Vapaus, December 29, 1966

              Mäeit;',PM[-ottelu taininik. lopussa
: Geneve.' --C''Suomalainen ammat-tinyrkkeilt}
»-'^!!! Mäki kohtaa sak­salaisen
CÖbH^Rudhof in ensi vuo­den
alussi' *3SlpJest€ttävässä kevyen
välisarjan EM-ottelussa. Päätöksen
asiasta teki Euroopan nyrkkeily­l
i i t to (EBIT)' Genevessä. E B U : n toi-menpidettli'
ennätettiin Suomessa
odotella j o ' j o n k i n aikaa, sillä l i i t ­to
ilmoitti aiemmin, että jokin a i ­ka
sitten avoimeksi julistetun sar­j
a n Euroopan mestaruuden tavoit­telijoista
Olli Mäki on itseoikeu-;
tettu EM-öttellin toinen osapuoli.
L-Salksa ilmoitti
luistelijansa
: Länsi-Saksan luisteluliitto on i l ­moittanut
joukkueen Lahden E M -
luistelukisojen esikilpailuihin, jot­ka
pidetään 25: tammikuuta. Sai­malla
liitto ilmoitti, että niistä luis­telijoista,
jotka saapuvat esikisoi­hin,
valitaan myös lopullinen jouk­kue
eli ne kaksi luistelijaa, jotka
saavat edustaa Länsi-Saksaa E M -
luisteluissa.
Lahteen saapuva joukkue on ne­limiehinen,
ja. siihen kuuluvat maan
uusi ennätysmies pikamatkalla E r -
hard Keller,. Gerd Zimmermann,
Peter Breuer ja Herbert Hofl.
Joukkue kilpailee 28. ja .29. tam­mikuuta
tapahtuvien EM-kisojen
lisäksi 30. tammikuuta Pälkäneel­lä
ja vuoden viimeisenä päivänä
Jyväskylässä.
Joseph P. Thompson
(1957) LTD.
HAUTAUSTOIMISTO
100 Cariton st., Toronto, Ontario
(Ainoa osoitteemme)
B. DAVläON, johtaja
Pohelin 924-93G1
L I l d l T E O
"KukkasovHelmatnme
erikoisalamme'
Puhelin HU. 5-2918
OlpmmB muuttaneet:
1695 Biayview Avenue
(Lähellä EgUntonia.)
T Ö R 0 N T 0 , O ? I T ;
Ottelupaikasta ei vielä kuiten­kaan
ole tietoa, mutta saattaa oUa,
että miehet kohtaavat toisensa
Frankfurtissa tammikuun viimei­senä
päivänä. Saksalainen nyrkkei-lypromottori
Joachim Göttert on
ainakin tehnyt edellä mainitun kal­taisen
tarjouksen ottelun järjestä­misestä.
Luonnollisesti myös Hel­sinki
on ehdolla ottelupaikaksi,
mutta saattaa olla, että kannppai-lu
toteutuu Frankfurtissa, kertoi
S A L : n promoottori Heikki Puusti­nen
sunnuntaina. Samassa ammat­tilaisillassa
on tarkoitus suorittaa
ilmeisesti myös toinen EM-ottelu,
sillä E B U : n päätöksen mukaan sak­salainen
K a r l Mildenberger kohtaa
raskaansarjan mQstaruusottelussa
Italian Piero Tomasonin.
Muut E B U : n kokouksessaan päät­tämät
mestaruuskamppailut man­nermaalla
ovat:
Kärpässarja: Rene Libeer Rans­ka
— Fernando Atzori Italia.
Kääpiösarja: Mimoun Ben A l i
Espanja — Alan Rudkin Englanti.
Höyhensarja: Howard Winstone
Englanti — Yves Desmarets Rans­ka.
'Kevytsarja: Börje Krogh Tanska I
— Maurice, CuUen Englanti.
Kevyt välisarja: Conny Rudhof
Saksa — Olli Mäki Suomi.
Välisarja: Jean Josselin Ranska
—' Carmelo Bossi Italia.
Kevyt keskisarja: Sandro Maz-zinghi
Italia — Jean Baptiste Hol­land
Ranska.
Keskisarja: Nino Benvenuti Ita­lia
Luis Folledo Espanja.
Raskas keskisarja: Piero del Papa
I t a l i a— Vittorio Saraudi Italia
Raskassarja: Karl Mildenberger
Saksa — Piero Tomasoni Italia.
Algoma Steelin lakosta
ja pakkolomautuksista
Säult Ste. Marie. — Algoman
terästehtaan muurarien No. 29 p a i ­kallisosaston
(Bricklayers, Masons
and Plasteres International Union)
jäsenet, yhteensä noin, 80, jotka
työskentelevät terästehtaalla, me­nivät
lailliseen lakkoon lauantai­na
joulukuun 17 päivänä, kello 11
illalla, koska heidän työehto-sopi­muksensa
loppui viime heinäkuun
3L päivänä. Hallituksen sovitte­lija
on ollut täällä kaksi eri ker­taa,
mutta uutta työehto-sopimus­ta
ei ole saatu aikaan.
Sitten tuli vielä ^suurena yllätyk^
senä se, kun terästehtaan veturin-kuljettajat
j a junamiehet, (Brother-hood
of Locomotive Firemen and
Engineers paikallisosasto N. 606
sekä Brotherhood of Itailroad
Trainmen paikallisosasto No. 61I)
joita on noin 200 jäsentä kahdes­sa
osastossa, rupesivat kannatus-lakkoon
sunnuntaina, koska heidän
palkkaneuvottelunsa ovat myöskin
karisti muut kannoiltaan ja teki
taivalta ylhäisessä yksinäisyydes­sään.
Hän on ainoa juoksija, joka
on alittanut 27 minuuttia kuudella
maililla. Viimeinen kierros sujui
62,1 sekunnissa, mutta M E jäi l u ­pauksista
huolimatta rikkomatta.
Ron Clarlce jälleen
herra ja ylhäisyys
Melbourne. — Australian juok­sijaihme
Ron Clarke alitti viime
viikolla Melbournessa toisen ker­ran
elämässään 27 minuutin haa­murajan
kuuden mailin juoksussa.
CHarke päätyi soolojuoksussaan lop-puaikaan
26.52,0, joka uupuu viisi
sekuntia hänen omissa' nimissään
Olevasta maailmanennätyksestM.
Kenian Neftali Kemu joutui lää­kärin
määräyksestä jäämään pois
kilpailusta. Puolimatkassa Glarke
• . • • • imia
sanan romaaneissa
ff
DOROTHY EDEN:
320 SIVUA - HINTA SID. $4.60
Ennen avioliittoaan Guyn; Ravenscroftin linnanherran käiissa. kau­nis
Bella oli Uman omaa syytään tulliit sekoitetuk.si koko 18()0-luvun
Lontoota järkyttäneeseen skandaaliin ja joutunut Sisarensa kanssa
nuoria tyttöjä turinottomastihyvällcseen käyttävän rikolllsjoukoh kä­siin.
Vain Guy uskoo Belliari kertomuksen ja ottaa sisarukset suoje­lukseensa.,
;
"Juoskaa, älkää kävelkö,; lähimpään kirjakauppaan. Takaäinme .että
vietätte hehkeä salpaavan lukuillaji r - ja viimeisen sivuiijälkseen
jännityksenne laukeaa rentoiittavasti ennen "unen tuloa", kirjoittaa
Boston Globe tästä suursuosion saaneesta romaanista^
-VICTORIA: HÖDT: .• •
SEITSEMÄS NEITSYT
323 SIVUA - HINTA SID. $4.65
• Kuuluisan tekijän jännittävä romaani mökin tytöstä, joka raivaa
tiensä aatelislinnan .valtiattareksi.
lÄgendan mukaan kutisi luostarin noviisia ja yksi nunna olivat hai-raiiturieet,
ja rängaistuk.seksi noviisit muuttuivat kiviksi ja nunna
muurattiin elävänä luostarih^selnään.
DAVID BEATY: ; ,-"
SEIREENIN LAULU
243 SIVUA . HINTA SID. $4.65
•Anne Cprby tapaa miehensä, englantilaiaen, lentoyhtiön päälentäjan.
alaisilleen järjestämillä cocktail-kutsuilla nuoren lentokapteenin Phi­lip
. Mäthesonln ja tuntee voimakasta vetoa häneen. Jo harmaantuva
aviomiies tarkkailee mustasukkaisena nuorta säteilevää vaimoaan.
THERES.\ CHARLES:
AINOA RAKKAANI
230 SIVUA HINTA SID. $4.25
Jännittävä ja luinoava tarina tytöstä, joka uud-enlaisena naisena,
uusin kasvoin läliti etsimään menneisyyttään ja rakastettuaan.
HALLDOR KILJAN LAXNESS:
^LKA VALKA
395 SIVUA"" - HINTA SID. $3.25
Viheliäinen kalastajakylä tunturien katveessa. Miten sellaisessa pai­kassa
eletään? Ja kuinka kuollaan?.Mitkä Ilot jä surut elänevät noiden
toimmfelddri ö^jytuijujen yntpärillä? — 1 ^ tämä kylä tunnetaan kaik­kialla,
samoin nuori tyttö Salka Valka. joka ankeissa oloissa kasvaa
rakkauteen, .sankaruuteen, kohtaloonsa.
I^aikki on suurta tässä teoksessa.
MARGARET KENNEDY:
CAROLINE
/./.T.!,;' Kertomus ystävyydestä
290 SIVUA - HINTA SID. $3.25
"Caiiollne'' on" hilpeä englantilainen ajanvieteromaani, Jolla on va-kav4tkit),
puoleasa. sillä kirjailija on halunnut antaa lukijalle viihteen
lcma.s?;j.myös ajattelemisen aihetta. Se vie meidät monenlaisiin maail­moihin,
monenlaisten ihmisten pariin. Se on kertomus Ihmissuhteiden
moninaisista vivahteista: ystävyydestä, rakkatidesta, toveruudesta.
' Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
P. 0.'.'fiÖx 69 Sudbury, Out.
Soon kuirtumisia
Sault Ste. Marie. — Uutta vuotta
odotellessa tuli mieleeni kirjoittaa
muutamia rivejä tämän paikkakun.
nan. asioista. Täällähän kuuluukin
nyt vähän yhtä ja toi.sta kun, Algo-ma.
tei'ästehtaalla alkoi tämän kuun
17 pnä muurarien lakko. Heitä on
vain 80 miestä, jotka kuuluvat muu­rarien
union No. 29 paikallisosas­toon.
He jäi*jestivät lakkovahdin-nan
kun eivät saaneet yhtiöltä tyy­dyttävää
va.slausta ; palkankprotu.s.
vaatimukseensa. Siitä johtuu, että
nyt on 5,000 työläistä työttömien
armeijassa ja lisää voi joutua. Sii­hen
ainakin viittaavat työmailta ja
työnantajilta saadut lausunnot.
Tämän seudun työläiset saivat siis
odottamattoman joululahjan.
Mutta kun syventyy näitä asioita
tarkastamaan niin .silloin tulee mie.
leen yhtä ja toista j a ainakin näin
sivustakatsojan mielestä näyttää; et
tä eiköhän vain syy ole löydettävis­sä
syvemmältä eikä ainoastaan s i i .
tä 80 muurarin palkankorotusvaa­timuksesta.
S i l l e yhtiölle ei sellai
sien pienen miesmäärän palkanko­rotus
olisi merkinnyt juuri mitään/
Näyttää siis siltä, että tlihansien
muiden työläisten lomauttaminen
johtuu loppukädessä jbistakinmuiS:
ta syistä. Yhtiölle tuntuu auenneen
Siihen hyvä tilaisuus kun sai muUr
rarien lakon nimissä pahna työläi-sensä
pakkolomalle. Tuo samainen
lomauttaminen tulee vaikuttamaan
ympäristön liikkeitten joulumyynj
teihin hyvinkin Jamaannuttavasti,
sillä nyt jo kuullaan valituksia, että
tavarat eivät menekään odotetusti
kaupaksi — ja että jo aikaisemmin­kin
mj^tyä tavaraa on palautettu
takaisin. ;
Monet perheen huoltajat, jotka
ovat saaneet olla työssä vasta pie^
nen aikaa, olivat tehneet ostoksi­aan
siinä hyvässä uskossa, että mak^
setaan ne ostokset ensi vuonna, k u ­ten
on mainoksissa kehoitettu.
Mutta pakkolomautuksen takia ei
olekaan toivoa maksujen •suoritta­misesta.
Asiaa pahentaa vielä se,
kun kukaan ei, tiedä kauanko he
joutuvat elämään sen pienen työt­tömyysvakuutuksen
turvissa. Siksi
on tietenkin tavaroita viety takai­sin.
Muuten on meillä ollut täällä oi­kein
sievää j a kaunista talvea. Lun­takaan
ei ole vielä paljon tullut e i ­kä
liioin pakkasista ole jouduttu
kärsimään tällä ympäristöllä.
Superior-järvi lainehtii vielä va­paana,
ettei ole voinut kalaankaan
mennä, vaikka mieli olisi tehnyt.
Olisi pitänyt uudeksi vuodeksi saa­da
ainakin tuoretta kaiaa, mutta
nyt näyttää, ettei uudeksi vuodeksi
vielä jäätä s a a d a — - e i ainakaan
Superior-järveen.
No, jos nyt jätetään toiseen ker­taan
j a toivotaan hauskaa uutta­vuotta
jjehtemme kaikille lukijoille
^ ja sinne toimitukseen, toinrtitta-j
i l l e — S-nen.
Rakentajat!
IfelltE saatte katkenlAttl*
- rmkennnstaiiMil».
THUNDEIt BAY
LUMBER
(ft>BT WILUAM) LTD.
HENKILÖKUNNAN ÖMISTAV .
HENKILÖKUNNAN JOHTAMA
"Kuuluisa palvelustaan"
Pnhelln «23-7469
S16 SiniMon St. Fort WIlllaiD
sovittelun alaisena Algoma teräs-yhtiön
kanssa.. .
Algomari teräsyhtiö oli pakotet­tu
sulkemaan eri osastoja. Niinpä
maanantaiaamuun mennessä oli jo
pysähdyksissä masuunit (Blast Pur-naces
' öperT Hearts) sekä monia
muut^ osastoa^ koska muurarit sei­soivat
lakkovahdtssa yhtiön port­tien
ulkopuolella.
Muurarien unionin erSs virkai­lija
antoi tietää, että unionin puo­lesta
ei anneta ^ läkkoavustuäta
muurareille, ko^ka heillä on sään­nöt,
että 75 prosenttia koko tämän
kaupungin muurareistaT)itää lakr
koutua ennenkuin heidän' unionin­sa
antaa lakkoavustusta ja näitä
lakkolaisia ei ole .kun nämä 80
terästehtaalla työskentelevää muu­raria.
.
Tiist^ai-iltaan mennessä oli pakr
kolomautettu jo y l i 1500 ja luku­määrä
lisääntyy joka päivä. Y h ­tiön
antamien tietojen perusteella,
tulee pakkolomautetuksi ensi per-jantai-
iltaan mennessä suurin osa
yhtiön kahdeksasta tuhannesta työ­läisestä,
mukaanlukien konttori-työläisiäkin.
Terästehtaan muurarit vaativat
yksivuotisen työehto-sopimuksen
se"kä 50 sentin lisäyksen tunti­palkkaansa,
kaksinkertaisen pal­kan
lauantai- ja sunnuntaityöstä,
että heidän palkkansa nousisi sa­malle
tasolle kuin on terästehtaan
muurareilla Hamiltonissa.
Mutta Algoma teräsyhtiö on
antanut tietää, että heillä on seit­semän
päiväinen työviikko, eikä s i ­ten"
kannata maksaa kaksinkertais­ta
palkkaa lauantaista ja sunnun­taista.
Yhtiö tai*josi kolmen vuoden so­pimusta
luvaten korottaa tuntipalk­koja
seuraavasti; ensimmäiselle so^
pimusvuodclle 31.2 senttiä, toi.sel-le
16 senttiä, ja kolmannelle 13.2
tunnille. Multa muurarit eivät ole
vielä .suostuneet siihen.
Terästehtaan $175 miljoonan laa­jennustöihin
osallistuu kuusi eri
urakoitsijaa, mutta kun viime
maanantai aamuna, joulukuun 19
päivänä ilmoittautui vajaa kymme­nen
miestä rakennustöihin, niin
urakoitsijat sanoivat, ettei sillä
miesmäärällä mitään työtä voida
suorittaa ja laittoivat loputkin
joululomalle.-
Algoma Central Railwayn eräs
vii-kailija sanoi, että tämän viikon
perjaritaihin mennessä tullaan pak-kolomauttamään
noiji 110 rautätie-työläista,
koska Wawassa oleva A l ­goma
Steelyhtiön rautakaivanto on
kokonaan pysähdyksis.sä. Sieltä kul­jetettiin
95 vaunullista rautamal­mia
Soon "terästehtaalle päivittäin.
Wawassa on :pakkolomautettu 700
työläistä. \"/
International Brotherhood of
Pulp, Papermill Workers unionin
pi-esidentti antoi haastattelun pai­kalliselle
sanomalehdelle, että hä­nen
unioninsa tulee auttamaan
muurareita sadoilla dollareilla ja
hänen toivomuksensa piisi, että
Ottaisivat tämän huomioonsa ja
antaisivAt avustusta. .
Pakkolpmautetut henkilöt tule-,
yat- saamaan työttömyysvakuutusta
—- yksinäiset saavat 27 dollaria vii­kossa
ja perheelliset • 36 dollaria
viikcssa, joka on. vähän apuna,
vaikka mahdollisesti isommi<>sa per­heissä
joiidutaan Ostamaan halvem­paa
ruokatavai-aa.
Jotkut apartmenttitalojen omis­tajat
ovat sitä mieltä, ettei heillä
ole varaa antaa asukkailleen luot­toa,
jos he eivät voi maksaa vuok­raansa.
Mahdollisesti he muutta­vat
mielensä ja antavat lakkolai­sille
mahdollisuuden pitää huoneis­tonsa
ainakin talven ajan.
: Finanssiyhtiöt ja pankit ovat an­taneet
yrnmärfää, että ne eivät t u ­le
lakkolaisia painostamaan jos he
suorittavat lainojensa kOrkpmäksut
ajallaan ja takaisin työhön pääs­tyään
huolehtivat maksuistaan sään­nöllisesti.
Osa pakkolomautetuista on sitä
mieltä, että on väärin kiin hei­dän
täytyy olla pois töistä ainoas­taan
80 miehen takia, m u t t a jot­kut
. taas sanovat, että tämä ori
meille hyv^ää oppia, että henkilöt,
j o i l la on vakituinen työ muistai­sivat
vähän säästää, sillä voi sat­tua
omalle kohdalle että on pako­tettu
menemään lakkoon.
Onnellista uutta vuotta toivotam­me
kaikille lakkolaisille ja heidän
perheilleen. Soolatnen
Kaiku-kudfolla
hyvä konseriti
Joulu tuotti taas lisämenoja, .var­sinkin
sellaisille, joilla on lapsia,
Ikun heille täytyy ostella lahjoja.
Vieläpä muutamat aikuisetkin har­rastavat
lahjojen vaihtamista tois-itensa
kanssa. Vaikeaa se on niistä
; vanhoista tavoista luopuminen.
• ,•« •• • *.
Kaikua-kuoron joulukonsertissa
16 pnä oli paljon hyvää ohjelmaa.
; Ensiksi kuoron esitettyä 0'Canadan.
;kuulfmme lisäksi kolme kaunista
ilaulua: Maljani juo's. Syksyn leh­det
ja Aurinkolaulu. H. Ekroos
esitti hanurillaan pari kappaletta,
runon lausui Meri Laakso ja ensi
kersan haalilliamme kuulimme Jen­ny
Mertsonin esittävän soololaulua,
josta yleisö piti^ antaen hänelle
-raikuvat kättentaputukset. Kiitos
Jenny, toivotamme toistekin tule-,
maan ohjelman lisäyksellä avusta­maan.
Häntä säesti mrs. MeCor-mick.
Wm. Laine sitti kaskuja ja
sen jälkeen Keho orkesteri esitti
onnistuneesti: Lauluin ja soinnuin,
Syysmietteitä ja Dusk tango.
Väliajan jälkeen kuoro ja orkes­teri
yhdessä esittivät: Kalinka ja
Merelle. Joulun tuntua lisäsi nais­ten
esittämänä laulu: Hiljaa, hil­jaa,
joulun kellot kajahtaa . . . Viu­lusoolon,
esitti taidokkaasti Reino
Ojala. Sitte*! kuulimme ihanaa soo­lolaulua
Elma Anttilalta. Kiitos
Elma, kun tulit rikastuttamaan
ohjelmaamme. Häntä säesti Mari­l
yn Hillberg, kuoromme ^ apulais­johtaja.
Ikävä kyllä kun hän ei
ehtinyt osallistua kuoron esityk­siin,
koska hän työesteiden takia
pääsi vasta myöhemmin tulemaan
haalille. Mandoliinisoolon esitti
uusi kuorolaisemme Lauri Lahti­nen.
Lopuksi Yrjö ja Veli esitti
pari meksikolaista laulua meksi­kolaisiin
pukuihin puettuina j a s i i ­hen
kuului myös isot nenät. Sitten
siirryttiinkin yleiseen tanssiin
Eeho-orke.sterin soitellessa.
Kiitos kaikille ohjelman esittä­j
i l l e sekä' yleisölle kannatukse-sta,
sillä juhlien järjestäjille se on par­hain
kiitos kun yleisö täyttäisi haa^
Iin ääriään myöten.
• ••••«•••.•,•
Nyt tä.s.sä lopussa vain huomau­tan
siitä uudenvuoden kabaretista.
joka on tämän vuoden viimeisenä
iltana haalilla 316 Bay St. alkaen
kello 7 illalla. Sisäänpää.sy on vain
$1.00. Siellä tulee olemaan hauskaa
kaikille odottaessaan uutta vuotia.
Tervetuloa.
Kaiku-kuoron puolesta toivotan
k a i k i l l e ; lukijoille oikein hyvää
uutta vuotta; Ja kuorolajsille; muis­tutan,
että harjoitukset alkavat taas
tammikuun 4 pnä. siis keskiviikko
i l t a n a ' k e l l o 7.30. Uusia laulajia
toivotiaan tulevan kupropn mukaan
entisten laulajien lisäksiUi-— Lyyli.
Torstaina, jculuk. 29 p. — Thursday, Dee. 29, 1966 Sivu 3
S U d M E H uujrsiA
Helsinki — (Suomi-Seura) —
Aänioikeusikäi^Jaa alennetaan vuo.
deUa
Äänioikeusrajan alentamista ny­kyisestä
21 vuodesta 20' vuoteen' on
harkittU' vaalilain uudistamiskomite­assa,
joka jättää mietintönsä ensi
maaliskuun loppuun mennessä
Tarkoituksena on tiettäväsiti sope­uttaa
äänioikeusikäraja kaikissa
Pohjoismaissa — myös Suomessa —
parhaillaan harkittavana ole­vaan
täysi-ikäisyysrajaan, joksi
on suunniteltu 20 vuotta nykyisen
21 vuoden asemesta. (HS)^.
KOTIMAASSA ETSITÄÄN ^
Martta Johanna Salo o.s. Koso-nen,
synt. 11. 2. 1911 Lappeenran­nassa,
on paikkakunnalta poissa­olevana
Lappeenrannan seurakun
nan kirkonkirjoissa. Vihitty 6. 8.
1933 Paul Walter Salon kanssa,
synt. lo. 7. 1912 New Yorkissa.
V i l j o Kenneth Anttila synt 25.
2. 1919 AVoreester Mass, USA. on
kiVkonkirjoilla poissaolevana Lap.
peenrannassa. Vanhemmat Hanna
Anttila o.s. Lappi synt. 1. 1. 1891.
Suomenjoella, kuollut. 5. 3. 1953.
Kirkonkirjoissa merkintä "Amerik.
kaan 16.' lo. 1911." Vihitty Ameria,
kassa 8. 12. 1916 V i l j am Johan
Anttilan kanssa.
mitfa Mfatilda Hulkkonen o.s Ko-
^oHen, synt, 28. 9. 1912 Lappeen-ratonasisa
ja kirkonkirjoilla Hel&in-gissä
poissaolevana. Muuttanut H e i .
singistä 25. 5. 1950 Lappeenrantaan,
jonne ei ole saapunut.
Edellämainittuja henkilöitä tai
henkilöitä, jotka heistä jotain tietä­vät,
pyydetään ottamaan yhteys
iSuomi-Seuräan osoitteella Marian­katu
8; Helsinki 17, Finland.
Helsingissä 16. joulukuuta 196S^
SUOMI-SEURA r.y.
Eugene Pele^son/ omistaja
SUOMfeA PUHUVAT AJURIT
Puh. DI 5-5461
122 S. Cumberland St.
Port Arthur Ontario
Milloin hyvänsä tarvitsette ruokatavaraa, lihaa tai
miesten vaatetusta, ostakaa ne osuuskaupastanne
International Co-Op Stores Ltd
176 S. Algoma 8tr—t Port Arthur, Onlarlo
Toronton kuulumisia
Toronto. — Uudenvuoden kaba
retti on lauantaina 31 pvn iltana
Don haalilla alkaen 7. 30 i l l a l l a.
Finlandia kuoron harjoitukset
alkavat keskiviikkona tammik. 4
pvn iltana kello 7.30. Uudet j a enti­set
ovat tervetulleita, sillä suuria
juhlia tulee ensi kesänä, siksipä
tehkäämme. kuorostammie, oikein
suuri ja voimaka.s, jonka laulut
harjoitetaan ääi*immäi.sen hyviksi.
Juho n;iuvonen tuli McKellaris-ta
vierailulle tänne Torontoon, jos­sa
kuoli äkkiä joulukuun 4 pvn
aamuna. Hän o l i syntynyt Suomiessa
Alastarossa helmikuun 4 pnä 1888.
Hän on jo v: 1918 j a sen jälkeen­kin
toiminut köyhälistön etujen
puolesta sekä kärsinyt vankilassa
luokkakoston uhi-ina. Hän on toimi­nut
CSJ:n jäsenenä Torontossa ja
Montrealis.sa. Juho Hauvosta suree
sisko Selma Mäkelä Suomessa se­kä
laaja tuttavapiiri täällä ja Suo­messa.
Hänet haudattiin joulukuun
8 päivänä. McKellarin hautausmaa­han
Viiimonsa .Ainon viereen, joka
kuoli viisi vuotta sitten.
L ' -. ' • • :v
! Ei työ kaikki omaa ole. siksipä
I kiitos miestä; mäessä , auttaneille
j ja ilmoituksia lehtiin antaneille,
i Hyvää uutta vuotta kaikille, sodat
j ja sorto poi.s- tunnuksella. — N.
Länsi-Saks^ lisännyt
tuoiltlaäh khddesiasta
B o n i t — Länsisaksal&incn Neue
fthern-Zeitung on julkaissut tietoja
konnin aktiivisista kaui^ayhteyksistä
Rhodesian i^tuvaltroon. Kuluvan vuo­den
ensimmäisten kuuden kuukauden
aikana nousi Länsi Saksan Rhodesian-tuonninv
arvo 100 miljoonaan mark­kaan.
Rhodesian kuparin tuonti jopa
kasvoi vuoden 1964 40 miljoonasta ton­nista
60 miljoonaan to.iniin päättyvän
vuoden ensimmäisten 10 kuukauden
aikana.
"Pakkotoimenpiteet Rhodesiaa vas­taan
merkitsisivät iskua myös Sak­san
liitlötäsavallalle", huomauttaa
Neue Rhein-Zeilung.
— Ihmisen työ on osa häntä it­seään:
nähdessäsi miehen työn, voit
sanoa, millainen hän itse on;
Orrison Swett Marden.
Sjrrästf.smTen ja kaivaten ilmoi-tatnitte.
että tiVzs vaimoni Ja
hellä äitinune
H^ndriika
Halminen
1930 Ford B!vd-, Windsor. Ontario,
kuoli Riverviev-sairaalassa Wind-sorissa,
Ont, maanantaina. Joilla­kaan
19 pnä 1966, 75 vuoden ikäi­senä.
Hän oli 5yntyn>-t Bääkky-lässä;.
Suomessa, vuonna 189L Asu­nut
WindsorLssa 42 vuotta.
. Lälilnnä suremaan jäi hänen
miehensä .Sulo Windsorissa,, kolme
tytärtä^ mrs. Mary Koski Detroi­tissa,
mns. Lempi Helin, Birminir-ham,
Mich. ja mrs. Edward (Lau­ra)
Nyholm, Windsor. Ont. ylwi
veli, Henry Kähkönen Suomessa
ija yksi sisko, nur. Anna Musto­nen
Suomessa sekä kahdeksan
lastenlasta ja 16 lastenlastenlasta.
Hautaus toimitettiin. Anderso­nin
hautaustoimistosta, 895' Ouel-lette
Ave.. Windsor, Ont., joulu­kuun
22 pnä klo 11 aamupäivällä
VVindsor Grove - hautausmaahan.
Ruumiin siunaukesn toimitti pas­tori
Hennan Burkart.
H E L E N T A K V A I N E N :
(Jatkoa).
KAHDESTOISTA OSA
Kreivi Frontenac oli kotimaassaan Ranskassa
loisteliaalla eläniällään hävittänyt suuret omaisuu­tensa
ja kun hänelle tarjoutui tiläisuu tulla Ca-nadaan
hallituksen palvelukseeh, otti hän sen toi­men;
ilolla "Vastaan. Häs ystävystyi pian La Salien
kanssa, koska he olivat molemmat samariluontoisia,
ylpeitä, kei-skuvia ja kunnianhimoisia. La Salien
ehdotus linnoituksen rakentamisesta Ontarion rari- :
nalle antoi Frontenacille. mahdollisuuden lujittaa,
omaansa ja Ranskan hallituksen asemaa, sillä oli
selvä, että yhä kiihtyvän kilpailun vuoksi turkis-ostoissa
englantilaisten ja ranskalaisten välillä täl­lainen
linnoitus oli tarpeellinen.
La Sälle oli piirtänyt; kartan, jonka mukaan
uusi tukikohta päätettiin rakentaa Cataraquin joen
suuhun Ontario-järven rantaan, missä nyt on K i n g ­stonin
kaupunki. Frontenac lähti matkalle kesäkiiun
alussa y. 1673, niukanäan suuri joukko sotilaita,
metsämiehiä ja monen alan ammattilaisia, joilla
oli kokemusta ja taitoa rakennustöissä. La Salien
hän lähetti St. Lavyrehcen intiaani-keskukseen ja
hänen mukanaan kuninkaallisen kutsun viiden h e i -
nion johtajille lähettää edustajia neuvotteluun ja
tutustumaan kuvernööriin. Retkikunnalla oli sata-kaksikymmentä
suurta kanoottia ja kaksi, ruuhta,
jotka oli maalattu monilla kirkkailla väreillä, ja-^^
jokaisessa kanootissa liehui Raiiskän lippu. Kuu­kauden
matkan jälkeen he pääsivät Ontario-järvel-le,
Satojen Jcauniiden s^ r t e n ohi pujotteli-tämä
värikäs pitkä laivue, sotaryhmityksessä, sotilaat täy­sissä
virkapuvuissaan. Kaukana järvellä otti heidät
vastaan irokeesien sotakanootti, jossa oli heimon
arvokkaiia johtajia. He ilmoittivat, että heidlfn kan­sansa
odottaa matkailijoita Cataraquin''rannalla, ja
he ovat tervetulleita; ^ ^
Perillä he näkivät, että intiaanit olivat jo ko­tiutuneet
metsän reunaan. Heillä oli mukanaan mo­nia
perheitä, nuotiotulet paloivat ja majat olivat
valmiita. Frontenacin joukkiie pystytti telttansa joen
rantaan ja seuraavana aaniuna, kolmastoista päivä
heinäkuuta, sotilaat ryhmittyivät telttojen äteen,
rummut ja torvet soivat, kutsuen intiaanejai neu­votteluun
ja ottamaan jvastaan-.kirkon-, j a - suuren
valkoisen isän ^siunaus.
Frontenac oli hyvin varustautunut matkalleen.
Hänellä oli mukanaan intiaaneille kaikenlaisia lah­joja.
Lapsille hänellä oli makeisia, naisille kii'k-kaita
kankaita, tupakkaa ja pyssyjä .miehille. Hän
pii loistava puhuja, vaikka hänen täytyikin pi\hua
tulkin välilyksollä. Hän lupasi kaikiJlc heimoille
Ranskan kuninkaan suojeluksen ikuisjksi ajoiksi,
' j o s he puolestaan suostuvat liittolaisiksi, kä^nty-
.vät valkoisen miehen uskontoon j a lähettävät lap-~
sensa kouluun. Koko tämän hyvittelyn päätarkoi­tuksena
oli saada intiaanien suostumus/Ja*' suojelu
uudelle linnoituksielle, jonka rakentaminen oli hei­dän
matkansa tarkoitus.
Samana päivänä katsottiin linnoitukselle sopiva
paikka ja aloitettiin työt. Suuriia puita kaadettiin,
ojia kaivettiin, aitauksia valmistettiin sellaisella
vauhdilla,; että intiaanit olivat ihmeissään, ja v i i ­kon
kuluttua ensimmäiset rakennukset olivat vaT-nrtiita.
Frontenac lähetti osan miehistöstä Montrea-.
liiri hakemaan lisää varastoa ja hän itse jäi joksi­k
in aikas asumaan uuteen linnoitukseen. Kesän
: aikaha useita heimoja- kävi tapaamassa Frontenacia,
ja kaikille hän lupasi kuninkaan suojeluksen, ja
näin hän ystävystyi melkein kaikkien heimojen:
kanssa, jotka asustivat Ontario-järven ympärillä.
Montrealin kauppiaat ja kirkkoherrat suhtau­tuivat,
epäillen tähän uuteen yritykseen. He olivat
kateellisia, sillä pian he huomasivat, että tämä uusi
asutuskeskus Ontarion rannalla, jos sen sallitaan
kasvaa, tulee vähentämään heidän kauppamahdolli-suuksiaan
intiaanien kanssa.
Ivuultuäan monet uhkaukset ja vaatimukset,
että linnoitus pitää hävittää, La Salle meni Rans­kaan
kuninkaan puheille, anoi itselleen omistus­oikeutta
linnaan/jonka hän nimitti Fort Frontenac,
sen rakentajan kunniaksi. Hän lupasi rakentaa kir­kon
ja-.^.kOulun, kääntää intiaaneja Ranskan ala­maisiksi
ja antaa^puolel kaikista kauppavoitoista
kuninkaalle, k u n X a Salle tuli takaisin Canadaan,
oli hänellä omi^tuspaperit linnaan ja kaikkiin mai­hin
sen yrtipäriHä. Tämä maatila olikin sen ajan
suurin j a arvokkain.
La Salle rakasti yksinäisyyttä ja valtaa. ^Sen
hän saavutti Frontenacin linnassa. Kahden vuoden
aikana ensimmäiset puurakennukset hävitettiin ja
tilalle rakennettiin vahva kivilinnoitus, ja kaikki
maat ympärillä aidoitettiin. Linnassa oli paja, lei­pomo
ja mylly, kiviseiniin kiinnitettiin yhdeksän
pientä tykkiä ja sotilaat pitivät järjestystä. Y l i
sata eekkeriä maata muokattiin, Montrealista tuo­t
i in lehmiä, sikoja ja kanoja ja niin alkoi pieni
ranskalainen kylä kasvaa Ontarion rannalle, ja päi­vän
matkan päässä oli suuri intiaanien asutuskeskus.
La Salle rikastui turkiskaupoilla, mutta se ei
ollut hänen elämänsä päämäärä, hänen mielensä
paloi kauemmaksi, valloitusmatkalle etelään, Ohion
ja Mississippin laaksoon. ^ -^
(Jatkuu) ;