Vapaus, December 13, 1972

              Sivu 2 Keskiviiklko, jouluk. 13 p. — Wed., Dee. 13, 1972
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Establlshed Nov. 6, 1917
Edltor: W. E K L U N D - Manai:er:V. KENTALA
Telephone: Office and Eiiltorial 674-4264
ynblished once weekly:Wednesdaysby Vapaus Publishing: Co. Limited,
100 Ebn St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing: address: Box 69.
Advertising rates upon application, translation free of charfire.
Second Class Mail registration Number 1076
Momber of tht CANADIAN LANGUAGEPRESS
\
TILAUSHINNAT:
Cahadassa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25 USA:n:
3 kk. $3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00, e kk. $5.75
1 vk. $11.50, G kk. $6.25
iiiiiriimiiiiiMiiiiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiirrtiiiiiiiiimiiiiriiiiiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiMiiiiiiiiiiiiim::
Vieraalla asialla - ^ ^ i
J u l i u s Caesarin huudahdus murhaajalleen,i"SinäkiniiBrutus!'
t u l i varmaan monen työttömänä olevan — eikä suinkaan v a i n työt­tömän
— V a p a a Sanan l u k i j an mieleen lukiessaan lehtensä joulu­kuun
5 päivän toimitussivulta mitä a l h a i s i n t a parjausta työttömyys
vakuutuksen varassa olevista canadalaisista yleensä, toistamalla
äärioikeiston väitöksiä, että hetken pulmakysymyksenä on muka
työttömyysvakuutuksen aiheuttamat "suuret menot" eikä työttö­myys,
j a että s u u r t a osaa työttömistä on m u k a pidettävä epärehel­lisinä
ihmisinä, minkä vuoksi, pantakoon se merkille, "työttömyysr
vakuutus on pantava jälleen oikealle paikalleen j a s u l k e a mahdollir
suuksia sen käyttämiseksi "näppäränä sivutulolähteenä", kuten
lehti lopuksi sanoo. '
Olettakaamme argumentin vuoksi, että jotkut työttömät ovat
saaneet v i l p i l l i s i n keinoin työttömyysvakuutusta. Mutta meidän
lukumääränsä asiantuntijan (entisen miesvoimaministeri Bryce
Mackäseyn) kertoman mukaan on h y v i n pieni j a tänä vuonna vie­läkin
pienempi kuin vuosi sitten. On v i r a l l i s e s t i arvioitu, että
Kosiaalihuoltoa (köyhien apua) j a työttömyysvakuutusta on v i l ­p
i l l i s e s t i p e r i t t y parikymmentä miljoonaa dollaria vuodessa j a tä­mäkin
summa on h y v i n kyseenalainen arvio. ,
Toisaalta tiedetään kenenkään, sanomatta, että isoisten toi­mesta
petetään jatkuvasti eri h a l l i t u s p o r t a i t a veronmaksujen koh­dalta.
Tosiasiassa porvarilhsen käsityskannan mukaan henkilö o n .
sitä "viiisaampi" j a "kekseliäämpi" mitä paremmin ja enemmän hän
saa verovelvollisuuttaan kierretyksi. Juuri sitä varten suuryhtiöt
palkkaavat parhaita lakimiehiä, kirjanpitäjiä j a m u i t a asiantunti­j
o i t a , että voisivat käyttää hyväkseen myös kaikki ne " l a i l l i s e t"
pakoreiät'joiden avulla verovelvollisuutta kierretään.
Suuren Rahan verojen kiertäminen ei suuremmin kiinnosta
Vapaa Sanaa. Se ei ole suvainnut lukijoilleen tiedoittaa j u u r i m i ­tään
esim. David Lewisin ansiokkaista paljastuksista "sosiaali­huolto-
renttu-yhtiöiden" veropujauksista.
Mahdollisesti meille sanotaan, että nämä sosiaali-huolto-syötti-läsyhtiöt
eivät ole v a r s i n a i s i in r i k o k s i i n langenneet. Ehkäpä ei.
M u t t a kun isot, voimakkaat ja vaikutusvaltaiset yhtiöt kiertävät
verovelvollisuuttaan niin että pienet, varattomat j a monessa ta^-
{".iiKsessa puolustuskyvyttömät työtätekevät joutuvat maksamaan
omien verojensa lisäksi vielä yhtiöiden j a yleensä suuromistajien
verot, n i i n moraaliselta kannalta se ei voi o l la muuta kuin ruma
rikos kansaa vastaan — julkeata maantierosvousta pikkuihmisten
leivän j a h y v i n v o i n n i n kustannuksella. Mitään muuta nimeä ei
voida antaa sille kun esim. hyvin tunnettu amerikkalaisten omis­tama
kaivosyhtiö, joka kahmii vuosittain noin $200 miljoonan voi­tot,
pääsee kuin koira veräjästä veroa maksamatta, mutta sen
canadalaiset työläiset joutuvat. maksamaan veroa jokaisesta a n ­saitsemastaan
dollarista ja maksamaan veroa vielä sen suur­yhtiönkin
osalta!
Auttamattomasti väärällä asialla on mikä tahansa työtäteke­v
i en kannatuksesta j a tuesta riippuva sanomalehti, mikä ummistaa
silmänsä suurpääoman rosvomaisetuiluUe j a " i t k e e " äärioikeiston
nuottien mukaan vähempiosaisten, erikoisesti työttömien työläis­ten
" p a h u u t t a " , kuten torontolaislehti menettelee.
NIXON VASTUUSSA
SOTARIKOKSISTA
Mikä on sen miehen_ nimi joka
istuu ^ Saigonin valtaistuimella?
Tällä i kertaa sen nimi on R i c h a rd
Nixon, ja, keulakuvana siinä istuii
Nguyen V a n Thieu. J a tuo istuin
on. rakennettu,.Amerikan pommi­tehtaassa;
j a • k a i k k i ne sota-aseet
mitä nuo herrat Vietnarnissa käyt­tävät
• on U S A : n nimikirjaimilla
varustetut, r Ilman Amerikkaa ei
tuota teotaa olisi koskaan Vietna­missa
aloitettukaan. Lester, Pear­son
Canadan pääministerinä olles­saan
sanoi, että jos Amerikka ve­tää
joukkonsa pois Vietnamista
n i in 10 päivän sisällä valta oji siel­lä
kommunisteilla.
Amerikka on murihannut Vietna­missa
satojatuhansia iihmisiä, t u ­honnut
heidän kotinsa j a hävittä­nyt
kasvullisuuden. Kymmeniätu­hansia
Amerikan omiakin poikia
on murhattu j a vaikka nuo Ameri­kan
presidentit yksilöinä itse ovat­k
i n suurimpia syyllisiä n i i n . s y y s i i ­tä
lankeaa myös osaltaan koko
Amerikan kansalle, sillä presiden­t
i t ovat vaan perämiehiä siinä ve­neessä
mitä. kansa soutaa. Y k s in
tiedemiehetkin jotka nuo myrkyt
j a murhapommit keksivät ovat tie­toisia
siitä että niillä murhataan
ihmisiä. Jos nuo murhavälineet
käytsttäisiinkin oman maan ja
kansan puolustukseen niin, silloin
niitä, voitaisiin ymmärtää mutta
kun se tehdään tuhansien mailien
etäisyydessä j a ihmisiä vastaan
jotka eivät ole edes kiveä heittä­neet
Amerikan mantereelle; niin
se on suoraa rikollista ihmisten
murhaa jota ei voi millään ihmis­oikeudella
puolustaa .
H i t l e r in aikaisen Saksan käy­män
sodan tuomitsee koko maail­man
kansat. N y t on A m e r i k k a osal
listunut yhtä suureen rikokseen
Indokiinassa, K u n lukee noita kaa
meitä uutisia tuosta sodankäyn­nistä
niin tuntuu uskomattomaltas
että korkealle kehittynyt kansa
lähtee noin barbaariseen ihmis-mui-
haan. Millä keinoin voivatkaan
ne enää esiintyä j a puolustaa i t ­seään?
Amerikan kansa sai suurta
kunniaa -maailmanlaajuisesti val­lankumouksensa
jälkeen, rauhaa
rakastavana kansana, mutta Hiros­himan
ihmismurhasta lähtien Ame­r
i k k a on n o i l la sota-aseillaan me­nettänyt
sen kunnian minkä se s i l ­l
o in sai maailman kansoilta.
— I.S.
RAUHANTYÖTÄ
TUKEMAAN
E n ole mikään älynystyrä, tässä
maailmassa, muitta haluaisin tietää
että mistä se johtuu että jotkut i h ­miset
panevat itsensä aina etualal­le,
unohtaen omat heikkoutensa?
Meillä tahtoo olla yksi huono tapa,
tulee usein moitittua syyttömiä.
Olemme tehneet paljon virheitä,
emmekö ole niistä mitään oppi­neet?
Olisi korkea aika ruveta ajat­telemaan
asioita j a tapahtumia uu­della
ja paremmalla tavalla. E i ole
oikein •• että jotkut yksilöt määräi­levät
joukkotoiminnassa että mitä
tehdään tai tekemättä jätetään.
Sellainen .toiminta on, virheellistä,
sillä ei mitään rakenneta, ainoas-taan
saadaan hajaannusta.
Tänäpäivänä nie saamme nähdä
jotain uutta' maailmassa. Näemme
kokonaisten . kansakuntien nouse­van
taisteluun paremman el,ämän
puolesta. Meidän tulee omata se
p o l i t i i k k a joka on eduksi suurille
joukoille.^ Meidän siirto-suomalais­ten
tulee toimia yhdessä Canadan
varsinaisen väestön kanssa.
James Aldridg^e:
LONTPPH^fpKING AKSELILLA
Yhtenä Englannin ulkopoUtijkan vanhana erikoispirteenä on pa­konomainen,
piintynyt hauhä sen vuoksi, että Eurooppaan kuuluu voi­makas,
Neuvostoliitto. Venäjän vallankumouksen ensimmäisistä päivis­tä
lähtien nimenomaan englantilaiset joukot olivat interventiokampan-jan
kärjessä. Myöhemmin, Hitlerin aikoina, ulkoministerimme ja hei­dän
ulkopoliittisen suuntauksensa määräävät piirit olivat huomattavasti
levottomampia idässä olevan voimakkaan sosialistisen maan vuoksi
kuin'lännessä sijaitsevan voimakkaan militaristisen ja taantumukselli­sen
Saksan vuoksi. Tämän ajattelutavan seurauksena oli Hitlerin "rau-
-hanpäStiikka". Tämän suunfaaksen.todellisena tuloksena olivat Miin-'
chenin. sopimus ja sota. Ja sir Alec; Douglas-Home, nykyinen ulkomi-nistiirimme
oli yhtenä lli^chenin sopimuksen luojana hiin ikään osalli­nen
tähän Neuvostoliiiöti • l/uÄtfeen harjoitettuun päkkomiellepolhiik-kaany
' '•'.•<:'; ' ,
Juuri tasta syystä monet engr
lännin poliittiset tarkkailijat
ovat kiinnittäneet tavallisia va­kavampaa
huomiota sir~^Alecin
äskeiseen Kiinan-vierailuun.
Vaikka se seikka, että Kiina on
viime aikoina etsinyt ystäviä
kaikkialta^ mistä suinkin voi, on­kin
ilmeinen, silti Englannin ul­koministerin
tänä ajankohtana
suorittamassa vierailussa oti e-päilemättä
jotakin ernyistä.\
Alettakoon siitä, että r vierailua
edelsi silmiinpistävän jyrkkä.kään­ne
meidän joukkotiedotusväiineit-temme
suhtautumisessa -.^Kiinaa
kohtaan. Aivan viime aikoihin asti
joukkotiedotusvälineittemme Kii­nasta
antama kuva on ollut siinä
määrin synkkä j a pelottava, että
kaikki ovat ymmärtäneet sen ole­van
selvästi alusta^ loppuun val­heellinen.
Kymmenet tv-f:lmit ovat
esittäneet kiinalaiset. kommunistit
paatuneina gangstereina. Olen jo­pa,
nähnyt tv-filmin, jossa p y r i t t i in
Meidän tulee edistää rauhantyön j todistamaan Kiinan olevan syypää
toimintaa j a kirjoittaa joskus V a - | y g ^ . ^ pelottavaan huumausäinei-paus-
lehteenkin rauhantyön tärkey den käyttöön. Korkeamman tason
Tri Allenden sjrytökset
Chilen presidentti Salvador Allende esitti Y K :n yleiskokouk^
sessa viime v i i k o l l a pitämänsä puheen yhteydessä vakavia syytök­siä
yhdysvaltalaista alkuperää olevia monikansallisia konglome­raatteja
(monta tykkänään erilaista tuotantoalaa käsittelevää y h -
tiöä) vastaan. Nimeltä mainiten esimerkiksi kautta länsimaailman
lonkeronsa levittäneen ITT-korporation, tri Allende^ sanoi, että
nämä monikansalliset suuryhtiöt — joiden tulot j a menot ylittävät
monissa tapauksissa pikkumaiden kansalliset budjetit — ovat y r i t ­täneet
t e r r o r i s t i s i in voimiin nojaten provosoida kansallissodan
Ghilessai toimineet laillisesti valitun hallituksen kukistamiseksi j a
aiheuttaneet toimenpiteillään jopa Chilen asevoimien komentajan,
kenraali Rene Schneiderin murhan.
Työväenlehtien, kuten esimerkiksi Vapauden lukijoille nämä
syytökset eivät tulleet yllätyksenä. Niistä on kerrottu usein eri­näisten
tapahtumien yhteydessä. Mutta niille hyväuskoisille ihmi-
.siIle, j o t k a ovat olettaneet, että porvarilehdet j a niiden piskit puhu­vat
"täyden totuuden", siis vain totta "eikä mitään muuta", t r i
Allenden puhe t u l i tyrmistyttävänä uutisena. Tämä puoli asiasta
v a a t i i ajattelevia lukijoita, henkilöitä, jotka etsivät totuutta ja
{irvostavat sitä, pysähtymään j a miettimään tiedonantovälineitten-sä
uskottavuutta.
Y a l e n yliopiston sosiologian professori Louis Wolf Goodman
k i i n n i t t i äskettäin huomiota tähän asiaan j a totesi artikkelissaan,
(•ttä amerikkalaislehdistö on kuvannut Chilen hallituksen olevan
h y v i n huonoissa huudoissa tavallisten chileläisten kirjoissa ja s e - '
losti, että tällainen käsitys on kaukana todellisuudesta.
Professori Goodman osoitti, että amerikkalaislehdistö (Cana­dan'valtalehdistö
mukaanluettuna V) ylläpitää väärinymmär­rystä
Chilestä äeuraavasti: _
—- Että Allenden hallitus on h y v i n huonossa maineessa chile- Iäisistä kieltäytyi osallistumast?
Iäisten keskuudessa vaikka esim. opposition kontrolloiman Greater tähän hulinahommaan j a jatkoi
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
N i i l o Lehto, Toronto, Ont. täyt­tää
perjantaina, joulukuun 15 pnä
75 vuotta. .
Toivo Nurmi, Thunder Bay'
Oht. täyttää lauantaina, joulu­kuun
16 pnä 75 vuotta.
S o f i a Rönkä, Beaver Lake, Ont
täyttää torstaina, joulukuun 21
pnä 86 vuotta.
John Niemelii, Sudbury, Ont.
täyttää torstaina, joulukuun 2il
pnä 78 vuotta.
August Laitinen, Toronto, Ont
täyttää sunnuntaina, joulukuun
24 pnä 75 vuotta.
Aino L a h t i , Sudbury, Ont. täyt
tää maanantaina, joulukuun 2E
pnä 75 v u o t t a^
Hilda Heino, Sault Ste. Marie:
önt., täyttää sunnuntaina joulukuur
17 pnä 78 vuotta.
Yhdymme sukulaistenr j a tutta­vien
onnentoivotuksiin.
destä. Se. kuuluu meille kaikille.
Koska pysyväisen rauhan saavut^
itäminen on tämän päivän tärkein
kysymys. Mitään ei voiteta istu­malla,
mutta järkevällä toiminnal­l
a saadaan paljon hyvää aikaan,
isiksipä rauhantyö on tärkeä että
voitais' estää kolmas maailmanso­ta.
: K:A;R., Vancouver,. BC.
USA häiritsee
Panmunjom. —^Pohjois-Korea
sanoi maanantaina, että Yhdys­vallat
yrittää katkaista Koreoi­den
välisen keskustelun lähettä­mällä
uusia, aseita ja sotilasko­neita
Etelä-Koreaan.
Pohjois-Korean pääneuvottelija
kenraalimajuri K i m P u n g Sup huo­mautti
: Korean aselepokomission
kokouksessa Panmunjomissa. että
Etelä-Korean asevoimien tehosta­minen
on " r i k o l l i s t a , toimintaa'!.
'Hän vaati kaikkien amerikkalais
ten joukkojen poistamista • Etelä-
Koreasta, jotta molempien Koreoi­den
väliset neuvottelut suhteiden
jiarantamisesta j a maan rauhan­omaisesta
yhdistämisestä pääsisi­vät
edistymään.
Yhdysvaltojen ilmavoimien edus­taja
kenraalimajuri R o l l e n A n t h is
asiantuntijat ovat olettaneet, että
iKiina oli palannut keskiaikaan kult
tuurivallankumouksen "purkausten
jälkeen. •••
Kuitenkin suunnilleen Intian ja
Pakistanin välisen kriisin aikana
alkoi ilmetä oireita salaperäisistä
muutoksista. Kaikki, sai alkunsa
pätevistä asiantuntijoista. Bang­ladeshin
tapahtumien aikaan Time­sissä'
j u l k a i s t i in merkittävä; artik­keli,
jossa puolustettiin Kiinan, v i ­hamielistä
suhtautumista Bangla­deshiin.
Siinä selitettiin syy K i i n an
Pakistanille antamalle tuelle. To­dellisuudessa
ei kysymys ollut kui­tenkaan
pelkästä.-Kiinan politiikan
tukemisesta, vaan suorastaan puo­lustuspuheesta
jollaisen näkee T i ­mesissä
harvoin edes tämän lehden
puolustaessa' Yhdysvaltojen etuja.
Tämä oli ensimmäinen varteen
otettava tieto, joka on hyödyksi
pyrittäessä ymmärtämään nykyi­siä
tapahtumia. Sen jälkeen seura­si
samanlainen jyrkkä käänne kan­sanomaisemmalla
tasolla. Monia
vuosia sitten^äin esimerkiksi tv-*
läHetyksen siitä, miten tuhannet
kiinalaiset . talonpojati rakensivat
suunnatonta patoa pelkkien lapioi­den
j a kottikärryjen avulla. Siihen
lailkaan se sölitettiin ilmeiseksi or­juudeksi.
Joitakin aikoja sitten
näin miltei samanlaisen B B C :n lä­hetyksen
Kiinan talonpojista, jot­ka
rakensivat kanavaa samalla
menetelmällä, mutta tällä kertaa
se luonnehdittiin näiden ihmisten
merkittäväksi urotyöksi, joka hei­jastaa
Kiinan kansan j a sen johta­jien
poikkeuksellisia kykyjä saa­vuttaa
lähes kaikki mitä yksinker­taisimmin
välinein . .
s;,, mitä varten tärriä hymistys
valmisteli uutta käsitystä Kii­nasta.
Englantilaisten sir Alecia
seuranneiden lehtimiesten kom­mentit
antavat aiheen, päätellä,
että. hän oli lähtenyt^ Kiinaan
etsimään liittolaista., Ja liittolais­ta
nimenomaan voidafcseen. har­joittaa
meidän vanhBlla'nianie-reellamme
pakkomieltshtä ulko­politiikkaa,
joka Inttj^' Neuvos-liiton
olemassa o/ooh,','
. - A r t i k k e l i s s a ; joka selitti- "miksi
Isoa-Britanniaa tervehditään Pe­kingissä",
Guardian-leh^en asian­t
u n t i j a John Gittings: )«irjoitti :
"Kukaties s i r Alec on itsessäänkin
tärkeä henkilö, mutta kiinalaiset
tuntevat häntä ja hänen edusta-,
maansa halilitusta kohtaan huomat­tavasti
tarkemmin suuntautunutta
mielenkiintoa." J a lehden tarkkai-dija
selittää, mitä tämä "tarkem­min
suuntautunut" mielenkiinto
sisältää. Kysymys ei ole y k s in sii­tä,
että Englanti on astumassa y h ­teismarkkinoihin,
vaan myös siitä
lerikoisasemasta, joka sillä on E E
C ; n piirissä. Gitting3| korostaa, et­tä
K i i n a suhtautuu suopeasti. E n g ­lantiin,
koska kiinalaiset ovat sitä
väitti vastauspuheessaan, että
Etelä-Korean aseistuksen uudenai­kaistaminen
on puhtaasti puolus­tuksellinen
toimi, joka tähtää K o ­reoiden,
välisen . voimatasapainon
säilyttämiseen PohjoisrKorean ase­voimien
äskettäisen tehostamisen
jälkeen.
E n ollut ainoa, jonka huomio ^jgitä, että Englanti auttaa eräi-kiintyi
tähän jyrkkään käänteesen. I Euroopan maita vapautumaan
Siitä on lopun kaiken tullut siinä ^ ,.„eu^ogtorevisionismin" vaiku.tuk-määrin
kömpelön ilmeinen, että > ^^g^^ jjän tarkoittaa tällä, «ttä
K i i n a a käsittelevän tv-filmin ar- Eurooppa yhdessä Englannin kans
vostelussa Pete Lennon k i r j o l t i t^,^^ vetämään tiatyn määrän
12. marraskuuta: "Meidän Kiinan- neuvostosotilaita Kiinan j a Neu-tuntijamme
(asiantuntijamme) \ voatoliiton väliseltä rajalta. J a vas­ovat
ilmeisesti lopullisesti päässeet, t^painona Neuvostoliitolle Englan-siitä
uhasta, jota he niin mielellään ^-^ käsittävä Eurooppa voisi esit-tää
merkittävää roolia maailmassa.
Gittings siteeraa myös Pekingis­sä
julkaistua virallista lausuntoa
siitä, että "Neuvostoliitto on jopa
vaarallisempi kuin. perinteiset k a ­pitalistiset
maat". ,Gittings lopet­t
a a är-tikkelinsa mitä suurimmassa
määrin avoimeen , vakuutukseen
Englannin j a Kiinan etujen yhtä-
(Jatkuu sivulla 5)
ennen tarjosivat "meille. Meidän
Kiinan, tunnustamisemme on tapah
tunut hyvin nopeasti. K a i k k i on la­vastettu
asianmukaisesti . . . En
yritä hyökätä tätä maata vastaan
(arvostella sitäV, kiinnitän vain
huomion siihen, miten me heittäy­dymme
yhdenlaisesta yksinkertais­tamisesta
toiseen.!'
Tässä siis tausta sir Alecin .
vierailulle, Pian kävikin selväk-
>iniiiiiriiiniininiiriiniinniiitiiiiMinittriiHtrniMiMiiituMiiiiniiiniiitiiuiiiiniMiiuiifiiiiiniirniiiiniMrniHiuniiiiMiiiinriMiiniiiiiiniitiiiini^
Mitä muut sanovat
V A A L I T EIKÄ K R U U N A J A I S ET
Piiuministerin vaalikampanjan tavoitteena ei ollut: ilmoittaa
canadalaisille mitii liberaali^allitus ehdo.taa tehtäväksi seuraavan
neljän vuoden aikana, vaan .sanoa että h a l l i t u s on v i s s e i h in kirkkai-*
s i in tavoitteisiin johtavalla tiellä . . . j a että h a l l i t u s t a ei pitäisi häi­ritä
tällä tiellä. Tavallisuuden mukaan itsepäinen väestö piti kui­tenkin
kiinni uskomuksesta, että k.vsymys oli vaaleista eikä kruuna­jaisista.
— George B a i n , G l o b e and M a i l i n kommentaattori.
IHMEELLISTÄ, M U T T A TOTTA
Tuntuu uskomattomalta, mutta Yhdysvalloissa, missä ikersku-
' a a n maailman korkeimmasta elintasosta, on 3 miljoonaa aikuista,
jotka ovat kokonaan kykenemättömiä lukemaan ja kirjoittamaan Ja
sen lisäksi U S A : n opetusviraston arvion mukaan vielä 20 miljoonaa,
joiden lukutaito on n i i n heikko, että heitä voidaan pitää "funktio-naalisesli
lukutaidottomina".
Sen vastakohtana Neuvostoliitossa on lukutaidottomia vain 2
prosenttia, Japani.ssa '/a prosenttia, Ranskassa 0.;j prosenttia ja
Ruotsissa ei lainkaan.
— T r i s t a n Coffin, Washington Watch kirjeessä syysk. 1 pnä
iiiiiiiiMiiiurMriiiiinuiiittitriiinriittriHiitriniitiiirrtiiiiiiiitii riiiiiMiiiiiiiiiiiriiitniiiitiirii
^ÄTVÄN PAKINA
Santiago-lehden mielipidetutkimus vuoden 1972 s y y s k u u l t a osoit­taa,
että 60 prosenttia Suur-Santiagon asukkaista kannattaa t r i
Allenden h a l l i t u s t a ; \
Että t r i Allenden toimenpiteet sosialismiin s i i r t y n i i s en h y ­väksi
on aiheuttanut laajakantoista talouskaaosta j a kärsimystä.
K i r j o i t t a j a osoittaa, että suurempia talousvaikeuksia on Chilessä
kärsineet ne, j o t k a hyötyivät (olivat etuoikeutetussa asemassa)
vanhasta ; Chilestä. Niinpä e.simerkiksi kauppiaiden j a vapaitten
ammattien harjoittajien äskeinen lakko oli perusolemukseltaan
keskiluokkalaistcn protestointia. Nämä kauppiaat ja': niuut eivät jasi näinä kriisihetkinä työväen-palvele
köyhiä, eivätkä ne halua, että hallitukseh toimenpiteillä y r i - . luokan j a sen liittolaisten tukeen
tttään korottaa suurten kansalaisryhmien hyvinvointia, sekä kannatukseen, se sai torju-
Tosiasia tietenkin on' että kun C h i l e n "pomot" järjestivät tuksi sekä uiko- että kotimaisten
taustftvoimiensa tukeman äskettäisen lakkonisa, jonka Ilmeisenä taantumusvoimien vehkeilyt ja
tavoitteena oli kansalaissodan provosoiminen, niin valtaosa^ työ- provokaatiot.
päivästä toiseen työtään tehtais­sa
j a m u i l l a työmailla. Kieltäy­tyessään
Hittymästä pomojen lak­koiluun
Chilen'työtätekevät osoit
tivat suurta yhteiskunnallista vai
veutuneisuutta - j a samalla vas­tuunalaisuuden
tunnetta maansa
hyvinvoinnista ja edistyksestä.
J a kun t r i A l l e n d e n ' hallitus no-
JOULUILOA
Jos otsake antaa aiheen luulla,
että päivän tekstinä on jouluvii-nakset
sen käsityskannan perus­teella,-
että "ilo- ilman viinaa on
teeskentelyä'', silloin täytyy oi­tis
sanoa, että kyV.ä sitä syödäkin
pitää ja syödä vahvasti iiilloin
kun emäntäväki valmistaa kai­kenlaisia
herkkuja kuka määrän
tietää.
Jutellaan sitten vaikka lihaky-symyksistä.
. Jos puhutaan joulukinkusta,
niin se nostattaa makean veden
kielelle. Mutta jos puhutaan siko-.
Jen tappamisesta jouluksi, n i in .^e
on jo hieman karkeampi aihe.mi-kä
ei oikein iloiseen joulukuvaan
kuulu. : '
Mutta kinkusta j a kalkkunasta
pitävät kaikki tai ainakin miltei
kaikki suomalaiset ja myös Suo­mesta
tulleet canadalaiset.
. Uutistiedoissa kerrotaan, että
tänä jouluna tarvitaan Suomessa
kinkkuja peräti 550,000 kappa
letta ja kalkkunoita pesuksi .40,
000 kappaletta. Saman nutistie-doii
mukaan asianomaiset odotte­levat
lupaa voidakseen tuottaa
jne.
. Sanotaan, että maassa maan
tavalla tai maasta pois. Niin on
myös Canadan suomalaisten ma­kuaisti
"canadalaistunut" sikäli,
että kalkkuna sivuuttaa reilusti
jouluherkkuna, k i n k u n . .:
Tämä: palauttaa mieleen ;Suo-men
eniten leviävän ja'ai'noan
seitsemän kertaa viikossa ilmes­tyvän
työväenlehden, ' Kartsan
Uutisten aina sanavalmiih päki-,
noitsijan Juorkunnan Juäöin kol­misen
vuotta vanhan makean pa­kinan:
"Isosta siasta". '
Lähtien ilmeisesti siitä'tosiasi­asta,
että sika yhdistää kokb'Suo-men
kansan joulupöydässä. Juor-kunnan
Jussi k i r j o i t t i ' n o i n ' n i ­meensä:
Jos kaikki Suomem kinkut,
jotka tänään — siis joulupäivänä
-K. — kannetaan pöytiin, koot­taisiin
yhteen, niin oliöipaifeo s i -
ka, Hämehessä häntä heiluiaj pää
keikkuis Kemijoella, päivän' len-täis
. pääskyläinen sian sorkkien
väliä, kuun juoksis kesäorava hä-pähältä
hännän päähän.
J a jos kaikki Suomen olut, joka pukki erikoisempaa löytää äina-
. sas.sa. Kun ruvetaan niin reve-tään.
T a i jos se on sitä, että kun
aina pitää pihistellä niin edes yk­si
päivä on oltava jolloin ei o l la
köyhiä eikä kipeitä . . .".
Se siitä.
Jouluun on näitä rivejä napu­teltaessa
vielä toistakymmentä
päivää, mutta joulutunnelma a l ­kaa
jo olla korkealla. Isät ja äi­dit
kulkevat salaperäisen näköisi­nä
paketteineen. Pikkutytöt ja
pojat — niin "kilttejä'' kuin ha­luavatkin
olla — yrittävät puo-
. lestaan tirkistellä, että mitä kus-.
sakin • "epäilyttävässä" paketissa
saattaa olla. Siinä on muun l i ­säksi
sekin etu, että voidaan vielä
v i h j a i l l a mitä jo ostetun lisäksi
pitäisi pukin konttiin vielä saada.
Toivotaan, että pukki ei unhoit*
taisi yhtään lasta; sillä kilttejä
lapsia he todella ovat.
; Meille aikuisille tulee tietenkin
aattopäivinä mieleen, kunnollinen
joulusauna. Tänä vuonna, jolloin
joulu on maanantaina ja tapanin­päivä
tiistaina — kuin kirkko kes­kellä
.kylää voidaan joulusau-,
naan mennä joko aattona tai aa­ton
aattona (lauantaina). Ja kun
tässä ei ole tullut olluksi erikoi­semman
" k i l t t i " niin tuskin se
Ulkomailta Suomeen puolimiljoo- tänään kaadetaan kurkkuiihin.
naa kiloa sianlihaa.-
Canadan .suomalaisten joukos­sa
on suhde luultavasti hieman
toisenlainen: etualalla ovat kalk-
I kunat ja toisella tilalla kinkut
koottaisiin, yhteen, niin olisipa iso
sammio
ta, medet
Vanhastaan on vähän mahtai­lun
vikaa tässä katajaisessa kän-
. Taskukalenteri vuodelle 1973 on
juuri; ilmestynyt. Siinä-on n i m i -
j a merkkipäivien'lisäksi "suomalai­s
i t t a in katsoen tärkeimpien urhei-
.lulajien olympialaisvoittajien n i ­met
j a tulokset. Siis helposti saa­tavana.
Taskukalenterissa on "ihme-ennätyksia",
sekä tietoja kaapi­joista
ja jättiläisistä joista saa­daan
lisää jutun jatkoa. Lisäksi
on sellaisia tärkeitä tietoja kun
metristen mittojen, lämpömitta­rien
vertailua jne.:
Taskukalenteri v. 1973 on oi^
keastaan "must" eikä sen hinta­kaan
ole. muuta kuin $1.00.
Posti toi. toimitukseen viime
v i i k o l l a (vähää ennen tämän kir­joituksen,
valmistumista) Yhdys­valloissa
tehdyn Canadan ja Y h ­dysvaltain
suomalaisten Joulu­julkaisun.
Sen toimituskirjoituksen piti
kiireistäj huolimatta lukea heti ja
myöntää pitää, että se o l i vireä,
pirteä j a miellyttävä. Porilaisit-tain
sanoen Eeva-flikkä, joka on
jouilun toimittanut, osaa kirjoit­taa.
•
Älkää herran nimijfeä vaan an­tako
julkaisun hieman oudolta
tuntuvan kannen vieroittaa itse­änne,
sillä koko julkaisu on tek-niMisesti
hyvin mieUyttr^vä, j a si-sältöluettelönsa
perusteella tode*!-
la monipuolinen j a arvokas lisä
kaän tällaisen vanhan äijän pa­kettiin,
niin sitä enemmän on
io. olisi oloset jokena juos^ nautittava jouljmunasta - sekä ::j,;;i,;;heä;; • ; ; n ; ^ . ' lä^ueiön
.det virtana. : . - ä a t o n a a U ^ ^ ^ ^ alkupäähän'pantavaksi.
Nnn, ja hyvaa lukemmta tarvi- .
taan myös jouluksi. A i n a pidetty " ., i— Känsäkoura.