Vapaus, August 2, 1952

              Sivu 2 Lauantaina elokuim 2 p. — Saturday, Aug, 2, 1952
CSSESBTD — Indeperulent Labor
THepboaes: guslnea» CSOi» iM28i.
EditoriaJ Office 4-4265. Manager
E. Sukti. Edltor W. Eidund. Maillog
eddress B9X ^.rSudtniry/ Ontario.
j<a3iUali0d Now 0, 1917. Antborlzed
«0 eeeosd cloes mall bjr the post
IHHeo Department* Ottawa. Pub-
.JbOted (brfce neekly: Tuesdays,
SSussdain by Vapau»
£ t o £ 1 W« Budbuiy, OxK., Canada.
Advertlsiog rate» upon applleatloau
TTansIation free cf ctiarge.
T I l 4 f t f;SHINNAT:
Caiuu}fl£sa: l V)L 7j00 0 tciL 3.7S
YbdysTaUoJcsa: i vk, SJOO 6 kb. 4.30
Suomessa: 1 vk.' 8J50 6 kk. 4.75
/.^Ontariossa yhitm kunndlhen j^^^
iiistaina. , , , ' -
Olympiakisojen päättye^
r;, H e l d n ^ olympiakisat päättyvät huomenna.^ Ki^t^ ovat ofleejf
ifnti$ta ebimunat niin kilpailijoiden lukumäärään ku^ erniätyk^iinkin
; nähden vaikka suomalaisten toiveet suomalaisten menetykseen^ näJi'<
< den ovatkin jääneet toteutumatta. Siitä huolimatta voidaan tikleta,
' että Suomi on suhteellisesti katsottuna ja pieneen väkilukuunsa *ver-'
riattuna^^v^^
Ivd&iiinSilomi ei päässyt pistemäärässä lähimainko
\ Elsoissa herätti heti alusta lähtien nuomiota se, etta Neuvostoliiton
orheOijat saivat enshnmäisestä päivästä lähtien kokoon pisteitä
siinä niäärin; että Neuvostoliitto on tähän mennessä ollut :^
^; seUäti^la pistelaskuissa ja on tätä kirjoitettaessa 60 pistettä edellä
{ IVIiäysv^dloista» mikä viittaa siihen, että 'Neuvostoliiton urheUijat suo*
* riutuvat,voittajina Helsingin kisoista. Tällä Neuvostoliiton menes-
* tyksellä; urheilun alalla on varsin tärkeä merkitys niiden harhakäsi-
^«tysten ja vääristelyjen poistamisessa; Joita kapitalistises
i^orallitsee Neuvostoliiton ja muiden sosialismin tie^
\ olosuhteisiin ja kehitykseen nähden. Helsingin kisojen-edellä esite-f
;tyissä^a
H vallat voittavat pistelaskunssa ja että Neuvostoliitto saattaa parhaassa
I lapauksessa päästä toiselle tilalle. Nämä väitökset ja arvelut perus-
* (tuivat luonnollisestikin niihin puutteellisiin tietoihin, joita kapjtalisti-
> sessa maailmassa on ollut Neuvostoliiton edistykseen nähden, el ai-ri
nöastaan urheilun vaan myöskin kaikilla muilla elämän aIollla>itainkä
I lisäksi niihin on luonnollisesti vaikuttanut myöskin se vihamielinen
suhtautuminen, mitä kapitalistisen maailman sanomalehdistö ynnä
'muut propagandalähteet ovat osoittaneiet N
\ min tiellä olevia maita kohtaan. ' ^
' j ^ - , Neuvostoliiton urheiluväen menestys olympiakisoissa on urheUu-väelle
kaikille muillekin varsin selvänä todistuksena sosialjSmin
f^!pafemmuudesta kapitalismiin verrattunay sillä vasta sosialismin olo- -
I suhteissa on suurilla kansanjoukoilla tilaisuus siihen huolista vapa^^^
* seen kisailuun/ mikä on ^varsinaisen jkansan;irheilun perusedellytyk-
; senä. ' ' ; "
J Entisellä tsaari-Venäjällä ei ollut mitään varsinaista kansan ur-
[ heilutoimintaa kuten voitiin havaita/esimerkiksi Tukholmassa 19J2,
* pidetyistä olympiakisoista. Mutta Lokakuun Suuri Vallankuinous^
» IpiJPl 7 RervsedeUytykset myöskin kansa^
^toi^ojjita^ varten aikaan kun neuvostokansa «rakensi sotien!
aiheuttaman'tuhon raunioille uutta taloudellista järjesteli|täa,s^^
-aikaan myöskin kehityttiin elämän kaikilla muillakin aloilla ja' urh'ei< :
I lun ralallakin siinä määrin, että neuvostourheilijat - ovat /lyt koko
?f maailman huomion kohteena. Varsin huomattava' bn' ollut urheilu- \
j ;ejläm^ myöskin;sosialismin tiellä olevissa kansaqdemo-
X jkr^tti^iisi^ maiäsa, kuteri esim. Unkarissa,^ joka on tat^ kirjoitettae^^!
v^&^l^bnanneUfi tilalla^ p tämä suoinalaisten heimo-'
\ laismaaon väkiluvultaan verrattain pieni, on sen kolmannella tilalla^
^ oleminenvsuhteellisesti katsoen verraton saavutus. ^ , ' ^
« "^(Emme malta tässä yhteydessä olla viittaamatta vielä kerrjjin siihen
» «tosiasiaan, että kapitalistisessa maailmassa vallitsee samanlaisia har-4
Ihakäsityksiä neuvostokansan asemaan ja edistykseen nähden kaikillaf <
^ muillakin aloilla kuin on vallinnut urheiluunkin nähden. Siitä syystä^
i on' varsin aiheellista korostaa miten tärkeätä on saada oikeita ja'
i (tptujidomjukaisia tiet sosialismin rakennustyöstä mikä on
j j^haUkan käynnissä niin Neuvostoliitossa kuin monissa muissakinj
maissa^ Meidän lehtemme yrittää avustaa kykynsä Ebukaan' näiden
jen levittämisessä tämän maan suomalaisen kansan keskiiuteeri.V
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
täytt$ä/SO vuotta elokuun ^ imä.
täyttää flokuun 0 imä 70 vuotta.
Yiu^^ttme omaisten Ja tottavien
onnentoivotuMlai
>l]^eyi9m'oxil^ järäKev^ nauttia
etMcaa* S^Jitc^ili^en e^tömlsdcsl
katen (Jotkut henkilöt tekevät? —
Strs. M. M. '
Vajaus: El ole. Etikka turmelee
ruoansulatuksen Ja saattaa aiheuttaa
myözmi krconillisia vatsa/vaivoja Ja
Johtaa vaä:avaan eairauteen.
muujk sanovat
lietoJ€
^Canadan työväen riistäminen
Kysymys yhdysvaltalaisten kapitalistien ' harjoittamasta Canadan
luo|nnonrlkkauksien riistämisestä on saattanut olla monille canada-'
J&isille sellainen asia> mikä ei ole juuri tällä hetkellä koskenut heihin
ja siitä syystä asiaan ei ole kiinnitetty erikoista huomiota.-'Tosiasia
kuitenkin on, että Wan Streetin raharuhtinaat eivät ole Canadaa ja
sen luonnonrikkauksia valloittamassa mistään muusta syystä- kuin
;$a^kseen ^iitä mahdollisimman runsaat voitot. Siitä syystä kuuluu
heidän vOhjelmaansa myöskin palkkojen polkeminen ja mahdollisim-ooan
alhaisina pitäminen ja se on asia minkä jokainen: työläinen käsit-f|
iä varsin hyvin.
Torontosta saapuneissa tiedoissa kerrotaan miten julkeasti yhdys-v
jvalt^laiset kapitalistit yrittävät käyttää hyväkseen maassa vallitsevaa
työttömyystilannetta ja tarjoavat nälkäpalkkoja värväessään työvoi--
maa Ungavan alueelle, jossa suoritetaan rakennustöitä rautamalmi-rikkauksien
riistämistä varten. Yhdysvaltalainen Drake-Merrittr
yhtiö on värvännyt Torontosta sekatyöläisiä ja ammattimiehiä näihin ^
töihin, polkien samalla julkeasti canadalaista palkkatasoa. CeL:n
Amalgamated Building and Construction Workers of Canadan to-'
i^ntolainen luottamusmies W. Humphreys on kertonut, että mainittu
yhtip on tarjonnut puutyöläisille ainoastaan 1.20 dollaria tunnissa /
vaikka union taksa Torontossa on 2.10 dollaria tunnissa. Sekatyö­läisille
on tarJ9ttu ainoastaan 85 senttiä, union taksan ollessa 1.1S
dollaria. Mr. Humphreys on kehoittanut unioita ryhtymään toimin-/
taan moista perin julkeata canadalaisen palkkatason polkemista
vastaan. ^ .
Tämä esimerkki puhuu varsin selvää kieltä siitä mitä yhdysvalta-'
laisen pääoman Canadan valloittamispuuhat työläisille merkitsevätj i
t|iUä hetkellä. Palkkojen julkea polkeminen on näiden jänkkikapita-]:
Ristien ol^elmassa kaikkialla. , On varsin valitettavaa^ että hallituksen:
•kontrolloima National Employment Service toimii varsin nöyrästi-inoisen
palkkojen polkemisen välikappaleena, kuten Torontosta saa-'
puneissa tiedoissa kerrotaan. Mutta sekin on Canadan nykyisen hai-vi
lit.nksen ja erinäisten maakuntahallitusten politiikan mukaista. Ne'
o(vat alistuneet kaikki kaikessa yhdysvaltalaisten imperialistien poli­tiikan
välikappaleeksi. Ne eivät ainoastaan myy tämän maan luon­nonrikkauksia
yhdysvaltalaisille raharuhtinaille pilkkahinnasta vaan
avustavat myöskin työväen palkkatason polkemisessa mahdollisim­man
alhaiseksi Tähän ohjelmaan kuuluu myöskin tehdä rikoslakiin
»ellaisia muutoksia ja lisäyksiä, joiden perusteella voitaisiin tehdä
työväen unioitten toiminta maanpetokseksi toimiessaan työväen työs­kentelysuhteiden
parantamiseksi. Ja kuten kaikki aikaansa seuraavat
tietävät on.näitä muutoksia ehdotettu myöskin yhdysvaltalaisteii ta-i
^ l t^ Mikä kaikki todistaa, että yhdysvaltalaisen imperialisnun
1 valloituspuuhat tässä maassa ovat tämän maan työtätekevän ^räestön
T-dlinetujen vastaisia niin nykyhetken kuin tulevaisuudenkin kannalta
; katsoen sillä ne tähtäävät työtätekevän väestön riistämiseen ja alis-
^^iamiseen yhdysvaltalaisten raharuhtinaiden voittojen hyväksi'
AMERIKKALAISIA
Tämft' (USA:n koripallo oftrmpla-
Jcukkue) luonnollisesti on ehdotto-mastl
amat^HirlJoukkue. fipi tuli
eailn äskeisessä AAirrnkotoUksessa
kun Cleri Lovelettelle annettiin; kui-ten
sanotaan, puhtaafc paiJ«rIt. Mikä
fiitovasU todistaa bänen amatöörlu-tensa
on se. että hän ^ylkäsl, ei ko­vinkaan
-' kauan sitten, anunattljouk-kueen<
$5O.OO<M{0O.OOP tfurjou^n:
Hän teki min ilammattlJoUkiltueen: I l ­moituksen
mid£aan);:koska^^^^j^
tehtiin parempi tarjo}» c r p h ama-töörljoukkueen
taholta. , — J<An
;L.^^er,~ Newsweekm
päivän numerossa.
EFXLVOTETtAVA EHDOKAS
, Ulinofcin kuvernööri Steven-,
sop. Joka nimitettiin danokraattien
presldenttiebdokkaakal,: vakuutti Tär
hän aikaisemmin 'moneen kertaan
kieltäytyvänsä ehdokkuudesta. Erääs­sä'
haastattelussa i&n sanoi, että Jos
hänet-n^tetäänr:niin hän I ampuu
itseiis^.; V^xieti nimitettiin.; mutta
vjelä ei ole , kui^lunutt.. laukausta
Springfieldlst^,'!. ^i|u?triallB«
,heln»l^\mn 26.päivänät'..i -
' yHJq^ ARVATIV
Liikennepqliisi: - N i i n pian kun r i
teidän kSänty mutkassa ^
sellen.: vähintäin neimy^,^^,
Matilda: " ^ d o l l l s e s U iuuw.
Mutta tämä .hattu paässam
min vanhalta,"
Ku^ Canterburyn tuomiorovasti Hevlett Johnson' 'vieraili .äskettäin
Kiinassa, niin Jaosntttlo 'hänet kaikkialla tervetulleeksi Kiinan protes­tanttisen
4a liatolisen kirkon edustajain toimesta. Mutta et vain Idrlcko-itmibm
Jäsenet; vaan iltaikki - kiinalaiset tervehtivät häntä suurena:
raohantaistelijana. Kuvassa nähdään iFelclnerinvlähelläisijaitsevan Lu-:
chuam-tsun kylän asukkaat kokoontuneina stervehtixoään .häntä.^
nen raporttinsa USA:n- bakteerisodasta- saamistaan todistuksista on, he­rättänyt
valtavaa huomiota britanniaasa. . .
mm Peterbwifiniglir''Ont'r ~
IiSi: mailla: •kaakkoon sijaitsevan Rice
-£iaikeni ipi^jolsnmnallai rtsröGkcnnelleet
-Jloyal.rO&tario -OAisentaln
oväti tavanneet nei}ä':intiäaiilen! muir
nai^rasinnpaiildCBa, J p l d e n ^^
olevan noin kaksituhattarVuotte':van-'
hoja. .
iNälltä asulnispaikollta on .(avattu
merldcejä" varhaisemmasta .koxkeast^^
kulttuurista: intiaanien / k^tntitessa.'
Tutkijat ovat'löyttoeet näiltä pai-koUta
näytteitä k u p u i s t a i j a s i ^ ^
kanCcuorlsta vaIm^tetuIsta;:.>koruista:
Ja saviastioista; Jotka ron k o r i s t e l i;
maalaamalla. (Kuparin arvellaan 'oler:
van lähtöisin Supertor-Järven alifc-;
eelta Ja: merlstanpu^m Ikuo^
sellaisia «että ne^ät-saaftaneiit'-olla
peruisin Floridan :'Ja LCeorgian < ranr;
nikoilta. K a i k k i nämä viittaavat sU-hen^
^että Jo siihen aikaan on .vi^lln-nut
laa^a- kaupaitkäynti: mtiaanien
keskuudessa. •
VaiiSdca • .Oanadassa; : on - tavattu
merkkejä voFhateemmista • intiafmi-asutuksista,
e r i k o i s t i Jmnt:' ilUml^
toulin saarelta, -ovat Rice:. Laken löy­döt
erikoiäen kiinnostavia siitärsyys-tä.,^
että ne. todistavat ipoljon Xofke'
ainipaa k€(hityfifcä kiUn.'muut-1^
Kiina vidbhis,
splmisnaan kaup- ;
Lontoo. — K i i n a on vastjmnut JBrl-tannlan
nootteihin huhtikuun' 18. Ja
toukokuun 19. i>äivUtä.- Ifoottssa se-
Utetään K i i n m olevan^^^v^^
tamaan uudelleen^kauipipasuiht^etv ui-;
kovaitaJen ikanssa . J a ' kdhlttämäi^
niita^tasa-arvoisuuden Ja tcedcinäisen
edun ^ cd^Jalla, - Ne yaikeude^t.;. joinm!
b r U t i ^ e t 'k^iQ]|)^iaat
I Kiinassa. Johtuvat %itainnian^;hialU-|
tuksenpQlif ivasta, j ä a on noudatta­nut
UiASm^ylent^eltoa Ja ;0^ vi-l
h^unieliiien^ K i m a n : kan^niasavaltaa
k(ditaan,.^tnQtQim nck>t4ssa.v
^Va^aulkoinj^^
Fun' antamassa 'nootissa' sanotaan'
edcUeen, ettlT Jokatoen ikaiipaUUven'
Järjestö, joka edustaa brittilSistätöi-;
vEräs kapitalistisen talondm
I msristlriidoista oo:' xistMU9r:civu>4
:tannon ^ yhtdaknnnaUisensJjiontc^iiI
Ja tuotantolaitosten yksiöisen Prj
mistuksen välillä. -Toiain., sanoepi
> yksinkertaisinkin .tuote valmiste-
.'taan satojen' |a%Hto:tuhansj|i;okIn
työläisten yhteistyön fnIok»ena., Jo-;
lutinen tuote oB;8ltenyhtejn;}i.,B^^^^
: yhteteytinnalllsen työn tnlö& Mutia^^
; Itse -^tnotantoialtoksen,': kon^t' 'Ja
tehtaan, ;Joma tuotte valmistetaa^,
omlstaa^:^ö yksityinen kapitallsU
tai rsjoi^ttu p7ht9äkiHnta, Joka:
määtraä mitä 'itnota^^^
IjSnn' tali ^
Voi^^|uaeen tuottaa äärimmäisen te-jK>
kka«ät ,j50;r';pienimn^
lisillä'vtu6tfltttokustannuksillaj%:saa-vutta^
zseen>:suuritmnan: mahdolBse»
.voitoQvmikä^:on:;ahioa luipltali^tlsen
tuotatuiv^-kannukin, ^^ehittaä. jökai-nen-.-^
a;?[itali$ti ^;omassa ykslty;isessä^
tUDt^ntoJaitoksessaan. j suunnltelmalli-suudieix
äärimmilleen, .pyrkii ulotta­maan.
s^nmUtei jokaisen työläisen
työliMseeseen saakka»
•VAPAA KILPAILt? ON
TXTDELLISTA '
SUUNNITELMAI^TOMUUTTA 4 •
Mutta'' koko .yhteiskunnan tuotan­nossa'"
jokainen: yksityinen kapitalisti
ja • kapitalistiryhmä on Tkilpallusuh-teessa
jpkaiaeen.muuhun ja lähinnä
tieteihin-.samoja'tuotteita, tuottavan
kapitalisti^ V staf :^ kapitalistiryhmän
Juoiss^. tuotanto
perustuu ns.; vapaaseen kllpäjluun
tuottajien kesken. Jokaisen tuottajan
eUnehiq-onpysiyä tuottamaan enem­män
VjsTiialvemmllla ^ tuotantokustan­nuksilla
kuin 'toinen tuottaja. Joki­nen
tuotannon 'yksityiskohta teolli-
Sinislaitoksessa on liikesalaisuus. R ^ -
vokkassti , kilpaillen keskenään ole­massaolosta^-
«ja. suuremmasta voitos­ta
-kapitalistit eivät- voi sopia: >yhtel-
8e3tä.:8uunnitelmalllsesta tuotannosta.
Siksi kapitalistisessa-tuotannossa kor­ko
. yhteiskunnan puitteissa vallitsee
t^ydelUj^en ^suunnitteIemattomuus,' a-:
nark^i-'Jokahien: yksityinen. tuotta­ja
tupttoä. - ya^ tugtteita
niin j^oh kuin völ. tietämättä useim­miten
aiitii, kuinka i » muut tuot­tajat
tuottavat. Ennen: pitkään v ^ - .
tJfyiiko.ijp^tuotteiden,: .-liikatuotantp;
j|iUOtte)den;')menek!kipula^. Ja^ <sen • seu-|
xauksen^. niiden k^Uali^tien romah-4
dus, joitka^'eivät pysty ^ fiittävfn no­peasti
rationalisoimaan v-tuot^ntoaan;
alentamaan tuotantokus|;atIhuksIa uui
delle tasolle. Siinä jokaisen kapitalis­tisen
talöiispiUart perimmäisin syy.-' ?
•PITKÄTäHTÄIN" - 7 EKÄÄN »
SUURKAPITALISTIN TkHTÄIN 'A
Ristiriidassa edellä hahmpltellun
marxilaisen: taloustieteen käsityksen
ins53.,_^kapitall^tjge^ta.^:tuotannosta
\^$^^i^'^^n|t|!^:^^^laisten ka4
' '-isV^pitii^^tälJ
^ -ieksi!
iytltääri
n^äärättyjen vuosien- k ^ ^raken-:
nettavan /juusia v tudtäntofäftoksia ja
niiden ^^kayttövo:marasemla. Niiden
tuloksena .•edellytetään -ko^o yhteis­kunnan
tuotannon kasvavan- arvioi­dulla
määrällä. Suunnitelman, yksi­tyiskohtiin
• emme tä^sä yhteydessä
puutu. Toteamme > vain, etta sen s i -
simpanä tarkoituksena on: laajentaa
maan teollisuuden tuotannon jo' Ulan
pitkälle kehittynyttä ja kansantalou­delle
'vahingolliseksi. osoittautunutta
yksipuolisuutta, saha- ja puuteolli­suuden
kehittämistä., -r^ Suunnitelman
tarkoituksena on rahoittaa nämä tuo­tantolaitokset
kansan' varoilla; mutta
siis loppujen lopuksi ei olekaan kysy-
^mys koko kansantalouden suunnitel-i
imasta. vaan erään keskittyneen suur-
-käpitalistlrythmän tuotannon laajen-,
tamisestä sen voittojen lisäämiseksi.
Tällainen taloudellinen "suunnitte-
-lu'^ ei ole kapitalismin historiassa; ml-i
tään. uutta.: SIta suorittaa: j a siihen
pyrkii jokaI^,en' yksityinen kapitalfstl-
- ryhmä- aina.: "Mitä voimakkaammaksi
jokin : yksityinen : kapitalistiryhmä
muodostuu kilpailUoihinsa Ja koko
yhteiskuntaan nähden, sitä suurem-'
massa määrin se voi panna valtion
asialleen ja-: propagoida yksityistä
suunnitelmaansa volttopsa lläaämi-
'seksi valtion j a vieläpä koko yhteis­kunnan
"taloudellisena suunnite&na-na".
P-rulta täUalnenkIn "suunnitte­l
u " pitää paikkansa vain kapitalisti­sen
tuotannon yleisten ^periaatteiden
ehdolla ts.- niin kauan kuin:'se on
vain rajoitetun,: muita voimakkaam­man
- ikapitalistiryhman yksityinen
"suunnitelma" janlin kauan kuin tuo-tantokllpailu
kansallisilla-tai kansain­välisillä
maxkkinoilla ei ole saanut
liikatuotannon astetta.
'SUUNNITELMA' SORTUU ENNEN
VALMISTUMISTAAN
Tässä suhteessa on merkille panta-tavaa,
että Suomen kapitalistien ns.
pitkäntähtäimen ohjelma ei ole vielä
edes vahnis, sIta ei ole lopullisesti tiy-ta
oleellisella- tavalla korjata, Smm*
nHellusta: ja jo hyväksytysta: raken-nusäannöstelystä
on täytynyt pääosal­taan
luopua, koska osoittautui, ,että
työttömyys, jonka>aikaansaamIseksi^
rakennussäännöstely toimeenpantiin,
kehittyikin muiden tekijöiden johdos-
. ta suuremmaksi kuin oli "suunniteltu".
Suunnitelman koko perusta, uusien sa
ha- Ja puunjalostusteolllsuuslaitosten
perustaminen uhkaa romahtaa, koska
sitä tehtäessä ei ollut (havaittavissa
kansainvälisen kilpailun aiheuttamaa
liikatuotantoa, joka 'kuitenkin nyt on
tosiasia -jä Ilmenee: varastojen kasr
vussa ja 'hintojen voimakkaassa pu­toamisessa.
, Kapitalistit eivät ilmei­sesti
tule sijoittamaan paäomiaan näi­h
i n .tudbantolaito^iinr mutta- Jos- h a l -
Utiis ' v o i ' teettää he valtion varoilla,
ei kapitallsteiUa ole mitään sitä vas­taan,
'myöhemp^; tarpeita'! Vai^tep.
Suunnitelman edellyttämää ' känsän
A J A T MUUTTUVAT
; Ennen vanhÄn oli äidin pmn
tava tyttärensä vaatteet pakoitta»,
SBen^hänet pysymään kotonaan,
hänen tarvitsee piilottaa vain im
llpunan.
OLI EHKÄ UNOHTANUT
— Mutta' rakas, oletko sinä «
valmistanut - taman - kaakun?
— ^hnpa tietenkin. Toivottava
työEaat siitä yhtä paljon kuin äit
valmistamasta.
— Aivan samalla tavalla, mut
olen kai unohtanut kertoa smulie e
ta sihlä^oli syy miksi Isa jatti äldl |
Puolueellisuutta
U S 4 : n hyväksi
Helsinki. — (VS) - PataoniJ
ton raskaan keskisarjan kilpaBu]
sa harjoitettiin selvää puoInttM
suntta. Amerikkalaisen StaiuJ
k l n punnerrus 1273 kr hylätm
3—O äanin, koska hänen tany
päänsä nousivat Ja pnnnermksesJ
tapahtui selvä pysähdys, j J
; mouUl kuitenkin tuomariston J
, simiellsen päätöksen, hyväksyJ
punnerruksen. Jyryn puheenjoh]
tajana on amerikkalainen.
, ennemminkin oa todettu i^nunj
laista puolueellisuutta ämeriuij
laisten hyväksi, varstoklh mlestJ
voimistelussa amerikkalainen tau
mari antoi surkeilematta plstdU
omilleen.
Zat
I Juoksi
itsensä
Klo 15.25 kok
jmiestä. 38 mai
LENTOLINJALAKKO
UHKAAMASSA-Chicago.
>- Lentokoneiden ohjaaj
Jlen union puhemies ilmoitti mnutsi
ma paivä sitten, että ellei lentäjiel
vaathnuksla hyväksytä, saattaa piäl
alkaa koko maan laajuinen lentäjl^
lakko. :....•?'./••
olemus tekee sen mahdottcHnaksL Stal
Imia hieman mukaillen voisimme £a|
noa, että -kaikki kapitalismin-asiani
ajajat, .kaikki-kapitalistiset .tiedemiei
(let ovat koko kapitalismin olemassal
olon ajan koettaneet etsiä ulospääsyt
kapitalismin kriiseistä, poistaa pulal
S i i n a onnistumatta. Kuinka voisiva
elmtason laskemista voidaan yrittää, Suomen kapitalistit siinä onnstua?
'vain valtiovallan^voImakeinoin'-Jai::i
' A K : n oikelstososialidemokraattlen pe-:
toUIsella' hajoitustä^tiikeäla. ' SUnä-kään
suunnitelman osassa ei ole m i ­tään
uutta.- Kapitalistit oavt' aina
luovuttaa ne valmistuttuaan .^yksityis- väksytty j a kuitenkin i^ltä on jo tay-tenkapitalistlryhmien-
fcayttööh. Näin'tynyt olosuhteiden muutoksen Johdos-pyrkineet
J a jatkuvasti pyrl^vät alen­tamaan
työläisten ipaikkojav j a eUnta-soa:;
SUurentaakseen. voitto jaan,koska
kapitalistien voitt* syntyy vain työ-vohnan
riistämisen tuloksena. Hei­dän
suunnitelmansa onnistuvat tässä­kin
suhteessarvain- $iUä ehdolla, että
työväenluokan yhdistynyt: joukkovoi­ma
voidaan hajoittaa j a sen taistelu-kysy
murtaa. vSiitä koettavat oikeisto-sosialidemokraatit
huolehtia, mutta
huonolla tuloksella. -
in^OSPÄÄSY ON V A IN
SOSIALISMISSA
Suomen kapitalistien pitkäntähtäi­men
"suunnitelma" n i i n ollen sellal-,
senaan varsin -vakuuttavasti osoittaa
sen jo Marxin aikoinaan esittämän to--
slasian, etta kapitalistisessa tuotan­nossa
ei minkäänlainen koko yhteis­kunnan
tuotannon suunnitelmallisuus
ole mahdollista. Kiapitalismin oma
Koko yhteiskunnan ^'tuotannoi
.si^unnittelu on-mahdollista vain so
vslt^ismin puitteissa. Jolloin tuotanto
laitokset ovat yhteiskunnan ballusa.
OlosUhtielssa, Jollom seka tuotetaai
yhteiskunnallisesti, etta kailiiki tuo­tantolaitokset
omistaa yhteislcunta
joka määrää mitä tuotetaan' ja -kuin
ka .paljon tuotetaan. Suunnitelinall!
suus on mahdollista ^ a i n oIosuhteus|l
jolloin tuotanto ei tapahdu vainyiui<
tyisen (kapitalistin voiton saavuttami
sen tarkoituksessa, vaan jolIom« tiu
tetaan koko yhteiskunnan tarpeit
varten; Erittäin havainnollisena esi
merkkinä sosialistisen suunnitelmata
louden etävammyydesta kapitalismu
rinnalla on Sosialististen Neuvostota­savaltojen
liitto j a sen yhteisliunnalli-sen
tuotannon valtava kasvu kapita­lististen
maiden tuotantoon vemteD|
Neuvostokansojen elintason nousn
hhitojen alentuminen ja palkiojei
kohoaminen. Kapitalismm vatotul-set
sem-alaiset, hintojen kohoaminen
työttömyys, pula ja kurjuus, ovat s»
<3ialistisen suunnitelmatalouden mais
sa tuntemattomia. — Kriticus,
minimeäi^oi'milloin tahansa neuvo­tella:
kiinalaisten' . ySitQ/mien kanssa
llikesuibtekten-^hnlamisesta edellyt-tSen,
'ettei, asianomainen järjestö py­ri
monopoliasemaan,
l$o()tili on otettu- Hon^ongin btit-
,tJÄl^s^ talqyaipllreissä tyydityksellä
-vastaan 04 sen toivotaan merkitsevän-itäricegä:
^muutos^la acauppasuhteis^v
PÄIVÄN PAKINA
Se on shpndaali, sanoi kamreerska
Canadan kansan eUnetujenvasiaista!pnmyp^^
lituksen noudattama uiko* ja sotapolitiikka, mitä nykyinen St. Lau­rentin
hallitus harjoittaa yhdysvaltalaisten i^Uensä nöyränä käsky­läisenä.
Se vaarantaaCanadbn it^nöisyyd^nVn^kit^ee lisää veroja;'
elintason laskemista,^ maan köytymistä - ja tämän maan ja kansan
onnen ja hyvinvoinnin «uhraamista W^ll Streetin imperialismin sota-ja
maailmanvalloitussumuiitelmien hyväksi ; ' '
Nain ollen on muodjastunut päivän kysymykseksi sellainen kansan-kokoomuksen
muodostaminen mik|i kyke^ liittovaltion:
vaaleissa kukistamaan nykyisen hallitussuunnan ja valitsemaan par­lamenttiin
sellaisia todellisia kansan edustajia^ Jotka ovat lupautuneet
taistdemaan Canadan itsenalsyydm ja rauli^
nykyisen hallituksen kansällt "fuimiollisen politiikan.
Jos sanotaan, että olympiamieliala
oli korkealla Jierrasväki iPöpötin el-iisiltapaivaisilla
kahvikesteilla, niin
syyllistytään epäilemättä-lievä» tär­keämpään
:kaunomaalailU'Un.:Kam-:
reeri ja rouva • JPöpotin mieliala on
suoraan sanoen Jo viikkoja ollut jok­seenkin
matalalla, sillä monet mo­nituiset
vastoinkiaymiset Ja ärsytyk­set
tuntmvat liittoutuneen heitä vas­taan.
- Enstksiktn peruutettim herras­väki
Pöpötin kauniiseen töolölaisko-t
i m ' sovittu: olympiamajollus. Jonka
tiimoilta - rouva: Pöpotti Jo: oli. tehnyt
toivpriikkaita:'laskelmia yhteisesU u l ­komaanmatkasta'ja
opiskellut: 100 s a ­naa
amWikanileltä. Toiseksi oli: her-nasvaki
Popbtm .ikkunan alle ilmes­tynyt
yksi k o i s t a ^kaupungin monilu-;
kuisista tivoleis^.r Joka markkiname-teUUaänxyöstL'herrasväeltä
yön l i -
nen Ja: päiväU: r a u h w , eivätjia siinä
olleet. auttaneet- rouva, Pdpötm yha"
uudistuneet .kiukkuiset puhelinsoitot
poUisilaitQkseen.: sisäministeriöön : ja
olympiakomiteaaiL Kolmanneksi oli
kanueerl Popötille- puohv^rmana va-.
laytetty palkankorotus Jäänytkin t u -
lemai^ta: loistavilla maiikkmoilla las­kelmoinut
ifirma olikin seissyt täytenä
tavarasta.. muilta tyhjänä ihmisistä;
Ja: siunatuksi. lopuksi o l i , kamreerin
tovanmukaisesti leppoisa kulkuyhteys
työpaikkaan kaupunghi toisella l a i ­dalla
muodostxmut- olymptatungok-'
s e ^ aikaa vieväksipä hennoja rcr
piväksi olemassaolon - kamppailuksi
Siinäpä V sitä oU vastohikäymistä
Jo kymksi.' ennenkuin pyihällä Innos-tuksella
odotetut olympiakisat edes
olivat kunnolla, päässeet alkamaan.
Mutta se oU sittenkin vasta alkua,
kuten selvisi edellämainituilla herras­väki
'Pöpotin kahvikutsuilla. Joitten
vaatimatonta / tilapaishionnetta: k u -
v-asti se, että läsnä olivat vain sos-
. dem. tomiittaja Kekkuli 3mnä yicsi-tyisaj^
ttelija K a l l e Kankkimen; vuo­rineuvos
Metistö oli kiittänyt kut­susta
j a valittaen maininnut, että hä­nen
aikansa kuluu n i i n tyysten pre­sidentin,
pääministerin, lähettiläi­den
ja alkoholiliikkeen pääjohtajan
kutsuilla, 'seurustelussa prtnssieni
ruhtinaiden Ja' maharadjojen^ kanssa,
ettei: ikäviä kyllä -käy. tohtori; Stoök-man
taäö oli Jo aikoja sitten vahin-goniloisesti
nauraen- ^;>aeiUiut maa-:
seuditn raulhaan, j a mitä allekirjoit­taneeseen
«appamaan tulee, hänen
Jcohdaltaan mainittujen kutsujen, a i ­k
a kului olymiavauhtiseen raitiovau-numatkaan
Bulevardilto Kotkanka­dulle,
Vaikka ehkäpä näin olikin p a ­rasta:
tunnelma oli jo muutenkin
IcylLn räjähdysmäinen!
^uurennmiset olympialaiset, l i u u -
dahti Kalle Kankkimen. yksityisajat-teUja,
kisojen J9. \kahvin lammlfta-manä
tavanmukaisen ujoutensa voit-
.ta'en. Ennätykset romaihtelevat. lols-totuloksla
saavutetaan,: Ja vaikka
meidän suomaZaisten voitonsaalis on-k
i n ollut vielä: odotettuakin pienempi.
:niin.onhan sentään voittomme kisor
.Jen:isäntämaana ollut sitä suuren-moisempl!
Jaai murahti kamreeri PöputtL
— Hm.' ynisl toimittaja K e k k u l i . ' jä Ihyvia kaikissa, ja mitkaan rauta
— Vielä nyt senkin olisi kestänyt,
että itse häviämme, mehän olemme
pieni - maa, puuskahti kamreerska
Pöipötti j a työnsi kaakkulapion k a h -
vikupfjiin. Mutta etta eivät edes
muut länsimaat, - ei edes tAmerikka.
voi pysäyttää ; kommunistimaiden
voittokulkua, sitä -minä en voi kä­sittää;
se on skandaali! Eilispäivään
saakkaminä en sita uskonut, mutta
kun tanäaamuna Uusi iSuomikIn i l ­miotti,
etta Venäjällä on 23S pistettä
Ja Amerikalla vain 202 , , ,
— Hesan mukaan 311 j a 202. pisti
välim toimittaija Kekfcu-li j ^ : irvisti.
— , : , nun silloin minä en tiedä,
mitä ajatella, kimitti kamreerska Pö­potti.
Meitä son petetty, kamalasti
petetty,. jiism - k u i n , ; -s sodassa!. . * 4 ; :
. — T^^t. -A^äa,*, Varoitti ^läunreeri
ja veti päätään Jhaktioitten vallin.
' — r jytutta- 'ira^^at' iluniset.:> eOiän;
nyt:':ol&>^/Sjata^' liuu^hti. yksitylsajat-telija^
Kankkunen; iinnostuksen: puna
poskillaan. -;Namäbän ovat urheiiu-kilpallut;
:^:ka»so3en?;^Järaiihänomainen
kUvoittelu!" Meidän* öntoki:7iloIttava
siitä, että ensi kerran kaikki -—' tai
melkein kaikki - — kansat- ovat mu­kana.
- meidän ca - Iloittava voitoista
ija ^ennätyksistä, -^uka: j a mikä maa
ne sitten saavuttikml ilinä esimerr
okiksl oleniloinnutyihta.paljon U n ­k
a r i n kuin Austraalian, yhtä paljon
Neuvostoliiton kuin - U S A : n k i n : saa­vutuksista.,
• — Te: olette'epäisänmaallinen, k i ­vahti
Jcanureerslca Pöpötti. Dagens
Nyheterkin kirjoitti, etta venäläiset
urheilijat- ovat vain kommunismin
propaganda-agentteja!
Mutta Götelja::g3-Posten Ja Mor-gon-
Tidnlngen .puolestaan .ylistävät
venäläisten sympaattisuutta, j a reilua,
urheiluhenkeä j a Keskisuomalainen
toteaa, että venäläiset ovat ylivohnal-sia
kakikein 'vaativimmi.sfia lajeissa
eshriput eivät: ole estäneet .amerlkto-laisla
j a venäläisiä urheihjoita vei-
Ijeilemästä keskenään, saneli: Ealt
Kankkunen hUlibysti; mutta urlieaj|
ipäättavälsesti.
—iPyh,' naiset heUle mitaleita
I>isteiät keräävät, huudahti
k a Pöpötti syvällä naisellisella
veksunhaJla, J a kaikenlaisissa n»*'
kalajeissa. joista kukaan tav.
ihminen ei edes tiedä, mitä ne
keastaän ovat» Kun sensijaan
rikkalaiset saavuttavat voittonsa rä-luissa
kenttälajeissa,miesten
,luissa, Stadionilla!
— Tafkemmhi sanoen Amerikax ;
neekerit, jotka kotimaassa elävät lial; s
vekslttuna paariana, mutta plympa |
laisissa kyllä kelpaavat pelastamaax •
mitaleita tähtiUpulle. mtti KaJJ
Kankkunen kuolemaa halvetejo
Dillard, Stanfield, Whitfield, Biu« -
da SUva: kaikki he ovat neeJceroUf
Ja ainakin minä Uoitsen heidän v»1
toistaan, vaikka soisintan niiden W|
levän heidän oman maanosansa,,Ai
rikan, hyväksi,. '\. «t
- Altred. kiljaisi kamreerslö vo-pötU
.Jä ponnahti pystyyn niin « " |
tuoli kaatui j a kahvipoytäkm Jje^**
tL Qnko se totta? Ovatko he
neekereitä?
- . - K a i k k i .vasasi kamreeri
t i aUapäin. Ja Iisaksi monet fli^
i _ Oh. uikutti kamreerska.
saan migreeniä, vie nunut
huoneeseen. Alfred! Minä en
teitäti mitään koko olympiala»?*
_ Huonosti ovat asiat. >k3iDptt^
U synkän hirtehisesti t o i m i t t a j a^
kuli hississä. Jonne vieraat tavaa""
kaista nopeaanmin olivat sOrtTO^
Täytyy pjytäa Jahvettia kirjou^
maan vielä uusi kommunlanin
O
täinen 'Jorina!
-JBapan. Vapaa Sana,