Vapaus, August 2, 1952

              TEA5I
atnrr ititrrl
«. OnUrio
EHST:
a torstaina 3-13
•* i-P.
P.-2 a.p,
JSET:
a torstaina 3^»
lauantaina l-ii
IN ElTzni
Vesa,B.i
ilicitor, Ndtäi
ALAINEN
IMIES
. 3392
b Ave.. TorJ
Englanninkielen
opiskelunurkka
* * ^
(10. viildko — leiltatkaa irti) ~~
Xäniäii osaston tarkoituksena on vpettoavsltä^l^
mittaan tuhatkunta sanaa, jotka riittävät jokapäiväisen englannin puhu-
Diiseeh, jopa kirjoittamiseenkin. Ainoana edellytyksenä on se, että opis­kelija
todella oppii niin lausumaan kuin'kirjoittamaaiikintässä^^ri^^
'opetettavat sanat Ja tekee sen lisäksi tarpeellisia huomiolta sanojen käyt-iiähden.
Lausumiseeni nähden on paras tehdä havaintoja englan­ninkielisten
lausunnan suhteen sillä erinäiset oppikirjat eivät anna siinä
5ubteeisa tarkoin yhdenmukaisia ohjeita. . .
• Oppikaa lausumaan, kirjoittamaanja käyttdemään: noin kolme j^^^^
^päivässä. Se ei ole suuri urakka. Siihen tärvitaaiiaino.astaan hiukan
suomalaista sisua. ' <
In Napoleon traveled on horse vata, .peittaa (fcustaimiikset) Ja n l -
about fourteen ^""dred jnilRs fromi misanana: peite; kansi, kirjankansi,
Hdnäiuun 15 pnä alkoi Koiton ta-
Iclla neuvoetoliittojlaisten taiteiUJain
vierallqesitykset. Jo enslnmjälneh Il­ta
muodostui uude'&l; todisteeksi hei­dän
yUvoimalsuudfestaän laulajina;
soittajina Ja tanllljoina. MiUään
muulla kansalllsuudäla ei liehe~ybta
suOrla Ja viljalti esiintyviä teknillisiä
Jikealle väli-l
kkinahinnat i
a joka paivä.
SUN,
lie
konttorista
tyyny.
«lited
>. ONTARIO
S . i
)-26 —A. 2-9-161
utar Viljia to Paris m tihree.hund­red
anti twelve hours, (ui eitmi hand-jed
tuelv Näpolion travelt an hoors
abäUt foiirt"" handj-ed mails from
ynnä tu Paris in thrii IföJISIfed and
^ tiielV au r-i) Napoleon kulki hevosella
aoln l,40a mailia Viinasta Pariisiin
316 tunnissa
jjo* Tailways coyer this journey
in -forty-siSli; hours. (Nau reilveis
itc^ör d-iis özorni in foortieit aurs)
D}t cautaciet suorittavat tamaii mat-zan
43 tunn.sia.
Cover--äna ei varsmalEestl tarkoi­ta
suorittamLita silla se merkitsee
varsinaisesti: peittää, vecJiota,--sala­ta,
suojata, käsittä-a, ulottua yli, kpr-kqtelo,
kate ^ne. CVtutta • kun on puhe
oiatkasta nimO voidaan saixoa: He
covers the distance in three hours.
(ha kovocs tihe distans in tarrii aurs)
Han suorittaa sen välimjitkan koi-,
messa tunnissa.
Columbuä left Spain in Aprll, 1492,
and reaehed the Canary Islands in
August Gf the same year. (Kalambos
•leftSpe.n in eipril, namtiln handred
namtituu, and nitsliöd dhe Kaneiri
ailands In oojost ai dhe seini jiir)
Kolumbus Jahti Espanjasta huhti-
Itcussa «1492 ja .saavutti Kanarian
saaret saman vuoden elokuussa.
ILaft-sanalla on pääasiassa kaksi
eri tax*koitusta. Ensinnäkin se tar-l^
hjoja. eiifeä- myöddlSh^^yhtä intensii­vistä
eläytymiäcykyä Ja ilmaisuun it>
sestään lai^vaa'aitoutta. Esitettä­vä
taide ikl^iidiiiiV ^ M i aivan, vai­vattomasti'
heidän rildacan Ja l&inpU.
män luonteensa «mskuden sarvesta. ^
f Ohjelmassa^ oli^i seStä"" vafcaivaa että
kevyttä Ja-Viintyjät kaitttaaltaan en-siluokkaislaks^
yjä; toikin omalla alal­laan:
huomattaviar-taitoreita Ja talr
t^ilijQita. f Eritys .(di^l^könaisuudesr.
saan riemastuttava \M ^ l l t a v a n ta­sainen.
Täysilukuinen yleisö olilii^
haltioissaan. 8ti"?C
rALONI
ASIOISSA
•N
SEN
ironto 12, Ont 1
H A L U A M
ICorkeinunat marlddnahmnat
GORDON SNITH PROMJCE LTD.
NOPEA VASTAUS Suositukset mistä
pankista tahansa
Osoitteemme on: "
GORDON SMITH PRODUCE LTD.
68 COLBORNE ST. ' TORONTO
PYYTÄKÄÄ LÄHETYSLAPPUJA TÄNÄÄN
1
lakon puolesta,. (,:,.
Vancouver. —• ^Kahdeksan täällä
olevan Jilmlen Jal^elun;^ tarkastuksen:
::Ja välityksen alall{2~ toimivan paikan
heniilokunnat ovatS'Jtslhiielisesti äa-n^
taneetV lakkout^isen puolesta.
Vain yksi aam ai&ettfln lakkoutu-smsta
vastaan hallituksen toimitta-massa
äänestyksessä.
Ennen" kuin lakkoon .yoldaan men­nä,
.on luipa saat*j^. rkjinsainvalisestä
toimistosta Ne» "Ypf-iista.
w§
KANSANTANSSI VmtÄ?.
Washlngt6n.-—.Tilastojen mukaan
saavuttivat elinkustannukset kesä­kuun
aikana uuden ennätyskorkeu­den.
Kaikkein eniten^oyat kohonneet
ruokatarpeiden hinnat./,
kulku vuoroihii
, YhdysvallolsU
faxista
11 P:NA
ällisuu^en. I
stamme-lieldaii
misen halvaicä
n Montrealista l
lakettia. Nopei
16 koslcee mat
He' ovat aliu^
ED
ET •
13 tai WA. 158»
(J, 5-12-19-26—A. ^^-9-16>
SUURENMOISEN loman
mihin tahansa Amerikassa
irooppal
aisen resepi
inka jokaine
i on tunteni
inä teille pa
jtettunsi i
iessä 4 kei
MAN: aiheu
ASSÄ, n ^
i kipeää kutJ
asthmassa
korvaki
hyvä kuri
muihin
atte, etta
vat lÖ,
Ha Canai
ä talvella ;
:ta tämänka
koittaa vasenta yleensä; lEsim. on
my M t Can mai ,Wt) vasemmalla
puoleUani: left iianded.(left händöd)
vasenkätinen; to ;t^e left (tu dhe
left) vasemmalle. , '
Toiseksi left on-fleave-sanan im­perfektin
Ja toisen'-s>artisi<pin muoto
mikä ilmaisee ^päättynyttä tekemiftä.
Siis tähän -tapaani ^
Leave tlUv) lähteä, J3,ttää
iLeft (Jeft) lähti " • >
:|9cIslDkL>^ Tokäiät^en
nanheinäk. 27 palvin nWerossakir.-'
Joitti. nimimerkki H.' aeutaavaUa
kiinnostavalla, tavalla' suomalaiseni^
kansantanssia. Ja
maH^olUsuukslÄta? ' ^
. Olympiaklsojenr:'alkuvi&ko^ on tax*^'
J<^ut: runsaastiv tilaisyiiladfi unähä^^^^
ymaiden Jcan^tft^sseJ^ M:\euy9st0-*
idftbplaisia; rom^imialäis^.lvtät^
va^laisia. buigai^ialaisla; portugaUi:^
;a]fcjla Jne. fsupnuUai?ia^in tan^Ja
on eitetty l^eura^afuren utkomuseossa;
Vaikika ti^säk^ el qle.ollut; |cy>
'syjpys" inIsUiän; 'kilpailusta, niin on'
kaU^a näitä erilaisia t a i ^ e ^ kat-
£^lessaan Joutimut vertallMnfÄn^^l-^;
tä • keskenään^ Ja tällöin' toteamaani
että kukin vieraileva tanssiyhtye :on
tuonut esiin" Jotakin^ sangen 'elävää;;
Joitakin /^clusbamansa kansakunnan
'luonteen : erikoispiirteitä Ja sen vi­taliteetin
(kansan) taiteellisia ilmai­sumuotoja.
Mutta Joutuessaimne ver-,
taamaan näitär^nimenomaan itäis
ten . kansakuntien — : aitoja, muttaj
suurella huolella, rakkaudella Ja tai­dolla
talteelbsesti muokattuja ja lyy,-,
Iteltyjä tansseja suomalaisiin kansai^r
tanssiesityksiin, emme voi kieltää, ett?:
viimeksi:mainitut vaikuttavat epäilyt-:
tävästi museotavaralta. Suomalaise^t
kansantanssit tuntuvat olevan Jonkin­laisia
muinaismuistoja, joiden vaalin-^
nassa aina on ollut etualalla pleteetr;
tinäkölcolita. mutta elävä yht«ys ^nu-!
kykansaan on joutunut kadoksiin.
Kansantanssimme, sellaisina kuin nii­tä
nykyisin harrastetaan Ja esitetääni
ovat totta puhuaksemme suurelta o-saltaan
vairsin ; pitkäveteisiä, säyseitä
Ja siloiteltuja. Mitään välitöntä, kol-lektUvista^
taiyksUöUiätä temperamen­tin
Ja miielenlaadun ilmaisua niissä
tuskin näkee. Kansantanssijat ovat
kaikki kovin kilttejä tyttöjä Ja poikia,
heidän ilmeensä; on tasaisen 'tyyty­väinen,
jqskus hieman ikävystynyt. He
tanssivat tosin tahdissa, mutta tupta
yhtä Ja samaa tahtia saattaa jatkua
loputtomiin, ilman vai|itelua, kunzfes'
se ei enää voi olla käymättä katsoj4|i,
49 kuulijan hennoiUe.^
Nyt on tietenkin ^caikin m9l;oqiin
»yönnettävä. Ättje^ime. «ne, eikä juj»v
f l miniän ^ujkaan jkajin^kynta ;(pait-;
jjl ieut;e9 jespanj^is€|t. Jotka v^lL-jtettavasU
eiy^t 0|te'^ njt,.tö|lljä .edilB-teUuina).
volj^j^Ula^vi^nsantanssle^^
jBlaU? esim.', ;^euV9stoUiton Jfeänssa.
Meillä ei ble-^ tällä aU^a' lähe^^ääii
san^oj^ «h^Q^a, ^ ^m^m^ V^tä
^k^^ta kan^{^tai4eraacretta. Mutta^
tästä huolimatta .9in sucMnalai^esi^in'
juonteessa ja kansamme luomissa
tansseissa paljon sellaisia piirteitä;
Jotka kelpaisivat ..varteenotettaviksi'
Ja kehitettävi}vl.4pW ffteiU^n pyi
riittäisiinTeläv^ittämä^n Ja ^IteeUises-tl
tyyiitteleniään ikansäntansaialnehis-toamme.
On meilläkin nopeutta, ke4
veytta,. härkäpäistä sisua. <huiun<)rin-tajua^
notieata äkjcipikk^^i^ttä,' ^yo-
^etonta hyväntuulisuutta, elämäniloa.
(Jcpa hitautemme Ja Jurouten^mekin
<Icelpaisi hahmpiteltav^i, sill^ täi-iteellinen
tyylittelyhän on aina ityy-jpjiilisten,-
luonteenomaisten piirteiden
Oikein ^punnittua yipcorostamista). On.
peiliäkin oleinassa eläviä, sytyttäv:ä
rytmejä, jotka vaihtelevat aina klppr;
polkan ti^i^kasta tahdista hai­keiden
l^ansanlaulujen herkkäin lyy-rlllisQen
kauneuteen. . Ja on meiUä^r
lein mahdollisuus hieman liiysätä kan
Ise^ta ka'nsallispukntyyliätnn)e: ja
päästäni siihen vaikuttamaan hivenen
,yerran nykyajan taiteellista mieliku­vitusta.
Tätä osoitti aivan ilfneisesti'
Moisejeyin yhtyeen esittämä (Helmi
,MaImin ohjaama) .eloisa Ja huuiporin-^
4jitolnen suomalainen ^rja, Jqnka
;^nssit olivat alkuperäisiä supmalai-
;'i^ia tansseja, vain hiul^n tyyliteltyinä
Ja ensiluokkaisesti esitettyinä.
; Tällaisia esimerkkejä seuraten voi
:talsiin'meilläkin luoda kansantanssi-taidetta.
Tähän taricoitulkseen tarvit­taisiin
.taiteellinen Johto Ja kansan
tanssijoille nykyistä huomattavasti e
nemmdn yleistanssillista koulutusta.
Qlislkohan tässä kulttuuritehtävä Ja
ntyömaa, -Jota valtionkin puolesta oli
si aihetta tukea?
Pohjplaii kansojen
tieiekmman arvokas
toiminta käymns^
: I\)l)JoIan kansojen tiedekunta. Joka
toimii lienjisradln yliopistossa,
eroa ilmaus siitä, miten ncvvostovalta
on Mole^tinut itaukaisen pohjolan
;|^ftiisoJen sivistyksellistä . nousui&ta;
l(;[euv<)stovai;an\oikaj^ onvM^
lii^ton pohjoismain <95lin perustettu
^At)Oja nlkeis- 4a keskikouluja, p^daso^i
^i«ia joplstoja Ja aimnj^ttloppUaltpksia;
Kaukaista pohjolaa varten koulute­t
a ty;önteklJöit^.Len^n8nid|n< yit-
.ojpIstQssa, Len^ös»M^^:)^i7ehUle ni-
•mstyn p^e^lagoslsenTinstlUiutin ybtey-
,ae9s^ .toii^ivaii' j^itojainstit^utlft
pohjoaän k^msojem jOMi^lla Ja Habai-
/oViSto PQ^togqKlsetkJLi^^tltuutii;! pohje
Ifui ,)EansQjen'tl^^^nJ(ii£^.
^ningi?\4>n j|3|oplpl)9.n p6hJolaa
kansojen t^e^ekunn^o^i^jBlJjl.oaaa
Jioa, Jqiss» on ,peit«i^|l^i oppituolia:-
.kanso^ten |ile\^^n Jfr ye?;iäjftij
s ^ kirJallis^^d^ osa{sto,vJohp,n kup<.,
lUU^ kq^me • oppltivolia: 'tungisi!-miBxU>-:
:8hurl[alai^ten, paleöaa^I^ist^n Ja sa-i
i^mo^lla^ten Uelteh'oppitu9lit:
,£;>Uiton kaukaisen Po^oianM^n^^^
i^st^ian ' j V etnografian jpsasto sfi-.
mannimlsipe| o|>pituolerneen: Neuvo^- <
toliiton kaukaisen pohjolan kansojen
taloudellinep-vj^! Ai^ant^teellir^en 0-1
sos^ «^man^imislne oppituoleineen:
^Uomalfiia-iUjBrili^i^t^n^^ k^^ osasto
^^amann{n[iisl|ne .'pppUuoleineen. Be^
lisäksi* tiedekunnan yh^y^essä qn
^a];)^aUUten koulujen: venäj^n^kie^
opetuksen ruetodiikan oppituoli. '
,Tle<le^u^na^la pn erlnomal^:päte-
,v^t :^^essqrit Ja .OReitaJat. ;Heistä
,5)|i;i:,vii0itohtocik6i Väitellyttä profes­soria,
yhdek^ntoista^ flo|3ent(ia * Jfi
k^n^lldaattiavja ^useita, assistentteja.
LauantamA eUy}ixxim 2 p. — S^Ufday, Atig. 2,i952 S L V U ?
Tonflelfu mefsäfflies'^—
HaHi Ketb Mr \
Port Arthur.'— iMatti Keto kuoli
täailä General sairaalassa ' lauantal-
^na"helnä^.'-46'pnä keUo 6 JlJalla.
^ e t tuotiin metsäkllmpälta sairaa­laan
viikl^oa aikaL^m^iln, .kohUtuk-sen
yuojtsl.jjijgrta ,«1 wiyiytynyt ta-
JU^t^a. Matti nU oUut huonossa
teryeydessll Jo pitemmän;ajan; mut
ta kuitenkin meni' lähellä :katipua-i
kia oIexalle,,xnp^äämj?älle. Vainaja
^bil;:vuosia.(ytöskehhellyt ympäristön
metsäkämpUlä. Jä oli hyyln'^ tunnettu
kutduen m^tsätyxiMlstan 'jailon^jä^BJ
niteen Ja u o n i ^ m ^ k ^
totolnnolK?».' ,i „ " : , - \
Keto.ivainsaJaVl sy^ljnxyt äuomes^
»a, Ppy^ä» pitäjäs?ä,^Vaa2an/^änte-ta
tammik. 27 p. v. tm ja ottiuol--
icsioan S4 vqoden' s / k u ^ ä u^
päivän ikäinen, HOn^t^/^^CaQaOaäln
v. 1926. I^elsiä BidculaisJIaj^^^^
hemil Sotoa, ee!cä/^ito*4 Ja veljeii
Jaipsla Suomessa, kaksl^^serkki^ A ^ l
Niemi Ja Aame, HlemLvPozt Ariini'
t i ^ Ja yd(I?g5>oU^ l^mno tCetd
iNorth Hranchlssa. Hovtait» io^te^^
tiin tiistaina ;Etivexsi4e. iuiutauäiaaa^
Viimeisen laskun matkaan 'an
Canodassa 18 .jauhomyllyä J f i ^ te-{ '
humyliyä. / '• " \ VT'?!
..*ss??:,.
n:
KOKSIA . KOLIA . PUITA
Carhalmpaa .öUyltyd '
eirokerMcollQ r ' ^
POBELIN 0.8849
177 Kathleen Bt. W. '^o^^ftyT
y5ä
.1 iiJ/:
nen Btrjanen,
fö$m:Mli perusteot
PARAS OSTO
matkustuksessa on
a i
NAUTINTOA EDESSÄNNE —
kirklcaille järvillä, aurinkoisilla
«varannoilla, ihastuttavilla vuö-
, «sto-alueiUa! Paljon . hauskaa
«*o matkaUa kun valitsette
' °«yhoundin — suorin tie'plde'-
lytaiille lomapalkolUe Amerikasi
Matkustatte parhaimmlssa ny­kyaikaisissa
mopttoribusseissa —
vapaana ajojannitykseitä ^ Ja
paikkaus probleemeista..~, nau­titte
mnsaistapysähdysoikeuksisr •
ta. näköaloja Ja «iejaiKuC vanen,,
Ja voitte olla'.vakuulettuJa SUU­RESTA
säästöstä kuten nämä!
PARAS O S T O jokapuolelle Amerikkaa — Sudljuryslä:
Yhtäälle Edes-
Ot(3waan . i ttdl
» ^ • ' • « " t o : : : : : : : : ! ? :«
Ä a " if,
"'*'»1"«> 15.70
takaisin .
$15JS5
20.65
14.95
23.35
22X0
28.70
IVlnnJpeeiin
:CaIgarylln %
. Vanconveriln
lEdmontonlin
PJttslinrslln
YbtääUe Edes­takaisin
..^..27.05 48.70
. . . . 44.75 80Ji5
. . . . 49.70 89.50
. . . . 44.75 «OÄ!
. . . . 18.50 33.30
New Ynrk City .,.—18.95 34.15
Enempi hauskaa vähemmäUä kustan-nuksella
meidän VAPAALJA loma-suunnitelmapalvelukseDamme!
U)mi,!!,^J"*'H' ^ " ^ « ^ suunnitella matkanne alusta
K r c ? „ . ^ ^ ''oska vaan ja mihin vaan.^niin
i^r^l^^^^^^^^iu^tte/ Aniujxm^ kirjallisuutta.
wrjestämme ^ t k a t . hotelUt Ja näkevyydet.
GREYHOUNPIN ASEMA
151 Elm St E : Fnh. ^-5671 Sudfmry, JODL
(Knolatsa . naiaälaJnen
<ikko ja tiedemies frledrlcb Engels
knoU eloknim ^"^päl^änä 1895)/
Friedrich Engelsin: teos -9«^ra
Dtihring tieteen mulllstajana" — iia-;;.
: remmin «tuniiettonto^U$ /.»Anti-Dim-rlng'
-r^ ei .nyt- Tl||pea||yf ssäe^n Kan­sankulttuurin
kustanni^ella ilmesty
Suomesi^*ensi kertaa'.' 'Se muodosti
pääosan •Akateemisen ^fioiBlalistiseuran
V.: 19?8 Julkaisemasta Marx—Engelsin;
Valittujen teosten'"T 'osasta. Osa
"Anti-DtVhrhigistä* •—tarkemmin sa-noen
sen Johdannon I luku sekä in
osan 2. luku — muodostaa : lisäksi
erään klassiUiseh'^ marxilaisuuden
eniten levinneistä taoksista, teoksen
"Sosialismhi kehitys- utopiasta tie­teeksi",
jonka Engels'kokoonpani jul­kaistavaksi
ranskaksf;|1880; saksaksi
1883) Ja-Joka viiin^i^vdonna ilmestyi
K a n s a n kulttuuria kustannuksella
suomeksi. Silti " '^Ahti-Dtlhringin''
uutta ; kokonaislaltosta : on pidettävä
el valli tervetulleeäa, vaan myös tar-;-
pesenvaatimana:oniiän siinä kysymys
"Pääoman" rinrfaila : klassillisen
marxilaisuuden pääteoksesta ja onr
han ASS:n Julkaisema "Valittujen
teosten" laitos Jo,aikoja sitten lop-puimmyyty.
•Antt-Dtlhringjn" syntyiilstorla on
kuvaava sekä yleensä klassillisen
marxilaisuuden syntyhistorialle että
Marxin Ja Engelsin.työskentelytaval­le.
Aina 50-luvultä;;7(>-luvun lopulle
saakka oli Engels pidättäytynyt omien
suurempien. teosten,,' Julkaisemisesta
uhrautuen: toisaalta.- manchesterilai-sen
liikkeen kirjefiprfIhtajana. luo-rnaan
aineelliset edellytykset Mandn
Jättiläismäiselle ^'l^^noan' luomis-työlle,
toisaalta M^xVoi tutkimustyön
täydentämiseksi sji^entymään . ypä,
uusiin ,;tieteenaloi^,, i^nnenkaikkea
f ll(^laan> '^sialogl^an . Ja luonnon-tiete^
iin,r sekä, niiflen uusiin saavu­tuksiin.
Vapta -sarfuvun lopulla —
jähestöO-vuotiaanftc.xrrj %Btuu -Engels
Jälleen Julkjsuut^ii ii jomin teiricslil,
mutta ei suinkaan v.vanhuudenkaUc-klutuneena,;
vaan u^ydes^ tieteelli­sessä
volmaa^>,-9U(^ut^n8a^ fioleemir
sen taistelunil^n ^ täjj^I^to säilyt^
neenä. ."AntirXmiHing". (1877). "Per­heen
Jilkuperä" (1884) Ja "Peucrbadi'
(1888) Ilmestyvät.,iJa:, niiden ohella
Engels työskentelöe^ IMarxin "Pää­oman"
n Ja XII i^san; vlimelsteleoiM-seksi
ja toimii koko,Jcansainvällsen
työväenliikkeen k^ujOienkilÖnäi, "H
inteiTiatlonalen kansainvälisenä toir
mistona"!
Kuten niin moni imuukin marxilal-^
suuden klassillinea iteofi myös '^Antl-
(Dtihring" sai alkunsa ;'poIeemisesta
tarpeesta/ 1870^Iuvuit.puolivälissä oU
berliniläinen yksitylsdosentti Eugen
DUhrlng' esiintynyt;:! Julklsuudeuia
teoksin. Jossa suudeleisesti^esilnnytr,
tUn eräänlaisen oinAtdutisea sosialis­min
soveltajana UUpitäeii .kaiUJJe
FmEDBICR ENGELS
sesti sanoi: "heitti taisteluhaasteensa
vuosisadalleen'.'. Tämä itsevarnia yk­sitylsdosentti
. ei ollut ajassaan mi­kään
' yksinäinen ilmiö: -päinvastoin
liän edusti Saksan maaperällä uutta
kehityspiirrettä, akateemisen sivisty­neistön
< lähentymistä sosialismiin Ja
työväenliikkeeseen. Tämä akateemi­nen
sukupolvi ei silti haluimut luopua
vaxihasta aatemaailmastaan,: vaan
I^ki sen Ja marxilaisuuden pphjalla
"uuteen synteesiin", vieläpä tyrkyt­tämään
sitä työväenlehdistöUekin.
Tämä: "penikkatauti": täytjri paran­taa.
Ja niinpä Engelsiä pyydettiin
tarttumaan kynään, "Anti-DUhrlng"
syntyi, ensiksi työväenleihdissäjul*
kaistuna artikkelisarjana, sitten
tieteenaloilla^ eli kuten asngels lrooni>
(1878) kh-Jana.
Teoksensa!, painokseen kirjoitta­massaan
alkulauseessa: Engels an-teekslpyydelleh
valittelee, että "ei oi
lut minun syytäni, ettlC^Jouduin seu­raamaan
herra OUhrlngiä aloille,
JoUla voin Uikkua korkeintaan har­rastelijan
asiantuntemuksella". Edel­leen
(2. painoksen alkulajiise) hän
mainitsee lukeneensa käsikirjoituksen
MarzUle; "koska tässä kiehitelty kat­somustapa
on' suurimmaksi osaksi
Marxin luomaa Ja vain vähäiseltä
osalta minun itseni", sekä lisäksi
'Miarxin.' Jdrjoittaneen .)to taloutta
koskevan 10. luvun. fräsp& on Jälleen
Engelsin tunnettua, Joskus su<tfastaan
Jl^yttävää vaatlmatt(m)uutta, Sa­masta
alkulauseesta käy ilmi iMarxin
Ja Engelsin työnjako yleensä: miten
(Mändn' ollessa "perinpohjin selvillä
inatematiijca^% Engelsin tehtäväksi
Jäi suorittaa .täydellinen f nahan
luonti" erikoisesti luonnonti6teld^
alalla. - Siten Jiän^ei suinkaan ollut
"Anti-DOhrlnglln" tietcelUisesU val-mistoutumaton;':
(Lainataksttii Si:aut-
;8kya. Joka; on jkuvannut "Anti-DUh-rSngUv'
taustaa Ja vsyntyä: "DUhring
oUoUut hyvin monipuolinen, hän kir-
Joittr 'matematiikasta Ja.) mekaniikas­ta,
fflosotiasta Ja, taloustieteestä, la­kitieteestä
Ja historiasta.- Kaikille
n^lUe .alolUe seurasi Mnta Sngels,
joka oU jfbta moiUpuollnen kuin Ofil»-
rlng, mutta hieman toisella tavalla.
Hänen monipuolisuuteensa yhtyi pe­rusteellisuus."
It^arman: <ia pintapuolisen, epä-histprlallisestl
Ja < mekaanisesti ajat-
; telovan DUhringin peittpamlsessaJSn-gelsi:
p get^aalinen iva viettää todelli­sia-
Jtiemujul^ia; hänen asecoisa .ovat
lulsemattomat, hänen menestyksensä
täydeUinen:: Miiine'ikinä IXUiring.oli
uloittanut tieteelliset retkeilynsä^ sin­ne
seurasi häntä myös Engels paljas-:
taen, hänen pintapuolisuutensa, hä­nen
ristiriitaisuutensa, Mnen t l e ^ l -
llset varkautensa, yksitylsdosentti
Eugen "DUhring oli kuvitellut olevan­sa
viin^einen yleisnero^ viimeinen po.
lyhistpcirl: hän sai nähdä .olevansa
vaixT harrastelija joutuessaan vastak-kain
historian ehkä todella viimeisen
polyhistoorin kanssa: yleisneron.
Jonka' syntymiseen tosin tarvittiin
kahden miehen yhteinen, elämänkes-tänyt
ajatus- Ja tutkimustyö.: Engel­sin
teos Jakautuu dialektiikan klassU^
listen sääntöjen mujcaan kolmeen
pääosaan: Filosofia — Kansantalous­tiede
— Sosialismi, mutta esim. en­sinmainitun
pääotsikon alle mahtuu
monia; erilaisia tieteenaloja;: Engels
käsittelee luonnontiedettä, kosmolo-giaa>
fysiikkaa, kemiaa, integraali-laskentoa,
hän erittelee marxilaisesta
kyEQibiyicset moraalista Ja totuudesta,
hän esittää havainnoUIsiestl dl^lel^-
tilkan lait, hän kuv^a sosialismin ke.
hitystä utopiasta: t i e t ^ i Ja ieoriasta'
todeliisuud^i; valtion häviötä; mut-ta'hän;
luo myös ihmeellistä selvyyttä
ja johdonmukaisuutta sotataidon hts-toriaan
— olihan hän Jo aikaisemmin
osoittautunut erääksi .^Jan parhailta
asiantuntijoista so^tieteen alalla (
{Kävi nihi, ettei iDUhring luuloisten
huolimatta jäänyt liitoriaan suurena,
vuos^taisena tiedemiehenä. vaan
ykshikertalsesti t^Ieajena,' Jonka En­gels
teilasi, '^onka ^il^els tejlasi
niin, että hänen "Antl-|»ihringi8-
tään" tuli eräsThiStofi^n suuria pam-fletteja:
Ja la^ifoifini väUcka n^ei-
(län ajalla^une on oxriiit iDUhringlnsä
-1 P9 iiiunlsiajl el^nfihtävästi yhtä
kauan Jkuin inhimi^inen tyhmyys
elliäf ---tuntuu Engeteto teoksen suu­rin
n^eienkUnto sitenkin'kätl^ty-växi)
ieni>ositliviseen puoleen, siihen,
miBt&y hän eri aloiUa: luo perustan
marxilaiselle tieteeUe; Engelsin läh-tö^
Htä; on poleeminen, mutt^ pelkkä
saksalaisen'yksityisdosentin tellaämi-n
e i ^ ^ . M n ^ .tavoitteena lUan yär
häJne9^:'vKielteInen arvostelu muut^
luoman Yleisradion
i^bytasJto-jotii^rna
luLevaHa viif^oila
Suomeb' -Yleisradion' tälle mante-reelle
sunnattuun lyihiytaftlto-ohjel-maan
on lisätty päivittäinen rans-
Icanklellnen katsaus,. Joka esitetään
Joka^^ -ilta klo 1020 Eastern Standard
Time. Englanniiricielinen uutiskat­saus
esitetään Joka päivä klo 10 Ulal­la
Ja^kestää^^ 20 minuutin a jan.^^-
levan »rviikon = ^ohjelmissa >' havaitaan
seuraavat erikoisuudet:
Sonqontafn» elofc. 8* pnä Jdo 10.40
lp.- esitetään selostus päivän Olympia-^
tapahtumista.
Maanantalna klo -10.50 ip.esi^tääri
'^Jat';-i\imi^en; xadlokuunneli^a. *'
^ifUm-m iVtp. ftitltetaan Marm
Silvpnnoi^n katsaus Vudepta Sailas»
•ta.
Kefddvilkkon» klo Jl.lO lp. on JMtiii;
Ilangin selostus vanhusten kesäka«:
dista Kauniaisissa.
rors^tehu/kJo 11.10 lp. .esit^ä Pu-
: l}al^l;lyii^ Pellisiäni vaphoJa.Julila-
*tpn/js^^./
, /Pi;r4antAiqa >lo 10.^ ip.' ^oke}at
laulav^at Ja klo H,^0 esitetään J^an-sanlajiduja'^
U^al^iqUlla.
^ I ^ i ^ f p f i klo J^O.SO lp.' laulaa
Maire ÖJpnen
l4laJaM^kset tapahtuvat aaltopl-tuuksiUa
31. m. kj/^ 95S5, 19 m. JcJ/s
.IMOO Ja nm'^/^^lWO.
p^uunteUJpita pyydetään ilmoitta-pman
kuuluv^isuuciesta Ja toivomuk-^
sisi|aan .osoitteella; .Suomen Yleisra­dio,
Helsinki.
NASir, AUSTIN JA WILLYS
AUTOJA — JBEPS '
ttEp JA W!LLYS TROKJSJA %
, JJt:AD£» TlUKXOtom f
Mcic's AUTO ;.siRVi
633 Lome St
I I
* 1
i .
Tanska saa taas
avustusta USA:sta
JVasfaiiigton. -T-. Presidentti Truman
on antanut määräyksen,<ertä Tanskaa
tulee edelleen avustaa,: koska avun
kgtknlsemlnepi piisi vahingolligta US
A:n turvallisuudelle". Avunanto katJ
ka,IsUih> i^un Tanska USA:n kiellosta
huolimatta luovutti Neuvostoliitolle
kau^pfksopimuksen mukaan rakenne­tun
ia,0(X) tonnin toqji^ilalvan.
Kana niuninut 4%9
munaa 218 päivässä
Lontoo. — "X>upllcato '-niminen Ih.
mekana on antanut 419 munaa 218
päivässä, sanoo katian omistaja Wil-fred
J. Hutchings, Joka omistaa
Fisher -Farmin Chiohesterhi lähelsyy.
dessä Sussexissa. Hän väittää sen
olevan maailmanennätyksen yaikka
sitä ei ole sellaiseksi tunnustettu.
Kanaa on näytetty viime .aikoina eri
seuduilla, se antaa kaksi munaa ;päi-vässä
Ja Joskus vielä yhden lisää, kau.
pantekijaislksl. - '
teoksen, on ''Anti-Dtthrlngillä<'^sama
perustava mei:Kitys erikoisesti filoso­fiassa
ja luonnontieteissä; "il^ikoista
^ U u a Herättää:se tunnollisuus, ijoila
Engels ^ pyrkii uloittamäan ina>;xilai-suuden
erikoistieteiden .uusimpiin
saavutuksiin: siinä on - monille nyky­ajan
vanhaa-,märehtivilie"mancilai-fiille"
paljon oppimilta!
:: Tällaisen esittelyn puitteissa on
mandotonti yrittääkään selostaa En-gelain.
teoksen varsinai^a positiivista
puolta, sen linjankfiyntiä eri tieteen-harojen
:iaJpUla,ou^twlQt<^t«t .toteut­taa
edes sitä, mihin sormet eniten
syhylv^t: lainata niitä, kohtia, joissa
Engelsin ajattelu ja^ tyyli ovat' Juo-
I
t
t
i /
i
l i i i i i i l i ÄM
:;Sirpja\ ./kä^^^^^^ ..
01 t€ilottiellim\^.,^,l^
J^äitK.kuuluisia \e\\o]i o>i EDWARDSISSA monipucÖi-nen.
ypHkojtma aina ^H2.'iähtien. "Toitte tiedusteUa auo-njal^
jselta my vjältamn^e miten ne toi^nii ja palkki tiiidfen
yksityisljohdat. M a <?ri^ kuvattuna ja .selostettuna yksi
nusta monista maileistai mitä on^-kptipasiSammejDäubtä-vänä.
. ' «
'?#M8SSi«iiiil^
tässä on^ esimerkillinen virtaviivainen malli. Joka vetää.^vetioJa
partiaitnpien -kaasukellojen kanssa ja on tervetullut mihinkä peihee-^^^
seen tahansa. Upotettu lamppu. Tavallinen minuutti muistuttaja.
Jaettu muuttumaton eipallnen päällystä. Yksilso Ja kolme tavatflstal
''Bcd-Hed':!;(po1ttlmoa Joissa on alustapatmuiAiitomaattlnen^Uuiiin-^l;^
lämpökontrolll. : Eristetty^emalinen uuni tasapainoisen oven itera/l
Kaksi 'säilytyslaatlkkoa. "(^Ikoinen Titanium ^mtiuttunuito,
happorvastainen emallnen pinta. cmrome-metallia'«netalllo3at.:»tJniS
10"x20". Hlllospalstaja 12-%"xl7%".'Öttaa 40"x26«/i'i lattlanpinta-alaa
SAATAVISSA vJUÖTTAISMAKJSUEHElOltLA *
^ SUOMALAISENA' MyyjM^.'
TOIMII ALBUHT VÄLIAHQ
:*»•
i SUDBURY LiMlTlD^
Taloudellinen ratita- ja taloustarvikkeiden viostokeskilsu
60EImSi/W. • •> Pub. 8-8366 Sudbusy
l i
i i
I t i »
iS#fe> , J:: V
'Mi m
le *J.
p4i M'
l i ii>?' «ifh
MM
s ii Mi
tui:' sli^ä, tavoin jny^telMksI, pole-mUkki
kääntyi enemmän tai väbemr
mä^ yhtenäiseksi esityk^Jesi dialekti' Aeet monumentaalisloun^t saavutuk^'
sesta ine>e^lmästä Ja kömmunsti8es.!Bepsa.: Tämä kirja' on 'kunkin- luet»
ta^ 'maailmankatsomuksesta'', kuten tava itse- Ja-huolella Ja hartaudella:
^EaisäsiA-Jtseattulauseesaaan sanoo.' s i i ^
rhijiodastuu "Anti-DOhrlnglstä!', sen ^kirjoittajaa vvftliemmSn monipup-tieteeUlsen
• sosialismin klasSUIinen' lioen saa pinnistää ajatustaan, flyfut^
yleisesitys, Jobon .vain "Pääom^'' voi- siitä jsaa jnyös tietämykselleen ii;(tG> .
daa^^verrata, ja Jos ''Pääoma'' 1^^- vaamattomia aarteita.. Se on raji^t-dpsto
» mtexilflisto taloustieteen päft. toman rikas. — B. P.
mm.
:»,^'S:<
Parhaimpien mwMm^mt0im m^am
" ii»:'»'k^.''M Vii LAHETTAKÄÄJ ' ' ' '
^,f^l8;I^.,CpLB,O.RN.E;yST^
ti: 1 '^r^
m
tl mm
Suositukset Iniperiäl-parikista, Market<>s.>TorWo^t*:v ^ÄiiiiiiiiiÄiiB^^^B 4entlnenrM0rrls Shoom FirtiitiC^>'
v.q^';Viiv^?:'^^:i.sUk,,«fe •fiffkj
^