Vapaus, May 15, 1965

              Sivu 2 Lauantaina, töukok. 15 p. — Satiu-day, May 15,1965
I VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) EstabUshed Nov. 6. 1917
E D I T O R : W . E K L U N D " . MANAGER: E. S U K S I
^ T E L E P H O N E : O F F I C E A M D EOlTORIAU 674.4264 V
PubliEhed thrice weekly: Tuesdays; -rhUKdays anfl Saturdays by Vapaus
Publisliing Cö. Limileä, 100-102 Elm St. West,: Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing Address: Box 69
- Advertising rates upon application,. trahslatlon .free öT charge. ^
Authorlzed as secönd class mall by Uie -Post Office JD^artment, 'Ottawa,
. and flor payment of'pöstage'in cash..
CANADIAN LÄNGUAGEPRfiSS
TILAUSHINNAT:
Cänadassa: 1 vi:: $9.00, 6 kk. $4.75 USA.issa 1 vk. $10.00. 6 kk. $5;25
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 4ck. 5.75
Maho NATO-kokous
Lontoossa Englannissa kokoontunut NATOn ulkominis­terien
konferenssi lopetti eilen, päivää ennen määräaikaa,
kokouksensa julkaisemalla konununikean, josta ilmenee, että
kokous oli täysin maho, eli hedelmätön.
Kuten tiedetään, Yhdysvaltain ulkoministeri Dean Rusk
tiedoitli kokouksen alussa, että hän ei voi Dominikaanisen
Tasavallan kriisin johdosta nyt osallistua tähän ulkominis­terien
konferenssiin. Mutta Lontoossa meni ilmeisesti "jotain
väärin" siinä määrin, että mr. Rusk katsoi tarpeelliseksi
mennä sinne kuitenkin.
Ulkoministerikonferenssi pidettiin lukittujen ovien ta­kana,
mutta siitä huolimatta on saatu tietoja, että mr. Ruskin
tarkoituksena oli saada kokouksen hyväksymään julkilausu­man,
missä NATO-liitto kannattaisi Yhdysvaltain yksipuo­lisia
sotatoimia Vietnamissa ja Dominikaanisessa Tasaväli
lassa. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Kokouksen päätyttyä
julkaistussa kommunikeassa ei ole yhtään sanaa Yhdysval­tain
sotatoimien tukemisesta mainituissa maissa, vaan tyydy­tään
vain toteamaan, että kokouksessa "keskusteltiin perus-teellisetsi
kansainvälisistä asioista ja erikoisesti alueellisista
jännitystilanteista sellaisissa paikoissa kuin Malesia, Vietnam
ja Dominikaaninen Tasavalta ja eräät muut Latinalaiset
maat, missä on noussut vakava uhkä kansainväliselle tur^
vallisuudelle ja rauhalle. He (NATO-liiton ulkoministerit)
vahvistivat uudelleen ajatuksen, että kaikilla kansoilla on
oikeus elää rauhassa ja itse haluamansa hallituksen alaisuu-
• dessa.''..;., •, • .
Kuten nähdään, tämä lausunto on niin "pyöreä" että sitä
voidaan "tulkita" miten kuten kukin haluaa. Mutta tosiasia
on kuitenkin, että siinä ei ole avoimesti edes puolta sanaa
Yhdysvaltain sotatoimien puolesta sen paremmin Vietnamis­sa
kuin Dominikaanisessa Tasavallassakaan, mutta toisaalla
korostetaan kuitenkin "kaikkien kansojen oikeutta . . . elää
itse haluamansa hallituksen alaisuudessa."
Selvää on, että Washingtonilla ei ole NATO-liiton ulko­ministerien
neuvoston konferenssin työstä mitään iloitsemi­sen
aihetta. Ja kun siellä ei ilmeisestikään ollut mitään sel­laista
puhuttavaa, mistä olisi ollut USAlle edes toivoa, niin
kokous lopetettiin päivää ennen määräaikaa, mikä sellaise-"
naan oli tietenkin asiallinen toimenpide.
Näin virallisten tietojen kohdalta.
Lontoon kokouksen lukittujen ovien takaa saadut epä^
viralliset tiedot viittaavat kuitenkin siihen, että USAn asema
oli siellä vieläkin tukalampi. Kuten toisessa yhteydessä osoi­tetaan,
Britannian pääministeri Wilson arvosteli laajalla
rintamalohkolla Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa. Ranskan ulko­ministerin
sanotaan vaatineen avoimesti, että Yhdysvaltain
tulee vetää sotajoukkonsa pois Vietnamista. Toiset NATO-maat,
erikoisesti Norja, Tanska, Alankomaat ja myös Canada
ilmaisivat huolestuneisuutensa Yhdysvaltain hyökkäävästä
ulkopolitiikasta. Esimerkiksi Norjan ja Alankomaiden edus­tajat
ilmaisivat huolestuneisuutensa Yhdysvaltain sotatoi­mista
Vietnamissa ja Dominikaanisessa Tasavallassa. Norjan
ulkoministeri Halvar Lange esitti suoraan epäilynsä siitä,
onko Yhdysvalloilla mitään oikeutta sekaantua Vietnamin ja
Dominikaanisen Tasavallan sisäisiin asioihin.
Ee siis ole ihme. vaikka NATO-kokous lopetettiinkin
päivää ennen määräaikaa!
Ontuu molemmilla jaloilla
Porvarilhsen diplomatiataidon perustana sanotaan ole­van
se^ että osaa puheilla peittää totuuden.
Toisinaan on totuus kuitenkin siksi tunnettu ja näkyvä,
että paraskin diplomaattinen puhetaito antaa molemmilla
jaloilla ontuvia "selityksiä".
Näin kepulisti kävi Britannian ulkoministerille, Michael
Stevvartille, yrittäessään kiertäen ja kaartaen vastata hänelle
maansa alahuoneen istunnossa tehtyyn suoraan kysymyk­seen
Yhdysvaltain viimeisimmän hyökkäysoperation tiimoil­ta.
Työväenpuolueen vasemman siiven jäsenet syyttivät
Britannian alahuoneen istunnossa tiistaina, että sekaantues-saan
Dominikaanisen Tasavallan sisäisiin asioihin. Yhdysval­tain
hallitus on loukannut sekä YKn peruskirjaa että Ameri­kan
Valtojen Järjestöjen sääntöjä.
Vasemmistosiiven johtaja, Philip Noel-Baker sanoi, että
lähettäessään asevoimiaan auttamaan fasistista junttaa, Yh-dy.
svallat on aiheuttanut suurta huolestuneisuutta niille, jot­ka
haluavat olla yhteistoiminnassa Washingtonin kanssa.
Työväenpuolueen toinen parlanienttijäsen, John Mendelr
son julisti, että^kun joku hallitus määrittelee, mikä on kom­munistista
sofutusta ja mikä ei, silloin vaarannetaan vapaata,
demokraattista kehitystä eri maissa. Hän vaati puolueensa
hallitusta sanoutumaan irti sellaisesta katsomuksesta niin
YKssa kuin NATO-liitossakin. '
Kolmas labouristi, Michael Föot sanoi puolestaan, että
Britannialla on oikeus saada tietää, milloin aiotaan kotiuttaa
Dominikaanisessa Tasavallassa olevat amerikkalaiset asevoi­mat.
Vastatessaan mr. Footin kysymykseen, ulkoasiain mi­nisteri
Michael Stewart turvautui vanhaan diplomaattiseen
keinoon, eli siihen, että puhumalla voidaan rumatkin asiat
kaunistella. Hän sanoi hallituksensa pitävän kiinni "alku­peräisestä
katsantokannasta, että Yhdysvalloilla oli oikeus
lähettää sotavoimia suojatakseen omia kansalaisiaan, ja että
hän on kiitollinen siitä suojelusta, mitä brittiläiskansalaiset
ovat samalla saaneet." (APn uutistieto).
Kuten tiedetään/tämä selitys ontuu molemmilla jaloil­laan.
Totta on, että Washington yritti aluksi oikeuttaa sekaan­tumisensa
Dominikaanisen Tasavallan sisäisiin asioihin selit-
TEXASIN ÖUYSUyUT POUTIIKASSA
Vifaneisten 15 vuoden aikana
ovat Texasin miljonSärit joutu­neet
yleisen huomion kohteeksi
sekä koti- että ulkomailla. 1950-
luvun alussa heihin kiinnitettiin
häotaiidtik senaaUoH McCariihyn
'«eplaiheril&alaista toimldtaaV
tutkivan komitean yhteydessä.
Senaattorin. johtamilla "noltavai-irUlla"
oU taksnaan Texasin filjy-miljonäärien
tuki., Presidentti
Kenliedyn-murha-toista vuotta sit­ten
tapahtui Dallasissa Texasissa
ja seuraajaksi tuli texasilainen
Lyndon B. Johnson. Texas näyt-tieli
m>ös merkittävää osaa repub­likaanien
viimevuotisessa ehdo­kasasettelussa,
jonka tuloksena
o^i Barry Goldwaterin nimeämi-
-nien. Texasin öljymiljonäärien sa­nanvalta
US A:n politiikassa on
melkoinen. .
USA:n rikkaimmat perheet tosin
ovat kotoisin New-Yoi"kista, Pitts­burghista,
Detroitista ja AVilming-tonista,
mutta Texas on New York­in
jälkeen toisella sijalla USA:n
osavaltioiden joukossa miljonääi-ien
lukumääi'än perusteella. USA:ssa
on tällä hetkellä noin 150 perhettä
tai "klaania", kuten Atlantin tällä
puolen asia ilmaistaan, joiden omai­suus
nousee yli ,100 miij. dollarin.
Niistä on 25 texasilaista. Heidän l i ­säkseen
Texasissa on 80 perhettä,
joiden omaisuus on 10 ja 100 mil-jo
»onan dollarin välillä. Texasin rik­kaitten
varallisuus on joko maa­omaisuutta
tai öljy-yhtiöiden osak­keita.
Maan öljy rikkauden ansiosta
saavat maanomistajat hyvät rahat
luovuttaessaan maa-alueita öljy-yh­tiöiden
tutkimuskäyttöön. Jos tut­kimukset
tuottavat tuloksia,: saa
maanomistaja jopa 12 pi-osenttia
osinkoja maan tuottamasta öljystä:
Vuona 1950 oli Texasin alueesta
kolmanne.s tällaisten tutkimus ja
käyttösopimusten alaisena; Tämä
tosiasia on sivuilmiönä aiheuttanut
maanvuokran yleistä nousua myös
niillä alueilla, joilla öljy-yhtiöt ei-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Kalle Tarvainen, Whitensh (Pik
ku-Penage-järvellä) täyttää sunnun-taina,
toukokuun 16 pnä 76 vuotta.
Mrs. Edith Isacson, South Porcu-pine
Ont. täyttää keskiviikkona, tou--
kokuun 19 pnä 66 vuotta. \
Yhdymme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin.
Argentiinan vehnää
KL:oon ja sieltä
öljyä maMsi
Buenos Aires/ — Neuvo-stoliitto
ja Argentina ovat allekirjoittaneet
sop.nuiksei) minkä mukjiiscsti Ar
gentina lähettää vehnää Neuvosto
liittoon joka vuorostaan läheftqä öl
jyä vehnään myyvälle maalle. Arvi
öiden mukaan Argentina saa tämän
.sopimuksen ansiosta vähintään $38,-
000,000 kipeästi kaivattua ulkomaa^
laista valuuttaa.
. Vir,Mliis;sta lähteistä saatujen tie
tojen mukaan Neuvostoliitto on lu
vannu! ostaa 1,000,000 tonnia argen-tinalaista
vehnää, mistä se maksaa
noin S53 tonnista. Argentina ostaa
750,000 tonnia neuvostoliittolaisia
ofjyä. mistä se on luvannut maksaa
noin $20 lunnista.
.Argentinan ilmoitetaan harkitse
van edelleen 250,000 neuvostoliitto,
laisen öljytonnin ostamista myöhem­min,
sjinottiin samoista lähteistä.
Neuvostoliiton ilmoitetaan olevan
valmis maksamaan kauppavaihdon
eron Aigentinalle kovassa valuutas­sa.
. •••
Sopimus allekirjoitettiin hetkellä,
jolloin Argentina on jokseenkin
huolestunut sen johdosta, että .sen
ulkomaalaisten valuuttojen reservit
ovat supistuneet $70,000,000:iin. Sa­masta
syystä Argentinan hallituksen
valtuuskunta matkustaa tämän vii
kon lopulla Yhdysvaltoihin, Eu
rooppaan ja Japaniin neuvotellak-seen
Argentinan velkojien kanssa
tarkoituksella -saada näiltä helpom­pia
maksuehtoja velkojen lyhentä
miseksi. . •-
vät operoi. Texasil&inen ^jypäääma
erdaa itävaltioiden pääomasta sikä­li,
että omalsiludet ovat tiuloasti
pelrheiden hallinnassa.. Texasin ^Ijy^
miljonäärit: eivä[t Vleenis^, öjperöi
'suurilla kansainvälisillä markkinoil­la,
vaan ovat suurten öljy-yhtiöiden
ulkopuolella tai niiden alaisia. Toi­miessaan
enimmäkseen "yksiiiäisi-nä
susiha" ei Texasm öljymiljonää-reistä
voida puhua ryhmänä samal­la
tavalla kuin puhutaan Morganin
tai RockeMIerln fiijanäsijrhtytniätfi.
Texasin Irikkaimman suvun pää­mies
on Robert Kleberg. Klebergit
ovat USA:n suurin yksityinen
maanomistaja. He omistavat kunni­oitettavan
laajoja maa-alueita myös
Australiassa, .Brasiliassa ja. Argen-titnassa,
aikaiaemmin myös KuU'
bassa. Perheen suurimmat tulot tu­levat
'öljysopimuksista. IVaggonerit,
iiichardsonit, Moodyt, Mtirctiisonit,
Postit,-CorrTganitym. tulevat seu­raavina
järjestyksessä. ,
Useimpien Texasin miiiönäärien
rikkaudet 'ovat peräisin öljystä.
Texas tuottikin V. 1962 rtöin 35%
USAJn öljystä, mutta texasilaisen­kin
öljyn huippuasemat ovat suur­ten
Wall Streetin yhtiöMtin — Stan­dard
Oil, Allied Chemical — kä­sissä.
Miltei kaikki Texasin 'itse­näiset
' ö l j y yhtiöt ovat toisen luo­kan
asemassa: 'ne tttflittavat raaka­öljyä,
jonka jalostuksen suorittavat
suuret, todella ^uuröt öljy-yhtiöt.
1950-luvulla yrittivät Murohisonit
murtautua suuryhtiöidfen renkaan
läpi kokoamalla texasilaiset yrittä­jät
ahteen, mutta -epäonnistuivat.
Huhtikuussa 1.964 julkaisi Wall
Street Journal "itsenäisten" öljyn
tuottajien asemasta artikkelin, jos­sa
todettiin, että niillä ei olä kilpai'
lumahdollisuuksia. Viimeisten kol­men
vuoden aikana ovat Suuret öl­jy-
yhtiöt vähä vähältä hankkineet,
käsiinsä "itsenäisiä" öljy-yhtiöitä.
Tätä osoittaa Texasissa työskente­levien
öljy-yhtiöiden lukumäärän
lasku 6C00:sta 6200;aan kolmen vii­meisen
vuoden aikana, toteaa Wall
Street Journal mainitussa artikke­lissaan.
, -
Superior Oil Co., joka on USA:n:
suurin "riippumaton" öljy-yhtiö, sai
vuonna 1957 toimiluvan Venezue-
Idssa ja löysi rikkaan öljyesiihty^
män; Sen probleemaksi muodostui
. i markkinointi: suuryhtiöiden kartel-
V^ | l i m u u i i a ei käynyt murtaminen ja
t niin yhtiö joutui v. 1960 myymään
toimilupansa Texacolle, eräälle öl­jyn
"suurista".
20 vuotta sitten Texasin silloinen
kuvernööri 0'Daniel sanoi, että
Texas on New Yorkin "arvokkaih
ulkomainen omistus". Hän tarkoitti
lausumallaan sifa, että Texasin suu­rimmat
tehtaat. olivat .New Yorkin
rahamiesten hallussa ja että
Texasin omat pääomanomistajat sai-:
vat tyytyä toimittamaan raaka-ai­neita
niiden käyttöön. Sen jälkeen
ci Texasin talousrakenteessa ole ta­pahtunut
erityisiä muutoksia. Tex­asin
suurimmat 'tuotantolaitokset
kuuluvat edelleenkin Du Pontille;
Allied Chemicalille; Standard Oilil­le,
Gulf Oilille ym. 'suurille". Pa­remmin
kuin öljyalalla ovat texasi­laiset
yrittäjät menestyneet pank­ki-:
ja vakuutusalalla, jossa texasi­lainen
pääoma on viime aikoina yhä
onemmän kietoutunut yhteen kali­fornialaisen
pääoman kanssa.-
Texasin öljy- ja vakuutusmiehet
ovat esittäneet aina melkoista osaa
USA:n politiikassa. Se tosiasia, että
useimmat Texasin miljonääreistä
ovat julkisesti demokraatteja ei es­tä
heitä ottamasta osaa myös repub­likaanien
asioihin. Jokin aika sitten
selitti texasilainen öljymies Harpld-son
Hunt olevansa "puoliksi demo­kraatti,
puoliksi republikaani".
Viimeisten 30 vuoden aikana ovat
texasilaiset olleet useasti väa'an
tämällä, että tarkoitus on "suo­jella
Amerikan kansalaisia ja
muita." Mutta tämä meriseli­tys
on aikoja sitten heitetty
roskakoriin. Itse presidentti
Johnson on julistanut, että to­dellisena
tarkoituksena on es­tää
"kommunistimielisten" voi­mien
valtaan pääsy Domini­kaanisessa
Tasavallassa. Toisin
sanoen tarkoitus on määrätä
minkälaisen hallituksen Domi­nikaanisen
Tasavallan kansan
täytyy muodostaa ja hyväksyä.
. Mutta niinhän se on, että
huonoa asiaa joudutaan aina
puolustamaan huonoilla aseilla.
kfelenä- ^residenttiehdol^aiden ni:
mityksessä. Franklin Roosevelt sai
kiittää voitostaan V. lSl32 texasilai­sia,
samoin Dwight Eisenhower
J852. ^
Sodan jälkeisinä vuosina monet
Texasin miljonääreistä ovat tuke­neet
äärioikeistolaisia aineksia. He
olivat McCarthyn takana ja rahoit­tivat
Goldwaterin tappioon päätty­nyttä
ristiretkeä. V
Texasilaiset rahamiehet ovat kui­tenkin
aina säilyttäneet manööveri-vapautensa
pöliilUsillukin markki--
noilla. Näin tapahtui 1960 ja 1964
presidenttiehdokkaiden nimeämi­sen
yhteydessä. Vuoden 1960 presi­denttiehdokkaiden
nimeämiskamp-pallussa
Texas asettui Lyndon B.
Johnsonin taakse pääasiassa Brown-veljesten,
miljoonien ansiosta.! Sii­hen
aikaan oli jo varmaa, että re­publikaanien
ehdokkaaksi tulisi
-Richard Nixon, jonka johtavana
tunnuksena oli kommunismin vas­tustaminen.
Haroldson Hunt, joka
edustaa Texasin oikeistoaineksia, i l ­moitti
jo varsin varhaisessa vai­heessa,
että hän antaa kannatuk­sensa
Johnsonille. Hänen kanna­tuksensa
johtui käytännöllisistä
^syistä: Johnson taisteli juuri niihin
aikoihin senaatissa öljy-yhtiöiden
avustusten puolesta. Myöhemmin
Hunt siirsi kannatuksensa Kenne­dylle
siitä huolimatta, että demo­kraatit
vaativat öljy-yhtiöiden mää-iärahojen~
larkistamista. Hunt kom­mentoi:
"En usko, että Kennedy lo­pettaa
määrärahat. Häntä on vaa­dittu
tarkistamaan niitä. Valittiin­pa
kuka tahansa presidentiksi, teh­dään
asiassa tutkimus". Hunt korcs-ti,
että asian ratkaisi: USA:n kon-
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
A^tm muut «asiovat
iiiiiiiiiiiiiiiiiiilinHMmiifmiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiinl
%UURI VALHE APUJÖtlKKONA
-t>etroit. — 'Detroit Nenosin kirjeenvaihtaja »'ÄllaniBlandhaKl sanoto 'Santo
Domingosta lähettämässään tiedonannossa Dominikaanisen tasavallan, kapi­nallisten
syyttävän, että Voice of America (American Ääni) radio "kertoo
vaiheita" kapinallisten alueen tapahtumista. .
Blanchard sanoo; "Minä olen samaa mieltä. Samoin ovat muut kirjeen­vaihtajat."
— AP:n uutistieto toukok, 12 pnä,
^llllllllllllliilllllllllllllllllllllllllllllllllllilllllllllllllllllllllllllllllllllllllllH
KIINA JA 17
LlltTOUTOMÄTONTA
Suhtautuminen : etelä?Vietmnnin
sissisotaan ja U&A:n 'pommituksiin
näyttää lyöneen syvän »kiilan Kiinan
ja eräiden Afrikan maiden väliin.
'KiinalaisellaJahoUahan on jatkuvas
ti korostettu kehitysmaiden merk.
tystä ja sanottu, että vallankumouk
sen kehto on nykysin tällä suunnal
la, näkökohta, jota on tuettu myös
moninaisin vierailuin' (Tshou^ En
Ulin kiertomatka Afrikassa ja monet
vastavierailut Pekingissä). Tällöin
hyväksytyissä julkilausumissa on ko
i-ostettu yksituumaisen ulkopoliitli
sen näkemyksen merkitystä, mutta
se on nyt luhistunut, kun 17 puo
lueotonta valtiota esitti huhtikuun
1. päivänä Vietnamin tilannetta
koskevan vetoomuksensa.
Vetoomus oli osoitettu USA:lle,
Neuvostoliitolle, Ranskalle, Kiinal
!e. Elolä- ja Pohjois-Vietnamille,
Puolalle, Canadalle ja YK:n pääslh-teerille.
Siinä sanottiin erimuotoi
.sen ulkomaisen sekaantumisen Viet
namissa johtavan vain tilanteen fci-
LABOUR JA BONNIN
ALUEVAATIMUKSET
Miinchenin sopimus, jolla Englanti vieraili Bonnissa, hän yllättäen julis-ja
Ranska halusivat tyynnyttää Hitle-| tautui "yhden Saksan" opin kannatta-rin
aluevaatimukset ikiajoiksi, jatkaa! jaksi vaadittuaan vielä vuoden päivät
tänäkin päivänä varjo-olema.ssaoioaan. sitten Itä-Saksan tunnustamista de
Tätä V. 1938 solmittua sopimusta, jolla
Tshekkoslovakian ns. sudeettialueet
siirreUiin yhdellä kynänpiirrolla natsi-
Saksan valtapiiriin, ei Länsi-Saksan
hallitus ole suostunut julistuksellaan
mitätöimään, vaikka .se ei virallisesti levitettyjen Saksan karttojen suhteen.
facto. Muutkin labour-ministerit ovat
ahkeroineet Saksan-kysymyksessä.
Puolustusministeri Denis Healey jou­tui
äskettäin parlamentissa lujille brit­tiläisen
Reinin-armeijan keskuuteen
vaadikaan sudeettialueiden palautta­mista
Saksalle. Puolalle ja Neuvos­toliitolle
kuuluvat entiset Saksan itä-alueet
sen sijaan ovat Bonnin julki­sella
vaatimuslistalla.
Pinnan alla kytee Länsi-Saksan kui­tenkin
lausumaton vaatimus sudeetti­alueiden
liittämistä Saksaan. Maan
kulkulaitosministeri Christoph See-bohm,
joka on näitä alueita vaativan
sudeettisaksalaisten järjestön puheen­johtaja,
antaa asemansa nojalla alue­vaatimuksille
virallistakin arvovaltaa.
Lisäksi tiedetään. • että -Tshekkoslo­vakian
hallitus on useaan otteeseen, lanti on.
Näissä oli — kuten Länsi-Saksan
omien virastojen levittämissä kartois­sa—^
merkitty saksalaiseksi alueeksi
Oder—Neisse-Iinjan takaiset, Potsda­min
sopimuksessa Puolalle ja Neu­vostoliitolle
siirtyneet alueet. Ministe­rin
parlamentissa antaman selityksen
mukaan nämä kartat ovat täysin pai­kallaan
koska ne esittävät Saksan ra­joja
V. 1937! Tämä merkitsee toisin
sanoin sitä, että labourhallituksen
piiolustusministeri hyväksyy Länsi-
Saksan itäiset aluevaatimukset vastoin
sopimuksia, joiden osikumppani tng-yrittänyt
saada Bonnia julistamaan
Mtinchcnin sopimus pätemättömäksi. Englannin ulkoministeri Michael
Viimei. si.m ma.t t.aha^n lSahtat aveat .wTsheak-1r t , , .j oka ä,s k.e ttäin vie.r ai.l i Tsh•e ku-koslovakiassa,
leimasi puolestaan len-distövastaariotollaan
MUnchenin sopi­muksen
mitättömäksi.: Se on "inhot­tava
ja kuollut", rninisteri sanoi teh­den
täten tiettäväksi, että' labour-Eng
koslovakian yritykset kytkeytyivät ul­koministeri
Schröderin kampanjaan
saada aikaan kaupalli.sten. edustojen
vaihto Itä-Euroopan kansandemokra­tioiden
kan.ssa. Kaikkien muiden kan-
-sandemokratioiden kaas.sa on vaihto--
sopimus .saatu ajat sitten aikaan, vain
Tshekkoslovakian kohdalla edustustot
lanti ei tue Länsi-Saksan aluevaati­muksia
Tshekkoslovakiassa, vaikka
sillä ei olekaan mitään sanottavaa
puuttuvat, koska maa on vaatinut eh­Bonnin
itäaluevaatimuksista.
tona ' kaupallisten edustustojen vaih- Englannin kannanotot Saksan-kysy-doille
Bonnin julkista irtisanoutumista myksessä ovat luvalla sanoen sekavat.
Munchenin sanelusopimuksesta. | Vahdinvaihto konservatiiveista labour-
Englanti, jonka satecnvarjo-Gham-j hallitukseen on pikemminkin hämmen-berlain
oli "rauha meidän ajallamme" tänyt kuin kirkastanut kuvaa Eng-sopimuksen
isä. on näytellyt näitä
Saksan aluevaatimuksia koskevissa
kysymyksissä viime aikoina sangen
kirjavaa roolia. Kun labour-pääminis­teri
Harold Wilson jokin aika sitten
lännin suhtautumisesta maanosarfime
kipeimpään kysymykseen. Maailman­sodan
20-vuotispäivänä oli ja on vie­läkin
Saksa yhä vailla rauhansopimus­ta.
- H.A.
rislymiseen ja esitettiin neuvottelu­jen
aloittamista pulman ratkaisemi-
.seksi Geneven sopimuksen- henges­sä.
!
Peking oli .pitkään hiljaa tämän
vetoomuksen johdosta, kunnes 22.
4. voitiin Kansan Päivälehdestä lu­kea
voimakas hyökkäys 17 liittoutu­mattoman
maan vetoomusta vas­taan.
Kielenkäyttö oli erittäin jyrk­kää,
kuten muutamat sitaatit todis­tavat:
-
"Kiistattomat tosiasiat osoittavat,
•että jännityksen alkulähteenä Viet-namissa
ei ole-mikään muu kuin
Yhdysvaltain imperialist.nen väliin-tulo
ja hyökkäys. Mutta 17 kansa­kunnan
'vetoomuksessa' on nimen­omaan
kierrelty tämä tärkein ja pe­rimmäisin
to.siasia.
17 kansakunnan 'vetoomuksessa'
ei mainita lainkaan Yhdysvaltain
imperialistista väliintuloa ja hyök-käystä
Vief.nanussa, mutta sen si­jaan
siinä esitetään ylimalkaisia ja
epämääräisiä syytöksiä 'eri muo­doissa
tapahtuvaa ulkomaista väliin­tuloa,
vastaan. Voiko .se olla muuta
kuin tahallinen yritys vapauttaa a-merikkalainen
imperialismi, piiäri-kollinen,
sen rikoksesta?
Suoraan sanoen 17 kansakunnan
'vetoomus' huolehtii täysin amerik­kalaisen
imperialismin eduista ja
siitä on tullut John-sonin hallituksen
käsissä oleva suojakilpi, jolla torju­taan
USA:n hyökkäysrikosten maa­ilmanlaajuinen
tuomilsemviien ja
vastustaminen."
Kansan Päivälehti leimaa vetoo­muksen
"Titon ryhmäkunnan" ai­kaansaannokseksi.
Tarkempaa: mää­ritelmää
ei esitetä, jolloin voidaan
vetää sellainenkin johtopäätös, et­tä
kaikki 17 maata kuuluvat tähän
leimattuun piir.in. Ja • jos Peking
edustaa nyt tällaista tulkintaa, niin
se on hankkinut itselleen varsin
vaikutusvaltaisia vastustajia sillä
Titon ja Intian Shastrin lisäksi' (joi-den
Pekingissä herättämät mielia­lat-
tunnetaan) vetoomuksen alle­kirjoittajina
e?iinlyivät myös Kyp^
roksen Makarios, Etiopian HaileSe-lassie,
Ghanan Kwame Nkrumah,
Guinean Sekou Toure, Kenian Jo-
,mo Keniatta, Tunisian Habib Bour-guiba,
YAT:n Gamal Abdel Nasser,
Ugandan A. M; Obote, Sambian
Kenneth Kaunda ja Algerian Ah­med
Ben Bella.
Ovatko he kaikki — Pekingin sa­nakirjan
mukaan — nyt kappale
•"USA:n käsissä olevaa suojakil-peä
? Syytös on niin jyrkkä, että
sen voi olettaa vaikuttavan myös
Kiinan ja näiden eri maiden väli­siin
. tuleviin suhteisiin. Ja miten
tässä valossa käy Aasian ja Afrikan
maiden toisen huippukokouksen,
jonka on määrä kokoontua ensi ke­säkuun
lopulla Algerissa? Kokous­ta
on ennakolta luonnehdittu "toi­seksi
Bandungiksi", mutta kylmät
tosiasiat viittaavat siihen, että
"Bandungin hengestä" ei ole enää
juuri mitään jäljellä; — OL
PÄIVÄN PAKINA
SIITÄ NIMIKERÄYKSESTÄ
Kuten on lehtemme uutisticdoissa
kerrottu Suomi-Seura ry. on päät­tänyt
jatkaa suomalaisten siirtolais­ten
ja heidän jälkeläistensä nimike­räystä
syyskuuhun asti.
Tämä tieto vahvisti aikaisemmat
olettamukset, että tätä nimikeräystä
on jatkettava siksi kun siinä yhtey­dessä
on ilmennyt eräitä aukkopaik­kojakin.
Allekirjoittanut—puolestaan yhtyy
Suomi-Seuran toiminnanjohtajan
, Tauri Aaltion vetoomukseen, että tä­mä
tyb'' tehtäisiin Canadan suoma­laisten
keskuudessa mahdollisimman
perusteellisesti.
Tässä yhteydessä meitä kiinnostaa
ensikädessä CSJ:n, SCAUL:n, nais-kilö
menee toisen kerran uimaan
aivan samalle paikalle, ja hukkuu
siellä, niin siitä puhutaan sekä sano­malehdissä
että naapuripiircissä.
Näin on myös asia tässä yhtey­dessä.
Aiheetonta on siis puhua hy­vistä
tuloksesta, koska "kenkä puris­taa"
niiden heikompien tuloksien
kohdalta.
Yhtenä' kompastuskivenä näyttää
-Emme usko niin olevan sillä ,jo
keräyskaavakkeet on suunniteltu
"laskukaavakkeiksi" .eli sellaisiksi,
että niistä saadaan tärkeiden henki-
Käytännössä tämä tarkoittaa, sitä,
että CSJ:n jäsenillä ja osastoilla on
täysi oikeus olla eri mieltä edusta­jakokouksen
päätöksen tiimoilta,
mutta meidän kaikkien velvollisuus
on omalta kohdaltamme toteuttaa
tätä yhteisesti: tehtyä päätöstä —
toimia mahdollisimman voimaperäi­sesti
ko. nimikeräyskampankan on-lötietojen
lisäksi mahdollisimman ^Jrtistumisen hyväksi,
helposti asiaa koskevia tilastotieto­ja.
Ja mikäli on puhe siitä CSJ:n
edustajakokouksen päätöksestä, niin
enemmistö Järjestön jäsenistä ja
olevan muutamalla paikkakunnalla _osastolsta hyviiksyy sen, kuten""hy-ilmaistu
epäily, että onkohan tämä väksyy TPKckin, ajankohtaiseksi, eli
nimienkeräys hyödyllinen^ tehtävä h y v ä k s i päätökseksi.
työväenliikkeen kannalta kat.soen, ja
että tekikö CSJ:n edustajakokous lo­pultakin
virheen; päättäessään ryh­tyä
tätä nimienkeräy.stä auttamaan.
Mikäli on puhe tehtävän hyödyl-tenkerhojen
ja muiden työväenryh-. lisyydestä, niin vastakohtana voitai-mien
osuus; .
Kuten muutama päivä sitten jul­kaistussa
CSJ:n kansallisen keskuk­sen
(TPK:n) tiedonannossa selitet­tiin,
mainitun järjestön toimesta on
saatu tässä yhteydessä sekä erittäin
hyviä että myös heikommin onnistu­neita
tuloksia.
Tavallista on, että 'hyvistä uutisi.s-ta"
ei kannata puhua. Jos henkilö
käy esimerkiksi uimassa ja palaa
sieltä sekä ruumiillisesti että henki­sesti
vn*ki6tyneenä takaisin työnsä
ääreen ,niin sellaisista asioista ci
yleiijen tavan mukaan kannata pu­hua
mitään. Mutta jos sama hen-siin
kysyä, että "mitä pahaa" on
siinä, että kerätään kunnianosoitus-mielessä
Suomen valtion arkistoon
nimet niistä suomalaisista (ja hei­dän
jälkeläisistään) jotka ovat vis­sien
olosuhteiden vuoksi työ.skennel-leet
sillä kuuluisalla suomalaisella
sisulla Canadan, Yhdysvaltain ja
eräitten muidenkin maiden rakenta­miseksi?
Selvästikin tällainen kun­nianosoitus
on myöhästyneenäkin
hyödyllinen toimenpide.
Multa onko siihen "koira haudattu­na"
sikäli, että täten kerättyjä ni­miluetteloja
voidaan käyttää väärin,
joihinkin muihin tarkoituksiiin?
Onhan järjestömme esim. puhdnut
vuosikausia siitä iCttä meidän kaik­kien
pitäisi toimia yhteisvohnin kai­kissa:
sellaisissa asioissa, jotka ta­valla
tai toisella auttavat yhteisiä
pyrkimyksiämme. Miksi ei myös täs­sä
omalla tavallaan yhteihyvää edis-.
tävässä asiassa? Totta kai me olem­me
valmiina järjestönä vastaamaan
teoilla omat puheemme!
Kuten tiedetään, enemmistö jär-jestöväkeä
— TPK mukaanluettuna
— omaksuu tässä asiassa myönteisen
kannan juuri tältä pohjalla.
Selvää tietenkin on, että "enem­mistö"
ei ole ehdottomasti aina oi-keas.
sa. On paljon tapauksia, missä
vähemmistö on ollut oikeassa. Mutta
järjestöihmiset kunnioittavat enem­mistöpäätöksiä,
jotka on tehty de­mokraattisella
tavalla enemmistön
toimesta.
' i l Aika tulee sitten omalla vääjää­mättömällä
tavallaan osoittamaan,
tekikö edustajakokous oikein tai vi-kapiston
päättäessään antaa Järjes-:
tön kannatuksen tälle nimikeräyksel­le.
Siitä voidaan sitten keskustella
Järjestön seuraavassa edustajako-kouksessaT^^
ftinettakodn siellä sitten
"heljua" myös TPK: He jos osoittau­tuu,
että se on tässä asiassa hako­tiellä.
Emmehän halua sitä, että Järjes­tömme
muodostuisi pelkäksi väittely-kerhoksi
siitä ,eltä onko enemmistö
tai vähemmistö oikeassa tai vääräs­sä.
Näistä asioista voidaan keskus­tella
samalla kun toteutetaan demo­kraattisesti
tehtyjä päätöksiä.
Jokatapauksessa allekirjoittanut
liittyy CSJ:n TPK:n toivomukseen,
että meidän Järjestömme kohdalta
tehtäisiin kautta maan kaikki se mitä
tehdä voidaan, tämän niminkeräys-kampanjan
onnistumisen hyväksi. Se
tulee olemaan kunniaksi järjestöl­lemme
huolimatta lainkaan siitä ku­ka
on tässä asiassa lopulta oikeas­sa.
— Känsäkoura.