Vapaus, February 24, 1953

              Snm 2 Tustaina, helmikuun 24 p ; ~ T u e s d ^ Feb, 24, 1953
(U^mrvt — Independent tabar
Ozgan Fiimlsli Canadians.
tamsiea Vo7. 0. 1917. Authorlzed
8S'£econd class naii b7 tbe Fost
oefic» t l^paxtment. Ottava. Fub;
Ilelt^ >0|7lce «reckltr; Tbesday»
tbtusdays and Saturdajrs Vapaus
StibllBbing Company Ltd;, at lOO^KK
EUn St. W.. Sudbtu7, Ont., Canada.
Telepbones: BuaJne» omee 4-^26i
Editorial Office 4-4265. Sibnager
B.6ufcsL EditorW.EUoiuLMiMUlv
addresg; Bo« 6». SuOmxy, OOtdxio^
Advertising rater upon i^iiUeatloö:
Tranalatlon free of cbazge.
Capadassa: ' 1 «1^ 74}p e »K;. 3.75
Yhdysvalloissa: 1 vk, SJOO 6 kk£ 4.30
suomessa 1 vie. 8 ^ 6 kk. 4.75
f^eroväheimys'' antaa lisää
^ » Kuten on uutistiedoista saatu lukea, rahaministeri Abbott esitti
^ iorstai-iltana alahuoneen istunnolle kahdeksannen budjettinsa, jonka
jöjbiseltariviltÄnMkyy^tänä'vuonna pidettäväksi
itrategia liberaalipuolueen kannalta katsoen. ' ,
^Rahammisteri Abbottin vaali teemana on: Katsokaa l i ­beraalien
saavutuksia ja varsinkin juuri totetitettuja veroalennuksia!
Mitä halutaan, unhoittaa on luonnollisesti se, että liberaalipuolueen
hallitus on, Washingtonin varustelulJnjaa seuraten nostanut can^a-laisten
verot ennätystasoon rauhan aikana.
!^ Vaalien edellä libera^i^Iipuolucen osakkeiden kohottamismielessä
; ;4nnetut 'Hreroalennukset" ovat yhteenlaskien $237,000,000. Tästä
suipmasta'^ menee välittömästi pienilukuiselle korporationien omista-
? jaht ryhrnälle $120,000;000.^^ (§117,000,000) jaetaan
sitten tavallisen kansan ja rahamjesten kesken, mikäli rahamiehet
malwavat myös tuloveroa, käyttävät savukkeita, kirjoja jne. Jos
'missään, niin tässä on toteutettu 5O~S0 jänis- j a hevosenliha peri­aatetta
mutta yksi hevonen ja yksi jänis sekotettuna lihapulla-
:taikinaksi on sittenkin hevosenlihaa, huolimatta lainkaan siitä kuinka
pieniä lihapullia siitä tehdään.
; I ^' Merkfllepantavaa myös^ on, että suurin verohuojennus korpora^
^^onienkin osalta lankeaa suurempien yhtiöiden osalle,
i^^^^v J^^^^ pienE veroalennuksia saatiin
siellä ja täällä, tosiasia kuitenkin.on,^että nyt esitetyn, budjetin ta,-
x^oitteen
'veroja kuin viime vuonna.' Hallituksen tulot on suunniteltu y l i 40,-
: (1^0,000 suuremmaksi kuin .viime vuonna —; ja 'ha|liti|s ^ Itulqnsa
ipinniistä veroista, mitä se kansanjoukoilta tavalla tai toisella kerää.
4siaonkinsiten/ettäniinkauan kuin hallitushapskaayli |{^ksitMhat->
ta miljoonaa dollaria vuodessa sotavarusteluun, se-ei,;Yoi, ei edes.
•^aalibudjejtissaajh, kansakunnan verotaakkaa huojenti^i. /Vaaleja
almulla pitäen r^^minlsteri-Abbott'teki rahasiirtoja tas-'
kusta toiseen mutta 1 kuten sancittu, lopputulokseksi j ett^ hän
ailioo ensi vuonna kerätä' enemmän verotuloja kuin tänä vuonna.
Tällainen on todellisuudessa Abbottin vaalibudjetti. Näennais-tdtji
vero^enpusten asemesta mc joudumme kansakuntana maksa­maan
entistä enemmän Washingtonin määräämän varustelMohjelman
(yuoksi. Tästä syystä me emme voi yhtyä liberaalien "viisaan talous­ohjelman"
ylistäjäin joukkooifT ,
Mitä tarvittaisiin on se, että vähennettäisiin tarpeettomia varus­telumenoja
— kaikissa maissa*—- ja ylennettäisiin ensikädessä vähä-'
varaisen väestön verotaakkaa njin, et\ä veronmaksut todella vähe-
SYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
YIC^i. **eii«BW«8tö" ja Korc^
Samalla kertaa IcunAVashingtonista innoitetuissa huhuissa selitet-tihtj
että l^dysvallat suunnittelee ^'maltillista mutta lujaa, suuptaa.
, Kia-eassa" ja, väUtelee kaiikkia repäiseviä siirtoja "tällä kertaa'-'-, Yh­dysvaltain
lähettiläs Henry Cabot Lodge Jr kutsui Korean sotaan
osallistuvan IS maan edustajat salaiseen ryhmäkokoukseen keskuste­lemaan
Korean ongelmasta, ennen Y K : n yleisistunnon alkamista,
mikä tapahtuu tänään^ tiistaina, helmikuun 24 pnä.
^^^^^^^^^ . . V ryhn^äkokouksessa, keskusteltiin, §iitä ei
ole tietoa tätä kirjoittaessa, paitsi se yleispätevä toteamus, että " v a l -
; keus nauraa pimeyden töille". Me tarkoitammer tällä sitä, että salai­set
suunnitelmat sodan laajentamiseksi—- tapahtukoon se sitten
aluksi vaikka meri- tai kauppasaarron laajentamissuunnitelmien avul­la'^--
eivät lyö mitenkään yhteen kenraali Eisenhovverin vaalilupaus­ten;
kanssa, että hän lopettaa Korean sodan, jos Yhdysvaltain kansa
valitsee hänet presidentiksi. Tämä lupaus on sekä amerikkalaisten
ettö muiden mielissä j a sen perusteella on käsitettävissä se todella
laajakantoinen joukkopaiitostus, mikä on Yhdysvalloista, Canadasta .
jaTil^utta maailman kohdistunut Eisenhowerin hallituksen muusia sota-
1 sutfnnitelmia vastaan.
Mahdollista on, että harjoittamalla erinäistä painostusta ja k i -
risljj^stä uhkaamalla */avustul;sen'Mopettamisella ja muilla "kosto-toiinenpiteiHä''
'—• Eisenhowerin hallitus voi myös nyt alkavassa
^ 1 ^ ajaa '^enemmistöpäätökseen" asioi­ta,
jotta maailman ihmiskunnan enemmistö el hyväksy. Mutta kuin-y
ka onttoja nämä "enemmistöpäätökset" todellisuudessa ovat, se näkyy
seuraavasta:
Viime viikolla ilmoitettiin, että Y^K:n Arabian ja Aasian bloki
on päättänyt hyljätä Eisenhovvcrin hallituksen suunnitelman, minkä
mukaan Koreaan pitäisi lähettää lisää sotilaallista tukea yhdysval­talaisten
kenraalien avuksi. Tähän Arabian ja Aa<^an maiden ryh­mään,
joka todennäköisesti kieltäytyy kunniasta lähettää poikiaan
'Wall Streetin sodanlietsojain voitto-osinkojen j a maineen pelasta­jiksi,
kuulu^ kaikkiaan kaksitoista maata, joiden väkiluvusta mai-nittakoon
esim. Burma noin 15 milj., iEgypti 16 milj., Indonesia 50
milj., Iran 15 milj., Jrak noin 4 milj.,-Pakistan 73 miljoonaa jne. Kun
s i t i iu tiedetään, ettäNeuvostoliittoa-, Kiinaa, Euroopan kansandemok­raattisia
maita ja Intiaa ei saada millään lähettämään sotajoukkoja
Yhdysvaltain epäonnistuneiden kenraalien avuksi, niin tämä tarkoit­taa,
että noin 1,300,000^000 ihmistä, eli ratkaisevasti'yli toinen puoli
ihniiskunnasta, kieltäytyj' sotimasta Yhdysvaltain sotatarvetehtaili-jäin
voitto osinkojen lisäämisen puolesta. Eikä tämäkään anna
vielä todellista kuvaa tilanteesta, silljl suuri enemmistö kaikkien n i i -
' deh maiden kansoista, joiden hallituksia Eisenhoyverin miehet komen-tefcvat,
vastustaa sodan laajentamisyrityksiä ja vaatii rauhan säi-lyitämistä.
Tämä tarkoittaa, että Eisenhowfirin hallituksen sotasuun­nitelmien
takana on todellisuudessa vain pieni murto-osa ihmiskun­naita,
huolimatta lamkaan siitä, kuinka suuren "enemmistön" sen
u^asit Y K : n yleisistunnossa ehkä, saavat. Selvää myÖs on, että jos
rauhaa haluavat kansanjoukot saataisiin joistakinmaista tehostetun
"jpeykologisen sodankäynnin" ts., edesvastuuttoman propagandan
avidla lähtemään sotaan^niiri totuus tulee kuitenkin lopulta ilmi ja
sekaisella ^'perustalla" sotaan lähtenyt niaa kohtaa varmasti Water-
. . - I c ^ n s a . - •
^ C a n a d a n hallitus, erikoisesti ulkoministeri Pearson, On i l m a i l u t
sutarta huolestuneisuutta j a Canadan kansan, valittelua Eisenhowerin
h^ituksen suunnitelmista sodan laajentamisen suhteen. C C F : n par-lameqttirytvnä
on katsonut tilanteen niin vakarvaksi, että sekin ryh-
4y»vaatiniaan päättäviä toimenpiteitä Eisehhovrerin hallituksen sota-siiunnitelmien
ehkäisemiseksi.
% Me puolestamme haluamme esittää oman vaatimattoman käsi-t>^
mmei että nyt on aika vaatia Korean sodan hetikohtaista lopet-t
^ l ^ t a , että voidaan välttää sodan laajeneminen kolmanneltsi maail-in^
palokst Me olemme Korean sodan alkamisesta alkaen, ja huoli-niatta
lainkaan siitä kumpaa puolta on sotaonni kulloinkin suosinut,
ollut sitä mieltä, että Korean sota ei olisi saanut lamkaan puhjeta, ja
aseille on ilmoitettu, että Odur
Vtlimajea, Torontosta^ täyttää 60 vuot»
ta iieimUiumi ^ pnä, eikä belmik.^
imä Icuten tJ^. 17 päivän nuneross^
sanottiin.
Ka|le . Korhonan, Tannvell Ont„
täytti SielmUcuun 19 pnä £5 vuotta.
Yhdymme onnitteluUiinV
Mitä muut sanovat
"SOKEAKIN K ^ A XOYTXX
«VÄN"; »UKÄ ON HyVÄ ASIA
. . . Yljdysvallo.'^ näytään olta»
van monissa piireissä sellaisessa liä-sityksessä,
jotta Jänkit ovat caziada»
laisille ait)« Ja l a n k a i l c k i s ^ olle^
hyväntek^ijän asemassa.
J^jttu on kuitenkin . . . kokonaan
li^iftvastoin, Canada o^taa Yhdysr
valloista rutkasti enemmän tavaraa
kuin mitä täältä sinne lähetetään;
canadalaJset kiiluttavat dollareitaan
vuosittain turlsteinakin enemmän
YlidysvaUoissa kuin yhdysvaltalaiset
kuluttavat täällä; yhdysvaltalaiset
suurporhot ihimoitsevat canadalaisia
luonnonrikkauksia Ja imevät täältä
pääomasijoituksillaan fsuunnattomia;
t u l o j a . . . Yhdysvaltalaiset tehtaUiJat
teettävät täällä Canadassa työtä hai
vemmiUa palleoilla kiUn vastaavilla
aloilla Yhdysvalloissa, Ja kaupanpääl­lisiksi
perivät täällä tuotteista korke­ammat^
kuin mitä ostajat
maksavat Yhdysvalloissa... icivi-perän
Pekka, Vapaa Sana, Toronto.
R. C L A I N:
Ranskan ammattiyhdistysliikkeen timnettu johtaja
Alain Le L^p, joutimut faqst^^ jtepr<ipn uhriksi
Rauhantahto voittaa
yil^ enemmän alaa
Yhdysvalloissa
Ameriklf^alaisetkaan eivät enää.
Jaksa li^äsit^tääm^ Jatketaan ih>
misten tappamista Koreassa Ja muu­alla
Aasiassa ainoastaan sen vuoksi
kun sotavankien vaihtamisasiassa
«,i ole pWsty yksunlelisyydeen.
Vieläpä siUoink<n kun he hyväk­syvät
sen holEkus-ppkkus selityksen,
että korealaiset Ja kiinalaiset sota­vangit
"eivät halua palata kotiin";
amerikkalaiset ovat ymmällä sitä.
milui tämän Icysymyksea vuoksi jat?
ketaan korealaisten, amerikkalaisten
Ja muiden tappamista.
Tyypilliseni. e5imerL<xinä tästä on
Pittsbturgh. Sim-Telegraphin: julicai-sema
yleisön kirje missä sanotaan:
..Mln^ kateon, että Jos sodan
pltklitämlsen ainoans) syynä on se to-siasljh
että me emme halaa lähettää
t a i s i n nUtä sotavankeja. Jotka el
hallia mennä takaisin, meidän talisi
pakolttaa heidät menemään... Mrs.
Grace Clccone, McKees Rock. Pa."
Pittsburghin toisessa lehdessä, Post
Oazettessa, khrjoittaa erään sotilaan
äiti tuskissaan: "Koska tämä kauhea
sata löpuu... Herätkää äidit. Hubleh.
tlkaamme siitä että he lakkaavat tap­pamasta
poU^IammeJa lähettvät hei­dät
kotUin."
nvashingtonlssa ovat kongressimie-het
myös Jullcisesti tunnustaneet, että
he ovat saaneet tulvimalla tämän­suuntaisia
kirjeitä, Ja että president­ti
Eisenhower saa niitä varmaan s a ­toja
tuhansia, varsinkin sellaisilta
naisilta jotka äänestivät häntä'tau-hanlupauksensa
perusteella.
Länsl-forooppaan fasistista t n ' -
rori^rjestelmää pystj^tämään
pyiUväi /hdysvaltalafset impe-rlallsUt
yrittävät lannblaa Rans­kan
ammattlyhdlstysUlkkeen.
Ranskan ammattijärjcstyn päär
sihteeri Alain Le' JLeap on van­gitta
Ja häntä nhataan kaoleman;;
tuomiolla. Maailman Ammat^^^-
distysten liiton Jolkaison U^^gi^^
vaihtaja R. Clain on lut^fjoi^JivIj^
I/eapIn kodissa, fcesko^J^^^^
nen vaimonsa kanssa ig, t^^^
Jutan taustaa s e a r s j ^^
Kello on seitsemän lUaUj^. J^yls^e^
talvi-iltojen pimeys l ^ m l ^ ^ jno|((^-
t i Pariisin työläiskäupi^igijc^^en
ylle.
Tänään, nlinsuin Joka pst,^.eläVät
naiset n ä i ^ yi^v^äifitä .v^oa ym-pärlUeej
» lev4lt|ti|?l^' telols^ odk?-
tuksen' Jännityksessä laitt^^a^n
i U a l l ^ , m^t k^eytt^Y^t l i e t j ^^
si l^Vs^Sp^ Jism^^
im^ä^l^m ^ ^ . M ^ t t a ^ U c^
nes^ t§^^s^,''jpssa iix^ i l -
t a i ^ o\^!^.-^ji^^^oriim. Jotai t,le-pakettia.
Johon hän o l i laittanut pik­kuleipä
Ja voita".
A J ^ Le Leap ei tule kotiin täiiä
iltana.
Hän ei ole ^ollut katona kuukau­teen,
länä vuonna hän ei tule ole
maan kotona myöskään: tyttärensä
tää^ett^ 1)^0 ei voi .toivoa Mayansa
näljdä "Jfciäntä!*, Ja jjlejni; kfiMnlisti
hyt^yDeyä' j^livuptias. tyiljö, jcika
tiet|^,''e.^ >rttion^ eivät p|U(stft
isä^'clv^^ |[e''arina h^eUe edw^^^^ ' Xidhi ^i\afc^oyät totta. "He'' ovat
syntymäpäivänä.
' ^ ^Pekipgissä 'Marie-Clauden
.^ic^^tta .^^^^yinäpäivänä, Roomassa
^^TO^^^na Ja vankilassa
J^^. ; r g l ^ ^ 9 l ! , gmtymäpäivänään.
^ ^ihdattaa ymmärtä-
^^)^ ^ -J*
fli^^t^lictea ja k a n -
eainy$Jixie,n taamtm^ Tiyt vainoaa
i^tä'Ja-R^näjcaii^ ammattijärje.<;töä.
Ra^n^n an[)mfittljärjestön pääsih-,
teeri.^. (M^^ihnan Ammattiyhdistys­ten
Liiton varapuheenjohtaja ' on
o i n i s t ^ u t ^ u r i m m a n osan aikaansa
Ja voimiansa palvellakseen Ranskan
Ja kp);Q ^ a a i l m a n työtätek<'3vlä,..pal-v^
l?i^ksee^ *:?auh^ J a ' ^ ^
sojen lurvinvo^
.Vjdtiaiden k^^kystä J^i»ääai^' hsjllitus
t^fc^^'^^^t^^
v^^lnkä ovfit vaqgln-n^
et Mne>/'3^^^ik ei ole koskaan
teimyt.iro^^^
vanginneet miehen. Joka puolustaa
Ranskan työläisten oikeuksia Ja saa-vutuiEsfa,
miehen Jolca ei ole koskaan
tehnyt muuta kuin hyvää. Sen tie.
tä4''s? entinen virkamies, j o k a lähet­ti
hänelle kahden kuukauden eläk­keensä
kiitokseksi ja auttaakseen
liäntä " i l i e s - j o t o ei ole koslaan teh­dyt
muuta imin hyvää" pitää arvossa
ipyös niitä työläisiä^ jofeka illalla ko-
.tiin tultuaan sanovat: "Meillä oli
tunnin työnseisaus tehtaalla vaati-mustenune
ja. A l a i n Le Leapin: va­pauttamisen
puolesta", t a i : "Me lähe­timme
tutkimuslautakunnalle pää­töslauselman.
Jonka olivat allekirjoit­taneet
icaikki tehtaan työntekijät
riippumatta siltä, mihin ammatti­järjestöön
he kuuluvat ja mitä poliit­tisia
mielipiteitä heillä on. Meillä oU
kokous j a asla näyttää luonnistuvan
hyvin."
ENSIMMÄINEN VOITTO
Olen Le Leapien luona, kodissa
Jossa l u i k k i puhuu hänestä. H e pyy­tävät
minua odottamaan väliän a l ­i
p a , rouva L e Leap tulee kotiinminä
hetkenä tahansa. Hän on saanu^
erilcoisluvan kohdata miehensä tänä
iltana.
Minä odotan, j a pikkutyttö. M a r l a -
Claude alkaa kertoa tarinaa, jonlm
hänen Isänsä opetti hänelle, ennen-täälläjnuutamassa
tunnissa, sen jälr
keen k u ^ E;<senbower o l i kieltäytynyt
annahtamasta Bosenbergeja.
Samaan aikaan kun lentolehtisiä
j a e t t i in kaikkialla kaupungissa R o -
senbergiea puolustuskimitean toi­mesta,
plketeerasivat lukuiset ihmiset
U'SA:n lu>nsuliviraston~ T edustalla
i p . v ä l i s ^ aiSäna-
Chrysleriii IVindsorin
tehtaat laajennetaan
Windsor, O n t — Chrysler Corpora.
tion of Canada on ilmoittanut ryh­tyvänsä
pikaisiin toimenpiteisiin tääl­lä
olevien tehtaidensa laajentamisek­si.
Kustatmusten arvellaan kohoavan
noin 17 miljoonaan dollariin. Tar­koituksena
on lisätä autojen tuontan-tokyky
kaksinkertaiseksi kahden vuo­den
aikana Yhtiö aloitti toimintan­sa
täällä 181 miehen voimalla 1925.
Nykyään on yhtiön^Iveluksessa noin
6,500 nUestä.
Juutalaisen yukko-
(ehden toinuttaja
on kiertomatkalla
Toronto. — Canadassa ilmestyvän
Juutalaisen viikkolehden Vochen-blatfen
tbimittaja Joshua OerShman
on parhaiU^n kiertomatksOla Jänsi-
Canadassa. 'Hänellä oli puhetilaisuus
Wlnnlpegissa helnUk. 19 pnä Ja nyt
hän tulee vierailemaan V t u ^
sa, Eftoontoiiissa. Reginassa. Gfil-garyssa
Ja Sa^atoonjssa.
Oershman tiiilee kertomaan per-sboi^
kohtaisia havaintojaan ITuroo-paista
ja Israelista jä vastaamaan s i i ­hen
smu*een valhekampanjaan. joka
on kohdistettu Neuvostoliittoa j a kan­sandemokraattisia
maita vastaan,
niissä m u i u harjoitettavan Juutalais­vainon
takia. '
— Ranskan akatemian mukaan
maailmassa puhutaan 2,736 e r i kieltä.
iPeklng. — K i i n a haluaa palauttaa
rauhan Koreaan Oieti, mutta Jos ame­rikkalaiset
kl^täytyvät tätä ehdotusta
hy/äitymästä, n i i n me tulemme täisr
telemaan s|ksi kimnes olemine saa.-
vuttaneet täydelliseni voiton Korean
Ja K i i n a n kansoille.
Tällaisen juUstuicsen antoi K i i n an
Kansantasavallan presidentti Mao
Tse-tung helmikuun 8 pnä Pekingis­sä.
.. ...... ' ". • • •.
Tän^n lausuntoiisa Mao Tse-titng
antoi K i i n a n väliaikaisen parlamea-tii^
neljännessä istunnossa. c
"Me haluamme raithaa", sanoi Mao
Tse-tung. "mutta niin kauan kuin
amerikkalaiset imperialistit eivät luo-vu
epäoikeudenmukaisista vaatimuk­sistaan
j a jatkavat valloitjUstoinUn-taansa,
tulee K i i n a n kans^^ päättäf
väisesti. jatkamaan taistelua Korejin,
kansan rinnalla."
AM.MUNNAN LOPETTAMINEN {
ENSEMMAISEKSI l'-
"Se ei tapahtdu siksi, että me h a ­luamme
sotaa^ Me 'haluamme lopet­taa
taistelun heti ja jättää selvittä­mättömät
' kysymykset myöhemmin
ratkalstavalcsl. Amerikan Imperlalisi
tlt kuitenkin ovat estäneet taistelujen
lopettamisen.
'Mutta iva.kka amerikkalaiset jat­kaisivat
taistelua kulnlta monta vuot­ta
hyvänsä, olemme me valmLt tals-telemaap
siihen saakka kunnes he
ovat «valmiita siitä luopumaan, aina
siilien hetkeen saakka, kunnes K i i ­nan
j a Korean kansat ovat saavutta­neet
täydellisen ivoi^n."
'Hän kehoittl K i i n a n kansaa voimis­tuttamaan
"Amerikan ir-^stustamis- Ja
Korean avustamistoimintaa' ja ju
l i s t i : >
"Meidän tulee voimistuttaa kamp­pailuamme,
koska Amerikan imperia-
Lsmi kieltäytyy palauttamasta takai­sin
kiinalais.a Ja koret^laisia sotavan­keja,
ei halua jatkaa aseleponeuvotte-r
luja Ja tekee kaU^^^nsa Korean tso-dan
laajentamiseksi." -
Tämä oli ensimmäinen kolmesta
päätehtävästä, jotlca pres;deiitti Mao
Tse-tung esitti Istunnolle!
Toiseksi päätehtäväksi hän asetti
Neuvostoliiton antamasta esimerkistä
oppimisen.
'"Meidän eedessämme on suuri kan­sallinen
rakennustyö. OBdessämme Or
leva työ on vaativa ja meillä el ole
tarpeeksi kokemusta. Siitä sj-ystä
meidän on otettava oppia Neuvostolii­ton
saavutuksista."
K i i n a n tulee omaksua Marxin, A n ­gelsin,
Leninin ja S.talUiin teoria ja
sa^na^ia myöskin Neuvostoliiton tie­teellinen
tekniikka.
Meidän tulee jättUäismittasuhteis-sa.
koko maan laajuisessa mitassa, ot­taa
oppia 'Neuvostoliitosta, voidak­semme
rakentaa oman maamme.
nan keskuselimiä", hän sanoi. 'Monsti>
Johtavat kaaderit yseissa departmen-teissa
istuvat itsetyytyväismä, kontto­reissaan
Ja kirjoittelevat inäärä^ksiä
ja juUstujKsia.
•iHe eivät -välitä mennSL kansan
keskuuteen tutustumaan tilanteeseen
Ja tölliin. Näin heidän toimintansa
eristäytyy joukoista ja käytännöstä.
^'Tämän heikkouden poistaminen Ja
suuimitelmien mukainen rakennustyö
ov^t menestymteemme e h t o j a l o p e t ­t
i (Mao Tse-tuhr." - ' • " ' '
•Istunnossa hyväksyttiin •varapresi­dentti
Ohou En-lain poliittinen ' r a ­portti.
Jossa sanottiin mm:
"Tämä istunto päättää, että K i i n an
kansan hetikohtalsena tehtävänä oh:
"Ensiksi, voimistuttaa toimintaa
-Amerikan liyökkäystoimintaa vastaan
Kolean kamppailussa Ja vahvistaa
kansallista puolustusvoimaa.
"Samalla murskata kaiKkl amerik­kalaisten
hyökkSLystoimenpiteet k o ­reaa
ja K i i n a a vastaan^ tarkoituksel­l
a aiicaansaada oikeuden mukainen,
rauhanomainen ratkaisu Korean ky­symyksessä
j a Kaukoidän asioissa."
kuiri he veivät hänet pois... Sitten
alkoi toinen kertomus. Jota kaikki
kuuntelivat tarkLuavalsina. Jotatfixv
poissaolevasta heijastuu vaimon h y ­myssä,
kun hän kertoo käynnistään.'
"Että liän ei siis ole muuttunut
paljoa." ' ,
"F,', äiti. mielialassa el ole mitään
viitaa, vaikka laihtimut hän on vä­hän.
S a in olla hänen luonaan tunnin,^
j a vastalauseet ovat johtaneet sii­hen,
että me Icaikki kohne saamme
käydä tervehtimässä häntä ensi tiis­taina.
Hän sanoi, että k u n he icätseli-vat
14I0S niiden parakkien ikiranoista,
joihin heidät oli viety, kun njs. asia­kirjoja,
sisältävät salkut piti avata,
n i in saattoivat nähdä vastalauselär
hetystöjen -tulevan marssien. Voitte
ajatella heidän ~ iloansa kuukauden
hiljaisuuden ja pimeyden jälkeen.
Ensimmäinen voitto o l i saavutettu t u ­loksena
Ranskan j a Isansainvällsen
yleisen mielipiteen painostuksesta J a
jatkuvista vastalauseista: Alalnin ja
muiden poliittisten vankien olot para­nivat,
erikoisesti sikäli, että he sai­vat
vastaanottaa paketteja j a sano­malehtiä."
Se ei oikeastaan ole kovin paljoa;
mutta se- merkiltsec sitä, että Alain
Le Lcaplaj jenka asiaa el vielä ole
käsitelty oikeudessa, jota on syytet­ty
ja'uhattu kuolemalla, sen tähden
että hänen mielipiteensä (samohi-kuln
miljoonien muiden) eivät miel­lytä
amenkkalalshallitusta. on koh­deltu
kuin varasta tai huijaria Tä­mä
merkitsee sitä, että asuntona on
lämmittämätön koppi. Jonka koko on'
neljä kertaa kolme setriä, että on
puolen tunnin tävelyolkeus päivässä,
että kaikki kirjeet avataan, että ei
anneta iraitään lukemista' eikä k i r -
jqltusväUneitä, että on röstetty kaik­ki
mahdollisuudet seurata ulkopuo­lisia
tapahtumia jk nähdä, kuinka
työläisten -taistelu hänen vapautl-tamlsensa
puolesta alati kasvaa.
Tämä tapahtui n i i h in aikoiiun y ^ S
lo:„ sotavanistilut eivät vieS^ ^"^^.f J " aa
n i i n Jokapä^älnen Ja tuttu p a ^ '
aihe kuin nyt Ja teknillinen tleZ? '^^^ ^ " n
k i n niistä o l i pienänpi. M u u a a i ^ ^J J
^rxä*iäijtt äli ol i lukenut lehdistä kautta et>j
laivoista Ja nähnyt niistä iams&'
mutta suhtautui epäUyksellä ^
väitteeseen, elijä raudasta tehty i , ;^
kas^'i«iatti' voisi pysyä Tedea ^
»alla. Päästäkseen asiasta Tamaj..
teen (hän asteli ra|itaan ja heitti ai
rimman sUiitysraudan veteeni jjjj^
dessääri raudan painuvan mulst^^
taen pohjaan hän totesi närkästynee:;-
.nä:,
" — Johan minä arvasin, ettei se w
keU u i !
iPÄTEVÄ S Y Y
— Isä. eixkö minä saisi hankkia ajö:
korttia,'kun olen nyt jp tarpeeksi vajw'
ha siihen?
— Et. Auto ei ole tarpeeksi vanhi
Viime
siä heikentää kansakunnan moraa-l
i a , voi.ne iianna ^valn Ranskan hai.
iituksen kaiisalle vihamielisen ja im.
peri£(llstisen politiikan tiliin.
VASTUSTAA BYROKRATISMIA
Kolmas päätehtävä on "torjua by-robatismi
johta-vissa elimissä ja kaa-dCTCissa
kaikissa portaissa".
'Tämä koskee myö^n valtakun-
DEMOKBATIAA LAAJENNETTAVA
"Toiseksi, keskittää kaikki voimat
tuotannon kohottamiseksi, parantaa
taloutta j a täyttää Ja yUttää vuoden
1953 taloussuimnitelma. kansallisen
puolustuksen lujittamisssuunnitelma
j a kulttuurityön suunnitelma, mikä
tulee olemaan <hyvänä alkima kansal­lisen
rakennustoimliman ensimmäi­sen
vilsivuotissuiumitelman toteutta­miselle.
"Kolmanifeksi. demokratiaa tulee
MAÖ TSE-TUNG
Kiinan Kansantasavallan presidentti.
Ensimmäinen kerran historiassa tu­lee
Kilna^ 475 miljoonien kansa
— nel^s osa Ihmiskunnasta — osal-llstamaan
'oman edostoslaltoksensa
VaaleiUn.
edelleen laajentaa yli maan, palkal­listen
Itansan kongressien ja Yleiskli-nalaisen
Kansankongressin kautta."
Päätöslauselmassa edelleen kehoite-taan
kaikkia kiinalaisia, kotimaassa
ja merien takana olevia, rakentamaan
entistä voimakkaampi ja lujempi de­mokraattinen,
yhteisrintama Kiinan
tulevaisuuden takaamiseksi.
K A K S I S Y Y TX
Minkä vtähden kaikicl tämä vihaT
kaikki täniä. pelko, kalkki nämä lait-,
tomat toimenpiteet .
Syitä oh kahta lajia — tekosyyt
hallituksen fasistisiin tohuenpltei-s
i in ja todelliset syyt, joiden pitäisi
olla varoitusmerkkinä kaikille työ
Iäisille.
Tekosyy on Ranskan ammattijär­jestön
ja samalla sen pääsihteerin
taistelu vihattua Vietnamin siirto­maasotaa,
vastaan ja kansojen oikeu­den
puolesta itse ratkaista omat asi­ansa.
Tämä taistelu, jota Ranskan
ammattijärjestö heUittämättä käy
rauhan puolesta, on kansainvälisen
työväenliikkeen, parhaiden • perintei­den
arvoinen^
Tämä toimhinan lisäksi, joka on
ammattijärjestölle kunniaksi. Alain
Le Leapia on syytetty vain lehtiar­tikkeleista
ja järjestön virallisista
kirjeistä, miisä merkitsee sitä, että
hyöklcäys on suimnattu koko am­mattijärjestöä
vastaan. Lisäksi hän
kaikessa siinä toiminnassa, jota- hän
järjestönsä nimissä oii harjoittanut,
on esiintynyt avoimesti ammattiyh­distysliikkeen
oikeuksien ja mieli­pidevapauden
puitteissa. "Yritys sa­laa
heikentää icansakunnan moraa­l
i a " , jcsta hallitus puhuu, o n vahi
petkutusta. Jos on esiintynyt yrityto-
TOTUUS O N SE,
että Ranskan j a koko maailman työ-väenlupkan
taistelu rauhan ja pa.
rempien elinehtojen- puolesta on es­teenä
sodanlietsojien valmisteluille.
Siksi l i e haituvat I^ansban ammatti-järjestön
pääsiht:eerin ja IMAL:D
erään" varapuheenjohtajan vangit,
semalla vaientaa työtätekevän luo-ican.
Totuus.on se. että Ranskan hal­litus,
noudattaakseen Amerikan oi*'
keistolaisten ammättiyhdlstysjohta-
Jien mieltä, vainoaa sitä. jolla on par*
haat mahdollisuudet edistää Ram-kan
j a maailman työtätekevien-Uit-tyrnistä
yhteen. Mutta Ranskan hal­litus
menee vielä pitemälle. Se hyöi-kää
jopa ammattlyhdistysliikkeea
oikeuksien käyttämistä vastaan. Sf'
on yritys joLsa rajoittaa lakko-oikeuu
ta j a mahdollisesti kieltää se koko-^
naan. Sen tähden sanookin Alain 1*
Leap Itse aivan oikein: "Työlai$im
on täysi .oikeus jättää työ, joka tdi
heidän omantuntonsa tai heidän t^-'
loudellisten etujensa vastaista. Bei-dän
johtajiensa oikeus ja veivoUisuui
on selvittää heille kaikki kysymyjc-set,:
osoittaa syyt heidän köyhyyten­sä
j a ne toimenpiteet, joihin työ­väenluokan
täytyy ryhtyä näitä syi-"
tä vastaan. Tämän oilceuden kieltä­minen
on hyök*Icäys lakko-oikeutta
vastaan."" Tämän yrittävät Ranskan
IJjällitus A ja-1. sen - ameriltkalaiset toi­meksiantajat
tehdä.
' E i ole;.mitään epäilystä siitä, että
tämä julma salahanke Ranskan työ­väenluokilla
vastaan, sen oikeuksia
Ja järjestöjä vastaan on koe. joka, jos
se luonnistaa hyvin, ulotetaan myös
muihin. Päämääränä on kukistaa
kaikkien maiden työtätekevät heidän
taistelussaan parempien elinehtojen
j a rauhan puolesta. Tänään ovat keko
maaliman työläiset lujemmin kuin
koskaan yhtsmeet siihen taisteluun,
jota eräs heidän puolustajansa Ja
ystävänsä, mies jolla on paikkansa
jokaisen työläisen eydämessä. MAL:n
varapuheenjohtaja, * lannistumatta
käy vankilan ristikkojen takana.
Heidän mahtava äänensä pystyy
aukaisemaan vanlcilan' portit. " Se
riippuu heistä. He tulevat vastaa­m
a a n , siihen vetoomulcseen, jonka
"Alain Le Leap on lähettänyt heille
läpi muurien, vaimonsa äänellä:
- "Rakkaat veljet j a ystävät!
Teidän" rolikaisevat ja ' veljelliset
tervehdyksenne ja kirjeenne j a tei­dän
päättäväinen tohnmtanne ovat
syvästi Uikuttaneet miestäni ja mi-
^^a- (Jatkuu 3. sivulla)
.-Mine-Mi" u i
tokunta valmii
esitetään M t o
|||L=ten osastojen
..jtosehdotuksisl
!uen piirin joht
a»ult sanoi, et
hyväksytään,
^vaa Canada
3 rajoiuamist
•n oikeuksien ]
iutotyölaisten 1
,at jyrkästi ki<
•dotuksen suh1
vana JUlL'aist
on (UAW —
»enkannat-tajasj
Joe Kennyn i
,jnj;si lakiehd
372. iHän san(
,ä senaaun .to
een "muutama
at kohdat o
ja. etta j uu
KII"
Parhain ki
Ihakerayksist
kohteliaisuui
muistivat HIJ
ni aikana.
K i i t o l l ii
I REINO P
KIRJALL
m u :
luiamainitt
hinnat o:
PÄIVÄN PAKINA
Muistelun valtikka Neuvostoliitolle
että ainoa ulospääsytie on se, että lopetetaan ampuminen ja tehdään
kunniallinen ja Qikeudenmukainen rauha, mikä edellyttää sitä, että
jätetään Korea korealaisille. Meidän käsityksemme tästä asiasta ei
ole rahtuakaan muuttunut. Korean sota pitäisi lopettaa, kuten ken­raali
Eisenhower lupasi Yhdysvaltain presidentin vaalien edellä- Ja
Korean sota voidaan lopettaa vain siten, että lopetetaan ampuminen
ja ryhdytään asianmukaisella — kansainvälisten lakien ja sopimusten,
määrittelemällä tavalla neuyottelemaan <vielä kiistanalaisena olevast^
viimeisestä pulmakysymyksestä, nimittäin sotavankien vaihtamisesta.
Hehnlkuim 14-^15 pnä suoritettiin
Helsingin O^mpiastadlonilla pika­luistelun
maailmknmestaruustcUpai-lut.
•
Ifämä Helsingin M M kilpailut oli­vat
siinä suhteessa erikoiset, että nyt
nähtiin ensunmäisen kenran neuvos-toluistelljat
ottamassa mltt|i^ muista
maailman luisteluvalioista. samalla
kUparadalla j a samtoia kerralla..
TrailaiSta {yhteenottoa o l i odotettu
jännityksellä, sillä oltiinhan lyoitta-
-Jlen ennusteluissa iinomattavgstl eri
mieltä. '
iNeuyostoliitosta jraatlin Jo vuosi sit­ten
Ja samoin kuluvan UlpiaUiikäuden
aikana tietoja siltä, kudnka maan p i -
kaklltäjät ovat Alma Atassa, kuului­salla
kristalUjäällä. rikkoneet maaU-manennätyksiä
Ja muHIaUn radoilla
saavuttaneet huippuaikoja.
(Mutta varsinkin "amerlkkalaismie-linen"
porvarillinen mp^titxia el so-vinnoll|
t usko, että Neuvostoliitossa
voisi mitään s d l a l s ^ tapaihtua..
•Niinpä näille tiedonannoille k u -
vt^nnolUse^U sanoen nostettiin olka­päitä
Ja hymähdettiin; — ".venäläisten
haamuaikoja".
'Jotkut asiallisemmat sanoivat^ et­tä
venäläiset mahdollisesti Alma A -
tan fhanteeUisissa olosuhteissa Ja e-xinomaiselia
Jä^dlä^py^jrvät tekemä|n
hirmutuloksia.'[ mutta kokpnaan toi­nen
asia on s^. Josko he kyf^nevät
t ^ v e r t ^ l s e e n kamepailuim samalla
radalla Ja samoissa kilpailuissa läiä-tisten
kisakaverien kanssa.
K u n Neuvostoliiton tyttäret vuosi
sitten Suomessa pidetyissä naisten
pikaluistelun maailmaneme^taruus-kllpailulssa
osoittautuivat ylivoimai­siksi,
n i i n myönnettiin, että kyllä siel­lä
naislulsteUjat, kuten yleensäkin
naisurheilijat, ovat kärjessä, mutta
asla miesten suhteen on sentään toi-r
"nen.
Juu. nlöi taottiin ja niin sanot­t
i in j a hyvä olikin Ji;elmikuun 14 päir
•vään asti lämmitellä sellaisessa us­kossa.
,. . : r . . :
Vielä senkin jälkeen, kun Ruotsin
luistelumaajoukkue kärsi "verilöylyn',
kuten itse tappiotaan nimittivät,
Moskovassa suoritetussa luistelimiaa-ottelussa.
luotettiin eräissä piireissä
lujasti hollantilaisten ja norjalaisten
voittoon.
Varsuikin hollantilaiset antoivatkin
tähän hyvää a hetta, sillä Davosissa­han
he p a r i viikkoa aikaisemmin te­kivät
loistavia aikoja ja osoittivat
olevansa todella vaarallisessa isku­kunnossa.
N i in he olivatkin, mutta siltäkin
huolimatta neuvostoliittolaiset luiste-
^jat pystyivät sieppaamaan kaksi en­simmäistä
tilaa ja voittamaan kaik­ki
matkat, lukuunottamatta 500 met­riä.
Jonka yllättäen voitti Suomen
TöL:n nuori Toivo Salonen. .
Jos mi-kU];)aUui^ ky­symykseen
myöskin eri matkojen
mestaruus, niin kaiken todennäköi­syyden
mukaan Neuvostoliittolaiset
olisivat silloin ottaneet nimiinsä
myöskin 600 metrin mestaruuden.
•Maailmanmestaruusluistelussa tu­lee
kuitenkin kysymykseen ivain kaik­kien
neljän matkan (500 — 1,500 —
S.COa ja ICOOO m) yhteistulos ja siksi
h euvostoliitoh joukkue jätti Helsin­gissä
suoritettujen karshitojen tulok­sena
Icatsomoon nopeimman miehen­sä
Juri Serge jevin," joka on päässyt
500 metrillä sellaiseen ihmealkaan
ku!n 40,9, ja monta kertaa rikkonut
virallisen maailmanennätyksen 41,8,
joka on norjai^istti Engnestangenin
nimissä.
Kunnia Toivo SaloseUe kuitenkin,
hän voltti jä voittikin uudella Suomen
ennätysajalla -43,1. joten Claes Thun-bergin
Suomen ennätys 43.9 slh-tyl
muistojen Joukkoon.
Nyt pidettyjen Helsingin kilpailu­jen
jälkeen ei tuskin kenellekään Jää
arvailemista, minkä maan luisteUJat
tällä hetkellä ovat-todella kärjessä.
Mukana o l i kaikki tämän hetken
maaliman valiot.
Siellä nähtiin Hollannhi kuiilut
Kees Broekman, van der Voord Ja
Hulskes. Norjan Haugli ja M a r t i n ­ien,
Ruotsin ylpeys Komel PaJor Jä
kaikki muut. Lisäksi suomalaiset.
Joista Parkktaen sijoittautui kahderi-neksitoista.
Mukaiia olivat myös Itävallan.
Sveitsin ja muiden maiden paihaat.
Ainoa kuka puuttui. oU viime 'vuo­den
parhain Norjan Hjalmar A n ­dersen,
joka on lopettanut kilpaile­misen.
• '
Mitan ottamisessa siis ei puuttimut
tämän hetken mestar.lui^telljoista
ketään. , , •
Ruotsalaiset. Jotka Moskovassa, suo-riteussa
maaottelussa ' tutustiilvat
Neuvostoliiton luisteUjoihin. ennuste­livat
voittajaksi Boris Shilkovia, joka
kotänaassaan on useimmin suoritutu*
nut voittajana.
Shilkov voittikhx 1,500 metriä ja si­joittautui
toiseksi 500 metrillä, mutta
hävisi yhtei^Isteillä mäanmlehelleen
2l^vuotlaaile Oleg Gontsiiarenkolle.
joka voitti 10,(«)0 j a 5.000 metriä, si­joittautui
toiseksi 1.500 metrillä Ja
viidenneksi 5M metrillä.
' Hollannin kuulun van der Voortin
oli jäätävä kolmanneksi erikoismat-toUaan
1,500 metrillä j a toiseksi 5.0Ö0
metrillä. Kees Broekman puolestaan
jouti^ tunnustsunaan Gontäia
voittajakseen ip.cpa metrin Jännittä-vöJSSärldlpaUussa;.'
K u i i arpa Järjesti vielä niin, että
Hollannin paras van der Voort ja
Neuvostoliiton Gontsharenko luis^-
Uvat paritm, el edes olosuhteiden
pientä va£htelua voinut löytää syyksi
netiyostolulstelijaln voittoon.
Suonal-SeTiran urheilukhrjolttaja
Topii HalonW kuitenkin "tohduttaar
hiukan sillä, että höllantliaiset "oli­sivat
pystyneet taistelemaan ehkä
voitokkaastikin kultaista Ja kunniasta
elleivät olisi luisteUeet itseään kuitik­si
öitUn talvea".
Lohdutus se on pienikin lohdutus.
Joka tapauksessa iNeuyostolliton
luhrteUjat osoittivat, että Neuvosto­liitto.
- sosialismin i^inmaä, on siir­tynyt
johtoon pikaluistelussa samoin
kuin monilla.muillakin urheilun aloil­la,
kuten elämän kalkilla aloilla.
Yhdymme Ilolla NeuvostoLiton luis-telujoukkueen
Johtajan Helsingin k i l -
jpaUuJen päättäjäisissä esittämään
kcholtukseen; ' . . '
•itoUa CTi' maljlen »jijtävyydellc.
mfilja koko maailman rauhalle!" -r-'
{Kiirehtikää os
I suutta nyt, k i
! hyviä kirjoja p
LICE LYTTKE
SUURTEOS
iUudet Täh<
ja n osa — S
Tavallinen hinta
Iklennusmyyntihl
ÖINEN SUURI
Sateet
ja Ilosa — K i r
Sivu yht
'avallinen hinta
lennusmyyntlhl
IISTORIALLINl
Suomen I
525.,
avallinen hinta
lennusmyyntihi
UPRO JÄÄSl
I l o i s i a
ravallinen hinta
^'yt puolella hini
STEPHEN LEAC
Aurinkoisi
Pienestä K
jTaTallinen hinta
INyt puolella h i ni
I Volokolams
I 406
(Tavallinen hinta
JNyt puolella hint
j"Volokolamskin \
Ivanomainen sota
vaus ihmisistä,, J
jkijaan syvästi jj
I PENTTI HAANI
Isännät j
Va
180
I Tavallinen hints
pyt puolella hini
I HAKAN M0RNI
Kullattu
, 384
ITaTallinen hinta
I Alennusmyyntihi
I RICHARD HAIJ
Ruhtinaal
RomantiU
• ^ 315
TavalUnen hinta
Aleuiusmyyntihl
Alennusmyyntikl
lenää mitään asi
Lähettäkää Ulau
Vapaus F
COMPANl
P.O. Box 69,
Kulkuri.
K'