1952-08-02-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Lauantaina elokuim 2 p. — Saturday, Aug, 2, 1952 CSSESBTD — Indeperulent Labor THepboaes: guslnea» CSOi» iM28i. EditoriaJ Office 4-4265. Manager E. Sukti. Edltor W. Eidund. Maillog eddress B9X ^.rSudtniry/ Ontario. j<a3iUali0d Now 0, 1917. Antborlzed «0 eeeosd cloes mall bjr the post IHHeo Department* Ottawa. Pub- .JbOted (brfce neekly: Tuesdays, SSussdain by Vapau» £ t o £ 1 W« Budbuiy, OxK., Canada. Advertlsiog rate» upon applleatloau TTansIation free cf ctiarge. T I l 4 f t f;SHINNAT: Caiuu}fl£sa: l V)L 7j00 0 tciL 3.7S YbdysTaUoJcsa: i vk, SJOO 6 kb. 4.30 Suomessa: 1 vk.' 8J50 6 kk. 4.75 /.^Ontariossa yhitm kunndlhen j^^^ iiistaina. , , , ' - Olympiakisojen päättye^ r;, H e l d n ^ olympiakisat päättyvät huomenna.^ Ki^t^ ovat ofleejf ifnti$ta ebimunat niin kilpailijoiden lukumäärään ku^ erniätyk^iinkin ; nähden vaikka suomalaisten toiveet suomalaisten menetykseen^ näJi'< < den ovatkin jääneet toteutumatta. Siitä huolimatta voidaan tikleta, ' että Suomi on suhteellisesti katsottuna ja pieneen väkilukuunsa *ver-' riattuna^^v^^ Ivd&iiinSilomi ei päässyt pistemäärässä lähimainko \ Elsoissa herätti heti alusta lähtien nuomiota se, etta Neuvostoliiton orheOijat saivat enshnmäisestä päivästä lähtien kokoon pisteitä siinä niäärin; että Neuvostoliitto on tähän mennessä ollut :^ ^; seUäti^la pistelaskuissa ja on tätä kirjoitettaessa 60 pistettä edellä { IVIiäysv^dloista» mikä viittaa siihen, että 'Neuvostoliiton urheUijat suo* * riutuvat,voittajina Helsingin kisoista. Tällä Neuvostoliiton menes- * tyksellä; urheilun alalla on varsin tärkeä merkitys niiden harhakäsi- ^«tysten ja vääristelyjen poistamisessa; Joita kapitalistises i^orallitsee Neuvostoliiton ja muiden sosialismin tie^ \ olosuhteisiin ja kehitykseen nähden. Helsingin kisojen-edellä esite-f ;tyissä^a H vallat voittavat pistelaskunssa ja että Neuvostoliitto saattaa parhaassa I lapauksessa päästä toiselle tilalle. Nämä väitökset ja arvelut perus- * (tuivat luonnollisestikin niihin puutteellisiin tietoihin, joita kapjtalisti- > sessa maailmassa on ollut Neuvostoliiton edistykseen nähden, el ai-ri nöastaan urheilun vaan myöskin kaikilla muilla elämän aIollla>itainkä I lisäksi niihin on luonnollisesti vaikuttanut myöskin se vihamielinen suhtautuminen, mitä kapitalistisen maailman sanomalehdistö ynnä 'muut propagandalähteet ovat osoittaneiet N \ min tiellä olevia maita kohtaan. ' ^ ' j ^ - , Neuvostoliiton urheiluväen menestys olympiakisoissa on urheUu-väelle kaikille muillekin varsin selvänä todistuksena sosialjSmin f^!pafemmuudesta kapitalismiin verrattunay sillä vasta sosialismin olo- - I suhteissa on suurilla kansanjoukoilla tilaisuus siihen huolista vapa^^^ * seen kisailuun/ mikä on ^varsinaisen jkansan;irheilun perusedellytyk- ; senä. ' ' ; " J Entisellä tsaari-Venäjällä ei ollut mitään varsinaista kansan ur- [ heilutoimintaa kuten voitiin havaita/esimerkiksi Tukholmassa 19J2, * pidetyistä olympiakisoista. Mutta Lokakuun Suuri Vallankuinous^ » IpiJPl 7 RervsedeUytykset myöskin kansa^ ^toi^ojjita^ varten aikaan kun neuvostokansa «rakensi sotien! aiheuttaman'tuhon raunioille uutta taloudellista järjesteli|täa,s^^ -aikaan myöskin kehityttiin elämän kaikilla muillakin aloilla ja' urh'ei< : I lun ralallakin siinä määrin, että neuvostourheilijat - ovat /lyt koko ?f maailman huomion kohteena. Varsin huomattava' bn' ollut urheilu- \ j ;ejläm^ myöskin;sosialismin tiellä olevissa kansaqdemo- X jkr^tti^iisi^ maiäsa, kuteri esim. Unkarissa,^ joka on tat^ kirjoitettae^^! v^&^l^bnanneUfi tilalla^ p tämä suoinalaisten heimo-' \ laismaaon väkiluvultaan verrattain pieni, on sen kolmannella tilalla^ ^ oleminenvsuhteellisesti katsoen verraton saavutus. ^ , ' ^ « "^(Emme malta tässä yhteydessä olla viittaamatta vielä kerrjjin siihen » «tosiasiaan, että kapitalistisessa maailmassa vallitsee samanlaisia har-4 Ihakäsityksiä neuvostokansan asemaan ja edistykseen nähden kaikillaf < ^ muillakin aloilla kuin on vallinnut urheiluunkin nähden. Siitä syystä^ i on' varsin aiheellista korostaa miten tärkeätä on saada oikeita ja' i (tptujidomjukaisia tiet sosialismin rakennustyöstä mikä on j j^haUkan käynnissä niin Neuvostoliitossa kuin monissa muissakinj maissa^ Meidän lehtemme yrittää avustaa kykynsä Ebukaan' näiden jen levittämisessä tämän maan suomalaisen kansan keskiiuteeri.V SYNTYAAÄ- PÄIVIÄ täytt$ä/SO vuotta elokuun ^ imä. täyttää flokuun 0 imä 70 vuotta. Yiu^^ttme omaisten Ja tottavien onnentoivotuMlai >l]^eyi9m'oxil^ järäKev^ nauttia etMcaa* S^Jitc^ili^en e^tömlsdcsl katen (Jotkut henkilöt tekevät? — Strs. M. M. ' Vajaus: El ole. Etikka turmelee ruoansulatuksen Ja saattaa aiheuttaa myözmi krconillisia vatsa/vaivoja Ja Johtaa vaä:avaan eairauteen. muujk sanovat lietoJ€ ^Canadan työväen riistäminen Kysymys yhdysvaltalaisten kapitalistien ' harjoittamasta Canadan luo|nnonrlkkauksien riistämisestä on saattanut olla monille canada-' J&isille sellainen asia> mikä ei ole juuri tällä hetkellä koskenut heihin ja siitä syystä asiaan ei ole kiinnitetty erikoista huomiota.-'Tosiasia kuitenkin on, että Wan Streetin raharuhtinaat eivät ole Canadaa ja sen luonnonrikkauksia valloittamassa mistään muusta syystä- kuin ;$a^kseen ^iitä mahdollisimman runsaat voitot. Siitä syystä kuuluu heidän vOhjelmaansa myöskin palkkojen polkeminen ja mahdollisim-ooan alhaisina pitäminen ja se on asia minkä jokainen: työläinen käsit-f| iä varsin hyvin. Torontosta saapuneissa tiedoissa kerrotaan miten julkeasti yhdys-v jvalt^laiset kapitalistit yrittävät käyttää hyväkseen maassa vallitsevaa työttömyystilannetta ja tarjoavat nälkäpalkkoja värväessään työvoi-- maa Ungavan alueelle, jossa suoritetaan rakennustöitä rautamalmi-rikkauksien riistämistä varten. Yhdysvaltalainen Drake-Merrittr yhtiö on värvännyt Torontosta sekatyöläisiä ja ammattimiehiä näihin ^ töihin, polkien samalla julkeasti canadalaista palkkatasoa. CeL:n Amalgamated Building and Construction Workers of Canadan to-' i^ntolainen luottamusmies W. Humphreys on kertonut, että mainittu yhtip on tarjonnut puutyöläisille ainoastaan 1.20 dollaria tunnissa / vaikka union taksa Torontossa on 2.10 dollaria tunnissa. Sekatyöläisille on tarJ9ttu ainoastaan 85 senttiä, union taksan ollessa 1.1S dollaria. Mr. Humphreys on kehoittanut unioita ryhtymään toimin-/ taan moista perin julkeata canadalaisen palkkatason polkemista vastaan. ^ . Tämä esimerkki puhuu varsin selvää kieltä siitä mitä yhdysvalta-' laisen pääoman Canadan valloittamispuuhat työläisille merkitsevätj i t|iUä hetkellä. Palkkojen julkea polkeminen on näiden jänkkikapita-]: Ristien ol^elmassa kaikkialla. , On varsin valitettavaa^ että hallituksen: •kontrolloima National Employment Service toimii varsin nöyrästi-inoisen palkkojen polkemisen välikappaleena, kuten Torontosta saa-' puneissa tiedoissa kerrotaan. Mutta sekin on Canadan nykyisen hai-vi lit.nksen ja erinäisten maakuntahallitusten politiikan mukaista. Ne' o(vat alistuneet kaikki kaikessa yhdysvaltalaisten imperialistien politiikan välikappaleeksi. Ne eivät ainoastaan myy tämän maan luonnonrikkauksia yhdysvaltalaisille raharuhtinaille pilkkahinnasta vaan avustavat myöskin työväen palkkatason polkemisessa mahdollisimman alhaiseksi Tähän ohjelmaan kuuluu myöskin tehdä rikoslakiin »ellaisia muutoksia ja lisäyksiä, joiden perusteella voitaisiin tehdä työväen unioitten toiminta maanpetokseksi toimiessaan työväen työskentelysuhteiden parantamiseksi. Ja kuten kaikki aikaansa seuraavat tietävät on.näitä muutoksia ehdotettu myöskin yhdysvaltalaisteii ta-i ^ l t^ Mikä kaikki todistaa, että yhdysvaltalaisen imperialisnun 1 valloituspuuhat tässä maassa ovat tämän maan työtätekevän ^räestön T-dlinetujen vastaisia niin nykyhetken kuin tulevaisuudenkin kannalta ; katsoen sillä ne tähtäävät työtätekevän väestön riistämiseen ja alis- ^^iamiseen yhdysvaltalaisten raharuhtinaiden voittojen hyväksi' AMERIKKALAISIA Tämft' (USA:n koripallo oftrmpla- Jcukkue) luonnollisesti on ehdotto-mastl amat^HirlJoukkue. fipi tuli eailn äskeisessä AAirrnkotoUksessa kun Cleri Lovelettelle annettiin; kui-ten sanotaan, puhtaafc paiJ«rIt. Mikä fiitovasU todistaa bänen amatöörlu-tensa on se. että hän ^ylkäsl, ei kovinkaan -' kauan sitten, anunattljouk-kueen< $5O.OO<M{0O.OOP tfurjou^n: Hän teki min ilammattlJoUkiltueen: I l moituksen mid£aan);:koska^^^^j^ tehtiin parempi tarjo}» c r p h ama-töörljoukkueen taholta. , — J<An ;L.^^er,~ Newsweekm päivän numerossa. EFXLVOTETtAVA EHDOKAS , Ulinofcin kuvernööri Steven-, sop. Joka nimitettiin danokraattien presldenttiebdokkaakal,: vakuutti Tär hän aikaisemmin 'moneen kertaan kieltäytyvänsä ehdokkuudesta. Eräässä' haastattelussa i&n sanoi, että Jos hänet-n^tetäänr:niin hän I ampuu itseiis^.; V^xieti nimitettiin.; mutta vjelä ei ole , kui^lunutt.. laukausta Springfieldlst^,'!. ^i|u?triallB« ,heln»l^\mn 26.päivänät'..i - ' yHJq^ ARVATIV Liikennepqliisi: - N i i n pian kun r i teidän kSänty mutkassa ^ sellen.: vähintäin neimy^,^^, Matilda: " ^ d o l l l s e s U iuuw. Mutta tämä .hattu paässam min vanhalta," Ku^ Canterburyn tuomiorovasti Hevlett Johnson' 'vieraili .äskettäin Kiinassa, niin Jaosntttlo 'hänet kaikkialla tervetulleeksi Kiinan protestanttisen 4a liatolisen kirkon edustajain toimesta. Mutta et vain Idrlcko-itmibm Jäsenet; vaan iltaikki - kiinalaiset tervehtivät häntä suurena: raohantaistelijana. Kuvassa nähdään iFelclnerinvlähelläisijaitsevan Lu-: chuam-tsun kylän asukkaat kokoontuneina stervehtixoään .häntä.^ nen raporttinsa USA:n- bakteerisodasta- saamistaan todistuksista on, herättänyt valtavaa huomiota britanniaasa. . . mm Peterbwifiniglir''Ont'r ~ IiSi: mailla: •kaakkoon sijaitsevan Rice -£iaikeni ipi^jolsnmnallai rtsröGkcnnelleet -Jloyal.rO&tario -OAisentaln oväti tavanneet nei}ä':intiäaiilen! muir nai^rasinnpaiildCBa, J p l d e n ^^ olevan noin kaksituhattarVuotte':van-' hoja. . iNälltä asulnispaikollta on .(avattu merldcejä" varhaisemmasta .koxkeast^^ kulttuurista: intiaanien / k^tntitessa.' Tutkijat ovat'löyttoeet näiltä pai-koUta näytteitä k u p u i s t a i j a s i ^ ^ kanCcuorlsta vaIm^tetuIsta;:.>koruista: Ja saviastioista; Jotka ron k o r i s t e l i; maalaamalla. (Kuparin arvellaan 'oler: van lähtöisin Supertor-Järven alifc-; eelta Ja: merlstanpu^m Ikuo^ sellaisia «että ne^ät-saaftaneiit'-olla peruisin Floridan :'Ja LCeorgian < ranr; nikoilta. K a i k k i nämä viittaavat sU-hen^ ^että Jo siihen aikaan on .vi^lln-nut laa^a- kaupaitkäynti: mtiaanien keskuudessa. • VaiiSdca • .Oanadassa; : on - tavattu merkkejä voFhateemmista • intiafmi-asutuksista, e r i k o i s t i Jmnt:' ilUml^ toulin saarelta, -ovat Rice:. Laken löydöt erikoiäen kiinnostavia siitärsyys-tä.,^ että ne. todistavat ipoljon Xofke' ainipaa k€(hityfifcä kiUn.'muut-1^ Kiina vidbhis, splmisnaan kaup- ; Lontoo. — K i i n a on vastjmnut JBrl-tannlan nootteihin huhtikuun' 18. Ja toukokuun 19. i>äivUtä.- Ifoottssa se- Utetään K i i n m olevan^^^v^^ tamaan uudelleen^kauipipasuiht^etv ui-; kovaitaJen ikanssa . J a ' kdhlttämäi^ niita^tasa-arvoisuuden Ja tcedcinäisen edun ^ cd^Jalla, - Ne yaikeude^t.;. joinm! b r U t i ^ e t 'k^iQ]|)^iaat I Kiinassa. Johtuvat %itainnian^;hialU-| tuksenpQlif ivasta, j ä a on noudattanut UiASm^ylent^eltoa Ja ;0^ vi-l h^unieliiien^ K i m a n : kan^niasavaltaa k(ditaan,.^tnQtQim nck>t4ssa.v ^Va^aulkoinj^^ Fun' antamassa 'nootissa' sanotaan' edcUeen, ettlT Jokatoen ikaiipaUUven' Järjestö, joka edustaa brittilSistätöi-; vEräs kapitalistisen talondm I msristlriidoista oo:' xistMU9r:civu>4 :tannon ^ yhtdaknnnaUisensJjiontc^iiI Ja tuotantolaitosten yksiöisen Prj mistuksen välillä. -Toiain., sanoepi > yksinkertaisinkin .tuote valmiste- .'taan satojen' |a%Hto:tuhansj|i;okIn työläisten yhteistyön fnIok»ena., Jo-; lutinen tuote oB;8ltenyhtejn;}i.,B^^^^ : yhteteytinnalllsen työn tnlö& Mutia^^ ; Itse -^tnotantoialtoksen,': kon^t' 'Ja tehtaan, ;Joma tuotte valmistetaa^, omlstaa^:^ö yksityinen kapitallsU tai rsjoi^ttu p7ht9äkiHnta, Joka: määtraä mitä 'itnota^^^ IjSnn' tali ^ Voi^^|uaeen tuottaa äärimmäisen te-jK> kka«ät ,j50;r';pienimn^ lisillä'vtu6tfltttokustannuksillaj%:saa-vutta^ zseen>:suuritmnan: mahdolBse» .voitoQvmikä^:on:;ahioa luipltali^tlsen tuotatuiv^-kannukin, ^^ehittaä. jökai-nen-.-^ a;?[itali$ti ^;omassa ykslty;isessä^ tUDt^ntoJaitoksessaan. j suunnltelmalli-suudieix äärimmilleen, .pyrkii ulottamaan. s^nmUtei jokaisen työläisen työliMseeseen saakka» •VAPAA KILPAILt? ON TXTDELLISTA ' SUUNNITELMAI^TOMUUTTA 4 • Mutta'' koko .yhteiskunnan tuotannossa'" jokainen: yksityinen kapitalisti ja • kapitalistiryhmä on Tkilpallusuh-teessa jpkaiaeen.muuhun ja lähinnä tieteihin-.samoja'tuotteita, tuottavan kapitalisti^ V staf :^ kapitalistiryhmän Juoiss^. tuotanto perustuu ns.; vapaaseen kllpäjluun tuottajien kesken. Jokaisen tuottajan eUnehiq-onpysiyä tuottamaan enemmän VjsTiialvemmllla ^ tuotantokustannuksilla kuin 'toinen tuottaja. Jokinen tuotannon 'yksityiskohta teolli- Sinislaitoksessa on liikesalaisuus. R ^ - vokkassti , kilpaillen keskenään olemassaolosta^- «ja. suuremmasta voitosta -kapitalistit eivät- voi sopia: >yhtel- 8e3tä.:8uunnitelmalllsesta tuotannosta. Siksi kapitalistisessa-tuotannossa korko . yhteiskunnan puitteissa vallitsee t^ydelUj^en ^suunnitteIemattomuus,' a-: nark^i-'Jokahien: yksityinen. tuottaja tupttoä. - ya^ tugtteita niin j^oh kuin völ. tietämättä useimmiten aiitii, kuinka i » muut tuottajat tuottavat. Ennen: pitkään v ^ - . tJfyiiko.ijp^tuotteiden,: .-liikatuotantp; j|iUOtte)den;')menek!kipula^. Ja^ <sen • seu-| xauksen^. niiden k^Uali^tien romah-4 dus, joitka^'eivät pysty ^ fiittävfn nopeasti rationalisoimaan v-tuot^ntoaan; alentamaan tuotantokus|;atIhuksIa uui delle tasolle. Siinä jokaisen kapitalistisen talöiispiUart perimmäisin syy.-' ? •PITKÄTäHTÄIN" - 7 EKÄÄN » SUURKAPITALISTIN TkHTÄIN 'A Ristiriidassa edellä hahmpltellun marxilaisen: taloustieteen käsityksen ins53.,_^kapitall^tjge^ta.^:tuotannosta \^$^^i^'^^n|t|!^:^^^laisten ka4 ' '-isV^pitii^^tälJ ^ -ieksi! iytltääri n^äärättyjen vuosien- k ^ ^raken-: nettavan /juusia v tudtäntofäftoksia ja niiden ^^kayttövo:marasemla. Niiden tuloksena .•edellytetään -ko^o yhteiskunnan tuotannon kasvavan- arvioidulla määrällä. Suunnitelman, yksityiskohtiin • emme tä^sä yhteydessä puutu. Toteamme > vain, etta sen s i - simpanä tarkoituksena on: laajentaa maan teollisuuden tuotannon jo' Ulan pitkälle kehittynyttä ja kansantaloudelle 'vahingolliseksi. osoittautunutta yksipuolisuutta, saha- ja puuteollisuuden kehittämistä., -r^ Suunnitelman tarkoituksena on rahoittaa nämä tuotantolaitokset kansan' varoilla; mutta siis loppujen lopuksi ei olekaan kysy- ^mys koko kansantalouden suunnitel-i imasta. vaan erään keskittyneen suur- -käpitalistlrythmän tuotannon laajen-, tamisestä sen voittojen lisäämiseksi. Tällainen taloudellinen "suunnitte- -lu'^ ei ole kapitalismin historiassa; ml-i tään. uutta.: SIta suorittaa: j a siihen pyrkii jokaI^,en' yksityinen kapitalfstl- - ryhmä- aina.: "Mitä voimakkaammaksi jokin : yksityinen : kapitalistiryhmä muodostuu kilpailUoihinsa Ja koko yhteiskuntaan nähden, sitä suurem-' massa määrin se voi panna valtion asialleen ja-: propagoida yksityistä suunnitelmaansa volttopsa lläaämi- 'seksi valtion j a vieläpä koko yhteiskunnan "taloudellisena suunnite&na-na". P-rulta täUalnenkIn "suunnittel u " pitää paikkansa vain kapitalistisen tuotannon yleisten ^periaatteiden ehdolla ts.- niin kauan kuin:'se on vain rajoitetun,: muita voimakkaamman - ikapitalistiryhman yksityinen "suunnitelma" janlin kauan kuin tuo-tantokllpailu kansallisilla-tai kansainvälisillä maxkkinoilla ei ole saanut liikatuotannon astetta. 'SUUNNITELMA' SORTUU ENNEN VALMISTUMISTAAN Tässä suhteessa on merkille panta-tavaa, että Suomen kapitalistien ns. pitkäntähtäimen ohjelma ei ole vielä edes vahnis, sIta ei ole lopullisesti tiy-ta oleellisella- tavalla korjata, Smm* nHellusta: ja jo hyväksytysta: raken-nusäannöstelystä on täytynyt pääosaltaan luopua, koska osoittautui, ,että työttömyys, jonka>aikaansaamIseksi^ rakennussäännöstely toimeenpantiin, kehittyikin muiden tekijöiden johdos- . ta suuremmaksi kuin oli "suunniteltu". Suunnitelman koko perusta, uusien sa ha- Ja puunjalostusteolllsuuslaitosten perustaminen uhkaa romahtaa, koska sitä tehtäessä ei ollut (havaittavissa kansainvälisen kilpailun aiheuttamaa liikatuotantoa, joka 'kuitenkin nyt on tosiasia -jä Ilmenee: varastojen kasr vussa ja 'hintojen voimakkaassa putoamisessa. , Kapitalistit eivät ilmeisesti tule sijoittamaan paäomiaan näih i n .tudbantolaito^iinr mutta- Jos- h a l - Utiis ' v o i ' teettää he valtion varoilla, ei kapitallsteiUa ole mitään sitä vastaan, 'myöhemp^; tarpeita'! Vai^tep. Suunnitelman edellyttämää ' känsän A J A T MUUTTUVAT ; Ennen vanhÄn oli äidin pmn tava tyttärensä vaatteet pakoitta», SBen^hänet pysymään kotonaan, hänen tarvitsee piilottaa vain im llpunan. OLI EHKÄ UNOHTANUT — Mutta' rakas, oletko sinä « valmistanut - taman - kaakun? — ^hnpa tietenkin. Toivottava työEaat siitä yhtä paljon kuin äit valmistamasta. — Aivan samalla tavalla, mut olen kai unohtanut kertoa smulie e ta sihlä^oli syy miksi Isa jatti äldl | Puolueellisuutta U S 4 : n hyväksi Helsinki. — (VS) - PataoniJ ton raskaan keskisarjan kilpaBu] sa harjoitettiin selvää puoInttM suntta. Amerikkalaisen StaiuJ k l n punnerrus 1273 kr hylätm 3—O äanin, koska hänen tany päänsä nousivat Ja pnnnermksesJ tapahtui selvä pysähdys, j J ; mouUl kuitenkin tuomariston J , simiellsen päätöksen, hyväksyJ punnerruksen. Jyryn puheenjoh] tajana on amerikkalainen. , ennemminkin oa todettu i^nunj laista puolueellisuutta ämeriuij laisten hyväksi, varstoklh mlestJ voimistelussa amerikkalainen tau mari antoi surkeilematta plstdU omilleen. Zat I Juoksi itsensä Klo 15.25 kok jmiestä. 38 mai LENTOLINJALAKKO UHKAAMASSA-Chicago. >- Lentokoneiden ohjaaj Jlen union puhemies ilmoitti mnutsi ma paivä sitten, että ellei lentäjiel vaathnuksla hyväksytä, saattaa piäl alkaa koko maan laajuinen lentäjl^ lakko. :....•?'./•• olemus tekee sen mahdottcHnaksL Stal Imia hieman mukaillen voisimme £a| noa, että -kaikki kapitalismin-asiani ajajat, .kaikki-kapitalistiset .tiedemiei (let ovat koko kapitalismin olemassal olon ajan koettaneet etsiä ulospääsyt kapitalismin kriiseistä, poistaa pulal S i i n a onnistumatta. Kuinka voisiva elmtason laskemista voidaan yrittää, Suomen kapitalistit siinä onnstua? 'vain valtiovallan^voImakeinoin'-Jai::i ' A K : n oikelstososialidemokraattlen pe-: toUIsella' hajoitustä^tiikeäla. ' SUnä-kään suunnitelman osassa ei ole m i tään uutta.- Kapitalistit oavt' aina luovuttaa ne valmistuttuaan .^yksityis- väksytty j a kuitenkin i^ltä on jo tay-tenkapitalistlryhmien- fcayttööh. Näin'tynyt olosuhteiden muutoksen Johdos-pyrkineet J a jatkuvasti pyrl^vät alentamaan työläisten ipaikkojav j a eUnta-soa:; SUurentaakseen. voitto jaan,koska kapitalistien voitt* syntyy vain työ-vohnan riistämisen tuloksena. Heidän suunnitelmansa onnistuvat tässäkin suhteessarvain- $iUä ehdolla, että työväenluokan yhdistynyt: joukkovoima voidaan hajoittaa j a sen taistelu-kysy murtaa. vSiitä koettavat oikeisto-sosialidemokraatit huolehtia, mutta huonolla tuloksella. - in^OSPÄÄSY ON V A IN SOSIALISMISSA Suomen kapitalistien pitkäntähtäimen "suunnitelma" n i i n ollen sellal-, senaan varsin -vakuuttavasti osoittaa sen jo Marxin aikoinaan esittämän to-- slasian, etta kapitalistisessa tuotannossa ei minkäänlainen koko yhteiskunnan tuotannon suunnitelmallisuus ole mahdollista. Kiapitalismin oma Koko yhteiskunnan ^'tuotannoi .si^unnittelu on-mahdollista vain so vslt^ismin puitteissa. Jolloin tuotanto laitokset ovat yhteiskunnan ballusa. OlosUhtielssa, Jollom seka tuotetaai yhteiskunnallisesti, etta kailiiki tuotantolaitokset omistaa yhteislcunta joka määrää mitä tuotetaan' ja -kuin ka .paljon tuotetaan. Suunnitelinall! suus on mahdollista ^ a i n oIosuhteus|l jolloin tuotanto ei tapahdu vainyiui< tyisen (kapitalistin voiton saavuttami sen tarkoituksessa, vaan jolIom« tiu tetaan koko yhteiskunnan tarpeit varten; Erittäin havainnollisena esi merkkinä sosialistisen suunnitelmata louden etävammyydesta kapitalismu rinnalla on Sosialististen Neuvostotasavaltojen liitto j a sen yhteisliunnalli-sen tuotannon valtava kasvu kapitalististen maiden tuotantoon vemteD| Neuvostokansojen elintason nousn hhitojen alentuminen ja palkiojei kohoaminen. Kapitalismm vatotul-set sem-alaiset, hintojen kohoaminen työttömyys, pula ja kurjuus, ovat s» <3ialistisen suunnitelmatalouden mais sa tuntemattomia. — Kriticus, minimeäi^oi'milloin tahansa neuvotella: kiinalaisten' . ySitQ/mien kanssa llikesuibtekten-^hnlamisesta edellyt-tSen, 'ettei, asianomainen järjestö pyri monopoliasemaan, l$o()tili on otettu- Hon^ongin btit- ,tJÄl^s^ talqyaipllreissä tyydityksellä -vastaan 04 sen toivotaan merkitsevän-itäricegä: ^muutos^la acauppasuhteis^v PÄIVÄN PAKINA Se on shpndaali, sanoi kamreerska Canadan kansan eUnetujenvasiaista!pnmyp^^ lituksen noudattama uiko* ja sotapolitiikka, mitä nykyinen St. Laurentin hallitus harjoittaa yhdysvaltalaisten i^Uensä nöyränä käskyläisenä. Se vaarantaaCanadbn it^nöisyyd^nVn^kit^ee lisää veroja;' elintason laskemista,^ maan köytymistä - ja tämän maan ja kansan onnen ja hyvinvoinnin «uhraamista W^ll Streetin imperialismin sota-ja maailmanvalloitussumuiitelmien hyväksi ; ' ' Nain ollen on muodjastunut päivän kysymykseksi sellainen kansan-kokoomuksen muodostaminen mik|i kyke^ liittovaltion: vaaleissa kukistamaan nykyisen hallitussuunnan ja valitsemaan parlamenttiin sellaisia todellisia kansan edustajia^ Jotka ovat lupautuneet taistdemaan Canadan itsenalsyydm ja rauli^ nykyisen hallituksen kansällt "fuimiollisen politiikan. Jos sanotaan, että olympiamieliala oli korkealla Jierrasväki iPöpötin el-iisiltapaivaisilla kahvikesteilla, niin syyllistytään epäilemättä-lievä» tärkeämpään :kaunomaalailU'Un.:Kam-: reeri ja rouva • JPöpotin mieliala on suoraan sanoen Jo viikkoja ollut jokseenkin matalalla, sillä monet monituiset vastoinkiaymiset Ja ärsytykset tuntmvat liittoutuneen heitä vastaan. - Enstksiktn peruutettim herrasväki Pöpötin kauniiseen töolölaisko-t i m ' sovittu: olympiamajollus. Jonka tiimoilta - rouva: Pöpotti Jo: oli. tehnyt toivpriikkaita:'laskelmia yhteisesU u l komaanmatkasta'ja opiskellut: 100 s a naa amWikanileltä. Toiseksi oli: her-nasvaki Popbtm .ikkunan alle ilmestynyt yksi k o i s t a ^kaupungin monilu-; kuisista tivoleis^.r Joka markkiname-teUUaänxyöstL'herrasväeltä yön l i - nen Ja: päiväU: r a u h w , eivätjia siinä olleet. auttaneet- rouva, Pdpötm yha" uudistuneet .kiukkuiset puhelinsoitot poUisilaitQkseen.: sisäministeriöön : ja olympiakomiteaaiL Kolmanneksi oli kanueerl Popötille- puohv^rmana va-. laytetty palkankorotus Jäänytkin t u - lemai^ta: loistavilla maiikkmoilla laskelmoinut ifirma olikin seissyt täytenä tavarasta.. muilta tyhjänä ihmisistä; Ja: siunatuksi. lopuksi o l i , kamreerin tovanmukaisesti leppoisa kulkuyhteys työpaikkaan kaupunghi toisella l a i dalla muodostxmut- olymptatungok-' s e ^ aikaa vieväksipä hennoja rcr piväksi olemassaolon - kamppailuksi Siinäpä V sitä oU vastohikäymistä Jo kymksi.' ennenkuin pyihällä Innos-tuksella odotetut olympiakisat edes olivat kunnolla, päässeet alkamaan. Mutta se oU sittenkin vasta alkua, kuten selvisi edellämainituilla herrasväki 'Pöpotin kahvikutsuilla. Joitten vaatimatonta / tilapaishionnetta: k u - v-asti se, että läsnä olivat vain sos- . dem. tomiittaja Kekkuli 3mnä yicsi-tyisaj^ ttelija K a l l e Kankkimen; vuorineuvos Metistö oli kiittänyt kutsusta j a valittaen maininnut, että hänen aikansa kuluu n i i n tyysten presidentin, pääministerin, lähettiläiden ja alkoholiliikkeen pääjohtajan kutsuilla, 'seurustelussa prtnssieni ruhtinaiden Ja' maharadjojen^ kanssa, ettei: ikäviä kyllä -käy. tohtori; Stoök-man taäö oli Jo aikoja sitten vahin-goniloisesti nauraen- ^;>aeiUiut maa-: seuditn raulhaan, j a mitä allekirjoittaneeseen «appamaan tulee, hänen Jcohdaltaan mainittujen kutsujen, a i k a kului olymiavauhtiseen raitiovau-numatkaan Bulevardilto Kotkankadulle, Vaikka ehkäpä näin olikin p a rasta: tunnelma oli jo muutenkin IcylLn räjähdysmäinen! ^uurennmiset olympialaiset, l i u u - dahti Kalle Kankkimen. yksityisajat-teUja, kisojen J9. \kahvin lammlfta-manä tavanmukaisen ujoutensa voit- .ta'en. Ennätykset romaihtelevat. lols-totuloksla saavutetaan,: Ja vaikka meidän suomaZaisten voitonsaalis on-k i n ollut vielä: odotettuakin pienempi. :niin.onhan sentään voittomme kisor .Jen:isäntämaana ollut sitä suuren-moisempl! Jaai murahti kamreeri PöputtL — Hm.' ynisl toimittaja K e k k u l i . ' jä Ihyvia kaikissa, ja mitkaan rauta — Vielä nyt senkin olisi kestänyt, että itse häviämme, mehän olemme pieni - maa, puuskahti kamreerska Pöipötti j a työnsi kaakkulapion k a h - vikupfjiin. Mutta etta eivät edes muut länsimaat, - ei edes tAmerikka. voi pysäyttää ; kommunistimaiden voittokulkua, sitä -minä en voi käsittää; se on skandaali! Eilispäivään saakkaminä en sita uskonut, mutta kun tanäaamuna Uusi iSuomikIn i l miotti, etta Venäjällä on 23S pistettä Ja Amerikalla vain 202 , , , — Hesan mukaan 311 j a 202. pisti välim toimittaija Kekfcu-li j ^ : irvisti. — , : , nun silloin minä en tiedä, mitä ajatella, kimitti kamreerska Pöpotti. Meitä son petetty, kamalasti petetty,. jiism - k u i n , ; -s sodassa!. . * 4 ; : . — T^^t. -A^äa,*, Varoitti ^läunreeri ja veti päätään Jhaktioitten vallin. ' — r jytutta- 'ira^^at' iluniset.:> eOiän; nyt:':ol&>^/Sjata^' liuu^hti. yksitylsajat-telija^ Kankkunen; iinnostuksen: puna poskillaan. -;Namäbän ovat urheiiu-kilpallut; :^:ka»so3en?;^Järaiihänomainen kUvoittelu!" Meidän* öntoki:7iloIttava siitä, että ensi kerran kaikki -—' tai melkein kaikki - — kansat- ovat mukana. - meidän ca - Iloittava voitoista ija ^ennätyksistä, -^uka: j a mikä maa ne sitten saavuttikml ilinä esimerr okiksl oleniloinnutyihta.paljon U n k a r i n kuin Austraalian, yhtä paljon Neuvostoliiton kuin - U S A : n k i n : saavutuksista., • — Te: olette'epäisänmaallinen, k i vahti Jcanureerslca Pöpötti. Dagens Nyheterkin kirjoitti, etta venäläiset urheilijat- ovat vain kommunismin propaganda-agentteja! Mutta Götelja::g3-Posten Ja Mor-gon- Tidnlngen .puolestaan .ylistävät venäläisten sympaattisuutta, j a reilua, urheiluhenkeä j a Keskisuomalainen toteaa, että venäläiset ovat ylivohnal-sia kakikein 'vaativimmi.sfia lajeissa eshriput eivät: ole estäneet .amerlkto-laisla j a venäläisiä urheihjoita vei- Ijeilemästä keskenään, saneli: Ealt Kankkunen hUlibysti; mutta urlieaj| ipäättavälsesti. —iPyh,' naiset heUle mitaleita I>isteiät keräävät, huudahti k a Pöpötti syvällä naisellisella veksunhaJla, J a kaikenlaisissa n»*' kalajeissa. joista kukaan tav. ihminen ei edes tiedä, mitä ne keastaän ovat» Kun sensijaan rikkalaiset saavuttavat voittonsa rä-luissa kenttälajeissa,miesten ,luissa, Stadionilla! — Tafkemmhi sanoen Amerikax ; neekerit, jotka kotimaassa elävät lial; s vekslttuna paariana, mutta plympa | laisissa kyllä kelpaavat pelastamaax • mitaleita tähtiUpulle. mtti KaJJ Kankkunen kuolemaa halvetejo Dillard, Stanfield, Whitfield, Biu« - da SUva: kaikki he ovat neeJceroUf Ja ainakin minä Uoitsen heidän v»1 toistaan, vaikka soisintan niiden W| levän heidän oman maanosansa,,Ai rikan, hyväksi,. '\. «t - Altred. kiljaisi kamreerslö vo-pötU .Jä ponnahti pystyyn niin « " | tuoli kaatui j a kahvipoytäkm Jje^** tL Qnko se totta? Ovatko he neekereitä? - . - K a i k k i .vasasi kamreeri t i aUapäin. Ja Iisaksi monet fli^ i _ Oh. uikutti kamreerska. saan migreeniä, vie nunut huoneeseen. Alfred! Minä en teitäti mitään koko olympiala»?* _ Huonosti ovat asiat. >k3iDptt^ U synkän hirtehisesti t o i m i t t a j a^ kuli hississä. Jonne vieraat tavaa"" kaista nopeaanmin olivat sOrtTO^ Täytyy pjytäa Jahvettia kirjou^ maan vielä uusi kommunlanin O täinen 'Jorina! -JBapan. Vapaa Sana,
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 2, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-08-02 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus520802 |
Description
Title | 1952-08-02-02 |
OCR text |
Sivu 2 Lauantaina elokuim 2 p. — Saturday, Aug, 2, 1952
CSSESBTD — Indeperulent Labor
THepboaes: guslnea» CSOi» iM28i.
EditoriaJ Office 4-4265. Manager
E. Sukti. Edltor W. Eidund. Maillog
eddress B9X ^.rSudtniry/ Ontario.
j |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-08-02-02