Vapaus, December 18, 1964

              $ i v u 2 Lauantaina, jouluk. 18 p. — Saturday, Dee. 18, 1964
VAPAUS INDePENDENT LÄBÖR ORGÄN
(LIBERTY) Established Nov. 6, 1917
Edltor;.W. Eklund Manager: E. Suksi
jr? • Telephone: phlcearidEditdrial^^^^^^
fubllsheÄ thrice ;weekly: TuesUays; Thiirsdays and Saiurdays by Vapaua
Publishing Co. Ltd.. I00rl02 B l m - S i : We6t. SUdbuiy. Ontario. Canada.
Mailing a^dress: Box 69
Adv^i^tlalng raies upÖn appllcatlon; translatlona free of charg«.
AuthbrUsed as second class mall b y t h p Post Office Department,.Ottawa,
and for payment of posta«e In ' ' ^ ^ J ^ ^
•'•CANADIAN LANGUAGEPRESS
C&nadaapa:
TILAUSHINNAT
1 vk; 49.00. 6 kk. $4.75 .USA:s5a
3 kk; 2.73 suomessa:
1 vk. 110.00 6 kk. .15.25
1 vk: 10.60 e kk. 6.75
Canadan oma lippu
Meillä canadalaisilla öri nyt oma lippumme! Qma kan­sallinen
symboolimme! J a me puolestamme uskomrne, että
kaikista ennakkoluuloista sekä oppositiojohdon politiikanteko
yrityksistä huolimatta, tämä uusi lippu tulee saamaan cana-dalaijjten
yleisen j a melko yksimielisen hyväksymisen j a kun­nioituksen.
Emme sariö tätä siksi k u n meidän lehtemme lukeutuu
n i i h in canadalaislehtiin, jotka ovat a i n a k i n viimeksikuluneen
30 vuoden ajan propagoineet oman kansallisen lipun tärkey­den
j a välttämättömyyden puolesta, emme sano sitä luonnol- •
l i s e s l^ siksikään, kun n y t hyväksyttyyn lippuun tuli lopulta
vain yksi vaahteranlehti — symbooliksi yhdestä, yhtenäisestä
kansakunnasta — kuten Vapaus muiden edistyksellisten ca-nadaloispiirien
kanssa on suositellut vriine kesästä alkaen.
Me yicsinkertaisesti uskomrne, että k a i k k i canadalaiset voivat
j a tulevat yhdistämään rivinsä tämän uuden lipun juurella
ennenkaikkea siksi kun se k i i v a a maamme kansallista itsenäi­syyttä
— on Canadan-uusi kansallinen symbooli.
Kuten olemme aikaisenrimissa yhteyksissä huomioineet,
miltei mikä tahansa oma l i p p u , sen koosta, mallista j a väristä
huoliinatta, olisi ollut parempi kuin ei lippua ollenkaan. Mut­ta
en{me halua salata sitä tosiasiaa, että Vapaus on erittäin
tyytyväinen parlamentin nyt*'tekemään ratkaisuun tästä l i p -
pukysymyksestä. Nyt hyväksytyn Canadan uuden lipun puo­lesta
puhuu mielestämme kaksi kumoamatonta tosiasiaa:
— r Kukaan ei voi .sanpe^, etteikö vaahteranlehti sovi Cana­dan
kansalli.seksi symbooliksi, ja etteikö sitä sellaisena jo
tunnejtakin. ^ ^ : •
, ^ Tämän lipun voi\omaksua itselleen niin ranskalainen
kuin Englantilainenkin panada, eri kansallisuusryhmät mu­kaanluettuina,
nimenomaan .sen vuoksi kun siinä ei ole m i ­tään
muistutuksia historiallisesta ^'voittajasta" tai "voitta­jan
paremmuudesta"...^
• On sanottu, että lippuluonnoksesta käyty pitkä ja tecn-näisesti
kiihkeä väittely, sekä se, k u n alahuoneen istunnossa
oli haHituksen turvauduttava puheenvuorojen rajoittamisoi-keuksien
käyttöön, tulee muka jättämään pitkän parantumis-ajan
vaativia haavoja kansakunnan riveihin. Onpa ennusteltu
sitäkin, että vanha torypuolue tulee saamaan englantilaises.sa
Canadassa lisääntyvää poliittista kannatusta tämän l i p p u k y -/
symyksen käsittelystä.
• Me olemme tässä'asi^ss> ''Epäilevänä Tuomaana". Me
uskommei että Canadan kansan suuri enemmistö oli kauan
sitten valmiina hyväksymään tämän lipun ja kerta kaikkiaan
kyllästynyt sekä torypuolueen viivytys- j a jarrutuspuheta!-
koisiih, että liberaalipuolueen soutamiseen ja huopaamiseen
tämän asian käsittelyssä. Mahdollista on, että torypuolue
saa lippujutun yhteydessä harjoittamansa poliittisen varjo­n
y r k k e i l y n avulla j o n k i n .VTerran lisätyksi kannattajia anglo-saksiläiseen
shovinismiin taipuvaisen väestönosan keskuu-kuudesta,
mutta se menetti varmasti enemmän kannattajia
ranskalaisessa Canadassa ia edistyksellisten piirien keskuu^
des.sa • englanninkielisessä,^eanadassa.
Jä ken tahansa meistä canadalaisista aliarvioi oman kan­sallisen
lipun hyväksymisen merkitystä j a arvoa, hänen sie­tää
palauttaa mieleensä kaksi tärkeätä seikkaa: K u n kerran
k a i k i l l a muillakin.:itsenäisillä mailla on oma lippunsa, niin
miksi ei myös Canadalla?_ J a v a i k k a lippu onkin vain kan­sallinen
"symbooli", niin se voi kuitenkin osaltaan lujittaa
maanime kansallistunnetta hetkenä, j o l l o in itsenäisyyttämme
uhkaa ulkomaalaisen suurpääoman jatkuva valloitusretki C a ­nadassa.
tahtoo sanoa, oman l i p u n hyväksyminen voi osaltaan
myötävaikuttaa suurten kanisallisten ongelmiemme ratkaisua*
Kuten sanottu, Vapaus on tyytyväinen lippukysymyksen
ratkaisuun! Nyt hyväksytty Canadan oma l i p p u , on meidän
lippumme!
^ ; Mississippin "oikeutta"
Totta puhuen olemme lukeutuneet niihin, jotka omaksu­vat
sellaisen käsityskannan, että Mississippista voidaan odot­taa
vaikka mitä. M u t t a tyrmistyttävältä tuntui kuitenkin noin
v i i k k g sitten rajan takaa saapunut tieto, että 20 valkoihoista
miestä — joiden joukossa alueen korkein järjestyksen v a l -
vpja^jheriffi, ja hänen apulaisensa sekä fundamentaalisen
baptistn^ifkon pappi — joita vastaan oli F B I n toimesta nos­tettu
jsyytös salavehkeilystä kolmen ihmisen murhasta, o li
päästetty vapaalle jalalle j a syytökset heitä vastaan peruu­tettu!;
K y t e n muistetaan viime kesäkuussa siellä murhattiin
k o l m ^ kansalaisvapauksien hyväksi toiminutta nuorta ame­rikkalaista,
joista kaksi valkoihoista ja y k s i neekeri. Heidän
ruumiinsa löydettiin elokiatissa. j a vasta muutama Ä^iikko sit­ten
pidätettiin tapahtuman/johdosta 21 valkoihoista miestä.
J a nyt, tarkemmin sanoencjöulukuun 10 pnä, "oikeusviVan-omaiset"
peruuttivat ne syytökset, mitä F B l n töimesta\li
näitä ^iehiä vastaan nostettu^—^ , " J '
Tällaista on. kaikessa "komeudessaan" Mississippin osa­valtion
"oikeus" silloin kun sen käsiteltävänä on tavalla-tai
toisella kysymys neekerien ihmisoikeuksista.
Jos asiat olisivat siten kuin ne olivat ennen "vanhaan
hyvääJi aikaan", niin juttu päättyisi tähän. Mutta niin yfcsin-kertaiJien
ja selvä ei asia kuitenkaan ole enää herran vuonna
1964. ,
Päinvastoin uskomme, että Nobelin rauhahpalkinnon saa­nut
R^v. M a r t i n Luther K i n g esiintyi kuin Yhdysvaltain kan-sakunhan
"kolkuttavana omanatuntona" kehoittaessaan boi-kottarpaan
Mississippin tuotteita, "kunnes siellä toteutetaan
oikeutta viime kesänä suoritettujen murhien käsittelyssä".
Maailman yleinen mielipide ei tule koskaan unhoitta­maan,'
ellei Mississippin murhamiehiä tuomita, pastori K i n g in
Oslossa antamaa_pid.ättyväistä ja rauhallista, mutta .samalla
jokaisia ajattelevaa ihmistä vavahduttanutta lausuntoa:
"Minä kehoitan liittohallitusta ajamaan peraahantamat-
Kansalnvätisen politiikan tutkimus
Kansainvälisen politiikan ja eri­tyisesti
valtioiden välisten erimieli­syyksien
tutkimiseen tähtäävän poh­joismaiden
tutkimusneuvoston,. myö­hemmin
ehkä' alan instituutin perus­tamista,
esittää asiaa pohtinut poh­joismainen
komitea mietinnössään.
Mietintö siirtyy nyt pohjoismaiden
ulkoministerien käsiteltäväksi.
Suunnitelmassa huomioidaan lisäksi
Ruotsin pääministe^-in Tage Erlan-derin
aloite, kansainvälisen rauhan-tutkimusinstituutin
perustamisesta
Ruotsiin. \
Komitea, jonka tehtäväksi annet­tiin
tutkia pohjoismaisen yhteistyön
mahdollisuuksia kansainvälisen poli­tiikan
ja valtioiden välisten erimieli-
;iyyksien alalla, piti.loppukokoukses­sa
Kööpenhaminassa viime maanan-l
a i n a j a tiistaina.
Komitea toteaa m•ellnnö.s.sään, et­tä;
kansainvälisessä politiikassa on
toistaiseksi liian suuressa määrin
keskitetty tutkimaan turvallisuu.son-i^
elmaa suurvaltojen näkökulmasta.
Pohjoismaissa lehlpvillä tutkimuk­silla
on hyvät edellytyk.set kiinnit­tää
riittävästi huomiota myös pikku­valtioiden
asemaan ja se saattaisi
palvella ei ainoastaan puhtaasti
tieteellisiä vaan myös välittömäm­min
käytännöllisiä päämääriä.
Tanskan opetusministeri K. Ilel-veg
Petersen leki Pohjoismaiden
neuvoston 10 istunnossa 1962 aloit­teen
pohjoismai.sen alan tutkimus­instituutin
perustamisesta ja poh­joismaiden
opetusministerit antoivat
saman vuoden kesäkuussa pitämäs­sään
kokoukse.ssa asian pohjoismai­sen
komitean valmisteltavaksi.
Komitea on päätynyt nelivaihei-
Ecen ohjelmaan, jonka kaksi ensim­mäistä
vaihetta olisivat nopeasti to-teuleUavi.
ssa, kun taas kaksi seuraa­vaa
vaihetta vaati-.ivat suurempia
määrärahoja ja perusteellisempaa
valmistelu.a ,
Ensimmäisessä vaiheena ehdote­taan
vuodesta 1959 pohjoismaisen
kulttuurikomission alaisena toimi­nut
kansainvälisen politiikan tutki­muksen
komitea muutettavaksi py­syväksi
yhteistyökomiteaksi kan­sainvälisen
politiikan ja erityisesti-konflikti-
Ja rauhantutkimuksen
alalla.
Tälle komitealle perustettaisiin
pieni pysyvä sihteeristö sekä' annet­taisiin
määräraha julkaisu- ja koko­ustoimintaa
varten. Toisessa vai­heessa
aloitettaisiin nuorten tutki­jain
vaihto pohjoismaiden.kesken.
Kolmannessa vaiheessa saattaisi
tulla kyseeseen pohjoismaisen tutki­musneuvoston
perustaminen alan
tutkimuksia yhtenäistämään sekä
pohjoismaisten lutkimu.sapurahojen
jakaminen.
Viimeisenä J a neljäntenä vaihee­na
on nähty pohjoismaisen iastituu-t
i n perustaminen. Perustan toimin­nalle
luo alan tutkimuksen edelleen
kehittäminen kussakin pohjoismaas-
.sa kansallLsclla pohjalla, minkä suh­teen
ne vielä ovat v i r s i n eri ta.solla.
Komitean puheenjohtajana toimi
tanskalainen prof. Sven Henningsen
ja Suomea edustivjf prof. Göran
von Bonsdorff ja dosentti K. K i l l i ­nen.
— (HS)
'^Vakavasti har
n paämaian
Moskova. On tullut aifca va­kavasti
harkita Y K : n päämajan
siirtoa USAista sellaiseen maa­han,
jonka hallitus voi taata tä­män
vastuunalaisen kansainväli­sen
järjestön normaalin työn k i r -
joiitaa Neuvostoliiton tietotoimis­ton
kirjeenvaihtaja L . Ponomar-jev
lauantaina New Yorkissa ta­pahtuneen
Y K : n päämajan tulit-tamisen
johdosta.
Kirjeenvaihtajan selostuksen mu­kaan
Yhdysvaltain viranomaiset ei­vät
näytä kiinnittävän huomiota
kuubalaisiin vastavallankumouksel-iisiiti,
joiden avustajat ovat itsekin'
selittäneet ampujien olevan heidän
järjestöjensä piiristä, - vaan etsivät
ampujia rikollisluetteloiden perus­teella.
Kuubalaisten vastavallanku­mouksellisten
toiminta tapahtuu
amerikkalaisten 'viranomaisten myö­tävaikutuksella
sanoo kirjoittaja,
vaikka Kuuban vastavallankumouk-.
sellisten pakolaisten järjestön^ oman
selityksen mukaan eivät lapkaukset
olleet suunnattu ainoastaan Ernesto
Guevaraa, vaan koko Y K : t a vastaan.
Pääministeri Wilson:
El YDINASEITA
PITKÄN MATKAN LEHDISTÖ­KONFERENSSI
MOSKOVASSA
Vastaajat Etelämantereella 15,000 kmn päässä
Kiinan parlamentissa
n vt 3,037 edustajaa
Peking. — Kiinan parlamentin
.seuraavaan istuntokauteen osallis­tuu
3,037 edustajaa, ilmoitti uutis­toimisto
Uusi Kiina sunnuntaina;
Edellinen parlamentti käsitti vain
1,226 edustajaa, joten määrä on ko­honnut
y l i kak.sinkcrtai.scksj. Lähe-tyk.
se.ssä ei mainittu milloin uusi
parlamentti kokoontuu.
P. M A T T E U K S E N LUT.SRKUNTAjnassamme ovat seuraavasti
lajna 19 pnä jouluk. on I'yhäkoulun
264 McKenzie str. Sudbury
Joulu, yksi vuoden .suurimmista
juhlista on jälleen ede.ssä. Joulussa
on jotakin merkillisiä ja herkkää,
joka tekee aikuisestakin lapsen jäi-
'leen. Elämän kovassa taistelussa
ihminen voi helposti menettää herk­kyytensä
ja kovettua kovaksi kuin
kivi. .Ia kuitenkin vain sisäinen
herkkyys ja sielukkuus tekee meistä
juuri ihmisiä. Vaaranamme on se,
että meistä tulee kylmiä ja kuolleita
kuin kone. Joulun sanoma rakkau-.
desta ja rauhasta on se, mitä ihmi­sinä
kipeimmin tarvitsemme:
Jouluajan tilaisuudet seurakun-
Teidän ja meidäni
Moskova. — Epätavallinen pit­kän
matkaii lehdistökohrerenssi
järjestettiin viime lauantaina
Moskovassa. Sen osanottajat, kan­sainvälisen
lehdistön edustajat, is­tuivat
turvallisesti Opettajainta-
Ien juhlasalissa Moskovaiisa, mut­ta
toinen osapuoli, va.staajat, oli­vat
yli 15,000 kilcmetrin päässä
tutkimusasema Mirnyilla joka si­jaitsee
Davesin meren rannalla
Etelämantereella^ J a vaikka radio-esteiden
takia siiloin tällöin ääni
häipyikiii, suurin piirtein kaikkiin
esitettyihin kysymyksiin saatiin
• vastaukset.
Kaikkiaan kuudennen mantereen
tutkijoita on tällä hetkellä 157 ja
heisiä 28 o l i keskustelussa Mosko­van
kanssa pienellä Mirnyin ase­malla.
Tämän tutkimusaseman a-
.sukkaistakaan kalkki eivät ole
neuvostoliittolaisia; Siellä on ny­kyisin
niyös unkarilainen, Lshek-k
»s|oväkialainen, uhnerikkalainen
Ja enf(lanlilaincn tutkija. Osa
heistä esiintyi radiolchtikonfc-rcnssissa.
—Talvi tutkimusasemalla ön su-j
II n u t hy v i n. T ä 11 ä h e t kel 1 a M i i"-
rtyin tienoilla ön paras mahdollinen
Lauan- ;viiodonaika, kertoi tutkimu-saseman
johtaja 45-vuotias leninRradilainen
tohtori Pavel Senkö 1.5,000 km:n
päästä. Häh sanoi; että a.semalla on
1 aste lämmintä ja aurinkokin on
tänään näyttäytynyt, mutta toukO:
menkielinen Jumalanpalvelus j a klo lkuu.s.sa asemalla mitattiin 02 asteen
Kuusijuhla kirkos.sa klo 7.00 illalla.
Sunnuntaina 20 pnä jouluk. on en­sin
Kadiohartaus. klo 8.00 aamulla
CHNO-900. Klo 10.00 alkaa suo-
Long Lake. — Toista viikkoa sit­ten
tuli yllättäen tieto, että pitkäai­kainen
osastomme jäsen ja moniissa
tehtävissä aina valmiina tekemään
mitä vain, Lauri Karjalainen, jou­tui
juuri jouluksiAlgoma Sanatoriu-miin.
Se o l i ikävä sanoma kaikille,
mutta erittäinkin vaimolleen Almal­le
ja~tytärpuolelleen Helmille.
Hän on viidennellä lattialla, huo­neessa
No. 508 j a ottaa mielellään
vastaan vieraita. Pistäytykää Lau­ria
katsomassa se ilahduttaa potilas­ta.
— Riikka.
H i l d a Tuori Sudburysla on hoi
dettavcna Sudburyn, Memonal sai­raalassa
huoneessa No. 521. Hän
voi vastaanottaa vieraita.
Martha Lehto Wahnapitaesta, on
hoidettavana Sudburyn General sai
Taalassa, huQneessa__No. 420. Hän
voi vastaanottaa vieraiTa.
11.15 englanniksi; Wanupissa on
Joulujuhla klo 2.00 i.p; Garsonissa
pidetään oma JouhJkirkko klo 4.00
sunnuntai-iltapäiväliä Vhdistynce.ssä
kirkos.s'a. Ja sunnuntai-iltana oh
.Matteus-kirkossa Candlelight-juhla
nuorilta klo 7.00. Tilaisuus on suo­meksi
ja. tarjoilua .sen jälkeen.
Jouluaattona 24 pnä jouluk. on
klo 10 suomalainen Joulukirkko ja'
klo 11.00 englanninkielinen Joulu­kirkko,
molemmat siis illalla.
Joulupäivänä 25 pnä jouluk. on
aamulla klo 5.30 Joulujumalanpalve-
; lu.s, jossa kirkkokuoro laulaa. Klo
9.00 a 1 k aa t oi nen J ou I u j u ma 1 a n pa 1 ve-lus.
••
Kaikki suomalai-set ovat sydämel­lisesti
tervetulleita näihin tilaisuuk­siin.
Allekirjoittanut tahtoisi pal­vella
ja auttaa kaikkia suomalaisia
Sudburyn alueella näis.sä asiois.sa.
Kirkon ovi on avoin jokaiselle j a en­nenkaikkea
se ovi, josta Jeesus sa­noi:
"Minä olen ovi;" Siis .sydämel­lisesti
tervetuloa ja seurakunnan
puolesta .sekä omasta ja perheeni
puolesta R A U H A L L I S T A JOULUA
j a SIUNArrUA UUTTAVUOTTA
1965 jokaiselle Teille!
Pellervo Heinilä, pastori
264 McKenzie, Sudbury.
673-2933.
tomasti takaa niitä jotka pilk­kaavat
maamme lakeja ja o i ­keutta.
Siinä" tapauksessa, j os
lainopillista menettelyä puija­taan
uudelleen ^Mississippin
osavaltion kieltäytyessä tahal­lisesti
"toteuttamasta oikeutta
tässä traagisessa murhatapauk-
:sessa . . . tämän .<>uuren maaa
kansan täytyy näyttää halvek­sumistaan
tässä epätoivoisessa
tilanteessa kieltäytymällä kan­nattamasta
(ostamasta ~ V)
mitään tuotteita tai tavaroita,
joiden avulla pidetään .se osa-
V a l t i o maksukykyi.senä . . ."
Käsityksemme onkin, eitä
Mississippin V i i m e kesäisestä
hirveästä murhasta on viimei­nen
sana vielä sanomatta. Ja
näiden miesten rinnalla oi\ .syy­tettynä
myös koko Mississippin
osavaltio, ellei murhamiehiä
tuomita siellä asianmukaisella
tavalla.
pakkanen.
K A V I A A R I S T A PERSIKOIHIN
. Haastattelussa selvisi monia yksi­tyiskohtia
tutkimusretkikunnan elä­mästä
- erikoiscs.sa olinpaika-ssaan;
Tämän päivän ruokalistaankin - r -
Jonka hotelli Asloriassa Loningra-di.
ssa koulutuksensa saanut kokki oli
valmistanut — kuului mm. kaviaa­ria;
salaattia erilaisia makkaroita;
riisiä ja sienikeittoa, kahdenlaisia
kotletteja ja persikkakiisseliä. Ruo­kalista
osoittaa, ettei tutkimusa.se-ma
nykyaikana elä jäljessä ajastaan
lainakaan ruokailun suhteen.
.MUUTAKIN K U I N VETTÄ
Haastateltavat vastasivat suureen
määrään tutkimusaseman tieteellis­tä
työtä koskevia kysymyksiä. Vali­tettavasti
kuuluvaisuus juuri täl­löin
oli niin huono, ettei kaiki.sta
»ullut aivan täsmällistä selvyyttä.
" — Onko kuudenrelta mantereelta
löydetty hyödyllisiä kaivannaisia,
ky.syttiin Senkolta.
— Päärikkautcna täällä on kyllä
merivesi, jota on rajattomat määrät,,
oli vastaus. Hetken kuluttua Senkö
kuitenkin .selitti, että mantereelta
on löydetty joitakin malmeja.
. E r i maiden tutkimusretkikuntien
välillä on suoritetta tietojen vaih­toa
ja tätä varten on mm. parhail­laan
amerikkalainen mikrobiologi
Meyer ja unkarilainen professori
Ervin Ditkosh Mirnyin tutkimusase­malla.
„
— Eikö kuudes manner pitäisi :kO:
konaisuudessaan jakaa valtioiden
kesken, kysyttiin.
— Parempi on tehdä kansainvä­linen
sopimus alueen käyttämi­sestä
tieteellisiin tarkoituksiin, o li
vastaus. Neuvostoliitto rakentaa
parhaillaan uutta tutkimusasemaa
joka on saanut nimen Molodesha-na
ja sen tarkoituksena on mante-icen
.si.säiscn o.san tutkiminen.
T U H K A S E N SYNTYMÄPÄIVÄ
-—Laivojen tulo on tutkimusase^
man iloisin tapahtuma, vastattiin
erään lehtimiehen tiedusteluun ja
surullisin tapahtuma oli erään tove-l
i n tuhoutuminen tutkimusmatkan
aikana. Vtskiysikohtia siitä miten
tällainen onnettomuus oli tapahtu­nut
ei saatu.
Pitkinä napaseudun päivinä ja öi­nä
tutkimusaseman miehet ennen
kaikkea lukevat. Heillä on 4,000
kirjan kirjasto muk.tnaan. On tie­tenkin
radiot j o i l l a kuunnellaan mo­nia
asemia, mm. Moskovaa ja syn­tymäpäiviä
on usein. Tänään oh
kahden miehistöön kuuluvan syn­tymäpäivät.
Toinen heistä sattui ole­maan
nimeltään Roman Tuhkanen.
Ylityksistä huolimatta en onnistu­nut
saamaan selville mistä tämä suo­malaissyntyisen
nimen omaava tut­kimusmatkailija
on matkaan ennät­tänyt.
Tiettävästi Mirnyilla ei ole
suomalaisia; joten kysymys on ilmei­sesti
jonkin Neuvo.stollitossa asuvan
suomensukuisen kansan jäsenestä.
Uusi vuosi ei ole se juhla, jota
tutkinuLsasemalla kaikkein suurim­malla
mielenkiinnolla odotetaan.
Suurempien toiveiden kohteena on
tammikuun 11. päivä jolloin tutki­musalus
Obin pitäisi saapua Mir-j
ny in läheisyyteen. Silloin saadaan
tcrvei.set kotoa ja osa retkikunnan
nykyisi-stä osanottajista jättää var-tiopaikkan.
sa ja palaa suureen maa­han.
•
— Eriglflhritn työväen-
•puoltte .piiättf sunnuiitaina iSrigh*
tonissa vuosikokouksensa ja antoi
ymmBi tää, että se tukee pääminis­teri
Harold; Wil8onia kiistanalai­sessa
ydinpuoluBtuskysymyksessä.
Pääministeri Wilson vakuutti
lauantaina -puoluekokoukselle-täh­dentäneensä
aina Englannin p i ­dättyväistä
asennetta ehdotukseen
monenkeskisten ydinjoukkojen
perustamisesta; Englannin mie-
. Iestä I useampien maiden ei enää
pitäisi saada ydinaseiden käyttö­mahdollisuutta.
Englanti vastus­taa
ydinaseiden levittämistä, sanoi
tVflson.
Puolueen vasemmistolaisjohtajat
ianoivat lauantaijltana, etteivät he
aseta VVilsonin alahuoneessa omaa­maa
niukkaa viiden äänen enemmis­töä
vaaravyöhykkeeseen ydinaseky-symyksen
vuoksi. Samanaikaisesti
he ilmoittivat kuitenkin painosta­vansa
pääministeriä kaikin mahdol-
,1 •
1
lisin keinoin pitäniäJin kiinni vaalh,% »
puheissaan antamastaan . lupauksei- X
ta vastustaa monenkeskisten jouK^... |;
kojen. perustamista. Tätä Yhdysval- s j
tain ehdotusta, on mm. Länsi-Saksan
hallitus, puoltanut voimakkaasti.
Sunnuntain kokouksessa ei käsi-,;:^
telty p u o l u s t i 8 - % V i i l k o p o l i i t t i s i a k 3 f ^
symyksiä. S$ä,.^ijaan raha-asiainmi««.^.i^-
nisteri Geor^^ Bröu-n tähdensi ett^"**"^ *
puolueen on omaksuttava uusi ^senij^2'i'0
ne teollisuusongelmiin.. Sekä am­mattiliittojen
että työnantajien o n ' " " /;
luovuttava vanhentuneista aälteis-'.'<\'<':.f
ta pystyäkseen'-kohtaamaan maan
laloutta": riUhkaavat. vaarat, sanoii.:
Brown • 1 .;
Hän vakuutti'jälleen, että 15 pr»--
sentin ylimääräinen tuontitulli pois- > <
tetaqQ< pikimmiten.
l ^ ^ n sanoi hallituksen valmiste-^">
levaii^ parhaillaan ohjelmaa, jonka
tavoitteena on tulojen ja tuotannon
vakiinnuttaminen. Ohjelma saa­daan
valmiiksi ensi viikolla, hän sa»^
noi. ....
. . I . .
T ) • • ' f i i u - . l i i - .
Tito valittiin uudelleen
korkeimmalla aanimaaralia
Belgrad. — Presidentti Tito va­littiin
sunnnuntaina uudelleen J u ­goslavian
kommunistipuolueen
pääsihteeriksi. Hänet nimitettiin
tähän virkaan ensimmäisen ker­ran
jo ennen toista maailmanso­taa
j a hän on sen jälkeen hoitanut
sitä yhtäjaksoisesti.
' Presidentti sai osakseen voimak­kaita
suo.sionosoituksia kun hänet
valittiin uudelleen keskuskomi­tean
jäseneksi 1,432 äänellä, joka
on korkein :,mahdollinen äänimäär
rä. Kukaan muu ehdokas ei saa­nut
niin paljon ääniä mutta kaik­ki
virallisesti nimetyt ehdokkaat
valittiin keskuskomiteaan.
Tämän jälkeen Tito valittiin uu­delleen
puolueen pääsihteeriksi
22 kuoli raketti-tehtaan
räjähtäessä
Peubla. Meksiko. — Ainakin 22
ihmistä kuoli ja useat saivat vammo­ja
lauantaina San Sebastian Tepat-lalcon
ilotulitusraketteja valmista­van
tehtaan eräällä osastolla sattu-nee.
s.sa räjähdyksessä. Tehdas si­jaitsee
noin 150 km.n päässä Meksi­kon
pääkaupungista.
Neljän .loukkaantuneen tila on va­kava.
K A N N A T T A K A A LIIKKEITÄ,
JOTKA ILMOITTAVAT
VAPAUDESSA!
Suomen tasavallan
presidentti Ruotsiin
yksityisvierailulle
Helsinki. — Tasavallan presi­dentti
ja rouva Kekkonen tekevät
yk.sityi.sen vierailun Ruotsiin päämi­nisteri
Erlanderin kutsusta ensi
maaliskuun 20—21, päivänä, ilmoit^
ti ulkoministeriö.
Presidentti ja rouva Kekkonen
lähtevät Ruotsiin palattuaan kolmi­sen
viikkoa aikaisemmin kotimaa­han
presidentin neljänneltätoista v i ­ralliselta
valtiovierailulta Intiasta
jä vierailua seuranneelta Moskovan
matkalta.
Presidentin maaliskuinen Ruotsin
matka on hänen kolmas vierailunsa
läntiseen naapurimaahan. Vuonna
1956 lokakuussa presidentti ja rouva
Kekkonen olivat Ruotsissa viralli­sella
valtiovierailulla ja marras­kuussa
1962 presidentti kävi onnit­telemassa
kuningas Kustaa IV Aa­dolfia
kuninkaan 80-vuotispäivänä.
Presidentin muut vierailut Poh­joismaihin
ovat olleet: Islantiin ke­sällä
-57, Tanskaan .syksyllä samana
vuonna ja Norjaan maaliskuussa
-61. Presidentti Kekkonen osallis­tui
lisäksi syksyllä -57 Norjan ku­ninkaan
Haakonin hautajaisiin Os­lossa.
Presidentti j a rouva Kekkonen t u ­levat
asumaan Ruotsissa pääminis­terin
virka-asunnossa Harpsundissa.
keskuskomiteaa puoli tuntia kes-- '
täncessä istunnöss.i.
Puoluekongressi hyväksyi aikai-
.semmin päätöslauselman, jossa hyö­kätään
Kiinan .kommunisteja vas-''
taan ja vaaditaan suurempaa vapaut­ta
Jugoslaviaii talouselämän kehit-,;
lämisessä, Jugoslavian puoluekong­ressi
kesti viikon ja päättyi sunnun- '
laina. Sen aikana käytiin sekä avoi- .
mia että suljettuja neuvotteluja.
Jugoslavian kommunistipuolue i l ­moittaa
päätöslauselmassa vastusta­vansa
päättäväisesti Kiinan johta- ^
j i en nykyistä! ipbliliikkaa, koska sii-'"''
nä asetetaan sosialismin taistelu rau-^
han taistelua vastain.
Kiinan puoluejohto pyrkii jaka-->
maan työväen edistykselliset l i i k ' ,'
keet ja kansa^iset vapautusliikkeet,
koettaa tyrkyitää, niille omaa liu:;.^.:
jaansa j a haluaa tulla niiden keski­pisteeksi,
sanotaan päätöslauselmasi
sa. . • :".
Valtion määräämisvaltaa Jugo­slavian
talouselämässä olisi vähen-..
nettävä ja yksityisyritteliäisyydel-
Ie olisi annettava vapaammat kä­det
taloudellisessa toiminnassa ja ^
pääoman käytössä sanotaan 'pää- -
töslauselmassa.
Poliittiset j a hallinnolliset tekijät
maan tuotannossa .ovat johtaneet^.;,
huonoihin sijoituksiin ja epäva­kaisuuteen
markkinoilla, sanotaan
päätöslause^^isa^
Julistaessaan^ J j^puoluekongressiff«
päättyneeksi jir^Jiäontti T i t o ; s a n o it
uuden puoluekongressin pyrkivän
lisäämään puolueen sitä kohtaan
tuntemaa luottamusta.
<1 . .' .
' t
> t
, •^•
r
\
I
i
t
»
• \-'
/
V
•
f
•MS
•A l.
Sitä Ja tätä
K O H T E L I A I S U U T T A .
V-V-Joen
rannalla'oh miekkonen yrit*"-
tänyt narrata: kaloja monen tunnin
ajan mutta turhaan;Ohi kulkee äi­ti
pikku poikiansa kanssa.
Poika pyytää Kalastajalta: — Setä,
ongi minullekin'kala!
A i t i puuttuu asiaan huomauttaen
opettavasti: — Älkää vain suostuko*
hänen pyyntöönsä ennen kuin hän-on
sanonut:"'n3lkaT hyvä ja onkfr"
1
• •; • t
f.
PÄIVÄN PAKINA
KANNATETTAVA KARKOITUSPÄÄTÖS
'Mummolassa." vierailemassa ol­lut
pojanpoika/— peräänantama­ton
jäakiekkopeluii vaikka ei ole­kaan
vielä ensimmäistä kymmen-vuotispäiväSnsä
viettänyt — selit­ti
päivänä muutamana asioista vä­hemmän
perillä olevalle papalle
maailmankatsomustaan tähän ta­paan:
; ^ ••••
'En minä perusta koko ottehLsta
(hän on sivumennen sanoen toron-tolaiscn
Maple Leaf joukkueen
mies, jos c i vallan sen jäsen, ja pe­lissä
oli nyt Montrealin ja Detroi­tin
joukkueet), ^illä Montrealin
joukkue voittaa kuitenkin, vaikka
toivoisin Detroitin joukkueen voit­tavan."
' M i k s i toivot voittoa Detroitil­le?"
ky.syi utelias pappa:
" . . i No kun se on niin.paljon
Montrealia heikompi", sanoi poika.
Näyttää olevan hyvää ainesta
miehenalussa Icoska jo puolustaa
heikkoja jqi^aivaiRia, tuumi van­ha
pappa itsejiseeri, mutta pi puhu­nut
kuitenkaan mitään^^> .
Samanlaisella pikkupojan viat­tomalla
suhtautumisella kaikkien
.sorrettujen ja riistettyjen puolestaf
on allekirjoittanutkin yrittänyt
vointinsa mukaan puolustaa vä-h
e m m i s t ökansallisuusryhmiin
kuuluvia candalaisia ylecn.sä hei­dän
poliittisista, uskonnollisista ja
muista katsomuksistaan huolimat­ta.
0. Meidän mielestämme on väärin,
kun kaikista iikauniista puheista ja
hyvistä lakitckelci.stä huolimatta
vähemmistöryhmiin kuuluvia ih­misiä
.syrjitään niin, että he joutu­vat
u.sein ensimmäiseksi "pakkolo-mautcltavaksi"
j a t a a s ^jimeksi ta­kaisin
työhön otettavaksi.xja kun
heitä kohdellaan aivan lil^n^u.sein
ylimielisesti vain .sen vuoksi;' kun
heidän englanninkielensä on mur­teellista
jne.
Meillä ei ole mitään anteeksi-pyydettävää
siitä, että olemme pu­huneet
ja toimineet siirtolaisväes­tön
erikoistarpeiden ty.ydyttämi-
.seksi.
Mutta ei ole näköään mitään sel­laista
lakia, johon oi löytyisi poik­keusta.
On niitä Jumala paratkoon siir­tolaistenkin
keskuudessa joitakin
harvoja mätämunia, joihin ei ta­vallinen
kuolevainen halua kosket­taa
edes kymmenjalkaisen aidak­sen
avulla.
Ja kun hallitus kieltää sellaisil­ta
hepuilta slirtolaisoikeudet Ca­nadassa,
kuten on nyt tapahtunut
Harry Stonehill-nimisen.herran ja
suuruuden kohdalta, silloin me sa­nomme,
"eläköön hallitus" ja ulos
lurjukset!
^ Kuten sanottu, Canadan siirto-laisministeriön
"viranomaiset kiel-
.s|y.ät mainitulta^monimiljonääriltä
siirtolaiseksi pääsyoikcudet. Sa­malla
annettiin miekkosesta seu­raavanlaisia
tietoja.
Siirtolaisena Canadaan pyrkinyt
Ja Vancouverissa jo asunut —
46-vuotias Harry Salomon Stone-hill
karkoitettiin pari vuotta sitten
Filippiineiltä itse maan presiden­tin
esittämien syytösten perusteel­la,
että Stonehill oli syyllistynyt
miltei kaikenlaisiin kolttosiin mitä
sopii taloudellisen sabotashin ja
hallituksen turmelemisen välille.
Stonchille, jonka alkuperäinen
nimi oli Philip Brooks, joutuu siis
karkoitettavaksi Vancouverista,
koskäa hänelle c i anneta siirtolals-oikeuksia
Canadaan — ja me puo­lestamme
sanomme vaan että '*A-men".
• Eräs torontolnislehti selosti
Stonohillln kirjavan puolesta men­neisyyttä
noin nimeensä:
—- Stonehillin finanssiura sai al­kunsa
Filippiineillä toisen maail­mansodan
aikana.
Siihen mennessä kun hänet kar­koitettiin
(Filippiineiltä) elokuu-sa
1962; hän o l i rohmunnut $50
miljoonan omaisuuden ja aiheutta­nut
hallituskuohunnan.
Mies joka myöntää "olevansa ei
kukaan Chicagosta, tuli F i l i p p i i ­neillä
lyhyen valtakunnanrakenta-miskautensa
aikana niin itsevar­maksi,
että hän sanoi kerran kers­kuen:
Minä olen hallitus."
Hänen mottonaan sanotaan ol­leen:
"Joka ihmisellä on hintansa"
(kaikki ihmiset voidaan ostaa jos­takin
hinnasta).
' . . . Ennen (Filippiineiltä) kar-koitusta
Stonehilliä syytettiin " t a ­loudellisesta
sabotashista, verojen
maksun kiertämisestä, poliittises­ta
sekaantumisesta, tuontitavarain
väärin ilmoittamisesta ja virkaili­jain
turmelemisesta" eli lahjomi-se.
sta.
. . , Kaikki tämä sai alkunsa s i l - /
loin kuii Stonehill päätti USAn i
asevoimista vapauduttuaan jäädäj
Filippiineille. Siihen aikaan hän(
ajeli jo Cadillacautolla. \
Armeijasta vapauduttuaan hän v
rupesi myymään ioulukortteja ja
sitten armeijan ylijäämätavaroita.
Hänelle tuli suui:l mahdollisuus
silloin kun Yhdysvallat rajoitti sa-v
u k k e i d e n , tuontia Filippiineille
. . Hänestä-tuli suurin savukkei­den
tuottaja jä pian hänen l i i k e -_
toiminta laajnv^^öljyn ja lasin kä-»' ;
slttelyyn, sekä; viranomaisten t i e ; ; .,
donantojen- muV:aan lahjusalalle. ^' -^ n
Hallitus Väittää hänen antaneen
avokätisesti > 'Iän juksia, lahjoittd^^"" f
neen rahay|^äfKrahastoihin, sala-"
kuljettaneen^J^ittomasti savukkej-,,
ta Filippiijiellle^ j a salakuljetta- *
neen $34,000,000 Filippiinien ra­jojen
y l i . •
Hallitus (Filippiinien) ryhtyi.
toimenpiteisiin Stonehilliä vastaan i))
sen jälkeen kun eräs hänen entl- '
nen työläisensä nosti murhasyytös-jutun
Stonehilliä vastaan — ja ka­tosi
sen jälkeen.
Hallitus väitti että tämä enti- ^ '
nen työläinen mukiloitiin k u o l i - ' "
aaksi, ja nosti syytteen useita mie­hiä
vastaan, joiden joukossa oli ,.
Stonehillin -eräs kumppani. ,
Se siitä.' • v
Mainittakoon, vielä että Stone­h
i l l i n kerrotaan tulleen Sveitsistä >
Canadaan kesäkuussa 1963.
Omalta kohdaltamme emme to­dellakaan
tunne mitään omantuh-!,,''
nonvaivoja, . vaikka sanommekln*
hänestä, että " t e r v e menoa n i i n - .
pitkälle kuin pippuri kasvaa". ;
Känsäkoura.