Vapaus, July 13, 1968

              i^Tona^ — Tässä pitäisi kirjoittaa
täportti, tai s^iyiisiiAo havaintöji^pi
Toronton osaston kuukausikokouk-j
ö l ^ . pidettiin Don haalilla
maanantaina t-k. 8 pn iltana. Varsi-painen
fajjortteri oli Si^omi-niatkal-l
a j a entisenä kirjeenvaihtajana on
täppi^. tehtävä sitte^n kuin itsestään
• iminulletkuuluva. ,
^ubmi-i^atkälla onkin osaston j ä-senifi
huomattava joukko aina jäsen-iklrjuria
myöten ja lieneekö siinä
vaikQ ka\iniissa kesäpäivässä syy, et­tä
'jäsen^ oli saapunut kokouk-
'seeÄ ainoastaan noin parisenkym-
" mentö henkeä. Tavanmukaisten ko-keiiteen
* työjärjestyksen, ^^pöytSkir.;
jan lukemisen y.m. toimituksien
jälkeen luettiin pari pientä klitos-kerttia-
jotka oli osastolle-lähetlfi-reet
Heikki Rpntyn ja WillLam N i er
men omaiset sen johdosta, että osasr
to oU lähettänyt kukkalaitteet hei­dän
hautajaisiinsa.
Olen viJmeaikoina sairastellut p i ­temmän
aikaa ja sitten vähän toipu.
neena matkustellut, että en ole ol­lut
osastomme kokouksessa useai)-
paan kuukauteen. Nyt tulikin mie­leen
erikoisesti näiden kahden hy­vin
aktiivisen järjestötoverin tyhjät
paikat. Heikki Rönty j a V i l i Niemi
olivat aina varmat kokouksessa oli­jat.
Heillä kummallakin oli aina
tehtäviä joista piti antaa raporttia.
He eivät voineet olla kokouksista
poig vaikka olisi kuinka väsyttänyt
ikovan työpäivän päälle. He tunsivat
jgrjestöyelvoUisuudökseen tulla ko-
Koul^seen koska heillä o l i siellä teh­täviä
ja' heitä kaivattiin. Niemen
V i l i oli vielä erikoisen -monitaituri,
jonka neuvoja j a .työtä tarvittiin
joka paikassa, oli kysymys sitten
Don haalin tai Tarmolan asioista,
kaikessa V i l i kerkisi antamaan neu­vojaan
ja itsekin korjaamaan ja
tekemään työn. Vaatisi monta Va­pauden'
sivua jos noista tovereista
voisi 'kirjoittaa vaatimattomastikin
historian heidän työskentelystään
erinäisissä työväen järjestöissä.
Parikyramentävuotta sitten siir­tyessään
Quebecin kaivoskaupun­geista
tänne Torontoon rakennus-työläiselcsi
tulin V i l i Niemen ensim-inäiseksi
näkemään liittyessäni k i r -
ivesmiesten unioon. Hän oli unio-osastomme
sihteerinä joka jo sinän­sä
oli huomattava luottamustehtävä
koska Toronton kirvesmiesuniossa
c l i yli kymnienentuhatta jäsentä
ikolmessa eri osastossa, ja yleensä
;kirvesmiehiä pidettiinkin rakennus
alalla parhaiten järjestyneinä ja pa­remmin
palkattuina työläisinä. Nie^
mi oli lisäksi monissa muissakin
järjestöissä. , ,
Raportistani ei oie tarkoitus tehdä
muistokirjoitusta kahden hyvän te^
verin kuimiaksi, mutta sittenkin ha­lusin
lyhyesti edesmenneistä tove­reista
mainita koska he olivat pitkä­aikaisia
osastomme jäseniä joiden
tila on vaikea täyttää.
Kokouksessa tuli esille, että Suur­juhla
tanssilippujen kantoja on vas­ta
vähän, tilitetty ja kokous päätti
ikehoittaa kaikkia, joilla on näitä l i p ­puja
myytävänä myydä ne heti en­sitilassa
ja tilittää pois koska on jo
k i i r e k u n ne on määräaikana tilitet­tävä
kansalliselle suurjuhlakomite-alle.
Samalla pitäisi kiinnittää myös
kin huomiota suurjuhla suosikkieh-dokkaallemme
äänien hankinnassa,
koska meillä on siinä kerran k i l p a i lu
j a tietysti halumme ehdokkaamme
L i i s a Pakarisen voittavan mahdolli­simman
suurella äänimäärällä-
Vapauden ja Liekin haasteryur
't^yksestä keskpsteltiin j a päätettiin
järjestää t i l a i s u ^ sen hyväksi vä^r
hän^ myöfhemrain. Yksityisiä lahjoi­tuksia
ja haasteita lupautui otta-onaan
vastaan W. Säilä j a Helien
Tarvainen. Vapauden asiamiehet J .
Nissinen j a Maija Vuorinen ottavat
myöskin niitä vastaan joten niissä
asioissa voidan kääntyä heidän puo­leensa.
Don haalin talonmieheksi on saa
tu Kaisa Nättinen j a Hannes Nätti­nen
tulee heti kun Tarmolasta jou­taa
hänen avukseen-
Don haalin puhdistustalkoot pide-tään
Jääkonpäivänä.' heinäkuun 25.
klo 2 ip- Haalin lattia tullaan puh­distamaan
värnissaamäan y.m. Siinä
on paljon työtä ja kehoitetaän ylei^
söä saapumaan siilon talkoisiin. Lyy­li
Mäkelä lupasi keittää talkooväel­le
ainakin hyvät puUakahvil- T a l -
koitten jälkeen sitten saammekin
puhdistautua . j a olemme valmiit
lähtemään Suomalaisen Järjestön ja
Urheiluliiton Suurj uhliin Sudburyyn
Tietojeni mukaan pitäisikin sinne
Suurjuhlille tulla oikein kansanvael-lus
y l i Amerikan mantereen ja aina
Suomesta asti. Olen tässä ajellut
rajan eteläpuolella helmikuusta a i ­na
näihin päiviin asti j a matkaa on
tullut tehtyä Floridasta (lloiseen-harporiin)
Ashtabulaan asti j a kaik­kialla,
pienimmilläkin paikkakunnil­la,
kaupungeista puhumattakaan, ky­selivät
mitä tietä on paras ajaa sin­ne
Sudburyn Suurjihlille. K u n siellä
rajan eteläpuolella nähkääs valmis­teltiin
sitä turistiveroa ulkomaan­matkailijoille,
mutta Ganadaa pide­tään
kuin omana maana eikä tänne
tulijoiden tarvitse maksaa veroa
niin sieltä luvattiin tulla suurella
joukolla Sudburyn juliliin, lupasivat
siellä sitten tavata. No näkemiin
s i t t e n .— Sijaisraportteri.
SobrifaiiMe m^P^
F r a n j t f i i r t , - r r S f i ^ a n liittotasaval­lassa
on 600,000 sokeritautipotilasta
lääkäreiden valvonnassa. Vasta v i i ­me
aikoina on ryhdytty salvatutkin
muksiin, jotka jatkuvasti paljasta­vat
uusia tapauksia-AmmattipUreis-sä
Saksassa lasketaan, että "piilos­sa"
on vielä saman verran eli 600,-
000 ihmistä, jotka.eivät aavista ole­vansa
sokeritautisia. Saksalaiset tie­demiehet
pitävät lisäksi mahdoUi-sena,
että 25—^0 proäenjilla Sti^Cfian
kansasta on perittyä piilevä sokeri­taudin
oniinaisuus, jonka he taas an­tavat
perinnöksi uusille sukupolville
Koska sokeritautia tähän ntennes-sä
ei ole pystytty' parantamaan, on
näiden potilaiden elämänsä loppuun
saakka seurattava ankaria triääräyk-siä
ja-^noudatettava ruokavaliota,
jQtta he säilyttäisivät työkykynsä ja
voisivat pidentää elämäänsä. Heidän
on päiviltäin otettava lääkkeitä, en­nen
kaikkea tehdasmaisesti valmis-lettua
insuliinia, jota heidän oma
ruumiinsa ei tuota tarpeeksi. Tämä
hormoni on elintärkeä, jotta jokeri
muuttuu ruumiissa energiaksi. So­keritautisten
ruokavalion on sisäl­lettävä
mahdollisimman vähän soke­ria
j a kalorioita. Tämän ruokavalion
tarkoituksena on pitää aineenvaih­dunta
jotenkuten tasapainossa. Ruo­kavalio
on melko hankala. Kierto­kysely
osoittaa, että vain 12 pros.
sokeritautisista noudattaa tarkal­leen
lääkärin määräyksiä ruokansa
suhteen. Syynä on ennenkaikkea
varojen puute. Sokeritautisille sopi­via
ruokia j a elintarvikkeita myy­dään
usein apteekeissa ja erikois­myymälöissä.
Niiden hinta on kol­mesta
kymmeneen kertaan kalliim­pi
kuin vastaavien elintarvikkeden,
jotka on valmistettu tavallisin soke-rimäärin
ja ilman tarkkaa valvontaa
Dusseldorfin yliopistossa on lasket­tu,
että sokeritautisten elinkustan­nukset,
vaikka vaatimukset olisivat
varsin vaatimattomat, ovat ainakin
k a ^ y e f r o ^ k»iUimrpat kuin ter-veiden,
• S q k ^ M t e n suuri postUäh?tysUl-kettä
h9r|pittaya yritys on kiinnit­tänyt
huoihibnija sokeritautisten t^
Qludelliseen ahdinkoon ja ofitanut
myynUobjelmaansa sokeritautisten
elintarvikkeet. Näin hlnqat s^^tiin
SOTTTSO prosenttia apteekkien hin^»-
j a l^alvemmiksi,- vaikka tavara on
aivan samaqarvofsta kuin erUcoislilk
t[e|88ä. Heti ensimmäisten neljän
tarvikkeen ilmestyttyä postilähetys-tavarat£|
lon luetteloon, tilfiuksia al­koi
tulvia. Toiminimi katsoi onnis­tuneensa
pyrkimyksessään saades­saan
heti 500,000 asiakasta. Sokeri­tautiset
voivat nyt ostaa viiniä, jäl­kiruokia,
erilaisia lejpäiajeja, soke­ritonta
marmeladia ja sokerin kor­vikkeesta
valmistettuja makeisia
sekä valmiit^, säilöttyjä ruokia. T i ­lausten
määrä kasvaa ja toiminimi
on nyt päättänyt tarjota kiitoUisille
iisiakkaijjeen uuden vetonumeron.
Tavaratalon yhteydessä toimiva
matkatoimisto on vuokrannut hotel­lin
Espanjan rannikolta sokeritau­tisten
käyttöön. Heti oli vuokratta­va
kaksi hotellia lisää — niin pal­jon
ilmaantui halukkaita. Potilaat
voivat viettää lomansa huolettomi­na
ja heille tarjoillaan vain heidän
oman ruokavalionsa puitteissa ate­rioita,
joista ei kanneta mitään lisä­maksuja.
Ohje nuimero 21
Jatkoa Siv.: 2)
kasian kautta sekä muutos Turkin
asenteessa (viimeksi mainittu näyt­ti
olevan ajateltavissa vain siinä ta­pauksessa
että Neuvostoliitto kärsi­si
tappien).
c) Afrikan siirtomaiden uudel­leenjako
katsottiin seuraukseksi
Britannian imperiumin romahduk­sesta,
mitä ei puolestaan voinut ta­pahtua
ilman operaatio "Barbaros­san"
menestymistä.
A m B J K A S S A :
Keskustellessaan Japanin suurlä­hettilään
Osbiman kanssa Hitler
tunnusti suoraan, että "Rooseveltin
kukistaooineji" oli mahdollista vain
toteuttamalla "ensisijainen päämää­rä
— ensiksi o l i tuhottava Venäjä!'.
Tätä Hitler siis odotti "Barba­rossa-
suunnitelmalta.
Jatkuu
Itä-Saksan tunnustaminen
tosiasiain valossa
f Tyypillinen hippi" kukkineen ja
rakliaudentunnuksineen.
"Itä-Saksa lisää jännitystä", Uusi
Berliinin kriisi syntynyt", "Itä-Saksa
sai Naton tuomion", "Natonmaat jyik-kinä",
"Nato-ministerit puolustavat
vapaata pääsyä Berliiniin" jne. Tä­mäntapaisia,
toinen toistan uhkaa­vampia
uutisia lännen lehdistö le­vitteli
sen johdosta, että Saksan De­mokraattinen
Tasavalta kesäkuun 13.
päivänä määräsi viisumipakon (hei-nakuun
15. päivästä myös passipakon)
niin hyvin' länsisaksalaisilie kuin län-siberliiniläisillekin,
jotka matkaavat
Saksat» Demokraattisen Tasavallan a-lueen
kautta kulkevat tietä pitkin Län­si-
Saksasta Länsi-Berliiniin tai päin­vastoin.
Tästä tapahtumasta uumoiltiin va­rallista
ja kuumaa kriisiä idän ja
lännen välillä jopa. niin pitkälle, että
kolmannen maailmansodankin vaara,
saattoi olla näköpiirissä. Koko länsi-lehdistön
kauhupropaganda on osoit­tautunut
kuitenkin myrskyksi vesila­sissa.
Viisumipakon määräämisessä
ei ollut mitään luonnotonta. Se ei rik­konut
niinkään kansainvälisen sopi­muksen
kirjainta. On korkeintaan oi--
lut ihmeteltävää, että DDR ei ole
määrännyt tätä viisum^Äkkoa aikai­semmin.
Näin • sitäkin suuremmalla
syyllä; kun hyvin tiedetään, miten
helppoa pelkän henkilökortin varassa
lännein kaikenlaisten vakoilu- ja sabo-taashi-
ym; eitoivottujen henkilöiden
liikunta LänsiSaksasta Länsi-Berliiniin
on ollut.
DDR: n toimeenpanema viisumipak­ko
tekee nyt Bonnin vallanpitäjille
selväksi, että DDR:ssä On kysymys
itsenäisestä ja suvereenisesta saksa­laisesta
valtiosta, joka toimii valta­kuntansa
alueella omien lakiensa ja
asetustensa mukaisesti ottaen huomi­oon
kuitenkin tällöin myös kansainvä­liset
velvoitukseti Naton ministerit pi'
tivät juhannuksen jälkeen Reykjavi­kissa
kokouksen,, josta lännen ja ni­menomaan
Länsi-Saksan kylmän so­dan
lietsojat odottivat jopa kuuman
sodan julistusta. Toisin kävi. Vasta­lauseita
päätettiin esittää, mutta, yh'
teisessä kommunikeassa ei mainittu
mitään käytännön toimenpiteistä. Sen
sijaan kommunikean liitteestä ilmeni,
että ministerikokous suositteli neuvot­teluja
idän ja lännen kesken jännityk­sen
lieventämiseksi mm. joukkoja mo*
lemminpuoljsesti supistamalla. USA: n
•ulkoministeri Rusk matkusti Islannis­ta
Bonniin tyynnyttelemään sikäläisiä
pettyneitä vallanpitäjiä. Vastalauseet
jäivät pelkiksi paperiprotesteiksi.
Länsi Saksa sai todeta jääneensä
yksin tälläkin kertaa. Tässä tapahtu­mien
kulussa ei ollut mitään yllättä­vää
ja outoa. Niin hyvin henkilö- kuin
tavaraliikenne jatkuu edelleen Saksan
Demokraattisen Tasavallan kautta,
mutta henkilöliikenne DDR:n viisu­milla
varustettuna Ija tavaralirkenne
tariffit tarkistettuna.
Länsi-Saksassa ilmestyvä Der Spie­gel-
lehti haastatteli juhannuksen
maissa viisumipakon johdosta Länsi-
Berliinin entistä pormestaria H. A l -
berzia, joka joutui viime vuonna ero­amaan
Persian shaahin vierailun ai­heuttamien
mielenosoitusten jälkiseu­rauksena.
Alberzin lehden esittämiin
kysymyksiin antamista vastauksista
ilmeni, että hän on tunnustanut teh­neensä
virheitä,, mutta Saksan kysy-nxyksessä
hänellä on suhteellisen hy­vä
omatunto. Hän on muha aiicaisen»-
min ilmaissut, että Länsi-Saksan on
solmittava DDR: n kanssa valtk)sopi-muksia,
jotka meridtsevät DDR: n
tunnustamista myös virallisesti, Bon­nin
hallituksen olisi asetettava laajoil­la
valtuuksilla varustettu valtuutettu.
EECm komissio
siunasi Ranskan
tubntirajoitukset
Bryssel. — Euroopan-komissio
päätti viime viikkoisessa kokoukses­saan
antaa Ranskalle luvan rajoittna
terästuotteiden tuontikiintiöitä. KO-naission
päätös poikkesi E E C : n mi­nisterineuvoston
esittämästä kan­nasta,
sillä neuvoston ei-ranskalaiset
jäsenet vastustivat rajoitusten to­teuttamista.
Lopullinen päätösvalta
asiassa kuului kuitenkin Euroopan-komissiolle.
Euro<^ankomissio suostui useim­piin
Ranskan hallituksen pyyntöi-iiin.
Ranska saa seuraavan puolen
vuoden aikana rajoittaa terästuot­teiden
tuontia määrään, joka on
vain 6.5 prosenttia viime vuoden
tuontia suurempi. Tämä vastaa 377,-
000 tonnin suuruista tuontia E E C -
maista j a 13,000 toniiinJuontia jär­jestön
ulkopuolisista maista.
Vastaavasti Rankka saa lisätä te­räksen
vientiään määrällä, joka lo­kakuun
loppuun asti vastaa 6:ta
nrosenttia Ranskansa toteutetuista
palkankorotuksista ja 3:a pros- kor
joka voisi neuvotella DDR:n edusta- j rotuksista lokakuun -jälkeisellä puo-jien
kanssa kaikista — myös pbliitti-;1ivuotiskaudella.
sista — kysymyksistä, jotka koskevat Euroopankomissio totesi Ranskan
Länsi-Saksan ja DDR: n suhteiden
T.ormalisoimista. Kun kaksi tai neljä
ihmistä kokoontuu huoneeseen Länsi-
Saksassa, 'niin näistä asioista ei kiis­tellä.
Mutta kun tulee k y ^ y s sa­man
mielipiteen esittämisestä julki­suudessa,
niin se olisi kuin hyppy kyl­mään
veteen. Länsisaksalaisten enem­mistö
ilmeisesti. uskoo, että Länsi-
Saksa voi vielä ajaa voimapditiikkaa.
DDR: n toimeenpanema viisumipakko
ja sen lieveilmiöt.osoittavat, miten i l ­lusorisella
pohjalla Bonnin hallitxis
vielä liikkuu, ilmeni Alberzin vasta­uksista.
Itä-Saksa on maailman teollisuus­maiden
tilastossa 8. tilalla <suuren
länsisaksalaisen Demag^htymän j<^
taja, tri Schulz), Itä-Saksa on maail­man
vientitilastossa 8. tilalla (vapai­den
demokraattien ent. puheenjohtaja
Erich Mende), Neuvostoliiton ja
DDR:n kauppavaihdon volyymi on
suurempi kuin kahden suurimman ka­pitalistisen
kauppamaan, nimittäin
USA: n ja Länsi-Saksan (Soviet Ex­port).
Nämä lausunnot osoittavat,
minkälaisten tosiasinden tunnustami­sessa
mm. on kysymys.
• Libra •
hallitukselle antamassaan ilmoituk­sessa
olevansa tietoinen siitä, että
Ranskaa kohdanneet poikkeukselli­sen
vakavat vaikeudet saattavat
maan talouselämän perusluonteis­ten
ongelmien eteen, ellei tilannet-l?
pyritä helpottamaan.
Länsivaltojen
ndottisotaa
Berliinistä
Moskova. — Yhdysvallat, Englan­ti
ja Ransl$a esittivät viime viikolla
Neuvostoliitolle virallisen vastalau­seensa
Itä-Saksan määräämien Län­si-
Berliiniin matkustusta koskevien
rajoitusten johdosta.
Vastalause koski Itä-Saksan viran­omaisten
viime kuussa - määräämää
passi- ja viisumipakkoa, j o ka koskee
knikkian Länsi-Berliiniin matkusta­via
länsisaksalaisia. Samalla mää
rättiin vero tavarakuljetuksille Lan-si-
Saksasta Berliiniin Itä-Saksan alu­een
kautta-
Neuvostoliiton kommunistipuo-
•ueen pääsihteeri Brezhnev torjui
noottien sisällön kohta niiden jättä­misen
jälkeen. Puhuessaan Unka­rin
ja Neuvostoliiton ystävyysko-kuksessa
Kremlissä hän sanoi: "Sak­san
Demokraattinen Tasavalta on
toteuttanut joukon toimia, joiden
tarkoituksena on sen rajojen ja su­vereenisuuden
turvaaminen."
"Nämä toimet ovat herättäneet
ärtymystä Saksan liittotasavallassa
sekä eräissä muissa maissa. Saksan
Demokraattisella Tasavailaiia on oir
keus suojella rajojaan. Vaikka eräi­den
on vaikeata ymmärtää näitä
toimia, niiden on hyväksyttävä nO."
Paradoksaatinen
flmiö
Bahamasaarten asukkaat, jotka
lähes kaksi vuosisataa ovat eläneet
Englannin siirtomaaorjuudessa,
vaativat nyt itsenäisyyttä. Joitakin
tuloksia saarten väestö on jo saar
vuttanut. Heillä on nimittäin muo­dollinen
itsehallinto, hallitus, joka
tosin On alistettu englantilaisen ku..
vemöörin määräysvaltaan.
Bahamasaarten 150,000 asukkaas.
ta noin 86 prosenttia on neekerel-tä.
Neekeri väestön poliittisena jär­jestönä
toimii edistysmielinen libe­raalinen
puolue. Huhtikuussa pide­tyissä
vaaleissa tämä poulue voitti
29 paikkaa 38:8ta ns. parlamentti-kamarin
paikasta. Voitto oli to­della
murskaava. Jo tammikuussa
1967 Bahama-.saarten pääministerik­si
valittiin liberaalipuolueen joh^
toon kuuluva Lyndon Pindling. Nyt
tämän vaalivoiton jälkeen Pind-lingin
asema on entisestään voimis,
tunut. •.
Ensimmäinen onnlttelusähke saa­pui
VVashingtonista. Tämä ei johtu^
nut pelkästään siitä^ että Bahama­saaret
sijaitsevat lähellä Yhdysval-toja
eikä myös siitä, että rikkaat
amerikkalaiset turistit käyvät siellä
talvisin lomailemassa. Siihen on ole­massa
aivan toisiakin syitä. Vuonna
1940 Yhdysvallat käytti hyväkseen
Englannin vaikeaa tilannetta ja sai
..«•iltä oikeuden järjestää saarille so-tatukikohtia
99 vuodeksi. Nämä tu-kikohdat
perustettiin saarten väes­tön
protesteista piittaamatta ja tä­ten
Pentagon voi valvoa tilannetta
koko Karibian meren alueella.
On mielenkiintoista todeta, että
Pindlingin poliittinen ura liittyy
kiinteästi Washingtoniin. A P : n uu.
tisen mukaan Pindling sanoi vie-raillessaan
helmikuussa 1987 Wash.
ingtonissa:
— Niin kauan kuin minun halli­tukseni
on vallassa, amerikkalaisilla
tukikohdilla ei ole mitään hätää ..
Bahamasaarilla suoritettujen vaa­lien
tulokset aiheuttivat luonnolli­sesti
murheita Lontoossa, mutta tyy­tyväisyyttä
Washlngtonis3a — is.
tuuban korkeäila tuolilla entistä
vankenunin "heidän miehensä" Par
radoksi kuitenkin on, että tämän
aseman lujittuminen tapahtui ni­menomaan
vapauaVMmn. ftnsimita.
Alhna Ki]lu!lan .
jäiOcytJtäi^ liäiv^Wr|ai
K e l s i D U . .— Verellä tahtoisin nä-inft
sanat kirjoittaa. Toivoni, rak­kaimpani,
ainoani on surmattUi Hy­vä
Juniala^ surmattu mitä raaim-inalla
tavalla, läpi pään, läpi aivo­jen
ainmuttu ja potkittu, ja tämän
Ov^t t^neet omat tniehet, meidän
Suomen kansanune 'Parempi ai-
Nämä sanat ovat luettavissa kesä-kuMn
2. päivän kohdalla 1918 siitä
Alma KUulan päiväkirjasta, jota
Sinikka KUula-Marttinen esitteli
l@bdistötil;iisi)udessa Vaasass^.
Alma Kuulan päiväkirjat ilmesty­vät
hänen tyttärensä Sinikka Kuu­lan
toimittamana laitoksena ensi
jouluksi. .
Toivo Kuulan väkivaltaisesta kuo­lemasta
tuli töukok. 11 päivänä k u ­luneeksi
50 vuotta. Tämäii yuoksi
järjestetään kuluvan vuoden aikana
eri puolilla {tiaata Toivo KUUlan
muistokonsertteja:
Kfgeflan bto-kietlflsfa
kuohuntaa
Lissabon. — Ruokaa ja lääke;ai-neita
Biafraan toimittavia lentoja
fiiotaan jatkaa siitä huolimatta, että
Nigerian liittovaltio on uhannut lä­hettää
ilmavoimansa Biafraan lentä­vien
koneiden kimppuuUj ilmoitti­vat
katolisen lähetysseuran edusta­jat
Lissabonissa viikonlopulla.
Ilmoituksessa todettiin; "Lentoja
on jatkettava riskeistä huolimatta,
sillä Biafrassa kuolee viikottain
2,500 ihmistä nälkään ja meidän
on autettava heitä".
Lissabonista lähti lauantain:)
Biafraan suihkukone, jonka lastina
oli kymmenen ja puoli tonnia lää­ke-
j a ruokatarvikkeita, ilmoittivat
lähetysseuran edustajat;
Nigerian liittovaltion päätös on
herättänyt vakavaa huolestumista
sekä Englannin hallituspiireissä
ottä kansainvälisissä avustusjärjes­töissä,
tiedoittaa A F P Lontoosta.
Englannin parlamentin Nigerian
avun j a -valiokunnan puheenjohta­ja
lordi Brockway vaati Y K : n tur^
vallisuusneuvostoa kokoontumaan
kiireelliseen istuntoon, jotta sekä
se, että Maailman terveysjärjestön
kaltaiset järjestöt voisivat ryhtyä
tukemaan Biafran avustustoimia.
Hän royös jätti ylähuoneen maa­nantaista
istuntoa varten, esityksen,
jossa mm. vaaditaan peruuttamaan
asetoimitukset Nigeriaan.
Lordi Brockway on esittänyt ve­toomuksen
myös Yhdsityneelle ara­bitasavallalle
ja Neuvostoliitolle,
jotka niin ikään toimittavat aseita
Nigeriaan, jotta nekin ryhtyisivät
vastaavanlaisiin painostustoimiin
liittovaltiota vastaan. ;
Liittovaltion päätös on aiheutta­nut
sen, että espanjalaiseen Fer-nandon
saareen on jäänyt satoja
tonneja avustustarvikkeita, jotk,T
ovat valmiina Biafraan kuljetetta­vaksi.
Tanskabinen uutistoimisto RB
ilmoittaa Tanskan Punaisen Risti n
saaneen tietää Kansainväliseltä i P u ­naiselta
Ristiltä, että Nigerian uh­kaus
ei koske Punaisen Ri-stin ko­neita.
ta!i»an1»i, 'heiÄ 13, lÖ^ ' Sivu 3
Qktvi Laine:
ViiniäJkin peHapurkeisisia
Geisenheim.—, Hessenin viinin,
hedelmien ja puutarhanhoidon op.
pi- ja tutkimuslaitokse.ssa esiteltiin
äskettäin ensi kerran viiniä pelti­purkeissa.
Täyttämällä ensin 300
purkkia valko- ja punaviinillä aio­taan
tutkia onko mahdollista ruveta
myymään saksalaista viiniä myös
peltipurkeissa.
Jos kokeilun tulokset osoittautu­vat
positiivisiksi, voidaan vastai­suudessa
saksalaisista liikkeistä os­taa
purkkiviiniä. Retkeilijöille ja
matkailijoille eväspurkit voivat olla
käteviäkin varusteita. Tällainen vii­ni
sopii parhaiten glögiksi, ruuan­laittoon,
maustamiseen; tilapäisesti
nautinto-juomaksikin.
Viinintuntijat tulevat edelleen juo­maan
pullotettua viiniä. Ranskassa
on jo pari vuotta purkkiviiniä ollut
kaupoissa, mutta menekki ei ole
kovin kehuttava.
Kenties Sinä olet eräs heistä jot­ka
oyat sanoneet:
-^Mi)(si meidän tulisi avustaa ke­hitysmaita?
Eikä meillä itsellämme-kin
ole riittävästi avustettavia? E i ­kö
meilläkin ole työttömyyttä, puu­tetta,
niukkuutta? Eikö meillä ole
tuhansia j a taas tuhansia ihmisiä
jotka' a9uvät ala-ärvQi(i09ti, jotka
syövät huonosti j a pukeutuvat keh­nosti,
joiden kohdalla "hyvinvointi-valtiosta"
puhuminen tuntuu pilkan­teolta?
Se pitää paikkansa. Meillä on yhä
norsun kokoisia c^päkohtia eikä n i i l -
tä-suinkaän pidä ummistaa silmiä.
Kuitenkaan meillä ei ole enää ke^
tään joka juuri nyt tänään olisi
kuolemassa raakaan ja armotto­maan
nälkään. Joka henkihieverissä
viruisi katukäytävällä, pöh6ttyn6in
vatsoin ja tikuksi laihtuneena. Joka
ei ecfes muistaisi ipiltä lihani>ala tai
maitotilkka maistuu. Meillä ei enää
näe pieniä lapsia kaivelemassa jäte­pönttöjä
toivossa että sieltä löytyisi
jotakin suuhun pantavaa: hom^tu-;
nut leivänpala tai vain puoliksi mä­tä
omena; Jonkinlainen katto on itse
kullakin jo toki pään päällä. Jokai­nen
lapsi käy j o koulua- Kiljuvim-paan
hätään on sittenkin jo jonkin-^
lainen apu saatavissa. Olemme pääs^.
seet pois kurjuuden alimmalta por­taalta
•.-r- tosin kovan työn ja anka-,
ran kamppailun jälkeen josta kiitos
lankeaa työväenliikkeelle.
Entä kehitysmaiden kuva? Käsit­teet
"puute" j a "niukkuus" tuntu­vat
siellä luvattoman lieviltä. On
puhuttava suoraan syvästä massa-kurjuudesta.
Biharin osavaltiossa
Intiassa ehkä 20 miljoonaa ihmistä
uhkaa yhä suoranainen nälkäkuo­lema.
Kalkuttan kaduilla nukkuu
päivittäin satojatuhansia ihmisiä —
se~on heidän kotinsa. Djakartassa
näkee lasten kaivelevan jätekasoja.
Rio de Janeirossa kenties miljoona
ihmistä asuu favelloissa, pöyristyttä­vissä
slummeissa.
Miksi on näin?
Aivan oikein: tulonjako on nurja
j3 väärä. Yksillä on kaikkea — toi-
.silla ei mitään. Tämä kuilu köyhien
ja rikkaiden välillä näkyy siis meil­läkin.
Mutta kun meillä akuutti näl­kä
on jo pystytty poistamaan kuilun
'köyhältä* rannalta niin kehitys­maissa
nälkä kasvaa. Nopeasti. Maa­ilman
väkiluku lisääntyy nykyisin
200,000 ihmisellä päivässä, 80 mil^
Joonalla vuodessa, mutta maaUman
elintarpeiden tuotanto kasvaa suh­teellisesti
paljon liitaammin. Jo nyt
vlintarvikkeita on liian vähän. Jos
ne jaettaisiin tasan maailman kaik­kien
ihmisten kesken, jäisimme
kaikki aliravituiksi.
Tämä antaa jo viitteen siitä minr
kalainen on tilanne kehitysmaissa.
Nälkää nähdään jo tänään. Kun
rormaali-ihmisen lasketaan tarvitse­van
vuorokaudessa 3,000 kaloria niin
esim. Intiassa kulutus on keskimää­rin
liSOO—1,800 kaloria. Ja jos ote­taan
vielä huomioon tärkkelys- ja
valkuaisainepitoisten kaloreiden ero
»esim. kasvikset Ja vilja ja toisaalta
i i h a ja maito) niin kuilu kasvaa
nelinkertaiseksi. Lyhyesti: Vajaa
kolmannes maailman väestöstä ku­luttaa
yli 80% siitä mitä on tuo­tettu.
Eteenpäin katsellen kuva muuttuu
nopeasti yhä synkemmäksi. Laskel­mien
mukaan vuonna 1970 kehitys­maissa
12 henkeä joutuu tulemaan
toimeen sillä, jonka kehittyneiden
maiden keskitason perheen jokainen
jäsen kuluttaa erikseen. 1980 ollaan
siinä, että maailma tarvitsee lisää
300 miljoonaa tonnia viljaa eli yhtä
paljon kuin .Pohjois-Amerikka ja
Eurooppa tänään tuottavat yhteen­sä!
Mistä tuo elintarvemäärä ote­taan?
Ja mistä saadaan elintarvik­keita
vuonna 2000 jolloin meitä on
7,000 miljoonaa eli kaksi kertaa
onemmän kuin 1967? Tänään näl­käisiä
on % tai % ihmiskunnasta
—• kukaan ei tiedä tarkkaa lukua —
vuonna 2000 vastavasti ehkä %.
Ja on niin että rikkaat maat ri­kastuvat
samaan aikaan k u n Höyhät
edelleen käyhtyvät; Toisin 8ano?n
jopa itse kukinmeistä istuu jonkun
nälkäisen; alkuasukkaan harteilla,
tahtomatta Sinäkin; Juot varmaan
mielelläsi kahvia vaikka se kallista
onkin. Mutta jos brasilialaiselle plan-t^
ashityöläiselle maksettaisiin edes
jonkinlaista säädyllisyyttä hipova
palkka niin kahvi kallistuisi kaksip-kolminkertaiseksi.
Meitä riistetäiln
j a meidät pannaan riistämään, vielä
köyhempiä.
Mitä pitäisi tehdä? Sosialismista
puhuminen on tässä yhteydes^jltäy-.
sin paikallaan mutta sekään et eniä
yksin riitä. Tarvitaan laajaa kansain
välistä yhteistoimintaa^ jotta k i ^ t ys
maissa voitaisiin toteuttaa vapaaeh­toinen
syntyvyyden aSäiiOöstely, joft-ta
elintarvetuotantoa voitaisiin lisb-tä,
lukutaidottomuus hävittää, teol­lisuuden
rakentamineh paima: a l u l ­le.
Ja siihen tarvittaisiin myös mah­tavia
pääomia joita kehitysiAailla ei
ele.
Ja jos mitään ei tehdä niin nuo
ihmiset tulevat jo ehkä 20 vuoden
kuluttua — ehkä aikaisemminkin +-
ase kädessä vaatimaan meiltä mikä
heille oikeudenmukaisuuden nimes­sä
kuuluu. Eikä \ ole varmaa että
heillä silloin on aikaa kuunnella
selityksiämme, että olisimme kyllä
auttaneet mutta halusimme vain en­siksi
saada omat asiamme mallikel­poiseen
kuntoon.
Reagan yritetään
siiis^taa kansan-äänie^
tysmeinieiteiinällä
Sacramento; Kalif. — Kampanja,
joka tähtää' Kalifornian kuvernöö­rin
Ronald Reaganin erottamiseen
kansanäänestyksellä, näyttää saavat-tavan
päämääränsä, väittivät Reaga­nin
poliittiset vastustajat.
Tämän harvoin käytetyn kansan-äänestysmenettelyn
mukaan tarvi­taan
kirjelmä, jonka on allekirjoit­tanut
12 pros. vuoden 1966 vaa­leissa
äänestäneistä kalifornialaisis­ta.
Allekirjoitukset on saatava tä­män
kuun loppuun mennessä. Jos
tähän aikamäärään mennessä 12
prosenttia eli 780,414 äänestäjää a l ­lekirjoittaa
kirjelmän pidetään K a ­liforniassa
kansanäänestys ensi syk­synä.
Kalifornialaiset äänestävät tällöin
Reaganin erottamisesta joko "kyllä"
tai " e i " , ja jos enemmistö äänestää,.
' kyllä" tulee kuvernööriksi se eh­dokas,
joka on saanut enemmistön
räistä äänistä.
Kampanjan järjestäjät väittävät
keränneensä j o lähes 700,000 alle­kirjoitusta,
ja he aikovat saada kir­jelmään
yli miljoona nimeä, jottei
menettelyn pätevyydestä synny epäi­lyksiä.
Järjestäjät väittävätv ettei Reagan
ole pätevä, että hän on heikentänyt
yliopisto- ja terveydenhoitojärjestel­miä
ja että hän yrittää edistää hen^
kilökohtaisia pyrkimyksiään kansan
kustannuksella.
Koleiaa FHippiiiiieillä
Manila. — Ainakin 90 ihmistä on
kuollut Manilan kaakkoispuolella
puhjenneeseen , koleraepidemiaan,
ilmoitti Manila Times-lehti viikon
vaihteessa. Lehden mukaan leljä tai
viisi ihmistä kuolee päivittäin kole­raan.
Lääkkeiden ja sairaalapaikko­jen
puutteen ilmoitettiin vaikeutta­van
epidemian pysäyttämistä.
AUTTAA LÖYTÄMISESSÄ
Markkinoille on tullut mainioCa vau­van
ruokaa. Siinä- on. puoliksi appel-simin
mehua ja puoliksi valkosipulia
(garlic). ^en lisäksi että vauva tulee,
siitä terveemmäksi, se on helpompi
löytääkin.
Tilatkaa Vapaus
Jouluksi Suomeen
OSALLISTUKAA ILONTAYTEISEEN JOULUHUVIMATKAAN! 'r-^
KUNGSHOIM.. JOUtOOUOig 5 p:na, 1968
New YorltiJto Göteborgiin, Jojla erinomalivt yhteydet er) puolille Suomea.
Matkan lohtaja Kriitian Haakonsen.
Matkatavarat voidaan lähettää iuoraan New Yorkista He|tink!!n loi Turkuun.. '
.JOULUKSI SUOMEEN 15 PROS.ALENNUKSELLA
Jos ostatte meno.paluulipun samanaikaisesi! Mottc 15%:n alennuksen
' sööitökauden onetway-hinnasta. Euroopasta olo saa '
kestää 35 päivää. Sdöstö turistiluokassa on $74.—i° I luokassa $114.
Lisqksi muut säännölliset laivavuorot New Yorkista:
KUNOSHOlM[ilolc.T4
GRIPSHOLM Lokak. 19
SAFETY I N F O I ^ T I ON
The GRIPSHOlM and KUNCSHOIM, both ragistered in Sweden, meel inlernalionol Safely
Standards for new ships developed in 1960, and meet Iht 1966 (ire salety requiromenti.
KääntYköä-motkotoimistonne puoleen toi suoraan
$weclish Afnerkan Line
MONTREAL 1, QVE.r CANADA . . . . . . . . . . . . . . . . 465 St. John Stnttt
W1NNIFEG 2, Man, CANADA Oabl S.S.Affcy.v LtA, 325 Loffan Av*.