1971-09-28-11 |
Previous | 11 of 16 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
-Ifr tl
i
1?
' muöiiKkijiniSpssa' ,
1 ^
li
Se oli ehkä vuosi 1916 kun'Sali
Strom-niminen suomalainen mies
kyseli maavirastosta mistä saisi
f armimaita helpolla. Hänelle vastattiin,
että Mattawan ympäristössä
onvpaljon hyviäkin maita,
mutta seutua asutaan nyt huonosti.
'
N i i n saapui; S,ali perheineen
sinne. Sitten tuli ^ i l l j a Henrick-son.
Pian tuli muita Sudburyn
alueelta Levackista,: Gaxsonista
jne. /TuUpa hei
Siellä oli hyvät metsät j a hallitus
antoi niitä halvalla farmaukselle.
- M e i t ä oli siellä
parhaana aikana noin 30 perhettä.
Kirkkoja ei ollut paikkakunnalla,
vaan Mattawassa oli 4 kirkkoa
suurimmalta osalta roomalaiskatolisia.
No, eipä taitanut kukaan
niitä erikoisemmia kaivata. Oli
opittu lukemaan työväen lehtiä ja
niiden johdolla pidettiin vappuja
juhannusjuhlia.
Mutta.kun Suomen onneton s i sällissota
oli päättynyt, niin niitä
Suomen valkaisijoita tutkittiin ja
oli niitä punakaartissakin olleita.
He kutsuivat ensimmäisen ko-
.kouksen ottaakseen selvän mitä
ollaan oikein miehiä. Siinä kokouksessa
t>äätettiin sitten perustaa
CSJ:n osasto.
Kokouksia j a iltamia pidettiin
vain perheasunnoissa. Joskus saatiin
kajrttöön koulujakin. Kuiten-
. kin päätettiin, kun o l i väkeä jo
niinkin paljon ja käytettävissä
hyvää metsää, että rakennetaan
oma talo^ Pari Evijärven poikaa
lupasi tehdä haalille hyvän perustan.
Yksi jäsenistä antoi maan,
jos haali tehdään sinne j a niin
saatiin työ alulle. Jokainen yritti
kantaa kortensa siihen yhteiseen
kekoon.
Sitten tuli se surullisen kuuluisa
pula-aika. Oli paljon joutilaita
yksinäisiä miehiä. He "hirttivät"
jäniksiä j a kuka mikin yritti viedä
elämäänsä eteenpäin. Haalitoi-minta
oli vilkasta. Oli myös urheiluseura
"Köntys" j a siinä peräti
40 jäsentä. Jauhosäkeistä
värjättiin urheilijoille housuja.
Tytöilläkin oli urheiluasunsa. O l i
myös metsätyöläisten nnio-osasto
ja naisten ompeluseura. Ne kaikki
puhalsivat yhteen hiileen. Urheilu
seuraa johti silloin M . Oikarainen.
Omien selostuksiensa mukaan hän
jäi pois j a tilalle saatiin toinen
mies. Mutta ei se Oikaraista miellyttänyt
j a niin alkoi kiistely.
Muutaman vuoden kuluttua poltettiin
tuo kovalla työllä valmistettu
haali, missä oli perin pieni
vakuutus.
Taas oltiin ilman haalia, j a sit-ten
alkoi "sota" siitä niihin uusi
haali rakennetaan. Äänestyksen,
tulos oli, että haali rakennetaiari
valtatien varteen. Se sai 47 ääntä.
Vastaehdotus (että haali rakennettaisiin
"perällä") sai 4 ääntä.
N i i n alkoi taas uuden haalin ra?
kennustyöi Mutta tobnettomlna
eivät olleet äänestyksessä hävinr
netkään vaan alkoivat myös ra?;;
kentaa haalia 'puolivälin paikkeU?
le ja niin sitten tapahtui, ettft
kumpikin ryhmä piti avajaisjuhlan
juhannuksena. "Toisten" haali
paloi muutaman vuoden kuluttua, i
CSJ:n haali myytiin tarpeettomaksi
tulleena .muutama: vuosi
sitten j a siitä on tehty asuntotalo
mikä seisoo edelleen kunniakkaalla
paikallaan valtatien varressa.
Vanhoja järjestöveteraaneja lepää
Mattawan kalmistossa, vain
muutamia jälkipolven jäseniä on
enää jälellä j a raivatut maat jäi^
vät taas muille rappeutumaan,
sillä pikkufarmaus ei enää kannata.
Metsät ovat menneet eikä
ympäristöllä ole mitään suurempaa
työpaikkaa, vain vaneeriteh-das
Mattawa8sa.
Ja tämä on Mattawan historiikista
vain se osa, minkä miikana
"Mummu" on ollut. — Mummu.
- it l, V *'
Donway ^ tyttökuoro
^.NNIi^A HUONOT
V
iSuoiuen baUattilksen äskettäin tekemä
ehdoltus motempien SaScsoijeo
TERViEHDIMME
(kaikkia Jäaij^ömmei jäseniä, luraimiurtafjda ja
JkoiOittuuirityöntekijöilä itäfl^
CANADAN SUOMALAIISEN JÄRJESTÖN
60-VTJOlpispäiväinä
ja toiVostaimimie! parhainta inenfiisitystä toimfnnalio
kallisarvoisten kulttuuriperinteiden vaalimisessa
ja pysyvän rauhan saavuttamiseksi maailmassa!
SOINTULA BRITISH COLUMBIA
it
PARHAIN
ONNTITELUMME.
60-VUOTIAAIiLE!
f nini^h Sroceiy
PAANASET
^ 153 McCauI Sti«et.
Toronto Ontario
lunmitsitiaimlsieeQ täbtäävim oeuvot-lehijan
alojtaimfeeislta on herättämjyt
viSkksta keskustelua ja mttnenladsia
saissa. ifinisiymuTiäteqä -'«toätti kui-tenköa
DDR-jo iiaOmtus Hmats^imaian
ScäslitylkseDsä eihdotukseslta DDR:n
sidiitauituinuiQen OB. odotetuätd myön-iimea.
Ijyityessä tiedobtieessaatn bal
itus sai]oi otovansa vaOmis neuvotr
t^erama Suomen ebdotltiamista kysy-mjyfcsäisitä.
Jos DDR» myönfceinea Edbtautu-minien
o2i odoiböbtua, miin yhtä odo^
tetifua <di ^Meä yaätsaaas» Sslksm
Wtix^m3i!ias3a. IJ^^ bal-
Bxjs piti ebdoifcusta hät&öityiä ja
buomfäiäitii, etitä Eupoopan tilanlteen
lisäksi £fa viitltasi myös LäosiBer-iidnm
SB^m&Eosiiat k^ytäviäi Sa&so-
J£Q v ä M b loeuvottebähm. '
iLänsi-Saiksaai halRhifea^ vairä
stihtiaxttunrrinen a oM laänieo' IXDR^n
fcuiinkai bauah länsx-Sa&äan hallBbic-
Gien mieOesibä sitten pitäilsi odoitoa.
Niin bauaaiko, että ba&ki erim&Si-
^yydeit oM vat&aMu, eii lopito
vään? :
Brandtin hadfitus on va&eassa asemassa.
Sen (DD cOhtt p@ti^
kamnstia, jos&a nnika^
mm
4'
133LairdDr.
Si
PARHAIMMAT ONNTTrELUMME
60 VUOTIAALLE!
ylUä ässpkaaa^^ madEbJn, jijt-xxtaEonut^'
että 3 ^ smaamnasm
oaasgi miaapaBoa äte/^amtajoB^ icäb-den
suvereenin Sia&san yaltibQ; ol!^
nnassaoto ja niidai t a i t e ^ . Tähän
paraaemdspnjsessi on vaiäfca dussa. miamiiEssä 3Q vä^^ jo tixarm
imA DDR:n,, ja pidetäää vaab
pao v^tiot GoSnolviät dipllomnattfeuih-ted;
.asa •.kanssa,
Stipanen iädSto on Länsi-^iaksan
huomautitnkia s^iiiimti, että " K ^ -
kxxnen on oiyt pefonnnt Montan P^an
Litoa-SBfcsao h a M f e e i e " . Sen on
nyt .'telitävä Exur^aiva Brand
itjn'bs0us: räi;kab^' tatebi.yäi^.
TofeaaaiBia cppcisä^ taakka plfei tyy
tyväxnen Sbplmen (!lnä(AsSx^
taimfeeeo, todsaafflia m'aiaflmairi yteJaan
niieiHipiide on oopeagti nfaatttMmassä
DDR:a tunnusttiEanJaelle myötänucä-selksi:
fca&uä vi^vytlieltemiiäeii. yfli|^<w9i()w-ri
Alhtexs sanoi, että ebdd^^
jdfca;,tajw)u^^
miieQ: ;Iä(ntisesn suuiiMaiD kjaossa,
Imi^itiiä".^^ LänsiSiateaii
tämiältön^ydeisltä kuid tie us-
LÄMPIMÄSTI TERVEHDIMME
JA ONNTITrELBMME
CANADAN SUOMALAISTTA JÄRJESTÖÄ
sen iramurtajia, kaikikiiaf jäseniä ja Iculttuuri-työnd^
jöitä, suuitten. ja. arvciki^^
ten joTidtosI^' tänä kuiidteintenakyinimenenitenä
rjiihla/vttotena!
Parhainta menestystä toiminnassa RAUHAN,
EDISfTYKSEN JA MAANMIESTEMm
YHTEISTOIMINNAN SAAVUTTAMISEKSII
MONTREAL QUEBEC
TERVEHDYKSEMIME GO^VUOTIAALLE!
VIKING FOODS & MPORTS
StJOMALAIN£N RUOKATAVARAUIKE
Valmistaa Ja 0177 kaikkia lajeja lihajalosteita
sekä myös tuoretta lihaa edelleen tehtaalta
MYÖS MÄMMIÄ PÄÄSIÄISEKSI
425-0450
Toronto 17, Ontario
kaikkia Canadan Suomalaisen Jäi^jestöri
jäseniä, sen kulttuurityöntökijöitä ja esi-;
raivaajia Järjestömme 60. juhlavuoden
johdosta! w / i
Par^hainta menestystä työväen valistus-
ja kulttuurityölle!
ToivqtJtavat
Os. Ho. 31
lORkLANDLAKE ONTARIO
fiiasdat, mm. Gien,, qii faiapi Sok
Sao vsMkäiai,
tiatjiäi;}eälfi)mä jo laxaSlmai vais
titltiaiilliiin, eM^j^r^^ dki missään
tepiaiil^KGsa -*^-"'^-"'^~»""
Vallalta uittomieheltä, Ristijärven
Norppaselta, tiedusteli
pappi kinkereillä:
— Onko sinua kastettu?
Norppaneh: --- No, mitenkä
tuon ottaisi, laskinhan minä tuota
iPyhäkoskea kolmisen kilometriä
partani varassa.
TorontOi Ontario.
ONNITTELEMME 60-VUOTISTA
CANADAN SUOMALAISTA JÄRJESTÖÄ
saavuttaesisaan tuon kunnioitettavan iän!
ELÄKÖÖN JA VARTTUKOON
järjestönne Canadan suomalaisten rauhan j a kaiken edistyksellisen
toiminnan soihdun kantaijana ja paremman uuden
kotimaan luojana entisille' ja tuleville Suomen aiirto-laisille
kuten uusillekin sukupolville!
ELÄKÖÖN MYÖS VELJEYS KESKENÄMME! f
supERioa ms,, U.S.A.
'•ifim-ll0l3^^ ieaveydeahuoltQ-j-
virasto,' f ^ ' i-:; , / '
' Viraspm mukda^j savusumii
la;skwtuu Txtkiopn parji viikhoa
y^t^eYUOilsiA'iaiei^n!ihi.\Bto-^
' i;uun loppuim'mmie$sä oli julkaista
29 sumavaroitusta'.
mm mj A 3& OLAVI KANGASk omisi
, Fuhelin 235-4'324 / ' '
Porcupine Ontairio.
ONiNOTELBMME
sui6linalWa) Uiketuttaiviahn-
; ane Iheidäni jjörj^nsäl.
.OO^viuoitispäivä^
/ISBNESX B. WHITE, omistaja
SoutbPoroupine Ont.
OimiTTEajEMMB ,
Oaniaidan suoimalaiiisia)
Iheddän. Järjestönsä
OO^otispäiiVänäsä joOidosta!
Mathesoln, Oritario
Meidän kanssa vodtte lelidä
edulUsimmai autokaupat
kulta-alueellal
J U H L A O i N N I T T E L V M M E ! m MRS. A. LARAIMN, oiiai^)a
Lähetämme kukkia kaikkialle
. South Porcfupjne PiAelifn 235-3853 Ontario
i l'if4
TERVEHDYKSEMME JA
ONNITTELUMME CANADAN
SUOMALAISELLE JÄRJESTÖLLE
60-vuotisen toiminnan johdosta!
W o t o ' Co-0p of flew Ontario Ltd.
PUHEUN 235-3231
SOUTH PORCUPMB ONTARIO
0
ONNITTELUMME
60-VUOTIAAILLE!
Lukuisten ja ]^haimpl»i yiiTO&e}^
valinistaja Pohjws-(hi)t^^
Virkistäkää itseänne parhailla virvokejuomillamme!.
ERIKOISUUT!
T E M A G A M G I N G E R ALE
TILATKAA JUHLAJUOMANNE MEILTÄ
South Porcupine PuheUn 235-4833 Ontario
11,
I
«E
ONNITTELUMME
Canadan suomalaisille heidän
Järjestönsä 60. juhlavuoden johdosta!
PETER STINSON, kautaantdmlttaja
Puhelin 235-3144
136 Coimnercial Ave. South Porcupine, Ont.
H l
IHiBBE
' -s r;
•
iillH
in
f
KUNNIOITAMME ESIRAIVAAJIA
VUOSIKY MMENIÄ. JÄRJESTÖMME
RIVEISSÄ TYÖSKENNELLEITÄ
TOVERETTAMME!
SOUTH PORCUPINE
i
Mi
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, September 28, 1971 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1971-09-28 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus710928 |
Description
| Title | 1971-09-28-11 |
| OCR text |
-Ifr tl
i
1?
' muöiiKkijiniSpssa' ,
1 ^
li
Se oli ehkä vuosi 1916 kun'Sali
Strom-niminen suomalainen mies
kyseli maavirastosta mistä saisi
f armimaita helpolla. Hänelle vastattiin,
että Mattawan ympäristössä
onvpaljon hyviäkin maita,
mutta seutua asutaan nyt huonosti.
'
N i i n saapui; S,ali perheineen
sinne. Sitten tuli ^ i l l j a Henrick-son.
Pian tuli muita Sudburyn
alueelta Levackista,: Gaxsonista
jne. /TuUpa hei
Siellä oli hyvät metsät j a hallitus
antoi niitä halvalla farmaukselle.
- M e i t ä oli siellä
parhaana aikana noin 30 perhettä.
Kirkkoja ei ollut paikkakunnalla,
vaan Mattawassa oli 4 kirkkoa
suurimmalta osalta roomalaiskatolisia.
No, eipä taitanut kukaan
niitä erikoisemmia kaivata. Oli
opittu lukemaan työväen lehtiä ja
niiden johdolla pidettiin vappuja
juhannusjuhlia.
Mutta.kun Suomen onneton s i sällissota
oli päättynyt, niin niitä
Suomen valkaisijoita tutkittiin ja
oli niitä punakaartissakin olleita.
He kutsuivat ensimmäisen ko-
.kouksen ottaakseen selvän mitä
ollaan oikein miehiä. Siinä kokouksessa
t>äätettiin sitten perustaa
CSJ:n osasto.
Kokouksia j a iltamia pidettiin
vain perheasunnoissa. Joskus saatiin
kajrttöön koulujakin. Kuiten-
. kin päätettiin, kun o l i väkeä jo
niinkin paljon ja käytettävissä
hyvää metsää, että rakennetaan
oma talo^ Pari Evijärven poikaa
lupasi tehdä haalille hyvän perustan.
Yksi jäsenistä antoi maan,
jos haali tehdään sinne j a niin
saatiin työ alulle. Jokainen yritti
kantaa kortensa siihen yhteiseen
kekoon.
Sitten tuli se surullisen kuuluisa
pula-aika. Oli paljon joutilaita
yksinäisiä miehiä. He "hirttivät"
jäniksiä j a kuka mikin yritti viedä
elämäänsä eteenpäin. Haalitoi-minta
oli vilkasta. Oli myös urheiluseura
"Köntys" j a siinä peräti
40 jäsentä. Jauhosäkeistä
värjättiin urheilijoille housuja.
Tytöilläkin oli urheiluasunsa. O l i
myös metsätyöläisten nnio-osasto
ja naisten ompeluseura. Ne kaikki
puhalsivat yhteen hiileen. Urheilu
seuraa johti silloin M . Oikarainen.
Omien selostuksiensa mukaan hän
jäi pois j a tilalle saatiin toinen
mies. Mutta ei se Oikaraista miellyttänyt
j a niin alkoi kiistely.
Muutaman vuoden kuluttua poltettiin
tuo kovalla työllä valmistettu
haali, missä oli perin pieni
vakuutus.
Taas oltiin ilman haalia, j a sit-ten
alkoi "sota" siitä niihin uusi
haali rakennetaan. Äänestyksen,
tulos oli, että haali rakennetaiari
valtatien varteen. Se sai 47 ääntä.
Vastaehdotus (että haali rakennettaisiin
"perällä") sai 4 ääntä.
N i i n alkoi taas uuden haalin ra?
kennustyöi Mutta tobnettomlna
eivät olleet äänestyksessä hävinr
netkään vaan alkoivat myös ra?;;
kentaa haalia 'puolivälin paikkeU?
le ja niin sitten tapahtui, ettft
kumpikin ryhmä piti avajaisjuhlan
juhannuksena. "Toisten" haali
paloi muutaman vuoden kuluttua, i
CSJ:n haali myytiin tarpeettomaksi
tulleena .muutama: vuosi
sitten j a siitä on tehty asuntotalo
mikä seisoo edelleen kunniakkaalla
paikallaan valtatien varressa.
Vanhoja järjestöveteraaneja lepää
Mattawan kalmistossa, vain
muutamia jälkipolven jäseniä on
enää jälellä j a raivatut maat jäi^
vät taas muille rappeutumaan,
sillä pikkufarmaus ei enää kannata.
Metsät ovat menneet eikä
ympäristöllä ole mitään suurempaa
työpaikkaa, vain vaneeriteh-das
Mattawa8sa.
Ja tämä on Mattawan historiikista
vain se osa, minkä miikana
"Mummu" on ollut. — Mummu.
- it l, V *'
Donway ^ tyttökuoro
^.NNIi^A HUONOT
V
iSuoiuen baUattilksen äskettäin tekemä
ehdoltus motempien SaScsoijeo
TERViEHDIMME
(kaikkia Jäaij^ömmei jäseniä, luraimiurtafjda ja
JkoiOittuuirityöntekijöilä itäfl^
CANADAN SUOMALAIISEN JÄRJESTÖN
60-VTJOlpispäiväinä
ja toiVostaimimie! parhainta inenfiisitystä toimfnnalio
kallisarvoisten kulttuuriperinteiden vaalimisessa
ja pysyvän rauhan saavuttamiseksi maailmassa!
SOINTULA BRITISH COLUMBIA
it
PARHAIN
ONNTITELUMME.
60-VUOTIAAIiLE!
f nini^h Sroceiy
PAANASET
^ 153 McCauI Sti«et.
Toronto Ontario
lunmitsitiaimlsieeQ täbtäävim oeuvot-lehijan
alojtaimfeeislta on herättämjyt
viSkksta keskustelua ja mttnenladsia
saissa. ifinisiymuTiäteqä -'«toätti kui-tenköa
DDR-jo iiaOmtus Hmats^imaian
ScäslitylkseDsä eihdotukseslta DDR:n
sidiitauituinuiQen OB. odotetuätd myön-iimea.
Ijyityessä tiedobtieessaatn bal
itus sai]oi otovansa vaOmis neuvotr
t^erama Suomen ebdotltiamista kysy-mjyfcsäisitä.
Jos DDR» myönfceinea Edbtautu-minien
o2i odoiböbtua, miin yhtä odo^
tetifua |
Tags
Comments
Post a Comment for 1971-09-28-11
