Vapaus, August 25, 1970

              Sivu 2 Tiistai, elok. 25 p. — Tuesday, Auig. 25, 1Ö70
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIAN8
(LlBERtV) BartaibUsbM lYov. e. 1917
BdStoir: W. E K L t n n ) M^uoaser: B. SUKSI
Teilephaiie: Offlce aind Eddlx^^
E>uliililaih6d twloe week]7:,Tu,e8daiya «pd T t n ^ ^ by VapavB PubUahlog
Co. Uiniitedii 100-lOa Ete' m.<Wärt;; Sudburr, Otytnito, CaoBdö.
Malttntf ttddrosa: iBodt 66.
AdvertJatag iiait»« upog appil^ tree ot «duaga. :
B&oimA Cn&aäi l/iä^
CANADIAN LANGUAGElPRfSS^
THiAUSEtoJNAT:
Oamadaasa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5;25 USA:n:
3 kk. $3.00 Suomeen:
1 vk. $11.00. 6 kk. $8.76
1 vk. $11JI0, 6 kk. $6.28
äuisaotiine BjörkenhLim: ^ , '
^-KOREA RIPEÄN ICEHITYKSEN MM
Salt-neuVottelut
strategisten aseiiden rajoittamisnöuvöttelujen, nk. Salt-neu­vottelujen,
toinen vaihe päättyi vähän t o i s t a v i i k k o a sitten Wie­nissä.
Neuvottelut sujuivat entisefen tapaan jokseenkin hermeet­tisen
salaisessa ilmapiirissä.. •. . .
Sen verran kuitenkin on julkisuuteen tihkunut tietoja, että
neuvottelujen voidaan katsoa edistyneen suhteellisen suotuisesti.
Neuvottelujen toisen vaiheen päättymisen yhteydessä annetussa
Neuvostoliiton ja Y h d y s v a l t a i n pääneuvottelijain V l a d i m i r Sem-jonbvin
j a Gerald Smithin yhteisiässa virallisessa lausumassakin
todetaan ,että käydyt; neuvottelut on todettu mahdollistavan y h ­teisymmärryksen
kasvua. Toisaalta on kuitenkin todettu ,että
monia vaikeuksia on vielä edessä lopputulokseen pääsemiseksi.
Neuvottelujen kolmas kierros alkaa Helsingissä marraskuun
2. päivänä. Optimistisimmat t a r k k a i l i j a t , j a heitä on suhteellisen
paljon, pitävät mahdollisena, että' näissä neuvotteluissa jo pääsr
tään lopulliseen sopimukseen strategisten aseiden rajoittamisesta.
V a i k k a ennakkoarvelujen pailtkansapitävyys on näiden hyvin
salaisina pysyneiden neuvottelujen suhteen perin kyseenalainen,
tosiasiana voitanee kuitenkin pitää sitä, että neuvotteluissa on
edistytty j a j o se seikka antaa toivoa, että Helsingissä marras­kuussa
alkavissa neuvotteluissa tai myöhemmin päästään lopul­liseen
sopimukseen.
Joka tapauksessa jo käydyt j a tulevat neuvottelut ovat
merkkinä siitä, että supervalloilla on nyt molemmin puolin halua
ratkaista koko ihmiskuntaa koskevat kysymykset rauhanomai­sella
tavalla.
Taloudellmen lama USA:88a
Noin 10 miljolonaa amerikkalaista kärsii vaikeista taloudelli­sista,
sosiaalisista j a tuotanto-ongelmista, he kärsivät terveyden­huoltoon
l i i t t y v i e n palvelusten puutteesta j a heiltä puuttuu mah­dollisuus
saada eläkettä tai sosiaalivakuutusten mukaista avus­tusta.
K a i k k i yllä esitetty: ilmeni U S A : n työministeriön Valkoista
taloa varten laatimasta selonteosta, jossa t u t k i t t i i n ammattitai­dottomien
työläisten asemaa tässä yhdeksi kaikkein rikkaimmaksi
väitetyssä maassa.
Amerikkalaisten tilaston virallisesti rekisteröimät 4,700,000
täysin työtöntä seisovat päivittäin tunti kausia pitkissä jonoissa
työnvälitystoimistojen edessä. Oman ryhmänsä muodostavat nai­set
j a vanhemmat henkilöt, j o i l l a ei ole mitään mahdollisuuksia
saada työtä.
Työttömyyden kasvu, inflaatio j a monet muut taloudelliset
tekijät ovat Yhdysvalloissa aiheuttaneet taloudellisen laman, jota
ei enää arvostele työläiset j a sanomalehdet vaan myös teollisuus-,
j a pankkilaitoksetkin sekä rahamiespiirien edustajat.
Presidentti Nixon j a hänen hallituksensa eivät säästele l u ­pauksiaan
talouselämän parantamisesta ja vilkastuttamisesta.
Mutta samanaikaisesti painostettiin viime. v i i k o l l a senaatilta l u ­paus
ohjustorjuntatukikohtien, eli ABM-systeemin, rakentamista
koskeva hyväksyminen .Tähän tullaan vuosien varrella käyttä­mään
miljardeja dollareita, j o i l l a voitaisiin hankkia paljon lei­pää
,parempi terveyshuolto ja nykyaikaisempia asuntoja slum­meissa
eläville.
U S A : n taloudellinen tilastotieto kieltäytyy kuitenkin itse­päisesti
kääntymästä parempaan suuntaan, k i r j o i t t i Buseness
Week j o k i n a i k a sitten. Rockefeller-Chaise Manhattan-pankin v i i ­me
taloudellisessa analyysissa todetaan: Tullaanko se, mitä meil­lä
on tapahtunut vuosina 1969-r-70, virallisesti luokittelemaan t a ­loudelliseksi
lamakaudeksi yon v a i n puhtaasti tekninen kysymys;
Monille tuhansille suurille j a pienille yhtiöille se on kieltämätön
•••tosiasia. , • . •
Teollisuustuotanto supistuu Yhdysvalloissa edelleen. Neljäs­osa
maan tuotantokoneistosta on toimettomana. Kongressin y h ­distyneen
talousvaliokunnan puheenjohtaja senaattori William
Proxminre sanoi äskettäin, että Y h d y s v a l l o i l l a ei ole koskaan
ollut vaikeampia taloudellisia ongelmia. Korkeaan työttömyyteen
l i i t t y y vakava j a j a t k u v a inflaatio, hän korosti.
E i tällaisesta talouskriisistä selvitä sotimalla j a sotakoneis­ton
rakentamisella.
Xfseimmllle l&bsimaalaisille P o h -
joi!3niC'orää, on "nio man's land",
9^ kelienkään maa. S e ei ole Y h -
,d|styneitten Kansakuntien jäsen,
i^^ltä=j imikään länsivalta ole sitä'
tuhaustanut. Pohjois-Koreasta ei
ole ('.kansainvälisissä tilastoissa
OJIin paljoni t i e t o j a kuin muista
in^ista,'^ v a i k k a se mitä suurim-
,maäsa määrin on olemassa olevaa
,t<)d*14isuutta. Pohjois-Korean p i n -
t^-älia' käsittää y l i puolet Korean
niemimaasta. Sen väkiluku on 13
miljoonaa ja Etelä-Korean 30
miljoonaa.
Pohjois-Korea eli K o r e a n De­mokraattisen
Kansantasavallan
jälleenrakennus, on tapahtunut
h y v i n nopeasti. _ M a a r e f o r m i t ja
teollisuuden rakentaminen on
tehnyt maasta miltei omavaraisen
kulutus? ja pääomatuotteiden
osalta. Kaikki Pohjois-Korean
kaupungit on jälleenrakennettu
j a niiden asukasluku kaksinker­taistunut.
Kaupungistumispro-sessi
on o l l u t nopeaa; esimerkik­s
i maan pääkaupunki Pjongjang,
j o k a sodan jälkeen o l i yhtä suur­t
a rauniokasaa, on kasvanut ny­kyaikaiseksi
miljoonakaupungik­s
i . -
Myöä asunto-olot ovat radikaa­listi
muuttuneet sodan jälkeen.
1960-luvulla on rakennettu kaksi
kertaa enemmän asuntoja kuin
Etelä-Koreassa: pohjoisessa 3 m i i
Joonaa neliömetriä asuntopinta-alaa
vuodessa, etelässä 1.5 miljoo?
naa.
M A A R E F O R M I T
. P o h j o i s - K o r e a n itsenäisyyden
ajalle ovat olleet leimaa-antavia
seikkoja perinpohjainen maare­formi
j a nopea teollistuminen.
Ensimmäinen: suuri maareformi,
jonka yhteydessä suurtilalliset
joutuivat luovuttamaan maata
kansalle, tapahtui j o 1940-luvulla.
Varsinainen kollektivoiminen
aloitettiin v. 1954 j a se saatiin
päätökseen v i i s i vuotta-myöhem­min.
Maan hallitus on määrätie­toisesti
pyrkinyt omavaraiseen
elintarviketuotantoon. Ennen
maan jakautumista pohjoinen osa
oli. suuresti riippuvainen etelästä
suoritetuista ' elintarvikehankin-noista
j a tällaista tilannetta h a ­lutaan
välttää. Maanviljelijät
saavat nyt ilmaiseksi väkilannoit­teita
j a maatalouskoneita v a l t i o l ­ta,
j a Pohjois-Korea on jo n y t
miltei täydellisesti omavarainen
elintarviketuotannon osalta. R i i -
sintuotanto on turvattu v a l t a v i l ­la
kastelulaitoksilla j a padoilla, j a
se onkin kaksinkertaistunut vuo­desta
1958 lähtien j a on tänään
suurempi hehtaaria kohti kuin
missään muussa Aasian maassa;
luku 1 on suurempi kuin Etelä-Ko­rean,
vastaava ja yhtä s u u r i kuin
TaiiiSlkalaista
kehiityisapua
Kuubaan
S Y Y O N JÄRJESTELMÄSSÄ
J u s t i i n a haluaa tietää, että mik­si
Canadan suomalaiset eivät sovi
yhteistoimintaan kultt\mri y.m.
pyrkimyksissä. Vastaukseni siihen
o l i s i ettei se johdu yksistään suo­malaisista
sen paremmin kuin
muistakaan kansoista. Syy on
luokka järjestelmässä.
Koko järjestelmän täytyy
muuttua, jotta k a i k i l l a ihmisillä
o n samat elämänoikeudet. Tätä
eripuraisuutta ilmenee kaikkien
kansojen keskuudessa, missä
luokkajärjestelmä vallitsee. Us­konnotkaan,
joilla-pitäiis o l l a s a ­ma
periaate tai j u m a l a , eivät sovi
yhdessä kirkkotoimintaan. Rooma
laiskatolinen uskonto, joka on
k r i s t i n o p i n perusta, ei salli maal­l
i k k o j e n lukea uutta testamenttia.
Eikä ne sovi luterialaisetkaan s a ­moihin
k i r k k o i h i n .
Ihmisten erimielisyys johtuu
luokka järjestelmästä, n i i n pitkäl­le,
että lähdetään sotaan toisiaan
vastaan, josta tänään on hyvänä
esimerkkinä A m e r i k k a , j o k a läh­tee
tuhan.sien mailien päähän i h ­misiä
murhaamaan, kun ne ovat
alkaneet rakentamaan uutta jär­jestelmää.
J a meille, suomalaisille
se on hyvin tunnettua, miten
omaa kansaa murhattiin.
.'Ihmisten elämän muodostaa se
järjestelmä mikä heitä hallitsee.
Siihen sisältyy yksityisomistus,
koulukasvatus, laaditut lait ja
elämän tavat. Suomessa sanotaan
20 perheen omistavan maan rik­kaudet.
J a j u u r i tuo luokkajär­jestelmä
synnyttää eli johtaa
kansat e r i r y h m i i n , jotka sitten
riitelee keskenään j a s i l l o in heitä
on helppo hallita. Rikkaus .syn­nyttää
köyhyyttä, j a niin kauan
kun on r i k k a i t a , on myös köyhiä,
j a keskinäiset erimielisyydet aina
vain jatkuvat.
Kuten j o mainitsin, täytyy syn­tyä
uusi järjestelmä, jos.sa kai­k
i l l a ihmisillä on samanlaiset
velvollisuudet j a elämän arvot,
vasta sitten voidaan yhdessä j u h -
l i a k k i n . — I. S.
VÄHÄN OIKAISUA
Beaver Lake, Ont. — Luin tässä
" T e ymmärrätte, musta mies iskettäin täslä lehdestä Paavo Vou^
Tummaihoisen miehen osa
K u l u v a a vuotta on vietetty kansainvälisen kasvatuksen vuo­tena,
mutta lukutaidottomuus lisääntyy ilmeisesti tänäkin vuor
tena. Yhdistyneiden Kansakuntien raportit kertovat, että maa­p
a l l o l l a on 700 miljoonaa sellaista lukutaidotonta, joiden kaiken
järjen mukaan pitäisi olla lukutaitoisia.^^
Lukutaidottomuus on seurausta imperialistisesta riistosta.
Lukutaidottomia on pääasiassa kolmessa maanosassa, latinalaisen
Amerikan, Aasian j a A f r i k a n , maissa, joista Euroopan j a U S A : n
kapitalistiset maat j a niiden monopoliyhtymät ovat vuosikymme­niä,
eräitä jo vuosisatojakin, riistäneet. U S A : n j a Euroopan hy­vinvointi
on suurelta osalta saatu aikaan riistämällä kolmatta
maailmaa.
Etelä-Afrikan liittotasavallassa on noin 18 miljoonaa asu­kasta.
Maassa on 12 miljoonaa neekeriä, noin 3,5 miljoonaa val­koista,
ns. värillisiä noin 2 miljoonaa j a aasialaisia puolisen mil­joonaa.
Kaikenlainen valta maassa on v a l k o i s i l l a . Neekereillä j a vä­rillisillä
ei ole käytännöllisesti katsoen minkäänlaista valtaa.
V a l k o i s t e n k i n valta ön pääoman omistajien hallussa. Päftbmista
Buui-in osa k u u l u u eurooppalaisille j a amerikkalaisille monopoliyh-tymille
j a pankeille.
ei aivan yksinkertaisesti ole y l i ­opistotasoa.
Hän ei voi imeä i t ­seensä
k a i k k i a näitä t i e t o j a , poi­ka
parka. Katsokaa vain kou-
. lujen antamia prosenttilukuja."
Ongelma ei ole kuitenkaan
.Tiustan miehen tyhmyydessä
/ a a n yksinkertaisesti siinä, ettei
länelle anneta mahdollisuutta
opiskella. V . 1968 Etelä-Afrikan
y l i o p i s t o i h in otettiin 65,745 val­koista,
mutta vain 1,530 a f r i k ­k
a l a i s t a opiskelijaa. Maan afrik­k
a l a i s i s t a oppilaista vain 0.08
pros.: suorittaa tutkinnon.
Useimmat afrikkalaisten kou­lulaisten
vanhemmiista asuvat
mitä suurimmassa kurjuudessa.
K u i t e n k i n värillisten oppilaiden
täytyy ostaa koulukirjat. V a l k o i ­sissa
koului.ssa ne kustantaa val­tio.
Viimeisten virallisten tietojen
mukaan yhteiskunta, antaa mää­rärahoja
Etelä-Afrikassa valkois­ta
oppilasta kohden 144,47 r a n -
d i a (noin $212), mutta a f r i k k a ­laista
oppilasta kohden vain 12,-
46 randia (noin $16). A s i a k i r ­jassaan
A P A R T H E I D A ND
E D U C A T I O N Y K : h apartheid-toimikunta
toteaakin: "Värillis­ten-
,varsinkin a f r i k k a l a i s t e n ope­tus
Etelä-Af r i k a s s a on myytti
j ^ valhe — hallituksella ei ole
pienintäkään halua antaa mus­t
a l l e ! miehelle opetusta."
•Viime v i i k o l l a meille tiedoitet-t
i i n täällä Canadassa, että On-tärion
maakuntahallitus on myön
t^nyt eräälle liikcmiesryhmälle
'apurahoja" $30,000, jotta her-risit
liikemiehet voivat tutkia l i i -
kemähdöllisuukflia Etelä-Afrikas-
On, k a i k e t i l u v a l l i s t a kysyä, et-,
tä kuinka tämä sopii yhteen l i i t -
ohjelman. kanssa,
.ilaisen selostuksen Urheiluliittom­me
liittokokouksen menosta ja pää-
.öksistä. Minusta Ja monesta muus­ta
herätti täällä kummastusta sc^
eitä kun mainittiin eri seurojen n i ­met
ja niitä edu-stavien edustajien
aimet tässä kokouksessa niin Bea­ver
Laken Jehun nimeä ei mainittu
sika edustajan Reino Kedon nimeä.
Olihan meillä siellä edustaja, vaan
oliko Paavolle tapahtunut jonkinlai­nen
sekaannus tässä asiassa, että
nimi oli tipahtanut pois? Tämä vaan
selitykseksi, että kaikki tietävät tä­män
asian todellisen laidan.
— Tekoni mus.
A u s t r a l i a n ja! J a p a n i n luvut eli
noin 5—6 t o n n i a hehtaarilta, p a i ­koin
j o p a 7 tonnia hehtaarilta.
Maanviljelyksessä on suurim­pana
esteenä o l l u t v i l j e l y s k e l p o i ­sen
pinta-alan / laajentaminen,
koska 75 pros. maasta on vuo­ristoa.
M a a n v i l j e l y n koneistamis-aste
on k o r k e i m p i a koko A a s i a s ­sa,
samoin myös väkilannoittei­den
käyttö. Viljellystä pinta-alas­ta
hoidetaan y l i 80 pros. kastelu
keinotekoisesti. Vesi tähän tar­koitukseen
pumpataan suurista
vuoristojoista joten tuotanto ei
paljonkaan ole r i i p p u v a i n e n maa­ta
kohtaavasta kuivuudesta tai
t u l v i s t a .
T E O L L I S T A M I N E N
Pohjois-Koreassa on "huomatta­v
i a luonnonrikkauksia, hiiltä,
rautamalmia, nikkeliä, kuparia.
Tällaisia luonnonrikkauksia puut­tuu
Etelä-Koreasta. Korean nie­mimaan
vesivoimasta on 90 pros.
keskittynyt pohjoiseen, mi-ssä:
myös 85 pros. maaseudun talouk­sista
on sähköistetty. Ilman tätä
ei keinokastelu eikä maanviljelyn
mekanisoiminen olisi ollut mah­dollista.
Teollisuus on sekä Pohjois- että
Etelä-Koreassa kasvanut voimak­kaasti
sodan jälkeen. Pohjois-Ko­reassa
tämä kasvu oli 36 pros.
vuoteen 1961 mennessä j a tämän
jälkeen noin 18—20 pros. Maan
kansantuotteesta 70 pros. muo­dostuu
teollisuudesta. Etelä-Ko­reassa
teollisuus on kasvanut
amerikkalaisten : j a japanilaisten
pääomainvestointien avulla.
V A A T I M A T O N K A U P PA
P o h j o i s - K o r e a on omavarainen
kulutus- ja ' pääomatuotteiden
osalta. Automatisointi on mer­kinnyt
huomattavaa edistystä
v a r s i n k i n konepajateoUisuudeUe
mikä muodostaa kolmanneksen
koko teollisuustuotannosta. Maan
ulkomaankauppa on tähän asti
ollut vaatimatonta, mutta viime
a i k o i n a maa on p y r k i n y t lisää­mään
kauj)paan3a teollistuneiden
maiden, etenkin Neuvostoliiton
kanssa. Tällä tavoin se pyrkii
edistämään teknistä kehitystään.
K O U L U T U S
Koulutuksen kehitys on kulke­nut
samaa tahtia teknisen kehi­tyksen
kanssa. Lastenseimet,
l e i k k i k o u l u t .sekä yhdeksänvuoti­nen
peruskoulu ovat p a k o l l i s i a ja
ilmaisia. Valtio maksaa ruuan,
vaatteet j a koulutarvikkeet.
Pohjois-Koreassa bruttokansan-|-etenkin tekniset tuotteet,
tuote henkeä kohti laskettuna on
230 dollaria j a Etelä-Koreassa se
on 160 d o l l a r i a vuodessa. "Vält-
Chileistft äuuinn 1
buipaomtuioiMaja
Santiago — Chilen presidentti
Eduardo Prei vihki lauantaina
E l Teniente -kaivosyhtiön uudet
laitokset, minkä jälkeen Chilestä
tulee maailman suurin kuparin-tuottaja.
Maan vuosituotanto t u ­lee
olemaan noin 1,2 miljoonaa
tonnia.
E l Teniente ^yhtiön uusien l a i ­tosten
käyttöönotto lisää yhtiön
kuparituotannon 180,000 .tonnista
280,000 tonniin vuodessa. Chilen
v a l t i o n kupariyhtiö omistaa .51
prosenttia E l Teniente -yhtiöstä,
j a amerikkalainen Kennecott-yh-tiö
49 prosenttia. aKivoksen l a a ­jennustyö
maksaa 247 miljoonaa
d o l l a r i a .
Kööpenhamina. — Tanska lä­hettää
asiantuntijavaltuuskunnan
Kuubaan tutkimaan mahdolli­suuksia
Kuuban pyytämään tans
kalaiseen kehitysavun antami­seen.
Näin päätti äskettäin ke­hitysmaiden
harjoitettavasta y h ­teistyöstä
vastaava Tanskan val­tion
elin.
Kuuban viranomaiset, ovat e r i ­tyisen
kiinnostuneita meijeritek-nikkokoulun
perustamisesta. V a l ­tuuskunta
aikoo kuitenkin tutus­tua
myös yleisemmin Kuuban
kehitysavuntarpeeseen.
Dotlareifajffaseifa
vMaa Portugatil
Moskova. — P o r t u g a l i n asema
N A T O : n puitteissa on osoittautu-r
nut imperialismin kannalta entis­tä
tärkeämmäksi Ranskan erottua
N A T O s t a , k i r j o i t t a a L u i s Serra-no
Pravdassa.
A r t i k k e l i s s a todetaan, että P o r ­tugal
ei ilman N A T O : n s o t i l a at
l i s t a apua kykenisi vastustamaan
Angolan, Guinean j a Mosambikin
kansojen kansallista vapautuslii­kettä.
Portugalin a f r i k k a l a i s i l la
s i i r t o m a i l l a on strateginen mer­k
i t y s imperialismin tukikohtina
A f r i k a s s a . Ranskan erottua N A ­T
O :sta p e r u s t e t t i in v. 1969USAn_
aloitteesta N A T O : n Brysselissä
sijaitsevaan pääesikuntaan eri­koisneuvosto
laatimaan konkreet­t
i s i a suunnitelmia P o r t u g a l i l l e a n ­nettavaksi
sotilaalliseksi j a p o l i i t ­tiseksi
a v u k s i . J o tätä ennen 1960
l u v u n aikana Y h d y s v a l l a t j a E n g ­l
a n t i olivat toimittaneet Portuga--
Iille sotilasapua lähes 800 miljoo­nan
d o l l a r i n arvosta.
Ecuador devalvoi
Washington. — Kansainvälinen
Valuuttarahasto ilmoitti viikon
lopulla Ecuadorin devalvoineen
rahayksikkönsä sucren noin 28
prosentilla.
Afrildlmlaiset opi£Mlja't n o u ^ ^ taisitdutin:
S Y N T Y M Ä .
P Ä I V IÄ
Ilmi .Syrjä, Thimder Bay " P ",
Ont., täytti torstaina, elokuun 20
päivänä 79 vuotta.
V i l i Poikkimäki, Toronto, Ont.,
väyttiiä perjantaina elokuun 28 pnä
60 vuotta.
Manda Ranta. Vancouver, B.C;,
täyttää lauantaina elokuun 29 päi­vänä
74 vuotta.
Aune Liikala, Hearst, Ont, täyt­tää
sunnuntaina elokuun 30 pnä 71
vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Durban. — Etelä-Af r i k a n a f r i k ­kalaiset
ylioppilaat ovat ryhty­neet
kamppailuun maan rotuerot­t
e l u p o l i t i i k k a a vastaan. Nojau­tuen
Yhdysvaltain B l a c k Power-liikettä
kohtaan tunnettuun k i i n ­nostukseen
ylioppilaat ovat muo­dostaneet
Etelä-Af r i k a n ylioppi­l
a s l i i t o n , j o h o n pääsevät jäseniksi
ainoastaan afrikkalaiset.
tämättömät perushyödykkeet kur
ten ruoka, asunto j a vaatteet on
Ruotsin kommunistipuolueen K o ­rean-
matkan delegaation johtaja
Benne Lantz.
Maa hakee nyt kansainvälisiä
kontakteja, sitä kiinnostavat
K u i t e n k i n lisääntynyt, jännitys
pohjoisen j a etelän välillä on p a ­kottanut
hallituksen vähentä­mään
sijoituksiaan. Pohjois-Ko­rea
kokee Y h d y s v a l t a i n uhan h y ­v
i n voimakkaana j a pelkää lisää
aseellisia selkkauksia:
S A S O : n perustaminen johtuu
a f r i k k a l a i s t e n y l i o p p i l a i t t en t y y ty
mättömyydestä kaikille roduille
avoimen NUSAS-ylioppilasjärjes-tön
toimintaan.
"Me emme halua, että m u s t i l la
on oikeus kuulua järjestöihin,
vaan että mustat todella osallistu­vat
toimintaan", sanoo SASO :n
21-vuotias varapuheenjohtaja
Charles S i h i b i s i.
" T o i s i n sanoen meitä ei auta
lainkaan, että monirotuisessa
järjestössä on mustia - kasvoja,
sillä tällainen järjestö keskittyy
.vain s e l l a i s i in mustien tarpeisiin,
j o t k a valkoiset katsovat tarpeel­liseksi",
hän huomauttaa.
SASO-järjestöön saavat liittyä
jäseniksi' kaikki "ei-valkoiset",
j o i k s i Etelä-Af r i k a n hallitus las­kee
a f r i k k a l a i s e t , aasialaiset sekä
sekarotuiset. SASO: n mukaan
sen jäseniksi on l i i t t y n y t j o k o l ­misen
tuhatta niistä 9,000 e i - v a l -
koisista, j o t k a opiskelee ylemmis­sä:
oppilaitoksissa.
"Joulun" avustajille
Vanhojen perinteiden mukaan hyvissä a j o i n ennen jou­l
u a ilmestyvän Canadan j a Y h d y s v a l t a i n suomalaisten y h ­teiseen
"JouIu"-julkaiäuun halutaan avustajien k i r j o i t u k s ia
j a n i i h i n liittyviä k u v i a . L y h y e t novellit, kertomukset, muis­telmat,
runot j a käännöksetkin ovat lämpimästi tervetullei­t
a . Kuvat — käytettäväksi hyväksyttävät j a syystä tai t o i ­sesta
käyttämättä jäävät — palautetaan pyynnön perus­teella
lähettäjille.
Olkaa ystävällisiä j a lähettäkää avustuksenne mahdol­lisimman
a i k a i s i n , ja viimeistään lokakuun 5 päivään men­nessä.
••
Etukäteen arvostetusta avustuksesta kiittäen,
" J o u l u n " toimitus
Box 69, Sudbury, O n t .
PÄIVÄN PAKINA
IMPERIALISTINEN ISRAEL
Mustaa väestöä sorretaan Etelä-Afrikan liittotasavallassa
k a i k i n tavoin.' Koulutusta heille el anneta juuri lainkaan, mikä t^hällituksen
ilmenee Y K ;n apartheid-toimikunnan julkaisemista raporteista. Blllä'^'Ottawa on ainakin y i r a l l i -
Valkoisen vallanpitäjän mielipiteen on esittänyt Etelä-Afrikan aqstf'; tuominnut Etelä-Afriknn
kansallispuolueen parlamentin jäsen H a r r y Lewia: , r.otusyrjintäohjclman?
Israelin valituksia, että egyp­tiläiset
ovat • siirtäneet ohjus-alustoja
lähemmäs Suezin kana­vaa
lähi-idän tulitauon ensim­mäisinä
tunteina, pidetään Y K :-
ssa israelilaisten viivytyskeino-
.na, j o l l a he yrittävät vaikeuttaa
Gunnar J a r r i n g i n työtä; k i r j o i t ­ti
kliirolainen ai A h r am lehti
viime viikolla. Y h d y s v a l t a i n u l ­koministeri
ja Y K - v i r k a i l i j at
ovat päätymässä siihen, että
. Israel yrittää viivyttää rauhan­ehdotuksen
toteuttamista, kir­joitti
lehden Washingtonin kir­jeenvaihtaja.
Lähi-idän rauhansuunnitelma
on ilmeisestikin vaarassa tulla
jäädytetyksi ainakin toistaisek­si
Israelin v a l i t u k s i l l a j a väit­teillä,
että egyptiläiset ohjus-rakennelmat
Suezin kanavalla '
rikkovat tulitaukosopimusta.
Israelin ulkoministeri Abba
Eban korosti, cttii Israelin mie­lestä
sotilaallinen hiljaiselo S u ­ezin
kanavalla on tulitauon, jäl­keen
rauhansuunnitelman toteutta­miseen
siksi kunnes se tuntee
Suezin kanavan status quon pa­lanneen
ennalleen.
Israel kääntyi myös USAn
puoleen saadakseen tukea väi­töksille,
että egyptiläiset ailrtä-vät
ohjusasemia kanavan tun­tumaan.
Yhdysvallat ei toden-näköisesti_^
pidä Israelin esittä­miä
todisteita kovinkaan s i t o v i ­na
j a ulkoministeriö määräsikin
U S A :n suorittamia t u t k i m u k s ia
koskevat uutiset j a kommentit
uutiskieltoon.
Israel on myös valtio v a l t i o i ­den
joukossa. Mutta se ei ole
mikä tahansa valtio. Se, jos m i ­kään,
on väkisin perustettu v a l ­tio.
Se oh myös siltä IhmeeUir
nen valtio, että se on perus­tuvinaan
suoraan Jumalasta.
J u u t a l a i s i a ori vainottu a n ­karasti
j a Hitlerinä o l i k i n tar­koitus
ratkaista, j u u t a l a i s k y s y -
mys lopullisesti, toisin sanoen
tärkein kohta j a paljon tehdä loppu kalkista maailman
tähdellisempi kuin neuvotteli- juutalaisista. Kolmisen mlljoo-jaln
nimittäminen epäsuoriin naa j u u t a l a i s t a . H i t l e r i n jouk-den
juutalaisten puolella, jotka
halusivat perustaa oman valta­kunnan,
Israelin. Vuonna 1948
Israelin valtio perustettiinkin.
Lännen imperialistien sormet j a
pääomat olivat j o tällöin pelissä
mukana, v a i k k a sitä ei yleisesti
nähty j a t a j u t t u . Jälkeenpäin on
nähty j a tajuttu, että lännen
i m p e r i a l i s t i t perustivat Israelin
lähl-itään omaksi nyrkikseen
arabimaita vastaan.
Tänä päivänä Israel ei ole
vain lännen imperialistien j a m i ­l
i t a r i s t i e n n y r k k i , vaan se on
sa j u u t a l a i s i a on noin kaksi j a
puoli miljoonaa. Yksinomaan
Neuvostoliitossa on j u u t a l a i s ia
lähes yhtä paljon kuin Israelis­sa.
K a i k k i juutalaiset eivät h a ­l
u a mennä asumaan Israeliin,
sillä he tietävät, ettei se ole m i ­kään
jumalallinen valtio. Eivät
halua mennä I s r a e l i i n asumaan
myöskään U S A : s s a j a muissa
k a p i t a l i s t i s i s s a maissa asuvat
k a p i t a l i s t i t j a finanssikeinotte­l
i j a t , eivätkä he siirrä pääomi-aan
sinne, koska pääomat p o i k i ­vat
muualla paremmin.
—Viime vuosisadalla juutalaiset
Itsekin muuttunut i m p e r i a l i s t i ^ , p o r v a r i t perustivat n a t i o n a l i s t i -
neuvottelulhln Israeliii j a a r a b i ­maiden
välillä.
, Näyttää siis ilmeiseltä, cttii
Israel aikoo " p u l l i k o i d a " edel­leen
ja jättää osulllstumatta
kojen onnistuikin kaasukammi­oissa,
keskitysleireillä j a ghet-toissa
tappaa, mutta lopullista
ratkaisua hän el saanut alkaai..-
Maallman myötätunto oli n i i -
- seksi j a m i l i t a r i s t i s e k s i valtiok­s
i , sotakoneeksi j a s i l l e k u u l u ­mattomien
alueiden valtaajaksi.
Israel on tänä päivänä yhtä
imperialistinen j a sotainen val­tio
k u i n mikä muu tahansa i m - '
perlallstlnen j a v m i l i t a r i s t i n en
valtio. Muuten ei voi ollakaan,
sillä Israel on monopolikapita-l
l s t l n en valtio, jossa valtaa p i ­tävät
j a työtätekevää kansaa
riistävät niin kotimainen kuin
kansainvälinenkin pääoma, eri­toten
amerikkalainen pääoma.
Valtaapitävät vetoavat Tooraan
j a Talmudiin, juutalaisten py­h
i i n k i r j o i h i n , pitääkseen kan­saa
kurissa j a h e r r a n nuhtees­sa
cli nöyrinä j a k u u l i a i s i na
kansalaisina, mutta hoitavat
y a l t i on aäioita aivan samoin
k u i n mitkä tahansa p o r v a r i l l i ­set
vallanpitäjät.
J u u t a l a i s i a o» muuallakin
kuin Israelissa. Heitä on enem­män
muualla kuiiv Israelissa, jos
sen sionistillikkeen, jonka tar­koituksena
oli vetää juutalaiset
pois kansallisista työväenliik­keistä.
J a siltä lähtien k u n . on
ollut s o s i a l i s t i s i a maita s i o n i s t i—
liike on t a i s t e l l u t niitä vastaan
ja : levittänyt sosialistisista
maista valheellista kuvaa.
Israelissa on v a l l a l l a imperia-listinert
s i o n i s t i l i l k e , j o k a tulee
saamaan . edesottamuksistaan
maailman tuomion.
Sotaisen Israelin i m p e r i a l i s t i ­set
aikeet pitää nähdä j a paljas­taa,
mutta samalla pitää muis­taa
erittäin viisaan miehen sa-.
nat: "Häpeä niille, j o t k a kylvä­vät
vihaa j u u t a l a i s i a kohtaan,
v i h a a t o i s i a kansoja kohtaan."
Toivottavaa olisi, että Israel
r y h t y i s i nyt oikein tosimielessä
neuvottelemaan naapurimait-tensa
kanssa lähl-ldän k r i i s in
ratkaisemiseksi j a tämän maail­man
yhden polttopisteen hävit­tämiseksi.
— N y r k k i .