Vapaus, August 15, 1928

              Sivu 4 Keskiviikkona, elokmin 15 p:nä — Wed», Aug. 15 No. 174 — 19^
i
m
VAPAUS
JL. VAARA.
T O I M I T T A J A T j
B. A. TEXHLTVEN. H, St'LA. H. PEHKOSES.
*«I>«a4cs tauBtaa: Uboty BuUUac S3 L o rM S t m t . rokcHa S36V.
T4»utei kMttori: tiUnj »mUiat. ii Von» Se rifcclja UQS. PixtiMocac Bes <». Swll>«7' 0 * i .
M a c n l a^cxtialaf n t M Ttc. per c o l . iaek. cfcais* f«r aiacto i O K t t i * * n«. Tu Vapns
« a « bMt t4watUiat m€&*M UMOf iKa FiaaUb P«ep& la c ä a 4 a . '
/ M atu mSOeiM u b uM a u « « « am «nat.TPH>rCT lOqteaafaat, kiilotttlcaa aaitftlaf IriH^anhoitaja»
•"»»Mminarna c J s d U ; J . V . K A J ^ A S T O . !i!UM«koiuJa.
Tullaanko heille esittämään tosiseikkoja?
Erinäisten brittiläisten ja myös
canadalaisten laitosten taholta py
ritään tehostamaan siirtolaisuutta
Brittein saarilta Canadaan. Cana-dan
hallitus esim. kuluttaa 16.71
dollaria jokaista Brittein saarilta
Canadaan saapuvaa siirtolaista kohti
ja vain yksitoista senttiä itsekuta
kin Europan mannermaalta saapu
vaa siirtolaista kohden, kuten paä'
ministeri King selitti viime viikolla
eräässä puheessaan, jonka hän piti
Saskatchewanin maakunnassa. Sit*
ten ovat järjestöt semmoiset kuten
Valtakunnan tyttäret, Canadan kan­salliset
rautatiet, **The London Daily
Record", pelastusarmeia y.m. jär­jestäneet
useille Britannian nuori­son
edustajistoille erikoisia kierto­matkoja
Canadaan. Näistä nuori­son
kierlomatkueista on todennä­köisesti
kaikkein huomattmrin 11.8.
^^valtakunnan lähettiläiden" jouk­kue,
johon kuuluu viisikymmentä
jäsentä ja jotka parhaillaan vierai­levat
Canadassa. Näiden "lähetti,-
läiden" matkakulut on. korvattu sil­lä
perusteella, että he pystyvät kir­jottamaan
isänmaallisia kertomuksia
Britannian valtakunnasta; m.m,' hii­lipä
roonit tukevat tämän joukkueen
matkaa.-
länttä kohti, niin he eivät tule huo­maamaan
nuorten elonkorjuutyöläis-
KansaiDYälineD tilanne ja Kommunistisen kansainvälisen
Kominternin tp. k:n toimintaselostns knudennelle maailmankongressille. Lyhennys
tov. Buharinin raportista
n. PonrarillisteD maiden sisäiset poliittiset
proses^^
•I
SISÄISTEN RISTIRIITOJEN KXR-. jen sulattamispyrkimys kapitalistis-
JISTYMINEN
Kapitalististen maiden sisäiset ris­tiriidat
kirjUtyvat ja ki«rtani«tt£
tiytjy karJMtjrä. Kuitenkin näiden
ristiriitojen luonne on jo toinen.
Nyt nämä ristiriidat kärjistyvät eri­ten
kivun pakottamia selkiä ja raä
joja; kiertomatkailijoille ei tulla
osottamaan niitä tuhansia nuoria e-lonkorjuutyöläisiä,
jotka työttöminä 1 *w»«»yiden johdosta ja huomattavasti
ja puutteessa harhailevat lännen a- kärjistävät luokkataistelua. Osittai-roilla.
Näille kiertomatkailijoille i väliaikaisen stabilisoinnin
ei tulla puhumaan mitään niistä
työttömäin joukoista, jotka kylmän
talven aikana kerääntyvät työnväli
tystoimistojen ympärille Winnipe*
gissa, Vancouverissa, Montrealissa
ja Torontossa.
Heille ei tulla myöskään puhu-moAn
mitään nlbta 70,000 alle kuu­sitoistavuotiaasta
lapsesta, jotka o-vat
Canadan teollisuuden palveluk­sessa.
Tietävätkö nämä kiertomatkaili-jat>
että monet niistä nuorista siir-tolaisbta,
jotka saapuvat Canadaan
pelastusarmeian tai maiden saman­laisten
välittäjien kautta, joutuvat
tavallisesti olemaan noin vuoden
päivät pelastusarmeian orjuudessa.
Tietävätkö he niistä monista raa­kalaismaisista
tapauksista, joiden
alaisiksi nuoret siirtolaiset ovat
joutuneet farmeilla? Ovatko he
kuulleet niistä monista itsemnrhista.
g perspektiivissä häämöttää sota.
Stabilisoitumisprosessi vaikuttaa
suurimpien kapitalististen maiden
asemaan monella tavalla. Osittainen
stabilisoituminen on kaksipuolinen
prosessL Yhtäältä tapahtuu jonkun­lainen
kapitalismin teknillis-taloudcl-linen
lujittuminen, toisaalta,— tätä
ei saa milloinkaan unohtaa, — kaia-
•avat riatsriiJat, karjUtyy luokka»
taisteln, lisääntyy tyottSmyya.
Tämän yhteydessä on meidän
myös analysoitava proletariaatin si­säiset
yhteiskunnalliset suhteet. Täs­sä
asetan yleisesti kyaymykMn so-sialtdemokmtlasta.
joita nuoret siirtolaiset ovat tdi-
Kiinnittääkseen näiden Britanni- neet? Entä niistä monista nuoris­osta
saapuvain erinäisten nuoriso-lähetystöjen
huomiota ' kuvan' "toi-
Olemme esittäneet ja esitämme,
että sosialidemokratia, opportunismi
on vararikkoutunut — ja tämä on
aivan oikein, mutta kuitenkin'kirotta
sosialidemokratia viettää vielä 'ole­massaoloaan.
Muutamissa maissa se
kasvaa sekä lukomäärällisesti «ttä
merkitykseltään. Kominteinilla on
Saksassa suoria saavutuksia, vatsin-kin
kärsittyjen tappioiden Jälkeen.
Siitai^ huolimatta sosialidemokratia
sai vaaleissa 9 miij. ääntä, tämä ei
öle mikään vähäpätöinen asia. Ke­hityksemme
ja taistelumme nykyises­sä
vaiheessa meidän täyt]^ pohtia
kysymystä tämän ilmiön perusteis­ta.
ta siirtolaisista, jotka ovat karan»
neet farmeilta? Farmarit, jotka
seenkin" puoleen, Canadan työ- ovat pankkien, kiinnityslainayhtiöi-läisten
elämän synkkään to- den |ja rautateiden riistettävinä,
dellisuuteen, on Canadan kom^i vuorostaan pyrkivät riistämään nuo-munistisen
nuorisoliiton kansallinen! ria työläisiä, koettaessaan saada
tp. komitea julkaissut lentolehtisen, maasta vaivaisen toimeentulonsa,
joka dh osotettu brittiläisille ja ca- Tietävätkö nämä kiertomatkailijat,
nadalaisille nuorille työläisille ja että useat lännen mielisairaaloista
j t -sa m.in. sanotaan: . jovat täpö täynnä farmareita, jotka,
L „ „ t «/»««.f"^„«» js- t^-as kysymyksen yhteydessä snrtomaista,
ganadaan saapuville nuorille kier-i°:^f^ menettäneet järkensä yks.nai- ^ ^ ^ ^ ^ siirtomaista saamistaan^
tomalkailijoille on puhuttu paljo laajoilla farmiseuduilla? Tie-siita
hvvinvoinnisla, r„;nkä olete-;'2^'^»'^° "«»"ä '''^^^^
taan Canadassa vallitsevan; sama^lf Montrealissa on aikuisten työ-ten
ihmeellisistä canadalaisista on- keskinkertamen viikkopalkka
nislumisen mahdollisuuksista. Kun viisitoisla dollaria ja nuorten_ lyo-
SOSIALIDEMOKRATIAN ELIN-VOIMAISUUDEN
LÄHTEET
Olemme tavallisesti asettaneet ky­symyksen
opportunismin lähteistä
kysymj
kapital
lisä voitoista, joilla porvaristo lahjoo
työväenluokan huippukerrokset. Mut­ten
järjestöjen ja imperialistisen
porvariston valtioelinten kanssa mer­kitsee
käytännössä ammattiliitto- ja
puoluebyrökratian osittaista muut­tumista
valtion ja kapitalististen
järjestöjen palveluskannaksi.
LUOKKATAISTELUN VOIMIS­TUMINEN
Kapitalismin sisäisten ristiriitojen
tuloksena kussakin maassa on luok­kataistelun
kärjistyminen, kommu­nistisen
vaikutuksen kasvu. Tämän
voi osoittaa monilla tosiasioilla. Tar­koitan
lakkoaaltoa eri maissa —
Ranskassa, Tshekko-Slovakiassa. .'Sak­sassa
j.n.e.—' n.s. proletariaatin va-semmistumista,
myötätunnon kasvua
Neuvostoliittoa kohtaan, niiden por­varillisten
puolueiden hajoamista.
Joiden mnkana proletariaatti on kul­kenut.^
Vaalien tulokset Ranskassa
Ja^ galaaasa osoittavat myöskin luok­kataistelun
kärjistymistä. Stabilisoi­tumisprosessi
on täynnä ristiriitoja,
sikd mekin kasvamme. Joskaan ei
aina läkamäärällisesti, niin melkein
jatkuvasti poliittiseen vaikutukseen
nähdeiy.
Viime vuosina on sosialidemokra­tiassa
, tapahtunut syvällinen^ evolut-siohi;'
Kun- puhumme sosialidemok­ratiasta',
olisi; virhe arvostella sitä
siltä kannalta, ttiitä se* oi! sano­kaamme,
v. 1914. Elokuun 4 piiä v.
1914 öli sosialidemokratia v&m ny-kjris^
n • sosialidemokratian sikiö, itu.
Sosialidemokratian nykyinen ideo­logia
OU kadottanut viimeiset Jät­teetkö
marxilaisuudesta. Sosiali­demokratian
aatteellisena ravintona
on nyt sen Englannista saräia mac-donaldilainen
sekasotku, jonka ohel­la
sosialidemokraattiset johtajat pyr­kivät
yhä suuremmalla halulla tätä
soppaa valmistamaan. -
IV. Kysymys vallankumoiiksesta ciirto- ja
puolsiirtomaissa
Vaon tapahtumista
Elonkorjuuseen lännelle kiirehiSa
moni työläinen tässä maassa.
Myös Englanti työttömät lähetiSS,
vapaamatkoin on avustamassa.
Mutta talven 'tullessa katsotaan,
\kuka alkaa työtöntä hoivaamaan.
Työn, tieteen ja rahan voimalla
jo Sahara mereksi tehdään.
\ Siihen suunnitelma oh Ranskalla,
. „ • — * i.4.s„s«s innV- ' « Ä ^ totena kerran se riähdään.
OIKEA PERUSUNJA JA VIR- ^^^^J^^^^^^^^ toisia '^huoUttaa^,
koaminen, valmistautuminen uuteen tekomen voi maapallon mullistaa,
suureen vallankumoukselliseen nou-
HEET SITÄ TOTECTETTA-ESSA
KIINASSA
Ennenkuin siirryn analysoimaan
perustehtäviämme yleensä, tahdon
vielä käsitellä kysymystä sihrtomaa-liikkeistä.
Kajoan Kiinaan ja In- no^gu on kiertämätön,
tiaan. ,'taistelun koko kokemus
suun.
Kfflk^ objektiiviset merkit osoit­tavat
sitä, että vallankumousaallon
Edellisen
osoittaa
Kuten kaikme"\)n tunnettua, on Ljj^^ että ihnan jättiläismäistä jouk-
Kiinan kommunistinen puolue kärsi- jjoJiikettä ei voida ratkaista Kiinan
vallankumouksen probleemia ja että
on olemassa objektiivisia edellytyk­siä
sen voittoisaan toteuttamiseen.
nyt sangen oleellisen tappion. Tämä
on tosiasia. Johtuiko tämä tappio
Kominternin toteuttamasta virheel­lisestä
taktiikasta Kiinan vallanku­mouksessa?
Yleensä ja kokonaisuudessaan ei
virhe ollut taktillisen orientoinnin
peruslinjassa, vaan poliittisissa toi­minnoissa
ja käytännöllisessä linjas­sa.
Jota Kiinassa on toteutettu.' En-sikai
oli virhe Kiinan vallankumo­uksen
alkukaudella, yhteistoiminta-kaudella
Gomindanin kanssa, siinä,
että puolueemme ei ollut kyllin itse­näinen,
että puolueemme ei riittä­västi
arvostellut Gomindania. Liit­tolaisesta
muuttui puolueemme ajoit­tain
Gomindanin lisäkkeeksL Toi­seksi
oli virhe se, että puolueemme
UUDET PROSESSIT INTIASSA
Toisin kehittyy tilanne Intiassa:
siellä tilanne j a voimasuhteet ovat
toisenlaiset kum.-Kiinassa, jossa
porvaristo useita vuosia on taistel­lut
ase kädessä i&perialisteja vas­taan.
Täällä ei ofe, pidetty mahdol­lisena,
että Intian; porvaristo näyt-telisi
kokonaisen pitkän ajanjakson
vaUankum^ukselllsta osaa
Tämä ei tietenkin koske erinäisiä
pikkuporvarillisia puolueita eikä In­tiassa
toimivia terroristisia järjes­töjä.
Tarkoitan porvariston kanta-
SOSIALIDEMOKRATIAN NEUVOS-TOVALLANVASTAINEN
TOIMINTA
Kaikkien kommunistien täytyy kä­sittää,
että tulevassa sodassa on so­ta
Saksalla ei ole siirtomaita. Mistä sialidemokratian merkitys inhoitta-
Ontarion pääministeri Howard Fer- laisten kuudesta yhdeksään dolla-guson
meni Englantiin avustamaan i? Tietävätkö nuo kiertomatkai-siirtolaisuuden
tehostamista, niin ei­kö
hän ollut tietoinen Ontarion työ­läisten
todellisista olosuhteista —
alhaisista palkoista ja suuresta työt­tömäin
lukumäärästä? Todennäköi­sesti
hän oli, mutta valtiomiehet,
politiikot ja rautateiden asiamiehet
lijat Hollingerin kaivosmiesten
joukkomurhasta, mikä tapahtui Tim-minsissä
ja missä 39 kaivosmiestä
sai surmansa kaivospömojen huoli­mattomuuden
ja suurten liikevoitto­jen
kiskomisen takia? ;
Tätä Britannian ja Canadan nuo-valehtelevat
tahallisesti. -Enempi riile työläisille bsotettiia lentoleh-orjia,
enempi lyöläisiä riistettävik-^distä on ilolla tervehdittävä. Väik­si,
suurempia liikevoittoja', siinä ka se on erikoisesti osotettu nuo-heidän
tunnuksensa. Turisteille e l i ' rille työläisille, niin sopii sitä var
kiertomatkailijoille tullaan näyttä
mään idän ja lännen ihania maise­mia.
Mutta tullaanko heille osotta­maan
kaivosmiesten kurjia hökke-leilä,
Montrealin ryysyläiskasarme-ja,
tuhansien canadalaisten farma­rien
poloista kurjuutta? Tullaan­ko
kiertomatkailijoille kertomaan,
että tuhansille Canadan nuorille
työläisille maksetaan vain kuuden
tai seitsemän dollarin yiikkopalk-kaa?
Entä kymmenen tai kahden­toista
dollarin kuukausipalkkoja,
mitä nuoret farmityöläiset saavat
siitä, kun raatavat auringonnoususta
•laskuun? Kun'nuoret turistit lois­teliaasti
ajaa huristavat rautatiellä
sin hy\'in jakaa myös Englannista
Canadaan tuotaville elonkorjuutyö-hön
aikoville kaivösmiehille, joista
ensimäinen lähetys saapunee Cana­daan
viikon kuluessa.
Kaikkien työväenjärjestöjen, jot­ka
sijaitsevat yli maan kulkevain
rautateiden läfaeisyydiessä, olisi vii­vyttelemättä
tilattava tätä Britan­nian
ja Canadan nuorille työläisille
osotettua lentolehtistä» että voisi­vat
tosiasioilla tervehtää tähän maa­han
saapuvia brittiläisiä työläisiä.
Tätä lentolehtistä voidaan tilata
Canadan kommunistisen nuorisolii
ton päämajasta, Room 20, Athena
BIdg., 163»^ Chiirsh St., Toronto 2.
Uiisien tilaajien hankkiininaa
Kuten lukijat huomaavat, on leli-.ka monta sataa tai kymmentä uut-
(emme täinän numeron toinen ja j ta tilaajaa olisi maEäollisuus hank-kolmas
sivu täytetty tyHcänään I j^j^ Vapaus-lehdellemnie itsekulta-
Montrealin tov|rieri , hanUamil- k i „ paikkakmmalta. Sillaikaa kun
Ia kirjotuik. s- .iilil,a ja ilmotuksula.'
Kolmannella sivulla löytyvän,
**Montreaiin uutisia''-nimisen kirjo-tuksen
toisesta kappaleesta tahdorn-me
alleviivata pari lausetta. Ne
kuuluvat: Kuitenkin vaikka tilan'
ne on tällainent niin Vapauden ti-laajamäärä
ei ole suhteellisen suuri
verraten Montrealin \ suomalaisten
lukumäärään. Meillä voisi olla jo
kaksi- tai kolmesataa tilaajaa tääl-toistien
keskuksien toverit ottavat
selville mahdollisten uusien tilaär
jäin lukumäärän, on Montrealissa
mobilisoitava kaikki voimat, hank­kimaan
sieltä lehdellemme sata tai
sataviisikymmentä uutta tilaajaa.
Siten täyttävät Montrealin toverit
vain velvollisuuttaan luokkatietoisi-na
työläisinä. Ellei Montrealin to­verien
paikalliset voimat riitä tuon
; päämäärän toteuttamiseen, on jär
johtuu sitten Saksan sosialidemok­ratian
eräänlainen voimistuminen
tai vaikkapa sen asemien lujuus?
Sosialidemokratian elinvoimaisuuden
tosiasia liittyy läheisesti stabilisoitu-misprosessiin.
Tämän asian talou­dellinen
puoli on hyvin monimutkai­nen.
Tähän saakka olemme puhu­neet
lisävoitoista, jotka joku valtio
välittömästi puristaa siirtomaista.
Yhdysvalloilla ei ole niin jpaljon siir­tomaita.
Mutta saavatko ne lisävoit-toa?
Saavat. Reformismin taloudel­lisena
perustana ei ole ainoastaan
välittömästi siirtomaista saatu lisä-voitto,
vaan myöskin lisävoitto. Jo­ka
yleensä saadaan maailman tava-rahvaihdossa,
pääoman viennin poh­jalla
ei ainoastaan "omiin" siirto­maihin
eika ainoastaan yleensä siir­tomaihin
j.n.e.
Selvittääkseen itselleen kyllin riit­tävästi,
mistä johtuu sosialidemokra­tian
voima, on ehdottomasti vielä
käsiteltävä monia sangen oleellisia
tekijöitä. Niihin on laskettava kyl­lin
huomattavat'' aiaaltet p<ftiittiaet
muutokset monessa maassa. Huo­mattava
joukko entisiä sosialidemok­raattisia
ja ammatillisen liikkeen toi­mitsijoita
on nykyään valtion virka­miehinä,
kunnallisissa viroissa, ka­pitalististen
järjestöjen palvelukses­sa.
Reformististen työväenjärjestö-vaisuuteensa
nähden kaikkia ennus-tukaiamme
suurempi. Tietenkin bn
tehtävä ero sosialidemokraattisten
huippujen ja sosialidemokraattisen
proletariaatin välillä, jonka riveissä
on havaittavissa kriisejä, kuohuntaa,
uudelleen ryhmittelyä y.m. Mutta
ulvova huippusakki tulee toimimaan
käsikädessä imperialistisen leirin
suurimpien rikoksellisten kanssa.
Tästä meillä ei ole pienintäkään
epäilystä. Nytkin on jo herra Hil-ferdingillä
otsaa esittää seuraavia
argumentteja: Europassa on myös
työttömyys; tämä työttömyys joh­tuu
siitä, että kapitalismin asiat ei­vät
edisty kyllin hyvin; olisi pa­rempi
jos Neuvostoliitto vedettäisiin
kapitalististen maiden yleiskomplek-tiin;
esteenä tähän on ulkomaankau-
Kiinassa ei käsittänyt objektiivisen | joukkoja, schvaradshistien puoluet-tilanteen
muutosta, siirtymistä yh­deltä
etapilta toiselle. Ja kelman-nekai
esiintyi puolue ajoittain jouk­koliikkeen,
agraarivallankumouksen
Ja työväenliikkeen Jarruna. Nämä
virheet qJivat kiertämättömiä ja e-distivät
luonnollisesti kommunistisen
puolueen Ja Kiinan proletariaatin
tappiota.
VALLANKUMOUSAALLON NOU-SU
KIINASSA ON KIER­TÄMÄTÖN
Kiinan vallankumouksen nykyistä
vaihetta pidämme suuren vallanku­mousaallon
korkealle nousseen kau­den
päättymisenä ja kauden alkami-ta.
Oletan, että schvaradshistinen
porvaristo hyvin pian tekee Jouk­kojen
itsenäisen esiintymisen sat­tuessa
enemmän tai vähemmän val­lankumouksellisilla
tunnuslauseilla
kompromissin Englannin imperitdis-min
kanssa. Kommunistisen puo­lueen,
on alusta alkaen räikeästi
paljastettava porvariston kaksinai­suus,
terästettävä tunnuslauseet, a-lusta
alkaen esiinnyttävä porvaris­toa
vastaan ja avattava työväenjouk-kojen
silmät näkemään, miten In­tian
schvaradshistinen porvaristo
tulee tulevaisuudessa menettelemään.
(Jatket.).
On poliisit Pittsfieldissä
lisätointa nyt saaneet varmaan,
koska kulkevat autojen perässä,
käryt nuuskien aivan tarkkaan.
Kenen "Lissu*' liiaksi ^savuaa,
siitä oikeus kympillä sakottaa.
• ' ' ' ' .
Kommunistien tuominta käynnissä
on Turussa parhaimmillaan.
Ovat ohranatuomarit ihmeissä,
tekosyytteillä, "todistuksillaan".
Yhä kanteita syytetyt kumoilee,
ja aatteen puolesta todistelee.
On Kelloggin sopimus tulossa,
sen ^Pariisin poliisit tietää.
He työläisjoukkojen marsseissa
rauhanvaatijat rammoiksi pieksi
Tämä kuulunee kai "ohjelmaan",
sodan vastustajia kun vangitaan.
Kahdessa tunnissa kuusisataa
juttua tuomari "tutkia.
Ei saatu siiha paljort puolustaa,
koska tuomiot samalla hutki.
Se ennätys TororUqsfa tekaistiin»
kun kerrankin kiireitä pidettiin.
MAGNUS RAEUS.
Katsaus Kirkland Laken suomalaisen poikatalon
(Finnish Associationin) kuluneen vuosi­puoliskon
toimintaan
Helnäkuim 22 p:nä pidettiin Kirk­land
Laken poikatalon sääntömääräi­nen
puollvuosikokous. Kokoukseen o-sanotto
el olljit niin suurilukuinen,
kuten olisi ollut toivottavaa. Mutta
kai kesäinen aika vaikuttaa sen, et­tä
et tahdota tulla lainkaan kokouk­siin.
Ensinnä kuultiin johtokunnan laa­tima
toimintakertomus, josta ilmeni
että liike on kasvanut oikein hui­maavin
siskelin, joskin se on vaatinut
toimitsijoiltaan suurta innostusta ja
tositarmoa, että ovat aikansa uhran­neet
liikkeen hyväksi.
• Jäsenmäärä pn oUut kuluneen vuo­sipuoliskon
aikana keskimäärin 128,
pan monopoli. Tästä vedetään joh- Jotka ovat samalla vakinaisia ruokalU-topäätös,
että proletariaatin edut
vaativat Neuvostoliiton ulkomaan­kaupan
lakkauttamista. Mitä tämä
on? Tämä on juuri hyökkäyssodan
aatteellista valmistelua Neuvostoliit­toa
vastaan.
Kaikki tiedämme, että Kominter­nin
tp. km viimeinen laajennettu
täysistunto piti välttämättömänä
muuttaa Ranskan ja Englannin, kom­munististen
puolueiden taktiikan ja
jossain määrin muuttaa sitä yleis-mittakaavassakin.
in. M t ^ ^
/a, mutta emme ole vielä j jestökeskuksien varattava heille a-puoltakaantasta.
j puvoimia ulkopuolelta. Vapauden
Tovereilla toisissa l«»upunseissa (.jj^^-^^^^^^^ suhteellisen
ja keskuksissa, olivatpa nama kes-; vksinMontrealissa. vaan
kukset suurempia _ tai _P»enempia; j^k^i,^^^ Canadan suomaläiskes-kuin
viontreal, idasta aanmaiseen|}.^j|.^p^^^
länteen saakka, on syylä seurata j
Alonlrealin toverien esimerkkiä, teh-1 Vapaus Canadan jokaisen suoma-dä
ensi tilassa laslcelma siitä, kuin-• laisen lyöläisen käteen.
TAKTIIKAN MUUTOS ON OIKEA
VASTAUS OBJEKTIIVISIIN
MUUTOKSIIN
Objektiiviset tilannemautokset pa­kottivat
meidät muuttamaan taktii­kan.
Muutos Englannin puolueessa
johtui objektiivisestä tilannemuutok-sesta,
työväenpuolueen uusista Jär-
Jestelymetodeista, työväenpuolueen
ja puolueemme uusista keskinäis­suhteista.
Mitä tulee Ranskan kommunisti­seen
puolueeseen, niin oli tässäkin
useita momentteja, jotka pakottivat
meidät muuttamaan taktiikan. Kaik­ki
tiedämme, että Ranskan puolu­eessa
havaitaan vielä parlamentaa­risten
hsfhbjen jätteitä. Äskeiset
vaalit olivat käännekohtana puolu-tään
ei ole arvioitava, kyseessä ole­vien
vaalien kannalta, vaan myöskin
koko Ranskan kommunistisen puo­lueen
tulevan politiikan kannalta.
Koska olemme meridnneet, että
edessämme ovat valtavat luokkatais­telut.
Joiden aikana parlamentarismi,
sanan huonoimmassa merkit^lraessä,
voi näytellä perin halpamaista osaa,
täytyi tehdä kaikki, mikä vain meis­tä
riippuu, tämän traditsiohin pois-kitkemiseksL
Näin ollen saneli taktiikkamme
käänteen objektiivinen tilannemuu-tos,
joka antoi aiheen muuttaa tak­tiikkamme
suurimmissa kommunisti­sissa
puolueinamme, laman kään­teen
poliittisena yipnna oli muuttu­nut
suhde sosialidemokraattisiin puo-jolta.
VUkkomaksulIa käy ruokaile­massa
noin 65—70 henkeä. Ja tämän
lisäksi käy vielä huomattava määrä
ruokailijoita kertamaksulla, joten ate-rioitsljaln
luku päivittäin nousee pal­jon
yli kahdensadan,
Palveluskuntaa on nykyisin liikkeen
palveluksessa 12 henkUöä, jotka o-vat
liikkeen puolesta vakuutetut On­tarion
tapaturmavakuutusyhtlössä.
Nykyisin on parhaillaan suunnitte­lun
alaisena toisen talomme laajen­nus,
koska yhäti lUke käy yllvolnuS-seksl
nykyisessä huoneustossa. Laa­jennus
tulee koskemaan pienempää t a ­loa,
jossa ruokailu tapahtuu. Ja saa-daan
vielä tontille mahtumaan 24
jalkaa lisää rakennusta, joka huomat­tavasti
suurentaa ruokailuhuonetta ja
keittiön. Tämän laajennuksen jäl­keen
on meillä taasen mahdollisuus
laittaa ruokaa yhä suuremmille jou­koille.
Myöskin on liikkeemme voi­nut
varata 72 jäsendleen ja palvellus-kunnalleen
asunnon.* T&a& on ollut
arvaamattomasta merkityksestä jo
senkin vuoksi, kun se on säännöstellyt
huoneiden vuokrat, sillä poikatalo on
perinyt ainoastaan 5 dollaria kuu­kaudessa
vuokraa, ja on yksltjrtstenkln
täyt3m3^ edes osittain pysyä samois­sa
tasoissa, joskin monissa paikoissa
peritään aina kymmeneen dollariin
saakka huoneen vuokraa.
Kurinpidolllsesti on Jouduttu eroit-tamaan
poikatalon jäsenyydestä 5
henkilöä. Ollen erottamisen syynä
Juovuspäissään räyhääminen poikata­lolla.
Joka räyhäämmen on ankarasti
kielletty. MyösMn täytyy Jokaisen
poikatalon > jäsenen kiiulua jäsenenä
Johonkin vasenunlstotyöväenliikkee-seen.
Sama koskien myöskin palve-luskimtaa.
Tämän jälkeen seurasi liikkeen tlUr-raportti.
Se osoitti, että viiden kuu­kauden
aikainen liikevaihto on ollut
kaikkiaan 31,128.30 dollaria. Puhdas
voitto tältä ajalta 3,470.11 dollaria.
Velkaa maksettu 2.660.67 dollaria.
Omaisuus, kaksi taloa ja irtaimisto
22,505.12 dollaria. Ja varat kokonai­suudessaan
2i6,005.06. Liikkeessä on
velkoja: toverilainoja 9,840.00 dollaria;
pankkiin y.m. 6,864.27 dollaria, tehden
yhteensä 16,704.27. Nykyisin puhdas
omaisuus 9300.79 dollaria, joka on o l ­lut
hyvä tulos tältä ajalta mitä poi­katalo
on ollut toiminnassa. Tämä on
loistava esimerkki yhteistyömme tulok­sista,
samalla se on ollut osoitus, että
suuret Joukot ovat ottaneet osuustoi­minnallisen
liikkeen työläisten jouk­koliikkeen
kannalta, ja antaneet sille
voimakasta tukea.
Toivossa että edelleexddn Jatkamme
•samana tavalla. Ja kaksinkertaistittam-me
nämä numerot seuraavaan vuosi­kokoukseen
mennessä, piirrän poika­talon
puolesta, — V. T.
KommmiistipuolDeen toiininta Montrealissa
Canadan kommunistipuolue on val-laimut
Itselleen koko paljon huomio­ta
Montrealin työläisten keskuudessa.
Vaikka puolueen jäsenmäärää el voi­da
pitää suurena "Montrealissa, niin
kuitenkin puolueen vsdkutusvalta on
huomattavan suuri Montrealissa val­litsevasta
uskonnollisuudesta ja van­hoillisuuden
sekasotkusta huolimatta.
T-Yisinnäkin On puolue^ kjrennjrt saa-teutuu,
niin tulee se~ lisämaan paljon
jäsenmäärää ja ."Mtmalla vahvistamaan
puolueen toimintaa Montrealissa, sfllä
viistisentuhattiei läsnä j a joka voitiin
pitää ainoastaan kommunistipuolueen
suosiollisella avustuksella, sillä puo-lueen
Jäsenet oli mobilisoitu pitämään
Järjestystä tässä tilaisuudessa, jota
vanhoillisten satalukuinen roskajouk­ko
oli järjestetty l^ajottamaan, missä
se kuitenkin epäoimlstul. «
Puolueen palkallinen kesloiskomUea
on myöskin valvonut tarkkaan eri työ-rettelöltä
mitä on kaupimglssa tapah­tunut
Ja ollut heti tekemässä valistus­työtä
lakkolaisten keskuudessa. Vii­meisen
kumityöläisten lakon aikana
esim. jaettiin puolueen taholta, paljon
lentolehtisiä näiden työläisten kes­kuuteen,
kasvatuksellisessa tarkoituk­sessa.
Tuloksia tästä työstä ei tie­tenkään
ole vielä paljoa voitu nähdä,
mutta kuitenkin heti jakamisen jäl­keen
saimme muutamia lakkolaisia
kokoukseemme, jossa lausuivat mieli-hj-
vänsä puolueen toiminnasta.
Vanhoillinen aines on nostanut kyl­läkin
ankaran taistelun kommunisti­puolueen
toimintaa vastaan täällä
niinkuin muuallakin ja tätä johtaa
kuuluisaksi tullut kaupunginvaltuus­ton
jäsen Chubert, joka on valtuus­tossa
muka työväen edustajana- Kui­tenkaan
el hän ole kovinkaan paljon
vielä päässyt vahingoittamaan toi­minnallaan
kommunistipuolueen toi­mintaa,
sillä puolue on pystynyt
kalkki hänen syytöksensä torjumaan
ja samalla paljastanut hänen työ­väen
asian kavaltajana. ,
MeDlä suomalaisilla on olemassa
muutamia suomalaisia puolueryhmiä
Xsoluja), mutta el vielä siinä mää­rässä
kuin Montrealin suomalainen
väestö edellyttäisi. Paljon on vielä
suomalaisia pois puolueen toiminnas­ta.
Vaikka he sanovat olevansa puo­lueen
kannattajiakin, mutta on mah­dottomuus
ymmärtää miksi eivät nä­mä
samat henkilöt yhdy puolueen
toimintaan Ja jäseneksi Canadan
kommunistipuolueen Montrealin ryh­miin.
Tulkaa ja yhtykää kalkki Ca­nadan
kommunistipuolueen toimin­taan
ja kehittäkää Montrealin puo­luetoiminta
yhdeksi tämän mante-reen
vankinomaksl puoluetohninnaksl.
. J.
'Tainovirheitä"
eelle, käännekohtana, jota pelkäs- luelsiin.
Työläinen! Oletko oudistannt tilaoksesi?
juuri ranskalaisten keskuuteen on puo­lueen
toiminta Montrealissa ja koko
Quebecissa tähdättävä, sillä ranska­lainen
väestö muodostaa tämän maa­kunnan
varsinaisen väestöji
Vaikka Montrealissa onkin monta
maan toiminnan melkein jokaisen kan-| suurta imiolden keskustakin, niin nä-sallisuuden
keskuuteen mitä Mont-jmäkään eivät voineet vetää sellaisia
realissa on, puolueryhmiä oUen kaik-; kansajoukkoja mukaan kuin ova- ne
kialla. Nykyään on oUut juuri kes-! järjestöt saaneet, joita kommunisti-kustelua
erään ranskalaisen kasva-s puolue on oHut tukemassa Pj>lau-tukselliseife;
yhdlstyksen jäsenien kans-1 tamme mieliin vappujuhlatilai«qiudAn
sa ja ovat he ihnaisseet halunsa yh- - . - -
tyä. Canadan kommunistipuolusf^n jä­senyyteen.
Jos tämä yhtyminen to-jpka
vanhoillisilta ktävi kokonaan ole-hiton
järjestämä tilaisuus, jossa oD | mestareita j a mestarien tulostasoa
Lehtemme eilisessä numerossa jul­kaistiin
ensimäinen Jakso tov. Bu­harinin
raportista "Kansainvälinen
tilanne ja Kommunistisen kansain­välisen
tehtävät". Sen yhdeksännen
ja kymmenennen paragraaf in oli vää­rään
paikkaan asetettu korjausrivi
pahasti sotkenut. Näiden para­graaf
ien tulee kuulua:
"Miten on teesiemme laita osittai­sesta,
väliaikaisesta J.n.e. stabilisoi­tumisesta,—
stabilisoitumisesta kaik­kine
määritelmineen Ja lisänimityk-sineen?
Miten on kysymyksen lai­ta
kapitalistisen maailmanjarjestel-man
xleisesta kriisistä, kuU me itse
toteamme trustien Ja muiden pää-omajäijestöjen
kasvun ja teknilli­sen
edistyksen, kun me tässä mie­lessä
toteamme kapitalismin huo­mattavan
lujittumisen?
"Millainen oli meidän käsityk­semme
joku vuosi sitten kapitalisti­sen
järjestelmän edelleen kehittjTEis-ja
luhistumisprosessista? Kajoan
ensimaiseen ohjehnalnonnokseemrae.
Silloin me teeseissä kapitalismin t i ­lasta,
sanoimme: kapitalistisessa jär­jestelmässä
on käynnissä luhistamis-prosessi
ilman miidcäänlaisia ehtoja."
Niinikään oli lehtemme eilv;3ssä
numerossa julkaistuun Jussi Ander-een
''Viimevaotisia