudesta" ja selittävät, että työttömyys on
^ Canadassa kausiluontoista "uudelleen järjestelyn'! kiusaay vastuun-
• alaiset valtiomiehet joutuvat kuitenkin käytännöllisessä toiminnas­saan
tunnustamaan, että työttömyysongelma on pysyvä ja jatkuva
4pulma maassamme.
«••Huolimatta siitä, vaikka suuryhtiöiden voitot ovat cnnätysta-sossa
ja vaikka osakemarkkinoilla vallitsee kuumeinen -'buumikausi'',
'•työttömien lukumäärä «n vuosi vuodelta lisääntynyt ja kaikki merkit
««viittaavat siihen, että ensi talvena tulee Canadassa olemaan entistä
Enemmän työttömiä — ja entistä enemmän vararikkoja pikkuliikkei-iäen
kohdalla.
*^ Tosiasiat ovat kovin itsepintaisia, kuten sanotaan ja siitä johtuu,
'^ttäOttawassa kokoontunut liitto- ja maakuntahallitusten konferenssi
*Joutuu erikoisesti painimaan työttömyysongelman kanssa. Kuvaavaa
tnyös on, että kinastelun aiheena on, ei kysymys siitä tuleeko Cana-
->-dassa olemaan avustuksen tarpeessa olevia työttömiä, vaan se, että
"^^pukä hallituselin joutuu suurimman kuorman kantamaan työttömyys-
'iffvuStuksen aiheuttamista menoista.
\ Tähän mennessä Ottavvasta saadut uutistiedot viittaavat siihen,
'-^ttä liittohallitus, mikä rahallisen asemansa vuoksi voisi parhaiten
>äiuolehtia avustuksen tarpeessa olevista työttömistä, yrittää edelleen­kin
"hypätä siitä yli missä aita on matalin"'ja jättää työttömyysavus-
"^uksen menot pääasiassa maakuntahallitusten ja kunnanhallintojen
jaksettavaksi.
1^ on ehdottanut, että se maksaisi vain 30 prosenttia
^s. työkykyisten työttömien avustusmenoista ja jättäisi loput 70
"prosenttia maakuntien ja kuntien maksettavaksi. Kun tähän, chdo-
"tukseen sisältyy vielä ajatus, että maakuntien ja kuntien täytyy
jlman minkäänlaista liittovaltion lukea avustaa ns. työkyvyttömiä
^^yöttömiä, niin silloin nähdään, ctta liberaalinen liittohallitus haluaa
vVälttää miltei kokonaan edesvastuun ja sälyttää työttömyysavustuk-
^sta johtuvan kuorman kokonaisuudessaan maakuntahallituksen ja
kunnanhallintojen kannettavaksi. .
Tämä sellaisenaan on kokonaan kelpaamaton suunnitelma. Kaik-
«Iti valtiollisia asioita seuraa\'atcanadalaiset tietavat, että ^maariime"
..'kunnat ovat nyt jo äärettömän vaikeassa talousasemassa. Myös tie-edetään,
että 30-luvun nälkävuosina joutui%at lukuisat kunnat suora­naisesti
vararikkotilaan suurelta osalta sen vuoksi kun niiden kan-:
nettavaksi sälytettiin silloisen liittohallitksen(torypuolueen sellaisen)
^toimesta suhteettoman suuri edesvastuu työftömyysavustuksen jaosta.
Selvää on, että maakuntahallituksetkin voivat joko auttaa tai huo-
^nontaa työttömyj-stilannetta ja niinmuodoin niille kuuluu vissi edes-
, vastuu työttömien avustamisesta, alutta tässäkin yhteydessä on muis­tettava,
että Canadan kaikki maakunnat eivät ole taloudellisesti
omanlaisessa asemassa. Toiset niistä ovat taloudellisesti voimak­kaimpia
kuin toiset. Tämän vuoksi olisi maakuntien vastuuvelvolli-
'Suus määriteltävä taloudellisesti heikompien maakuntien maksukyvyn
perusteella. :•• • • , .
~ Taloudellisesti vakavaraisempi ja voimakkaampi hallitus elin on
liittohallitus. Sillä on mahdollisuus kerätä tarvittavia varoja ja mikä
'tärkeintä, sen ohjelmasta ensikädessä riipuu se, tuleeko maassa val­litsemaan
täystyöllisyys vaiko työttömyys. Tästä myös johtuu, että
liittohallituksella on suurin edesvastuu niin työkykyisten kuin työ­kyvyttömienkin
iyöttömien avustamisessa silloin, jos he eivät syystä
'tai toisesta saa työttömyys\'akuutusta. Valtaosa työttömien avustus-
:inenojen maksusta kuuluu siis liittohallituksen suoritettavaksi ja lop-
-'jpusununa maakuntahallituksille. .
Jos näin ei menetellä, silloin ei myöskään huolehdita työttömien:
^^ohneentdomalidollisytiljsista,,^^^^ ejk^ k^jnMen .ybi^,p3h^n«ya5ta^^
lousasemasta, , ,
"Atonivaara ei voi jättiä
meifil väiinpitämättimiksi"
fU»3uni BeviKlta»'Jn, iDoren
toekMlkkolaltm rAytUUiittvtn
iumot ovat lokoisien maiden
elobuvaylelsöUe Jo tulot, N>,
jollia on ollut tUafsnos naiiä*
valkoftava filmi "Maan suoU",
voivat vain Ihailla sitä Umaiso-fceinojen
HfelcanAa, Jolla hln eait»
tl pääosan fcovatessaan yksinker­taisen
kansannaisen elämää Ja.
laonnetts; On loonnollista, että
RosamsBevoeitas ollen niin
herkkä InbimliUsUie sumille, vas-tostas
koko tsiteiUJan intohi­mollaan
yrityksiä. Ihmiskunnan
ajamiseksi atomisotaan. : Alla-olevasaa'on
katkelma mielenkiin­toisesta
selityksestä. Jonka han
antoi tähän kysymykseen:
"On kaunista Ja rohkaisevaa aja­tella,
että kansat alkavat puuttua
tähän heitä niin välittömästi sivua­vaan
asiaan, ja todeta, ettei koskaan
historiassa ole puhjennut min laajaa
koko maailmaa käsittävää Uikettä.
joll{i olisi n i i n korkea päämäärä, kuin
liike raidian säibrttämiseksl., Siinä
meidän täytyy nähdä sivistyksemme
todellinen tunnusi ihmisen suurin i l ­maisu,
ihmisen, joka on päättänyt
päästä ulos tiheiköstä, luolasta, pi­meydestä,
päästälcseen varmuuteen
laajan maapallomme kentästä ilman,
että häneltä kysytään, mistä maasta
hän on.; Monille< kansoille valo on
vielä epävarmaa, mutta aamurusko
on lähellä, elämän ja onnellisten nä­kymien
täyttämättä. Jokaisessa kau­pungissa,
jokaisessa kylässä, Jokaiscl-laivat
a»p«iiimi-
I Edmonton, Womans Christian
1 Temperance Union pllrJkokouksessa
,1a kukiulalJa ia kaikilla teillä, k a , - ! * ^ " * hyväksyttiin päätöslauselma,
i kJila »vesillä, vucnkaivoisessa, mikros-j
koopln ääressä tai kirjojen ääreisa,
j polvistuneina temppelien koville ki-
' viliujGkoille on puhdassydämisiä m-mlsiä,
rehellisiä, yksmkertaisesti "m"
himllljsla. jotka tahtovat elää ja. mi-kah
mahdollistä, haluaisivat elää hie­man
paremmin, mutta jotka voihki­vat
suuren epävarmuuden painon- ah
distamhia, suuren katastroofln tus­kassa.
Ranskalaiset, saksalaiset, ve­näläiset,
japanilaiset, amerikkalaiset,
englantilaiset, kiinalaiset ja espanja­laiset
äidit, joilla on sydämessään tus­kallinen
ja kipeä muisto uskolllsi-sta
rakastetuistaan, jotka he ovat menet­täneet,
kalpenevat hädissään ajatel-
I^saan, että tuo Julma pamajaisuni
voisi toistua. • ;
Tässä sydämentoskassa Ja pe­lossa
raahanliike Ja me kalkki
'voimme l a meidän täytyy, yhty-.
neinä pyliässa toivossa puolus­taa
elämää, loytaä suori voima,
Joka kykenee pysähdyttämään
Jonldtoknoleman. Kenen tarvit­see
todella tahtoa rauhaa.. On
miljoonia Ihmisiä Jotka ajattele­vat,
että on tarpeetonta ryhtyä
mihinkään, ettei ole muka mitään
. pelättävää tai että kohtalo suorit­taa
ratkaisun. Tässä täytyy
työmme kohdistua koko maailr
maan. Meidän täytyy järjestää:
kalkki Jotka ovat huolissaan, he­rättää
ne, jotka nukkuvat Ja an^
taa pessimisteille luottamusta.
Meidän kaikkien täytjry omistau­tua
tähän tehtävään."
Jc£$a kehoitetaan hävittämään kaikki
olemassaolevat atomi'" Ja vetypommi»
varastot ja lopettamaan niiden vaJ-miaiamlnen
ja niillä, kokeilu. Nämä
pommlvarastot muodostavat kaikkein
suurimman vaaran maailmassa, sano»
taan päätöslauselmassa.
USA on' alentaiiiit
Canadan sillien
tuontitullia
, Ottawa. — Vihne viikolla Umoltet-tiin.
ejttä USA on alentanut Canada£-
ta USA:n tuotavien nlllien j a rapujen
tullia.. Alennus merkitsee noin $50,000
säästöä. Jos vienti pysyy viime vuoti­sessa
määrässä.
Viime vuonna perittiin Yhdysval­toihin
viedyistä sillistä, ikannutetuista
j a .vjolatulsta, )l/2 senttiä tuilla pau­nalta
j a nyt peritään 1/4 senttiä. R a ­pujen
tulli on 15 pros.
Viime vuonna vietiin Canadasta
suolattuja j a kunnutettuja silliä Y h ­dysvaltoihin
$1,300,000 arvosta.
Ihmiskunta uuden sarastuksessa
automaattitehtaat kehittyvät
20 pioneeria Suomesta
TshekkoslovaMaan
Helsinki. Suomen ^^«^
Liitto on saanut Tshekkoslovakiasta
kutsun lähettää 20 pioneeria Ja 2 oh­jaajaa
pioneerilelrille Tshelckoslova-kiaan.
Pioneerit saavat olla leirillä
kuukauden. iPioneerillitto valitsee
parhaita pioneereja eri puolilta maa­lta.
iMyöskin Neuvostoliittoon lähete­t
ä ä n pioneereja kesäleirille.
60 vuotta Työmies-lehden
ilmestymisestä Suomessa
(Muutama viikko sitten tuli kulU'
nccksi 60 vuotta Työmies-lehden 1I7
mestjrmlsesta Suomessa. Tämän tät*
keän merkkipäivän kunniaksi jul­k
a i s i - S K D L : n äänenkannattaja Va­paa
Sana toimitta ja, ;Faull,^ Martin-;
tnäen mielcnklintoiseu =v :artikkelini
Jossa käsitellään T y ö n i l ^ e n vaiheita,
kehitystä ja merkitystä, tyÖväenlUk-ke^
n.^kannalta. ^
Ö^aiänfebfrta-^fr^-ViKftta sitten. Jol­loin-
.Suomen työväenliikkeen enslm-mäineiv'
itsenäinen .'äänenkannattaja
"rirömics"^ ensimmäisen kerran -Il­mestyt
päivänvaloon silloisen vapaa­mielisen;-'
jPälvälehden" painokonees­t
a , ; m e r k i t s i monessa. suhteessa
maamme työväenliikkeen murroskau­den
Ja uuden toimintavaiheen alkua.
Työläisten vaatimukset paremmista
palkoista, Inhimllllsemmlstä työeh­doista
Ja työajan lyhentämisestä oli­vat
saamassa avoimen ta*istelun luon­teen,
joka ennen pitkää teki lopun
von Wr{ffhtin haaveöemasta työnan­tajien
ja työnteJcijdtden sovinnolli­sesta
yhteistoiminnasta porvariston
johtamassa työväenliikkeessä. Nope­asti
kehittyvä ja teollistuva maa oli
astumassa kiertämättömän luokka­taistelun
vaiheeseen, jossa työn ja
pääoman välisen ristiriitojen keino­tekoiset
sovitteluyritykset olivat tuo­mittuja
epäonnistumaan. '
• Tätä luokkataistelun tielle siirty­mistä
kuvasti myös työväestön heraä-mmen
entistä määrätietoisemmin
vaatimaan valtiollisia oikeuksia. A l ­kuaikojen
"radikaaliset ja kohtuutto­mat"
vaatimukset varallisuuden ja
tulojen perusteella määräytyvien ä a -
nloikeusasteikkojen lieventämisestä
salvat ennen pitkää väistyä ja antaa
tilaa "ääni mleheen"-vaatlmukselle
j a suunnitelmille koko säatj-edustuk-sen
syrjäyttämisestä. Uusi aika ja
uudet tavoitteet asettivat uusia vaa­timuksia
myös valistustyön alalla.
Entista kipeämmin tunnettiin oman
lehden, todella oman äänenkannatta­jan
tarve. • .
Eetu Salm kertoo -kirjoituksessaan
"Kuinka kirkastuminen tapahtm",
että "Työmiehen" syntysanat lausui
Vilho Vh-ta. joka vuoden 1894 alussa
Sörnäisten Kansankodissa pidetyssä
"nälkäisten kokouksessa" esitelmöi
työvaenlehden tarpeellisuudesta*. Asiaa
ryhtyi edelleen kehittämään Helsin­gin
Tj'öväenyhdistj-s, Jonka asetta­man
komitean ehdotukj§esta perus­tettiin
Helsingin Työväen Sanoma-lehtiosakeyhtlö.
Vaatimattomat olivat tämän>maam-me
ensimmäisen työväen kustannus­yhtiön
toimintapuitteet alkuvaihees­sa.
Yhta vaatimattomat kuhi oli
siihen aikaan maan työkansan elama
Ja toimeentulo, sillä työläisten Ja työ­väenjärjestöjenhän
tämä uusi yritys
luonnollisesti oh rahoitettava. Osake­pääomaksi
määrättiin 6.000 markkaa.
Ja tätä summaa ryhdytttihi kerää­mään
my>-malla 10 markkan hintai­sia
osakkeita. Lehti ilmestyi aluksi
vain kerran viikossa. Ja vasta y l l k o l -
me vuotta myöhemmin, vuonna 1898,
se voitiin muuttaa 6 kertaa viikossa
ilmestyväksi, Levikkikiri oli älliksi
varsin pieni. Vuoden 1895 aikana
se pääsi kohoamaan vain noin 1,800
kappaleeseen.
J a kuitenkin oh "Työmiehen" pe­rustaminen
merkkitapaus maamme
työväenliikkeen historiassa. Vaikka
se' alkuvaQieessä oli kaikkea "Muuta
kuin Jyrkkää luokkntaistelukahtaa
edustava, pikemminkin porvarillisen
radikalismin sävyttämä;; niin se ryh­tyi
tultenkin heti;alunperin ajarffäan
työväestön sen hetken kipeimpiä
tai5t£lukysymyksia taittaen Innalla
peistä lO-tuntisen työpäivän, aaniol-,
keusvaatimusten Ja; tydyaestön palkr!
kataisteluliikkeiden' puolesta. Ja sitä
mtkaa kum työväenliike lahinna.j^eu-raavlen
vuosien aikana selvästi irrpit-,
tautui alkuvaiheen porvarillisista 4oh--,
tajista alkaen vähitellen muodostua
marxilaiseksi luokkataisteluliikkeeksi
sita mukaa karsiutui myös "Tyomle--
hestä" pois porvarillisen vapaamieli­syyden
ehkäisevä vaikutus, ja vasta
tämän kehityksen tuloksena lehdestä"
tuli sosialistisen teorian Ja käytän­nön
luokkatatstelun vaatimusten
tulkki, työväenlehti tämän sanan ny­kyaikaisessa
merkityksessä.
"Työmiehen" historia ulottuu kui­tenkin
eräässä mlelesa viela kauem­maksi
kuin vuoteen. 1895.. Silla, oli
edeltäjä jo vrightilaisyyden. loistoai-kana.
Se oU tuo "nurkkanovellinä"
ilmestynyt' Työmies-Arbetarcn", joka
lupasi "ujostelematta, vaan samalla
siivosti koettaa puhua Suomen työ-
. miehistön puolesta", mutta oli kui­tenkin
sitä mieltä, että ".byva tahto
on säätyjä ja hallitusta elähdyttänyt
heidän järjestäessään tyovaenolo-jamme".
Talla suomenkielisenä "Uu­den
Suomettaren" Ja ruotsinkielisenä
eri aikoina eri lehtien nurkassa »vy.
1886—1889 ilmestyneellä lehdellä oh
suurista puutteistaan huolimatta oma
merkityksensä ensi askeleitaan otta­van
työvaenhikkeen edistäjänä' Ja
työväestön lehttharrastuksen herättä­j
ä n ä . . ,•
Vaikka "Työmies", kuten edellä to­tesimme,
aluksi edusti pikemminkin
porvarillista radikalismia kum sosia­lismia
Ja vaikka sen päätoimittajana
kaksi ensimmäistä raotta oh nuorsuo­malaisiin
lukeutuva kansakoiilun-opettaja
A. H . Karvonen, ehti se Jo
näiden parin vuoden aikana herättää
maan vanhoillisissa piireissä pahen­nusta,
joka kohdistui ankarina hyök­käyksinä
seka lehteä etta sen pää-tointuttajaa
vastaan. "Työmies-vi-toassa"
mentiin Jopa nhn pitkälle, e t tä
kun "Työmiehen" Julkaisijat vuonna
1897 yrittivät saaoa lupaa lehden j u l ­kaisemiseen
kaksi kertaa viikossa,
n i in porvarilliset piirit kääntyivät s i l ­loisen
V. t. kenraalikuvernöorm Kend-sarof
f In puoleen saaden tämän Idel-tämäan
tällaiset pyrkimykset. '
Sama taistelu Kotimaisen porvaris­ton
Ja venäläisen sortovallan edusta­jien
hyökkäylcsiä vastaan jatkui sit­ten
seuraavinakin vuosina. iMilloin
oli kimpussa sensuuri ja virkavalta,
milloin yrittivät porvarilliset saarto­ja
painostustoimenpltellla saada leh­den
kuristetuksi. . "Työmiehen" alku­vuosilta
kerrotaan sellainenkin ta­paus,
että lehden ilmestyminen yri­tettiin
estää kieltämällä siltä sähkö­virran
saanti omiin painokoneisiin,
jotka nekinslihen mennessä oli saatu
hankituksi. Mutta tuloksena oli vain
se, että "Työmies" v ä h ä n äikaä llines-tyi
"suurusvoimalla" painettuna tyÖ-läiskäsien
pyörittäessä painokonetta
sähkön asemesta.
Vastustajan vihoista huolimattia
'Työmies" kehittyi vuosi vuodelta, Jä
se kehittyi myös j a nimenomaan
suunnaltaan Jyrkemmäksi. Oman'pai­noksensa
tämän kehityksen hyi^ksi
antoi .aatteellisesU epävakairien^^^ja
!heilaht<}»evä ^ Idbalistlmiitto heratta'^
jana tulinen ja vaikuttava Matti
K u r i n a , ollessäjan lehden' päätoimltr;
^aj^na ivv^-;l^f-189&.J^a! öitä'jatkoi
työvaenhikkeen! alkmraiife^en aröioiP
tettu purevan sa tiirinen kynankäyt-ta:
a.A>^'B., jMakelä; alias Kaapro i^^äs^!
kelamfn jpaä^olmi^tajaksiutenann.' / yv,'
1893—1900. ' ' ' ' '> ' ' '
Mutta JO keväällä 1899,- Kurikan
«päätoimittajakauden:.loppuvaiheena,
oli "Työmiehen '.• vakinaiseksi toimitr
tajaksi astunut se mies, t Joka-varsi-
: naisesti teki lehdestä marxilaisen työ­väenliikkeen
Ja luokkataistelun ,aa-
^ nenkannattajan.'—; Edvard Valpas»-
Hänmnen. Valpas, silloisen- työvaen­hikkeen
vaikuttavimpia persoonani-suuksia,
se rohkeasti ja johdonmu-
; kaisesti johti lehden Järkkymättö­män
-taistelun tielle. : Hapen pitkän
paatoimittajakautensa aikana • "Työ­mies"
kohosi kunniakkaaseen ase­maansa
oppaana ja suunnaimaytta-
Jana maamme työväestön taistelussa.
V VTyomieaen" eri vuosien toimitta­jien
ja vakinaisten avustajien luet­telo
on luettelo koko luokkasodan
edellisen tyoväenllikkeemme kaikista
huomattavimmista Johtomiehlsta. N .
R. af Ursin Ja Eetu Salin, Yrjö Mä­kelin
j a O. ,V. Kuusinen, Sirola ja
Tainio. Matti Paaslvuori Ja K . H.
Wiik, kaikki he ja. lukemattomat
muut antoivat eri vaiheissa panok­sensa
'Työmiehen" Ja Suomen työ­väen
luokkataisteluliikkeen kehittä­misen
hyväksi, vaikka taistelu sen
aikaisesta aatteellisesta hnjasta ja
käytännön menettelytavoista jossakin
toisessa vaiheessa johtaa heidät myös
vastalckain.
• Työmiehen"-historia päättyi huhti­kuussa
11918, j"olloin porvariston luok-kavaltansa
säilyttämiseksi maahan
kutsumat keisarillisen Saksan 'sota­voimat
hyökkäsivät vapautensa puor
lesta ase kädessä taistelevan Suomen
t3rovaeston selkään. Jolloin saksalais­ten
tykit pommittivat Helsingin Työ­väentalon
hajalle ja saksalaiset jouk­ko-
osastot miehittivät Työväen Sano-malebtiosakeyhtiön
talon. Mutta sa­moin
kuin Suomen työväestö luokka-
: Blrminghamlata kokoontui äs-fceUäln
186 Civtonnln työläisten
«dostajaa pohtimaan uutta vaa»
taa. Joka uhkaa nimenomaan ka-pUallstlsen
maailman työläisiä
ennen näkemäUömällä Jonkko-työttomyyd^,
so. automatisoin­t
i ^ , ja tämän vaaran varalle
'suunniteltavaa notta työväeopo- ,
Utiilikaa. Asiantuntijat näet ovat
ennnsfaneet, että täysin uusi au-tomatisohititeknilkka
tulee lähim­män
kymmenen * vuoden ailiana
kohottamaan teoUisuuden tuotanr
non kaksin-> tai kolminkertaiseiisl
ja supistamaan tarvitavaa työvoi-maa-
vildenneiueen tai vieläkin
vähempään nykyisestään. Uusi
teollinen vallankumous — siUä -
siltä voidaan puhua — liittää me­kaanisiin
lihaksiin elektroniaivot
j a poistaa siten jouickotuotannos-t
a ' Ihmisrobottlen kuolettavan
yksitoikkoisen mekaanisen työn.
Riippuu vain poliittisesta ja ta­loudellisesta
järjestelmästä, ronor
dostuuko uusi tehjoiikka varsinkin
.työväestölle kiroukseksi tai siu-
.naufcseksL; /•
PUOLET ENEMMÄN TUOTTEITA
VAIN KYMMENENNELLÄ OSALLA
TYÖLÄISIÄ
Pisimmälle automatisointitek-niikka
on kehittynyt Neuvostolii­tossa
ja Yhdysvalloissa. Esimerr
kiksi Fordin . automaattisissa
moottoritehtaissa Clevelandissa
Ohiossa valmistetaan nykyään .
Icaksi kertaa enemmän moottorei­ta
kuin vanhatyylisissa tehtaissa
j a vain kymmenennellä osalla sii­t
ä työvoimasta, mikä tarvittiin .
ennen. Syllnterilohkojen valmis­tus
kestää nyt 15 minuuttia enti­sen
9 tunnin sijasta. Työvoiman
suunnattomat säästöt ovat sitä
mittaluokkaa. että Yhdysvaltain
vuodeksil960 täydellisesti auto­matisoiduksi
suunnitellun autote-
; ollisuuden odotetaan tarvitsevan
vain 200,000 miestä tuottaakseen
saman määrän autoja kuin nyky­j
ä ä n mUjoona'työläistä.
• Sama koskee muitakin teoni.suus-aloja,
- Bedlördin . antomatiaoitu. ke­miallinen
.tehdas Ohiossa, Joka val­mistaa
päivässä 650,000 naulaa hyy-telöbensiiniä
(napalmia) tarvitsee ny­kyään
vain neljä miestä ja työnjoh­tajan
tehta.an,-käynnin: valvomiseksi,
j a tuotantokustannukset ovat yam
puolet .tavallisen vanhatyylisen. teh-taan>
rkustannukfi.sta.
• K u n .automatisointiin lisataan ato­mienergia,
saadaan atomivoimalai-tos
— sellainen on noussut Neuvos­toliitossa
ja nousee muuten parhail­l
a a n ' Plttstrurghiin • jcka kuuden
miehen valvonnassa saattaa tuottaa
nihköä kokonaiselle 700,000 asukkaan
kaupugiUe. •
AUTOMAATTISTEN "AIVOJEN"
IHMENÄYTTEITÄ
Erikoisesti laskennan alalla auto­matisointi
on kehittynyt JO hyyin pit­källe.
Pn rakennettu elektronilas-kukoneita,
jotka Icykenevat suoritta­maan
y l i 32,000 kertolaskutoimltusta
kahdella numerosarjalla, joissa kussa­k
i n on 13 numeroa ja taman kaiken
yhdessä sekunnin ja. Askettam suori­tettiin
Yhdysvalloissa laskentakilpai-l
u . j c s s a kilpailija tarvitsi- yhden ai--
noan tällaisen laskutehtävän ratkai-korvata
ja on jo monin pa
vattu "ohjelmavalvojalla",
taa tuotannon /nahdolli&jt
serolsesn 540 sekunttsa — ja ratkaisi Y laskulsittssn pistenauhaJla
sodan tappiosta.ja valkoisesta terro­rista
huolimatta nousi jälleen tais­telemaan
oikeuksiensa ja vapautuk­sensa
puolesta, samoin Jatkui myös
taistelevan työvaenlehdistön historia,
jossa"Tyomles" yh 20 vuoden ajan
oli näytellyt Johtavaa osaa. ;
iSe on löyty maahan kerran toisensa
Jälkeen, omistava luokka on uskonut
onnistuneensa sen tuhoamaan raakaa
voima ja väkivaltaa käyttämällä,
mutta aina on taisteleva työvaenleh-distö
noussut—luokkasodan, lapuan-liikkeen
terrorlkauden ja Jälleen hä-ia.')
iutehtavan3ä vaann!
Hämmästyträvimman näytteen au­tomatisoinnin
tehoKkuudesta on kui­tenkin
aijtanut muuan Moskovan la-^
hettyvllla toimiva automaattinen teh­das,
joka varustaa männillä koko
Neuvostohiton kevytautoteollisuuden.
Tehtain hoitamiseksi tarvitaan vain 9
miestä kussakin työvuorossa — yksi
paävalvoja, 5 huoltomleaia. kaksi kor-jausmiesta
ja yksi tavallinen työläi­nen.
Viimelisimamittu syotta^ tyos-tamattömiä
raetallikappaleita hu-.
kuMnallCi Ja se onkin tulevien män­tien
viimeinen kosketus ihmuskasimi
Valaminen, punnitsemmen, karaise­minen,
kääntäminen poraus hiominen
kourujen uurtaminen kiiiloituSi ras­van
poiataminen,. pesu ja tiiiaaifiinen
tapahtuu automaattisesti. Automaat­tisen
lopputarkastuksen jälkeen jossa;
havaitaan keskimäärin vain 4 pros.
viallisia tuotteita, mannat rasvataan
pakataan j a suontaan lähetysvahnukr
SI myöskin automaattisesti
Tehtaan tuotantokustannukset ovat
supistuneet puoleen, tehtaan tyoliiLS-määrä
l/60;nteen osaan ja tehtaan
koko henkilökunta neljännekseen. .Ja
tehtaan Jäljelle jääneellä henkilökun­nalla
on sillakin nun vahan tyota. et­t
ä se kuluttaa suurimman osan; a i ­kaansa
fjhakmpelaamiseen.
A U T O M A A T T I T E H T A I D E N
M A A I L M A — Y L T Ä K Y L L Ä I S EN
R U N S A U D E N J A V A P A A -
A J A N ' M A A I L M A
Mihin kaikki, tama uudenaikainen'
tieteellmen kehitys johtaa? Taydelh-sesti
automatisoituihin tehtaisiinko,
joissa tyostamaton raaka-aine tai
metallikappale työnnetään sisaan
toisesta paasta ja toisesta paasta v i l i ­sevät,
esim autot, pesukoneet, tele-visiokojeet,
elctronilask;ikoneet tai
mitka tahansa muut vahniit tuotteet?
Tama on epäilemättä kehityksen tu­los.
Tekniikka el tässä suhteessa tun­ne
nykyään-mitaan rajoituksia:
Elektronitiede on kehittynyt siina
maarin stta kaikki ihmisaivojen en­tinen
mekaaninen kertaustyö voidaan
korvata konetyöllä. Mui^stm on kor­vannut
'Hollerithm pistekorttijarjes-telma,
laskemiskyvyn elektroninen
laskulaite; j a tehtaan hallinto voidaan
horjahtelut..: . •
Tiede on rihdoinkm
euudcs£a antanut yhteis!
loistavat mahdollisuudet
Iäisyyteen ja runsaaseen
aikaan jättämällä kailUi
j a vaivalloiset tehtävät
jotka enemmän tai väi
Iikyvät Itsekseen. Ihmis
vitaan tuotantoprosessisi
tarkastajana ja valvojana
. I<äytettävlssä tulee olema
' saasti vapaa-aikaa voidaa
; ihmiset kouluttaa näihin
viln.
AUTOMATISOINTI — SOS
SEN TULEVAISUUDEN T l
MENETELMÄ
•• Tästä syystä eivat kaikkia
hamnn kokoontuneita vain ]
neet. automatisoinnin . näkc
tervehtivät sita eräänä valt
keleena työväenluokan va
sssrii työn pahimmista var.
Mutta koettuaan itse omal
paivasta palvaan kapitalisi
tantotavan realiteetit he mj
vat, etteivät ^tehtaiden nyi
sityisomistajat ole eivätkä
kiinnostuneita automatifoii
maanL.'5lsta, ihmistyötä hei
puolista. ..:
Silla ahnelitiessaan voii
uusia marldäna-alueita
monopolit ja niiden yi
omistajat pyrkivät kehit
automatisointia yksinoi
päämääränään kustannuk;
pistäminen työvoiman jyrl
hcntamisen avulla Autonu
voi siten olla vain sosiz
tulevaisuuden tuotantomen
Vaikka tiede, voikin autoi
sesti tuottaa suuidnunan os
viklceista, se ei valitettav;
tuottaa sellaista yhteis
jossa automaattiset tehtaa
sivat kansan eivätkä vain
jen etuoikeutettujen fayvali
mä tehtävä on tyovaenluo:
sensä suoritettava, koi
Birminghamissa n.suvoa p
' englantilaiset työläiset, j :
he epäilemättä ovat aivan
UNKARIN ROZSAVÖLYI
1,500 M. 3.42,2
Belgrad. — Taalla vhmc viikon
torstaina pidetyisfji kilpailuissa teki
unkarilainen Istvan Bozsavölyi 1,500
mstriUa uuden Euroopan ennätyksen
3i42 2. Tulos on toiseksi paras maa-ilma-
ssa talla matkalla. Toiseksi talla
matkalla sijoittautui tshekki Jung-
\virth ajalla 3.47,8.
5,C00 metrin juoksun voitti aaksalai-nen
Konrad Walter, jonka ajaksi
merkittiin 14.17,0. Tällä matkalla oH
mukana myöskin Emil Zatopek, joka
kuitenkaan ei ollut vedossa ja joutui
•tyytymään vhdenteen tilaan ajan oi-,
lessa 14.496.
:I10 metrin aidat voitti jugoslavi
Lorger mainiolla ajalla 14,5. Kiekon­heitossa
isannoi tshekki Cihafc tulok­sella
51.16. Naisten keihäänheiton
voitti Dana Zatopkova tuloks
Puolan Adamezyk hyppäsi sei;
ja- 'Ulakai-in Baniialmi .ju(
metriä 48,5. Toirnna talla
Unkarm Adanik 48 9.
100 metrin juoksun voitti
vian Lorger ajalla 10,6. Saksj
oh toinen kaksi sekuntm kyi
ta huonommalla ajalla. Pue
vandovs.kI voitti: 800 m. uude,
l an ennätysajassa 1.50,5.
SITÄ
JA
1/
H I E N O NÄKÖ.4L.4
— Te korostitte huonetta
fessani, e t t ä täältä on kaunis
ja ssn vuoksi muka vuokrakin
kea . . . Mutta en mina amak
mitään hienoa ikkunastani ..
Odottakaahan. kun kel
20 vuotta BC:n
kala&jtajain ensim­mäisestä
sopimuksesta
Vancouver. — Nykyisen kalastusse-kongm
aikana tulee kuluneeksi 20 i neljä ja kaikki kauniit tytöt
vuotta'silta, kun B . C : n kalastajat ja tuvat tehtaan portista ulos!
kannuttimotyolaiset pakoittivat ' yh­tiöt
allekirjoittamaan en£«mmaisen
sopimuksen.
Vuonna 1935 ohvat kalastajat la-vittavien
sotavuosien Jälkeen— nous-1 kossa 6 viikkoa, ennenkuin yhtiöt
sut suorittamaan suurta tehtäväänsä suostuivat allekirjoittamaan sopimuk-toimimaan
taistelevan työvaenhik­keen
aseena ja -joukkojen tiennäyttä­jänä.
Jatkamaan "Tj'ömieben" kun­niakkaita
perinteitä.
sen kalastajia . sillom edustaneen
TURHAA KUHKOILU
— Isä, onko muits liauhe
l i s t a '
— Ei. poikani, saahan sitä
kymmenellä sentillä. .
— No sitten minä en kyllä
Fishermen and Cannery Workers U n - miksi äiti tuli niin vihaiseksi
ion kanssa. Vain viiai kalastajaa an­tautui
rikkuriksi lakon aikana.
nulta putosi ainoastaan yks
mustetta hänen vaalealle tafe
PÄIVÄH PAKINA
Toivossa on hyvä elää
Torontolalsen erään suuren päivä­lehden
neljännellä sivulla oli 'viime
maanantaina uutistieto. missä kerrot­t
i i n , kuinka eräät bulgarialaiset poliit­tiset
papit olivat huutaneet apua po­liittisesta
"kumpujen yöstä".
Yllä viitatun uutistledon mukaan oli
Toronton kaupunkia, tai paremminkin
SackviUe kadulla sijaitsevaa Mace-dono-
Bulgarian Orthodox Cathedralia
armoitettu erikoisella jumalanpalve­luksella
— taitaisi olla oikeampaa pu-hiia
kultaisen vasikan palvomisesta
sen Johdosta kun Madridissa kenraali
Francon suojissa asustava Bulgarian
mäanpakolaiskuningas Simeon n
täytti vuosia, kokonaisaa kahdeksan­toista
vuotta. V
Uutistiedossa kerrotUhi " e r l t t ä ta
tunteellisesti miten Very Rev. Hara-lämby-
EHeff oU pitänyt erflcolsru-kouksen
Simeon toisdd valtäanpalaut-kmfeeK^-^
Mlkkä b i ^ ^
pitäneet puhumattakaan nyt Bulga­rian
uskomattomista.
Kuten odottaa söi)ii, tämän erikois-rukouksen
jälkeen esitti joku Angel
Ganderski niminen suuruus kirkossa
Julistuksen, että nyt on Bulgarian en-tisiUä
kapitalisteUia. tilanherroilla Ja
mullia kamasaksoilla täysikäinen Moo­ses,
joka voi antaa menestyksellistä
"Johtoa Tcansaliisen vapaustaistelun
hyväksi".
Samalla kertaa kerrotaan tässä kir­konmenossa
luetun tämän: täysikäi­seksi
tulleen Hänen Majesteettinsa
Julistus.' missä h ä h pyytää, että ''kaik­kivaltias
auttaisi Bulgarian kansaa
sen orjuuden aikana", tarkoittaen tie­tysti
sitä. että Kaikldvaltiaaa pitäisi
auttaa Biilgariän, kapitalisteja.; kar-tanonomtetajia
Ja' multa- t
mlttajia pääsänMn uudelleen valta-aMmlinl-;''^'''''^^
Olkoon meistä kaukaim^ äjntiiskln
slita;^: etteikd klrickö r^ivol politikoida.
Vapaassa maassa pitää kirkoilla olla
oikeus rukoilla "entisten kruunupaitten
vallan palauttamisesta, Rasputiinm
henkiin herättämistä Ja mlta tahansa
maallista, elleivät; ne halua palvella
ihmistä ja juipalaa.
Mutta lähdettyään pohtikoimaan.
kirkonjohtajilla ei ole mitään syytä
valittamiseen, jos he "saavat niittää
mita ovat kylväneetkin," sillä kuten
sanotaan, "ihminen päättää, mytta [Bulgarian kunhigas viisastuu v
Jumala s a a t a ä "— Ja meistä tuntuu tuessaan ja tunnustaa tosi^siJ
etta Bulgarian kuningas ehtii varttua asioiksi.
prinsessa Lidia Mana Antoma
ciOlon, jonka esivanhemmat
tiin. ei tosin Kaikkivaltiaai
Napoleonin toimesta Italian
kaaicsi.
.Jos näin voi tapahtua vaale
selle italialaiselle prinsessan
mitä mahdollisuuksia onkaan
verisellä kuninkaalla?
• Toisena mahdollisuutena o
toisenkin kerran täysi-Ikäiseksi, en­nenkuin
hanta takaisin valtaistuimel­le
huudetaan — muualla paitsi joi­denkin
siirtolaispappien kirkossa.
Eipa sUti, n i i n kauan kuin on henki,
on toivoakin.
Eiisimmaisenä -mahdollisuutena on
se,' etta joku upporikas matami'nai
itsellensä täysiverisen kuninkaan mie-hekseen;.;'-
,• .••: •.'
Joka luulee, että näin voi tapahtua
vain satukirjoissa, hänen, 'bn paras
lukea yilämainitustä torontolaisesta
päivälehdestä sivulta 12 Uccarsta. Ita­liasta
tuUeenuutlstiedbn.^te
taan'; että eräs upporikas tosin 75-
yuotias sveitsiläinen mies, JpUa on
hahiuti '14-vtl^tiaan;^ ^ yakic^
Joka luulee, etteivät kruu
helposti viisastu, hänen sietää ]
taa mieleensä, etta esun. Beigi
ningatar Elizabeth on antanut
teisen lausunnon, el vain Aitiei
ilmankongressln; vaan m>ös 1
gis.sä pidettävän Maailman raul
kouksen puolesta.
Meillä ei ole kunnia tuntea .
rian pakolaiskuningasta sen läli
min, mutta tietäen, että häa or
ikään täyttänyt 18 vuotta, me p
melko vafmä sUtä, että hand
vielä kaikki kehittymisen: mal
suudet — Ja mikä tietää,.yä^
nestäkin tulisi vielä rauhanpuMt
sUlä "rauhanpuolustajain inka
myös Bulfl