Vapaus, February 24, 1953

              ' • i"'"'''^' 'i''"' '-i'!^': ;-,ni
•Ppiaai
niuren Yhdysvaltain J
J merkitty kaikkien ^
eri- ja Ientotukli«jLSl
'mJaUisen sodaaiäj^i^i
:ist<h'arikot ja sotnSl
n voi päästä kajttS
lönlentolinjoja. I
tan Usäkfii yhtiö täld
Wa käsittävän InettZ?
virastoista .ja .sotaj
äista Lännen 13^3^
MTvikelelitailijome' ^
että lie voivat i n , y^
saoraan omien
' näille "'sotilaallisille 3
pita sijaitsee kaikkia^
njaverkoston varreUa." 1
a parempaa: oUessaij
alleltirjoittamaan
myynt:sop:muksiaan'j
. voifvat, kun niatL_
'Air I4nes"in linjollia>
iellissstä mukavuudestaj
istä kaltevista nojt
lisistä aterioista...
vejä, paistettuja
•kullisia pikkuaar
iän ei ole mitään"
i. jotka voisivat oUa 1
iutenttisia kuin aseti
ä. *mten rakettia
syy ^ eräs "Alleghenyi
i> Corporation in
meneteltävä aivojeni
projektulin, jotta se;^
e sen pitää mennä jaa
räjähtää?" Ja ilmoitial
lellä: 'Sellaisten
seksi on käytettävä i
tarvitaan erikoist
Oisiä magneettisia
me olemme tuottaneetJ
ja joiden su_
i me nykyään olemniji
ävyyn julkaisee
»poration • seuraaWjj
Litun ilmoituksen:
kuin Fairchildin
Jettavat salikogene
lerliiniin, kuorma-a
tai hyvin harjoitettmJ
pukkeja Koreaan, nti
Imiit, halukkaat ja
Iljettämään kaikkia)
Corpcration 'in tut!
osasto tiedoittaa
rissa korkeuksissa
lcala:sten pommittajii
loneiden jaahdyttäjäsl
;kimuksen erjko:saia,|
ilman suutin kokema
l Aircraft Corpon
"U.S. Navyn llahdnlli
Jatkuu 5. siin
& Pickefk
• • • •. • ^ csla ja kilnteimistöji 1
stölamoja ja bondejl|
N. .sTimmins, (
Puheito,ii2
ii STEAM BATH8
tWidmer: Street
ronto, Ontario
MIEHET:
aä ja torstaina 3-13 ij
1-12 i.p.
1 l.p.-2 a.p.
a 8 a.p.-l Lp. .
NAISET:
aa ja torstaina 3-121
ja lauantaina 1-UI
l E I lN EL. 2571
iLvbennetty selostus alatee^tffeko Byl^ovin
llqennosta Helsingin yliopistosi v.' 1952
p a v l o v i n niroeUe omistetun fyslo-torisen
instituotln jobtaja. akatee-
-njtko Bykov oU Suomessa viime
jBoden lopulla vieraiUeen YOKS-
^ t n u s k n n n a n joHtaja. Hän piti
suomessa ollessaan luennon Helsln-l
i n y l i o p i s t o n suuressa luentosalis­sa,
selostaen korkeampaa henuo-t
o i m i n t a a koskevia nusla tutki-muksla.
j a niiden tuloksia. Scuta^T
va on lyhennetty lirökan^an Sa­nomain
julkaisema selostus hänen
luennostaan.
IpAVLOVIX OPETUSTEN
fpOHJALTA
Akatee-mikko Bykov selosti ensin
[lyhyesti Pavlovin käänteentekevää
Wintöä ns. ehdollisista reflekseis-bä
Tämän keksinnön avulla tuli en-
Isinunäisen kerran luonnontieteen
iiistoriaisa mahdolliseksi ehdotto-tietsellisesti
tutkia eläin- ja
Qiselimiston ; käyttäytymistä suhr
Jteessa ympäristöön. iPavlovin oppi
|bi tieteen ympäristön vaikutukses­ta
eläimiin Ja ihmisiin. Se' avasi
uusia näköaloja elollisen luonnon
tutkimiselle ja muuttamiselle sekä
avasi ihmiselle tien oman Itsensä
tuntemiseen. Täten Pavlovin ope­tuksilla
el ole merkitystä ainoas­taan
fysiologiassa, vaan myöskin
biologiassa, .lääketieteessä, kasva­tusopissa,
filosofiassa'. .ylimaataan
nykyajan koko edistyksellisessä
fculttuiurissa.
Pavlovin nerokas työ, luennoitsi­ja
jatkoi, saavutti huippunsa sosia­listisen
rakennustyön kaudella." Toi­saalta
on timnettua, että kapltalis^
tinen maailma vielä nykyäänkin-käy
taistelua Pavlovin opetusten
oleellisimpia kohtia, niiden johdon­mukaista
materialistista .perustaa
vastaan sekä tileltäytyy näkemästä
ja tunnustamasta niiden yhteyttä
elävään .elamääp. Tämä kapitalisti­sen
maailman kamppailu Pavlovin
oppeja vastaan liittyy välittömästi
imperialismin ja sodan leirin 4aiB-teluun
demokratian ja rauhan.lei-
Meksiko ei iiipyuta
kiinalaista Jsohf^la
Mexico CHjr. — ZJii^tpvaition tuoma,
rl kieltäytyi viinic Iat;ai|^ina iMQvut-tomasta
kii^ala]fita kenraali P. T.
Mowta, jota Cljiaag^Kai-sbekin hal­litus
on vaatinut käsiinsä syyttä­nyt
hät^tä ^$5,000,090 kavaltamisesta.
Tiiomari Antonio Bemandez Vera
s^noi. i^ttä ei ole ipinliäänlalsia' todls-tuksi^
sut^, että j^enraali Mow olisi
vienytn^oja. mi^tta hän joutMnut
poUittisen vehkeilyn uhriksi^
riä vastaan. Pavlovin testamentti­na
kaikkien maiden oppineilie Ja
koko ihmiskuxmalte ovat hänen sa-
_i^ansa vuQde^tä 1935: ."... spta on
Qlcmukselt^^n elämän vaikeuksien
petomainen ratkaisutapa, Jo|ca' on
kelvoton ihmisälylle aärettömine
voimavaroineen".
H^oios^ VXLITT;UÄN
MIsfoN JA ULl^OMAAfLMAN
Ampui vahiiigossa
sisarensa
New Liskeaid^ <^ Viime 6un|M|ntai-na
kuoU täällä sairaalassa 22-vuotias
Svelyn Bennett kaulaansa saamasta
ampiunahaa vasta.
Ampymisopnettomuus . tapahtui
Keams tovnshipissa. Onnettomuu­den
uhrin 10-vuotias veU Cliarjes oU
ladannut.22. kaUherin pienoiskiväärin;
joka vahingossa' lauke^ edellä kcrro^
tulla seurauksella.
• Leo Tolstoin '
YLÖSNOUSEMUS
ROMAANI— 517 sivua — Hinta $q.09
Leo Tolstoin vanhuudenkauden mahtava romaani "Ylösnousemus",
Joka ilmestyt v. 1899, on kertomus ISOO-luvim Venäjästä Ja sen
kansasta. Kirjailija on siinä asettanut vastakkain kaksi tekijää,
ulkonaisen oikeuden saneleman lain ja Jokaisen ihmisen sisimmässä
piilevän oikeudentunnon. ITämä voimat yhdistyvät Nehljudovissa,
ylimyksessä, joka joutvu oikeuden istupnossa vastakkain Katjusan
kanssa. Katjusa on orpo, Nehljudovin tädin kasvatti, ja nuoruu­dessaan
Nehljudov on vietellyt hänet Ja siten saattanut tielle. Joka
on johtanut siveelliseen perikatoon. - ^- :
Nehljudovin pitäisi nyt osallistua Katjusan tuomitsemiseen, mutta
hänen sisimpänsä noiisee vastarintaan. Hänen omantuntonsa he­rääminen
on niin voimakas Ja kertakaikkinen, että se vaatii lopul­lista
tilmtekoa ja sovitusta.
S U U R E N K E R T O J A N M E S T A R I T E OS
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHINQ COMPANY LJMITED
Box 69 e Sudbury, Ontario
Ä Ä N I L E V Y J E N KUNINGAS
lVesa,B.
Solicitor, Not
MAIIÄINEN
GE. 3392
ortli Ave., Tor
S Drug Co.
KAUPPAA— J
irle Ontai?
ictbr Radioita
I-lääkkeitä
B varasto lääkkeili 1
luksei täytetään
loleUisesti.
TALON
SA ASIOISSA
im JÄSEN
Toronto 12, Ont
^TIVE
IMITED
PORCOPINE
UGHT
- 4
"Tarkoin valittu ohjelmisto, ja paras/teknillinen taso ovat ne peri­aatteet,
jotka määräävät LEIJONA-levytykset. Jokainen sävellys
ja sovitus samoin kuin orkesterien kokoonpano tutkitaan tarkoin. Ja
laulajat sekä Instrumenttisolistit kuuluvat Suomen tämän hetken
validluokksian. Äähii^,'matrisohiti Ja levyjen piulstus ovat Jatku^r
vasti tarkkailun alaisina. *rämän takia sbivatkhj LEUONA-levyt
kauneinunin ja kauimmin."--Rls-Ko OY. *
UUDET I.EIJONA-I.EVYT
OVAT SAAPUNEET
Nyt ilmpijfcamme Canadan suöinalai?aie Mnileyy-jen
ystäville, etta liikkeemme on saanut suuren
lähetyksen LEIJONA-levyjä.
T-5040 OlC kanssasi onnellinen, valssi, Eero V ^
Vanha kotini, Xox-rtrot, Eero Väre
T-5035 Kevätlempea, valnd. Leijona orkesteri
Sen lalne^e lanlan, tanso. Leijona orkesteri
T-504 TivoIilamppnJai alla, valssi, Eero Väte
Mennjrt päivä, tw^, Eero Väre
T-5052 Hämär^rvä kaupunki, slow-f<n, Eero /^re
Knutanfella kahden, >low;fox, Metrp-tgtöt
T-508 AnringonnnisiiJa,valBsi, Eero Väre Ja Metro-tytöt
Suzy, pieni neekieri^tö, foz-trot, Metro-^töt
T-5025 Sun lempeesi luotin, valsai, Sinikka Tnntnrl
Pienet tIUidet loistaa, Bl(m-foi^ SinU^
T.5054 Haaveilua, slow-foz, Eero Väre
Hiljaa knlkM tai^väIssI,E^
T-5047 Tanssi kanssani, rumba, Maire Ojanen
Holppa hei, /Hhertkkalalnen poBjJat, Maire Ojanen .
T.504i Pessimistin Jenkka. Eero Väre '
Tuollaiset Bhildlmät, valssi, Eero Vire
T-5018 Kevään perhonen, valssi, harmonikka Toivo Manninen
Hyvästi Aiyentlna, tango, harmonlkto Toivo Manninen
T-5019 Muistathan metsälammen, valasi, Eero Vän ^
. Kun konlai fattfon, Eero Väre
T-509 Kadun aurinkoisdla puolena, Foz-trot, Eero Vare
Ktratamolita Anlangpna, valssi, Teppo B a l ^
LÄHETÄMME LEVYJÄ KAIKKIALLE CANADASSA
HINTA $1^5 KPL.
(Ostajan maksettava lähetyskulut)
PosUtllausten tulee käsittää vähintäin koUne lev3^
•nLATKAA OSOITTEELLA: '
VAPAUS PUBLiSHINO CO. LTD. i
Leijona-levyjen vähittäis- ja tukkumyyjä Canadassa
100 Elm SL West — P. O. Bo>x 69 ~ Sudbury. P^larlo •
VÄLttLÄ
Kuten edeltäjänsä Setshenov
myös Pavlov ymmärsi, että elimis­tön
koko toiminta on - riippuvainen
ympäristön vailjjtuksesta. Pavloy
•tutki väsymättä elimistön yhtettä
ympäristöön, yhteyttä, .joka toteu­tuu
hermoston avulla. Jo tutkies­saan
verenkiertokoneistoa Pavlov
tuli vakuuttuneeksi hermoston ^joh­tavasta
osuudesta kaikissa ruumiil­lisissa
prosesseissa. Kaikkein : peru^^
teellisimmin hän osoitti tämän
ruuansulatusta koskevissa tutkimuk-
•sissaan.
Pavlovin tutkimukset ruuansula­tuksen
fysiologian alalla ovat sel­vittäneet
bysymyksen henkisen elä­män
aineellisena perustana olevien
aivoj en reflekseistä.' Sylkirauhanen,
jota Pavlov tutki 1900-luvun alus­sa,
muodostui avaimeksi merkittä­viin
keksintöihin. Joiden avulla on
voitu tunkeutua keskushermo&tori
•toiminnan ytimeen. Pavlov osoitti
täsmällisiUä kokeilla, että syljen
erittymistä ei aiheuta ainoastaan
eläimen ruokkiminen, vaan jo pelk­kä
ruuan näkeminen tai sen hais­taminen'
tai sellaisen henkilön nä-
L».jminen, joka tavalliset! suorittaa
ruokkimisen. Tällaiset tosiasiat, jot­ka
kansa jo ennestään oli piikenut
sananlaskujen muotoon — kuten e-simerkiksi:
"Vesi herahti«kielelle" —
tulivat lähtökohdaksi nykyaikaisen
biologian tärkeimmälle keksinnölle,
materialistiselle opille ehdollisista re­flekseistä.
Tämä. oppi antoi murs-liuavan
iskun niiden i4ealististen
psykologien katsantokaxmqiUe, jotka
Itasittellvät eläimen käyttäytymistä
subjektiivisesti ja yrittivät löytää
"Sielusta" selvityksen sen käyttäyty-r
miseen. .v
VTvn^ÄEiSTöN 'MÄS^ •'
VAIKUTUS
Lääketieteessä ja psykologiassa sa­toja
vuosia vallinnut käsitys konsti-tutiosta
eli rakenteesta ja luontees­ta
lahti joko elimistön rakenteen u l ­konaisista
ominaisuuksista tai Ih­misen
yleisestä reaktiosta erilaisiin
•vaikutuksiin- .Buäniääräiset ja useim­miten
idealistiset käsitykset eivät an­taneet
mahdollisuutta arvioida eri
ihmisten erilaista, yksilöllistä rea­gointia
samoihin ärsyjckeisiin. Pav­lovin
oppi ioi tällaisen mahdollisuu­den.
Sen tärkein köftta on se, että
tyypin moudostuminen riippuu pää­asiallisesti
ulkoisista olosuhteista.
Tyypin ominaisuudet muuttuvat olo­suhteiden
mukaan. Vieläpä on niin,
että määrätyissä vakiintuneissa olo­suhteissa
nniuttuneesta hermostotj^-
pistä tulee perinnöllinen. Tämä Pav­lovin
oppi ensinnäkin kumoaa vir­heellisen
weissmanilaisen t^rian, j?-
ka ei näe ulkoisten olosuhteiden vai-kutnsta,
ja lisäksi se yhdessä Mit-shurinin
opin kanssa avaa tien eläin-organisinln
määrätietoiseen muut­tamiseen
ihmisen tarkoitusperien
mukaisesti.
Luennoitsijan toteamus, että tut­kimuksissa
on osoitettu ehdollisten
refleksien saattavan periytyä, oli
omiaan valaisemaan kuulijakunnal­le
kysymystä ns. vaistojen olemuk­sesta.
. •
AIVÖkUOEI JOHTAA
Oppiin ehdollisista reflekseistä
keskittivät kails^i fysiologian alat,
sillä, kuten Pavlov totesi, aivot hal­litsevat
kaikkia ruumiissa tapahtu­via
prosessej*. Nojaten Pavlovin
oppiin €hdoliisIst4^^ reflekseistä hänen
oppilaansa ryhtyivät v. .1926 tutM-maan
aivojen ja sisäelinten yhteyt­tä
ja keskinäistä vuorovaikutusta.
Munuaisia, pernaa ym. koskevilla
laajoilla tutkimukslllaah he osoitti­vat
tällaisen yhteyden ja vuorovai­kutuksen
olemassaolon. Voidaan sa­noa,
että he perehtyivät lähes kaik­kien
sisäelinten toimintaan tutkies­saan
hiiden riippuvaisuutta aivokuo­resta.
He. päätyivät vakaumukseen,
että aivokuoren kautta voidaan vai-
I.uttaa kalkkiin sisäelimiin. Levossa
oleva elin voidaan saada tpiniimaan
tai sen normaalia toimintaa voidaan
muuttaa — tehostaa tai jarruttaa ai­na
täydelliseen pysähtymiseen saak-kaJ
•.•
EBÄITX JOHTOPAATOKSIA
Tutkimusten tulokset muuttivat
aikaisempia käsityksiä sekä pcrus-alneenralhdosta
että toiminnallises­ta
aineenvaihdosta. Laajat kokeet
osoittivat, että aivokuori vaikuttaa
perusaineenvaihtoon. Osoittautui,
että ihmisen peraisainecnvaihto työ­oloissa
— esim, tehdassalissa Ja sen
melussa — on toisenlainen kuin koti­oloissa
tai vaikkapa samassa tehdas-sallssa
tehtaan lejK>i>äivänä. Toi­minnallinen
aineen vaihto puolestaan
on riippuvainen erilaisista ärsyk­keistä,
JotLu Uitfyvät ympäristöön,
kuten työpaikan ulkonäkö, signaalit
ja muut äänet ym.
Tutkhnuksista ;päädyttiin* yleiseen
anäärltelmäah. että ruumiin: kaikki
elimet ovat aivojen alaiset. Tämä
•koskee myös sydämen toimintaa.
Oli voitu Itävalta, että esim. veren­paineen
kohoaminen Ja vatsahaavat
olivat tulleet yleisemmiksi': sellaisten
ihmisten keskuudessa, Jotka sotavuo­sina
olivat Joutimeet kohtamaan pom­mituksia
tai elämään piiritetyissä
kaupungeissa. Eräät fysiologit Jrf
lääkärit rupesivat tällaisista ylivoi-*
makkaista ärsytyksistä aiheuttmeiden
sairauksien hoidossa käyttämään
Niskavuoren uusin vaihe
estymisprosessln aikaansaamista ai­vokuoressa.
Tällainen estymlspro-sessi,
joka. tilapäisesti sulki pois y l i -
ärsytetyn elimen, antoi useissa ta­pauksissa
suotuisan tuloksen. ^
, Oppi ehdollisista reflekseistä oij
avaimut luonnontutkijoille, fysiolo^
geiUe ja biologeille -uusia näköaloja.
•Epäilemättä suuria saavutuksia cn
vielä edessäpäin. '
"ALITAJUNTA" JA TAJUNTA
Kun oli tutkittu aivokuoren vai-,
kutusta sisäelimiin, ryhdyttiin tut­kimaan
vuorostaan sisäelinten vai­kutusta
aivokuoreen. Kysymys.ase­tettiin
seuraavasti: Syntyykö sisä­elimissä
impulsseja/ vaikutuksia, jot­ka
ulottuisivat aivokuoreen asti? On­ko
sisäelimillä erityinen tunnonvä-lltyskoneisto,
joka voisi antaa sig­naaleja
aivokuoreen? Millainen ori
tällaisen • koneiston Ja sen, elinten
luonne?
'Yksityiskohtaisten tutkimusten
jälkeen voitiin sitovasti osoittaa sisä­elinten
"alitajuinen" vaikutus aivo­kuoreen,
ja kudosopllliset tutkimuk­set
vahvistivat tämän fysiologisen
johtopäätöksen Lopputuloksena oli
ns. henkisen toiminnan ja vegetatu-visten
toimintojen välisen kuilun hä­viäminen.
Oli rakennettu silta ih­misruumiin
kalkkien perusprosessien
sekä samalla "alitajunnan" ja tajunö
nan välille.
•Tässä yhteydessä .luennoitsija tor­jui
eräiden läntisten, etupäässä
ameriklulaisten tutkijain nykyään
, siioi^imat .yirh^eJMset, idealistiset kä­sitykset,
joiden mukaan Freudin teo­riat,
us. freudilaisuus, olisi korkein
saavutus psykosomatiikan, hengen ja
ruumiin yhteyden Ja vuorovaikutixk^
sen tutkimisessa. Todellisuudessa
Preudln teoriat ovat vailla •tieteel­listä
arvoa ja johtavat taantumuk­sellisiin
johtopäätöksiin.
KORKEIN TUNNUN'V
Pavlovin opetukset: ovat antaneet
ilunisen käyttöön aivotoimintaa kos­kevat
aineelliset lait tai joka tapaui»-
sessa avanneet tien niiden .perlnpoh-jalseeri
tuntemiseen. '
Pavlov sanoi, että fysiologien on
kyettävä opettamaan, millä tavalla
on parasta syödä, tehdä työtä ja le­vätä.
Neuvostoliiton ylevä tunnus, hen­kisen
ja ruumiillisen työn yhdistä­minen,
nojaa Pavlovin tieteellisiin
.opetuksiin. sNe antavat ihmiskun­nalle
apua taistelussa maailmanrau­han
puolesta.
Hella '^Vuolijoen Niskavuori-sarjan
Jatkuvaa kansansuosiota todlstr lop-^
puunmyyty Entäs nyt. Niskavouri?"-
uutuuden ensiesitys helmik. "11 p. Y -
lioppilastalossa Ja se väiltön hmostus
Joka purkautui tuontuostakin^^keskeh
esityksen Ja kohdistui lopuksi itseen-i
sä kirjailijaan. Edvin Laine, Joka
näytelmän ohjaajana vietti 25-vuotls-:
juhlailtaansa, jakoikln r:tarlllisestl 11-:
lan kunnian ja kiitokset kh-JaiHJan
kanssa, kiunplkin sai teatterin Johto-;
kunnan laakeriseppeleen, kukkia Ja^
lahjoja runsaasti ja-kaikesta saattoi'
päätellä että yhteistyö Niskavuoren
valmistamisessa oli jälleen saanut ai­kaan
teatterlmenestyksen. :
ICun joskus kirjoitekaan tutkielmaa
Vuolijoen Niskayuori-sarjasta, sen
näyttamökelpoisuuden ssf>i löydetään
'varmaan ennenkaikkea elävästä Ja
tutusta miljöökuvauksesta sekä ihar-vlnaisen
luontevasta Ja . iskevästä
näyttämökielestä. Jolla on s e l l t t ^ ä -
tön kyky tarttua' Jiuulijaan. Sen tuo­reus
ei katoa ensi kuulemalta. 'Näqi|l
avut ovat yhtä vaikuttavina uudessa?
kin N-skavucrlrnäytelmässä, jota on
maimttu viimeiseksi, kpska se päättyy
vanhan emännän kuolemaan ja sor
tien mukanaan tqomiln Jyrkkiin
muutoksin pitkän patriarkaalisen
tai oikeammin matriackaalisen -r-kauden
Niskavuoren perintötilan vaj-helssa.
'Mutta Niskavuori el katoa'
kamaraltaan maanluovutuslautakun-nankaan
määräyksiin, siitä on van­haemäntä
pitänyt huolen. Tilaa ei
myyda, vaan sodassa kaatuneen Aar­nen
poika Paavo jää iviljelemään Nlsr
kavuorcn pientilaa, joka on murto-osa
entisestään. Entäs nyt. l^Iiska-vuon?'
ei siis vieläkään lopeta" Nis­kavuoren
tarinaa, se on .vain tuonut
sen nykyaikaamme. Mukaan tulee
nyt myös uusi tekijä, Juhani Niska­vuori,
tilan entisen meijerikön Ja
isäntä-Juhanin avioton poika. Hän
edustaa uutta aikakautta, uutta Ih­mistä,
joka näytelmässä on vanhan^
emännän edustaman vanhoillisuuden
vasemmistolainen vastavoima. rVII-meinen
Niskavuori-näytelmä on aja­tuksiltaan
sarjan radikaalein ja ajan-koMaisin.
Tämä piirre el kantaesityksessä
päässyt oikeuksiinsa, koska ohjaajan
pyrkimyksenä oli taata näytelmän
'menevyys" ja poliittista pöpöähän
me.Uä pelätäärt niin' kauheasti. 'Näy­telmää
lyhennettäessä ja muotoiltaes­sa
'näyttamöhahmoonsa oli jätetty e-pämääräiseksl
paljon tähdellistä Ju­hanin
henkilöllisyydestä, hänen kom­munistista
toimintaansa ja maail­mankatsomustaan
täytyy vain arvail­la,
ja kun hän •viimeisessä näytökses­sä
- ^ l a a 'Niskavuoreen ensimmäisen
rauhanajan hallituksen mlnisterhiä,
el puoluieväi-iä liioin mainita. Pal­jonhan
näyttämöllä tietenkin on lu­pa
jättää yleisön oman havainnon
varaan, mutta entä jos on niitäkin
yksinkertaisia, jotka arvailevat Juha­nin
— maalalslJttolaiseksl ministe­riksi;
Se el olisi aivan krjaljan tar­koituksen
toteuttamista! Monien rep­liikkien
terävä ajankohtaisuus ja kri­tiikki
menetti myös tehoaan helkon-puolelsestl
esitettyinä, ja satiirin o-suus
kärsi .tunneseikkojen korostami­sesta
ja yleisöönmenevästä 'pehmen­tämisestä".
Näiden moitteiden jälkeen on an­nettava
tunnustus kokonaisesityksen
luontevuudesta. jtUvUstä sanallisesta
cl&VS^iy^destä. osittain myös realistisen
varmasta ihmiskuvauksesta, joka teki
tästäkin ^Niskavuori<.esityk8estä elä­vää
teatteria, joskaan el niin radikaa­lia
kuin olisi odottanut. -Ohjauksen
sUnJan mukaista oU. että Niskavuoren
vanha4.emäntä rElsa Turakainen, ko^
hosi näyttämön 'Voimakeskukseksi,
Edvin {^Laineen tulkitseman Juhanin;
jäädi^ä sivumipaUe;^
vanhaemäntä oU vakuuttava Ja upea;
taloUismaailmankatsomuksen. edjusta-l
ja vei lUlp kova kuin olettaisi mutta
huumorlntajijlnen ^viisaus valloitta-^
vana oseenaan. Varmtasti näytteli-:
jättären rakkain osa! Laine korosti;
Juhanissa rehtiä lämminsydämlsyyttä
Ja oikeudentuntoa, poliittista taiste-
Iljaa hänessä ei ollut. Hiukan, lilan
.lempeältä tuntui myös Aino-Inkeri
Notkoian koruton Ilona ollakseen
•Niskavuoren pitkäaikainen tukipyl­väs.
Niskavuorelaisista Martta Kon­tula
ja Hillevi Lagerstam esittivät
sattuvin piirtein tyttäriä, sensijaan
oli mahdoton käsittää miksi Fi-edri-klstä
oli tehty ukko. kun hdn iältään
oli Juhania nuorempi. Ja Artturi
Laakso sai herkulUseii satiirisesta so-toihallituksem
ministeristä .Kaarlesta,
irti vain hituseii sitä. hiitä kirjailija
oli hänessä nähnjrt. Paljon reheväm-inln
teki Rauni Luoma Itsekkään
Marttansa. Marjatta Kallio oli hert­taisen
raikas Lilli, Kartanon t^yöläisis-tä
sekä Leo Lähteenmäki voutina että
varsinkin <Urho Lahti tomerana Sal­misena,
Alli Häjänen karjakkona Ja
Ida Salmi sisäkkönä tuntuivat aidoil­ta
työntekijöiltä. Väriä esitykseen
antol'/at myös Martta Kinnusen Ui­kuttavan
puuhakas Telefooni-Sandra
Ja Helkki Heinon Plkku-Martti.
Kaikesta päättäen tästäkin Niska-vuorl-
näyteUnästä nähdään ennen
pitkää lynipärl maata yhä uusia pppi-iltoja,
•Niskavuorethan ovat yleisö-näytelmiä.
Toivottavasti "Entäs nyt,
Niskavuori? • sä'lyttää sen värinsä ja
terävyytensä, joka . siihen sisältyy
myös ma4rätbynä ajantllltykscnä. —
M. S. — Vapaa sana, Helsinki.
Tiistaina, helmikuun 24 p. — Tuesday, Feb. 24, 1953
i i i i i
Eino Salmelaisen
''Niskavuori'-esitys
Kdme kuoli kun auto
ajoi puuta vastaan
Kingston. — Lauantaina saivat sur­mansa
Kenneth Cresbee, Francis Wa-ters
ja hänen veljensä Keith viisi
mallia täältä itään kun auto ajoi puu­ta
vastaan.
Poliisit uskovat, että auton ajuri
menetti kontrollinsa kun toinen au­ton
pyörä Joutui pois päällystetyltä
tieltä Ja upposi pehmeään tien sivus­sa
olevaan hiekkaan.
Nainen kuoli
hakaan
Schumacher. — Täällä kuoli 24-
vuoUas mrs. Maria Bernardi lauan-tahia
häkään.
Kun naapurit huomasivat ettei hci-
(dän huoneessaan näkynyt liikettä
lauantaiaamulla, niin he menivät kat­somaan.
Mrs. Bernardi löydettiin
kuolleena vuoteestaan Ja mr. Bernardi
oli tiedottomassa tilassa. Lääkäri ha­vaitsi
kuoleman syyksi häkämyrky-tyksen.
JS
F T R / T P L O O R / E C O N D P L O O R
m s ä o9 moderainen pnolitofstdkerrDksinen '^loniar rakennus, mlasä on knusI huonetta ja kellari Vlkoseinai^
asbesU-iHUret tai laota. Ullcomitat ovat 31' I(r « 25» jr. ensimmäisen lattian pioia-ala on «20 neUjdjalka» ja
toisen kerroksen lattiapinta on 435 neUojalkaa, eU yhteensä 1,225 neUdjalkaa lattiapinta-alaa. (Plirtutukset saa
sopolUnnalLi Central JUortgatge and UovOug Corporationilta.)
"Silta oytNlskavuorf-naytel-män
esityksestä Tampereen Työt
väen Teatterissa kirjoittaa M.
ilelslngtn Vapaa SanaBsa fienraa4
vaa: ^
,PersQOQalUnen Ja uijitta luova oh-;
Jaajantalde on teatterimme .nyky-niip
Jurvlaaista, .ct^ on tullut
tavaksi tehdä pylUInyaeUusmatkojIa
TAn^pprcellc, J o ^ cuno Salmelainen
k^Qlttcl^ Qäytehn^tclfstiä melkein
poikkeuksetta hiukan toisin. kuiii
muut. Hänen teatterinsa ei houkuta
tele vain omalcijanaisuudellaan, vaoin
myös näyttämötulkinnan eheydellä Ja
kokonaisnäkemyksellä, f Joka osolttata^
sitä luovaa uudeatitulklotaa,. Jota il­man
taide Jää verettömäksi Jäljitte.
lyksl. Tältä pohjalta Salmelainen oh
tuoreeseen Ja elävään näyttämötul-klntaan
pyrkiessään, usein . käsitellyt
varsin vapaasti kirjailijan tekstiä Ja
se on hänelle sallittu: Eihän ole ky­symys
orjallisesta sanasta, vaan näyt­tämön
välittämästä kokonaiskuvasta;
Tietty uteliaisuus veti arvostelijoita
myös uuden Niskavuori-näytelmän
tamperelaiseen esitykseen toteamaan;
mitä Salmelainen, oli^ Juhani; Terva­pään
"Entäs nyt, Niskavuori?" teks-tlstä
"tehnyV. Jostunnustaa sen, että
Juiksi näyttämötulklntaa el koskoan
vpl. olla: täysin .samanlaista, eikä nii­den
missään nimessä pidäkään olla, el
ole, aihetta vertailla, päUkaupunkllals-ta
kantaesitystä Ja Tampereen Työ­väen
Teatterin tulkintaa arvostelu-mielessä
tolsibisa. ' Mutta mainion
havaintoesimerkin ne rinnakkain an­tavat
siitä, millaisina variatloina al­kuperäinen
kirjailijan teksti voi muo­toutua
näyttämötaiteeksi. Sinikynä
on mahtava tekijä ohjaajan kädessä,
sen . pyöräytyksillä voi melkeinpä
tehdä uuden näytelmän.
Salmelaisen sinikynä on säilyttänyt
rehellisesti Ja Johdonmukaisesti näy^
telmän alkuperäisen hengen, Johon
antoa leimansa sodanaikainen ilma­piiri,
vuoden 19^3 tappiotunnelmat,
muutamien tyhmänsckalset toiveunel-mat,
useimpien ihmisten rauhan kai­puu.
Jokapäiväisen elämän vaikeudet,
maaseudun kansan tervejärkisyys ja
keskinäinen solidaarisuus. Niskavuo­ren
vanha emäntä on tässä esitykses­sä
se luja Järkäle, omosta moraalia
laistaan itsepintaisesti kiinnipitävä,
Jollaisena hänet tunnetaan Niskavuo­ri-
sarjasta, mutta kartanon tytfväkl
esiintyy myös lujana Ja itsetuntoisena.
Talossa turvapaikan saaneen Juhanin
solldaarisuussuhde työläisiin heidän
asiansa edustaj|ina ti^lee selväksi,
Juhanin henkilöllisyys taistelevana
vasemmistolaisena siirtää painopistet­tä
koko esityksessä teräväeanaisen
äjankritiikln puolelle Ja kirjailijan
keskeinen sanottava. Joka kiertyy so­dan
ja rauhan kysymykseen, pääsee
arkailematta esille, Kokotmlscsityk-sen
hiljainen luontevuus Ja tehosta-mattomuuä
estää kaiken paatoksen Ja
tendenssin, repliikit ovat elävää pu
huttua sanaa, el saarnaa. Tässä
ehcässä, tasaisessa luonnollisuudessa
Ja pakottomuudessa on Salmelaisen
ohjauksen teho Ja voima. Joka tekee
oikeutta kirjailijalle. Sodan harmaa
Ja lamauttavo arkipäivä tuntuu var
laistuskelnoja myöten niin"" painavan
tätä nlskavuorclalsta elämänkuvaa et­tä
se vie siltä osan viehätystä, vieläpä
huumorinkin. Joka kuitenkin on niin
olennaista Tervapään repliikeille Ja
henkilöille. Hymyttömyys Ja vaka­vuus
asuu-Niskavuoren vanhan emänr
nän, Elna Hellmanin lujilla kasvoilla,
aniharvoin pulpahtava nauru kuulos­taa
melkein katkeralta: tottaen, jos­kus
melkein juhlallinen on myös
miehekäs Ja vakuutVava Reino Kalllo-lahden
Juhani, molemmat tampere­laisen
esityksen chelmpiä Ja vohnak-kaimpia
henkilöitä, heidän rinnalleen
voi nostaa myös Liisa Pakarisen ryh­dikkään
Ja lujan Honan Ja Sylvi Sa­losen
mainion luonnetutkielman Teler
fooni-Santran, Jonka iUnestyminen
näyttämölle oli kuin vapauttava ko­hahdus.
Vaikka Salmelaisen ohjaus­työ
el olekaan yksityisten näyttelijä­suoritusten
varassa: kokoxulsesityk- ^
selle ci ollut ejduksi että Mlskavumm^
muusta siivusta vain Eero B^Ine im- 'K
tul kyiUu tukevalta lepIUkkelhinaä. ^ I
Hänkään ei taittunut satiiriin^ nila'
klitoUinen tUaIsu;^s>u|n.oM .oUttt, $
mutta teki kutkuttavan ftiaon':*^'- |
nisterin". , ' '
Niskovuorelaiium elämänkuva te- |
hostui Ja kohosi kohti loj^^ia mmit ' , |
nousuko}»ta oU viimeinen näytös, jaf|-'/' |
ka puhdas monHmentaaliinipa4unMU
Niskavuoren .vgt^n emännap' pei^- ^ |
soona^isuuden ^^rolselta, VajlaidtPS-kelnojen
tolte^Umen käyttö oli Siivet-'
levä: vUmeisenä p|irty| katsojaia fil- 'J)
mään tyhjäksi Jäänyt yaiituuk ein|il\- |
nän.istuin, Joko hohti ^Iolsana1BaIin " |
pimenevää tausi^a V Ö Q ^ . l^siuhiisJL ~ |
toteutettu näkem^ erään pitkän ai- - ^ |
kakauden päättymisestä. . ' . f
palmelaisen Nlskavuorl-phi^us on
Jälleen etsinyt oman ubmuisa, py8y<>,
nyt ^skoUij3ena' ^nan voimalle^' sen
varaan rakcnnetnn kokonaiskuvan
ieheydelleja kypsyydelle, Jo):|i et gied|t
irrallisia tehokeinoja. —< M. S.
Kuoleinan kauppiaat
(Jatkoa 4. sivulta) ;'
• na elnna on, että pystyy to|i]»^
meenpanemaan t«|t9l>an hyök­käyksen
suurella säteellä totmlvU-.
le pommittaJli:a, jotka lähtevät
pitkiä matkoja purjehUviUa emä- \
• laivoilla.,, Amerikka voi olla^kU,-
tolllnen sotibsstratcgellieen beiV
dän,kaukonäköisyydettä^ ja kdi*
kemnkslstoan,' ja kalklöla, nilstjl i
ponnistelujen vuosista, joUa Uma-
; pur^ebdnsteoltlsuuden teknikot o- ,
vät sen hyväksi työskenneUeet."
"Todistuksena maamme. mohdista^V^^
huomauttaa: "Reynolds Aluminium
Corporation', voitte pitää meidän rei
oktloragettiemme pejolttayaa voinma, '
Niinkuin saatoitte odottaakin, ne ovat i
alumiinia, kuten, ovat muuten myös
niitä kuljettavat lentokoneetUn/'
"Aseisiin", VnltcA St^ffs Bteer-in
llmpltus «anop, «'tarvitaan t«f
rästä, vielä keriten terästä, aina tef
rästä.»
Luonnollisesti tärkeä seikka, Jok^
hiljaisuudessa painaa enemmän jkuin
tämä mainosilmoittelu tai kaikki inuu f;
uskottclu sodan «väistämättömvydes^ -
tä on se, että ihmiset eivät tahdo koi- ^
matta „ enempää kuin^ neljättökään
maailmansotaa^. Se,: että :meidän <^
kuuluisat "rakettien rakentojamme^^^y^
rakastavat 'tuhoisia llntujaan"« ei es­tä
normaalisia ihmisolentoja kakatta­masta
yhä enemmän rauhaa, eitvätkä
näiden ilmoitusten kaunQpuhel«im<^
matkaan lauseet saa meitä pitämään
,kuolemaa elämää parempana. -Var-moflti
tulee vä|vä,<>Jolloin kuolc«nan
kaupittelijat katuvat nähneensä niin
paljon vaivaa ; tällalseii •mainoksen
vuoksi, . . .
Huumausaineita
takavarikoitiin
New <yi)rk. — LiittohalUtqksen po­liisit
ovat pidättäneet täällä 3 henki­miä.
Joita syytetään huuqiausalneljden,
kaupan harjbrttömisestä. Poliisien
oniilstui myj^skln takavarikoida juoln
puolen miljopnan do]lariii ai!VOs(a
cocalnla -Ja heroinla. Z
RAHAT VARASTETTIIN
KAPAKAN KATOSTA
Butie;>- Eräästä täi(äläisestä4m-pakasta
vetivät, varkaat paikan acd^k-kaiden
kattoon kiinnlttämät nimL.
kirjoituksillaan varustamot rOjllat,
— Miespolvi sitten vatsg.haavotsta
potevat potilaat pantiin v^häprot^-
scen ruokajärjestykseen. VähiteUen
kuitenkin tultiin havaitsemaan; että
sellaiset potilaat tarvitsevat imoAttU^
tavasti proteinia Ja siksi melkein jo­kaiselle
vatsahaavoja sairastavalle
määrätään nykyään helposti sulavaa
Ithaa. ' f
Tc säästätte $ $ $ $
OSTAMALLA
Turkkihne
N Y T
BRAUNSTEIN'in
helmikuun
hirkismyynnistä!
Kuuluisa Brauii8teln'ln^
vähiilaismaksume&elejmä*
Mi Simpson SL
Fort IVUllam, Ont.
Dial 3-8M1 TEHDASTTJRKKURIT
' Ifoatiijen
neil^^Hm^^nd-sadan
aJstL^
5.S