Vapaus, June 27, 1963

              Sivu 2' • Torstaina, kesäk. 27'p. — Thursday, June 27, 1963
Bdltor:^ W. Eklund , . '
INDEPENDENT LABORORGAN
OF FINNISH CANADIANS
«Vi ; B ^ j d i s J i i ^ ijtov. fc i?ir
Manager: ,2. 8qk4
.j..-^- Telephone: Office 674-4264 — Editorlal 674-^5
J^ibiiahed thrice weekly :r Tuesday^^^
Ptttdktilng Co: Ltd., lOO-lie ^ St;' ^«^t, sudbiiry. Ofimio. Canada.
Advertlslng rate» upon appUcafföri. translatlo^
Authörl«ed as second claBs inaiJt*y the Post Office Xtepijrtment. Ottaw%
• , and for paytbaiitiqt^postage in pash,'
CanäiSliak: $9.oo, 6 k k f S Ä ? ? ^ ^ ? ^ ' ivlsljf 10.00'« kk. |S55
3 kk. "2.75 " Suomessa: 1 vk. $10.50 ' "'
Muinaista Viroa ja i^yky-Eestiä^
Sup^^riorisSa, Wls.'ilmestyvä veljeslehtemme Työmies-
Ete§9tf>§m viettää, kesäkuun Igppssa suurin juhlallisuuksin
^ 6()*:V5twiti6p«jiväänsä;i Tämän^ kunniaksi kokoon­tuvat
lehden isännät ja «männät lukijain ja tilaajain edus-tajkt*!
lj- yhtiökokoukseen mikä pidetään Mesaba Parkissa,
IV^hi^iJ laUa^^ kesäkuun 2d pnä. Saman päivän il^tana on
. n^iiojtussa paikassa' erikoiset ji^latanssit ja sunnuntaina,
keaj^un ^j},päiväi^ ~ myös 'sa,massa paikassa — varsiijai-hen/
ÖO-vuotisjuMa, mihTO^
säksir*;uWävieJ:aita kautta Yhdysvaltain ja Canadastakin.
Iftäiden juhlien yhteydessä julkaistaan" yhteenlaskien, —
todeöoäköisesti eri osimia Työi)rues-Eteenpäin lehden suuri
juJJlsiiHim^to. kaöcki
kiu.^J^erikasta vuotta kphti!
Ig^dkki t ä i p ä . tulkitsee sitä suurta lämpöä ja huolenpitoa,
mitäJPyömies-Eteenpäin lehden lukijat ja kannattajat leh-'
delleen <söittavati; Työmies-Eteenpäin lehöellä onkin ollut
nSideÄ vuosien aikana sekä myöljä- että vastatuulta — ja ta­ntat
''^'^statuuli on ollut melko rajua nykyisin kylmän sodan
"olos(tfl[iteissa! Mutta sen lukijat ovat seisoneet horjumatta ja
ihailtavalla sitkeydellä lehtensä tukena. Mainittakoon, että
Heicäfii oix t*y,^yt. toisinsaan^ j kertaa vuo-dessa-
rah^keräyskampanjoita ^ mutta joka kerta on tarvit-tavat^
rahaöiäärät hanMt^^ ja nurisematta tietoisina
siitä; ^ttä tämä op ainoa tae työväen^ ^^^^^^
n-iselRi ja edistymiselie/^ U on myös nähdä se vä­litön
lämpö ja huolBijpito,mitä^^^l^ asiamiehet ja
- kir|!Benvaihtajat titvat Työnju^Eteenpäin lehdelle, antaneet
eO-^yuotisjuhlien järjestämisessä ja lehden juhlanumeron val-mistamisssa.
• ' . -<?
J^ Meidän lehtemmt^^^^^
nan y h t y v ä n siihen varauksitta — Kaluaa esittää sydämellisen
onnentoivotuksensa Työmies-Eteenpäin lehdelle tämän suu-rinierkitykseJlisen
niexkljipäiYän, 60»vuotispäivän johdosta.
Mä haluamme onnitella "l^ömies-]^^ lehteä siitä ar­vokkaasta
työstä minkä se on suorittanut näiden vaiherikkai­den
vuosien aikana sikäläisten kjmsalaistemmey^
tiep-^yttäjänäjä yhteisenä' piA
«l^nän saavuttamiseksi niin am kuin henkisestikin.
I Vakamulöellisena työväenJehtenä Työmies-Eteenpäin on
näiden vuosien aikana puolustanut ja edistänyt ihailtavalla
tävallai Ybdj^svaltain kansan ja koko maan .parhaita etuja.
01enxinie:aeirikoiWlla ihastukseUa
m ^ -j[;ij|hjpa,a teistduä, -m on viime­vuosina
käynyt Yhdysvaitaitt kansallista mainetta niin pal­jon
alentanutta mccarthyismia vastaan, s e k ä toisaalta kan-sal^
isvapiauksien ja vähemmistöryhmien oikeuksien puoLestaL
Tukemalla: jatkuvasti amerikkalaisten parhaimmiston taiste-lua?
tauhan säilyttämisen puolesta; avustamalla 30-luvulla ja
sen jälkeen työttömien taistelua elinmahdollisuuksiensa s ä i ­lyttämisen
hyväksi; antamalla tukensa ammattiyhdistysliik­keen
järjeistämiskampanjfoille parempien paikkojen, lyhem­män
työpäivän ja' parempien työolosuhteiden saavuttamisek­si;
antamalla varauksettoman ti^kensa taistelulle sosiaalisen
huollon parantamiseksi,;jonka perusteella on saatu eläkkeet
ja muut sosigajlifen turvan ediistämiseksi laaditut lait; avus­tamalla
farm^^nM oikeutettua taistelua toimeentulomahdol-lisuuksiehs_
a parantamiseksi; vain muutamia esimerkkejä
n^nitaksemme^ Työmies-Eteenpäin lehti on koko 60-vuoti-sentohnintansa
ajan edistänyt ja auttanut kaikkea sitä, min­kä
johdosta amerikkalaiset yleensä ovat nyt oikeutetusti yl­peitä
maastaan; Työmies-Eteenpäin lehti on tähän mennessä
kantanut leiviskänsä niin hyvin, että sen lukijoilla ja ystä-^
viUä, sekä sikäläisillä kansalaisillanime yleensä on todella
Uön ja juhlatunnelman aihetta tänä merkkipäivänä;
Taistelu sanavapauden ja ;itse totuudenkin puolesta on
nykyoloissa jä^yt yhä suuremmassa määrässä työväenleh^
tien, kuten Työmies-Eteenpäin erikoisvelvollisuudeksi. Nyky­tilansa
onkin-työväenlehtien, niiden toimitsijain ja kannatta-jain
edesvastuu suuri >^;se ulotti\u työväen välittömien etu­jen
puolustamisesta myps koko kansakunnan parhaiden etu­jen
edistämiseen. Rehellisten lehtimiesten ja lehtien tehtävä
näinä ankeaa aikoina, jolloin maailmassa, ratkaistaan kysy­mys
.sodasta ja rauhasta,' siis loppukädessä koko ihmiskun­nan
säilymisen mahdollisuudesta, on todella suuri ja vastuul­linen.
Me olemme iloisia siitä että ^Työmies-Eteenpäin on
täyttänyt kunnialla tämänkin vaatimuksen.
Olisi väärin pättää huomioonottamatta sitä-läheistä ja
kampaakin osap iplta auttanutta hedelmällistä yhteistyötä
mikä-oni^näiden A liosien aikana vallinnut Työmies-Eteenpäin
lehden ja Vapau( en välillä; Me olemme-kutollisia ja ylpeitä
siitä avusta ja tu »pta mitä Vapaus on aina sitä tarvitessaan
saanut Työmies-Eteenpäin lehdeltä. Työmies-Eteenpäin on
osoittautunut, ei vain hyväksi, vaan myös luotettavaksi ys­täväksi
ja toveriksi, johon työläiset, fs^arit ja muuj, pik-kueläjät
ovat tottunfeet luottamaan niin ^ä^llä Canadassa
kuin Yhdysvalloissakin. Säilyköön ja kehittyköön edelleen
tämä yhteistyö tulevien vuosikymmenien aikana.
•, Tänä merkkipäivänä me haluamme onnitella Työmies-
Eteenpäin toimitsijoita; toimitusta ja johtokuntaa, lehden ny­kyistä
työhuonekuntaa, lukijoita ja kannattajia sekä ennen-kiUkke^
sen kaukonäköisiä perustiajia siitä ansiokkaasta työs­tä,
mitä he ovat lehtep^, avulla ja välityksellä tehneet, ei
vain Yhdysvaltain työväenliikkeen ja työtätekevän väestön­osan
hyväksi, vaan niyös koko maansa, Yhdysvaltain rak^-
taniiseksi ja kehittämiseksi sekä ihmiskunnsJle tärkeän rau-lianasian
hyväksi!
, Sydämellinen onnittelumme päivän sankarille sen suo­rittamasta
arvokkaasta työstä!
Parhaat onnentoivotuksenfine" Työmies^
toiminnalle edelleen! . ,
Kuluneen 60 vuoden aikana saatujen suurten myönteis:
, Noin 70, km Helsingistä; etel^
jSuomen lahden toisellia rann^lla^ !onj
virolaisten^ Suomen lählmtään suku­laiskansani
pääkaupunki frall^na.
Kirkkaalla ilmalla Ijalliniia; - nlfkyy
Qelsinkjjn ja'samoin flels
kyy Toorap»»an" m u u r i l le ja vaikka
lisäksi Tallinna on lähes Jlelsiifgin
'!kokoinen!pleni Suurkaupunki, se on
Eiykysuomalaiselle,. varsinkin nifo;
reiiimalle polvelle, jäädyt syrjään
matkailun valtaväyliltä ja n i i n ollen
kutakuinkin vieraaksi ja tuntemat­tomaksi.
Kun matkailija, joka jo,ennen So­tia
on käynyt Virossa, nyt-saapuu
esimerkiksi Leningradista . käsiti
Tallinnan asemalle^ kohtaa häntä
vanha tuttu Jiäky asemataloineen ja
asemapuistoinecn. Rautatieaseman
nimi vain on asema talon päädyssä
sikäli kaksikielisenä,; että Tallinh-nimen
alla on sama nimi myös v^
näläisin kirjaimin, mutta väkijou­kon
suusta kaikuu tuttu viron kieli;
Kun lähtee kaupunkiin, huomaa sa:^
man kaksikielisyyden kuin aseman­kin
nimessä kaikkialla, sillä liikkei­den
ja julkisten rakennusten nimet
jä mainostekstit ovat rinnakkain vi­ron-
ja Venäjän kielisinä. •
Tallinnan kaupunkikuvassa on
sen keskeinen osa tuttua, sillä kes­kustassa
sijaitseva historiallisesti
arvokas ja kaunis Toompean vanha
linnoitusalue on säilynyt sotien
melskeissä mt^lkein ehjänä paria;
kolmea' kohdetta lukuun ottamatta.
Sen sijaan uudemman kaupungin
.\..a uvi cy-iiycä usuiaan muuttunut
cokonaan, sillä sota tuhpsi 47 pros
caupungin' rakennuksista maan ta­salle.
Näiltä osin on kaupunki ra-cennettu
uudelleen samalla kun on
oikaistu ja levennetty katuja sekä
istutettu kaupunkia halkovia puisto­vyöhykkeitä.
Viron historia ' sivuaa paljossa
Suonien historiaa, mutta Virolla on
myös paljon ja varsinkin kovia ai­koja,
joita veljeskansa Suomi on
saanut seurailla vain jonkinlaisena
sivustakatsojana. Viron ja sen pää­kaupungin
Tallinnan muinaisuus
peittyy tarujen hämärään. Maail
man kartalla esiintyy Tallinna sa­manaikaisesti
Turun kanssa ensi
kerran vuonna 1154, jolloin arabia­lainen
maantieteilijä A6U Abdallah
Muhammed Idrisi julkaisi kuuluisan
karttansa sekä samalla ensimmäisen
Baltian ja Suomen maantieteen.
Tässä kartassa Tallinna on merkitty
K''»V>va-nimisenä, minkä nimen seli­tetään
liittyvän virolaisten muinais -
tai-ujen sankarin Kalevan nimeen.
Kun tanskalaiset valtasivat kaupun?
gin kesällä 1219, alkoivat he nimit­tää
sitä Revaliksi (Rääveliksi) kau^
puniin vieressä sijainneen vanhan
Rävälan kylän mukaan, mutta paik­kakunnan
virolaiset sen sijaan ryh­tyivät
nimittämään tanskalaisten ra­kentamaa
linnoitusta ja sen suojaan
kohoavaa kaupunkia Taanin linnak­si
josta sittemmin muotoutui nimi-
Tallinna.
Kuten jo Tallinnan vanha nimi
Koluva liittyy vanhaan tarustoon,
niin samoin liittyvät taruston piiriin
kaupungin monet paikannimet, ja
tallinnalaiset kertovat niistä mielel­lään.
Toompean mäellä sijaitsee
mm. vähäinen kukkula, jolla on ni­mi
Lindanisa (Linuan nisä). Tämän
kerrotaan syntyneen siitä, että Ka­levan
kuoleman jälkeen Linda, hä­nen
puolisonsa, ryhtyi kantamaan
kiviä hänen hautakumpuunsa; Mut­ta
Lindan tuodessa Viimeistä fcivi-kantamusta
esiliinassaan sen nauhat
katkesivat, kivet putosivat maahan
ja Linda vaipui uupuneenarja itkien
kivelle. Tämän myytillisen aiheen
mukaan on paikalle pystytetty ku­vanveistäjä
August Weizenbergin
muovailema pronssinen veistos It*
kevä Linda. Edelleen taru kertoo,
että Lindan kyynelet virtasivat lä­heiseen
laaksoon ja niistä syntyi
Viemisten järvi, josta kaupunki nyt
saa vetensä. Lindan onnettomasta
Kohtalosta suuttui laakson ja Yle
misten järven haltiaukko kaupun­gille
niin leppymättömästi, että uh­kasi
hukuttaa kaupiingin Viemisten
järven vedellä heti kun se' tulisi,
valmiiksi. Tämän vuoksi järven halr
tia kysyy tavan takaa -kaupungin
-lyli bn parhaillaan käynnissä; V :
' Monilla torneilla on hauskat ni-m^
t j a n i i h i n l ä l t y y erilaisi^ kas­ku
ja; KuuliiLsin' lienee -ISOOJuvuUa
Uihystystorniksi: rakennettu pyöreä
Fijtkä Hermanni, jonl^ä läpimitta on
9,5 m ja korkeus' meren pinnasta
lukien.noiiL 100 m. Tori^^n j3lM»>tj^,s-sa^
lOin (Osittain ikallioon hakattlina'
vsMiha .keskiaikainen.. vankila,. jossa
ei: ole yhtään ovea eikä ikkunaa;
vangit laskettiin sinne 20' m kor­kealla
<^«^^iMij;eJMk&w,JiaAtjia.-:
lujiikun kautta. Paks^
.aas on t y y p i U i n ^ py$i^^ tyk^^r-ni^
joka/ on Iräk^nQet^ tykkien, k^yr
täptöön tijdon aikoihin ISOpflMyu.n
allissa; Sen läpimitta on 24 m jä se
sijaitsee Suuran Bai^taportin vieres
sä; kauj^ungin. ulommassa muurissa.
Suurir Rantapp|:tti tuli kuuluisak-:
si jo a l i s i n keslfiajalla, eräänlai­sista
kaiineuakilpaijiuist^: TÖjiikok.
1 pnä astui tuostai portista aina id
hilpeä ;kul.kue,. jQk^, karndvaaUme-nQin_^
qli valinnut ^naia ns., toukbr
kuun kreivinä ja tämä taas puples.
taan valitsi its^Ueen tQukokajun
k i ^ i v i t t ä^^i omja^ta mielest^n,
kauneimman t a l l i ^ p ^ i s ^ , nais.ei;i;
j a niin Ifihdfettiin :rieha^l|:aaifa kul­kueena
jul^li^ai^n tapatat Pitkää
katua pitkin SuJ^reen KUtaan. ll^aus:
ka tarinansa' OA myös Paksma Ma^'.
gareettaa^ hienuuLv vanheipmjalla tä;
hystystomilia, jonka talUnnaUiis^t
tuntevat-nimeltä Kiekk i n de Kökk
(Kurkistus keittiöön): Kun torni
on niin korkea, niin vanhat kunnon
tallinnalaiset väittivät, että vartios­sa
olevat sotilaat kurkistelivat sen
tähystysaukoista muurin juurella
olevien 'kasityöläisasuntojen savu­piipuista
sisään'nähdäkseen, mitä
Tornien muureissa on, paitsi tähys­tys-
ja ampumareiklä, myös parvek-
Jceen tapaisia hieman ulkonevia aur
koja, jotka sijaitsevat aina muurin
ulkaseinä-ssä, :ei .koskaan kaupungin
puoleisessa sisäseinässä. Näistä au­koista
varusväki suoritti tarpeensa
muurin ulkopuolelle.
Kaupungin ulommalta muurilta
johUfa sisemmän muurin luo kaksi
Uetä-NPitkä jalka ja Lyhyt jalka:
Nämä tiet j a portit on siten järjes­tetty,
että jos vihollinen sattuikin
pääsemään ulomman muurin portis­ta
sisälle, ei se silti päässyt levit­täytymään
kaupunkiin, vaan hyök­kääjien
Qli kuljettava muurien muo
dostamassa solassa siten että kilpi
oli vaihdettava oikcfaan käteen ja
lyjknä- tai heittoase vasemj[>aan^ kos­ka
sis^nunan linnoituksen puolus­tajat
olivat oikealla olevan slsem-mi^
mjuurin pääUS ns. Uexkyllin
tasanteella,'josta satoi nuolia, kei
häitä ja -kiviä, i a vetäytyvät joukot
taistelivai; vielä puolustustaistelua
edessä, solatiellä. Se oli sen ajan
sot^taitQa. ' ' '
tomatei, ja ltw
lastuksen:sielulleen sillä, että kaikki
tiik(»sa kävijät kulkevat hänen
kuolemansa jälkeen ihSnen ruumiiit
ruokaa keittiöissä .valmistettiin, -sa y l i . Edellä mainitulta Lyhyen ja
Sisemmän linnoituksen k^kelsin
rakennus on Tuomiokirkko, joka
mainitaan ensi kerran jo vuonna
123S. Myöhemmin se on moneen
Ainddn 33 maata
fltieiaä fttmeja
Moskovaan
Kesäkuun puoliväliin mennessä oli
33 maata ilmoittautunut Moskovan
slo^uvafestivaalille. Nämä maat esit-,
tävät festivaalilla kokoillan näytel­mäelokuvia;'
Lisäksi osallistuu 10
maata lyhyemmillä f ilmeillä .
Puola esittää Czeslaw ja -Ewa Pe-telskin
ohjaaman Mustan siiveiL
Puolan valtuuskuntaan kuuluvat
mainitut ohjaajat sekä Alexander
Ford ja Jerzy'Kawalerowlcz ym. oh-^
Jaajia. Kiinan Kansantasavalta esit-.
tää L l ^ k i : syttyy-nlmisen etokuvan.
Norjasta tUlee -toista maaJOUnansotaa
esittävä dokumenttikuva. Kreikkalai­nen
cbjaaja John Qontes tuo iesti- L.
vaaUlle tKädei^nimisen symbolisen
elokuvan. Joka on vailla perinteel­listä
Juonta ja tekstiä, mutta varus-"
tettu musiikilla, Joka "puhuu rau­han-
ja kansojenvälisen yhteisym­märryksen
puolesta".
Lukuisat neu^toliittolaiset Jär­jestöt,
mm. ystävyysjärjestöjen liit­to,
rauhankomitea, elokuvataiteili­joiden
liitto Ja lehthniesliitto ovat
llmoittanefet, että ne ovat halukkaat
Jakamaan omat palkintonsa f esti-vaalihi
osallistuville elokuville;
Moskovassa"*ori alkanut lippujen
ennakkomyynti festivaalin tOaisuuk-sifai.
Kysyiltä on osoittautunut huo­mattavasti
tarjontaa suuremmaksi.
kertaan uusittu ja aina suurennettu:
Sen voimäkasmuotoinen barokki-tyylinen
länsitorni valmistui 1779.
Kirkkoa ympäröivät entisten iäänin-herrojen
talot. Yhden pienen kivi­rakennuksen
kirkon lähellä arvel­laan
myös olevan vielä peräisin
1200-luvulta. Tuomiokirkon lattian
alla ovat haudattuina mm. Pontus
de la Gardie ja hänen puolisonsa,
Juhana III tytär Sofia Gyllenfajelm
sekä monet muut Suomenkin histo­riassa
mainitut henkilöt. Kirkon
pääoven edustalla on valtaisan suu­ri
yhtenäinen kivilaatta, joka on kir­joituksin
varustettu. Siitä kerrotaan,
että sen on kustantanut haudalleen
muuan huikentelevainen aatelinen
tultuaan tunnonvaivoihin siitä, että
oli tehnyt niin monta naista onnet-l
a n t i e ] ^ erkanee sokkeloinen Kum-mituskuja,
joka puolestäaä kertoo
keskiaikaisen munkia vjaii kauniui
nunnan synkän tarinan. .!
Tuomiokirkon alttaripäätyyn osui
sodan aikana pommi. Koko kirkkoa,
samoin kuin sen kalleuksia, restaur
roidaan parhaillaan; Tässä yhtey-;,
dessä mainittakoon, että Tallinnassa^
on tällä hetkellä 17 jumaUinpalve:
luksissa^ käytössä olevaa ^kirkkoa;
mutta kirkko ei ole^valtion laitos,
vaikkakin valtio entisöi kuuluisia;
ja arvokkaita "Vanhoja kirkkorakl^n-i
nuksia ja huolehtii niistä rakennus|
taiteellisiha ja historiallisina kult­tuurimuistomerkkeinä..
Tallinnan vanhasta historiasta ja
sen muistomerkeistä voisi kirjoittaa
paksun kirjan, niin paljon niitä on.
Mainittava olisi keskiajalta peräisin
oleva Raatihuone, jonka seinään on
muurattu vanhat häpeäpaalun lait
teet: Raatihuoneen vastapäätä torin
toisella puolella on vanha talo, jossa
sama apteekki on toiminut 500 vuot
ta; läheisyydessä ovat lisäksi vanha
Pyhän Hengen kirkko ja vanhat eri
kUtojen talot. Lisäksi on matkaili­jan
syytä nähJä Piritan mahtavat
luostarinrauniot sekä kesäinen Kat
riinan laakso (Katriinan orko), sen
puistot kuvapatsaat, joutsenlam-mikko
ja lasten huvipuisto. Lasten
talon edessä on suuri huoneen ko­koinen
graniittijärkäle, jonka jää­kausi
on aikoinaan vienyt Suomesta
käsin. Edelleen on syytä, nähdä vi­rolaisten
arkkitehtien j a insinöörien
suunnittelema mahtava konsertilla
va meren kaltaalla. Siihen mahtuu
yhtaikaa 20.000 esiintyjää ja sen
akustiikka on moitteeton. Äänen
toistajana ja kaikupohjana toimiva
katto ei ole kuvun muotoinen; vaan
alaspäin kupera ja vaijerien varas
sa riippuva. Sen katsomoon mahtuu
100.000 ihmistä. Aivan liikuttavaa
on sivullisenkin havaita se pieteet­ti,
jolla koko Viron kansa huolehtii
kansallisesta kulttuuristaan ja sen
muistomerkkien vaalimisesta.
Ui ^Ps|?^->fö?'
0-
m
-»**a
riB jm
jCSJm tRkm Ja SCk^t^ai UitiWmtk<minJto jlv|«faiian
juhlakomitea on läheitäxiyt' "Cäkadati^^SubnteI«daid& XXIV
SuuriuhUen" ykteydessd Vi>Tt Arthurissa'l4^^'^iik>iiyalhleen '
^Ikiii |rfd«i^,^viate:e4uirtajatokoukielie;^^ '^bioi^rJ^i
taan b a ^ d ^ J^nBalfOstommp.ybttoistei^^i^^j^;^^ mhoilujulir ,,
aen järjestämistä, "niin pian kuin mahdollista",
Korpstaen fdi^jtanii^nsa järjestöjen niittlssä.' että '"me '
olencune valmHna yiiteistoiinintaan", inäiniitm' luhlokömltean
sihteeri W. D. Böhm «sillää l>orl Arthurissa, pideitäväUo ko;
kouksella lähettä^i^asään kirjeessä seuraava^: - ^
Canadan Suomalaisten
XXIV Suurjuhlien
Edustajakokoukselle,
Kesäk. 24 pnä, 1B63 hyväksyisi äjätdksen että tulevaisuu­dessa
Ja niin" piaiikuhi mahdollista
voitaisiin Jdyjest^ä. yhteiset laulu­ja
. urheUuJuhlät' Me kaikki tiedäm­me
että^näistä Jöhiisto tiillsi imerk-?^
Gtobke oikeuteen
natsirlk^iäa
portinvartijalta, että joko kaupunki
on valmis, mutta hänelle vastataan
aina kieltävästi, koska kaupunkia
rakennetaan yhä, eikä se tule kosr.
kaan valmiiksi.
"Kaupunki oli aluksi hyvin pieni
käsittäen vain nykyisen ^oomggan
mäellä sijaitsevan sisemmän linnoi­tetun
alueen,'ja se oli muurilla ym­päröity.
Mutta kaupunki laajeni
pian tämän vallanpitäjien aluetta
ympäröineen muurin ulkopuolelle,'
jonne syntyivät käsityöläisten ja
hansakauppiaiden kaupunginosat 28:
hiehtaarin alueelle, useat talot aivan
vanhan muurin kylkeen rakennet­tuina.
Myöhemmin tämä uusi ja laa­jempikin
osa ympäröitiin muurilla
ja molempiin muureihin sijoitettiin
yhtfeensä 28 tykki- ja tähystystornia,
joista nyt on jäljellä noin puolet,
mutta torneja ja muureja restauroi­daan
jä pystytetään uudelleen, ja
ten kokemusten perusteella
voimme luottamukseilla katsoa
lehtien tulevaisuuteen ja vai-mtetua
siihen, että 15 vuoden
kuluttua vietetään Työmies-
Eteenpäin lehden 75-vuotispäi-'
väät
i B e r l i i n i .— Saksan demokraatti­sen
tasavallan korkein oikeus haas­toi
viikko sitten maanant. L-saksan
valtiosihteerin Hans Globken Itä-
Berliinin oikeuteen. Oikeudenkäynti
alkaa heinäkuun 8 päivänä ja Glob-kea
syytetään natsiajan rikoksista.
Niin kuin muutamia vuosia sitten
oli asianlaita entisen pakolaisminis-terin
Theodor Oberländerin tapauk­sessa,
pidetään oikeudenkäynti. nyt-kin
syytetyn poissaollessa. Oberlan-der
erosi «virastaan Länsi-Saksassa
pian oikeudenkäynnin jälkeen nat-silaisen
menneisyytensä vuoksi.
Globke ei'ilmeisesti myöskään ota
haastetta vx>staan.
Itä-saksalaisen uutistoimiston AD-N,:
n mukaan haaste lähetettiin pos­tissa
Globkelle. Saksan demokraatti­sen
tasavallan viranomaiset ovat jo
aikaisemmin julkaisseet pidätysmää­räyksen
± ^ t ä vastaan.
' HaasteeiTmukaan Globke on Hit­lerin
j^alla syyllistynyt toimenpi­teisiin,,
jotka vevat johtaneet miljoo­nien
'juutalaisten joukkomurhiin.
314 Bay St..
Por-i Arthur, Ontario.
Hyvät Ystävät.
Tänä vuonna on jälleen kahdet
suurjuhlat Canadan suomalaisUla
—-teidän Port Arthurissa Ja GSJ:n—
SCAUL:n Torontossa. Molemmat an­tavat
suuren hyödyllisen vaikutuk­sen
Canadan kulttuurin kehitykselle
ja tuhansia Canadan suomalaisia
saapuu näihin kumpaankin suureen
juhjlaan.
CSJ:n Toimeenpaneva Komitea Ja
SCAUL:n Liittotoimikunta toivoisi­vat
että teidän edustajakokouksenne
kipylväs Ciahadän Suomalaisten; "
kulttuurihistoriaan: - '
Meidän pitäisi jiähdä se. että mel- ''
dan jäsenemme sopivat yhteen yksi- A
tylselämäss^' jä on olemassa esimerk­kejä,
että tällaiset suuret kiulttuur^;^' '
Juhlat voidaan Järjestää yhdistettyi­nä,
huolimatta'aatteellisista katsän-tokannoista^
sjclkh-'tietenkin eriävät!-'
CSJ:n tpk:n Ja SCAUL:n Liitto-toimikuiman;-
pi^esta haluaisin la\irl v
sua että me.,olemme valmiit yhteis--
toimintaan. ' < <
jTuhlijlierveisini
W.D.-Bohm, sihteeri.
: »
IINOISTA, MUSTIKKASADOSTA JA
LOPUKSI POHJOLAN KALANSAAitlSTA
Pienelle intiaaniheimolle Coqnitlamissa, British Colum-biassa
on vihdolnlun saatu sähkövalot ja joitakin multa
vähäisiä parannuksia, jotka luvattiin sille .likaisemmin tänä
vuonna sen jälkeen kun reservaatlolia sattin väkivaltainen
kuolema, josta syytettiin reservaatioUavalllnaeita primi­tiivisiä
olosuhteita. Nyt voi mrs. Rosle Johnkin lukea kir­jaansa
sähkölampun valossa. — TNSrkuva;
TimminSi — Ilmoista onkin paras­ta
kirjoittaa heti näin alussa, ettei
vain unohdu. Eipä niitä yleiset uu­tisetkaan
paljoa meidän ilmoistam­me
huutele joten on parasta että
tiedottaa nain omintakein.
Kun luonto on tänne pohjan pe­rukalle
kesää tehnyt niin siinä on
täytynyt käyttää kaikenlaiset ilmat
ja ilmanpaineet. Oli jo lämpimät
kesäiset ilmatj joten olisi luullut
ettei kesän tulossa sen enempi vai­keuksia
olekaan. Vaan ei se kesä
niin vain mutkitta tullut Pohjolan,
kylmä pahahi/enki sekoitti kaiken
kesän ihanuuden kun 20 pnä rupesi;
puhaltelemaan kylmää- tuultansa;-
roiski ensin jääkylmää vettänsä,
sitten muutti lumeksi ja kaiken
kukkuraksi paasasi rakeita kuorma-kaupalla,
joteii olisi luullut joulun
olevan ovella eikä juhannuksen.
Nyt kuitenkin on pohjan pahahenki
joutunut pakenemaan pohjoisnaval­le
ja uskon, ettei se uskalla tulla
tänne kurkistelemaan ennen- syksyä.
Tänään tiedotettiin 90 astetta läm­mintä;
Kaikista luonnon oikuista
huolimatta näytää tulevan oikein
hyvä miistikkavuosi. Tein tänään oi­kein
erityisen tutkimusmatkan met­siin
ja erinäisille mustikka-alueille
ja sato näyttää tulevan erityisen hy
vän. ••• . •, •
Sitten kun ne isot laulujuhlat
siellä Toronton Tarmolassa on ohi,
niin juuri silloin juhlien jälkeen on
täällä Pohjantähden alla paras mus­tikka
"harvesti", joten voi kääntää
auton nokan pohjoista kohden ja ke­säloman
päätteeksi täyttää autonsa
mustikoilla. Laajat ovat mustikka-
••1
alueet täällä pohjantähd^ alla.
Juhannusjuhlat' oli meilläkin.
Osaston käntäUe kokoonnuttiin
vaikka ei toiin'suuren suurena j ö u k i ' - "
kona. tSielläv^uis^eltiin kuinka en^
nen he itse ja^heidän poikansa ja
tyttärensä, ^jfj^livat .kuntoapn -ur^ jif
heilien näillä kentillä. Sauna on vie- •
lä j ä i l l ä sen ajap muistoineen jjj^,,
saunassa oiikin vielä hyvät löylyt. :^
No niin siirrymme sitten toisiin
asioihin, eräisiin ielintärkeisiin ky.
symyksiin etenkin meille kaikiuie
vanhoille. Kaupunkimme lehdessä
oli tässä hiljattain toimituskirjoitus iii
jossa tehtiin laajasti selostusta ru-manialaisesta
H3 lääkkeestä jota on
otettu kokeilun" "alaiseksi Toronton
taholta; Lehti selitti, että siellä on -
valittu 65^90 vuoden ikäisiä henk|-';
löitä kokeille kaikkiaan noin 600
henkilöä. Tässä vain lyhennettynä
kertaan mitäJehti arveli siitä. Jos
lääke tekee .vaikutuksensa ~ täällä:
vehnän ja muuten hyvän voinnin
maassa, kUten se tekee kuulema
siellä Romaniassa niin kaikki van­hat
nuorenee. niin, että 75-vuotiaat
miehetkin voivat hakea itsensä kai- .
vantoihin töihini' sillä lääkkeen vai­kutuksesta
ihmisikä jatkuu 50—lÖO"
vuoteen. Oh boy, sitä lääkettä pi­täisi
tämänkin ukkelin saada jo
pian, sillä tämä ensimmäinen sata-vuotissuunnitelma
lähenee hurjalla
vauhdilla, joten toinen sata vuotta"
elinikää ei; öli^i;.pahitteeksi;
Kuten on jo visseistä lähteistä
tiedotettu, .HoUingerin kultakaivan-.
to suljetaah i a CSOO miestä joutuu
työttämien armeijaan, joka on ikävä ;
(Jatkuu sivulla 4)
PÄIVÄN PAKINA
A<toinit'ja aivot
Veterans Administration Hospita-
Iin lääkärit Sepulvedassa, Califor-niassji,
; käjrttävät radioaktiivisia
itomejq' päästäkseen sielullisten
sairaidtsien :img0lmien jäljille. 'Tiet­tyihin
kemikasleihin lisätään radio­aktiivista
fosforia, .jolloin niiden
monimutkaisia kemiaUisia ja bio-
Ipgisia' muutoksia ja. toimidtoja voi-djnan
seurata elävässä ruumiissa.
Suurin mlelenkiii^to kohdistuu
erään luonnollisen aineosan, seroto-niinin'
toiminti^an. ;Serotoniinl näyt­telee
xnelkoista 9saa keskushermos­tossa;
Vastarannan kiisket jarruttamassa
MAINE: omituinen iiyödyke jos­ta
helpommin pääsee nauttimaan
kuolemalla oikealla hetkellä.
Maailma on menossa hiljaa, mutta
kuitenkhi lupaavalla tavalla karasaUi-välisen
ilmapihrin seestymistä kohti.
Toivökaammc^^että tämä Karibian­meren
kriisin Jälkeen alkunsa saanut
suunta Jatkuisi Ja nopeutuisi.—
Yhtenä viimeisenä esimerkkinä
tästä on Moskovan- Ja Washingtonhi
välillä allädrjoitettu sophnus "kuu­man
linjan" avaamisesta mainittu­jen
kaupunkien välille niin. ^että sota
ei pääse syttymään väärinymmärryk­sen
perusteella. .
Pinnallisesti katsoen tämä ei tun­nu
niinkään tärkeältä seikalta. Mut­ta
kun muistetaan, etm Yhdysval­tain
strategisten ilmavoimien pääl­lystö
oli kerran hysteerisen pelon
vallassa sen. vuoksi kun tutkan pe­rusteella
näytti, että Jotakin oU tu­lossa
— ne olivat kuulema lintuja •—
POhJois-Amerikan mannerta kohti!
Tai palauttakaamme mieleemme, et­tä
Neuvostoliiton 'viranomaisilla' el
voinut olla tietoa siitä." oliko Powers-
In kone varustettu ydhiaseilla vaiko
valokuvaiiiskonellla.:
Sellaisissa tapauksissa voidaan hel­posti
tehdä vikalaskehna — mikä voi­si
Johtaa-ydmasesodan alkamiseen Ja
siis satojen miljoonia ihmisten tu- ydinkoektelfo^pimi^uien
hoon muutaman tunnin - kuluessa.
TäUaisten "vahjnkojen" välttämi­sen
kannalta voi "kuuma Ihija" olla
hyödyksi. Siillohi voidaan näiden
maailmanj Johtavien pääkaupunkien
välUlä ottaa viivyttelemättä välitön
yhteys . vastuunalaisten henkilöiden
kesken Ja siten ehkäistä väärinotak-,
sumiin -perustuva tilanne. Johtamasta,
sotaan;
Meillä on siis syytä tervehtiä tätä
sopimusta "kuuman linjan" avaami­sesta
pienenä, nuitta silti tärkeänä
askeleena eteenpäin -kansainvälisen
tilanteen huojentamista kohti. Toi­vottavasti
Moskovassa pian kokoon­tuvat
kolmen Johtavan .maan kor­kean
tason edustajat löytävät uusia
sopimuskohteita •— erikoisesti ydin­asekokeiden
lopettamisesi . ikuisiksi.
ajoiksi niin ilmassa Ja avaruudessa,
kuin maan päällä, maan uu)|ienissa
ja veden alla.
Ydhiasekokeiden lopettamispäätös
voitaisiinkhi käsittääksmme alle-^
kirjoittaa Jo miltei yhtä helposti
kuin äskettäin allekirjoitettihi sopi-,
mus "kuuman linjan".. avaamisesta,^
ellei olisi niitä vastavinah kiiskejä
Jotka^ vastulBtavat kynsm Ja hampain
allekirjoit­tamista.
Pantakoon myös merkille >— sillä
tässä ei- auta tosiasioiden kiertämi­nen
—: että nämä voimakkaat vasta­virran
kiisket ovat Yhdysvaltain
hallituskoneiston hyvin tärkeissä
paikoissa. ov
Meille kerrotaan, että Yhdysval­tain
oikeistoplirlen mielessä on edel--^
leenkin vain "osittainen" ydinkokei­den
kieltäminen. Vissit sotaiset ken­raalit
Ja senaattorit ihialuavat nimit­täin
Jatkaa ydinaseiden kokeilua ai­nakin
maan uumenissa. Heidän to­dellisena
tarkoituksenaan- on Ja1*aa
kokeiluja mielensä mukaisesti Inlssä
tahansa Ja milloin tahansa. Mutta
yleisen mielipiteen painostuksen Joh­dosta
n ä m ä äärioikeiston miehet
ovat sentään Jo siksi "Jalomielisiä"
että suostuisivat osittaiseen ydinase­kokeiden
kieltoon —^ tämä sitäkin
suuremmalla syyllä kun he tietävät,
ettei Neuvostoliitto - osittaiseen kiel­toon
suostu.
Max Frankel-niminen kirjeenvaih­taja-
kertoi muutama viikko sitten
Waäilngtonin kirjeosaan, että itse
Yhdysvaltain hallituksessakin on täs­sä
a^^iassa kahdenlaista ilmaa. Hän
sanoo Yhdyjsvaltain hallituksen "ole­van
kovan painostuksen kohteena
eräistä sotUaalllsista Ja tieteeUislstä
pUreistä, Jotta (USA) ei saisi luor
pua kaihsalllsedulsta varustelukilpai-lussat
Hallitusta on kehoitettu pitä-tnään
oikeutenaan sitä, että aUiakin
maanalaisia: . kokeita voidaan.. edel-leep
suorittaa. ' '
Toisaalta^, njainllttu kkjeenvaihtajä
sanoo iuiiei^ift,'. että presidentti
Kennedy on valmis Jatkamaan neu­votteluja
ydinasekokeiden lopetta-miskiellosta.
Hänen kertomansa mu­kaan
presidentti Kennedy "pitää
ydinasekokeita - suurempana riskhiä
kuin on se riski, että toinen osapuoli'
-Jatkaisi salkoa '•iokeiluja". ~ " !
Mr. Prankel ilmaisee mielipiteen,
että tokko JJ^^y^***^*^ senaatti fcw^.
Iisi kan^lny^ist^. ydtokoekieltosopi-^
musta' ra^(fi(^(t|i^^n — sillä sellainen
Päätöt itarvitaee, senaatissa kahden
kolmarmeksen enemmistön. Ja hän
törjolttafr: * ,
"Vuodin alussa • kolme demo-.
kraattipuolueen senaattoria, Joilla on'
epätavallisen suuri vaikutus puolus­tusasioiden
käsittelyssä, lähjetti pre- :
sidentti Ke^ne^yHfijjidrjeen, missä sa­notaan,
etfe'hfe eivät tule hyväksy­mään
hallituksen esittämää sopimus­luonnosta
ydinkokeiden lopettami­seksi.
Ne miehet — Richard B. Rus­sell
Georgi^^;..'Henry M. Jackson
Waghingtonista''" Ja' Stuart Symhigton
Missourista' i^'elVät ole muuttaneet
mieltään." *
•Tällaisia suuria vastavirran kiiske­jä
on vielä ydinasekoekieltosopimuk^
sen tiellä. Mutta toisaalta on myön­nöttä
vä.i että* ij^aallman yleinen mler :
lipide tule^, ,yl^ä voimaUcaammaksi
ydinasekokeiden - >v kieltosopimuksen ;
hyväksi. Ja sitä yleisen mie^plteen'
^painostusta on^ lisättävä niin pal^jon,
että se vie .vastavhran kiisket mvdcan
naau. — Känsäkoura.
I