1953-03-19-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu2 Tiistaina, maalisk. 17 p. — Tuesday, March 17,1953 OzgflD Of FInnisli Canadians. Es-tabUtfxed Nor. 9,lBn. AuUunlzed •8 «eanul class tnail bf tbe Post Office D^NUlmeDt* ottava. Pub» U A M thriee veddy: TuesdayB Tlnmdaya a&d SaturdayB Vapaus FuUishios Company LtiL, at 100-102 Elm 8 t w:, Sudboxy, ont^ Canada. TOeptumea: Susiness Office 4-426i Editorlal Office 4-4285. Manager E.Su!c6i. EdltorW.:Bdund. Mailing address: Box 69, Sudtmry, Ootailo. Advertising rates upon applieatlon. Translatftn free of cbazge. TILAUSHINNAT: Canadässa: X vk. 7JOO 6 kk, 3.75 3 kk. 2 ^ imdysvallolssa: 1 vk..8XK} 6 kk. 4.30 Suomessa X i ^ 8J0 6 kk. 4.75 SYNTYAAÄ- PÄIVIÄ Canadan koulukriisi Ne rajihemmat^: joiden lapseta käyvät f ^vuorotyösauV koulua, tai Joutuvat taipomaanmailikaupalla avaamattomia talviteitä kansakoti^ '^''luun ilman' minKaänlais^ toivoa sfitä, että voivat "jätkää opiskfelua' "^^(B^/ mitiiän lisätodisteita siitä, että J Oipadassa vallitsee j a on edelleen palicntumassa vakava koulukriisi. VV Lukenialla tämän lehden "Perheen nuorempien" osaston joiden-l^ kin'kirjeenvail]tajain yksinkertaisia ja juuri lapsen silmiltä nähtyjä :.-?lietoja;varsinkin ma^utujen kouluoloisa — missä opettajain käy-f'piettävissä on kehnot välineet ja lapset joutuvat talvipakkasessa kulkeneinaan jopa viisikin mailia kouluun, missä sitten on joko yksi tai .'iäksi opettajaa kansakoulun kahdeksaa: luokkaa varten saadain ,,setiainen kuva, että joitakin välttämättömiä parannuksia tarvitaan, v: vaikka lapset miltei poikkeuksetta tunnustavatkin, että heillä on "hy- .uT^ opettaja" jne. ' Mistä sitten on kysymys? l ' ; '5räs Toronton yliopiston opiskelija, VValter Stewart nimeltään, '.^tuomits^ lehdessä (The Varsity) koko oppilaitok- -sen sanoen: . " T ä s s ä yliopistossa on ainoastaan kolme seikkaa, mitkä tekevät :sra hyodyttöniä merkeissä^ opettajat merkkien (todistuksen) merkeissä ja opiskelijat sukupuolimerkeissä.'? iCyilästyneenä^äli^n mainittu Walter Stewart sanoo, että hän ei pe- •ru§ta (jenkaan osallistua tämän kevään (hänelle kolmannen kevään) '|päastotodistuskokeidea.suoritukseen ' . , Tuntematta j^liopistoelämää sen, yksityiskohtaisemmin me jäi'' ^tämme mr. Stey^ajtin-ifiuut.a^iot'ilmaan arvoopsaj'ta| arvQttomu.ut-, ; iteensa ja takierfiimme sen-kijii^ fmikä on tässäkin^asiassa^kailcen nahuud^p alkii.. , i . ' ^t; ? ^FLV:n Youth i^Vviewn"juuri ilmestynedssä numeronsa JuinnL^' !tetään erlkoishuonxiota tähän ongelmaan ja .arvioidaan, iettä vuonna 195S Canadassa on 25,000 opettajapaikkaa tyhjänä, eUei liÄätä opiskelumahdollisuuksia ja myönnetä opettajille parempia palkkoja, että 'Si^ isÄQttaisi buoda nuehiä ja naisia antautumaan tälle tärkeälle toimialalle. M^^ yksin Ontarion maakunn a t o^ ^Xlg^ist^ me^ioa jatkuen 10,000 tyhjää opettajapaikka vuonna 1958. Mikä huolestuttavinta, samalla kun väkiluku lisääntyy ja ^ '•sen yhteydessä myÖsopiskelijain lukumäärä, opettajaksi kouluutettu-jen lukumäärä on nyt vähenemässä. ^ Me tiedämme, että koulyi^ta,©;! kova puute. Vasta viimesyksynä keskusteltiin esimerkiksi' Sudbiinrssa hyvi ,.etta.JsotE;ea]^ulujen ovet suljetaan ri^tön tyttäriltä ja pojilta. Toisinsanoen tätä koulunuorison osaa uhattiin ran^aistS 4 a % * 3 ; * ; H i Ä H Ä ' Ä H e Ä ' ^ Sudburyn kaupunginrajojen ulkopuolella. Sudburyn seudun monet kansakoulut ovat tänäkin päivänä '-vuurojtyössä'' sitenj että osa op- ''Koulujen rakennuttamisohjelman laajentamisen suhteen on suu- 5Vf^v7H?^" l?iS.mennessä.tarvitaan ^000 koulua lisääi ^ .,korKeaKoul|i^ib^^^^ on nHjä kertaa suiiWWi(>t kuin nyt.' '^Mutta kajkkia|la korostetaan *säästJ|äisyyttä'. Rakennettavista uusista kouluista' jätetään toisinaan tjpusvaatimusten pa-koitukfiestapois^^ oiniistelusalit ja.auditoriUrtdt.'W VfTSi^^^Ht . * ../Köko;:täinah pölhön perustanaoritse,» että kffiitien kannettavana on ylivoimainen taloustaakka koulujen ylläpitämi||n suhteen^^ijtsft aU heuttaa sitten kaikenlaisia vaikeuksia. Ontarion keskiJiouiujehopet-tajamyhdistyksen presidentti J . T . Stuhbs sanoi viime joulukuussa: "Kuntien j a maakuntien voimassaolevat ohjelmat opetustyön kustannusten peittämiseksi ovat täydellisen korjauksen tarpeessa. Huoli-matta siitä, käsitämmekö me sitä tai emmekö käsitä, me olemme no- -rpeasti menosta kansallista hätätilannetta kohti, .\siain näm ollen, ainoa ilmeinen ratkaisu on kansallisten johtajain käsissä. ; Kouluja jätetään rakentamatta sen tekosyyn perusteella ettei ole y rahaa. Rahaa on säästettävä opettajain palkkauksessa ja opetusvälineiden hankinnassa. Mutta rahaa haaskataan kuormakaupalla asevarusteluun. Yksi esimerkki riittänee: Canadan kaikkien kuntien opetiismehöjen'arvioidaan nousevan '250 miljoonaan dollaniii; Mutta samaan #ikaan, eli vuonna 1952, liittohallitus antoi Euroopan liitto-laisillQ ilmaisina lahjoina saman summan arvosta tykkejä, tankkeja ja lentokoneita. Ei siis ole ihme, vaikka kouluasioihin kiintyneet ihmiset' ovat huolissaan. Ei ole mikään ihme sekään, jos jotkut opiskelijat, kuten yllämainittu mr. Stewart, nostavat toivottomasti kätensä ylös ja sanovat: "mitä hyödyttää opiskelu". Eikä tämä ole ainoa tapaus laatuaan, sillä äskettäiset tutkimukset osoittavat, että "jokaisesta sa- :dasta canadalaisesta lapsesta, joka aloittaa koulunkäynnin, vain 22 läpäisee korkeakoulun, ja ainoastaan 3 saa collegen päästötodistuksen. Pois jääneistä on 54 sellaisia, jotka jäivät sivuun taloussyis-tä" (Canadan Tehtailijainyhdlstyksen opiskeluasiain komitea). Tällaiset muodot omaa nyt vallitseva ja kehittyvä koulukriisi, joka on todellisuudessa ylläoleväakin pahempi; sillä kaikista "tasa-arvoisuuspuheista" huolimatta maaseutulaisilla on huonommat koulu-mahdollisuudet kui> kaupunkilaisilla ja pienempien kaupunkien nuorisolla on nayös Kuönommat koulumahdollisuu^ kuin suurempien kapunkien nuorisolla — rahamiesten lapsilla on paremmat koulumah-dolKsuudet kuin köyhien lapsilla, huolimatta lainkaan siitä missä he sattuvat asumaan. Vertailun vuoksi ja asian tärkeyttä korostaen esitämme joitain tilastotietoja Neuvostoliiton kouluoloista. Neuvostoliitossa rakert-nettim viime vuonna lähes 8,Öb0 uutta koulua ja siellä valmistetaan nyt 23 uutte koulua joka työpäivää kohti. Eikä suinkaan suotta, sillä «Neuvostoliitossa käy nyt koulua ja aikuisten kursseilla kaikkiaan yli 57. miyöonää henkilöä. 'Neuvostoliitossa on jo tehty päätös (ja se toteutetaan verrattain lyhyessä ajassa) jonka mukaan korkeakoulusivistys tulee pakolliseksi - K A I K I L L E XAPSILL E (Yhdysvailat on tässä suhteessa ollut etu- ^ maisin maa, niutta. sielläkään ei mene korkeakouluun muuta kuin yksi jokaisesta neljästä lapsesta^ jotka koulunkäynnin aloittavat. Samalla kun esimerkiksi Yhdysvalloissa oli vuonna 1952 vähän yli 2,000,000 ppbkelijaa collegeoissa ja ammattikouluissa, Neuvpsto- * liiton yliopistoissa oli 1,440,000 opiskelijaa, ja jatkpkouluissa 1,475,- OOQ.opigfcelijaa, eli yhteensä 2,915,000. Samalla kun n.s. länsimaissa pn sotavarustelujen auoksi turvauduttu ^säästäyäi^yspolitiikkaan? jä vähennetty koulumenoja, Neu- X^t^^iitja^:<Pfiit^^ rauhanpolitiikan johdosta rakennettu JpiAlumutassa. ja tehty valmiit suunBitelmat sen hy- Vak^ptis^i^^ antaa vähintäin keskikoulusivistys. ^^^^ meille.taiteellinen ja jokaisen ca- AogDst Kumlslo, Lockerby. Ont., täyttää tänään 75 vuotta. Ilmari Xeppälä; Toronto, Ont. täyttää 60 vuotta tk. 22 pnä. Thdymme sukulaisten Ja tuttavien onnitteluihin! . Itä- ja Länsi-Euroopan kauppa pohdinnan alaiseksi Genevessä Valhe-uufisef olisi [(ielletfavi Huomasin äsicettäin Viap;%uden t o i - miiuspalstalla erittäin tervetulleen; selostuksen nykyisin niin voimator ' p a s t a valiiepropagandasta. ' Olen use£n ollut byvin tyrmistynyt mo? nien radiosta kuulemieni valiieeUis* tea uutisten johdosta, mutta kuitenk i n olen ajatellut, .että aika ne vielä eelvittää. N/^yään valhepropagaoda n ä y t ^ voimakkaasti tähtäävän kolmannen jpaailmansodan aloittamisen Ja sen välttämätömyyden osoittamiseen Ja siksi minusta tuntuukin, että kaikki voimat/olisi käytettävä sen vastustamiseen. ' Kamppailu rauhan puolesta on vätttämätön sodan estämlseksL T u - Upakin vaittämlBels}! on tärkeintä poistaa kaOckl «ulenarat af nekset. So-^ dah ehkäisemiseksi: on välttämätöntä katitilsta Sotapropagandana kärki, osoittamana fito valhöellisäusi kaikil*^; le ihmisUIe. 4>akoittaVia 'syitä sodaa' aloittamiseen el ole Ja kansat eivä^ iiitä halua. Vaikenemalla•-teetnnici anteeksiantamattoman' rikoksen ih4 ndsbuntaa vastaaii. Mielestäni olisi nyt, ennenkuin val-^ he saa voiton, pidettävä kokouksia kaikkialla, lähetettävä sotaa yastus-i tavista mielipiteistä tiedot haUituk-: selle Ja protestoitava radiosa sekä sanomalehdissä Julkaistuja valhejut-^ tuja vastaan. Erikoisesti tulisi ko-; rostaa sitä, että protestit tulisi lukea radiolähetyksissä. Mitä. pikemmin voimme käydä kä- 'siksl valheiden karsinU^m. sitä p i - l«2mmin.yotmme odottaa tosluutislaj r^dlp?ta Ja^fjanomaleh^lstä, - ' , y a l - hefd^o^^v^haaj^,, , ^, ti 3 t ; i ) ; i l ! k ifskelfäln iiedoitti Taloodellinen Eimwpaii-lHBalasfa» (ECE), että 13 flä- Ja IJiDsl-Enrotq^D valUota; nlmUtäio Enslanti, Baoska;itä^ lia, B e l ^ , Sveitsi, BaotsI, Korjä. Tanska,' Itävalta, Kselkiu^ . / l ^ - vo9(oUtttO.P.UkraJiia (YK:tt'^Qmii^ sä Ukraina esUotjy äänivaltaisena Jäsenenä)r tiVvlkatliimitmitlh^ banppanenvottelajen aloittamisesta Genevessä ensi konti alknpoä-liskolla. Kansandemduaattisteii maiden Albanian, Bnlgarlan, !t>ä9- lan, iRomanlan 'Ja^ Tshekkoslova- ; b/an sekä Snomen valtoate^t o-dottavat ohjeita malttensa' tialli-toksUfa. Mntta Jo etukäteen «n odotettavissa, että- näiden maiden asenne neuvotteluihin on- oleva myönteinen. -Vain kolme maata, nImUtäin TnrkkI, Jasroslavfa ja Hollanti, on Umoittannt, etteivät ne i|lQ tnUa mokaan.' Geneven kpnferenssissa tarjontaa joka.ta- . paokscssa konkreettisia mahdolli-saoksia Idän Ja I<ännen välisen kaapin lisäämiselle. YiinYSVALLAT ESTJUUtäSSä JA L^NSIrEVBOOPAN :r KAUPPAA Taloudelliset asiantuntijat eri pud liila pnaallmaa ovat -kiirmlttäneefr p a l j o n huomiota vapaata kansahsväUstä kaupankäyntiä(_ ahdistavaan . i ^ s k ^ i - minatloAn sekä/ suositelleet e^fläisid kaupan edullisuuden. 'Useimmissa Länsi-Euroopatt' kapitalistimaissa kaupan hoitaminen ' Itä-Euroopan maiden kansca ilman varsmaisia Itoimenpiteitäi tämän • J^öhoisla,] seurauksia aiheuttaneen Ja aiheuttavan kehityksen lieventämiseksi*.ja ^ m i - noimiseksi; lEi ole mikään salaisuus, että kansainvälfstä' lyapaata kaupankäyntiä , rajoittamaan pyrkivä . politiikka ön lähtöisin Yhdysvalloista; Paitsi sitä, että YhdysvaUat On kätkenyt omat markkinansa tunnetusti eräillä maailman korkeimmilla, .tullimuureilla on se pyrkinyt täysinmie-livalta: sesti estämään kaupankäynn i n muiden valtioiden kesken. , kauppasopimuksia on Jäänyt yifsityl&i ten li,kemiKtcn IsäsUn. LuonnoUisfSr t i nykyisissä oloissa, täll^iisella kaupankäynnillä e£ '^L9mle^ ^sitä: tehok-icuutta Ja laajuutta kuin Jos sillä on 'kunkin rvaltion kaupallisten viranomaisten tuki takanaan. ., ' :, «^TBATEEGISTEN* TAVAEOIDfeN VIENTlKlfXTO VÄAKÄ JA NAIIVI YlMiysvallat on perushullut diskri-minatoorisen menettelynsä oikeutusta'sillä, että se pyrkii estämään itäblokin maiden "varustautumisen" kieltämällä "strateegisesti' tärke.den tavaroiden viennin! Tällainen ' p e rustelu" on yhtä väärä kuinnaiivikin. Ensiksi sosialistiset maat eivät i i a r - jblta mitään jättUälsroälstä kilpava-rustelua eivätkä.ole esittäneet mitään sotatarvikkeiden ostoa länsimaista; iaföärltelmällä ' strateegtset tarvikkeet'" joudutaan mielettömyyksiin. Esimerkiksi-eräs Suomen päävientiar- KAVPPAVAI900N BAJOITCKSES^ TA SIJUBT4 VAHINKOA KAFITALISTIUAII1.E Tällä dlSkrhnatoorisella ipoUtiikal-laan Yhdysvallat pyrkii orjuuttamaan I^nslrEuroppagt kapitalistimaat,,ta-tlkkeleista, selluloosa, -voitaisiin ilman muuta panna mustalle listalle, koska tästä raaka-aineesta voidaan paperin lisäksi valmistaa 'mm. dynamiittia, fihnlä j a keinosilfcklä. Viimeksimai, nitusta jalosteesta *voltäisiin ^edelleen 'valmistaa laskuvarjoja— Ja;vaikkapa jaaisten, uimapukuja, nämä kun !oWt^lostäih mereisestä syystä Joii-ituneet myö^ amerikkalaisten sotahul-l i i j ^ laatlmlDe vientikiellon alaisten taVaroiiiden listoille. loudeUiSesti Ja. s f n vä^tfimSnä' J ^ kona;''pqiattIseä;i ria,^f86tilaa4lse8U. Tällä tleUä se onlcin päässyt j o ' m e l koisen pitkälle. Sen seuraukset ovat oUeet t u h o i s a t . ' M i l t e i poikkeuksetta icaikki: -Länisl-Eiu-oopan kapitalistimaat . kamppailevat, suunnattomien taloudellisten vaikeuksien-, par&sa (tuontirajoitukset, < valuuttapulat, maksutasekriisit, devatvoitmin; uhka, työttömyys ym.) Taloudellinen E u - roopan-komisslo on myös todeimut suorittamissaan tutkimuksissa, että Länsi-Euroopan kapitalistimaista j A k i n tai jotkin voivat parantaa talou^ deU:stä- asemaansa, mutta -vain toistensa kustannuksella. Yhdysvallat voi jatkaa — tosin sangen kalllshin-i talsta — avunantamista ja siten h e l pottaa tilannetta, mutta silläkin on rajansa Ja iät Ja ajat sitä ei voida jatkaa. .Jo kuluvana vuonna Yhdysvaltojen on poistettava eräitä kapita-. listimaita avustuslistalta sekä supistettava tuntuvasti eräiden muiden o-suuksia. ,. VASTAREAKTIO: SOSIALISTIS-TEl^ l a A l b EK KESKEINEN KAVP-PA lAAJENTONUT On karkeaa hämäystä uskotella, etr tä Yhdysvaltojen diskriminatoorinen politiikka idän j a lännen välisen k i ^ ^ - pan estämiseksi mufo pystyisi " p y säyttämään taloudellisen kehityksen sosialistisissa maissa. E i sinne päin kä^n. Sen mahdollisesti aiheutta-: ntat .iialtat ön eliminoitu äten, että Neuvostoliiton Ja kunkin kansandemokratian ulkomaankaupan osuus näidexr maiden kokonalsulkomaan-kaupasta'on kasvanut. Vuonna 1951 Neuvostoliiton osuus oli Puolan ulkomaankaupasta ^ %, Tdieäcosiova^an' 28 Unkarin, '29 %, Romanian 51 %, Bulgarian 58 % j a Albanian 57 %. Viime vuonna em. prosenttiluvut ovat vain jatkuvasti kftsyanest. Ymmärrettävästi^ luonnollinen työnjako sekä pitkäjännitteiset taloussuimnitelmat J a kauppasopimukset ovat olleet omiansa kehittämään Ja laajentamaan sosialististen maiden keskinäistä kaupifa-vaihtoa. Yhtä luonnollista on ollut sosialististen maiden tietoinen pyrkimys tähän smmtaan. Jotta vältyttäis i i n kapitalistimaiden pulamarkkC-iu> iden haitalliselta vaikutukselta. SOSIALISTISET MA&T HALUAVAT KAUPANKÄYNTIÄ LÄNNEN . KANSSA Mutta, on täysin harhauttavaa, k u ten useat porvarilliset asiantuntijat ovat väittäneet, että sosialistiset maat pyrkisivät täydeUiseen taloudelliseen anarkiaan ja siten katkaisemaan kaiken kaupallisen kanssakäym;sen kapitalististen maiden kanssa^ f Näin ei suinkaan ole asianl^tai-;J^iii; SITÄ — J A - TÄT korkeimmat 'iok^)axii^i^^i'm&tiatäj^ identäneet kapitalistinen^ ja- Isosiallsf n ;tisten,maiden täDsenJkaia^ - vilkastumi^.ihahdolllsuueta Jäliyö-' Muutpksia kiinni-tyslamaiakun< - f • )( t,i r- 1 - f M i >/ Toxpnjto. i T T f K o p l i a .olev^rv,iainl{ia* !tiiJs»kuwan, käaltelJl^väT)^;qn eftd^tM rHJi^mlty^lafapoj^^akeyan lalnsÄäd^j^. inön,,fnui)|jtajpiai^^t^ slt^yj.^ettÄfVj^l^- jnttctty^^ , o i ^ a j s f i u ^ ^ ' , , , , k un .yeUcaa kösWajij s^ör*tuBie<i,,vivästyyät.''?!iy- Dvhien ;2^nsäildänt<i!,£(^ell]^tää,,etl^ .^letl "l^im'y.öäiiuiije^^ öiji latoUniyöpy^^ ikömiitys.veian koron t a i pääoman .maksamisen lankee koko kiinnitys-kaan noudatettu yleisesti (Lakiin tehtävä muutos edellyttää, että k i i n nitys voidaan uudistaa niin pian kuin jälcssä olevat maksut on tehty. Rio de J^eiron satama on täynnä laivoja työläisten lakon taida Rio de Janeiro, Brasilia. — Rio de Janehxjn satama on täyimä laivoja seurauksena työn, hiljastuttainisesta. Joka on ollut l,tlynnissä Jo kuukauden päivät palklukiistan vuoksi. Laivo-jenlastaajat vaativat, että se 30 pros. maksubponus. joka tammikuussa, a n nettiin Rio de Janeiron' kunnallis-työläisllle, on ulotettava myöskin heitä koskevaksi. Laivakuikulilkkeiden konttoreista annetaan ymmärtää, että' laivojen ruhkautuminen satamaan alkaa käydä akuuttisetei, sillä 36 alusta odottaa jo nyt vuoroaan saada lastinsa puretuksL Tässä diskriminatoorlsessa kauppapolitiikassa on keskeisintä osaa näytellyt nimenomaan kapitalististen ja sosialististen maiden «välisen kaupankäynnin^ ' I tetäminea ' Yhdysvalloissa on ^kyll& -kuulunut ivhimakkaita' ääniä kauppavapauden pUoIesta; 'muUai ine ovfat^ tähdänneet Jjonktolaisen:- rlfcöl-matmen tien-': tavoittclejuiseeh. toisin sanoen''tvajjaaiV kaupankäynnin/'. distämlseeni väin kapitallstimaldcin fja nimeiloihaan 'TYhdysvaltojeri' .({ohtat: lilaan' i . ttiyökicäysblokkiiti r kuulutVKXdi maideri'keskea.::froi5tat8eksl:YhdySv^j vJBOKft H^iMefiiifiässyt -vuäissäi "<dlst^l misVi4)uuhissaam > pi4siQmälle>:'ikttini isaattamana vounajautrlaip.ijjokavtkiel tääYhdysvaillotltaiitaloudeUistasraäua: saavia 1 ittolalsia viemästä sosla^t^j äSiinanaihin;Jtis.'"3trateegls}a?ituQtftpi-ta iuhal}a;vettärkellon i;ikkomistar ssux -raa avun menetys.- Myös -Y-hdysval- .^ojen hyökkäysHift^bn^^matton^ 'seJä*^lillkäÄätSmältf b^P^m k^bskeyttämään kaupankäjrntmSä sosialististen maiden kanssa. ; i>|ew Y o r k .— Kommunistivastainen *on saatu tietää, että yksi tällainen a r - PAINOSTUKSESTA HUOLllMATTA KAUPPAVAIHTO EI OLE KATKEj^^UT, Tästä :onnettpmasta tilasta ovat kärsineet, pahiten Länsi-Euroopan kapitalistimaat. Joille kaupankäynti Itä-JEiiroopan maiden kanssa on y h tä luonnollinen kuin perinteellinenkin. Kokonaan tämä -kaupallinen Uusseelantilaista lihaa myydään halvalla USAissa Dicatur. HI. — Täällä myytiin v i i kon vaihteessa Jauhettua Uuden See- . lännin naudanliliaa, 10 sentin hinnasta pauna j a lihan vakuutetaan olleen hyvää. Bazley'& Martet asetti 4,000 pauna myytäväksi 10 s a i t i n hinnasta pauna j a sen .kilpailija Walter*s Market möi 37.000 paunaa 25 sentillä kaksi pauhaa. \ Stiiniiers Market, joka laski hamburgerin hiiman 13 fientUin pauna luopui hintasodasta Ja palasi 19 sentin hintaan, Cloud's Market, Deca-turista, möi Vudpn Seelannin n a u - l^anlihaa perien 3? senttiä paunalta stepeistä Ja 29 senttiä palapaistista. Kalkki neljä, lihakauppaa, pU a h dinkoon asti suUotiu täyteen ostajia. <s^-—, , — ' kanssakäyminen ei ole katkennut Vieläkään. Eräillä aloilla se on noussut melkoisen huomattaviin sumirilin. Y K i n alaisen Taloudellisen Eufbo-pan- komlssion (ECE) selvitysten m u - .kaan Itä-Euroopan inaldeh vienti ^Län^i-Eiuroopan kapitalistimaihin nousi.V. 1951 913 miljoonaan doHa-riin. Shtä oli mm. hiilen osuus^233 miljoonaa dollaria, viljan 171 miljoonaa dollaria, puutavaroiden 57 m i l joonaa dollaria, sokerin 52 miljoonaa dollaria, lihan 46 miljoonaa dollaria. Muista idän vientJartikkeleista mainittakoon öljy. ttnrkikset ym. Länsi- Euroopan Vienti Itä-Euroopan sosialistisiin maihin jai samana vuonna lähes. 200 miljoonaa dollaria alhaisemmaksi eli 727 miljoonaan dollariin. 3iitä oli mm. koneiden osuus 206 mlljppflaa dollaria ja laivojen 60 miljoonaa dollaria. Muista tuotteista mainittakoon tekstiilit, kemikaalit, optllllset kojeet Jne. Edelläolevasta on erikoisesti parma merkille, että huolimatta ; k e l taisen lehdistön" valtavasta propagandasta muka Itä-Euro<:q}än toaii^^ kärsittävästä elintarvikkeiden liut^r teestä, juuri nämä tuotteet ovaj6,:,<ä- Icet »»iälfstisten maiden ^ääv^äiti^ artikkeleita länteen, fijlaihittaköbn, että esimerkiksi satovuonna 1951-^^ -Neuvostoliiton vUjanvienti oU"suu-f rempi kuin ennen sotavuosia. i'^ - Tuimettu tosiasia , on, että laajat piirit lännessäkin ymmärtävät idäri hiysteria, joka uhkaa miltei kalkkien huopoon^ T^aloan. muualla maailmana, off;jmp^ -jjimeinkirir kohtiaräassa jpukkon^p^^isto vastarintaa. iDemok-r^ attiste^, plj^eu^sien puofi^ajain r i -! ( (K|^T{?avana e^inaerkkmä-vilmeäikai sesta ' keSitytees^ Vo^^^^^^ esilVää' t ^ l ^ j s e n Daiiy" "w<n-kerin''johtava ''ohaikkoa vastaan-. Sij^ä selostettiin 'deUe. • i-^iHäetiioltitaiatpkiikotm. lalnläa-itijkt puhuvat likaisen; kolmikon r i e - •huntatt -. i^MCCarthya, ' Jenneria • j a Veldeä — vastaan, joiden faslstimie-hset hyökkäykset perustuslakia vas- . taan ovat nostattaneet suuttumuksen vyöryn kaikkialla maassamme. V i i meinen kehitysvaihe on se kun kongressin Jasen iPranklin D. Roosevelt J r esitti edustajahuoneelle päätöslauselmaehdotuksen F B I : n (Yhdysvaltain Ohranan) entisen asiamiehen erottamiseksi edustajahuoneen epa-amerlk-; kalaisen toiminnan komitean etumie-, hen toimesta.- ' - (Roosevelt esitti tämän-päätöslauselmaehdotuksen pian- sen jälkeen kun Velde -tölkasi:' tyhtyä "tutkimaan" kirkkoja. Tätnä uhkaus o l i tyypillinen McCarthylainen: vastaus arvoste-r lulle riiitä kirkot ovat esittäneet. Nyt vostelulausunto tuli U . S. A : n *.'Curch of Christin'^ Kansalliselta Neuvostoilta,^ ' johon r^uuluu '30: protestanttista , ja Idän fOikeaopi>:sta .) seurakuntaa; imissä^on^ kaikkiaan. 35,000.000 jäsen- Itä. - ( M' ' . 1' < < r ^ Tätä ennen kansallisesti hyvin tun* netutMcirkonmiehet .-pitivät saaxnqja mi»ä! tuomittiin tämäa likalse»; k9lr, ?mikon -hyökl&ykset ikoulu j a .vastaan. Wasliingtohin Kajkkjen< Sielujen, k i rr kon edustajaiRevi.tri A;PoTwelU>avisS: inimittiiiMKGarthya, Jenneria-Ja . V eK idead'' pa^oote-Iksi'. teeskenteleviksi'' ijotka ovat ' moraalisesti sopimatto- Imia-' koulujen t a r k a s t a j i k s i ^ , r ;c .Puhuen «oward •yliopistoss^„plO:r4 tsihteerHraftjastonhoi^ja,. James,98, |€arey I varoitti,, että kqmmunlstiTras:^ ita/set; ? ^ t k i j a t " , ovat, "liberaali-,, Ja 'työvaenvastaisia^sekä.,taantumukselle, 'myjjtämiel siä'.', ^än -sanoi, että tä- JS& likainen kolmikko haluaa panna 'pakkopaitaan Amerikan ajatukset Ja että noitajaihti kouluissa aiheuttaa sellaisen vaaran, että nuorisosta leivotaan 'sellaista nuorta lammaskarjaa, mitä Hitler Ja iaslsmi tuotti ajatusten kontrollin avulla'". Maan suurimmat työväenlehdet — A P L : n 'News-Reporter, The CIO News, Labor (rai:'tatietyöläisten lehti) ovat ryhtyneet arvostelemaan edustajahuoneen noitajahtijäsenten puna-kauhun lietsontaa. ' Me liitymme amerikkalaistoveriem- •me suureen enemmistöön suosionosoituksissa- näille vastarintamerkeille. Me teemme näin vaikka meistä t u n - tutikin, että näiden protestien 'esittäjät heikentävät omaa asiaansa harjoittaessaan omalaatuista pimakau-fhtmletsontaa selittäen, että <he eivät tanrits9}tf^t^ k o l R ^ c ^ t a l j^ telussa kommuniisinia vastaan''.' • Työväenjohtajaln Äpetustvön tdci-jäin, kirkkojeh'' Jrtitohfcl&ililäeA'»jk kaikkien muiden, jotka ovat epäame-i^ Ucalalsen komitean m a a l l ^ u n a . , B i J u u r i " op^onii he ik r |t(¥iel tumiustaa. vfijara a" svijäil taa JM&Carl . y l i , r i i - l . .. KONSTIT AUTTOlVAi Auto Jossa Istui kaksi aiiesai baupungisa kadun yli p^^^ loilla. Poliisi Pidätti auSr** ajuri kiirehti nopeasti selittT "Olen pahoillani, muta m Juuri lääkärissä j a minun oai dittävä sairaan kanssa hoitoWi ,. Poliisi ..katsoi epäilevästi ^ i n i e h m i . joka sillä aikaa oli e tuumia mitä oh tehtävä, i g ^ ^ j a s i istuimen selkänojaa vastea^ jmät puoliksi kihmi j a kuiskaili-i tele jnl^äi >akas!',_ poijTjjj luvan matkan 'jatkamiseen! ' HUONOSTI OLI KSYNH: ; (Mies: "Ainoastaan juustoaibi on, tänään; UlaUiseksi?» N a i n e n : ' " N i h i ; rabiaanl sianliha syttyi pannussa palaiäa|l tuli levisi hellalle, täytyi miriim i tää soppaa sammutusaineena." EI OLLUT IHÄffi Ruokavieras: — Tarjoilija, minun sopassani on kokonain^i rukka. T a r j o i l i j a : '— E i se ole mikään^ me. fällä r u c ^ l a l l a on haaroja] ka puolella kanpunkia. dyll syyttä kaikille osapuolille, seikkaa viimeksi Malenkov täisellä tavalla korosti Stalnin\ .tajaistenp-liteydessä pitämäSsäänj he^essVi ? jjlikäi tässä suhteessa ple Jdy^^jvaipfiffelkkiin sanoihin, -vaasi ;es:tetty :k^tännöllisiä ehdotukdjj t o l ^ ^ p l t k i ä -On . s ^ ito^eeniialtjäkoiy^Df suuri tali konlOTen^iiviime vuoden huhtl ''j^i';TOrt;i-NfUVosj;oliI^n ja kan mO^atloiden otUma: myönteinea ^ seimevtulevan huhtikuun konia shn Genevessä. . Tämä on. ^ivan johdonmu Neuvostoliiton johtaman rau k i n 'Politiikalle. Vain rauhan' tessa -vilkas ja laaja kansainvi kaupankäynti on mahdollinen ]a saalta taas viimeksimamittu onl kein tärkeimpiä tekijöitä rauhani jittamisessä. — S., Vapaa Sana,] slnki. min, taantumuksen j a fasismin v a a - •ran. >>i ' MtoCarthysm; jlujefoi-t^di ityödyksi sitten «mi Jaa^t kommunisniivastamen ^ta$^(]jäee^^.-; pulUsesti paljastetuksi ja hyljätiyksi. •suunnattoman suurt.a lisävoimaa, jos sen vaatimuksiin lisättäisiin : anmes- ? tivaatimus Smith lain uhreille j a sellaisten orjuuttavien lakien kumoami- •nen kuin ovat Taft-Hartley, Smith, MoCarran-ja Walter-McCarran lait. « • ». , . Kuten sanoimme, kaikesta huolimatta me tervehdimme näitä protesteja, jotka ovat viimeksikuluneit-ten viikkojen aikana nousseet l i k a i sen kolmikon hyökkäyksiä vastaan. Me uskomme että Jos ne. jotka seisovat demokratian puolella . — työ-väenjärjeestöt. kirkot, neekerien järjestöt — yhdistäisivät voimansa-Mc- Carthysmin vaaran torjumiseksi, demokratia mitä me^iellimme. tulisi pelastetuksi. ; • - -i ; Sivuuttakaamme -Vejde!' Lopettakaa noitajahti kouluja- vastaan.. - - Ravhanititon SÖIM ilflMlnHlssaaii p#fl.,ka^|tt(|j|a haxmeuvost^n siihteerlsto on ja sut julkilausuman, y,jossa • Kansojen Eauhanpuolustus ^In . i^ätösteiQiv. ^^a4|ieen kaikbjlil £u|iIumatonian I Jan vastakaiun. v;; 1 "Paremmin kuin koskaan -liäl!:evk(/'kari&'ti (kongressin paävaatf muksessa —, rauhanliiton soi vaatlinuksessa ^viiden suun-allan' Iillä — ratkaisim. Jok*a tmTaisl i ilmanrauhan. kansojen riippuniifo| muuden j a johtaisi kansalnv; jännityksen" laukeamiseen", sanota julkilausumassa. Silmälläpitäen Kansojen sin suomia yhtenäisyyden ja nan näköaloja j a sen paatoksia koontuu Maailman rauhanneu Jmhtikuun lö päivänä 1953 pestiin harkitakseen näiden päätöS'1 •ten toteuttamisen keinoja ja me»j tehniä. — Intian j a U S A : n kesken on alle-| kirjoitettu sopimus, jonka mu Intia tulee saamaan USArsta saasti teknillistä ,apua. Ainakin. I| eksperttiä matkustaa Intiaan. jähetysti löiroll Icanadalais Ue. jotlta ja [anna luoU maa. kärsimyk arkea, i von ansait pitkä ja Mi An PÄWÄH PAKINA "Kova luu", kovia emäntiä ja vielä kovempaa sotamieltä nikkelialueelia E i n i i n pahaa, ettei siltä olisi jota-kln- hyvääldn tavataan sanoa. •Mutta kyllä se "lievä influenssa, f luu tai kansanjoukkojen hyväilyni-miellä tumiettu 'kova luu", jöta^ nyt on ollut lUkkeellä. on sittenkin sellaista, pahaa, ettei siitä löydy mäkä r ä tikulla kaivamallaOcaan : njltään Syvää. Saatuamme ^ nauttia' tämän "lievän ; influenssan" :'paiJ:>itettua l e - i o a ' v i i k o n vaihteessa j a vielä tänään viikon alussakin, mieleen tuli se. että nadalaisensietäkipenisteellisesti tutkia sen merkU^^ ~ Mutta me emme usko, että canadalaiset ovat yhtään sen huonoimpia kuin neuvostoliittolaisetkaan. Tässä maassa voidaan, jos tahdotaan, rakentaa suhteellisesti aivan^^ yhtä paljon kansakouluja v u o d ^ kuin Neuvostoliitossa. Alefllä on riittävästi luonnonresurs-v seja ja ammattitaitoista työv-oimaa koulujen rakentamista varten; Tämä rikas maa voi maksaa opettajille kunnollisen palkan, ettei tule opettajapulaa. Ja tässä maassa voidaan ottaa käytäntöön keskikpii-lusivistyspakko, jos se kerran voidaan toteuttaa Neuvostoliitossakin! Mitä^ tarvitaan on se, että lopetetaan nykyinen mieletön s5p 3^ varustelu ja, käytetäänvaikkapa v a i a ^ i neljännes nykyisistä J ^ : ' rustelumenoista kouluolojenune parantamiseen. Siinä on tehokas ja nopea ratkaisu nykyiselle koulukriisillemmc. sisuskäiut ylösala raatelee'ruU^ i|iista — tai' k(feboko; - se iieriee — ikäänkuin koko laitos olisi uunissa l.'aiyunut. luiUBnko, niiltä, rytisee, iBtisee ja kolottaa kailista nivelistä " j a niiden välistäkin. Siihen kun vielä paimaan semmoinen vilutUs jä väristys ettei tahdo vuoteessa pysyä milr t6i kattoa hipovan peitekasan alla. rriiitt"sallikaa meidä.n vieläkin kysyä, " 4t^ m l i j d ^ ^ se "kova l u u " sitten onkaa/kun Ueväkin'' ihfluehssä ziäih imväs^ti, koettelee tätä syntistä ole-inustä-'' • ;:s^laista '•lystiä'* emmae totta; sesti töivd pahlmmalie vihamiehelle-l^ än — mikäli vaatimaton olemub-s| hune onsiätE^ .^iteta.^Xts^ :^ Ottawan kaupungintalolla vallitsee "akkavalta", kuten nieilläkln k o - tona j a ehkä monessa muussakin mökissä. Ja Ottawan "yksipulttuhen" pormestari löi vähän santaa sen blngo-peli- vimtyksen ra ttalsln, joka on saanut ''siiuriila voitoillaan" — autopal-kiiinollia"' Jmii — monen' jätkevänla|n, pään sekaisin. / /H ; Ötiawari^ pormestari, niin meille kerrottiin alkuviikosta, olji esittänyt ;,Öntarion maakuntahallir, tukseri prokuraattorille toivomuksen, että hän si&rittäisi pertisteelliseh tutr kimuksen erinäisten bingbpeiicri suh- ,t^en.;:: - •rata "vaatimusta perusteltiin sillä, että Ottawassa suoritettujen "suurien bingopelien" eräät "päävolttäjat" olivat sellaisia veijareita, että he e i vät asuneetkaan siellä', minkä olivat csoiteekseen antaneet. Tästä kimpaantuneena pttawan ^matamipor-mestari löi jalkaa lattiaan Ja sanoi, että joidenkin häideia smu-ten p a l - «blntojen Jakaminen saattaa olla " t e - kaiistua'' hommaa missä "voitot" Jäävät kumi jäävätkin "nmnarien'* käsiin. " ' J a kun asiaa tutkittiin vähän l ä - heisanjmiii. h i i n silloin havaittiin, että yhden aikaisemman "päävoiton"' saajaa öspl^ oli otettu — hautakl-viimtSaastk."' " ---^ Kaikkien toisten tohvelisankarien puolesta me yhdymme Ottawan e-mäntäisännän vaatimukseen, että näitä "suuria bingopelejä" kannattaa tutkia vähän siellä j a tääUä; — ei vai .tällaisten suoranaisten väärinkäytösten, vaan myös niiden todellisten tarkoitusten suhteen. Me enome tietenkään ole blngope- •lejä vastaan. Olkoon meistä kaukana sellainen ajatus. Mutta asian johdosta biisi Jo •aika karsia sllmiem-^ me ed^tä pois sitä tekopyhyyttä — jonka vuoksi el muka valtion toimesta voida Järjestää laiUisla arpajaisia hsrväntekeyälsyystarkoitukslin—. mutta sen sijaan nyt annetaan tilaisuus kaikenlaisille veijareille Järjestiiä "hyväntekevSl^yden" nimissä Jä suurien voittojöa toivossa ihmisten k ^ - • mistä ---va&kä'"heidän suuret voittonsa saattaviedl; meiinä henkllb^^ joiden L»3tiosplt«: ön' löydettävissä esim. hautausmaalta.. Sitä "lievää luuta" sah-astellesam-me huomastounei paikallisesta päivä-lehdestä erään hengentuotten, niissä vahingoniloisesti plsteltUn sitä. että Sudburyn raiihankonferenssissa o li ainoastaan 14 osanottaja — jätettä mainitun järjestön kassassa ei ollut muuta kuin $35 — Josta valtaosa oli jo "merkattu" patoatusOaskuJen maksamiseen. Honsa on StarUiakin — ja kaikki tulevat autuaiksi omalla uskollaan. Myönnettäköön — vaikka nämä neljätoista edustajaa, puhuivatkin Järjestyneiden miesten * Ja naisten puolesta .-r; että rauhanliite on Sud-buryssa vielä «uhteellisen heikkoa. Syy siihen on se. että rauhanliike ei Vie voinut — se kun ei saa ääntään kuuluville sen pai'^nmln rädlb&sa kuin päivälehden palstoillakaan — torjua sitä punakauhun lietsonta jonka tarkoituksena on saattaa ras-hanliike mahdollisimman huonoa valoon ihmisten keskuudessa. Ja Sif miset pelkäämään sitä keinotekoiset muovailtua "pöpöä". Mutta aikansa kutakm. sanoi {äff kun päätä leikattihi. Tämä e i a t kaan tarkoita sitä, etteikö raiibas-liikkeellä Ja rauhanpuolustajilla i suurta aatteellista kannatusta ni-irfialueella. Jos S t a r ' haluaa toi^ väittää, silloto. sentiilee seUttää tunnettu, tosiasia. Maanantal-ilfa» nikkelialueelia pidetyssä opettaj^ oppilaiden Ja lasten vanheoil»o eräässä hyvin tunnetussa kokoaöä-isa tehtiin kysjpys'*Uikakansoit* sesta" johtuvari koulujen vuoroja^ jestehnäh vÄtuksesta lasten t?- veyteen. ijräs Ä valkn»^ valtainen kansalaiseinnie vastasi tl"j hän. että iheiHä ^ i ole mitään Jä*"j syytä koulujen vuorojärjestelfflli^l sillä me kulutamme njiljoonla jaaiii-| Joonia dollareita sotakoneistoÄJ vaikka" lapsest ovat yhteiskum»*! kaikkein tärieimplä Ja meidän t i ^ l käyttää ne varat koulujen rakfl*! miseen. Me emme *lcdä oliko Star edusti tuna mainitussa kokouksessa. Mt»»| Jos se vieläkfai haluaa pilkata burylaisten rauhantahtoa, niin St»-! r i n toimittajim korvissa kaikuu rO-l mastl vieläkfai ne raikuvat suosiSJ-l osoitukset, m i t b i yllämatoittua bs-j suntoa-seurasivat. '^Perästä kuuluu", sanoi torven s^l taja — Ja rauhanpubliistajaln ^s*! on kaikista vaikeuslsta ibuoUn^j valvoa sitä..etfö pilkkaajat joutonpj mahdollisimnrian pikaisessa Järjest}t'| scssä syömään omaii b k ^ ^ Känsäkou*^ Pappa Jä Jenny ja Lempi ja Elli ja M) Elsa ja E Mr. ja mi Elina ja E Hehni ja 1 Allan. Len Edith ja •\ Irja ja Ge Margaret ; Impi ja V Lyyli ja Vi Malja ja Eeva K o ri Ola ja Nic Saimi ja & Tuulikki, ] Ida ja A. : Minnie ja Olga Num Violet, Alli Hulda Viri Sylvi j a J i Seidi Ja E i Änsti Pete Leila ja K Leila. Man Onni Rossi Toini ja B Laura Ja "V Irene Ja E Sylvi Ja 'W Hilja Ja C Vieno ja I Bob. Eva j Hihna Ja ] Aino j a U i Ani ja A a i Helen ja I Elvi j a L at . Juho NIssii Elsa j a Wi Elsa Boma Aino j a Jo Haluan set ja yi maaliskui Erikois» emännille pöydästä. M STHallbu
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 19, 1953 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1953-03-19 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus530319 |
Description
Title | 1953-03-19-02 |
OCR text |
Sivu2 Tiistaina, maalisk. 17 p. — Tuesday, March 17,1953
OzgflD Of FInnisli Canadians. Es-tabUtfxed
Nor. 9,lBn. AuUunlzed
•8 «eanul class tnail bf tbe Post
Office D^NUlmeDt* ottava. Pub»
U A M thriee veddy: TuesdayB
Tlnmdaya a&d SaturdayB Vapaus
FuUishios Company LtiL, at 100-102
Elm 8 t w:, Sudboxy, ont^ Canada.
TOeptumea: Susiness Office 4-426i
Editorlal Office 4-4285. Manager
E.Su!c6i. EdltorW.:Bdund. Mailing
address: Box 69, Sudtmry, Ootailo.
Advertising rates upon applieatlon.
Translatftn free of cbazge.
TILAUSHINNAT:
Canadässa: X vk. 7JOO 6 kk, 3.75
3 kk. 2 ^
imdysvallolssa: 1 vk..8XK} 6 kk. 4.30
Suomessa X i ^ 8J0 6 kk. 4.75
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Canadan koulukriisi
Ne rajihemmat^: joiden lapseta käyvät f ^vuorotyösauV koulua, tai
Joutuvat taipomaanmailikaupalla avaamattomia talviteitä kansakoti^
'^''luun ilman' minKaänlais^ toivoa sfitä, että voivat "jätkää opiskfelua'
"^^(B^/ mitiiän lisätodisteita siitä, että
J Oipadassa vallitsee j a on edelleen palicntumassa vakava koulukriisi.
VV Lukenialla tämän lehden "Perheen nuorempien" osaston joiden-l^
kin'kirjeenvail]tajain yksinkertaisia ja juuri lapsen silmiltä nähtyjä
:.-?lietoja;varsinkin ma^utujen kouluoloisa — missä opettajain käy-f'piettävissä
on kehnot välineet ja lapset joutuvat talvipakkasessa kulkeneinaan
jopa viisikin mailia kouluun, missä sitten on joko yksi tai
.'iäksi opettajaa kansakoulun kahdeksaa: luokkaa varten saadain
,,setiainen kuva, että joitakin välttämättömiä parannuksia tarvitaan,
v: vaikka lapset miltei poikkeuksetta tunnustavatkin, että heillä on "hy-
.uT^ opettaja" jne.
' Mistä sitten on kysymys? l
' ; '5räs Toronton yliopiston opiskelija, VValter Stewart nimeltään,
'.^tuomits^ lehdessä (The Varsity) koko oppilaitok-
-sen sanoen:
. " T ä s s ä yliopistossa on ainoastaan kolme seikkaa, mitkä tekevät
:sra hyodyttöniä merkeissä^ opettajat
merkkien (todistuksen) merkeissä ja opiskelijat sukupuolimerkeissä.'?
iCyilästyneenä^äli^n mainittu Walter Stewart sanoo, että hän ei pe-
•ru§ta (jenkaan osallistua tämän kevään (hänelle kolmannen kevään)
'|päastotodistuskokeidea.suoritukseen ' . ,
Tuntematta j^liopistoelämää sen, yksityiskohtaisemmin me jäi''
^tämme mr. Stey^ajtin-ifiuut.a^iot'ilmaan arvoopsaj'ta| arvQttomu.ut-,
; iteensa ja takierfiimme sen-kijii^
fmikä on tässäkin^asiassa^kailcen nahuud^p alkii.. , i . ' ^t;
? ^FLV:n Youth i^Vviewn"juuri ilmestynedssä numeronsa JuinnL^'
!tetään erlkoishuonxiota tähän ongelmaan ja .arvioidaan, iettä vuonna
195S Canadassa on 25,000 opettajapaikkaa tyhjänä, eUei liÄätä opiskelumahdollisuuksia
ja myönnetä opettajille parempia palkkoja, että
'Si^ isÄQttaisi buoda nuehiä ja naisia antautumaan tälle tärkeälle
toimialalle. M^^ yksin Ontarion maakunn
a t o^ ^Xlg^ist^ me^ioa jatkuen 10,000 tyhjää opettajapaikka vuonna
1958. Mikä huolestuttavinta, samalla kun väkiluku lisääntyy ja ^
'•sen yhteydessä myÖsopiskelijain lukumäärä, opettajaksi kouluutettu-jen
lukumäärä on nyt vähenemässä.
^ Me tiedämme, että koulyi^ta,©;! kova puute. Vasta viimesyksynä
keskusteltiin esimerkiksi' Sudbiinrssa hyvi
,.etta.JsotE;ea]^ulujen ovet suljetaan
ri^tön tyttäriltä ja pojilta. Toisinsanoen tätä koulunuorison osaa
uhattiin ran^aistS 4 a % * 3 ; * ; H i Ä H Ä ' Ä H e Ä ' ^
Sudburyn kaupunginrajojen ulkopuolella. Sudburyn seudun monet
kansakoulut ovat tänäkin päivänä '-vuurojtyössä'' sitenj että osa op-
''Koulujen rakennuttamisohjelman laajentamisen suhteen on suu-
5Vf^v7H?^" l?iS.mennessä.tarvitaan ^000 koulua lisääi
^ .,korKeaKoul|i^ib^^^^ on nHjä kertaa suiiWWi(>t
kuin nyt.' '^Mutta kajkkia|la korostetaan *säästJ|äisyyttä'. Rakennettavista
uusista kouluista' jätetään toisinaan tjpusvaatimusten pa-koitukfiestapois^^
oiniistelusalit ja.auditoriUrtdt.'W VfTSi^^^Ht .
* ../Köko;:täinah pölhön perustanaoritse,» että kffiitien kannettavana
on ylivoimainen taloustaakka koulujen ylläpitämi||n suhteen^^ijtsft aU
heuttaa sitten kaikenlaisia vaikeuksia. Ontarion keskiJiouiujehopet-tajamyhdistyksen
presidentti J . T . Stuhbs sanoi viime joulukuussa:
"Kuntien j a maakuntien voimassaolevat ohjelmat opetustyön kustannusten
peittämiseksi ovat täydellisen korjauksen tarpeessa. Huoli-matta
siitä, käsitämmekö me sitä tai emmekö käsitä, me olemme no-
-rpeasti menosta kansallista hätätilannetta kohti, .\siain näm ollen,
ainoa ilmeinen ratkaisu on kansallisten johtajain käsissä.
; Kouluja jätetään rakentamatta sen tekosyyn perusteella ettei ole
y rahaa. Rahaa on säästettävä opettajain palkkauksessa ja opetusvälineiden
hankinnassa. Mutta rahaa haaskataan kuormakaupalla asevarusteluun.
Yksi esimerkki riittänee: Canadan kaikkien kuntien
opetiismehöjen'arvioidaan nousevan '250 miljoonaan dollaniii; Mutta
samaan #ikaan, eli vuonna 1952, liittohallitus antoi Euroopan liitto-laisillQ
ilmaisina lahjoina saman summan arvosta tykkejä, tankkeja
ja lentokoneita.
Ei siis ole ihme, vaikka kouluasioihin kiintyneet ihmiset' ovat
huolissaan. Ei ole mikään ihme sekään, jos jotkut opiskelijat, kuten
yllämainittu mr. Stewart, nostavat toivottomasti kätensä ylös ja sanovat:
"mitä hyödyttää opiskelu". Eikä tämä ole ainoa tapaus laatuaan,
sillä äskettäiset tutkimukset osoittavat, että "jokaisesta sa-
:dasta canadalaisesta lapsesta, joka aloittaa koulunkäynnin, vain 22
läpäisee korkeakoulun, ja ainoastaan 3 saa collegen päästötodistuksen.
Pois jääneistä on 54 sellaisia, jotka jäivät sivuun taloussyis-tä"
(Canadan Tehtailijainyhdlstyksen opiskeluasiain komitea).
Tällaiset muodot omaa nyt vallitseva ja kehittyvä koulukriisi,
joka on todellisuudessa ylläoleväakin pahempi; sillä kaikista "tasa-arvoisuuspuheista"
huolimatta maaseutulaisilla on huonommat koulu-mahdollisuudet
kui> kaupunkilaisilla ja pienempien kaupunkien nuorisolla
on nayös Kuönommat koulumahdollisuu^ kuin suurempien
kapunkien nuorisolla — rahamiesten lapsilla on paremmat koulumah-dolKsuudet
kuin köyhien lapsilla, huolimatta lainkaan siitä missä he
sattuvat asumaan.
Vertailun vuoksi ja asian tärkeyttä korostaen esitämme joitain
tilastotietoja Neuvostoliiton kouluoloista. Neuvostoliitossa rakert-nettim
viime vuonna lähes 8,Öb0 uutta koulua ja siellä valmistetaan
nyt 23 uutte koulua joka työpäivää kohti. Eikä suinkaan suotta,
sillä «Neuvostoliitossa käy nyt koulua ja aikuisten kursseilla kaikkiaan
yli 57. miyöonää henkilöä.
'Neuvostoliitossa on jo tehty päätös (ja se toteutetaan verrattain
lyhyessä ajassa) jonka mukaan korkeakoulusivistys tulee pakolliseksi
- K A I K I L L E XAPSILL E (Yhdysvailat on tässä suhteessa ollut etu-
^ maisin maa, niutta. sielläkään ei mene korkeakouluun muuta kuin yksi
jokaisesta neljästä lapsesta^ jotka koulunkäynnin aloittavat.
Samalla kun esimerkiksi Yhdysvalloissa oli vuonna 1952 vähän
yli 2,000,000 ppbkelijaa collegeoissa ja ammattikouluissa, Neuvpsto-
* liiton yliopistoissa oli 1,440,000 opiskelijaa, ja jatkpkouluissa 1,475,-
OOQ.opigfcelijaa, eli yhteensä 2,915,000.
Samalla kun n.s. länsimaissa pn sotavarustelujen auoksi turvauduttu
^säästäyäi^yspolitiikkaan? jä vähennetty koulumenoja, Neu-
X^t^^iitja^: |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-03-19-02