Vapaus, May 15, 1958

              M:
1 - ^ - - > ^ '^'•mA--Mi^'X\-ir»-m: 'iiri<*4
^
m.
J ^ ^ E I ^ ^ on opettaa sitä haloayille vuoden mi^
> . ' W t t ' t ^ jotka riittäv^ jokapäiväisen Englannin puhumi-
AinoMia: edelfytyk$bi§ lon se, että opis-
. ^ ^ . ^ l l c ^ i m ä ^ lieiusumaani ktiin kinoittaniaankin't^
(Viidtö Vifkko---IdkatfeM irti
uaaessa O
^ i ' : ^ j^^ kirji)if£am^^ läyiftelemään npiil ^ b n e sä
it^v&sätS. ^ ;:S^ ainoastaan hiu-k
a n ~ ^ m ä ^ sisua. v'^^ , •
i^^iliko^
| i l | p t i ^ ^ ; i ^ ^
Jrf « i ^ ^ artikkeleilta,
'^'r ^ tefitiiis ,tarkottu|ffiemsesti varsin
' Vv voimakkaallft tavalla, että päästäi-
^^^iiäfÖiÖtoB^ kuir
etenkin jossain määrin harhaanjohta-
^ i l l ^ ^ ^ d i n e r l i j t ^ v k a ^ ta-
• ^^^^^^ kiiin;se,, öikä a tai
i a merldtse , Icaikissä tapauksissa
i^ltiiittaUÄ öiini j e i l l tai
|^iiiilk''vv\'v "• -^'•'•'^•'-•^
esittää
m' ..^
rf.vJ ;l8^ this tlie rigJ^t way/ ^ Union
iiiäi)»^^^^ räit wei ttt
j i i ^ b n siöiShÖn) Onko tää^pik^
f t^-^ÖÄibft -aäemal^ Kysymi^. Ön
oikeasta tiestä, eikä
JloistS tMfi tahansa. ,
- T B e böy who was here is my son.
fdbe boi huti was bier is mai san).
[ Poika, joka oli tapä, on minun poi-käÄi.;
TäfeS oii 'myöskin kjteymys
' K miSrätystS. tietysti siitä pojasta, ei-
^ ^ Ä i f youi6Uow,
.^Ifaaloiu dhi instraJt^bons givn juu
K-^lläalöu dbi. instroksbons givn^juii
, jliriail5rn). Jos seuraatte annettuja
l i i öbiöta niin teette oppimaan. Kysy-mii
on annetuista, siis määrätyistä
^öb^ista.
%;|.;:"Bfc\White is a captain, an Eng-'
[in inglisbmän) Herra White ori
[ k i ^ t e ^ englantilainen. M.
A Böy wa8 berö yesterday (ä boi
|wa8 bier^ jdrtördöi):
I iriuttän> pp^a oli tS^^, eiläB|^
l i e o b r i ^ i i r j l ^ ^ aI^
^ ^ i , y -
lellä
ion monessa ^ „
^ l i b ^ ^ s ä ^ i j i i^
^^lf^|pa[^;»t^'^
laiia esiite^ i m t ^ ;sä&itdjä
vaan se tebdSän -vabinerin myobiem-m
i t a ; ' ' ' ' • - • ' • ^ ' [ • • ; [
Ö|^tiq»^Ökä^ , p ^ . merkille
$rtildcäieii ^käyttö kaikessa mitä
, l u c r t t e ; Edelleen on tarpeellista
I kutfetjelta: Bditen tämän m a ^
^1 lyisel: l a a v a t artikkelit, varsinkin
f | ^yte^urtiUcä^ oppia,
! ^ JDQUitta moh kuitenkin op-
^ j ^ e e t tykyttävällä t ^
^^Iföljft^ harjoitus on puo-
U a ^ i ^ a . . Ellette voi, keslt^ella
eiiglanriinMelella jonkin t(^^^
kanssa itiin pubukaai yksin,^ käytel-iensitä
vähäistä sanavara^oa ^ ja
taitoa mikä teiUä on. Pitäkää to-veriäniie
korjaamaan mahdolliset
virheet-V , '
ERÄS PIENI PUOMIO
Kuten edellä saatoitte havaita on
englannriikielessä "kahdenlaisia
Poikia" kuten esimerkiksi ruotsin-kiielessäkin.
Ensinnäkin. ^ on poika
yleensä (boy ja monikossa boys)
ja vissin isän, äidin tai'maan poi­kia
(son ja monikossa sähs). Sam^
pitää. myöskin paikkansa tyttöihin
nähden (giirl ja monikossa girls).
Vissin isän,: äidin tai'msum tytöt
ovat tyttäriä (oaugbt^.ja^ ibonikos-sa
daughters.) Siis tähän tapaani
She is my daughter (shii is mai
daatör) Hän on minun tyttäreni.
They are daughters of Finland
<db6i aar daatörs 6v Finland) He
ovat Suomen tyttäriä.,
Mikko is his son (Mikko is his san)
Mikko Oh hän^n poikansa.
VIIKON S)INAT
Viidennen viikon aikaha olisi ope­teltava
en ammattien nimiä, joita
ölifä {äjjonenemniänkin^ kuten ar­vaatte.
- On parasta jättää ne myö­hemmäksi
ja oppia tällä erää kaik-keiq
^rkeiminät
Caripenter - (karpentör) |>uutyo-mic
» • _ •
;<l^bo|^r^itj^ii^
Shoemaker (shuumeikor) suutari
' Tailör (teilör) räätäli, vaatturi.
Painter (peintör) maalari
Electndan liiektrisbiaö) sähkö­mies..''
• ••-
li!PluA^ (plaraör) fputkimles
^i)rinWr) painaja
Ite^cb^ Jt^t^ör^-o^
jEieiaiIer:,(rii{^ i i ^ ^ i i ^ ^ a u f
iH^rchaiit (iriöTtiU^f) KiaUppias
:Doctor.(dtory (
tiasi^r (ia^ •
Judge ( ^ d 2 ) tuomari. i, , t
Cook (kuk) kokki, keittäjä '
Cookee (kukii) kokih' apiitäinen
Lumber worker (lumbör workör)
Lumber vrorker (lambör workör)
Bush worker (bush wiarkÖr) met-sätyöläinen.
mm mm
Hl»
•;«.ir'B.B • • • • 0 • • •.
flÄKEirrAVAN Q E I X N K Ä Y T Ö N P E R U S T E OS
i i»
i i - :
Sivunkoko 7"jtl0"
HINTA sm. $ 8 ^ •
<s p r o f c ^ r i Aanii uusi. pcnisteelUhen "Suomen kielioppi" "
oh flst vuosia kestäneen ty^n^j^ ll&än sa^dca on •
Buoiaiäi yUopisto-opetulcsä^äakin käyttämään E: N. Setälän ^
koolu^ Varten laatimia! dfskiipUivislä esityksiä. Jotka suu-ristä
imaista buollmatäk olat Jö osak^ vanhenttmeet,/niin että laa- •
Jemmin klelenmie erikoisltiehnetta ia rakennetta valaisevia tietoja on ^
Olhit kerättävä monista eri lähteistä. - "
Paitsi korkeammian opetuksen tarpeisUn on prof. Penttilän uusi kieli- •
O^pLaopipeiden kielenoppaiden Ja kohdakkoin kokonaisuudessaan vai- .
Vmlätuvan '^Ifykysuomen sanakhrjan" lisäksi välttämätön apuneuvo Jo- "
kaiseUe Urjalliten työn tekiJäUe. •
. .. Sen selkie&t ja ytimekkäät säännöt sekä oivallinen Ja runsas esi- ^
#^(:^Ajne)^^ johon Jo- ^
•Jv%J| kaihen voti^I^^ selviytymään kielellis- •
Tilatkaa osoitteella: •
•0<:i^Bpk^& yi * SUDBtlIlY.pNTABIO B
#^«''iVi''a • m,äwm • • • . • • • . i a m-m.m
mm
t l 5
julkaisu SISÄLTÖ! ^
: Keväällä 1958
: Varokaa kevättä .
: /Nuorta ja vimhaa piinaa
» iS^en jäljillä V
• Olin Intiassa \
• BallaadT
: Elämän kevät
: Murheen päivä kalvoskylässi
: Kivuton synnytys
: Rakkaalla koUsteuduIIa
S Papin pakinoilla '
: Ci^nlus — opetfaja
: Lepsi Ja e&miUiaapJnen
: Kevätyö
: mepin läksiäiset
rXldlUeni
: (Eräänä kevftftnä
: Sputnik
: Haaveet
: Amerikan Ihmetiafatorit
: Pehkosen mummon lääke . -
: Lampalta-etshnässä '
: EnstmmftiBfen potilas
: Tytärtä kosimassa
: Huumoria
Mr^fSiiiii^ saada paikkakaiitaiine artamkhrttt
i ^ i ^ U S PUBUSHIN6 m U I ).
Jhgoisiavian Kommunistien L i i ­ton
edustajakokouksien kulkua se-iostaneetnntisei
ovat saaneet run-isaasti.
tilaa taantomuslehdistössä.
Tämi Ishhui s U ^ limsivaltp-
|en. j ^ ^ ^ lietsoa
Jngpäkviah i(Oiiuuuiiisteja taiste-
- tji!DUi^miliileia^:m la ennen
muitita NenyostoUitoh koiiunuhis^
t l ^ j^ttolueita: vistaan. > Eräissli
aUti^nssa:oii kimstetta J ^ ^
Vian eräiden JohtoiJiiesten väittä­neen
edustajakokouksessa pltä-niissään
puheissa» etta ^^6ay<räto•
ititoh, kiinan ja muiden soisialls-
, tieten maiden työväenpuolueet
<^uatti^vat Jugodavian sislBsiin
asioihin'* arvostell^saian Jugosla­vian
Kommunistien Liiton ohjel­man
luonnosta monilta kohdiltaan
ellaihanilalseiksi.
Todellisuudessa tässS ei ole ky­symys
toisten maiden sisäisii^ asi­oihin
pnuttmnisesta, vaan molem­minpuolisesta
periaatteellisesta
k^^sknstelnsta. Esimeriksi nsdn
m a i n i tnssa neuvosto^ttolaisen
Kommunist-lebilen kirjoituksessa
korostetaan, että tariu^ttiksena on
tehdä tovediiisia hooiflAiitaksia
n s i^ta periaatteellisia kysymyk­sistä
tmvossa, että jgoslavialaiset
suhtautuisivat nlihih suopeasti.
Mistään paihostnksesta ei ole ky-symj^
muualla kuin porvarillises­sa
propagandassa. Näytteeksii
nenvostoUittblaisen lehden asialli­sesta
keskustelutavasta julkaisem­me
tässä yhden kohdan mainitus­ta
kirjoituksesta, jonka Kommu­nisti
on luvannut julfcdsta koko­naisuudessaan
lähialkohia.
MAAILMAN KAHTIA-JAKAUTUBONEN
JKL:n ohjelmaluonnoksen Vaka­vana
puutteena kansainvälisten suh­teiden
valottamisessa on sellaisen
maailmanhistoriallisen t o s i asian
huomiotta jättäminen kuin maail­man
jakaantuminen kahteen — so­sialistiseen
ja kapitalistiseen järjes­telmään,
i Tosin tässä asiakirjassa
esiintyvät sanat "sosialistinen maa­ilma",
mutta ne eivät merkitse rea-iisesti
blemassaoievaa sosialistista
' -maailmanjärjestelmää, vaan jotain
sangen epämääräistä, kirjoittaa
-K(änmunistti Luonnoksessa osoite-taaiHiiettStsoisialistiseha
mi^ana Ju-g0jdävi8-*'(
m sonalrätisen m a a i l ^^
ti'injif^aikäi^n ihmiskunnan sosia­lististen
ja edistyksellisten voimien
perusosa" (ÄVH; 79);.-
Luonnos ei paljasta: riittäyäh sel­västi
nykyisen maailman kehityksen
i>erusristiriitaä ristiriitaa ja to­teina
toisaalta kaavan ja lujittu­van
sosialistisen maailmanjärjestel­män,
joka nauttii kapitalististen
^naiden työväenluokan ja taloudelli­sesti
kehittymättömien maiden kan­sanjoukkojen
kaimatusta, ja toisaal­ta
aikansa eläneen, mutta vielä ver­rattain
vahyat asemat säilyttäneen
kapitalistisen järjestelmän välillä.
Kysymys kahden maailmanjärjestel­män
olemassaolosta vaihdetaan itse
asiassa kysymykseen kahdesta soti-laaUis-
poiiittisesta liittoutumasta.
SODANAAARAN PERUSSYY
Tunnettua on, että sodanvaaran
perusteet piilevät Itse imperialis­min
olemuksessiiu Luonnoksen
laatijat näkevät kuitenkun perus­syyn
kansainväliseen jännitykseen .
ei Imperialististen v a l t i o i d en
hyökkäy^liäikassa, vaan kahden
sotilaallis-pollittisen lUttoutnman
olemassaolossa. Se on selvästi ris­tiriidassa
marxilais - leniniläisen
fcatsomuksea kanssa kansainväli­sen
jäliuu^ksen syistä.
Rauhan manifestissäK sanotaan:
"Blistä johtuu kansojen rauhaa,
Juryalliisuutta uhkaava ^ara? So­dasta
ovat kiinnostuheita, ^sodasta
haaveilevat kapitalistiset monopolis-tit,
jotka ovat rikastuneet ennen­näkemättömässä
määrin"" kahdesta
maailmansodasta ja nykyisestä kil­pavarustelusta."
Sekä edelleen:
'Kapitalististen monopoliyritysten,
erityisesti amerikkalaisten painqs-tuksestalbräiden
kapitalististen val­tioiden
hallitsevat piu-it ovat torju­neet
ehdotukset aseistariisumisesta,
ydinaseiden kieltämisestä ja muissa
uuden sodan ehJkäisemiseett tähtää­vistä
toimenpiteistä". Samanaikai­sesti
Rauhan manifestissa osoite­taan:
"Missään sosialistlse^as» hiäais-sa
ei ole luokkia tai yhteiskunnal­lisia
väestökerinksia, jotka olisivat
kiinnostuneita sodiasta. Niissä ovat
vallassa työläiset jajalbnpojat, jot­ka
ovat kaikissa sodissa antaneet
suurimmat uhrit: Voivatko he toi­voa
uutta sotaa? Kommunistien
päämääränä on rakentaa yhteiskun­ta,
jossa on vallitseva yleinen hyvin-voU)
ti, kaikkien kansojen kukoistus,
ikuinen rauha kansakuntien kesken.
Sosialistiset maat tarvitsevat lujaa
rauhaa rakentaakseen sellaisen yh­teiskunnan."
Näin ollen Rauban manifesti, jon­ka
laatimiseen, sanottakoon muu-tpUi
ottivat osaa ja jonka hyväksy­misen
puolesta äänestivät Jiigosla-vlan
Kommunistien ^ i t o q edusta­jat,
toteaa, että rauhan asiaa uh-
Ki4iitofi
maiden talouden militarisoimisesta.
Näyttäisi, ettei mitään näistä kysy­myksistä
voitaisi sivuuttaa kommu­nistien
ohjelmassa, varsinkin kun
imperialistista agressiöta .vasta^m
käytävän taistelun tehtävää koros­tettiin
erikoisesti julkilausumassa,
jonka hyväksyivät sosisSististen
maiden kommunistisen j'a työväen­puolueiden
edustajat ja jota kan­nattaa
koko kansainvälinen kom­munistinen
liike.
Julkilausumassa sanotaan: "Ame­rikan
Yhdysvaltojen hyökkäyshen-kiset
piirit toteuttavat niin sanottua
yoimapolitiikkaa pyrliien saavutta­maan
määräysvallan useimmissa
maailman maissa ja yrittäen ehkäis­tä
ihmiskunnan siirtymistä yhteis­kunnallisten
kehityslakien vaatimil­le
teille. "Kommunisminvastaisen
taistelun" varjolla ne pyrkivät alis­tamaan
määräysvaltaansa yhä suu­remman
määrän maita yllyttäen nii­tä
tuhqamaan demokraattiset vapau­det
ja uhaten kehittyneitä kapitalis­tisia
maita kansallisen riippumatto­muuden
hävittämisellä. Ne haluavat
palauttaa siirtomaaorjuuden uudes­sa
muodossa vapautuneisiin maihin
ja toteuttavat järjestelmällistä viha­mielistä
tuholaistoimintaa sosialis­tisia
maita vastaan. Amerikan Y h ­dysvaltojen
määrätyt hyi^äyshen-kiset
piirit pyr;kivät kes^ttäm^
ympärilleen kaikki k^itaUstisen
maailman taantumukselliset yoiinat.
Siten, ruämä purit mupd^^uyädt s^
maila kansainvälisenr-taantumidc^
keskeiseksi voimalcsi ja kansanjouk­kojen
päävihoUiseksi."
Mutta kaikki tämä on jäänyt
JKL:n ohjelmaluonnokseii laati­joiden
näköpiirih ulkopuolelle.
Luonnokseen tutustuessa syntyy
käsi^s, että arvostelun käiki
suuntautuu objektiivisesti sosialis­tisia
maita ja ^öväenpnolueita
vastaan; liittoutumien arvostelun
varjolla arvostellaan itse asiassa
kommtuiististen puolueiden ja so-siaUsmin
Iririn yhtenäisyyttä.
KETKÄ HARJOITTAVAT
VOIMAPOLITIIKKAA?
Tunnettua on, että imperialistit
ja vain imperialistit harjoittavat
voimapolitiildkaa, mutta ohjelma­luonnoksen
laatijat lukevat tämän
politiikan myös sosialististen valti­oiden
syyicsi. "Kansainvälisten suh^'
teiden pitempiaikaisen ja pysyväm­män
vakautumisen mahdottomuus,
— kirjoittavat luonnoksen laatijat
— johtuu ennen kaikkea siitä tosi­asiasta,'
että nykyinen ristiriitojen.
kärjistyneisjTs sMielee y M edelleen
politiikan, joka suhtautuu kansain-välisiih
nuhteisiin pöikkefiiksetta
Jonkin suurvallan tai liittoutuman
voiman kannalta".
Kaikki syytökset,'joita rauhaara­kastavat
ihmiset esittävät perustel­lusti
länsivaltojen hallitsevien pii­rien
imperialistista politiikkaa vas­taan,
ohjelmaluonnos kohdistaa täy­sin
pernsteettdmasti myös sosialis­tisiin
maihin, jotka harjoittavat
johdonmukaistia rauhanomaista ul­kopolitiikkaa,
arvioiden sanalla "he-gemonismi"
samalla tavalla niin
imjperiallstiileri kuin Sosialististen­kin
valtioiden poUtilkan.
Harjoittaako esimerkiksi Neuvos­toliitto
sellaista ulkopolitiikkaa, jota
voidaan nimittää "vqimapioIitiikiEik-si"?
E i tietenkään! VoimapoUtiik-ka
oh maailmansodan valmlstaihista
maailmanherruutensa pystyttämi­seksi,
oman tahtonsa pakottamista
muille maille, pyrkimystä maailman
riistämiseen, monopolististen yli­voittojen
saamiseen. Neuvostoliitto
harjoittaa rauhaarakastavaa ulkopo­litiikkaa,
sillä ei ole minkäänlaisia
hyökkäysbenkisiä valloituspäämää-riä.
Neuvostoliitolla ei ole min­käänlaista
taloudellista aihetta vie­raiden
alueiden valloittamiseen ja
vieraiden kansojen ryöstämiseen.
SYYT VOIMAPOLITIIKKAAN
Voimapolitiikka johtiiu monopo­listisen;
porvariston maailmankatso­muksesta,
jonka mukaan^voidaan
voimakeinoin pidättää tai jopa ku­mota
histoiriaQiseii kehityksen ob­jektiivisten
lakien'^ikutus. Se on
historian nä^tähiöltä pöistuph
luokan uskon symbooli. Neuvosto­liiton
politiikka rakentuu marxis-min-
leninnismin, pobjalie, sille on
kaava vaari on lähtöisin kapitalis- vierastaa poirväriston Idealistinen
t{äii<;y ihbMj|M^tig)$taiäel(S kommu- "väkivamh teörUi" ja sett ilbtö-nistisilla
polueilla enempää kuin
sösialistisilia maillakaan ei ole vai­kuttimia
sodan iirtipäästäiniseen ja
sotilaallisiin hyökkäyksiin muihin
maihin, Mutta J K L : n öhjelUialuön-hosf
näkee sbdanvaar^lähteeksi
liittoutumien oliemassäolön, samais­taa
sosialististen maiden; rauhai^^
kastavan politiikan imperialististen
^tipiden hallitsevien piirien agres-pvisen
politiikan kanssa. ~
TILANTEEN KÄRJISTYMINEN
Herättää tavatonta hämmästystä,
ettei ohjelmaluonnoksessa puhuta
mitään kapitalismin epätasaisen ke­hityksen
syvenemisestä, |oka johtaa
ristuiitojen kärjistyr^iseen imperia­lististen
valtioiden välillä, länsi-saksalaisen
imperialisiösin uudelleen
syntymisestä, USÄ:n hyökkäyspeli- jatkuivat sodanjälkeisenäkin kau-tukästa,
tärkeimpien kapitaUstisten tena". Luonnoksen toisessa koh-kohtana
ovat objiektiiviset historial­liset
vlainjinukaisuudet; jotka vaati;
vat dtkainäai e l ä n ^ yhteiskunnalli­sen
'jäi'Jestdimän'^ vaihtamista,, uu;
teen, edistykseliiseen.
KYSlnlYS JBTUPIIREISTÄ
Päättävän vastalauseen ja vastus­tuksen
aiheuttaa ohjelmaluonhok-sessa
oleva täysin aiheeton pohdinta
niin sanotusta "etupiirien", "vaiku­tuspiiri
»!^' jaosto, johon muka osal­listuu
myös maailman ensimmäinen
sosialistinen suurvialta. -Luonnok­sessa
sanotaan: "Etupiirien jakami­sen
i&enetelmä ja muut samanlaiset
poliittiset muodot ilmestyivät jo
liittoutuneiden suurvaltojen 'pää­miesten
konferensseissa Teheranis­sa,
J^tassa j a Potsdamissa,^ mutta
dasisa sanotaan: "Etupiiripolitiikka
on myrkyttänyt ja myrkyttää edel­leen
kfflisainvälisiä suhteita. Sak­san,
Korean ja Vietnamin kansat
elävät kahtia jaetuissa valtioissa, joi­den
yhteiskuhallinen rakenne on
erilainen, rajat keinotekoisia ja jot­ka
ovat avointen yhteentörmäysten
piileviä pesäkkeitä".
Yleisesti on tunnettua, ettei Neu­vostoliitto
koettanut saavuttaa Tehe­ranissa,
Jaltassa ja Potsdamissa
mihkäänlaisia "etupiirejä" ja "vai­kutusalueita".
Näissä konferens­seissa
Neuvostoliitto taisteli Keslci-ja
Kaakkois-Euroopan maiden kan­sallisen
riippumattomuuden ja val­tiollisen
suvereni^uuden puolesta
eika suinkaan oman vaikutuspiirin-sä
puolesta. Se oli eräänä edelly-tylisenä,
joka antoi monien fasismin
sorrosta vapautuneiden maiden
kansoille mahdollisuuden valita so­sialistinen
kehitystie.
Mitä tulee siihen, että Saksan,
Korean ja Vietnamin kansat on
jaettu.kahtia, niin syypäitä siihen
ovat imperialistit, jotka vastusta-va|
k n i ^ ; ihaaii! xanbaUista yh-dislin^
tk kuiehvlralliästä ariä^
khjoistk tiedetään, tähän asti
näissä kysyniykslssä, esimertdksi
.iSaksan kysymyksessä, Neuvosto-
Jiitqn. ja Jugoslavian aisenne el ole
.jOlIut eroava. -
Rohkenemme muistuttaa, että
Neuvostoliiton ja Jugoslavian b ^ l i -
'tusten' yhteisessä lausunnossa. Jugo-siävian
presidentin Josip Broz Titon
'vierailun aikana Neuvostoliitossa
mainitaan:
". . .Molemmat hallitukset ovat
sitä mieltä, että nykyään, jolloin
sodanjälkeisen Saksan alueelle on
Suomen sos.dem.
johtoon
' HeldhkL — Sosialidemokraattisen
puolueen puolueneuvosto; joka oli
kutsuttu kooUe käsittelemään vaali­taistelun
taktiikkaa ja vetämään Un-jat
oppositioon nähden selviksi, ko­koontui
viime lauantaina Helsingis­sä
eduskuntatalossa. Ryhmä 94 :n ja
Tampereen sosdem. kunnallisjärjes­tön
kirjeiden johdosta sekä suhtautu­misesta
erillisiin vaaliliittoihin puo­lueneuvosto
hjrväksyi 36 äänellä 7
vastaan päätöksen, jonka mukaan ne
puolueen jäsenet, jotka ensi kesän
eduskuntavaaleissa asettuvat ehdok­kaiksi
muissa kuin puolueen vaalilii­toissa,
katsotaan puolueesta-^ eron­neiksi,
samoin ne henkilöt, jotka
ryhtyvät erillisten vaaliliittojen va­litsijayhdistysten
asiamiehiksi tai
asiamiesten varamiehiksi.
Oppositio puolestaan on jo enna­kolta
ottanut huomioon erottamisuh-kauksen
ja korostanut sen johdosta,
että' ratkaisun puolueesta erottami­sesta
tekevät puolueen perusjärjestöt
ja lopuUmen päätäntävalta asiassa
on kahden vuoden kuluttua kokoon­tuvalla
puoluekokouksella. -
Vaasan läänto pohjoista ^vaaUpiiriä
koskevassa kysymyksessä pu(dueneu-vosto
päätti tunnustaa omaksi piiri-tolmikunnakseen
vate sen piiritoimi­kunnan.,
jonka puheenjohtajaksi va­littiin
Jaakko Pietilä. ...
NL:n kolkkeita
pblilsiviei^uta
tullut Suomeen
HeUnU. — Korkeita neuvostoliit­tolaisia
poliisiviranomaisia saapui
siumuntaina Suomeen vastavierailul­le
tutustuakseen maahamme Ja po­liisimme
toimintaan. Y l i p o l i i s i i ^ -
likkö Kiukas kävi NeuvostoUltossa
viime vuonnii.
Neuvostoliittolaiset vieraat ovat
NeuvostoUIton miUIsihallinnon pääl­likkö,
kenraali Barsukov. millisihal-liimon
lainopillisen toimiston
Ukkd SIvenkov.'Ifoskovan rlkospoliJv
sin päällikkö Parfentjev ja Leahi'
grajUn miliisin apulai^päällikkd Dju-riÄ.
• • -
muodostunut kaksi suvereenista val­tiota,
sen ybd[isiymiseh saavuttami-sek^
pväi^ viati&hS^i^^
lut S^äls^ Federatttyi^n i^asaval-lah
ja Sl^i^sah bemökraattis»eh Jl^isah
vallan i^älilil. Ne ovat myö^ sitä
mieltä, etUi muiden ValtfOlderi. en­nen
kaikkea ^uryaltojeh täytyy
myötävaikuttaa samaan suuntaan
niin Saksan kansan etujen mukai­sesti
kuiii Eteistenkin etujen mu­kaisesti:
Olijelman laatijat suuntaavat tase­kin
kahteen osoitteeseen moitteet
Idlpavarustelusta,^ "voimien tasapai-noittemiiseh
politiikasta aseistautu­misen
avulla", ydinenergian hyväk­sikäytöstä,
vaikka kaikki tietävät,
ettei sosialistinen Icari kanna vas­tuuta
kilpavarustelusta. Siihen kuu­luvat
maat tekevät kaiken niistä
riippuvan estääkseen kilpavaruste­lun.
Mutta itsestään selvää on, että
sosialistiset maat ryhtyvät kaikkiin
välttämättömiin toimenpiteisiin
oman turvallisuutensa suojaamisek­si.
Tällä seikalla on n^ös liyVin
suuri merkitys niiden valtioiden
turvallisuuden suojaamiseksi, jotka
eivät kuulu sosialistiseen leiriin.
RISTIRIITAISUUKSIA
Pistää silmään, että objeimaluon-noltsessa
tehdyt hyökkäykset Neu­vostoliiton
ja muiden sosialististen
maiden ulkopolitiikkaa vastaan ovat
ristiriidassa jsen kanssa, inistä Jugo­slavian
presidentti Josip Broz Tito
puhui Belgradissa pidetyssä ko­kouksessa
kesäkuun 28 pnä 1 ^
Jugoslavian ballifusvaltuuskunnan
palatessa Moskovasta. "Siitä julkir
lausuman osasta, joka on omistettii
kansainvälisille ongelmille, — hän
sanoi silloin — näkyy, että meillä
pn samanlaiset katsomukset monista
tärkeimmistä ky^rmyksistä. jotka
koskevat rauhan lujittamista ja
kansainvälistä yhteistyötä, valtioi­den
ja kansojen välisiä suhteita,
r a u h a a rakastavaa rinnakkaisUloa
valtioiden välillä, joiden yhteiskun­nallinen
järjestelmä on erilaiheh".
Toveri Tito puhui hyvin väkUtitta-'
vasti siitä, etta "Neuvostoliiton kSn-;'
soille rauha oh kaikkein killein'ta.'
ja että Neuvostoliiton köfkeimmat:
johtajat ovat' niiden kah^h'
mysten kannallal"'
Torstaina, tpukok. 15 p. — Thursday^ May IS, 0 5 8 SlVH, 5
lauiimto
TttTsntO; ^ I^boi-puolumi
Ontarion Johtaja Bruce
MagnUsoh antoi eilen puolueen On­tarion
komitean puolesta' seuraavan
laUsUhnoh k o ^ e n . neljää Ontarios-sh
maättuÄaina suoritettua ' täyte-vaaUa:,'-'-
• • • •
"Nykyisteh blo^hteiden vaUites-sa
' Ontariossa juuri suoritettujen
tSyt^adie^r tulokset eivät ole yl-iStykselUSiS.
^ , ettii' e l oUut ole-inassa
mitään todellista poluttista
Voimaa, jolla olisi ollut toryjen^ie-rusiH^
tiikkaa vastustava' kanta,
jätti äänestivät vailla vaihtoehtoa.
• "Jos' olisi ollut. olemassa todelli­nen
vaihto^toisen suunhan omaa­va
kansanliike, sellainen, jota ny­kyään
yleispiirteisesti .esitetään
CLCn taholta, niin näiden täytevaa­lien
tulokset olisivat olleet paljon
erilaisemmat On kerta jälleen käy­nyt
toteen, että on välttämätön ai­kaansaada
käytännöllinen sopimus
anunattiybdistyksien, fanharien
järjestöjen, CCTn j a LPPn kes­ken,
jota puolueemme on kauan eh­dottanut,
työkansan poliittisten
etujen edistämiseksi toryjen koneis­toa
vastaan, joka edustaa ja tohnii
finanssipiirien eduksi."
Kaikissa mainituissa täytevaaleis­sa
tuli valituksi konservatiivien
edustaja.
Lakkolaiset kivittivät
poliisia deylonissa
Colohiboi Ceylon. — Korkeampien
palkkojen puolesta lakkoon menneet
teeplantaasien työläiset kivittivät
ja heittelivät leivillä ja pulloilla po­liiseja
viime maanantaina. Tämä
tapahtui kun poliisien^^ suojelun a-laiseha
siirrettiin teekuormaa tääl­lä
olevaan teeyhtiön varastoon.
jVfietsäpalot aiheuttivat
pailjoh vaiuhkoa
Albertan metsissä
Edmonton. — Maakunnan metsä-virasto
arvioi,, että meteäpalot viime
vuoUna tuho^itf l$l(^|Ö(yi juok4^^
jalkaa puutavaraa Albemh p6hjoW
Osassa.-1 Tämä merkitsee noin $70,-
000,000; menetystä. ;i ;i
-.i:-:;!- 1 i il M i . : i i i . _ •• >
' 4 2 ' ' p r o s e n t t i a 'Italian työtäte­kevästä
väestöstä saa •elät^sensa
iVihiaepgv -^Rät^
raali j^hies O. Moihri^onU^ äilnet- V
tiin kahden' vuoden ebdohaipien
tuomio täällä' viiihe ^aanantabia.
Hähtil ^yiyt^ti^ k ä i d ^ e r i : * ' ^ -
t ö k s e ^ , ^ ' ^ hiin h a h ^^
i^,950 j o i ^ ^
net määrl^ttiiilk maksamaan s^tjjma
takaisin i HM « i ^ knukaiHitifllp.
%iTis«9!n tiä[^^
KrUuh^^lVyn^
sanoi, että kysymyk5(essä oli iiisiksii
shekkiä,>2.850^ja;$3;i00: .
Morrison'oli' Mtah
tajaih jahmärlä^
keillä saadut ra^at^^^^
tuksen varoja^ joita makset^iii;!
hänelle ottavalaiseen pankkiih aut­taakseen
hibtä suorittahiaan^^
liisitpintazm.' Myöte kun tut­kittiin
asiaa, n|in bayäittiin«,!,et|i|l
hallitus ei oUutmUlään beticel» ti­littänyt
rahoja tähän t a r k o i t u j ^ i i .
PuolustusasiJmajaja Harry Walsh
sanoi, että syytetä olisi olluC.k^
vollinen saamaan $160 eläkettä, kiiu-kaudessa,
eU noin.$1,900 vuoKe^.
Jos otaksuttaisiin, että hän eläisi
vielä 25 vuotta niin hän menettää
täten $50,000. Mr^ Wabb smu|>)^.et- .
tä Morrison tunnustaessaan syylli­syytensä
autom^ttis^ti joutuu pi]^
ratsupOliisUaitoks^h palveluksesta
T t L A t K A A VAPADBI
^ ^ ^ ^ ^
Lapset pitävä(°v
iJ:.;rii;i'f«^;:
MieUyttävänä vaihteeksi, kiihoit-taka
nuorten ruokahalua tarjoa­maa
Ijy-King n^kkileijÄä.^ !yi^r4
reata. maukasta, taloudellista ja
lisätel 'Helä' rarits^Valt^ V •[
KA UPPlAALLAmEM YTM
OMAISiUENNE TAI YSTÄVILLENNE
L U O M E S S A
KUIN HYVÄ UHJAPAKir^^^
KAHVI SUOMELA ON HYVIN HALUTTUA
Kaikki aBamaiiiitut pakenit ovaV tullivapaita Suomessa.
r - British Columbiassa elävät
vuoristoleijpnat asuvat luolissa tai
tiheiköissä ja ovat IiikkoelIä.ympäri
vuoden.
Ty!AXWELL- — Hinta $ « 0
3 Ux. Ifazvdl House ^ v i a ;
" O U L i r — Hiala $7.65
2 tts. BSaxweIl House kahvia
2 Ihs. riisiä ;
2 Ibs. luumuja
1 Ib. rusinoita
T Y P E F L ; 1 — Hinta $9.85
2 Iba. MBzweU House kahvia ~
a DM. valodsta tUdlk
S-S^ tm. tankoa makeata aoklaada
S-4 o*, pakettia teeti
I pak. Udvsttuja hedehnli
T Y P E FL. 2 — » a l a $9.20
a Ibe. Mazvrdl Houae kmvl*
« UML valkoMa ilMi
1 B>. luumuja .
»-^14 oa. tahkoa makeaU mklaata
% Ib. Kaalnota
T Y R E FLi 3 — Hinta $7.50
a n)8.'ilax«rdl House kahvia
S tt». vaftolBAa ttidft
1 pak. knivattuia hedeknA
1 WL Imiroitja
IH OB.kawdia
T Y P E FL. 4 —i HInU $7.90 ,
t ftL Uvanan House kahvU OaaimfMa)
I I». pubdaata kitakaote
i Ih. va&bista riliUt
iib. kntvaMoja äeKsheddmift '
IH OB. kaithmmnmaa ^
1 pari lUafser*'MjHon nkfcla
-LAHTI" - - Hinta $t75
2 Ibs. Maxwell House kahvia
4 Us. riisiä
"TAMPERE" — Hinta l i i»
2 Ibs. Maitwell House kahvia
4 Ibs. riisiä
3 Ibs. luumuja
2 Ibs. rusinoita
1 Ib. aprikoosia—
"HEIKKT — Hinta $8.45
2 kannua Maxmeä House kahvia (3 lb^>
1 känhn Calif. sekahedämlä (3 0».)
1 kannu Calif. persikoita (3 Ih.)
I pauna kuivattuja tuuinujs
1 pauna sokeila
5 pak. savukkeita (trsAuna vahnlau
TYPE "OSLO" — ffinta $11,15
2 Ibs: Maxvell HOnse kahvia
4 Ibs. valkoista rlisll \.
2 tt». aokola
2 Ibs. UJIfdma suklaata
1 Ib. stirahpdehnHt
j "AINO" — Hinto $9.15
- a Ibs. Mazwen House kahvUi
a paunaa kaakaota .
4 unssia teetä
4 kid. Luk saippuaa
ao kpL paketti OUIette parranajo­koneen
terii
rUämalnittuihln paketteihin voidaan sIsäUytttä pari tai kaksi rSayser" Nylon aidada
tl.80 lisämaksulla paria kohden.
TlHinahiittiUen lahjapakettien tOMdoMt TanAaan Ja kun tlla«i
on oteltu slfBi vattasn. toknitetaaa paketti kirtidMaa viftossa VMtaamottaJalla Sooi
JOMAIMtM YXStl^nNKN EUOKALAJI m n S A PAKBTUBSA TAAXAAM
LÄHirrtÄKAÄ PAKETTITtLAI^
VA^ÄIli TRAViL