Vapaus, March 19, 1953

              •en, teräloeniuja
»ipaapajlon Ulottava*^
että tämän j
>itoniiskoiset atamijift
[a sen (Viisaat johtajat!
aan ameiikkalaisea
perusteelliseen taao^
n Vapaa Sana. ^ *
A, 7S75 I
liillllliiiiiiilllllMm,,!!^
la ruoka- Ja „
^, nimipäivä- ja
oippuja yjn.
i.
lEUN EM3.7e7ij
m st IV. Toiontf^tj
ONNI TEBVO
>ND CLEAJÖ]
fCS AND TAIIOB
tiainen puho
Ave. Puhelin (Kt
mor Dr. Pohelin
[soittaa myös Ulana)
akuqtettu säilytys.
NS' BUILDINa
Toronto, Ontaik'
iissä asiolssai
(nyyntipaildtaa Ja pofa |
a f :T;ebjeUinen; pilväa I
Ja pieniä. Sotttsbij
I konttori MO 546(
. L38 Lavnence An;
Toronto 12, OnivI»
ro, ONTARIO
3 Boardin jäsen.
nnin palvelus
AAICHASSA
[erotus suunnitteliiii
sna Suomessa
OelsinliL — Villatehtaat ovat Jän-tapahtuneeseen
raaluvillan
jioäoaaoiseen vedoten tehneet
stenön tuntaosastolie esi-
^IlaJtan&aiden hiimaa korot-sta
5—10 prosentilla. V i l l^
t3iden tultiukauppiaille syksyä
Ivärten tarjottujen kankaiden hinnat
nousseet keskimäärin 5 prosear
eräiden laatujen kiAdalla-jopa
prosenttia sUtä huolimatta, ettei
liiBnaniorotusta ole vahvistettu. . - "
jDemokraatit pois
iuSA:n virkapaikoista .
TVashington, D, C. ^ P r e s i d e n t t i
eahower on selvittänyt tien usei-
_ i satojen demokraattien virkapai-
Jibistaan pois ajamisebii. Tulossa on
•presidentin määräys. Joka atxtaa eri
fhallituselimien päälliköille suurem-fmat
Valtuudet määrät ktika saa olla
liirassaan ja kuka el.
PAKETIN
LÄHETTÄJILLE!
Jos lähetätte paketteja Suomem,
lähettäkää sellainen paketti Jossa
on täysi salUttu määrän kahvia,
mikä nyt on 1 kilo (2% Ibs). Se
on kaikissa meidän uusissa' Tans­kan
paketeissanune.
"SAIMAA" — 1 kilo parasta paah--
tamatonta kahvia.-hinta $3.75.
«0L¥MPIA" — 1 kUo parasta
:. paahtamatonta kahvia, 2>/6 k i ­loa
riisiä. 1 kilo rusinoita,
hinta $6.45.
"FENNIA" — 1 kilo parasta paah­dettua
kahvia, 2 kiloa riisiä, 1
' kilo rusinoita, h i n t a $6.80.
«QJO" — 1 kilo parasta paahdettua
kahvia. 1 kilo riisiä, h i n t a $4.90
Kalkki paketit pakataan Ja lähe­tetään
edelleenkin Tanskasta, ovat
tullivapaita, vakuutettuja Ja me­nevät
perille 2—3 viikion siellä
siitä kun tilaus saapuu meille.
Vanhin pakettolähetysHike. Y l i 7
r. kiitetty palvelu takeena. K i r ­joittakaa
nimet ja osoitteet, selväs­ti,
mieluimmin tekstaamalla.
NORDMAN (Regist^d)
Soite 338—Dominion Square Bldsr*
MONTREAL, glJE. - _, ;
KirJ. tri Th. Wegelius
^autta aikojen puu on oDut ihmis­kunnan
tärtelmplä j a mönipuoLsim-pia
tarveaineita. U u n i s e n luonnon­tuntemuksen
kasvaessa j a orvehtyes-sä
Ja tekniikan edistyessä puuUe^on
keksitty yhä uusia käyttömuotoja, ja
tuskin mikään muu luonnon tarjoa­mista
raaka-aineista o n kulkenut n i in
tavatonta kehitystä kcfliti kuin puu,
enneukaikkea Ibavupuiden puuaines.
Voidaan myös oikeutetusti «väittää,
että nykyinen elintaso olisi mahdotto­muus,
jollei s u u r^ puuteknlllisiä kek­sintöjä
olisi tehty, ja Jollei puuteknil-liseen.
ennenkaikkea putikemiailiseen
tutkimustoimintaan olisi iryhdytty.
Suomen puunjalostusteollisuuden
ripeä kehitys j a voimakas laajentu­minen
itsenäisyytemme aikana anta­vat
erinomaisen kuvan puun moni­naisista
käyttömuodoista ja niiden
kehitysmahdollisuuksista. Höyryvoi­man
yleinen käyttöönotfamhien mah-dollistutti
sahateollisuuden muutta­misen
vaatimattomasta kotiteollisuu­desta,
koko lEuroopan 'taloudelle mer­kitykselliseksi
'vientiteollisuudsksi.
Sahausjätteet tyydyttivät polttoainei­na
voimalaitosten tarvetta, koskista ja
vesivoimalaitoksista riippumatta ja
uusia sahalaitoksia perustettaessa voi-tiin
puun h a l l i n t a - Ja vientitavaran
laivausmahdollisuuksia huomioida.
Paper.n vahnistus puusta, hiokkeen ja
selluloosan valmistuksen tuloksena,
on kieltämättä tekniikan arvoööim-
Pja edistyksiä, jota ilman aikamme
laaja sanomalehtien j a painotuottei­den
tuotanto .olisi mahdottomuus.
Puim kemlalliBen;:* jalostuksen, var­sinkin
selluloosateolksuuden kehitys,
sillan ja säterin eli tekosilkin, sellu-loosavärlen,
lääke- j a räjähdysainei­den
yjn. valmistuksen muodossa sekä
puukemialllsen tutkimuksen vihneis^t
tulokset, bensiinin ja voiteluaineiden,
sokerin y j n . ravintoaineiden ja .teko-hartsien
sekä "plasbi'c"-alne:den ke-hittämhien
puun aineosista ovat yhä
avartaneet puun käyttömahdollisuuk­sia.
Oi^ valkeata sanoa, miten pitkäl­le
tämä kehitys vielä jatkuu, mutta
varmuudella voidaan kuitenkin tode­ta,
että tällä alalla vielä phlee useita
uusia ; käyttömuotoja ja etta isän-.
maamme vihreän kullan arvo ja merr
bR.RÖMXN';PNi;eWSKl j:
MonJvuoHneh prakJHihka^Bnroopanhnoimatnlmirilss^ sairaaloissa
Erikoisalana siäUStäädit, itai^Veh. ^labten Ja'vehedäet-tatidir. Nlehirisit ,
•leikataan'uudella meiietelmäimklvuttothastiilman<veren^vuctba. t
' V a i t a a n o i ^ t t f n i i t t ^ J K e U o ^ f p i ^ V/;,, ^1"; » [
3537 P A B K AVE. ' Pub, EMrboiir'«623 ' ' KONTBEA£,'ävIS.
i l -!1 '1 ÄÄJflltVYJEN! KUNINGAS
"Tarkoin valittu ohjelmisto Ja paras teknilluien taso ovat ne peri­aatteet,
Jotka määräävät IiEIJONA-levytykset.,JöIp^
ja sovitus samoin k u i n orkesterien kokoonpano tutkitaan tarkoin, ja
laulajat sekä instruihenttisollstit kuuluvat Suomen tämän heteen
valioluokkaan. Äänitys, matrisointi Ja levyjen puristus ovat jatku­vasti
tarkkailun alaisina. Tämän takia soivatkin LEUONA-ievyt
kauneimmin Ja kauimmin." — Bis-EIo OY.
UUDET LEIJONA-LEVYT
OVAT SAAPUNEET
Nyt ilmoitamme Canadan suomalaisille äänilevy­jen
ystäville, että liikkeemme on saanut suuren
lähetyksen LELTONA-levyjä.
T-5035 Keväilänpea, valssi, Ldjona orkesteri .
Sen lainMlIe laulan, tanso^ LeUons orkesten
T-501 Tivolflampiniifen ana, valssi, Eero van
Mennyt'ipätvä, tax«o, Eero Väre
T.5052 Hämärtyvä kanpnnki, Blow-fo:^ Eero Väre
Knntan^na luhden, sloiv-f 00^ Metio-^töi
T-508 Amrldcobnmn^ valBsl,^ » Metro-tytöt .
Snsy, pieni neekerityttö, fox-tJPot, Metro-tytöt
T.5025 Snn lempeesl laotin, valssi, SinOdca Tntttat
Pienet tähdet loistaa, Omr-tat, Sinikka Tunturi
T.5054 HjMvenns, doir^Toz, Eerö l ^ f a ^ '
Hiliaa kottee knn, valssi, Eero V Bn
T-50i7 T^uissl kanssanl,mmba, Blalre-QJanen . v
Heippa hei, Ameriktalalnrn polkfca, Blalre OJaaeh
T-5041 Pesshnlstin jenkka, Eero Vare
Tqonalset sinisilmät, valssi, Eero V?«e f,
T-5019 Unlstathan metsälammen, valssi, Eero V ^ '
Kim kmilcn taofon, Eero V i n
LÄHETÄMME LEVYJÄ KAIKKIALLE GANADASSA
HINTA $1^5 KFL.
(Ostajan maksettevs läbetyskalat)
Postitilausten tulee käsittää vähintäin kolme levytL ;
TILATKAA OSOrTTBELLA:
VAPAUS PUBIISHING CO. V\%
leijona-levyjen vähUtms- ja tukkumyyjä Cahadassa
100 Elm sL W<»t —. P. O. Box 6d — Suäbuxr> Onta»!o.
Blckaanineo käsittely
Puun mekaaninen pienentäminen
on alkuperäisin ja yksinkertaisin
puun JalQstamlsmuoto. Puuta me­kaanisesti
pienentäessä esim, sahaa­malla
tai sorvaamalla säilyttää puu
rakenteensa - j a ominai^uksiaan
muuttumatta, ja puukudoksen &.o
puun kuiturakenteen erinomaisen
monipuolisia,, edullisia teknillisiä omi-tiaLsuuk^
la voidaan talloin hyväksi­käyttää.
Tärkeimmät jnainituista o-minaisuuksista
ovat: '
Puu on-.verraten kevyttä Ja sangen
lujaa painoonsa verrattuna.
Puu on verraten helppoa ItäsitcUä
j a muokäia. '
iPuu on joustavaa ja-sitkeää;
'Puun rakenne o n kaunista j a vfuh-televaa.
Puu on varsinkin kuivana ollessa
huono lämmön ja sähkön johtaja,
sillä on siis hyvät eristysominaisuu-det..-
,• ,••
Lämmön aiheuttamat puun koon"
muutokset ovat verraten pienet.
Puu on arvokas polttoaine.
l&fSekaanisestl pienentämällä valmis­tetaan
puun rungosta: metsässä polt­topuita
sekä pyöreitä puutavaroita
kuten,paperipuita, sahatukkeja, k a i -
vospuita, paaluja, pylväitä Jne. sekä
veistettyjä parruja. Sahalaitoksissa
sahaamalla lankkuja, solroja, lautoja,
kimpejä. laatibkolautoja jne. Vane­r
i - ja rullatehtaissa sorvaamalla v a - .
neria. lankarullia, bohineja jne.
-Puun mekaanista pienentämistä
voidaan kuitenkin jatkaa paljon p i ­temmälle
kmn mitä : sen. paloittele­minen
leikkaamalla, sahaamalla tai
sorvaamalla edellyttää.
Puuta hiottaessa pyörivää hioma-kivea
vastaan erkanevat puun solut
eli kuidut toisistaan. T^llä tavoin
syntynjrt hioke on tärkeä paperiteol­lisuuden,
etenkin sanomalehtipaperin
ja kuitulevyjen, kuten ensoniitin ja
insuliitin raaka-aine.
Puuta voidaan miyös Jauhaa myl­lyissä
puujauhoksl, jota käytetään
mm. räjähdys- ja tekoalneteollisuu-dessa.
Kemiallinen käsittely
Sen sijaan, että mekaaninen puun­jalostus
mekaanisin keinoin valmis­taa
raakapuusta , jalostustuotteita
.muuttamatta puun kemiallista k o ­koomusta,
^, j kemiallinen * ' Wrilsuus
.käyttää osaksi mekaanisia ;^eInoJa,'
mutta. .pä^SiaHlsei^j;!; lyiitenkin' kei
' ^ a l l ^ ^ . ^>Veita ja -hil^Öfn ytidlstyk-
,siä'jSelcäj vkuiyäjtislaust^,' i a faofögisia
ilmiöitä i i j t e n '^äy^hafetee;reita. väl-nustaa^
eei^ puu4tä-tuotteita'yleiseen
J j ^ y f ^ n . , , Sellaisia o,ya^, mm; ^ u u -
hiih. -terva,, tärpättl^^jijareninQäJi pa-
. {lerllaa^ut, ^ jisea^ -räjäÄdysaiq^e^. te-kosilkki,,
tfskonahk^;^^^ ja
sen ijaostustiUokseV;!^/^'^»^"^^
PDT, useat, laa^ea^lneet jpe. '.Niiden
Uet(mjs^ 6^vuttaaif:|sccn 4Anä^
na, Vik lennen vilsivitoiiskauden koI>
)xumte|uii vuonna uusia voittoja ^ a -
talouden'kaikiken alojen kdt^lty^essä
Ja taataiseen siten elintasonsa jat^
Torfitaioa, maalisk. 19 p. Thursday. March 19,1953 ^m 5^1
Tiin Budt tulee
pääpuhujaksi
Toronto; ~. Tim Buck. LPP:n kan-äilllnen
johtaja, tulee esilntjnhään
pfiSpuhuJonft Karl aiorxin kuoleman
75-muIstoJuhlassa, Joka pidetäftn
ma^l^ikiiun 27 pnii kello 8,15 lp., 83
Christi« St. '
Vaath^'tieii seit» ^
raajan valitsemista
' Vbayskansat. V. - JBrltaimfe i » :
Banska vaativat 'viimeyill^am lsar'i^
kitscmaan yieimibteerl lifspip tien'
seuraajan valitsemista.' lacTjä^i ero-1
ihakemuksen^Jo y:me yuödehUattioh \
;kuu5S£»:^|^?*-|;|^^
YK:n «ääntöjen mukaan\pltai ^
Turvnneuvpstpn te|uUl ylembieerin;
ehdokkaasta. feU(^^tujE$en'en>i
inelskbkoosVoi o^iäst^.piiättftiC ^:
l Canaäan iilKoinintatbrif iSeartion on
ehdokkaldto JoUkossa,Ja'Ti|ni^^«n
esltetty/löi^lan aySrs. Viiay^ Hal^rfiml^
Pandit, (fatian cdUjrt4jliiton jctetaja. g
'f ( v •
FIRST FllOOB PLAN S£CbN0'l?LOÖft PLAN
Tämä 25 Jalkaa pitkä jä 16 jalkaa leveä rakennus, antaa hyödyksi koko |)tata.atonsa^Vndm,keU
kaan ke|ttip on pitkä ja antaa rllltäväsU ruokailu- sekä työskentelytilaa, in^enaq n i ^ u u h u o i ^^
avarat vaatekaapit. Ensimmäisen kerroksen ulkoseinä on: tiilestä ja tol6e^rkeitpluw|xsa»lautf^i^^ i ^^
halnt^tan; alakenankinseloäl voidaan tehdä puusta, Xattlaplnta-ata on 80t>: neli^ialkap.* ; (Pilrustttkset' yoldoati
ostaa sopuhinnalla Central Mortgage and Honsing Cor porationllta.) ' ' ••
valmistammen tcäy. painsa jyystä, • et­tä
puussa, on, kuituainesta e l i sellu­loosaa,
hartsia,, ^rasvaa, erilaisia so­kerin
j a i u m u i luohtöisia .yhdistyk-siä-
ym.:,. . j .
Huutamalla puuta; saadaan puu-hulta
eli sysiä ja tervaa. Ne valmis­tetaan
useanlaisilla laitteilla. Halut­taessa^
pelkästään sysiä, rakennetaan
miilu, jossa puu hiiletaan. Tuotet­taessa
sekä sysia että tervaa, saa­daan
niitä tervahaudasta. Jos taas
on kysymyksessä hulen ja tervan l i ­säksi
tärpätin, puuhalon, metanolin,
asetonm, etikkahapon, voiteluainei­den
yms. saanti käytetään uunihiil-toa.
Valm.stus perustuu siihen, että
puuta kuumennettaessa suljetussa i l -
mattomassa tilassa puussa olevat a i ­neet
muuttuvat kemiallisesti, jolloin
nustä osa muodostuu;haihtuviksi a i ­neiksi,
osa tiivistyy nesteeksi Ja k i i n ­teäksi
aineeks jaa hiiltä.
Puun kmvatislauksen yhteydessä
SUOMEEN
ja takaisin -
Mukavaa tietä!
Nauttikaa mukavuudesia,
erilaisista viihdylyksistä —
miellyttäväsiä ajasta—rsuo-situisssT
moottorilaivofs^a
GRlF^SHröLM Ja StOCK-HOLM
» Tilavat,^, puhtaat
hyiit/erinonxaisen keittiö ja
kohtelias palvelu.
Mukavan, taloudellisen val-tamerimatfcan
Jfiiftrm vUh-tjrisässä,
haaskassa seuras­sa
Te saavntte Neir Yorkis­ta
tai HaUfaxista Götehor-gihi,
Bootsiln. josta iKUvft-täin
sopivat yhteydet eri
puolille Soom•ea ..
Jos snonnittelette ystävänne tai
sukulaisenne tnonUsta tänne,
meidän toimistomme täällä ja id-fcomaUla
antavat teille' «siantim-temnkseen
percstavan, kohtelias­ta
apuaan.
liäanfykää matka-asl^-
mlehemme puoleen.
Sitfedish American Line
1255 I^UIps Sq., »timtteall 2, Qne.
470 Hiiln S*., Wbcaaptg. Bfsta.
Union Bank^BIdc; Cattasy, Aito,
71 Upper VITater St., Ilallfax, N. S.
Neuvostoliiton kolhoosltalonpoi-kalsto
on saavuttanut hyviä tuloksia
maataloustuotannon kalkilla aloilla.
Viime vuonna Neuvostoliitossa saa­t
i i n viljaa Ja teolUsuuSksasveja pal­jon
enemmän kuin aikaisempina vuo­sina.
Viljasato o h 8 miljardia pun­taa.
Vehnäsato kasvoi yksistään v i i ­me
vuonna 23 prosentilla. Huomat-
. tavastl on kasyariut puuvillan, sokeri-'
juurikkaan, pcltovMi j a ar»uiden teot-'^
lisuuskasvlen sekä '^myöskin 'pönda-'^
j'a'. vihannessatöT* ] Kolhoosien • n^iXisi-'*
karjakaiitakaisvöi. viime viioÄha" 'b
VKOSfa^l}ia.^''^aisAn}ia 'k' piöfenUlla,
ISTmnägkarita' 7 prosentffla ja'nevös-
•kant^
b j un
Maaseutu
luokkalsla
muita
sea a^iSSbviiai ikaIlan%nildlil&*Hr- Gru
neet ovat vapauttaneet ihmisen ras­kaasta
maataloustyöstä. Neuvostolii­ton
matalous on maailman suurin,
uudenaikaisena'teknllHfilla varustettu
maatalous. Maataloustöiden \ koneis­taminen
kohottaa kolhoosien tuotan­toa,
mika vuorostaan >taa8 kohottaa
kolhoosilalsten .tuloja. Maatalous t u -
'lee jol-.<a vuosi yha tuottavammaksi Ja
'isen- tuöteanäära' tdsvaa Vubsl' viiödel-tuotpnnon,
j jatkuva„ .kasvu .If^ott^a
luönnöblsesti kolhoosien -tulojani jVjyjj,
alueella ml
syntyvien kaasiunalsten aineiden
''puukaaq^l•'|J?9fftä^)mo!qttB5i^
vojen ivolmälahtecnä qnjyle^st^iij|n-^
nettua. " '
• ölyttämällä valmistetaan • tJUUsta
bensiiniä, petroolia j a eriiiälsiä voi­teluöljyjä.
' '
Käsittelemällä puu jauhoja nltro-gylseritoillä
Ja salpietarUla saadaan
dynamiittia.
Puusokerm valmistukseen kiinnitet­t
i i n sodan aikana varsin suiuria toi­veita
j a on myös todettava, että mai­n
i t tu teollisuus jo on kehittynyt l a -
boratorioasteelta tehdasmittakaavai-seksi.^
'Puusokerl syntyy happojen
esim.' suola- tai rikkihapon vaikut­taessa
puun hiilihydraatteihin eli sel­luloosa-
aineisiin, jotka muuttuvat so­keriksi'
eli glukösiksi. Mainitut so-kerUaJit
voidaan edelleen Jalostaa h i i ­vaksi
tai aik<&oliksi.
Selluloosa teollisuus moninaisine x l -
vutuottemeen on kuitenkin puuke­mialllsen
Jalostuksen tärkein Ja laa jm
haara. Selluloosan raaka-aineena
käytetään etupäässä havupuuta, s u l -
faattlseUuloosa vahnistetaan pääasi­assa
männystä, sulfiittiselluloosa kuu­sesta.
Puut pienennetään hakkaus-^
koneissa lastuiksi, Jotka keitetään
suurissa keittokattilolssa. Keittämi­sen
.tarkoituksena on liuottaa puussa
olevat ns. Inkrustiaineet (ligniini),
Jotka sitovat selluloosakuldut toisiin­sa.
Keittdataeena käytetään suUU-tin
valmistuksessa happomaista k a l -
slumistdfiittiliuosta, sulTaatih valmis­tuksessa
taas rikkipitoista llpeäliuos-ta.
Kattiloista lasketaan kuiduiksi
hajonnut selluloosa massa-altaisiin,
jonka jäUceen se Joutuu separaattorel-^
hin, oksaseuloihhi, lajittelijoihin ja
lopuksi kokoamiskonelslin. Jotka'ko­koavat
selluloosamassan levyiksi^
Sulfaattiselluloosaa Icäytetään etu­päässä
lujempien paperilaatujen val­mistukseen,
kuten voima- säkki-,
kehruu- Ja kaapelipaperiicsi, Sayutuot
tenä saadaan'mm. usetä vtäi^päÖ-iaa-tuja,
poltto- j a v:ioteluöljyä. metanoo-l
i a , rasvahappoja, mäntystiotiiaa; ja
kidemäistä hartsia sekä syntSettlfeiä
öljjrjä j a hartseja.
Sulfiittiselluloosaa käytetään pape­riteollisuudessa
useimpien kirjoitus-k
i r j a - , paino- Ja silkkipaperien Val­mistuksessa.
Varsin suuri artlkkeU
on laadultaan puhdas Ja arvokas te-kosilkkiseUuloooi.
Käsittelemällä sul-f
ilttlseUuloosapapcria rikkihapolla
saadaan pergamiini- Ja pergamentti-paperia.
Sulflittlselluloosateollisuu-den
sivutuotteina saadaan symolia,
metanolia Ja pupuolia. Jätelipeän so-kerilajeista
l^fbitetaän alkoholia, r a -
vlxvtohJivaa (liem>voimaa), erinäisiä
ravintotuottelta ym. Varsinkin s u l -
fiittisprit eli etanoli 0n osoittautunut
arvokkaaksi kemiallisen teollisuuden
raaka-aineeksL S i i tä v a l m i s ^ ^ n m .
m, glykolia, etikkahappoa, kloor^h-
Ita, Jo^tk
a: I »»im«i
'tr >y^
SNT:ssa, Krasnod^rln aluepiirissä Ja,
Rostovin alueella on kokonaisia eel»'
laisia pihrejä; Joiden aluelUa sfjaltee-vlsta
kolhooseista on tullut miljoo-liien
t^Jstäjio. Sellainen on: esimer­kiksi
Rostovin airueen Täganrogin pii­ri,
jonka alueeila sijaitsevat'kaikki
kolhoosit sfdvat viime vuonna vlljäa
keskimäärin 26 sentneriä hehtaarilta
'sitä vastohi'kuin viioriiui 1951 fii^lvat
' iols' i c n i t r i M - tyganfbgift ' iplfrta
'Kfiiöoslen^nÄii^tiakrirJaitaiiia kaävol
Wodeii'^qfö»a 1^ pit)äeMlal'mUtav
'iÄ^h"luitU 23'-ii^8enillla.'* icol-
Kölhfoeja,
",tiBfeklkfi\ •Vl'äÄäfth/Tii«yenlan
j a Kirgilslan us%imihä^'päavmak|^^
"tiöM satväVvliihe^^vuoiiiia' tuloja
dlstyksia, butanolia, estereita
«irimfMisi'
(öysaaiieitaif hyöKteismyrhkyJft ^m.
' ' '^•äf s'nainen selluloosa on ihyös mfc
tä' moninaisimpieri tuotteiäeh lähtö­aine.
Käsittelemällä selluloosaa eri-.
laisiUa liuottimilla saatetaan sen k u i ­tumainen
rakenne liuokseen, joka
muokataan haluttuun muotoon, kur
ten sJIaksl, kelmuksi ja filmiksi.
'Liuottamalla selluloosaa lipeällä ja
rikkivedyllä, muuttuu se viskoslksi;
josta valmistetaan tekosilkkiä eU: s i l ­laa,
sellofanla eli kelmua, liima-al-neita,
makkarankuoria. keinotekoisia
jouhia ym. Tahan menetelmään pe­rustuu
myös kotimainen tekosilkki-teoUisuutemme.
Tekosilkkiä voidaan
myös valmistaa ns. kuparimenetelmää
käyttamailä, jolloin liuottimena käy­tetään
kuparioksidiammoniakkia.
Jos seUuloosaa käsitellään r i k k i - ja
typpihapolla saadaan .tulokseksi sel­luloosanitraatteja.
Joista valmistetaan
erinäisiä räjähdysaineita kuten sa­vutonta
ruutia, pyroksylinia eli pum-puliruutia
ja kordUttia. Lisaksi niis­tä
saadaan val<&uvausfilmlä, sellu-loosasalakkaa
ja maallvärejä, teko-nahkaa
sekä nitro- eli. chardonnet-silkkiä.
Kamferin vaikutuksesta n l t -
roselluloosa muuttuu selluloldlksl.
Etlltkahapon vaikuttaessa selluloo­saan
muodostuu as&taattlselluloosaa.
Siitä valmistetaan mm. asetaattlsllk-kiä,
erlstysalneita, syttymättömiä f U -
mejä, lakkaa, lentokone- ym. osia,
sarkypiätöntä lasia, selloonia jne.
Myös tekoaineiden Ja "plastlc'-ai­neiden
valmistuksessa/ kemialliset
pu;m Jalostustuotteet ovat .saavutta­neet
tärkeän ja merkityksellisen sir
Jan, ,
Useimpien muiden tarvlkkelder?,
kuten metallien, kivihiilen ja öljyn
vaJriÄtoJen oll^sa rajoitetut ja^ lop-pal4;
la' '< ennetamin taj' m^^hemmin,
voidaan puuta s.ta vastoin aina kasr
vatoa, uutta-;käytetyn .tllalje, ja-mi-,
kkahhmlset iifit "paitaa, >viijeJyksU-leen
Ja asuinpallcoikseen maapallon
koko maä-alaa, puuvarastoja voidaan
pitää ehtymättöminä, edellyttäen, et­tä
uu^ta metsää hankitaan kaadetun
t.lalle. MetsäUä on lisäksi se omi­naisuus,
että sitä uselnunissa tapauk­sissa
voidaan hankkia kylvämällä t ai
istuttamalla sinnekin, missä' sitä
luotmostaan ei ole koskaan ollutkaan
tai missä se aikaisemmin on Jo tyys­tin
kulutettu.
Edellämaiiiltusta selviää, että puun
merkitys ihmisen tärkeänä tarveai-ne^/
ta )yhä edelleen on voimakkaan
keililykscn alainen. Monet seikat o i ­keuttavat'
'amerikkalaisen ennustuk­sen!;
jonka mukaan ihmiskunnan h i s -
toriaksa' puukansi seuraisi nykyistä
rautakautta.
•vimdiväi iLeiihllle :h,imfe'tyh''tazi4fc»f
^isen iKJ]hööslh''8äiiiMat'tömat''pu^:^'
vniäiieUot:' Viime vUohna Md^ ktä-<
Fh"ooil'k!yivt'puuvillaa'2;ood hdiift4|la-j
ä sai .ptiuVilläa '37"^tiieHä h*|i!
•riita k<äw kylirdalaäitaV: "Vkslsti
ptiivUlasta - t ^ ' 'kOiUwio9l eal vi;
vuonna tiploja 24 miljoonaa rupla^.
Kolhosi rikastu vuosi vuoaeU*. IS-män
maatalousarttclln JalJamattq-mat
varat (yhteiset rakennukset, sler
menet, moatalouskalusto, yhteinen
karja ym, Jotka ovat kolhosin kalk­kien
jäsenten yhtelsomaisuutta) nou­sivat
viime vuonna yli 17 miljoonaan
ruplaan. Yhteistalouden kasvun
kansa kasvavat myöfikto arttclinjä^
senten tulot. Ottakaamme esbnery
kiksi tömän maatolQusarttellh Jäsen
Rahlm Karfanberdyjev. Sen Jälkeen,
kun kolhoosi suoritti kalklk velvolU-suutensa
valiota kohtaan, varasi
monta miljoonaa ruplaa kolhoosin
tuotannon laajentamiseen Ja keliitta-miseen,
varasi riittävästi siemeniä,
rehqa ym, Rahhn Karinlberdyjevln
perhe sai 7 tonnia vUjaa Ja 62,60P
ruplaa rahaa. Joka oli periieeUe pjih-dasta
voittoa. Kaikki «tuotannolliset
menet — uudet rakennukset,maatar
louskaluston haiätkiminen, siemenien
ja lannoitusten <?staminen y m— suo­ritetaan
kolhposln yhteisistä varoista.
Varat näihin mcnoihhx hyväteytään
kolhocsilalsten yleisessä kokouksessa..
Voitaisiin esittää paljon esimerk­kejä
kolhoosilalsten suurista tuloista
Neuvostolitton eri puoHlta. Bslmer-kikslöverdlovskto
alueen SyeitUovll-:
le nimetyn kolhoosin Jäsen VaslU
Shabanov, Joka käy kolhoosin töissä
poikansa lAleksanderIn Ja tyttärensä
Marian kahssa, sai viime vuonna tur
löja yli 90,000 ruplaa. Sitä paitk hän
sai tuloja vldä tanttimaistaan ja ybr
sltylskarjastaan samoin kuin kaUcki.
muutktaNeuifostoUtonkolhoosItalonr
pojati '.., . -,.
On tunnettua, että ensimmäisenä
sodanjälkeisenä vUsivuotldcautenar
(vuosina 1048—1050) Neuvostoliiton
talonpoikain tulot kasvoivat 62 pro-:
paAm; SEoShoosien tuJojen kasvu
nähiä vuosina jobti myStfkin koko
zieuvostotah»u>ott;aI«tQn elintoBon
kasvuun. Ylslictaän viime vuonna ta­lonpoikain
tiftot yhtä työntekijää;
kohti kastroivat O pioaentllla. Moa-seutu
tulee ^vauraammaksi. 80
'saa heijastuksensa kolhoosien uusien
tuotantolaitosten, vesivoimalaitosten,
kulttuuri ja kunnalllslaitosten eASi
myöskin uusien «latojen rakentamises­sa.
Viimei vuonna rakeimettim 3t0r
000 uuMa taloa.
Käyttäen hyväkseen sosifl^lsen
Järjestelmän suomia etuja neuvorto-.
tolonpoikaisto vaurastuu vuosi vuo-flelta
Ja sen «lämä muuttuu yb^. pa-remmaksL
T4tonpoaoai8to 4Katwk>
varmana tulevaisuuteen, ibobUlsoi
kaiken voimansa, kokemuksensa ja
SIKOJEN REHUT
LASKENEET!
föiioNtöN
SiKÄMARKKINAT NOUSSUT!
jtf näyttää Vieläpä kofkeiinj>!en hintojen
nousun mörkkejä!
mi
'UV -.
8 t Tämä tekee helppmmaksi farmareille kasvattaa sikolf^
taloudellisesti parempien hintojen ja alhaisempien ruc^
kintakustannuKsien vallitessa.
COCK O' THE NORTH
SIKOJEN ALOTTAJA 4.20
SIKOJEN KASVATTAJA \ 3.90
EMÄSIKOJEN REHUSEOS... 4.00
SnCbflSN VALMISTAJA „):...4 3.85 , j
K!At)[ftAr#'plÖiA$H;lW ..;»,.< l » . 3.60 ^' C
3.45
• SUOMALAINEN P A L V E L U S *
l i i
COC KO^ THE NORTH JA PIONEER ItEHUJA m
JOHN DEERE MAANVHJIIitSKONEITA
66 Hnt Street West
I I » f'