Vapaus, August 31, 1965

              . ' • •
I
I
Kenian Keino teki 3000 mm MEm
Hälsingborg. — Kenian Kips
choge Keino saavutti perjantaina
Hälsingborgissa järjestetyssä kan­sainvälisissä
yleisurlieilukilpaiiuis-sa
3000 metrillä uuden maailman­ennätyksen
7.39,5. Aika on peräti
6.5 sekuntia parempi Iitä'Sak6an
Ranskalle niukka
etumatka 1 pnä
uiflthnaaotteitissa
Helsinki.— Kaksi uutta komeaa
Suomen ennätystä, joista toinen sa­malla
uusi Pohjoismaiden ennätys,
: oli Suomen miesuimareitten avaus
Helsingin uimastadionilla keskiviik­kona
alkaneessa uintimaaottelussa
Ranskaa vastaan. Ennätyksistä huo­limatta
Ranska otti maaottelussa
viiden pisteen johtoaseman luvuin
38—33, jossa piste-erossa nimen­omaan
viestin osuus on neljä pis­tettä.
Miesten 100 m:n rintauinnissa vei
lajivoiton Pertti Laaksonen uudella
SE- ja PE-ajalla 1.11,8, joka sama
aika saatiin myös toiseksi sijoittu­neelle
Ranskan Georges Kiehlille.
Toinen SE tuli Matti Kasviolle 400
metrin vapaauinnissa ajalla 4.25,7,
mutta se oikeutti hänet vasta toi­selle
sijalle lajivoiton mennessä
Ranskan uintijoukkueen nimek-käimmälle
miehelle Francis Luycel-le
ajalla 4.24,4.
UIMARIEN AJAT
100 metrin selkäuinti: 1) Micel
Bertin Ranska 1.06,0; 2) Philippe
Pouzin Ranska 106,0; 3) Juhani
Salpa Suomi 1.06,1; 4) Harry Malm­berg
Suomi 1.07.2.
100 m:n rintauinti: 1) Pertti
Laaksonen Suomi 1.11,8 (SE ja
PE); 2) Georghes Kiehi Ranska
1.11,8; 3) Juhani Waeker Suomi
1.14,1; 4) Patrick Ramoino Ranska
1.14,3.
100 m:n vapaauinti: 1) Timo Hut­tunen
Suomi 56,1; 2) Matti Kasvio
Suomi 56,2; 3) Bernard Gruener
Ranska 56,6; 4) Francis Luyce
Ranska 57,1.
200 m:n perhosuinti: 1) Jean
Pommat Ranska 2.20,5; 2) Ilkka Su­vanto
Suomi 2.23,0; 3) Pertti Haa­taja
Suomi 2.23,7; 4) Jean Raveling-hien
Ranska 2.33,8.
Ponnahduslautahypyt: 1) Pentti
Koskinen Suomi 142,63; 2) Georges
Maillard Ranska 120,58; 3) Aimo
Juvonen Suomi 119,75; 4) Henri
Rouquet Ranska 117,65. — Hypyis-
• sä käydään eri maaottelu, jota Suo­mi
johtaa ponnahduslautakilpailun
jälkeen numeroin 7—4.
400 m:n vapaauinti: 1) Francis
Luyce Ranska 4.24,4; 2) Matti Kas­vio
Suomi 4.24,7 (SE); 3) Gilles
Moreau Ranska 4.29,7; 4) Esa Le­pola
Suomi 4.32,6.
4x100 metrin sekauintiviesti: 1)
Ranska 4.14,4; 2) Suomi 4.18,9.
Siegfried Herrmannin viime heinä­kuussa
tekemää ME:tä ja 9,5 se­kuntia
parempi aikaisemmin tänä
vuonna Michel Jazyn tekemää ME-aikaa.
TUI^OKSIA
3,000 m: 1) K. Keino, Kenia
7.39,5, (uusi ME), 2) Geoff Nortji,
Englanti 8.02,7, 3) Temel Naftali,
Kenia,-8.02,8.
Moukari: 1) Eugen Zablocki,
Ruotsi 56.62.
800 m: 1) Wilson Wiprugut, Ke­nia,
1.49,5, 2) Dieter Bogatski, L-Saksa
1.49,8, 3) Jan-Ingvar Olsson,
Ruotsi 1.50,5.
Korkeus: 1) Wolfgang Schill-kowski,
L-Saksä 211, 2) Stig Pet­tersson,
Ruotsi 205, 3) Benny An-dreassen.
Tanska 205.
• 20O m: 1) Jtlrgen Schröter, Län­si-
Saksa 21,5, 2) Wilson Kiprugut,
Kenia 22,2, 3) Björn Jögi, Ruotsi
22,5, 4) Leif Nilsson, Ruotsi 22,5.
Crothers voitti
opiskelijakisoissa
Bodapest. — Canadan tunnettu
urheilija, Bill Grothers voitti lauan­taina
800 metrin juoksun opiskeli­jain
maailmankisoissa. Hänen voit­taja-
aikansa oli 1:47.5. Se oli cana-dalaisurheilijain
ensimmäinen voit-tajamitali
näissä kisoissa. Canada ei
ole aikaisemmin osallistunut opis­kelijain
maailmankisoihin.
Kahdeksansadan metrin juoksus­sa
tuli toiseksi George Germann
Yhdysvalloista ja kolmanneksi Ru­dolf
Klaban Itävallasta.
Sisältöiikas ja
hieno julkaisu
"UUSI NAINEN rr
- irtonumeroita.; saatavana
kirjakaupastamme seuraavat:
helmi-, inaalis-,hnhti- ja
toukokuun numerot
Irtonumeron hinta 55c
Tilatkaa ja tutustukaa "
"Uusi Nainen"-julkiaisuun!
Vapaus Publi^ing
Company Limited
BOX 69. SUDBURY. ONT.
Budapestin tuloksia
Budapest. — Neuvostoliitto voit
ti naisten lentopallomestaruuden
akateemisissa MM-kilpailuissa Bu­dapestissa.
Hopeaa sai Romania,
joka perjantaina löi Bulgarian 3—1.
Tshekkoslovakia oli kolmas ja Bul­garia
neljäs.
Ajanvietdukemista
HALVALU
"Viikonloppu"
julkaisun
IRTONUMEROITA
Nyt alennetulla
25c kappale
Ynnä po'stikulut: 3 numerosta 7c,
6 numerosta 11c ja 12 numerosta
16c. Saatavana No. ISstsa No. 45
Ranska upotti
Suomen 7S-64
Ranska osoittautui selvästi pa­remmaksi
kuin Suomi torstaina Ui­mastadionilla
päättyneessä uinti-maaottelussa.
Se voitti Suomen pisv
tein 78--64. Parhaista panoksista
vastasi Suomen joukkueessa Juhani
Salpa, joka ylti kaksoisvoittoon ja
teki 400 metrin sekauinnissa Suo­men
ennätyksen, sekä Matti Kasvio,
joka myös ylti SE aikaan perho.s-uinnissa,
vaikka joutuikin tunnusta­maan
ranskalaisen paremmakseen.
TULOKSIA
400 m sekauinti: 1) Juhani Salpa,
S 5:08,0, (SE), 2) Gilles Moreau
R, 5.17,7, 3) Mishel Bertin R 5.21,1
4) Pertti Haataja 5.22,3.
100 m perhosuinti: 1) Jean Pom­mat
R 1.00,7, 2) Matti Kasvio S
1.01,5, 3) likka Suvanto S 1.03,6,
4) Yves Mack R 1.05,2.
1,500 m vapaauinti: 1) Yves Mal-zoppi
18.12,8, 2) Esa Lopola S
18.27.1, 3) Jean RaVelinghien R
18,41,8, 4) Juhani Teräsvuori S
18.52.2.
200 metrin selkäuinti: 1) Juhani
Salpa 2.22,2, 2) Ppilippe Pouzin R
2.22,2, 3) Michel Bertin R 2.26,6,
4) Kalevi Sjöman S 2.31,6.
Kerroshypyt: 1) Osmo Meskanen
S 143,5, 2) Henri Rouguet R 125.47,
3) Helge Vasenius S 123.71, 4) Im-bertoPugliaR
118.86.
200 m rintauinti: 1) Georghes
•KiehhR 2.3674, (RE) 2)-Pertti Laak­sonen
2.40,3 (sivuaa SE:tä), 3)
Patrick Raimono R 2.40,6, 4; Juha
ni Wacker S 2.41,6.
4x200 m vapaauintiviesti: 1)
Ranska 8.23,2, 2) Suomi 8.36,5.
Maaottelupisteet: Suomi 6/64 —•
Ranska 10/78.
Kailiuja laumoittain
South Porcupine. — Mitään eri­koista
täällä kulta alueella ei ole
tapahtunut viime viikkojen aikana.
Onpahan vain saatu "kärvistellä"
jatkuvan kylmän ilman vallitessa
eivätkä ne sateetkaan ole lakanneet
vaikka lupasivat poistaa ne sateen-tekokoneet.
Täällä pohjoisessa on ollut hyvin
huono marjavuosi ainakin mikäli
mustikat ovat kysymyksessä. Niin­pä
karhut kiertävät näitä kyliä jat­kuvasti.
Niillä kun on kova puute
ruoasta koska yleisesti tiedetään,
että karhut ovat ahneita mustikoil­le.
Karhut ovatkin käyneet niin
"rohkeiksi" että suurissa laumoissa
kävelevät kaunpunkien katuja pit­kin.
Kuusi mesikämmentä oli kävel­lyt
Cobaitissa kuuluisaa Langs St.
pitkin. Kylän kauppiaat seisoivat
puotiensa rappusilla ja päivitteli­vät,
että "huonoja ostajia ovat nuo­kin".
• * . • . • » • • *
Täällä on näitä suuria rakennus­töitä
käynnissä nykyisin, mutta il
mat tahtovat olla niissäkin pahim­pana
vaivana. Täällähän on suuren-nustyöt
käynnissä yleisessä sairaa­lassa,
tehdään hiljoilleen sitä Onta
rion maakuntapoliisien keskuspaik­kaa
sekä mielitautisten parantolaa
tähän Pottsvillen keskustaan. Sitten
Hoyle-nimisellä pienellä paikkakun
nalla on menossa oikein "jyry" työ
maa, johon tulee kuulema aina puo­len
mailin pituisia rakennuksia/
KUOLONSAALISTA
Viime viikon keskiviikkona saa­tettiin
täällä haudan lepoon pohjoi­sen
pitkäaikainen asukas ja kansa
Iäisemme mrs. Mimmi Freeman, jo­ka
kuoli kotonaan tk. 23 pnä 76
vuoden ikäisenä.
Vainajaa jäi lähinnä kaipaamaan
hänen miehensä Väinö Freeman, 1
poika ja kaksi lastenlasta sekä laaja
tuttavapiiri täällä kulta-alueella,
jossa hän ehti asua monet vuosi­kymmenet
kuuluen myöskin leh
temme Liekin vakituiseen lukija­kuntaan.
— H.
Kersantti Isaac Gamacho on ensimmäinen yhdysvalta­lainen
sotilas, joka on karannut Vietkongin vankeu­desta.
Kuvassa hänet nähdään puhumassa erään ystä­vänsä
kanssa, joka asuu tuhansien mailien päässä
sotanäyttämöstä, El Pasossa, Texasissa. Kersantti Ga­macho
joutui Vietkongin sotavangiksi noin 20 kuu­kautta
sitten.
Tiistaina, elök. 31 p; --r- Tuesday/Atfg/ 31, W Sivu J
USAn avaruusaluksetkin
Port Arthurin
kuulumisia
Planeettain
välinen tomu
Moskova (TASS). — Tähtitomu
jota on planeettain välisessä ava­ruudessa,
on mahdollisesti hajoa­vien
pyrstötähtien aikaansaamaa.
Tällaisen hypoteesin esitti Vasili.
Fesenkov äskettäin Moskovassa pi-deyssä
planeettain fysiikan valta-'
kunnallisessa konferenssissa.
Käyttäen hyväkseen viimeisimpiä!
havaintoja, mm. äskeisiä tutkimuk­siaan
Egyptissä Fesenkov tuli sii-;
hen johtopäätökseen, että niistä sa <
dasta miljardista pyrstötähdestä,
jotka ovat auringon vetovoimaken-;
tän sisällä, tuhoutuu- tuhannessa
vuodessa 1—10 pyrstötähteä ja
juuri näistä syntyy ulkoavaruudes­sa
alituisesti leijaileva tähtitomu.
TASSrih kirjeenvaihtajalle myön
tämässään haastattelussa Vasili Fe­senkov
totesi, että hänen johtopää­töksensä
ulkoavaruuden tähtitomus-ta
vahlvstavat oikeaksi myös eng­lantilaisten
tiedemiesten äiskeiiset
havainnot, joita on suoritettu kor-kcuslentpkonciden
avulla. A
Port Arthur. — Täällä Järvienpään
kaiq>ungeissa, kauppateissä ja kunnis­sa
on alkanut kuumeinen alkuvalmis­telu
kunnallisvaaleihin. Fort Williamin
äänekäs valtuusmies H. Limbrick, jo:
ka on muuttanut asumaan Port Arthu­rin
Green Pointin alueelle, sanoo pyr­kivänsä
Shuniah kunnallisliiton esi­mieheksi.
Nykyinen esimies W. Arthur
antoi viime perjantaina tietää, että
hän on ehdokas Port Arthurin pormes­tariksi,
koska nykyinen S. Laskin on
jo suorittanut kaksi virkakautta, eikä
ole päättänyt ottaako enää. ehdokkuu­den
vastaan ja huhuillaan hänen tun^
nustelevan siirtymistä maakunnalli­seen
politiikkaan. Hänen veljensä Bo-ra
Laskin on juuri korotettu yhdeksi
kolmesta Ontarion ylioikeuden tuoma­reista.
Fort Williamin nykyinen pormestari
E. H. Reed on myös sanonut pyrki­vänsä
uudelleen pormestarin virkaan.
Työväen piireissäkin on alettu kes­kustelu
vaaleihin valmistelusta. Kah­den
union edustajain taholta esitettiin
jo Fort William—Port Arthur ja piirin
ammattineuvoston kokouksessa, että
neuvoston kunnalliskomitean tulisi he­rätä
toimintaan. Yleensä kasvaa aja­tus,
että työväen tulisi yhteistoimin­nalla
pyrkiä saamaan ratkaisevampi
asenne kaupunkien valtuustoissa.
Kun kaupunkien ja kuntien vaalit
suoritetaan marraskuun lopussa ja jou
lukuun alussa, niin tulee eteen kilpa­juoksu
siitä tuleeko liittovaalien suo­ritus
ensin .
Eino Saari kuoli äkillisesti viime
viikon tiistaina. Hän oli sairaalassa
aikaisemmin keväällä ja havaittiin
vakava vika maksassa ja sydänheik-kous,
jotka veivät nopeasti ennen niin
tukevan metsämiehen ennenaikaiseen
iiautaan: Hän oli syntynyt Suomessa
ja oli kuollessaan 58-vuotias. Työsken­nellen
vuosikymmeniä ympäristön
metsätyömailla hän oli toimiva metsä-työläisten
union jäsen, ollen kaikissa
palkkojen ja työolojen korjaustaiste-luissa
mukana, mm. v. 1946 Ontarion
metsätyöläisten suurlakon aikana hän
oli Thunder Bayn alueen lakkokomi-tean
jäsen. Myöskin oli Eino aikai­semmin
CSJn jäsenyydessä ja viimei-seen-
asti v.- ja u.-seura Iskun innokas
penkkiurheilija.
Fort Williamin kaupungin valtuus­to
ryhtyi yksiinielisesti kannattamaan
Fort Francesin kaupungin ja ympäris­tön
kuntien vaatimusta, että CNRn
matkustajajunat tulisi siirtää kulke­maan
Järvienpään ja Fort Francesin
kautta Winnipegiin sen sijaan että ne
menevät nyt Long Laoista pohjoisiin-jaa
melkein asumattomien alueiden
kautta.
Liittohallituksen liikenneministerille
Pickersgillille osoitetusta päätöslau-sunnosta
lähetettiin kopiot luoteis-On-tarion
kuntien kirjureille ja CNR vir­kailijoille,
sekä alueen vaalipiirien
edustajille liittoparlamentissa.
Port Arthurin ja Fort Wiliiarnin kau
punkien yhteisen liikennekomissipnin
taholta päätettiin esittää kummankin
kaupungin valtuustolle liikkeenhoita­jan
valitsemista tämän vuoden yiimeis
ien kuukausien ajaksi sekä yhdessä
Presidentti Lyndon Johnson on
antanut hyväksymisensä Yhdys­valtain
ensimmäiselle puhtaasti
sotilaalliselle avaruusohjelmalle.
USA:n ilmavoimat on odottanut
tätä päätöstä innokkaasti kahdek­san
kuukautta.
Päinvastoin kuin Mercury- ja
Gemini-ohjelmat, jotka ovat si-viiliviranomaisten
jo)^dos.sa, tulee
miehitettyä avaruuslaboratoriota
koskeva ohjelma olemaan puh­taasti
sotilaallinen operaatio ja
täydellisesti ilmavoimien valvon-nassa.
Presidentti ilmoitti MOL-suunnI
tclmasta lehdistötilaisuudessa
Washingtoni.ssa keskiviikkona.
Ohjelman päämääränä on kokeilla
ihmisen kykyä suorittaa sotilaallisia
tehtäviä avaruudessa, sanoi muuan
ilmavoimien edustaja.
Presidentti valluulti ilmavoimat
käyttämään 1.5 miljardia dollaria
uuteen ohjelmaan, jonka toteutta­misesta
hän teki päätöksen hieman
sen Jälkeen kun Cooper ja Conrad
ilmoittivat pystyneen.sä näkemään
maasta ammutun ohjuksen.
New York. — New York Times
nimitti torstaina, Yhdysvaltain
uutta MOL-avaruusohjelmaa "fan- -
lastiseksi ja pelottavaksi. New
York Tribune puolestaan sanoi,
että viiden avaruusaluksen ohjel-;
. ma on "dramaattinen ja vahingol­linen".
Molemmat lehdet sanoivat, että
avaruustutkimus johtaa väkisin;
maata kiertävien sotilaallisten
avaruusalusten käyttöön.
: New York Times sanoi, että
avaruusalusten "teho hyökkäyk­sessä
tai puolustuksessa ylittää
kaikki entiset kuvitelmat". Lehti
jatkoi: "Ihmiskunnan avainsana
on edelleen asebtautuminen ja
sotilaalliset satelliitit edustavat
uutta pelottavaa kehitysvaihetta."
Sekä Herald Tribune että New
York Times tervehtivät tyydytyk­sellä
presidentti Johnsonin Neuvos:
toliitolle tekemää ehdotusta tarkkai­lijain
lähettämisestä seuraamaan
Gemini-6:n ampumista avaruuteen.
. Ensimmäisen miehittämättömän
sotilaallisen avaruusaluksen lähettä
mincn tapahtuu vuoden 1968 alus­sa.
Sen kantorakettina käytetään
ilmavoimien Titan-ohjusta, jonka
työntövoima on 1,360,000 kp. Myö­hemmin
samana vuonnna lähetetään
ensimmäinen viide.slä MOL alukses­ta
maata kiertävälle radalle. Tar­koituksena
on, että jokainen näistä
MOL-aluksesta kuljettaa muka­naan
kaksi miestä avaruuteen ajak
si, joka vaihtelee kahdesta viikosta
kahteen kuukauteen.
MOL lähetetään avaruuteen kiin­nitettynä
Gemini-B-avaruusalukseen
joka on hieman muunnettu versio
tällä hetkellä avaruudessa olevasta
Gemini 5:stä. Ilmavoimien astronau
tit voivat liikkua ovien kautta aluk­sesta
toiseen. Ensimmäisellä MOL-lennoilla
astronautit siirtyvät Gemi­ni
kapseliin ollessaan valmiina las­keutumaan
ja suorittavat sillä nor­maalin
alastulon. MOL-alus jää kier­tämään
radalleen.
• » " . , . • . •
VOIDAAN VALVOA
"KOKO MAAPALLOA
Päämääränä on pitää yhtä tai
useampaa tukikohtaa pysyvällä «ga
dalla avaruudessa. Astronautit siir­tyvät
näihin tukikohtiin Gemini
kapseleilla.
Kolmella MOL-avaruusaluksella,
jotka kiertävät kyllin korkeilla
maapallon napojen yläpuolella,
kulkevilla radoilla, voidaan val­voa
koko maapalloa.
8:n kuukauden ajan joka on
kulunut siitä, kun kiistelty MOL-ohjelma
lähetettiin puolustusmi­nisteri
McNamaran hyväksyttä­väksi,
ilmavoimat on jatkanut
salaisia suunnitelmia miehittä­mättömän
avaruusaluksen lähettä-misciisi
radalleen. Lisäksi on 72
astronauttia koulutettu Edwards-in
lentotukikohdassa Califomias-sa.
Koko maailman käsittävä tieto­liikenne-
ja tarkkailuverkosto, jo­ka
on samantapainen kuin Gemi-niohjelman
maaverkosto, valmis­tui
noin vuosi sitten.
esittämään ja tarkistamaan onko mah­dollista
jatkaa eläkeläisille ja koulu­laisille
alennettuna hinnalla pilettien
antamista. Myös tulee niiden tehdä
esityksiä pysäkki-suojien rakentami­seen
nähden. Port Arthurin liiketarkis-tajäksi
esitettiin James . Currier ja
Fort Williamista, T. H. Carroll.
Fort .Wiiliam oli yksi niiden 75 On­tarion
maakunnaliisalueiden joukossa
jotka saivat: Municipal Deyeloprtent
Boarding hyväksymisen lainan saami­seksi.
Lainasumma on $35,076.00 NortK
Wood korkeakouluun lisärakennusta
varten, 10 vodert inaksuajalla. ~ ATH.
Gemini valokuvasi
Kuubaa
Houston, Tex. — Astronautti Chai^
les Conrad myönsi viime keskiivik'-
kona, että hän on ottanut valokuvia
Kuubasta.
Keskustellessaan Houstonin maa
aseman kanssa 64:nnen kierroksen
päättyessä Conrad sanoi ottaneensa
vak>kuvia Floridassa vallinneesta
myrskykeskuksesta ja lisäsi, että
satelliitin miehistö on juuri ottanut
uusia valiricuvia Kuubasta.
Hän lisäsi, että kuvauskohteena
oli ollut Kuuban maaseutu.
Kuussa ei voi
kävellä?
— Käveleminen Kuun pinnalla ei
ehkä ole läheskään niin helppoa
kuin on kuviteltu, väittää latvialai­nen
tiedemies Semjon Ainbinder.
Ainbinder on suorittanut laskel­mia
teoriansa tueksi. Monet tieteis­romaanien
kirjoittajat jotka lähte­vät
siität" että Maan painovoima^on
kuusinkertainen Kuun painovoi­maan
verrattuna, olettavat tämän
helpottavan liikkumista Kuussa.
Ainbinder väittää kuitenkin päin­vastaista
sillä perusteella, että
Kuussa ei ole ilmakehää. Tällai­sissa
oloissa kiinteiden kappaleiden
pinnalta puuttuu eräänlainen ohut
kalvo, joka estää kappaleiden tarttu­misen
toisiinsa.
On todennäköistä, että tällaisissa
oloissa avaruusmatkaajan jalkinei­den
pohjat pyrkivät tarttumaan
Kuun pintaan. Ainbinderin mu­kaan
nousee vetovoima 40 killpon-diin,
inikä vastaa kolmisen kertaa
ihmisen paiijioa Kuussa. Tämän l i ­säksi
jalkiiieisiin tarttuva massa
kasvaa progressiivisesti.
Ainbinder uskoo, että Kuussa kä­velevän
ihmisen kenkien pohjat on
voideltava vetovoiman kumoamisek­si.
Voiteluun voidaan käyttää joko
kiinteitä -tai juoksevia rasvoja..
(Jatkoa ^ e l l i s d t ä sivulta)
sodankäynnin j^pevtti?' flc^Qr^ali
Edward Laqsdale, jonka tebtäv&nä
on poliittisen voiton saavuttami­nen.
Lansdale on kouliintunut po­liittiseen
sodankäyntiin inin. Filip­piineillä,
missä hän ^ l u v i i l l a tais­teli
Huk^nimistä' kapinaliiicefitä vas­taan,
ja iSaigonissa, missä hän vai­kutti
Diemin neuvonantajana vino-sina
1954—56. Kenraali" Lansdalen
väitetään olleen Graham Creenen
"Hiljaisen amerikkalaisen" ja W^i-;
liam Ledererin "Ruman amerikka­laisen"
muotokuvamallina. Nyt tä­mä
"hiljainen" ja "nima^ amerik­kalainen
palaa siis Saigoniin kym­menkuntaan
mieheen nousevan esi­kuntansa
kanssa käymään "psyko­logista"
ja poliittista sotaa siellä,
missä aseet eivät ole auttaneet.
RAJOITETTUA
"ESKALAATIOTA"
Siitä huolimatta, että USA pn
jatkuvasti laajentanut sodankäyn-tiään
Vietnamissa .— viimeksi i l ­moitetaan
riisiviljelysten palolait-teet
uusiksi kohteiksi — väitetään
monella taholla, .että USA e i poliit­tisista
syistä voi laajentaa sotaa.
Pohjois-Vietnamin pommitusten
ulottaminen alueellisesti syvem­mälle
tai keskeisimpiin osiin > esim.
Hanoihin toisi mukanaan vaaran
uudesta "Korean sodasta" tai kol­mannesta
maailmansodasta, ts. ve­täisi
esim. Kiinan ja -Neuvostoliiton-mukaan
sotaan. Sissien kukistami­seksi
taas tarvittaisiin niin laajaa
rekrytointia, että hallituksen ja de­mokraattien
asema seuraavia vaa­leja
ajatellen järkkyvät pahasti.
Viimeksi mainittu rajoitetun es­kalaation
— tie näyttää kuitenkin
olevan se, jota USA on ryhtynyt
kulkemaan toistaen siten aikaisem­pia
vääriä valintojaan.
USA.-n erilaisten rauhanliikkei­den
painostukseen on liitänyt
myös eräitä arvovaltaisia' Kongres­sin
ja senaatin jäseniä. Demokraat­tien
johtaja senaatissa Mike :MBns-field
on esittänyt useissa yhteyksis­sä
muutoksia USA:n Vietnam-poli'-
tilkkaan. Viimeksi hän on ehdotta­nut,
että USA siirtyisi de Gaullen
linjoille, ts. kannattamaan Indo­kiinan:
alueen puolueettomaksi J u ­listamista.
Esittäessään lires. John­sonin
vieraana ajatuksiaan Mans­field
oli lausunuti et^ Vietnaijcfin
sota ei ole amerikkalaisten sotaa ja
ett^ sii|ä olisi päästävä hrti. NfiiUä
gpökanijpilla, jri^ansfi^ld sanoi, op
laajaa 'b^imatU8|;a ^enaatissfi.
flÖansfi^idiä voimakkaammin on
s^m^t;ajatukset ilmaissut pregpnfn
d^fjipkraattinpn sen?attprix .^^aype
Morse, joka ProgressivB,-lel^den elo­kuu
numerossa syyttää habitustaan
selcä vuoden 1954 Geneven sopimuk­sen
että YK-artiklain rikkopiisesta.
Hän veto^ kansaan vaatien sitä
käymään asioihin käsiksi, ellei se
halua jättää ratkaisua rauhasta ja
sodasta -kenraalien käsiin. tJSA uh­kaa
avoimesti sodalla siellä, missä
ei amerikkalaista turvallisuutta uh­kaa
mikään, vaara, Moore sanoo.
Geneven sopimuksessa kielletään
joukkojen, sotilashenkilöiden ja so­tatarvikkeiden
lähettäminen Viet­namiin
ja uusien tukikohtien perus­taminen
sen alueelle. USA on rik­konut
kaikkia näitä sopimusmäärä­yksiä,
vaikka se on luvannut kun­nioittaa
niitä '^kansainvälisenä la­kina".
Pahempana Morse kuitenkin
pitää sitä, että USA toiminnallaan
loukkaa Y K :n peruskirjaa, joka vel­o
i t t a a jäsenvaltiot pidättymään vä­kivallalta
kansainvälisissä selkkauk­sissa.
Voimakkaassa artikkelissaan
lausuu Wayne Morse mm.:
"Me loukkaamme Geneven sopi­muksia
ja YK:n peruskirjaa. Me
enime aseta päämääräksemme
Kaakkois-Aasiassa oikeudenmukai­suutta
sen .enempää kuin rauhaa.
Emme aseta edes vapautta tavoit­teeksemme.
Me säilytämme Etelä-
Vietnamin kansalle sotilasdiktatuu­ria,
jonka keulassa on amerikkalai­nen
marionetti, jolle me annamme
ohjeita ja joka toimii vain meidän
viitteittemme mukaan."
Morse viittaa myös siihen YK:n
peruskirjan kohtaan, jossa vaadin
taan selkkausten alistamista Y K :n
käsittelyyn. "Ellei Amerikan Jkansa
jo aivan lähitulevaisuudessa sano
mielipidettään kovalla äänellä niin
ei riitä, eitä se uhraa yhä enem­män
ja enemmän tähän tuloksetto­maan
ja turhaan tehtävään, se on
myös vaarassa syöstä koko maail­man
atomikatastrof iin."
Järjen ääniä USA:n korkeimmis­sa
piireissä on jrhä valitettavan vä­h
ä n .— Hilkka Ahmala.
Äng#af övaf saapuneet
Eniten myyty historaall^^
romaani maailmassa
SERGEANNE GOLON:
ANGELIKA
430 SIVUA HINTA SID. $4.75
Angelika on au^nmotnen: Hän on-enkeli, hän on paholainen,
hän on täydellhien nainsh. AnceUka on vastustamaton!
AncelOum'tarina on kiehtova. Se alkaa l^öyhtyneen ranskalaisen
maalaisaatelin Rapeuksista, etenee ruhtinaiden suosion häilyvyy­den
.kautta 'salaperäiseen, tyrmistyttävään alamaailmaan ja kuo­huvien
seikkailujen virrassa Aurinkokuninkaan sadunhohtoiseen
hoviin.^- :••
Tarina on vaUoittava, Angelika on romaani, Joka valloittaa maa­ilmaa.
Angelika kuuluu aikamme romanttisen kirjallisuuden suu­riin
saavutuksiin. Angelika» on verrattu kaikkien aikojen. tunnus-tetuimpiin
suosikldromaaneihin: Angelika on taruomaisempl kuin
"Tuulen viemää". AngtUk» on sensaatiomaisempl kuin "Aina vain
Amber". Angellfcaasa on annos Dunuisia.
SERGEANNE GOLON:
ANGELIKA JA KIUNINGAS
367 SIVUA - HINTA SID, $4.75
Suurenmoinen historiallinen romaani, täydellinen sensaatio ku­ten
Sergeanne Golonin edellinenkin teos. On kertakaikkinen elämys
kokea älykkään Ja vieliättävän Angelikan keralla Ludvig XIV ajan
riehakkaan Pariisin ilot Ja surut. . . Se on kirja, joka on enemmän
kuin romaani, siitä on tuUut käsite —se on luonut uuden muodin,
kokonaan uuden naistyypin.
SERGEANNE GOLON:
ANGELIKA JA SULTTAANI
346 SIVUA HINTA SID. $4.75
on entistä kiehtovampi, entisti verevämpL Se on maailmanmene-tys.
Saatuaan vihjeen että hänen ensimmäinen miehensä ehkä vie­lä
elää, lannistumaton Angelika lähtee etsintäretkelle merirosvoja
kiehuvalle Välhnerelle. f[änet,saa haltuunsa sulttaani Muläi Ismail.
Muhammedin pojista intohimoisin Ja Julmin.
SERGEANNE GOLON:
ANGEI^ KAPINOI
348 SIVUA HINTA SID. $4.75
Angelika uskaltaa nousta itse Aurinkokuningasta vastaan. Veris­ten
kapinallisten Johtajana hän samoaa halki Ranskan — Ja koh­taa
uudelleen salaiperäisen merirosvon Kandian orjatorllta.
ANGELIKA JA RAKKAUS
355 SIVUA HINTA SID. $4.75
Löytääkö ANOEUKA tedeUisrai rakkauden nuaUman ä&ristä.
Ihmeellisistä xikkaUnlsU?
SmaragdlMbnälnen Angellk», entinen Ranskan alamaailman ku-
. ningatar, Aiurinkokuninkaan suosikki Ja Poitoun vainottujen. pro­testanttien
ystävä, lähtee synnyinmaastaan. Jossa hän on saanut
kärsiä niin paUon. Hän nousee salaperäiseen Oouldsboro-alukfieen,'
Jonka päällikkönä on tarumainen merirosvo — arvoituksellinen,
naamioitu Rescator.
Angelikan mukana on Joiäcko La Rochellen vahiottuja hugenot­teja
sekä hänen tyttären^ Honorlne — .kauhujen yön lapsi, Jos^
kuitenkin on tullut hänen rakkain aarteensa.
TILATKAA OSOITTEELLA:
Vapaus publidimg^^^i^ Umte^^
P.O. BOX69 SUDBUHY. ÖNTABIO
'f.
I •
1,