Vapaus, May 10, 1928

              Siva2
VAPA U 3 *T««. 0 » t , •Mnnt.ta». tJibui». Hriäriafa—,
Torstaina, toi&okpiin 10 pinä—Thur., May 10 No. 92 — 1028
S. G. KDL.
TOIUITTAJAT t
T. K. CABLSON. B. A . T E S H U H E S .
B ^ M U n d at tfa« Foal OfBea OepcrtBcat. O u z m , M aeeuKl elca» matta.
VAPAUS OUxstr)
T U oolf o i p » oT na>}ib' Vorktt» in Cao^. Pobluhrf > S«Jb«ry, Oat, tnar Voaätj.
OHOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Kcixunaotskiet f l i lO kezta. S 2 JM iäksi Iccrua. — ATloliinconnienoilmotBlc«e» SOe. pil«t«tBgmt. —
HiaeBSBsaoiliaotDkMt SDe. keit*. t i J » S kem». — S7ntTni5ilo»ota»et $1X0 fceru. l i O O 3 k « t « » . —
ArttenaboOibet (2X0 k o t a . 13X0 k*kai kertss. — KiitosOiBotnkac* A X O kerta. — KsoIetcaiuliDotsk-
•et |9Sbl käife. SSe. l i t S a t k n k i i b M l a u e e l t a u i rasutorinria. — Halstaaatiedut )a o M t ^ m c r t a k^
I t e c i o t a . i l X O kolma k a i t a a . — IIS^ftälteoMaJIea ja iHaotnaaeenttouriaa on, raa&ttacMa. G3i.l«ttai«
iS^-irfaS^ ctakätaes, — TOaskala, j o i u ei aenzaa taka. ai tslla l i h T t t ä ^ i i a . paitat MiHTTicrtfn. joilla
M takaskMt.
TILACSHINNAT:
1 »k. »«50. 6 kk. » J O . 3 kk. «1.75 Ja 1 kk. « J O . — ^iiw»!xo\bim Ja Saomaao
t & o s a i l l e : 1 vk. t6X0. 6 kk. tiSa. 3 kk. S2X0 Ja 1 kk. «1X0.
a e k i BBoaila
La&taem aiotnt \ \ — p i t ä ä oUa koattodaa keUo 12 ilm«»tr»i»pälräa ea«lli»a iikipäi»Saa.
Vapaote taiaitw> Libcity BoOiliBC. 33 LoW« Sttaet. Pokalio S36V. ^
Tq>aad«B kcottotl: L i b o t y BoiUiaf. 35 LoJtna S». Pobalia 1038. Picxtioaoft Ba» 6»; Saaimty, Out.
Ccaeral a<iT»rti«»«.tatea 7Ic. ptx eol. laeb. Mlaias» '»» iaaeftloo 7Se. Tha Vapana
te af Bä« airettlKii» aoadisa aaoaf t£e F i n a i A Peoplb i a Caoada. .
Joa etta mUIoia tahana* aaa «aatautu on«imäi»«ea kirfeeaeanae, kixjottakaa sadcUeca Uikkaeahoitajas
»Bifcna n i a e H l j J. V, KANNASTO. liikkaanlmiuja. . • " ^
Vakavaa keskustelua O* B- U:sta
Eräs Workerin ja O. B. U. BuUe-tin-
Iehden lukija on lähettänyt en­sinmainitulle
lehdelle kirjeen, mis­sä
koskettelee tässä aikaisemmin jiil-kaaislua
kirjettä, jossa hyökättiin
O. B. U:ta vastaan uhkapelilaitok-
. sena. Tämä kirjottaja herättää ky­symyksen
siveysopjsla ja sanoo, että
mitä väliä on sillä mistä työväen
luokkajärjestö rahansa saa. Multa
hän sivuuttaa pääasian, huomauttaa
Worker4ehji ottaessaan asian koske-
. tellakseen toimituspalstoillaan.
Tuskin ilmestyy yhtään numeroa
O. B. U. BuUetin-lehteä, jossa ei pil­kattaisi
joko Neuvostoliiton tai Ca­nadan
kommunistipuoluetta. \ Näen­näisenä
perustana sen äskeisille
hyökkäyksille kommunistipuoluetta
vastaan Oshawan autotyöläisten tab-telun
ja Nova Scotian kaivosmiest-ten
palkkaneuvottelujen yhteydessä
on ollut se, että Canadan kommu­nistipuolue
ei ole "taloudellinen jär-jestö'^
vaan ryhmä "politiikkoja**,
jotka "sekaantuvat" työväenluokan
asioihin. Jokainen järkevä työläi­nen
tietää, että tämä "arvostelu"
on naurettavaa. Canadan kommu-
•nistipuolne on kokoonpantu työtä­tekevistä
miehisiä ja naisista, jotka
työskentelevät kaikissa ammateissa
ja teollisuuksissa. Canadassa., He
ovat vapaaehtoisesti liittyneet yhteen
:tchoisamnun johtaakseen työiäis-i
tovereitaan poliittisessa ja teollises­sa
j ärjestäytymbessä, j oka on väittä-joiatönta
taistelulle kapitalismin hä­vittämiseksi
ja sosialistisen yhteis^
kunnan > perustamisekaii ' Tämä työ
vaalii työläisten^ varsinkin järjesty­mättömien
jä luokkatiedottbmien»
lakkaamatotita kiihottamista, valista­mista
ja järjestämistä. Kp. ko­koaa
työläisiä taisteluun luokkaetu-jensa
puolesta kaduilla, kaivoksis­sa,
verstaissa ja missä se vain voi.
Kommunistipuolue on vakavasti sitä
mieltä, että työväenliikkeen mikään
osa ei kuulu sille tai talle pienelle
ryhmälle yksityisesti, olipa se sit­ten
ai^mattiyhdistys tai osuustoimin­nallinen
_ liike. Ammattiliittoliike,
osuustoimintaliike, työväenpuolue-liike,
työväenluokkalaisen toimiii-nan
jokainen haara on tärkeästä
merkityksestä työväenluokalle ko­konaisuudessaan
ja ,kun nämä työ­väenliikkeen
eri haarat yhdistetään
. i luokkataisteluhengellä, muodostavat
ne mahtavan yhtiesrintaman kapita­lismia
vastaan. Canadan kommu­nistipuolue
työskentelee tuon pää­määrän
saavuttamiseksi. Tästä syys­tä
kommunistit koettavat antaa oh­jausta
sellaisille lakoille kuin
oli Osbavvan lakko, samaan aikaan
kuin työväenpettäjät yhä epäröivät
ja punovat juonia, joiTla parhai.
ten vobivat pettää järjeätyniätlö-mien
työläisten edut. Työväenluo­kan
vallankumouksellista poliittis­ta
puoluetta tarvitaan rinnastamaan
työläisten taisteluja, antamaan' niille
ohjausta ja V a l l a n k u m o u k s e l l i s i a at-teita.
O, B, U. tulee esille, jatkaa lehti,
ja vaatii itselleen "juuria" työväe^j-luqkasta.
Se uskottele olevansa
teollinen järjestö. Sen naurettavat
kerskailut siitä, että sen juuret ovat
lujassa, kumoaa se tosiasia, että^ se
todellisuudessa vastustaa teollisuuk-sittain
järjestäytymistä ja että —
kuten jokainen työväenliikkeessä
tietää —• se olisi aikoja sitten päät­tänyt
päivänsä ilman menestykseUi-siä'
uhkapelejään. Työväenjärjes­tön
rakentaminen uhkapeleillä on
uudenlaista järjestämistä. Tämä
O. B, l/:sta "taloudellisena järjes­tönä",
jonka pitäisi kyetä johta­maan:^
työläisiä taisteluissaan.
Ö. B. U:n historia on surkean
epäonnistumisen historiaa. Syy tä­hän
on siinä, että O. B. U:n joh
tajisto ei yÄimärrä luokkataistelua
eikä nykyaikabia teollisuusolöja.
Todellisuudessa Q. B. T/. on ^myös
propagandajärjestö» -joka-' -ärisee
kömmunii^puoluetta vastaan. Se
on kommunistivastainen, Neuvoslo-liittovastainen,
vastavallankumouk-sellineh
ja vastustaa iDäiiadan työ­väenpuoluetta
ja yhteistä rintamaa.
Se kannattaa itsenäistä työväenpuo
luetta, newboIdbmia ja macdonald-ismia.
Sen teollisena ohjelmana on
" a B. U. tai ei mitään järjestöä".
Tften O. B. U. on 'kilpaileva jär­jestö
melkein jokaiselle .muulle y-leiscauadaläiseen
työväenjärjestöön
Icutiluvalle järjestölle. Se on aset­telemassa
esteitä Canadan kaivos­työläisten
liitolle. Rautiateillä se on
kilpailevana järjestönä Canadan
rautatietyöläisten veljesliitolle.
haluaisi riistää metsätyöläisten jär­jestämisoikeuden
Canadan puutava-ratyöläisten
teollisuusliitolta.
Yleiscanadalaisen työväenjärjes­tön,
lausuu lehti lopuksi, täytyy
kertakaikkiaan vakavassa mielessä
ratkaista kysymys siitä, sallitaanko
O. B. U:n jatkaa hajotustyötaän
tämän ammatti- ja teollisuusliittojen
uuden keskusjärjestön sisällä vai ei.
sembia vastaan tulla mitään vasta­lauseita
panemaan. Päinvastoin kii-^
rehti puolueen pää-äänenkännattaja
heti seuraavana päivänä kuh jouk-kovangilsemis^
tapahtuivat, vaati­maan,
että myöskin kaikki vasem-mbtolaisten
sanomalehdet olbi lak­kautettava.
Ja sattuma ei liene sekään toi­menpide
sosdem puolueen johdon
taholta, että juuri vangitsembien
eJellbinä j^aivinä erotettiin puo­lueesta
58 henkilöä "kommunbtben
toiminnan vuoksi". Se toimenpide
oli ikäänkuin käsky ohranalle, että
he ovat liiaksi valistuneita ja sib
valmiita ohranan kidutuskammioi­den
kautta Tammisaaren pakkotyö­laitokseen
kuljetettavaksi.
Mutta asia ei ole sillä hyvä, että
sosdem johtajisto olisi tyytynyt ai­noastaan
* väärillä ilmiannoilla työ­läisiä
ohranalle osottamaan, mutta
sen herroista kokoonpantu "työ­väenhallitus"
alotti jo syksyllä suo­ranaisen
työläisten vangitsemisen,
jolle jatkona sanotaan olevan maa­laisliittolaisen
hallituksen nyt toi­meenpanemat
joukkovangitsembet.
Porvaristo on siis vain jatkanut sitä
työtä, minkä ^epsdem hallitus jätti
kesken. Ja vaikkakin jo sosdem hal­lituksen
edesottamiset vallankumouk­sellista
työväestöä vainotessaan osot-thrat,
että heillä on selvä yhtebtoi-minta
porvariston kanssa, vaikka si­tä
kaikilla "fevoilla koetettiinkin peit­tää,
on se nyt näiden vangitsembien
kautta paljastunut kokonaan, kaikes­sa
alastomuudessaan-
Samalla kun panemme jyrkän
vastalauseemme Suomen pyövelihal-lituksen
raakalabilie toimenpiteil­le,
vainotessaan oikeuksbtaan tais­televaa
Suomen työväestöä, samalla
me lujasti uskomme, että Suomen
typläbillä riittää uskoa asiansa oi-keudenmukabuuteen
ja tarmoa vai-notoimenpiteistä
huolimatta jatkaa
kiihtyvällä voimalla taistelua ihmis­oikeuksiensa
puolesta. Riittäköön
heillä myöskin voimaa osoittaa laa­joille
työläbjoukoille, jotka vielä
valitettavasti kulkevat herrassosialis-tien
vanavedessä, että se taistelu mi­tä
vasemmistolainen työväki taiste­lee,
on sittenkin sitä joka vie työ­väenluokan
lopullbeen voittoon, S O -
sialistiseen yhteiskuntaan. — R. P.
Vappu-juhlaa vietettiin Torontossa
Queen puistossa iltapäivällä, jolloin
puhuivat toverit MacDonald, B. B u -
hay, Parby j a pioneeri "Joe". Ohjel­man
esittäjänä toimi tov. SvTift. •
U l a l l a juhlittun Stantard teatte­rissa
j a Alhambra-haalissa, kumpikiri
ollen aivan täynnä. Tov. Buhay
toimi ohjelman esittäjänä j a puheita
pitivät, pioneeri LUy, tov. Shur, M a c -
Donald, Kobsey ja Myrphy. MusUA
kista huolehti ukrainalainen orkeste­r
i , suomalainen lauluseura, työläisur-heUijat
esittivät pyramiitteja. Joitten
johdosta sai tov. MacDonald tilaisuu­den
lausua, että u r h e i l i j a in täytyy ke­hittyä
punaisen rintaman sotureiksi
porvariston terrorllilkkeitä vastaan
työväen puolustamiseksi. Yleensä se-lostellvat
puhujat Vaptinpälvän merki­tystä
kansainvälisenä juhlana, histo­rialliselta
kannalta. J a kuvasivat työ­läisten
taisteluja tällä mantereeUa ja
y l i maailman luokkataistelun kärjisty­mistä
, työläisjoukkojen siirtymistä
vasemmalle vallankumoiikselllselle
luokkatalstelukannalle, jotavästoln
taantumukselliset Johtajat ajautu­vat
yhä eiiemmän oikealle, Joka
k a l k k i on tuloksena kapitalistisesta
Itvakilntumlsesta" ja sotahysteerlasta
inlkä vallitsee imperialististen n y t ­ten
välillä ja vielä eritoteii niiden
yhteisenä vanistautmnlsena Neuvos-tolUttoa
vastaan. Työläisteii tehtä­vänä'
ön järJestäylTmlnen j a Voiinlen-sa
lujittaminen sodan vaaraa vas­taan.
Neuvostoliiton puolesta Ja k a p i -
tallstaln kukistamiseen. •
Porvarien ja sosdemien yhteisrmtama
työläisiä^
Suomesta viimeaikoina saapuneet
Viestit kertovat siellä käynmssä
olevbta vainotoimenpiteistä vaseni-mistolaista
työväenliikettä kohtaan
Saapuneiden tietojen mukaan on nyt
viimeisessä suurjahdissa vangittujen
lukumäärä noin 50 henkeä. Siihen
k u n lisäämme jatkuvasti, noin puo­l
e n vuoden aikana vangitut työ-i
laiset, niin luku nousee huomattä-vasU.
Kaikkia naita työläisiä syy­tetään
vaIlankumouk8cllisee^ puo-
'lueeseen kuulumisesta;
^ Mutta tarkoituksemme ei ole tällä
kertaa puhua asian tästä puolesta,
vaaä siitä yhteisrintamasta, mikä
- jöuodostunut Suomen lahtariporya-riston
ja **vallankumouksellbeksi"
il§eaan kutsuvan Suomen sosialide-inokraattisen-
puolueen välille todel-vallankumouksellisia
työläisiä
jöhdalessaan. Otamme tämän yh-
'lebrintaman osoitukseksi eräitä ku­vaavia
piirteitä tapauksista aivan
viime kuukausien ajalta.
Samaan aikaan kim sosdem puo-
.Itiiseh johtöherrat kaikessa ystävyy-iiessä
veljeilevät porvarien kanssa
kynimenen vuotta sitten, toimitetlu-
|en työläisteurastuksien "muistojnh-isanomalehdistönsä
raivokasta "tab-telua
vasemmistolaisia työläisiä vas­taan,
syytäen, mustimpien poiväri
rakkien lailla, mitä likaisemman ja
saastaisenunan ^syytöstulvan, jonka
tarkoituksena on usuttaa Suomen
kuuluisaksi tullut ohrana työläbten
joukkojärjestöjen kimppuun. Hei­dän
sanomalehtensä dvt^ Sisältäneet
jä sisältävät edelleenkinlsuoranaisia
ilmiantoja valtiollbelle poliisille
vasetnmistolabista työläisistS, Ku­vaavaa
pii esim. sosdem puolueen
pää-äänoikannattajant julkilausumat
muutama kuukausi sitten^ jolloin öli
päiväjärjestyks^sä TUL :n sihteeri-kysymys.
Silloin tämä lehti koh­disti
liiton silloiseen sihteeriin, tov;
Enteeseen, mitä likaisemman syy-töstulvan,
jossa selvästi osoitettiin,
että hänet olisi valtiollisen poliisin
raivattava pois tieltä. Samanlaisia
ilmiantoja on lehti tehnyt jatkuvas­ti
useita muita työväenliikkeen joh­tavia
henkilöitä vastaan. Ja sosde­mien
kylvö kantoi toivotun tulok­sen.
Työväenliikkeen johtavien hen­kilöiden
joukkojahti on käynnbsä.
Porvarbto voi aivan huoletonna
. nukkua yönsä sen suhteen, että ai-lissa*^,
samaan aikaan käy heidän nakaan sosdemien taholta ei vangit-
P R O F E S S q r a SCOTT NEARINO.
tunnettu luennolslja Ja kirjailija
tulee luennoimaan Alhambra haalls-sa,
450 Spadlna Ave.,' tiistaina tJc.
15 p., Ja keskiviikkona t.k, 16 p. E n -
dmmälsen i l l a n luentoalneena on K i i ­nan
vallankumous Ja sen nykyinen t l -
iMihe. Toisena iltana on luentoal-neena
''tämänpäiväisen Imperialismin
nousu". Kumpanakin iltana alkaa
luennot keUo 8 111. Tov. Scott Near-
Ing on juuri äskettäin palannut mat­kaltaan
K i i n a s t a j a brittiläisistä alus­maista,
sekä on nyt näkemäinsä ja
omakohtaisen tutkimuksen pohjalla
tilaisuudessa lausumaan : asioista. P i ­letti
on 25 senttiä. Saatavana kaik­kien
puolueryhmien kirjureilla. Puo-.
lueryhmien tulisi myös huolehtia että
tikettejä myydään, eikä säUyttää n i i ­tä
taskussa. Valmistautukaamme k u u -
lemaan.
P U O L U E E N P E R H E - I L T A M AA
vietetään t.k. 16 päivän Iltana Scott
Nearingin luennon Jälkeen, alkaen k e l ­l
o 10 m. Pöydät voUelpineen, lelvok-slneen
j a kahvineen on kate^una kel­l
o puoli yksitoista. K a h v i n a j a l l a esi­tetään
muutamia musiikkinumerolta
Ja sitten lopuksi tanssitaan kello k a h ­teen
yöllä.
oli menty ruuan säilytyshuoneen ak­kunasta
sisälle, vaan mitään kyllä ei
pitäisi olla hävinnyt, kun eivät löy­täneet
rahakassaa jonka emäntä oli
i l l a l l a plUoittanut johonkin kaappiin.
Luultavaa on, että sitä sieltä on
haettukin. Jotkut käyttävät Ulan p a l ­j
o n sitä hallituksen viinakauppaa, et­tei
tahdo oikein tietää miten järjes­tävät
elämänsä. Tämä on se, joka
johtaa usein tämänluontoislin yrityk­siin,
- r - Kirjeenvaihtaja.
Kirkland Lake, Ont.
Lumber Workers Industrial' U n i o n
of Canada (Canadan Puutavaratyö.
Iäisten teollisuusliitto) on järjes­tänyt
oikein hauskan ohjelmallisen
i l l a n v i e t o n t.k. 13 päiväksi, ollen
ohjelma aivan ennen kuulumaton.
Siihen sisältyy puhe, runo, laulua,
k a i k e n l a i s t a humooria, näytelmäkap-pale
"Setä", oikein hauska lähes
t u n n i n kestävä pilanäytelmä, joten
on jokaisella taas pitkästä aikaa
t i l a b u u s koetella nauruhermojaan.
J u u r i sentakia ei tätä kappaletta
ole uskallettu tämän pitempää teh­däkään,
sillä se saattaisi tuottaa
p a l j o n ikävyyksiä^ jos yleisö j o u t u i ­si
vähänkään pitemmän ajan nau­ramaan.
Ohjelnaäa on varattu j u u ri
parahiksi, että ae) kestää kello 8—
11 t a i vähän ylC Sillä lopusta en
nyt ihan,-vanuaap tiedä, mutta sen
a l u n tiedän, että täsmälleen se a i.
kaa kello kahdeksan. Ja sitten lo­puksi
se kaikkein suurin asia. Näi
mä iltamat qn järjestänyt se, jätkä-unio,
joka iekee niin arvaiamatto-man
suurta työtä, järjestäessään
niitä ylenkatsottuja kolkkojen kor­p
i e n , asukkaita, metsätyöläisiä, j o l ­la
jäirjestämistyöliä tähdätään j u u ri
tämän maan kiakkein suurimman
j a tärkeimmän ^eollbuusalan sydä­meen.
Ja on tulokset mitä par.
haimmat. Unio on voimistunut k i i ­tettävästi
lyhyelläj toiminta-ajallaan.
J a kun edustajakokous - a s e t t i uusia
toimihtä-aloja eteemme, n i i n teem­me
parhaamme hiiden toteuttami­seksi.
Ja siinä, tarkoituksessa • on
hommati;u nämätkin iltamat, tu-keaksemme
aineellisesti uniomme
työtä, sillä järjestämistyö on pai.
j o n varoja kys3rvää hommaa. Toi.
vossa että jokainen käsittäisi tämän
asian tärkeyden j a antaisi sille kan­natuksensa
tulemalla ensi sunnun-taina
haalille i l l a l l a kello kahdek­san.,
Siis.-hakemiin!
. Yksi jätkä.
Schumacher, Ont.
V A P P U J U H L A T
Vappua vietettiin täällä yhteisesti
Timminsin j a South Porcupinen to­vereiden
kanssa ja onnistuivat olo­suhteisiin
nähden koko hyvin. Vaan
eivät n i i n . etteikö olisi ollut enempi
toivomisen varaa, sillä paljon oli vie­lä
kfln^n^<g^nimt> polssa kulkueesta.
Toiset työn hommissa, toiset sl^liUa
^ t s e l l e n : NUn o n kuitenkhi asia, että
ellei jokainen työläinen tule huomaa­maan
oman etunsa pakkaa, niin
turhaa on haaveilla että olot para­nee.
Sillä vallassaoleva luokka on nyt
n i i n valveilla ettei mitkään kehiot
ole heUle Uian suuria.
Esimerkiksi työhön pääsy kaivan-noihin
on suomalaisille kovin vaikea.
E n voi käsittää, mikä on ^saanut a i ­kaan
boikotin kansalaisiamihe koh­taan.
V A R K A U S Y K I T V S
Rtima teko tapahtui täällä olevalla
poikatalolla. Vapun jälkeisenä yönä
Fork Lake, Alta.
Työläisten äänenkannattaja, V a.
paus, P3rydän sinulta t i l a a muuta,
malle r i v i l l e tältäkin paikkakunnalta^
Mitään i l o i s i a u u t b i a ei täältä tosin
k u u l u . Tänne t u l i vuosi takaperin
nim. eräs O l l i Tuorilaihen Suomes­t
a , Helsingistä, j o k a kaikesta päät­täen
on entisiä v a l k a b i j o i t a . Hän
o t t i täällä valtion maata, johon sai
rahat lainaksi t o i s i l t a . Miestä autet­t
i i n täällä monella tavalla alkuun
pääsemään, käännettiinpä maatakin
miehissä, mutta niitä e i hän ole mak­sanut
rahalla eikä työllään. H ^ o li
täällä aivan nälkään kuolemassaan^
r o t t i a söi nälkäänsä j a uskotti t o i ­s
i l l e , että hän o n kommunisti j a h i in
a l e t t i i n häntä miehissä auttamaan,
antamalla apua joka talosta kuten
t o v e r i l l e ainakin. M u t t a n y t o n saa­t
u tietää mitä maata mies oikeastaan
o l i k i n . Johan A h o j a E m i l Raasakka
nöYÄEN URBmU
TyöIäisurhefluHa nou­sukausi
Torontossa
TyöIä!sorheiiijain voimistelnnäytSksel-lä
Vappujuhlissa summaton me­nestys
— T U 125 voimlstefi-j
a a esiintynyt
ToverHehti. Worker kertoo innostu­neena
työläisuflieilijain Vappujuhlis­sa
esittäDMistä voimistelunäytöksestä
seuraavaan tapaan:
Y l i ' 1500 ihmistä oli tilavassa ja
Pfl^^hnvv-Ping. koristetussa Standard
teatterissa seuraamassa suurinta ja
kauneinta voimistelunäytöstä mitä
koskaan aikaisemmin on Torontossa
esitetty. Tungos o l i suuri j a suurella
ihmettelyllä ja nautinnolla seurattiin
esityksiä. Kerta kerran perään pal­k
i t s i yleisö jokaisen esityksen voi­makkailla
suosionosoitiiksilla. Y l i 125
voimistelijaa, puettuna kirkkaan v a l ­koisiin
pukuihin, kauniin punaisilla
vöillä j a Workers' Sports U n i o n mer­keillä
varustettuna, oli unhottumaton
näky yleisölle.
J u h l a n puheenjohtaja tov. R i c h ­mond,
juutalaisen osaston sihteeri,
lyhyessä, mutta mielenkiintoisessa p u ­heessaan
osoitti kuinka hyödyllistä u r ­heilu
j a yleensä voimailu on m i l i ­tarismille
ja fascismille. "Winnipe-gln
suurlakon aikana olivat porvaril­listen
urheilujärjestöjen jäsenet par­h
a i t a lakomnurtajia. Workers' Sports
on suuri työläisnuorukaisten Järjestö
Torontossa." .
Ensimmäinen numero ohjelmassa oli
marssimuodostelma, johon otti osaa
noin 100 miestä, naista ja lasta.
Eteenpäin, suorissa marssiliikkeissä
j a kulmioissa he liikkuivat ensim­mäisestä
toiseen, kolmanteen ja nel­jänteen
muodostelmaan tai ryhmit­tymään.
He esittivät kiertoliikkeitä
j a suoria, kaikki säännöllisen täydel­lisesti,
kerran musiikin kanssa, i l ­man
välinpitämättömjyttä, erehdys­tä
tai sekaannusta. Seurasi voimiste-lutansseja
ja innostunut yleisö huusi
aina vain lisää. Harjaantuneita, k a u ­n
i i t a liikkeitä esittivät miehet ja n a i ­set
tangolla, joita myöskin rattoisalla
huudolla vaadittiin enemmän. Vä­hemmän
loistavia eivät olleet myös­kään
lasten ryhmien esitykset.
lähtivät muille paikkakunnille tienes­t
i i n , jättäen talonsa ' a u t i o i k s i , n i in
sillä aikaa oli. T u o r i l a , J o t a nimeä
hän täällä käytti, mennyt heidän
asunnoihinsa varastamaan ruoka,
y.m. tavaraa. J a n y t o n asiat selvät,
että mies olisi jo linnassa, mutta
kun ruvettiin ahdistelemaan, niin
läksi pakoon. Missähän mies lienee,
k i n , mutta tänne ei häntä v a i n ole
näkynyt. Muuten lienee mies joten­k
i n heikkopäinen, siUä hän oli uhan­nut
hirttää itsensä j ä lisäksi o l i hän
k e r r a n purrut erästä miestä sor­meenkin.
P o l i b i j a tuomari sanoi­vat,
että jos hänet k i i n n i saadaan',
v i i d e n vuoden ajalla, n i i n joutua
hän vankilaan j a sehjälkeen lähe­tettäväksi
Suomeen. — E . A . H .
NAISTEN OSASTO
Raportti
Chase R : i n . Ladsrsmithln j a Cob
Treen naisten yhteisestä neuvot­telukokouksesta.
Joka pidettiin
Chase Rlverlllä huhtikuun 12 pnä
1928.
Kokous alkoi laulamalla " P u n a l i ­pusta"
ensimmäinen Ja viimeinen
värssy. Senjälkeen lausui tov. Hulda
Sillanpää muutaman sahan tervehdyk­seksi.
Tämän jälkeen toimitettiin ko­kouksen
v i r k a i l i j a i n valinta. Puheen-
Johtajaksi v a l i t t i i n Elina Lind, pöy-täkirJuriksi
Ihnl Mäkelä ja pöytäkir­j
a n tarkastajiksi Sanna Kivelä ja
Mary MacMe.
L u e t t i i n edellisen kokouksen pös^fe-kh-
ja Ja hyväksyttiin.
K i r j e saatu A. T. Hiililtä; ei anta­nut
aihetta keskusteluun. Jokainen
ryhmä oli käsitellyt kirjeen ennem­m
i n ja toiminut sen mukaan.
Kesäkämppärahastoon Cob Treen
osuudella tilitettiin $21.9.0. Rahat
luovutettiin sihteerille siksi kunnes
toisin määrätään.
Edustaja, Hulda Sillanpään raport­t
i Canadian Labor Partyn konvent-
Si^nlsta hyväksyttiin j a myös hyväk-sjrttiin
jäsenvero 15 c. * konventsionin
kuluja varten.
Raportissa ilmeni, että oli otettu
naisosastojen esitykset huomioon sekä
myösldn Itämaalaisten äänioikeusvaa-timuksemme,
että kaikkien naaiden
työläisillä tulisi olla oikeus saada ää­nensä
kuulumaan ja vaatia itselleen
ihmisoikeutta.
Sihteeriksi 9:nen piirin ryhmä 2
v a l i t t i i n edelleen Hulda Sillanpää.
9:nen pUrin neuvottelukokoukseen.
Joka pidetään Vancouverissa touko­kuun
20 p. 1928, vaUttiin edustajat
seuraavasti: Ladysmithistä Emma
Mickola, Cob Treesta Eliina Lind,
Chase Rlverilta Sanna Kivelä j a v a ­r
a l t a Hulda SillMipää.
Seuraavat alustukset hyväksyttiin
vietäväksi siihen kokoukseen:
l : k s L Nuorisomme sotavastaiseh pro­pagandan
tehostaminen, koska tie­dämme,
että imperialistiset suuriral-lat
omien ristiriitaisuuksiensa pakolt-tamana
j a riistoalueiden anastukstö-sa
sekä lopuksi koko maailman sor-r
e t im Ja r i i s t e t yn luokan etuvarustuk-sen,
se on Neuvosto-Venäjän murs-kaamistarkotuksessa
valmistautuvat
tulisella kiireellä uuteen hirvtttävään
maailmansotaan tai suoraan sanoen,
ihmlsteurastukseen, hävitykseen,'
Jota todistaa kuumeinen varus-tautiuninen
kaikissa kapitalis­tisissa
maissa n i i n maa-, m e r i - , kuin
ilmataistelujenkin varalta, jossa t u l ­l
a a n käyttämään mitä hirvittävlmpiä
murhavälineitä, joidenka veroista ei
vielä (de ollut ja koskaan tiedetty.
Tosiasia on, että työväenluokan ve­r
e n j a hengen hinnalla tämä aiottu
sota tullaan käymään.
Tämän perusteella esitämme, että
T J r J i : n osastoina kum myöskin Jo­kaisen
jäsenen yksityisesti
olisi velvollisuus kaiken vointinsa ja
kykyjensä mukaan tehdä tiettäväksi
uhkaava sodan vaara nousevalle nuo­risolle
j a istaittaa heihin sitä tunnus­lausetta,
että raxiha mökeille j a sota
palatseja vastaan, eikä muuta sotaa
k u i n luokkasota. Edelleen
9-nen p i i r i n naisten neuvottelukoko­uksen
lähetettäväksi j y r k ^ protesti-lauselma
Canadan liittohallitukselle
t a n a d a n k i n varustautuessa tuohon
uhkaavaan ja tuhoisaan ihmlsteuras­tukseen.
- 2:nen. Palvelijattarien koti -Van­couverissa.
B. C. j a 9:nen p i i r i n T J ^ .
L : n osastojen avustus tämän kodin
toteuttamiseksi.
Koska palvelijattaret Vancouverissa
ovat ottaneet jo askeleen eteenjjäin
j a pitäneet joitakin iltamia varojen
kartuttamiseksi oman kodin perusta­miseksi
j a kuten me jo kaikki työläi­set
tiedämme, on palvelijattaren elä­ke
edelleenkin juuri Suomesta tul­leille
surkuteltavaa ja väsyttävää.
V a i n harvoin työläistytöt tuovat kär-simyksiään
julkisuuteen, .vaan monet
ovat ns kyyneleet joita työläistytöt i -
kävissään/ vuodattavat rikkaiden u l -
lakkokamareissa. Ivlyös pienen palkan,
ikävän j a huonon kohtelim takia p a l ­velustytöt
usein takertuvat monenlai­s
i in viettelyksiin, että tie johtaa sel­laisiin
luoliin johon ijaksi katoavat
j a kohtalo on timtematon.
Siis olkoon päätetty, että tämän
B. C : n 9:nen p i i r i n neuvottelukokous
Vancouverissa katsoo tarpeelliseksi
palvelijattarien kodin (eli yhdistyk­sen)
perustamisen tänne, erittäinkin
Vancouveriin, jossa on jo sadottain
suomalaisia palvelustyttöjä, monet a-pua
vaJUa, jossa palvelustytöt saisi­vat
palvelustoverelltaan tukea j a t u r ­vaa
ahdingon aikana. J a myös seu­raelämän
takia tulisi tyttöjen liittyä
yhteen. Yksinäiset illat muuttuisivat
hupaisiksi ja palvelustjiätkln alkai­sivat
käsittää että joukkotolminnassa
on voima ja heidän pelastuksensa.
Siis velvoittaisimme kaikkia B . C :n
9:nen p i i r i n T.N.L. osastoja tukemaan
rahallisesti tätä palvelijatarkotia,
Vancouveriin.
Varmasti alussa se on vaikeaa ja
kysyy työtä ja ponnistelua, vaan p a l ­velijattaret
Vancouverissa, innostukaa
asiaanne, niin myös me T J T . L : n osas­tot
autamme parhaamme mukaan.
3:mas. Väkijuomapahe j a humnaus-aineiden
turmiollisuus, joidenka u h ­r
i k s i nouseva nuoriso on njrt autta­mattomasti
vajoamassa.
Väkijuomat ovat jo yksistään k y l ­l
i k s i turmelemaan ihmisen n i i n hen­kisesti
kuin myös ruumiillisesti. S i t ­ten
on monet erilaiset huumausaineet,
j o i ta henkilöt monasti joutuvat naut­timaan
aivan tietämättänsä. Näitä
hmmiausaineita voidaan antaa esi­merkiksi
virvoitusjuomissa, makeisissa
j a hiyöskin tupakassa y.m. eri tavalla,
että henkUö ei tiedä siitä itse mitään
ennenkun on auttamatomasti näiden
tmrmiollisten aineiden nauttija eli
orja. Väkijuomapaheesta voi nauttia
vapauttakin ihnan lääkärin apua Jos
todella haluaa, mutta näiden huu­mausaineiden
nauttimisesta ei voi v a ­pautua
muutoin kuin lääkkeiden a-v
u l l a j a vielä usein kuolema on seu­rauksena.
K a i k k i a l l a T. N J i : n osastojen tulisi
ott£ta tämä oikein tositarmolla har­kittavakseen
,että eikö löytyisi joltain
keinoja joilla voisimme edes rajoit­taa
tätä nousevan nuorison turmioon
saattavaa pahetta.
4:jäs. Ladysmithih Alustukset:
Naisliiton osastojen on noustava vaa­timaan
siviiliavioliitossa leskeksi Ja
orvoiksi jääneille avustusta ja s i v i l l a -
violiittomuodon lailliseksi tuimusta-mista.
5:des. Olisi mentävä toishi ajatte­levien
työläisnaisten luo jokaisella
paikkakunnalla sen mukaisesti minkä­lainen
tilanne »kullakin paikkakunnal­l
a on ja saatava työläiset puolusta­maan
omaa luokkaansa.
6:des. Cob Treen alustukset: Koska
perhepalveli joiden työaika on ker­rassaan
pitkä, kestäen nohi 16:sta Jo­pa
18:5ta tuntiakin samaan aikaan
k u i n muilla työaloilla on työ rajoitet­tu
Jo 8: saan tuntiin, n i i n me Cob
Treen T . N X : n Jäsenet ehdotamme,
että palvelijain työaika on lyhennet­tävä
8:saan tuntiin. J a samalla esi­tämme
alimmaksi palkaksi kolmekym­mentä
viisi dollaria ($35.00) kuussa.
7:mäs. Useimmissa iierheissä on
nainen pakotettu käymään ansiotöissä
kaupunkipaikoissa. Heidän työalansa
on käydä useassa paikom noin kerta
viikossa muutaman tunnin työssä.
Joutuvat aina tekemään raskaimman
j a likaisenunan työn saadessaan pie­nen
palkan korvaukseksi työstÄän-
Me Cob Treen T 2 f . L : n jäsenet eh­dotamme
vaadittavaksi 75c. tuntipalk­kaa.
\
Me kyllä käsitänune, että emme voi
saada työläisten oloihin suuriakasm
korjauksia, tämän järjesteltaän aikana,
vaan meidän täytyy oppia vaatimaan
ItseUemme oikeutta. Onhan elämä sen
arvoista, että sen olemassaolon puo­lesta
kannattaa oppia taistelemaan Ja
voittamaan.
Päätettiin, viettää TJffj:.:n ryhmä
2:seh yhteiset kfe^juhlat 24 p. kesä­kuuta.
Oyster Bayssä. Juhlan t o i -
me^panevaan komiteaan v a l i t t i i n io
henkeä: Emma Micköla, Tyyas E r k -
kiläi I d a Alton, E i n i Niemi, Sanna B S -
velä, Mary Mackie, Mary Custlson,
T e k l a Hieta, Sofia Balo Ja EUlna
Slllöhi olisi saavuttava läheltä Ja
kaukaa näihin yhteisiin Juhliin, O h ­jelmaa
koitetaan saada mitä luvok-kaampaa.
.
Young pioneerien kesäjuhlaln pito
paätettim pitää joskus kesällä.
Seuraava yhtemen. kokous pidetään
Ladysmithissä kesäkuun aikana.
Suoritettiin edellisessä kokouksessa
määrätty ohjehna. Esittäjät ei olleet
Kaikki saapuneet vielä. Päätettiiri
kayttaa tovenkuria; j a rangaistukseksi
v a a d i t t i in tuomaan ohjelman ensi ko­koukseen.
Keskustelukysymyksen, «Mitä s i ­sältää
sana 'juoru' j a miten se syn­tyy"
alusti I d a Alten.
Seurasi vilkas kKkusteta. Puheen­vuoroissa
ihneni, että itseopiskelun Ja
Taas näänune murtuvan talviset
vallat,
pian lyötynä pakkasen peikot ja
hallat;
vapaana siniset ulapat läikkyy,
loisteessa kultaisen päivän väikkyy
aranvehreenä kaukaiset tienoot.
Ja kurjet lentävät pohjoiseen,
taa häipyen siintävän seljänteen. —
Punarinnan lintusen aidalla näät
ja saarien rannoilla sulavat jäät.
Ens* laivaa satamaan souvarit
vuottaa.
Hikipajainkin tomuhun toisinqan
kevätsäteet kirmaa kisaamaan.
Ne tanssivat pyörien huima(^
tahtiin
ja iskevät nurkkien tummaan,
mahtiin.
Ulos katsot', valon vallat jo herää,
kevätkuvia katseesi tuokion kerää.
Joku mielessä herää jä värähtää....
Kevätkuvia! Niin! Silmäthän sulia
on aistia' somuutta luonnon, tulla
herkäksi hengestä kevään, sinestä
taivaan —- -
Ihmekös silloin jos haaveitten
' laivaan
purjeita pulskia puuhaat jo!
•>
Taas salassa nääs loit laivan sen
näin uskoen: suosikki onnetarten
voit olla sä, laatako toivomasta
sä voisit kun kevät, kevät on vasta
ja 4uliruusut iltain ruskossa palaa!
Saat vesille laivasi haaveineen
ja varrot sen paluuta aarteineen. —
Joka kevät se laiva on lähtenyt^
joka kerta myrsky sen yllättänyt
on hauraine harsopurjeineen
ja surkeihe tikkumastoineen.
Laho aina on ollut sen emäpuu!
Ei ihme jos rannalle ajautuu
elon mereltä surkeat pirsat sen!
Voi kalpea\ orja! et uskoa jaksa
sun hiestäsi että on ryövärin taksa.
Sinä tunnethan illoilla toisinaan
sun kevääskin että on syksyä
vaan. —• • \'.-:.-Tr\rj
Ei leivot ja kukkaset liikuta sua
hikimyllyssä juhtana kiusattua!
Voitko sä riemua pillein, huiluin
soittaa
kevät kun maille taaskin koittaa
ja aurinko pilvien kunnaita kultaa?
Olet vanki, vanki ja haaveesi
savua! '
Pois haaveet ne heitä ja huilut jo,
ja kukkaset, lintujen laidelo!
Kevätmyrskyä kuule, opi sävel sen,
se on aatetta, aatetta keVaimen!
Se repii, se sinkqo, se armotta ajaa
maa-äidin rinnoilta roudan rajaot
pois raastoin hyiset käärinliinat!
Oot yksi sä joukossa sorrettujen;
sun kohtalos vain on kohtalo sen!
Miks' haaveitas'' voisi ei yhdistää
kevätmyrskyn voimilla rynnistää
sinä ruoduissa orjain armeijan? —
— Näin kaukaa puuntavan onnelan,
ja sen vuosia vuotetun keväimen,
näät jälkeen taistojeri taivalteh!
LAURI POHJOLA
(Toronton saomal. työIäiikTiiSilijSui kerbo).
' •— • -
hyvää kirjallisuutta lukemalla häviää
sekin pahe. Ensi kokouksessa on kes­kustelukysymys
"Toveruus-".
kokouksen tidot $49.75 Ja menot
$5.00. • '/ '
Kokouksen loputtua juotiin Chase
R l v e r i n toverittarien laittama kahvi
j a käytettiin vapaata keskustelua.
M i e i l Iloisena Ja toivorikkaana kukin
riensi sitten kotiinsa.
O l i s i suotavaa, että seuraavaan ko­koukseen
saapuisi k a i k k i Jäsenet.
Onhan k y l l i n kauan tyydytty orjuu­teen.
Nyt o n aika nousta Vaatimaan
oikeutta itsellemme Ja lapsillemme.
SUs yksilönä somunme vaan Jouk­kona
voitamme. *
kokouksen puolesta
E l i i n a U n d .
Haluavat rautatiepilet-tien
alennusta uudis­asukkaiksi
aikoville
• Ottawa, toukok. 8. Oikeusministerin
puheilla kävi tänään 30-henkinen lä­hetystö
Quebecin maakunnasta e-sittäen
n. 250';000 vaHtsijan'^ nimissä
vaatimuksia, että hallitus suunnitte­l
i s i samanlaisten etujen myöntämistä
Canadassa syntyneille. canfldalaisiUe,
j o t k a haluavat asettua viljelemään
maata Länsi-Canadassa, kuin. Eng­lannista
saapuville siirtolaisille. M m .
pyydetään että; Itä-Canadassa asuril-
Je jotka aikovat uucUsasukkaiksiLän-si-
Canadaan myönnettäisiin alezmus-t
a rautatielippujen hinnoissa siinä
määrin, että nämä saisivat matkustaa
yhden senön maksusta m a i l i a kohti-