Vapaus, December 8, 1960

              :-^!l;jSivu>2'> ^' ^.'.forstaina, jouluk. 8 p.-— Thursday, Dee. 8,JlDGO
?<lB«mTr)i;i^^Sndh>end^t ^Laboi-
.Chrnni^otvPinnisih 5Cäriadians-xEs-
,tablfiÖi«[i,Nov. e; 19l7.;Authorlaed
as^second ,class mail by,^'the Post
Office ^-.Department;.-<Ottawa. "Pub-li8h^
r:"tl»ice>ii«jeekly:'^. Tuesdiys,
Thuööpyis «odSäturdaysbyyäiÄus-
.PuUl&filäg Company Ltd., ät 100-102-
Elm St.W.„Sudbm7, Ont, Canada.^
TClejdionesrBus. Offioe,OS.t4^;4264^
Editorial Office OS: 4-4965: Manager^
E ; SuksL Editor^W: Eklund: M^ltnSr
Advertfalng.?raitis.niKWiji<MMI>l*CWW^ '
Translatkin ffeeofchÄg*.
? 'J C ,;-;^'TIi:AUSHIltNAT:>I/s4,i;'^J
Canadaaaa:,, ' ci Tk':-8XM) J ' . l d c \ 4^
Tfadysvallölssa: 1 Vlrg.od e t ^ l i t f '
Suomessa: 1 vk.^9.50 6 kk.>5J|5
Ini
lla
Is
Is
le;
l i
|n
li
v-Pitäköön ^'neuvonsa'' kotona
Yhä|;^valtain dem^ — tammikuussa hällitusvas-^
töuseenjaousevan puolueen — eräs-johtava henkilö, mr. AcUai Steven-son,'
Jakoi Torontosta käsin pyytämättä j a erittäin'runsaalla ^mitalla'
"neuvoj4" ja- "|>hjeitä",3btkä'nostavat hyvin voimakkaana kysymyk-seb
s i i t ^ että^ideeko' naapurimaan, deim>kraattlpuolueenkin' hEdiitus
jatkamaan "isäntävaltaan" perustuvaa otijeMäa CanädaU suhteeil.
Sekaantuen Julkeasti Canadan tämän hetken suurimpaan kiista-
~~~kysymy^een siitä,- 'pitäisikö maamme -omaksua ulkopolitiikakseen~
puoluee^omuusohjelman, kuten työväenliikkeen j a edistyksellisten
keskiluokkalaisten piireissä vaaditaan yhä kasvavassa mittakaavassa,
vai |)itäifiikö meidän kansakuntana jatkaa Diefenbakeriit hallitulksen
kurjaa Benkipojaih osaa, mr. Steyenson antoi maallemme "varoituk­s
i a " puQ^ueettomuusohjelmaa vastaan , Hän sanqi^ ettS puolueetto-muusoh^
lma on sellaista ylellisyystavaraa, mihin Canadan varat eivät
muka ri|tä: "Rauhantekijän rooli on aktiivinen; puolueettoman rooli
on passnvinen" korosti naapurimaan johtava politlikko yrittäessään
vakuuttaa canadalaisille, että meidän täytyy Olla kansakuntana
Washingtonin hyökkäävään ulkopolitiikkaan sidottuna jaloista ja
käsistä. • " ,
Tosksia tietenkin on tässäkin tarua kummempi. Ki&kaan e i ole
* ehdottaqlut Canadaile 'passiivista" puolueettomuutta — vaan hyvin
aktiivisesti, vaikuttavaa, siis myönteistä puolueettomuutta. Selvää
nimlttäij^ on,' että Canada ei voi viedä 'rauhantekijän" roolia k a i -
sainväli^llä areenalla, jos maamme on sidottu Yhdysvaltain söta-vankkul^
ihln, kuten o n asia nyt. Maailman yleinen mielipide pitää
Canadaa: Yhdy::valtain vasallina j a sellaisenaan maamme edustajat
eivtt v(«, vaikka he sitä henkilökohtaisesti tahtoisivatkin, viedä'mi­tään
"voittajan" osaa idän j a lännen välisessä kylmässä sodassa.
Vain sanoutumalla i r t i Yhdysvaltain ulkopolitiikan siteistä, ja omak- '
sumalla^ ehdottoman puoIueettomuusasente6n idän j a lännen väli-,
sessä kjämässä sodassa, voisi Canada viedä todella "aktiivista roolia
rauhantekijänä." ^
Mr.t, Stevenson, joka on vanha politiikantekijä, on luonnollisesti
tietoines tästä kysymyksestä — mutta hän puhuukin "rauhantekijän
roolista^ vain suunsa lämpimiksi todellisen tarkoituksen ollessa se,
että Canada pidettäisiin sotilaallisesti edelleenkin Yhdysvaltain käs-'
kyläisenä.
^ « » » • , '
^ Että mr. Stevensonin tarkoituksena on pitää Canada jonkinlai­sena
kärkeistyön tekijänä WashingtoBin ulkopolitiikan hyväksi, s e ,
näkyi ehkä,parhaiten hänen '-neuvoistaan" siitä, miten Canadan p i ­täisi
suhtautua Kuubaan. -
kuten tiedetään, liittohallituksemme sanoutui aivan oikein irti
Washingtonin yleisestä kauppasaarrosta Kuubaa vastaan. Mutta mr.
Stevenson — sekaantuen siinäkin maamme sisäisiin asioihin sanoi ^
Torontossa viinie viikolla pitämänsä puheen yhteydessä:
"Minä epäilen, että U S A haluaisi keskustella Kuubasta ja harmo­nisoida
Canadan ohjelmat meidän (ohjelmamme) kanssa. Minä ole­tan",
että te, kuten minunkin maanmieheni, haluatte Canadan j a Yh­dysvaltain
yhteisrintamaa. Ilman sitä mikään mannermainen soli-daarisuus
j a turva interventioseikkailuita vastaan Kuubasta . . . tus­k
i n lienee mahdollista . . ."
Kuten ylläolevasta lausunnosta näkyy, mr. Stevenson vaatii Cana­daa
"harmonisoimaan" eli muuttamaan ohjelmansa Kuubaan nähden
siten, että saataisiin muodostetuksi Yhdysvaltain ja Canadan " y h ­teinen
rintama" Kuubaa vastaan! Toisin sanoen, Canadan pitäisi
mr. Stevensonin mielestä ryhtyä kauppasaartoon Kuubaa vastaan.
Kuinka julkea tämä esitys on yksinomaa taloudelliselta kannalta
, kasoen se näkyy seuraavasta: Demokraattipuolueen korkeimman joh­don
"vuotojen" j a "vihjeiden" perusteella Yhdysvaltain j a Canadan
päivälehdet selittävät nyt, että Yhdysvaltain suuret vientiliikkeet tu­levat
demokraattipuolueen hallituksen alaisuudessa kiristämään ruu­veja
niin—että Canada joutuu entistä suurem|>iin talousvaikeuksiin
ulkomaamarkkinoilla. Meille kerrotaan, että Yhdysvallat tulee vaa-
. timaan, jotta mikään maa e i voi käyttää yhdysvaltalaisia ."avustus-rahoja"
ostoksiinsa. Canadasta. Meille kerrotaan, että Yhdysvallat
tulee e)iti!stä julkeammin astumaan muillakin keinoin Canadan vien-tiliikkelden
varpaille ulkomaamarkkinoilla yleensä. Mutta siitä huo-limatta^
mr. Stcvensonilla on otsaa vaatia, että Canadan pitäisi kiristää
hirttosilmukkaa kaulassaan ohjelman "harmonisoimisen" j a "yhteis­rintaman"
nimissä siten, että Canada kieltäytyisi kaupankäynnistä
Kuuba^ kanssa!
'Mikäli nämä mr. Stevensonin "neuvot" j a "ohjeet"^edustavat
demokraattipuolueen ohjelmaa ja kantaa Canadaan nähden yleensä,
h i i n silloin meillä ei ole kansakuntana odotettavissa muuta kuin
huonoja uutisia presidentti Kennedyn hallitukselta.
- Jokatapauksessa meidän on sanottava mr. Stevensonille, että hä-nen"
neuvonsa ja ohjeensa ovat täällä osapuilleen yhtä tervetulleita
kuin on sielunvihollisen vierailu herran pyhätössä.
4, ' J . Lepp
- l v - .
. S a i m i LUjegvist,;Mattawa,, Ont.t
täyttää.tiistaina,'?joulukuun 13 pnä
SS^vuottä.
Yhdynune sukulaisten j a )tutta-vairi
~ onnentoivdtu^siirir
•airekidoitettu-3Suom€Wf'jä^
toliiton ensi^^vuoden kauppaa .kos-
TOisiAStAT OVAT ;
A I N A TOSIASIOITA
Vastaukseni nimim. "Paven" kir­jeeseen
sattui ilmeisesti hyvin ar­kaan
kohtaan koska siitä nousi sei
lainen, älähdys? .
Minun kirjoituksessani ei ollut
kuitenkaan mitään sellaista joka ei
olisi perustunut tosiasioihin. Ensin-,
näkin on totta, että jouduin lähte-:
määii synnyinmaastani kodittoma­na,
köyhyyttä ja kurjuutta pa-kooh.\
Uskon, että moni muu suo­malainen
on tullut tänne samoista
syistä — ehkäpä "Pavekin*-? Oletan
nimittäin, että se suuri määrä suo­malaisia,
joka on lähtenyt ulko^ maan
töliittO' on kauppakumppanina täs­mällinen,
Joustava j a luotettava. Se
,oh myös'todistus' Neuvostolilttöorf
:SUuotau[tuvan;^ j t^rpeel^
lisuud^sta:,liman tätä kauppaa,tai^
sen: jobiakin sj^ktä huomattava'st(:
^supistuessa maamme talouselämä
.joutuisi.suuriin vaikeuksiin.,'.; r-^<'
Kauppamme - Neuyostoliitoii
^k^ssa^on suurempi kuin minkään
^ u u n inaan kanssa Englan^a l u |
kuunottamatta j a kauppavai^itö, ;on
kasvanut ^hiljalleen jatlijuyästiril^yt-solmitun—
tavairanvaihiosbpimuksen
mukaan kokonaiskauppavaihto tur
lee liikkumaan 1,120—1,140 milj::
nykyruplan vaiheilla siten, että se­kä
tuonnin että viennin osuus on
suunnilleen yhtä suuri, 560—570
milj. nykyruplaa. Tehty sopimus
merkitsee kauppavaihdon lisäänty­mistä
7—9 prosentilla tämän vuo­den
varsinaiseen sopimukseen ver­raten
ja parin kolmen prosentin-lisäystä,
jos tänä vuonna solmittu
iisäkauppasopimuskin otetaan huo­mioon.
EnsL-vuoden aikana tullaan
melkoisella' varmuudella solmi-jälleen
lisäsopimus, jonka
U I
Oppimattomuusveruke on parjausta
'Er^ät valtalehdet ovat kehittäneet työttömyysasiassa eräänlai*i
sen "o^piinattomuusverutke-parjaus-ohjelman" jonka pinnallisesti ^kat-P;
soen viattomana teeniana on se; että koulunkäymättömyysj
täidon|,puute on perimmäisenä syynä siihen, ettS maassamme ön
tällä" kertaa' n i in paljon työttömiä
. 'Meiire selitetään isällisen neuvovasti, että työttömien joukossa
on. suhteellisesti; kaikkein enimmän ammattitaidottoim
tuanlisesti vähemmän korkeakoulun järsitä korkeamman koulusivis­tyksen^
saaneita sekä ammattimiehiä. . Tämän "sananselityksen" pe­rimmäisenä
tarkoituksena on "todistaa", että työläiset ovat loppujen
lopuksi itse syyllisiä työttömyyteensä!Miksi' eivät ole hankkineet
itselleen korkeampaa koulusivistystä ijav parempaa ammattikasvatusta,
y sanovat valtalehdet kantaansa hieman peitellen.
' '• Tosiasia luonnollisesti on, että alhaisen koulusivistyksen ja hei-
; i (m äimifiaUiolpetufe^ säaneijden lukumäärä, * mitä silla ^ricöitettl^l
-trneekiiUjön loppujen-lopuksi-hyvin-suuri. --Heitä-on-^paljon-siJlUi-kunl
, taiuä/yhteiskunta ei varaa läheskään kaikille kansalaisille mahdoUi-
^ ^ suutta korkeampaan' koulusivistylcsecn eikä edes ammattitaidon oppi-
^' ÄuseeÄ.-t Miten'.voiyat nykyoloissa pikkukaupungeissa, kylissä ja k u n - '
' ;hjssa\a^^^ pikkufarmärit lähettää lapsiaan suurkau-
,^ ptunÄlnhän^ pohjasivistystä kbrkeiriunis^^ oppilaitoksista?
^ ' : o n 4 a l o u d c l l i s d ^ ^ sula mahddUomuiis. , ,
Ijl^-iSitäpaitsi me tiedämme,'että maassainme on;jo tuhansia ja tu-iil^-^
N-hansia" k o r k e a s t i * - — — • ...i.» > 1 -
autotyolaisia
Ij ^ ^ Kukaan
suutta jä valttainättömyyttäl
I
1 e i voida työttö-maillOf
e i ole menetellyt näin ilkeä-mielisyyden
eikä missään tapauk­sessa
synnyinmaansa ha|veksumi''
sen merkeissä. - Kirjoituksessani
mainitsin myös niistä vastoinkäymi­sistä,
mitä olemme kohdanneet
täällä vieraalla -maalla. Totta on^
km että mitkään jumalat eivät ole
niitä puutteellisuuksia korjanneet
— kyllä sellaiset työt jäävät mei­dän
ihmisten tehtäviksi. Mitään
täällä saavutettuja yhteiskunnalli­sia
parannuksia ei ole lahjaksi eikä
l i i o in toimettomuudella saatu.
Jos taas huomioin Venäjän nope­an
kehittymisen, niin ei minun sen
takia tarvitse olla "kommunistin".
Yhdysvaltain edesmennyt ja hyvin
arvossapidetty presidentti Roose­velt
kehui Venäjän nopeata kehi­tystä
ja j u u r i Venäjältä palannut
Toronton yliopiston eräs -professo­r
i sanoi kehi^ksen siellä olevan
nopeampaa kuin täällä kotona.
Mikäli on puhe Suur-Suomi unel­mista,
niin kukaan järki-ihminen ei
voi sanoa sitä minun keksimäkserii
Lainaanpa tässä yhteiseksi hyväksi
Koivukoskella, • Suomen • silloiselle
konsulille Suomesta tulleesta' kii"-
jeestä, mikä julkaistiin- alkuperät
sesti täkäläisessä Canadan Uutiset
lehdessä. .Kirjeessä puhuttiin, suu
ren surun kaudesta kun Sinivalkof
nen lippu liehuu puolitangossa . .
Toivoimme, 'sanotaan kirjeessä, et­tä
suuri ' rakastettu kenraalimme
(Mannerheim) saapuu voittajana
valkoisen ratsunsa selässä. Mutia
hukkaan meni SuurSuomi uneK
mamme; emme saaneetkaan Karja
laa vaan menetimme vielä- paljon
sitäkin aluetta joka meillä jo oli
E i meillä ole enää Viipuriakaan; e i
loista Hangon silniä, ja parhaat poi­kamme
nukkuvat nurmen alla. Täl­lainen
o l i se kirje.
Luultavasti "Pavekin" muistaa
kansalaisten muilutukset aina pre­sidenttiä
myöten.
Kun "Pave" yrittää tehdä minus­ta
"rajaloikkarin"; n i in voin hänelle
ilmoittaa, että matkustin Canadaan
l a i l l i s i l l a passeilla, jotka ovat mi­nulla
vieläkin.
Suomessa, synnyinmaassani, ovat
tietenkin asiat paljon parantuneet
— kiitos siitä ensikädessä Suomen
järjestyneelle työväelle j a muille
hyvän tahdon voimille. Eteenpäin
on siellä menty porvariston vas-taanhangottelemisesta
huolimatta.
Mutta mikäli voin Suomen lehdistä
asioita seurata, paljon olisi siellä­k
i n vielä korjaamisen varaa Siihen
viittaa sekin kun Suomesta on vie-lä^
sotien jälkeen poistunut tuhan­sittain
kansalaisiamme , — hake­maan
"parempaa elintilaa", kuten
me aikaisemminkin lähteneet.
.Voinen myös sanoa, että olen a-sunut
täällä Canädassa 55 vuotta ei­kä
miniia ole vielä mistään rikok­sesta
syytetty -7- puhumattakaan r i ­koksista
tuomitsemisesta. Tämä 'sii­täkin
huolimatta vaikka' olen pitä­nyt^
k i i n n i |demokraattisista;oikeukr
sistarii ja moittinut' avoimesti kaik­kea
sitä.-mikä on mielestäni .väärin,
ja vaalinut niihinJkorjausta. Olen
sitä mieltä, että meillä ei ole'vain
"oikeus" vaan myös, "velvollisuus"
toimia vääryyttä vastaan j a yhteis-suuruudesta
ei tietenkään vielä ole
tietoja, mutta j o k a todennäköisesti
on ainakin samaa suuruusluokkaa
kuin- tänä vuonna solmittu lisäso­pimuskin.
- S u o m i " tulee toimittamaan Neu­vostoliittoon
ensi vuoden aikana
runsaasti sellaisia tuotteita — teh-daskoneistoja.
laivoja, nostureita
jne. — joiden valmistaminen antaa
työtä maamme metalliteollisuudel­l
e , ja sen palveluksessa oleville
työläisille. Neuvostoliittoon suun-d&
kaupari
suudellemme vd^^^aväuhineetv ai-
TO^f uudef ^a^ilisuudÄt": vienti--
teolUsuutena ja työnantajana:"^ Vä-;
heksyttävää' ^ e i , ole myöskään-se
vienti, jota. e n s i ' vuonna tulee l i ­sääntyvässä
määrin, tapahtumaan
huonekalujen ^ ja" rakennusosien
Toisaalta, ön tyydytyksellä pan­tava
nflB^kille, että,, samalla määrin
k u i i i vienti-J^euyostoliittoori lisään-;
>tyy,|i^äjrttääXmy(QSi tuonti^ ligääntj^-
y^h!}, j4§t: soimitUsb sopimuk^ssä
on ;moniä sellaisia ,t^ontikohteita,
joita ei V o l e ' ollut ^aikaisemmissa
sopimuksissa?' vTämä' losoittaa^ tur­hiksi
ne (väitteet, joita eräillä ta­hoilla
on viljelty viimo' vuosina
jatkuvasti, nimittäin, että Neuvos­toliitosta
ei.Jöydy markkinoillem­me
. sopivia tavaroita lisääntyvää
kauppavaihtoa silmällä pitäen.
Samoin on ilahduttavaa, että
riinkosopimuksesta' ja siinä ölevis-^
ta määräyksistä huolimatta Neu­vostoliitto
on ollut valmis tinki­mään
eräiden tuontikiintiöiden
osalta.'Ennen kaikkea näin on asia
leipäviljan tuontiin nähden. V i i - '
deksi vuodeksi solmitun runkosopi-muksen
mukaan leipäviljan tuonti
Neuvostoliitosta olisi ensi vuoden
aikana tullut käsittämään 310,000
tonnia. Koska leipäviljaomävarai-;
suu^ iqaassamme on lisääntynyt ja
viime ^esän sato oli poikkeukselli-s6n'Vunsas,
o l i neuvostoliittolainen
osapuoli kuitenkin valmis supista­maan
tuontia niin, että leipäviljaa
tuodaan tehdyn sopimuksen mu­kaan
vain 170,000 tonnia. Samoin
naapurin taholta on osoitettu eri­koista
ymmärtämystä niihin vai­keuksiin
nähden, joita maallamme
on eräiden maataloustuotteiden
markkinoinnissa. Maitopulverin,
v^eftelevSt •-viimKtUstaise^
paadinuä^ tällä {sivulla julkaistua 1
artii^dla, jolla otsikkona j
' "Kauppakumppani , ' Suomelle"J
mutta jossa - pnhuttihikin: Länsi- \
Saksan sosialidemokraateista Ja
Keidän läUienfymiMstSifi ; y l i9 li-J
hemmäksi Adenanerin linjaia. Oli;
taDaSkunttt alfeii, etii mafnTfilLn
' > r ) o i t u k s e n otsikkona MisI pita-^
n ^ ' 'öUa "Länsi-Saksan MMlemit!
yhä selvemmin AdenauerlflTvana*
-veteen." Pyydämme lakijöiltam<^
me anteeksi.. tämän kilrfteUteen".
touhun yhteydessä tapahtuneena
virheen j o h ^ t a.
Larisi hylkäii 12 maan
aseistariisuntaesityksen
miä syyttää omasta hädänalaisesta
asemastaan.
Kuinka ^ tuomittavaa panettelua
puheet koulusivistyksen puuttees­ta
j a ammattitaidottomuudesta täs-sä-
yhteydessä on,-rse-näkyy',parhai-ten
siltä, jos muistamme, että täys­työllisyyden
.aikana — siis sotavuo-siriä
— oli riitfävästi työtä kaikille.
Yhteiskuiitä on, vastuussa työttö-:
myystilanteest|r; ja yhteiskunnan;
veiyoilisuus on, huolehtia siitä, ,ettäS
yhdenkään -työttömän ja hänen
huollettavansa ; ei -^tarvitse;' kärsiä
pöutetttf siksi ; k u n Häri jodtuu-ole-j
liiään^yastoin omaa'^^ -iyöttö4
mänu
New York. — Yleiskokouksen
poliittinen komitea jatkoi marras­kuun
^29 pn iltapäivällä pitkän tau­on
jälkeen aseistarlisuntakysymyk-sen
käsittelyä. Komitean käsitel­tävänä
oli 12 valtion ehdottama
päätöslauselmaluonnos. Länsival­lat
pitkittivät tällöin lopullista kan­nanottoaan
päätöslauselmaan näh­den:
Ensimmäisen puheenvuoron käyt­ti
Jugoslavian valtuutettu Vidic,
Hän kannatti 12 valtion tekemää
päätöslauselmaehdotusta,' jonka a l ­lekirjoittajien
joukossa on myös
hänen maansa, ja sanoi kyseisen
ehdotuksen nykyisessä muodossaan
sisältävän tyydyttävän minimin, jo­ka
tarvitaan aseistäriisuntaneuvot-telujen
jatkamiseen. Yleisestä ja
täydellisestä aseistariisunnasta an­nettavissa
ohjeissa on varmistetta­va
kaikkien 12 maan ehdotuksessa
lueteltujen sodankäyntivälineiden
hävittänunen. Päiväjärjestyksessä
on nyt kilpavarustelun lopettami­nen
välittömästi, korosti Jugosla­vian
valtuutettu.
USA:n valtuutettu Wädsworth ei
halunnut kajota varsinaisesti ylei­sen
ja täydellisen aseistariisunnan
ongelmaan, vaan tyytyi esittämään
selostuksen Genevessä käydyistä,
ydinasekokeiden lopettamista kos­kevista
neuvotteluista. Kuten en­nenkin,
yritti USAn valtuutettu
syyttää Neuvostoliittoa siltä, ettei
ole päästy tekemään sopimusta.
Hän myönsi molemminpuoliset
myönnytykset tarpeellisiksi, mutta
ilmoitti kuitenkin Yhdysvaltojen
hyväksyvän ainoastaan sellaisen a-seistariisunnan
valvontajärjestel­män,
jonka ,sen. hallitus katsoo so­veliaaksi.
Italian valtuutettu Martino esiin­t
y i USAn käsitysten toistajana. Hän
pohdiskeli valvonnan suotavuutta ja
kunnan vähempiosaisten oikeuksien
sekä paremmanv huomisen^ puolesta.
Olkoon tämä minun kohdaltani vii­meinen-
puheenvuoro tästä 'asias­ta.'
— Il S ^ .
4,€jl0^iirtyi
Itä-Saksaan
• B e r l i i n i u— Lähes 4,000 henkilöä
s i i r t y i marraskuun aikana '^Länsi-
Saksasta Itä-Saksaan, ilmoittaa, Itä-
Saksan . ^virallinen uutistoimisto
ADN. Heistä o l i 950 ammattityö-
Iäisiä sekä 209. maanvUjelijöitä ja
maatyöläisiä. ~ idV25 vuoden' ikäi­siä
" n u o r i a o l i joukossalälies 1,300.'
Ammattityöläisiä muutti demok­raattiseen
Saksaan tammikuun en­simmäisen
j a . lokakuun viimeisen
päivän ^ välisenä ' aikana yksistään
Länsi-Saksan Nordrhein-West£ale-n
i n 'Osavaltiosta 13,()00 j a Baden:
Wyrttenibergin, o'savaitiöstä .läh^s
4,000. Siirtymisen . vaikuftimina
ovat useinimiten • epävarmuus , työ­palkan'
.saannista sanioin'kulia de-mjpkraattiBessa
«'Saksassa f vallitsevat
pärenimatMtyö- jn"^' sosiaaliset" olo­suhteet
itse asiassa kieltäytyi kannattamas­ta
12 valtion päätöslauselmaehdo­tusta.
• ' ' ' :
.Neuvostoliiton edustaja V. Zorin
leimasi Italian valtuutetun puheen-
'vubron eräänlaiseksi jälkijoukon
taisteluksi, 12. valtion ehdotusta vas-taahV'
sillä - länsivallathan ovat fak-tillisesti
jo, hylänneet tuon ehdo­tuksen.
' , ; , . , > ,
Ydinasekokeiden -> lopettamista
koskevista «ongelmasta puhuessaan
Zorin 'korosti, että sen ratkaisemi­nen
mitä pikimmin muodostaa mer­kittävän
askeleen kohti suotuisten
edellytysten luomista aseistariisun-taongelman
ratkaisemiselle käytän-ijössä.
'
Zorin ilmoitti, että Neuvostolii­ton
valtuuskunto aikoo äänestää
kahden' päätöslauselmaehdotuksen
puolesta, nimittäin- Intian j a 25
muun valtion sekä Itävallan, Intian
ja Ruotsin ehdotusten puolesta.
Hän korosti, että mikäli U S A ja
sen liittolaiset yrittävät tavalla tai
toisella estää yleiskokousta hyväk­symästä
näitä tärkeitä päätöslausel­mia,
n i in länsivallat osoittavat sillä
että ne eivät halua minkäänlaisten
ennakkotoimenpiteiden suoritta­mista
aseistariisunnan alalla, vaik­ka
vakuuttavatkin demagogisesti o-levänsä
kiinnostuneita niiden to­teuttamisesta.
Lopuksi Zorin korosti, että viime
aikoina poliittisessa komiteassa jos­sain
mijärin levinnyt käsitys, että
nyt ei pitäisi tehdä mitään päätök­siä,
vaan että olisi parasta siirtää
kaikki asiat Y K n aseistariisuntako-mission
hoidettavaksi tai lykätä
päätösten teko yleiskokouksen is­tuntokauden
loppuun, on periaat­teellisesti
virheellinen. Tällaisesta
länsivaltojen monien vuosien ku­luessa
harjoittamasta lykkäämislin-jasta
on päästävä sanoi Zorin.
juuston j a eräiden muiden tuottei­den
viennin aikaansaamiseksi ja
lisäämiseksi tullaan ehkä piankin
käymään erillisiä neuvotteluja sa­moin
kuin Leningradin kaupasta-:
kin.
Kokemus on osoittanut, että län­teen
suuntautuva ulkomaankaup­pamme
pn varsin suhdanneherk­kää.
Korkeakonjunktuurien aikana
vienti saattaa lisääntyä kuteri nyt­k
i n on asianlaita, mutta heti k un
laskusuhdanteiden merkit ilmaan-:
tuvat, laskee JänsikaU^pa, usein
hyvinkin jyrkästi. Sen sijaan kaup­pamme
Neuvostoliiton kanssa on
pitkäaikaisten sopimusten puitteis­sa
kasvanut tasaisesti j a mahdol­lisuudet
sen vielä ripeämpään kas­vuun
ovat ilmeiset. On vain muis­tettava,
että maallemme elintärkeä
vienti edellyttää vastavuoroisesti
tuontia Neuvostoliitosta.
SITÄJ
l i
Yhdeksän surma
Algeriassa
Oran. — Kolmessa Algeriassa vii­me
lauantai-iltana suoritetussa
pommiattentaatissa surmansa saa­neiden
luku on poliisin mukaan
noussut yhdeksääh.
Kahdeksan ihmistä menetti hen­kensä
Boufarikissa, 30 km Algerista
.etelään suoritetussa kahdessa at­tentaatissa,
j a yksi ranskalainen'so­tilas
kuoli kranaatin räjähtäessä
eräässä. Oranin ravintolassa. Vii­meksi
mainittu attentaatti katkaisi
koime yuotta kaupungin keskustas­sa
jatkuneen rua^allisen kauden.
Poliisin oli kutsuttava vahvistuksia
pelastaakseen erään muhamettilai­sen.-
jonka kiihtynyt kansanjoukko
aikoi lynkata. Myöhemmin illalla
mut:ian algerilainen ampui yhden
muhamettilaisen eräässä* Oranin
esikaupungissa.
Kaikki Boufarikissa surmansa
saaneet olivat eurooppalaisia. K u o l'
leiden joukossa oli mm. yksi vuo­den
ja yksi kahdeksan vuoden ikäi­nen
lapsi sekä muuan katolinen
pappi. -
800 miljoonaa
liiraa vajausta
l^ooma. — Rooman olympiakisat
osoittavat tähän mennessä 800 m i l ­joonan
liuran-vajausta, ilmoitti Ita­l
i an olympiakomitean puheenjohta­ja
Giulyio Onesti maanantaina.
Onesti, joka samana päivänä va-'
Iittiin uudelleen komitean puheen­johtajaksi,
sanoi menojen olleen lä­hes
5 'miljardia liiraa ja tulojen —
tässä olivat pääsymaksut sekä ra­diointi-
j a televisiointioikeudet —
4,2 miljardia.
Tulot lisääntyvät, kun olympiafil­miä
ryhdytään esittähiään. Ensi­näytös
on alkuvuodesta 1961.
'l8 päivää kestäneiden kisojen ai­kana
o l i . matkailuliikenne kaksin­kertaistunut
normaalisesta. Vierai­ta
kävi tänä aikana Roomassa
645,000.
^ ^ i J Ö U E S T ^ S ^ O t l i i l t e F t T Ä iÄ
Inc^iSS-herr^.iBi' ^ i t ^ ^ f l ^ b i r i s t a l
,hltftei"pidä k6iraaWväIäjtf^kaikilla
muUIa.kylfin h[6i^oilla:M Hän \m
tasi äkäisenär-, , - I
E i memä tarvita koiraa. Minä
syöii meillä . r u o an loput ja akka
haukkuu ihmiset !, ^ |
~'
, , K A T U K E S K U S T E L U ,
Voisitko tulla tän^ri" meille:
illalliselle?
— Valitettavasti en. Olen, menos­sa
katsomaan- Daniel Hjortiar ,
— Tuo hänet,- mukaifasl meillei
Väimoni' laittaa, oikein' hyvää sa­puskaa.
Toforitori Iniifluiiusiä ;
Toronto. Finlandia-kuoron
mainio syyskonsertti on Don-haalil-l
a sunnuntaina; joulukuun 11 pnä
alkaen kello 4 ip.
Sunnuntaina, joulukuun 18 pnä
alkaen kello 4 ip., on Don-haalilla
lasten ikioma pikkujoulu, mihin
sas^uu joulupukkikin. Kaikki ter­vetulleita,,
näihin tilaisuuksiin. . v
Aarne Kulmanen
kudlluj
iiigissa
, Kapuskaslng. — Talvinen terveh­dys
täältä pohjoisesta, missä ilmat
ovat kuitenkin mitä ihanimmat tal­vi-
ilmoiksi. Monta kertaa tähän ai­kaan
vuodesta on jo kovat pakkaset
ja lumituiskut.- Nyt olemme saa­neet
vain hyvin vähän sellaista —
tuskin sen verran että säilyy muis­to
talvesta.
Se onkin hyvä apu: polttoaineet
säästyvät aikana jolloin työasiat­kaan
eivät ole sellaisia kuin niiden
pitäisi olla. E i ole läheskään k a i '
k i l l e riittävästi töitä, vaikka työttö-myystilanne
ei olekaan täällä val­lan
niin paha mitä se on monella
muulla paikkakunnalla.^
'- • » •
Kuolema korjasi taas täällä sa-:
toaan, vieden keskuudestamme pit­käaikaisen
tämän^ paikkakunnan a-sukkaan,
Aarne .^ulmasen.i Hän
kuoli lyhyen sairauöeii jälkeen pai­kallisessa
sairaalassa sen päivän i l ­tana
jolloin häp^ ^airäalaan meni,
e l i . marraskuun'30 pna. Kotona hän-oli
ollut joitakin päiviä aikaisem­min
huonossa voinnissa. Kovin äk­kiarvaamatta'
siis. katkesi Aarnen
elämäiifanka. ' Lääkärin' lausunnon
mukaan oli sydän jo aivan loppuun
kulunut. ^
Kyllähän hänellä oli jo j o k in ai­ka
sitten jalkavikoja, ehkä reuma­tismia,
mutta Kulmanen, "oli niitä
luonteita, jotka eivät paljoa vaivo­jaan
Valittele.
Kulmanen o l i tullut tänne Kapus-kasingiin
Vuonna 1926, joten hän
oli täällä hyvin tunnettu, rauhalli­sena
ja aina samanlaisena persoo­nana.
Ketään hän ei puheillaan lou­kannut.
Kuollessaan o l i hän 69-
vuotias. Olisi tammikuun 12 pnä
täyttänyt, 70 vuotta.
Aarne Kulnumen oli yksinäinen
mies.' Ketään* omaisia ei- hänellä
ollut tässä maassa. Mutta Suomes­sa
olevat sukulaiset jäivät meidän,
hänen ystäviensä kanssa muistele­maan
poismennyttä.
Hautajaistilaisuus muodostui oi­kein
kauniiksi viime muistoksi Aar-1
nesta. Kauniit kukkalaitteet ympä­röivät
arkun' j a paljon o l i keräänty­nyt
ystäviä häntä saattamaan viime
matkallaan!!
Hautajaiskahvit tarjosi mrs. Fan­ny
Niemi kodissaan, jossa Kulma­nen
oli aina vakituinen asukas.
Fanny menetti siis taas aivan kuin
perheen yhden jäsenen.
Aikaansa seuranneena kansalai­sena
Aarne Kulmanen o l i myös tä­män
Vapaiis-lehden yksi vakituinen
tilaaja ja l i i k i j a : — A . K.
fäKcftiiiSi^Gi
räyteiselle: yleisölle::'^-: Hän ' puhui
kansainvälisistä ;asioista' j a • Canadan''«
Suomalaisen Järjestön - sisäisistä
asi(/|8ta,i sekä ,VapauttV koskevista^,^,
kysymyksistä., ' ' ' -^^^ä
K<V5«
Ahkerat laulajat . Jiärjoittelevat
joka viikko suurjuhliavarten j a tä- ^ ^,
nään, 5 pnä tulee SouthPorcupinemVf^^MfU
laulajat tänne Timmuisin,,haalille ^ -tA
jossa harjoitellaan yhteen. NäinSai-^lL^JJlIi
kaisin - kuh^ harjoitellaan, ahkeraan
niin suurjuhlilla Sudbufyssa'kaiku»-r-i'f .ri<
vat laulut kuniisti.'
•uiM
\"\
-1 1
Il
N i i n ne "mojakkapäivälliset"
ovat nyt .sitten, ohi; kuvut täyttyi­vät
ja kupit oh pesty, mutta yksi '
asia minua kangertaa: Sanotaan, et­tä
mitä useampi kokki sitä huo-' ^\
nompi on soppa, vaan ei se nyt ai­nakaan
pitänyt paikkaansa. Kok- '
keja oli 4^ja Jennie hääri viidente-nä,
Martta keiton tulelle laittoi,
kun toiset ensin perunoista k u o r e t " ' ^
i r t i , t a i t t o i . Päällyruoan laittoi Net­ta,
ei varmaan riisipuurossa o l l u t,
vettä Liisa kai liene lipsauttanut' i
suolan pataan, kun A n n i se astiat
pöydälle lataa. Herran jesta, siitä- - ;;
hän meinasi tulla runo. E i ihme,-'
kun ihan naapurina asuu runoilija
Korven kasvatti. Tarttuuhan se. •
suomen vieraita sai Ida Lindroos >
So. Porcupinesta kun hänen veh ,
jensä V. Hytönen vaimoineen saa---
pui ilmateitse häntä tervehtimään, r . .
He palaavat parin viikon kuluttua
takaisin. Kun "perukkalaisia" o- --
lemme n:in kävivät' myös meille
tuomassa tierveiset ihanasta Keski-'-' ^ >
Suomesta, Äänekoskelta, jonka" ' ' '\i
kautta Viitasaaren reitti laskee ve-v^^ ^ V*
tensä Saarijärven reittiin K u h n a - l - - r ' . r . t ^!
mojärveen. Siis Suomen kauneim- ^
mat maisemat! ^Kosken rannalle o n ' v * ' ^ .
rakennettu paljon tehtaita, k e r t o i " * ' ' * * " "^
vieraamme sanoen, että taas on
suuri selluloosatehdas rakenteilla.,
Äänekosken kautta kulkee hallituk-^^
sen rautatie Saarijärvelle j a sieltä;;
tulee jatkumaan Kokkolaan. Myös
he kertoivat, että paikkakunta on~
-kasvanut sen 52 vuoden aikana,,
jonka olen ollut pois niin etten s i ­tä
enää tuntisi? , Ajat siis muuttu- ^
vat. Nyt sieltäpäin tehdään huvi­matkoja
tänne "kultalaan". S i i h e n , ' , ^ ;
aikaan kun sieltä läksin tuskin ko- ?
ko Suomessa olisi ollut niin rikas-" ' '
ta, ^että olisi pystynyt tekemään,^ .,.-/>»
edestakaista huvimatkaa' sillä k u u - ' ' •
l u l l a " A l l a n l i n j a n " laivalla, j o l la t ä - ' "
ihä'poika seilasi. Minusta tuntui'-»->.>vi^i"
silloin, että meni ,koko pitäjän ra­hat
kun isä l a i n a i l i pojalleen reisu-,
rahoja Amerikan matkaa varten.,
Taisi mennä osa tehtaan omaisuut-^
takin kun minut häädettiin si,eltä
pois lakon takia. . '
Kysyttiin Vapaudessa, että mistä
näin suuren talon isännän löytää
kun on tämä Timminsin haalin ta-lonmies.
-Aivan tosiaan, olen teh­nyt
suuren-virheen kun ei ole tullut ,
mainittua siitä mistä sitä tämän-ta-,
lon isännän löytää -täältä haalilta.' '
Ei asia olekaan niin yksinkertainen
kuin olen luullut. Oli sattuma k u n
tapasin mr. ja mrs. E k l u n d i n ek-"
syksissä harhailemassa siellä.
Nyt siis korjaan erehdyksen j a,
annan varmat neuvot. Pohjantähti
on tieytsti pohjolstaivaalla ja~ ^e
loistaa sieltä. Sen näkee siis täällä?
aina tähän aikaan vuodesta. Talon­isäntä
asustaa juuri sen tähden a l ­la.
Etuovi on etelään ja se on
aina kiinni, joten isä.ntää. tapaa-'
maan tulijat saavat olla "takaoven:
miehiä" e l i naisia. Onko selvä?
En tosin ole käynyt ulkona sitten
kun tämän tehtävän otin kuukausi, *
sitten. Sanovat kuitenkin etta vet­tä^
siellä sataa j a varma merkki siitä
on*myÖs se, kun j o ku laulajista jät-,
ti sateenvarjonsa tänne. Sen saa
periä talon. isännältä.
— O. L., Box 520, Timmins, Ont.
'''Ui
..il
Terveisiä pohjtf lasia!
Matka sujui kaikin puolin oikein
hyvin,' kiitos kysymästä.
' Meillä ''pi^naisilla" näyttää muu­ten
sivumennen sanoen olevan itse
ylätuvan ukoA, eli ilmojen halti­jan
myötätunto j a apu puolellam-m
e . , , . , ,
Niinpä tämäkin matka saatiin
tehdyksi - ikäänkuin kahden myrs­kyn-
välissä-kun^ ilmojen haltija-an-toi
seka myrskyä että lunta j a pak­kasta.,
pari päivää ennen matkalle
lähtöä j a lupaa antaa pian — mi­käli
.yoimme, 'sääenhustajiin'..Iuot-t?
a —; kiljuvia pakkasia ^ja lisää
lunta. jMutta talla välimaalla o l i
Pohjolan^ matkan ajaksi varattu' oi­kein'
ihana Vmatkustusilma; e i ; ol­lut
pakkasta, ei jääkeliä, ei lunta
^ikä' körrassaan mitään ^yaivaa:"'
{.Vaikea?on^tietenkin sanoa kenel­le
tn<:tä hyvyyden runsaudesta kii­tos
kiiuluu — Pohjois-Oiitariön
suomalaisille, jotka olivat kuulema
hyviä ilmoja tilanneet, vaiko itse
ilmojen'~_ haltijalle, luontoemolle,
joka tuntuu olevan isävainajan
kanssa samaa mieltä, että "kun it­se
yrittää, n i in Jumalakin auttaa".
Oli näiden asiain kanssa miten
kuten tahansa, niin tosiasia kui­tenkin
on että Eklundin puhetilai­suus-
onnistui -tältä- nurkalta-kat­soen
oikeastaan y l i odotusten, Suu­r
i n , kiitos siitä lankeaa tietysti^ pai­kallisille
asukkaille — niille-jotka
olivat huolella valmistaneet pulie;
tilaisuudet j a n i i l l e , jotka vaivau­tuivat
kuulemaan mitä vieraalla on
sanottavaa" sekä~, keskustelerhaän
niistä asioista.' Vieras'niies i>uhui-kin,
pitkään j a leveästi monista asi­oista./
Ihme että kuulijat jaksbiyat
n i i n ; kauaii .penkillä istua ^ j a sen
jälkecii^ vielä kysymyksiä tehdä J a
keskusteluunosallistua^ ' r., iK: '
Nykyaikana on tapana monilla viin canadalaisiin, jotka toivovat, ^
* t»A-i-» ? • • - 1 -
puhujillavkuljettaa omat kirjeen-vaihtajansa/
mukana.' Siten saavat
kaikenkarvaiset porvarit mieluisia
Juttuja itsestään sanomalehtiin.. A l ­lekirjoittanut'
o l i , , nyt " Eklundin
4'vai'jona" samalla matkalla j a ha­luaa-
nyt puolestaan kantaa korten­sa
yhteiseen kekoon.'Matkalla^oli
siis eräänlainen kolmiyhteys W:
Eklund ja hänen esivaltansa, e li
" f i n l i s k a k s i " " misuksensa ja "en­sinmainitun
^varjona allekirjoitta­nut.
" ' .
Sanotaan, että joukolla taittuu
matkakin joutuin, ja siinä on vin­ha
perä, Vaikka tulee niitä maile-
-ja^sittenkin^ralunfneljättäsataa^tääl-tä
Sudburysta Timminsin perukal­le.
Mutta.'kun _on/'puhekumppani"
mukana ja hyvä, ajoilma, hiin tai­val
taittuu melko' nopeasti. Ilolla
on muut^Uv todettava, että pohjoi­sen
. t i e r ovat hyvässä, kunnossa.
Kyllä sinne sopii mennä talvella­kin
vierailulle — varsinkin jos on
"yälilöissä";, sikäläisten asukkaiden
kanssa'siinä .määrin; että he tilaa-;
vat,hyvät' rimat vierailun!.ajaksi.' ^
' Kaikesta liuölimntta' iii*yrnme' «n.
rauksötttt/niihin f hyvää 'tiarkoltta-että
korkea esivalta ryhtyisi sa­noista
tekoihin j a rupeaisi vihdoin
viimeinkin rakentamaan sitä kauan
luvattua suoraa ~" maantieyhteyttä
Sudburyn j a Timminsin -välille. Se
lyhentäisi matkan Tmltei puolella
ja tekisi molemminpuoliset, vierai-'
lut entistä, miellyttävinrimiksi. Eipä'
silti, ne "ylämaan" kansalaisemme
taitavat nytkin_ tulla ""viimeistä'
miestä ja naista myöten tänne'
Sudburyyn ensi kesänä pidettävil­le
Liitto-, j a laulujuhlille, sillä siel-lä
puhellaan nyt jo kesälomiett
järjestämisestä ja muista valmis­teluista
Sudburyn matkaa varten.
Niin,-—7'matkalaisten"-'" puolesta -
siis sydämellinen kiitVs pohjoisen
asukkaille 1 kaikesta ystävyydestä,
vieraanvaraisuudesta ' j a muusta
huomaavaisuudesta. - Mikäli T". tämä
matka vähänkään elvyttää työväen-'
monitahoista, kulttuuritoimintaa, j a ; ,
IS:
i l