Vapaus, July 21, 1964

              Sivu 2 Tiistaina, heinäk. 21 p. — Tuesday, July 21, 1964
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Establlshed Nov. 6. 1917
B(mor>'W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephone: OHIce 674-4264 — Edltorlal 674-4266
Publlshed thrlce weekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapautf
Publisbing Co. Ltd.. 100-102 E lm St. West. Sudbury, Ontario. Canada.
Mailing address: Box 69
Advertising rates ,upon application, translations free of charge.
Authorized as second dass mail by tt» Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage In cash
•CANADIAN LANGUAGEIPRESS
TILAUSmNNAT
Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 USA:ssa
• 3 . k k . 2.75 Suomessa:
I vk. $10:00 6 kk. $5.25
I vk. 10.50 6 kk. ^ 5
Voiko se tapahtua USAssa?
"Se ei voi tapahtua täällä" o l i toisen maailmansodan edellä yksi
iskulause Ylidysvalloissa. Sillä tarkoitettiin, kuten muistetaan,~että~
fasismilla ei ole mitään nousun mahdollisuuksia siellä. —
. Mutta äärioikeistoa edustavan Barry Goldvvaterin nimittäminen
Republikaanipuolueen presidenttiehdokkaaksi ja samassa tilaisuudes­sa
munittu hänen sotainen vaaliohjelmansa on nyt käytännöllisenä
varoituksena, että "se — fasismin nousun — voi ehkä sittenkin ta-pahtuaYhdysvalloissa".
'
Toivottavaa olisi, kuten useimmat poliittiset huomioitsijat laske­vat,
j a kuten enemmistö koko maailman kansoista toivoo, että tällä
arizonalaisella tulennielijällä ei ole minkäänlaista valituksitulon mah­dollisuutta
— että hän kohtaa marraskuun presidenttivaaleissa Water-loonsa,
kuten brittiläiset päivälehdet ennustavat, j a että tällä "50—70
vuotta ajastaan jälessäolevalla miehellä _ ei ole mitään valituksitulon
mahdollisuuksia" kuten sanoi Canadan konservatiivipuolueen entisen
hallituksen kauppaministeri George Hees. Mutta tässä yhteydessä on
hyvä inuistaa kuutisen kuukautta sitten saadut, lausunnot ja vakuutte­lut,
että Barry Goldwaterillä " e i ole mitään mahdollisuutta saada Re­publikaanipuolueen
presidenttiehdokkuutta."
Se kylmiä väreitä selässä aiheuttava tosiasia, että senaattori Go^d-vvater
nimitettiin kuitenkin Yhdysvaltain hallitsevan luokan toisen
poliittisen puolueen presidenttiehdokkaaksi on käsittääksemme va­kavana
vaaramerkkinä siitä, kuinka pitkälle on Yhdysvaltain suurpää­oman
sotaisempi siipi valmiina menemään kansalaisvapauksien ja
•oikeuksien rajoittamisessa kotimaassaan sekä sotaisissa seikkailuissa
ulkopölitiikan alalla. Ettei kävisi niin kuin kävi Republikaanipuo­lueen
heikolle oppositiolle, mikä "myöhästyi junasta" yrittäessään
pysähdyttää Goldwaterin voittokulun ja estää hänen presidentti ni­mittämisensä.
Yhdysvaltain suurilta kansanjoukoilta vaaditaan nyt
todella päättäväistä asennoitumista ja ennenkaikkea laajaa yhtenäi­syyttä
sotaisen suurpääoman hyökkäyksen torjumiseksi. Goldwaterin
valinta Yhdysvaltain presidentiksi voidaan tietenkin estää ja me l u '
keudumme niihin canadalaisiin.jotka sitä toivovat, mutta se voi ta­pahtua
vain patrioottisten kansanjoukkojen työn ja ponnistelujen
avulla. Suurpääoman sotainen siipi, on jo osoittanut että se on val­m
i i n a tekemään miltei mitä tahansa, voidakseen estää sosiaalisen ja
taloudellisen kehityksen yhdysvalloissa ja pahentaakseen edelleen
kansainvälistä jännitystilannetta vaikkapa sodankäyntiin asti, kunhan
siitä vain saadaan lukemattomienmiljoonien dollarien tilaukset sota­teollisuudelle.
M I E H E N OMASTA SUUSTA
Joissakin piireissä — tosin niitä on vähän— on yritetty puolus­t
e l la senaattori Goldvvateria sillä, että hän ei ole aivan yhtä mahdoton
äärioikeiston mies, kuin on jotkut hänen kannattajansa, Birch Socie­tyyn
kuuluvat ja muut "mielipuolisuuden rajamailla" olevat äärioi­keiston
kuumapäät.
Tosiasia on tässäkin tarua kummempi. Kirjassaan "Konserva­t
i i v in omatunto" The Conscience of a Conservative — Goldwater
lupaa upporikkaille taustamiehilleen, että hän antaa amerikkalaisille
oikeata hevoskuuria seuraavanlaisen ohjelman perusteella: "Minua ei
kiinnosta hallituksen virtaviivaistuttaminen eikä sen tehokkaammaksi
tekeminen, sillä minä aion pienentää sitä. (tähtäimenä on siis har­vainvalta
r— V.) Minä en ota tehtäväkseni huoltotoiminnan edistä­mistä,
sillä minä aion laajentaa vapautta (vapautta kuolla nälkään,
kurjuuteen ja puutteeseen, eli vapautta rajattomasti riistää heikom-pian
— V.) Minun tavoitteenani ei ole lainlaadinnan-vähentäminen
vaan lakien purkaminen (vanhuudeneläkelain j a muiden sosiaalista
huoltoa koskevien .sekä vnntikään lij-\-äteytyn neekereitä .puoltavan
kiiusi:laislain p u i k a i i u u c u— V . j
Tarkoitus ei ole ottaa käytäntöön uusia ohjelmia, vaan peruuttaa
vanhoja ohjelmia, jotka loukkaavat perustuslakia tai sälyttävät kansan
hartioille aiheettoman suuren taloustaakan."
Ettei mitään jäisi epävarmaksi tämä arizonalainen senaattori se­littää
edelleen: "Hallituksen täytyy vetäytyä pois kokonaisista ohjel­masarjoista,
jotka ovat perustuslain ulkopuolella -r- sosiaalisesta huol­to-
ohjelmasta, kansallistetusta voimaohjelmasta, opetusohjelmasta,
kaupunkien uudistamisohjelmasta ja muista toiminnoista, mitkä yoi-daah
parhaiten suorittaa alhaisemmissa hallitusportaissa tai yksityis-laitosten
ja yksityisten toimesta."
KOKO M U U M A A I L M A M A T A L A K SI
Xuvattuaan suurpääoman äärioikeistolle, että hän järjestää Ame-rikah
kansalle "tykkejä voin asemesta", Goldvvater on julkisesti esit­tänyt
taisteluhaasteen koko muulle maailmalle mukaanlukien Cana­da.
Canadaa hän uhkaa vaaliohjelmassaan taloudellisella puristuksella.
Hän on tuominnut rauhallisen rinnakkaiselon periaatteen sosia­listimaiden
kanssa; vaatinut Yhdysvaltoja, joka voi asevarikkonsa
kanssa tappaa koko ihmiskunnan moneen kertaan, lisäämään edelleen
sotilaallista iskuvoimaansa; uhkaa Yhdysvaltain toimesta levittää en-,
tistä. useammille maille ydinaseita; uhkaa antaa NATO:liiton päällys­töllä^
suuremmat valtuudet ydinaseiden käyttöön j a sanoo lisäävänsä
suuresti Pentagonin valtuuksia, joka on ilman sitäkin USAissa miltei
valtio valtiossa. ' .
'•Mikäli on puhe kapitalististen ja sosialististen maiden'välisistä
suhteista, niin siinä vaatii Goldwater "voittoa" silläkin uhalla^ vaikka
"voiton" saavuttamisen hintana olisi ydinaseiden käyttö.
X}oldwateron puheissaan ehdottanut, että Yhdysvaltain pitää ero­ta
VK:sta jos K i i n a n kansantasavallalle myönnetään sille laillisesti
kuu^iuvat jäsenoikeudet; että Yhdysvaltain tulee katkaista diplomaat-tisef
suhteensa kommunistimaiden, mukaanlukien Neuvostoliiton
kanssa; rohkaista ja tukea tarpeen tullen jopa ydinaseiden avulla vas­tavallankumouksia
sosialistisissa maissa ja käydä lakkaamatonta tais­telua
Moskovaa vastaan, kunnes "voitto" on saavutettu.
Puhuessaan esimerkiksi Etelä-Vietnamin sodasta, Goldwater on
sanoinut, että Yhdysvaltain presidenttinä hän sanoisi yleisesikunnal­leen^
että Etelä-Vietnamin sota on voitettava ja että kysymyksen siitä,
minkälaisin keinoin tämä voitto saadaan, hän jättäisi asevoimien pääl­lystön
ratkaistavaksi. Toisinsanoen; jos asevoimien päällystö haluaa
käyttää Vietnamissa ydinaseita "voiton" saavuttamiseksi, se olisi s i i -
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ;
Olga Hendrlkson, Toronto, Ont.
täyttää lauantaina, heinäkuun 25
pnä 77 vuotta.
A r v i K i v i , Whitefish Ont., täytti
maanantaina, heinäkuun 20 pnä 73
vuotta.
Yhdymme, sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Teidän ja meidän:
(
• ,(
• • • .i
Irja ja A r t h u r Lehto perheineen,
North Ansonista, Maine^ USA vie­railevat
Irjan siskon, Maiju A i r i l an
luona, Wanuplssa, Ont. He ovat ol­leet
täällä vikon päivät ja lähtevät
takaisin kotiin jo tällä viikolla.
Aino ja Gunnar Gustafson, Toron­tosta,
ovat parisen viikkoa vieraile­massa
Sudburyssa poikansa Geor­gen
j a hänen perheensä luona.
Piina ja Mikko Palomäki, Nipigo
nista, Ont., ovat vierailemassa Karl
Palomäen j a hänen perheensä luo
na Wanupissa, Ont.
Torontolaiset Lempi j a Lauri Jo
kinen, sekä Lempin veljentytär Lee­na
Someroja-Helsingistä, Suomesta
saapuivat maanantai-iltana Sudbu-ryn
seudulle muutaman päivän kes­tävälle
kesälomalle. He ovat Sofia
Pöntiön j a Irja Koivulan vieraina.
Toivotaan lomalaisille pohjolan
parhainta suvisäätä.
Uhkaako B$Ata uusi mccartiiyisiiii?
A l a b ^ a n rotukuverilSSri WaUacen i a i y t t o n a n lähes yhtä yesikau
huisen senaattori B a n y €H>Idwaterin menesi]«i^
kolvissa esivaaleissa on kautta maailman aiheuttanut samalla' kir
peitä että pelokkaita reaktioita. Yoimistfivaoikeistolaisuäs USAssa on
-huono enne siinäkin tapaiiksessa; että searaavaksi presidentiksi'valitaan
nykyinen presidehttf XyffiTon B. JTohnson kuten gallupit ennustavat, sillä
texasilaiselta Johnsonilta ilmeisesti puuttuvat hänen edeltäjänsä avut ja
halu taistella äärioikeistolaisuutta vastaan k y l l in määrätietoisesti. Onkö
USArssa alkamassa uusi mccarthylsmin kausi?
U S A n historiassa on koettu en­nenkin
olkeistolaisuuden tulva-kausia.
Ensimmäinen tämän vuo­sisadan
puolella sattui vuosille
1919-^20 eräänlaisena vastareak­tiona
lokakuun vallankumouksel­l
e j a Euroopan vapaamiellstymi-selle,
toinen syntyi yleismaailmal­lisen
laman j a eurooppalaisen nat­sismin
sylistä 30-luvmi alkopuo-liskolla,
yiimeksimainitun kanta­päillä
perustettiin v. 1938 epäame-rikkalaista-
toiniintaa tutkiva ko­mitea
ja puolifasistinen unionisti­puolue
Isä Coughlinin johdolla.
SO^luvulla syntyi Wlsconsinin
senaattori McCarthyn nimen ym­pärillä
> kuuluisa noitavalnoliike
kaikkea edistyksellistä vastaan i l ­man
näkyvää järjestö- tai puolue-muodostelmia.
Kun mccarthylsmi
kärsi tappion senaatin äänestyk­sessä
v. 1954 lopulla ja Ismille
nimensä antanut senaattori kuoli,
sanottiin äärioikeistolaisuuden pe­lanneen
pelinsä loppuun tässä
maailman maista "vapaimmassa''.
Ennustus el osoittautunut oikeak­si.
Keväällä 1961 aloittivat erilaiset
ja erinimiset äärijärjestöt yhteisen
"ristiretkensä" John Birch Societyn
johdolla kaikkea edistyksellistä vas
taan, mccarthyismin tunnukset l i ­puissaan.
John Birch Society perustettiin
TOIVOO LEHDISTÖN NOU^
S E V A N -KARSINTA-AITAKAT-S
A N T O K A N T A A YLEMMÄKSI"
Tämän vuoden juhlat, jotka pide­tään
parin viikon päästä, antavat
meille kaikille syytä miettiä sitä
tilannetta joka on olemassa Cana­dan
suomalaisten keskuudessa, ja
joka ilmenee kahden juhlan pitä­misessä
samana aikana. Tosiasia on
että molemmat juhlat heijastavat
sitä rikasta kulttuuriperintöä jonka
suomalaiset siirtolai.set ovat tuon-neel
Canadaan. Tämän lisäksi voi­daan
havaita ilmiöitä canadaiaisuu-desta
tämän perinnön kehityksestä,
joka vahvistaa Canadan kulttuuri­kehitystä.
Vaimoni j a minä lähdemme festi­vaalille
joka pidetään South Porcu-pinessa,
niinkuin moni muukin Va-paus-
lehden lukijoista. Mutta olen
varma siitä, että esim. Sudburyn
seudulta, monet Vapaus-Iehden lu­kijakunnasta,
jotka eivät ehdi South
Porcupineen, menevät Sudburyn
juhlille. Persoonakohtaisesti katson
että tämä on hyvä. Itse asiassaf
CSJn ja S C A U L n juhlien kannatta-^
jana, uskoisin että jos j o l l a k in ei
ole malidolliJiiiuUa tuila South Por-cupinen
festivaaliin, niin sitten on
parasta mennä Canadan suomalais­ten
X X V Suurjuhlille Sudbury.ssa.
Ei voi vastata helposti kysymyk­seen
miksi on kahdet suurjuhlat.
On väärin käsitetty jos katsotaan,
että kahdet juhlat heijastavat esim.
"valkoisien ja punaisten'.' erimieli­syyttä
ja aatteita. Monta tekijää,
mukaan lukien persoonakohtaisia
ristiriitoja, on vaikuttanut siihen
hajaannukseen joka on olemassa
Canadan suomalaisten ke.skuudessa.
Mitä on ilmeistä, ainakin sellaLselle
henkilölle joka ei ole syntynytkään
vielä kun tämä hajaannus alkoi, on
se. että monia hajaannuksen aiheut­taneita
syitä on historia pienentä­nyt
vähempimerkityksellisiksi asi­oiksi
tai poistanut kokonaan.
Tärkein tosiasia, jolla on suora
yhteys yhdistettyjen juhlien kanssa,
on se, että kansalaisemme,- naiset.'
miehet, nuoremmat jne., jotka muo­dostavat
kummankin juhlan osan­ottajat
ja ylei.sön, ovat läheisessä
kanssakäymisessä toistonsa kan.ssa.
huolimatta siitä kumpaa juhlaa he
kannattavat. Tämän lisäksi, kum­mankin
juhlan ohjelma voitaisiin,
jos olisi hyvää tahtoa, helposti sovi­tella
toistensa kanssa.
Joskus nämä juhlat tulevat Ole­maan
yhteiset. Voi olla olemassa
ihmisiä jotka jättävät huomioonotta­matta
toiset juhlat ajatellen, että
ne häipyvät pois muistoista. Tällai
ncn katsantokanta on todellisuuden
kieltämistä. E i kumpikaan juhla tu­le
häipymään lähitulevaisuudessa.
Mitä hyviä puolia tai heikkouksia
-on yksissä juhlissa, niitä on löydet­tävissä
toisessakin juhlissa, ja osan-vOttajien
j a yleisömäärän nähden,
kansalaiset antavat kannatuksensa
kummallekin.
Vaikka j u h l i a el ole vielä tällä
hetkellä yhdistetty, toivon kui­tenkin,
että Canadan suomalainen
lehdistö nousisi vähän karsinta-aita-
katsantokantaa ylemmäksi ja
tunnustaisi reilusti, että maassam­me
on samanaikaisesti kahdet sa­mansuuntaiset
"suurjuhlat", ja
että n i in Vapaus kuin Vapaa Sana
henkin mielettömyyteen oikeutettu,
puhumattakaan nyt siitä, että sota­toimien
laajentaminen Kaakkois-Aa-siassa
tarkoittaa melko varmasti si­tä,
että Yhdysvallat joutuisi sotaan
Kiinaa vastaan ja sitä tietä ehkä
maailmanlaajuiseen verileikkiin.
Kaikkien näiden syiden perusteel­la
meidän lehtemme liittyy niihin
canadalaisiin jotka ovat poliittisten
johtajiemme enemmistön tapaan ää­rettömän
huolissaan siitä, kun Gold-
.water nimitettiin Yhdysvaltain Re­publikaanipuolueen
presidenttieh­dokkaaksi.
Me uskomme, että Uuden demok­raattisen
puolueen kansallinen joh­taja
T. C. Douglas puhui Canadan
kansan suuren enemmistön puolesta
kun hän sanoi "tragediaksi" sitä
"kun niin taantumuksellisia ja jälel-lejääneitä
katsantokantoja omaava
mies" nimitettiin Republikaanipuo­lueen
presidenttiehdokkaaksi.' Toi­vottavaa
kuitenkin on, että Yhdys­valtain
kansa saisi suitsituksi tämän
sotaratsun mustine taustavoimineen
ennen kuin se on l i i an myöhäistä.
vuonna 1958. Fred Schwarz,. joka
johtaa "Kristillistä kommunismin­vastaista
ristiretkeä", saapui USA-han
Australiasta v. 1953-ja Billy
Hargis, joka johtaa "Kristillistä r is
tiretkeä' aloitti liikkeensä jo niin
aikaisin kuin 1948. Kommunismin­vastaisuus
j a "puhdas amerikkalai­suus'
on myös v. 1919 perustetun
sotaveteraanijärjestön American
Legionin ohjelmassa..
VDINPOMMIPOLITIIKKAA
Nykyiset äärioikeistolaiset ovat
poikkeuksetta kommunismin vastus­tajia,
mutta samalla myös seikkailu­politiikan
edustajia. Eräs johtava
oikeistolainen kenraali Walker on
sanonut: A "Antakaa määräys, illin
minä kukistan Neuvostoliiton ydin-asepesäkkeet
viikon sisällä. J a kun
sitten menen Kiistuksen luo . . .
luulen voivani selittää hänelle, että
pelastin sivistyksen." USAn natsi­puolueen
johtaja George Lincoln
RockweIl toivoo hallituksen läheltä
vän kommunistijohtajat kaasukam­mioihin.
Taantumuspropagandan esittämä
kuva "kommunistisesta tunkeutumi­sesta"
on n i in päätön, että monet
amerikkalaisistakin tarkkailijoista
pitävät taantumusliikkeiden johta­jia
mielipuolina. John Birch Socie­tyn
kärkimies Robert Welch julkai­see
vuosittain taulukkoja, joiden
tarkoituksena on osoittaa, missä
määrin eri maat ovat "kommunis­tien
valvonnassa". Niiden mukaan
USAsta oli V. 1960 40—60 pros.
"kommunismin valvonnassa", Eng
lannista 50—70 pros. ja' Egyptistä
lOO j^-os. John Birch Societyn val­mistama
elokuva "Kommunismi
maailmankartalla' esittää karttaa,
joka nopeasti tulee punaiseksi tai
vaaleanpunaiseksi. Ainoiksi valkoi­siksi
läiskiksi jäävät Espanja, Sveit­si
ja USA. Nekin on varustettu ky­symysmerkein
"vaaravyöhykkeenä".
Welch sanoo kommunistien tehneen
Harry S. Trumanista presidentin ja
Eisenhowerin ja Dullesin palvelleen
kommunisteja!
MIELIPUOLISIA AJATUKSIA
Muilla ääriryhmillä on samanta­paisia
ajatuksia. Kalifornian "kris-tilliskansallisen
ristiretken" johtaja
Gerald Smith väittää pres. Kenne­dyn
toimineen kommunistien val­mistamien
voimakkaiden lääkkeiden
vaikuluk.SGn alaisena ja toteutta­neen
heidän ohjelmaansa. Kommu
ni.stit käyttävät, niin Smith väittää,
voimakkaita lääkkeitä USAn kan­san
orjuuttamiseksi. Oikeistolaiset
kuin Canadan Uutisetkin kirjoit­taisivat
lukijoilleen molemmista
juhlista, sillä niiden lukijoilla on
ilman muuta oikeus saada tietää,
mitä on menossa ja tapahtumassa
kansalaistemme keskuudessa. Eh­dotukseni
ei ole lunonollisesti-kaan
se, että lehdet antaisivat me­kaanisesti
yhtä paljon palstatilaa
niin "toisten" kuin "omillekin'
juhlille, vaan se, että kaikki leh­temme
julkaisisivat ainakin lyhy­esti,
mutta silti objektiivisesti ja
totuudenmukaisesti selostuksia
myös "toisten" juhlista;
Olen Canadan Suomalaisen Jär­jestön
sihteeri, mutta lähetän tämän
kirjeeni yksityisenä, ja sillä toivo
muk.sclla, että Canadan suomalai­nen
Ichuistö tulisi huomioimaan
enemmän Canadan suomalaisten
.njatuskantoja."
Juhlaterveisin — W. D. Bohm.
vaativat jopa veden fluorispinnin lo-piittamistd
koskaVfiaori: tekee
amerikkalaisista helppoja v saaliita
iLonununisteille. . ;
. Oikeistolaiset ääriainekset hyök-.
käSvätmaan korkeinta oikeutta vas­taan;
joka on julistanut rotusyrjin­nän
laittomaksi: He vaativat tulo­verotuksen
muuttamista varakkaille
edullisemmal^i, ammattijärjestöjen
lakkauttamista, Juopumisl? Y K n jä­senyydestä
ja suhteiden katkaise­mista
sosialistisiin maihin.
On vaikea päätellä, miten hyvin
äärioikeistolaiset ovat järjesläyty
neet. Vaikka monissa tutkielmissa
puhutaan "organisaatioista" ei tämä
ilmaisu sanan ahtaassa mielessä ole
sovellettavissa . äärioikeistolaisiin
esiintymiin. Amerikkalaiset sosiolo
git R. Ellsworth ja S. Harris ovat
luetelleet tuhatkunta oikeistolaista
ryhmää, miitta he lisäävät: "Eräät
näistä liikkeistä eivät ole paljon
kaan enemmän kuin yksi asialle
vihkiytynyt henkilö vaimonsa kera
tai ilman häntä." Eräät muut läh­teet
arvioivat oikeistoryhmittymien
määrän-2/)00:ksi.
Järjestörouoto edllyttää tavaili
sesti jäsenluettelolta ja tiettyä ra
kennetta. Useimpiin ei tämä kaava
sovellu, ei edes laajimpiin liikkei­siin,
sellaisiin kuin K r i s t i l l i n en ris­tiretki.
Kristillinen kommunismin
vastainen ristiretki ja Kansallinen
suuttumusliike.
Edellä mainituilla liikkeillä on
johtaja, jonka ympärillä on joukko
innostuneita kannattajia. Siten on
esim. pastori Billy Hargisilla, joka
johtaa Kristillistä ristiretkeä, 50
henkilöä palkkalistoillaan. Hargis
suorittaa puhujamatkoja ja solmii
suhteita eri piireihin, erityisesti l i i -
kemiespiireihin, jotka rahoittavat
toimintaa. Samanlaista on Fred
Schwarzin järjestön toiminta. Kum­mallakaan
ei ole varsinaista järjes-törakennetta,
vaan enemmän tai vä­hemmän
antaumuksellisia kuulijoi
ta ja rahallisia tukijoita.
SALAMYHKÄISTÄ TOIMINTAA
Eräillä on kuitenkin alaosastoja
esim. John Birch Societyllä. joka
työskentelee julkisuutta kaihtaen
Se koostuu 10—20 hengen ryhmistä,
joiden johtajat on nimitetty, ei va
littu. Kukin jäsenistä saa omat teh­tävänsä,
joiden suorittamisesta hän
antaa raportin ryhmänsä johtajalle
ja tämä edelleen kansalliselle joh­tajalle
Robert VVelchille. Welchin
päämaja on Belmontissa Massachu­settsissa.
John Birch-ryhmiä: sano
taan olevan y l i 100. Belmontin pää­majassa
on 41 täyspalkkaista toimit-
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
Mitä muut sanovat^
raiäi^iiiitiioii^^
iki»
•MW
tMk KUSTANTAA?- ^
luetellen, k u ^ / k ^
-Amerikan matkan, Maaltansa kirjoiilaa: 'l -^».12
' "OleMtee ohj^lhUä seih^tessa^hliömaibeet, e t » yfed }ä 8 » ^ henkilö iim
— Erkki Raatikainen — tekee yleisradioon j a Suomen Sosialldemökraat^^
Uin kommenteja San Franciscon tulikiveä katkuisqsta kokouksesta, missk^v^^^^
Goldwaterista leivottiin kuin leivotuinkin republikaaninen presidenttielbi^«Uia^
dokas.' Yleisradiota el Uelenlcään haittaa se, etta E r k k i Raatikainen o il
kyseisen lehden 2. toimittaja ja tuleva päätoimittaja, joka kiinteästi joh^;^^
taa kyseisen lehden politiikkaa. w>» •
Tosin meille kyllä yleisradion taholta väitettiin, ettei yleisradio öle"'«-j"r
kustantanut miehen matkaa^ vaan maksaa yksinomaan palUdot/komm|ii«'-
teista — ihmettelemme vain mit«n Suomen Sosiälldämokraatinkannat^^''V^^'^
lähettää erikoisedustaja suureen länteen selostamaan'Yhdysvaltain oppo^ '
sitiopuolueen puoluekokousta, inutta ehkäpä ^ ^ e ^ e U a o n . i^
topiireihin siellä kaukaisessa lännessä n i in b^^St suhiteet, ettö kannattaä^^
lähettää. Tiettyä vetoahan sellaiseen vauhkoontuneeseen ajatteluun k u in
"göldvvaterijaisilla" on leskisläisilläkjn — totuuden ^nimissä k u i t e ; i l u n . ,
kiihkeimmiltä h e i s t ä a i n a o l l u t"
POI^UGAL KARKOITEnilN
[(ASYÄTtlSKmENSSISTÄ
Geneve. Neljänäkymmenellä
kolmella äänellä seitsemän: edus­tajan
jättäessä äänestämättä kan-
'sainvälinen kasvatus- ja vallstus-alaii
konferenssi hyväksyi Nige­rian
ehdottaman-päätöslauselman
Portugalin valtuuskunnan karkot­tamista
konferenssista.
Nigerian päätöslauselmaehdotus
hyväksyttiin USAn, Saksan liittota­savallan.
Englannin, Belgian, H o i
lännin ym. lännen siirtomaavalto­jen
kiivaasta vastustuksesta huoli­matta.
Kun näiden maiden valtuus­kunnat,
jotka kaikin voimin puO:
lustivat Salazarin siirtomaajärjes­telmää,
tulivat vakuuttuneiksi siitä,
että ne eivät pysty murtamaan af­rikkalaisten,
aasialaisten ja sosialis­tisten
maiden tahtoa, ne eivät löy­täneet
muuta ulospääsyä kuin pois­tumisen
istuntosalista ennen äänes-tyshetkeä.
Län.nen valtuuskuntien mukana
istuntosalista poistuivat UNESCOn
sekä kansainvälisen valistuskysy
mysten toimiston (konferenssin jär­jestäjien)
edustajat julistaen "Kon­ferenssi
on epäonnistunut!" Aiheut­taakseen
konferenssin epäonnistu­misen
nämä UNESCOn ja kansain­välisen
toimiston vastuunalaiset vir­kamiehet
veivät mukanaan myös
teknillisen henkilökunnan, tulkit
sihteerit jne.
Hämmästyneinä tällaisesta sabo-taashista
afrikkalaisten, aasialaisten
ja sosialististen maiden edustajat,,,,,, ; i
pitivät kiirjeellisen istunnon, jossa
he päättivät - esittää jyrkän vasta­lauseen
UNESCOn ja kansainväli-''
sen valistuskysymysten toimiston'
edustajien mielivaltaisen käytöksen
johdosta, näiden väheksyessä konfe­renssin
viidenkymmenen valtuus­kunnan
tahtoa. '
KASVATUSKOKOUS ' *' ' 'v?
J A T K U U Y HA
Geneve. —. Kansainvälinen k a s v a - , : .,-4
tuskonferenssi jatkuu Genevessä.
Alkaneeseen täysistuntoon osallis­tuivat
kaikkien afrikkalaisten jat
aasialaisten maiden sekä sosialistis-'
ten valtioiden valtuuskunnat Täten
y l i 50 maan valtuuskunnat ahtoivat
hyvän vastauksen USAn, Englan­nin,
Ranskan, Saksan Liittotasaval­lan
ym. länsivaltojen edustajille,
jotka mielenosoituksellisella konfe­renssista
poistumisellaan yrittivät
ajaa konferenssin karille sen jäl­keen
kun äänestyksessä tuli hyväk­sytyksi
päätöslauselma Portugalin^ ^ « . s 1
siirtomaajärjestelmän edustajan kar ^\
koittamisesta konferenssista. , -n
J i 'I
Sokeriruokoviljeliiliä
paloi Guayanassa
Georgetomi. — Tuli tuhosi viimiB'"*
viikon torsaina lähes 200 hehtaaria '
sokerhniokovlljelystä .Brittiläisessä
Guayanassa. .Vahinkojen arvioidaan
nousevan ainakin 250,000 <lolIarlin.
PÄIVÄN PAKINA
AUTTAVATKO RAIPPARANGAISTUKSET?
Aikakauskirjat kertovat että v.
1734 — siis y l i 200 vuotta sitten
laaditun lain perusteella oli Suo­messa
voimassa raippa-, eli ruu­miillinen
rangaistus erinäisistä r i ­koksista,
sekä muuntorangaistus
sakkojen sijasta.
Enään ei Suomen rikoslaissa
moista keskiaikaista rangaistus­järjestelmää-
ole — eikä sitä- ole
mi.ssään sivistysmaissa, missä on
eläintenkin piekseminen ' laissa
kielletty.
Mutta siirtomaavoudeille on
kaikki luvallista, mukaanlukien
ruumiilliset raipparangaistuksct,
mikäli luullaan^ että niiden avulla
voidaan opettaa herran nuhdetta
j a kuria niskottelijoille.
N i in itsestään asiaan kuuluvana
pidetään tällai^a keskiaikaista
raakalaisuutta, että kukaan ei tääl­läkään
juuri korviaan käännä kun
meille kerrotaan tämäntapaisista
rangaistusmuodoista pienemmistä-kin
"tottelemattomuustapauksi.s-sa".
Pöydällämme on muutama päi-vä
sitten Gcorgetownista, Brittiläi­sestä
Guianasta tullut Reuterin
uutistieto, missä kerrottiin:
"Rotukahakoiden raatelemassa
Brittiläisessä Guianassa oli suh­teellisen
rauhallista eilen kuver­nöörin
antamien kovien (drastic)
määräysten johdosta ja . . . annet­tua
lisävaltuuksia turvallisuuspo­liiseille.
"Armeijan piireistä tiedoitettiin,
että Annandalcm ja^ Buxtonia ky­lien
asukkaat eivät ole luovutta­neet
aseitaan vaikka (brittiläinen)
kuvernööri s i r Richard Lut on an­tanut
korkeimmalle oikeudelle val­tuudet
langettaa raipparangaistuk-sia
ja elinkautisia vankilatuomioi­ta
niille, j o i l la on laittomasti asei­ta.
"Kuvernöörin määräyksessä sa^
notaan myös, että ken tahansa, jol­ta
löydetään vaarallisia aseita —r
vaihdellen ne kivistä kirveisiin as­ti
— voidaan tuomita 10 vuodeksi
vankilaan . ; . "
Kova on siis Brittiläisessä Guia­nassa
kuri ja hevoskuuri asukkail­la,
eikä suinkaan suotta, sillä tie-doittihan
France Pressin kirjeen­vaihtaja
jokin aika sitten George-towni.
sta että "brittiläiset ovat ot­taneet
täyden edesvastuun lain ja
järjestyksen ylläpidosta sokerivil-jelyalueella."
Aikaisemmin olemme saaneet
lukea miten brittiläinen kuvernöö­r
i julisti — vaikka Guianalle
myönnettiinkin sisäinen itsehalr
lintaoikeus v. 1961 — voimaan hä-tätilalain,
minkä perusteella on
vangittu lukuisia poliittisissa jär­jestöissä
ja ammattiyhdistysliik­keessä
toimivia johtohenkilöitä.
Vangittujen joukossa on Brittiläi­sen
Guianan hallituspuolueen y l i
30 jäsentä, mukaanlukien hallituk­sen
varapääministeri Bridley
Benn?
Guianan asukkaat ovat kauan
taistelleet kansallisen itsemäärää­misoikeutensa
puolesta. Vuonna
1961 Lontoo suostui antamaan.
Guianalle uuden perustuslain, jon­ka
mukaan tuli kaksikamarinen
parlamentti, brittiläisen kuvernöö­r
in nimittämä senaatti ja kansan
valitsema lainlaatijakunta. Sama­na
vuonna pidetyissä vaaleissa sai
T r i Jaganin johtama Kansan edis­tyspuolue
selvän enemmistön ja
n i in tuli Jaganista täten osittain
itsenäistyneen Brittiläisen Guia­nan
pääministeri. Mutta hänellä
ei ollut hallintavaltuuksia muuten
kuin sisäpQliittisesti — brittiläisen
kuvernöörin ratkaistessa kaikki
ulkopoliittiset myös ulkomaakaup-paa
koskevat kysymykset kuten it­se
tahtoi. Maan varsinaisen itse­näisyyden
piti kuitenkin toteutu­man
Lontoon lupauksen mukaan
"lähitulevaisuudessa".
Nyt on kuitenkin Lontoon itse-näistymislupaukset
syöty ja Guia­nan
itsenäistymisen uudeksi eh­doksi
on pantu uuden perustuslain
hyväksyminen nimenomaan sellai­sessa
muodossa, että Kansan edis­tyspuolue
voitaisiin saattaa epäde­mokraattisissa
vaaleissa tappiolle!
Amerikan imperialismi, jolla
yleisesti puhuen ei ole ollut mi­tään
sitä vastaan, vaikka yhdysval­talaiset
monopolistit ovat päässeet
"perimään" aikaisempien siirto­maaisäntien
"kuolinpesät" j a en­nen
heidän poliittista kuolemaan-sakin,
on. nyt auttanut ja tukenut
Britannian imperialismia Britti­läisessä
Guianassa.
Tähän puolueen asiasta liittyy
muuten aimo annos hirtehishuu-moriakin,
sillä Britannian impe­rialismi
käyttää Guianassa hyväk­seen
rotumellakoita, joita se tai­tavasti
ohjaten edistää, koska se
antaa oivallisen syyn sekaantua
Guianan:sisäisiin asioihin. Toisaal­ta
Yhdysvallat jossa neekereitä
ammutaan, sekä piestään kirves­varsilla
ja nyrkeillä henkitoreisiin
ja .usein kuoliaaksikin, on kovana
poikana "auttamassa" rotukahakoi­den
lopettamista brittiläisimperia-lismin
malliin Guianassa?
Me emme ole raipparangaistus-ten
kannalla missään tapauksessa.
Emme voi siis periaatesyistä sanoa
niinkään, että raipparangaistuksia
annetaan Brittiläisessä Guianassa
väärille ihmisille.
Mutta siitä seikasta olemme ai­van
varmoja, että Brittiläisen Gui­anan
tautien parantamiseksi käy­tetään
kokonaan vääriä hoitomene­telmiä
j a niitä tauteja ehdottomas­ti
pahentavia lääkkeitä.
Mitä tarvitaan oh se, että jäte­tään
Guiana guianalaisille ja sillä
siisti. Mitä pikemmin ulkomaalai­set
siirtomaavoudit taustamiehi-neen
pyyhkivät Guianan tomut ja­loistaan,
sitä pikemmin löytää Gui­anan
kansa itsensä ja omat demok­raattiset
keinonsa niin rotukysy­mysten
kuin muidenkin kansallis­ten
ongelmiensa ratkaisemiseksi.
Raipparangaistusten anto, " l u ­vattomasta
aseiden hallussapidol­t
a " ja kymmenvuotiset vankilatuo­miot
sellaisten "vaarallisten asei­den"
kuin kivien ja kirveitten hal-r
lussapidosta. ei varmaankaan tuo^
ta kunniaa sen paremmin kuver;.
nööri LuUlle k u i n muillekaan siir«'
tomaavoudeille, eikä se vöi l i i o in
kirotun siirtomaakomennon päiviä
paljoakaan jatkaa Brittiläisessä
Guianassa. — Känsäkoura.