1923-02-22-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Tofstaka,Jdmikiiaii ^ p, ~ Tfei, Fek 22 VAPAUS ^ Sv&mim Obt, Joka tiistai, tesM ja eaoantaL a PUBO. " Vastaava, toimtttsiiai VAPAUS I mm ÄdveitäfiinffjraieB 40e her «oL (nch. Hiaimaio cnM^s to sio^e ioaEStloa 76e. Dim>ont on «tasilsis merass» assTl^o V ^ B 0 13 tbe best advertisios - ^Finnish Peilein Canada. Canadian^ vk. 0 2 ^ , Itolmo kk. ?*%OTStoito48 Suomeen, ykd f k. 06 JS, psaM vk. ^'miÄÄlI'M«fla «ha, ei tolia IgbctUteaSn Mlts! asiamiesten iaUlff on takaakset DmotiuliintB kfPran Jolaistoista Umotole «alstatoamalta. S : ^ t a ilmotnksista aekä flmatokoists, Joiden te&stiä ei joka .kerta mooteta annetaan .tontpva alennus. Kooloilmotaässet 02.00 kerta ia S0& liaäi Jokaiselta ffloistovSrsjA^; nimenmnotosiln^otakfiet 50c. kerta, $1.00 kolmekertaa^ avioeroDmotnkset 02.00 kerta, 00.00 kaksikertaa; avnt^oäilmotäkset 01.00 kerta; ha- |Qtaanmto< ja osoteUmot^t 60c Scerta', 01.00 kdlma* kertaa. Tilapaisilmot^ssiJta pitSi selata mo 3oB ette milloin takana caa vastausta ensImSIseec Q^eeseenne, kiijottakaa noMleen liikkeekoitajan per-ea^ jaillsella nime]<ii. 1. V . K A M N A 8 T 0 , Lllitkentoltaja. ; IMstered at the Post OfHee Ddpartmant, Ottacra^ as fiee«nd (dara mattcr. f itstaia lehteen aijotut ilmotokset plUlfi olla kont torissa 4dQfatflina,.ior^!n lehteen tUstofna 1% lana Balanow ja Amerikan kommunisti' Kapitalistisen «oikeu0lait(^n» syvä madänn§i< gyys ja rikollisuus ilmenee :^k8uttaaltaan jokapäiväisesi? sä elämässä. Mutta aika ajottam sattuu tapauksia. ka paljastavat haisevan mädännäisyyden ja katalan rikollisuuden juurtaan myöten, niin että ellei kansa olisi peräti sokea, tahdoton ja toimintakyvytön, se py* häp vihan suuttumuksella heti murskaisi mäsäbi koko täiqäp katalan järjestelmän män, joka ylläpitää sei-m laisifi laitoksia, kuin on kapitalistinen oikeuslaitos. < Tällainen, kapitalistisen järjestelmän saastaisen Jltlidännäisyyden ja tlaatanallisen rikollisuuden ilki alasti paljastava t&paus on sattunut taas Michiganin kom» uuntstikokoukseen. viime elokuulla osaaottaneiden parhaillaan käynnissä olevan oikeusjutun'aikana. Tämää jutun yhteydessä on nimittäin patjastuiiut sellainen, yhtäkkiä tietoisellekin työläiselle hämmästyttävältä näyttävä tosiasia, että «yhteiskunnallista järjestystä Wvova ja oikeutta jakava» Iaitö$, Yhdysvaltain oikeus- ~ virasto on yksityisten salapoliisilaitosten ja > näiden palkkalain kruninaalien avulla jäpestelmällisesti ja auunniteimallisesti pannut toimeen niitä katalimpia r|- kobia, syyttääkseäi näistä Hkoksista kommunisteja ja • muita radikaalisia työväenjärjestöjen toimihenkilöitä. Kommunistien pääpuolustuslakimidien, J. P. Wals-hin, joka on Amerikan kuulumpia lakimiehiä^ on onnistanut hankkia eräs Klidysvaltain oikeuslaitoksen ja yksityisten salapoliisilaitosten palvelubessa ollut kri-minaalij urkkija ja pommisankari todistajaksi entisiä isäntiään vastaan. Tämä mies on eräs venäläinen, ni-tneltä Balanow. Ameriblaiset puoluelehdet. ovat ju- '\ latsaeet laajoja selostuksia tämän miehen paljastuksis* • t o , joissa hän kertoo miten hän Burnsin (Yfadysval- 'tain hallituksen salapoliisitouniston päällikkö), Thie- Iin ja jnonien muiden salapoliisitoimistojen palveluk-k^ i«n tyrkyttävän caaaHalaisille farmareille «demo-krs! ians> Tämä ntaazsr]|j^i|äin nylkyrien äänitorvi ksi&tuu sitten hirmniseBti tuollaisille vaatimnbille, sanOeo niiden merkitseväo «amaa 'kuin Venäjän sovie-tismliSBiksi lähti efadottaakiQ,^ tuollaisten vaatimusten dldlkpanijat, kuten Alkrtan ^distyoeitten Maa» vilj(iliji&i •presidentti H. W. Wooil ja hänen kaltaisensa djettdiiira »maanpakoon. J/ehti syyttää Woodin kaltaisten nuest^iittilleen tämän maan cajan eteläpuolelta tyrkyttämään ^«vieraita oppejaan» fa 'halveksimaan brittiläisiä insthuutt^ja», joten nämä cua 'Ovat, kuten.kaik-td suurrii^ien eduiHe vastakkafed «eritykset, «ulko-madlaisia aai^ita».* > • • ^ JSdellämainäusta viljap(Aattain ja riStaruhtinaidea äänitorven v3iaif>ufluuk8e8ta käy taas iliBi, etteivät le äiedä viattomimpifldkafl rajoituksia riistopaQyiIeen.-He haluavat täydelliset <vapaat kädet nylkeä, riistää, keritä; varastaa ja rosvota oiaan väestön! ja sen luonnon-antimet puti puhtaabt, täyttääkseen kassaholyiosa- aldtiust; a r akkuelÄntwaaa mumusaiall.e eSne,n tjäah dkeunn eei ntsiasaii np edriuäsätnaa r mi imtSaahn' viljanhinnoitteIuIautakuntia,{n&ä määräisi maamiehen viljalle alimman hinnan;, ei. mitääa kansallispankkia, mika reguleeraisi Montreal Pank^ Royal Pankin ja muitten kapitalistbten rahalaitosten toimenpiteitä; ei mitään rahdin alennuksia rautateill3,^mikä supistaisi Canadian 'Paeificio suunnattomia profiittqa. Kaikki tällaiset väatimubet ovat loukkaubia kapitalistisen riuton-pyhyyttä vaataan. Ei ole väliä, vaiUca snuren lännen farmarit häviäisivät sukupu^on ja mioa jäisi itiobi ei;ämaakai, jonka seucauk^a tulisi olemaan itkic^^n^^vu^ koko maan asu^utolle ja myö^ kin niiden maiden asukkaille, mäin' Canadasta viedään joka vuosi suunn^omat määrät viljaa.. Tämä kaikkji^ e| merkitse mijaän; kunhan perssiruhtinaat, vii-okeinot& lfjat^ rahakeisarit ja rautatiepomot vain saa yat niielinmäärin riistää, raiskata ja hävittää maan '^"^^^^"'^'^^ia, täyttääbeen pohjattomat rahasäkkinsä. \ j ^ a oUe99Mn «n toiminut näiden urkkijana kätyrinä ja lokaa joka kerta kun työläiset nousevat vastustamaan .:;.4o«luhcnkiiönä erinäisissä työväen järjeätölMä^:lwtÖf limmattiunioissa, IWi^:88ä, kommunistipuolueessa jne., pannoi toimeen näissä järjestöissä, apuriensd'kalissa^ iaikenlaisia laittomuubia, radibalisten työväenjohta- ' ' V 'kontolle. Balanow kertoo aalapoliisitoimistoilla H' I nlmiirak «viIrmDia VivinnninniA miflannn llllaktll iMlttUfli. Fomrillinen 'sanomalehtimies ammatistaan Kapitalistildtiä lukevalle työläiselle on osotettava seuraava kapitalistisen sanomalehtimiShen lausunto omasta ammatistaan, siitä pääsisi työläislukija selville minkälainen laitos kapitalistilehdistöbn. . Seuraavalla tavalla lausuu bpitalistinen sanomalehtimies: «Journalistin (sanomalehtimiehen)) tehtävä on totuuden hävittäminen, siebilematon valehteleminen, väärentäminen, herjaaminen, mammonan jalkojen juuressa pokkuroiminen ja sukunsa ja maansa myyminen jo* bpäiyäisen. leipänsä edestä. Meidän lahjamme, mah-ddlisuutemme," elämämme > 4i;aikki.: ne ovat toisten oinaisuutta. Me olemme henkisiä porttoja.» Kuka on se sanomalehtimies,: joka näin kirpeitä to-tuubia lausuu omasta ammatistaan kapitalistisen sanomalehdistön palveluksessa? ^ Se on lohn Svrinton, entinen new-yorkilainen st-nomalehtimies. Tokkopa on olemassa kapitalistilehdis-tön palveluksessa toista näin rehellistä miestä? Sillä tuollainen rehellinen asiain julkituominen jo sinänsä merkitsee leivän loppumista kapiblistien palveluksessa. Mr. John Swinton on havauinut^ että kapitalistisen sanomalehdistön tarkotubena on pettää työväenluokkaa. Sen tarkotuksena on jatba kapitalistiluokan valtaa, sibi se pitää jllä jatkuvaa valhetulvaa e8ime^ kibi Venäjän työyäenvaltaa vastaan. Sibi se syöksee Jo hengähtäkää hdpommin te siellä yön pimennossa^ piinan pitkän tiellä, te luokan uskolliset, uljaat veljet! Pian kenties taittuvat jo tuskan tel jet ja^ aukee roskat portti poljetunkin ja auvo. kenties sqiatty saada kunkin, ken seisoi kanssa luokkansa ja tohti, kun turma tuhantinen eessä hohti. Ken ties jo kahlittujen kevä puuntaa ja tiensä aurinkoisen teille sufuitaa ja päättyy tuijotus jo synkkään yohon, kun luokka keaklaneen käy auvon työhön, kun luokka kaikkineen np tuntee kerta; . sen että kuultava on omaa verta ja omaa" lihaa, joka tuskaan naSntyy; kun kaikU kerran vcavaa vastaan kääntyy. •Tää tehtävä kai siellä teidän juuri:,. -lÄ.iJ"^ /wfew Aatfflöttcfl joukkq sjmti,..: A^,.jyj ..kautf tuskan: oäyttääi että vaipuu[^mn6; , 1 - J J iR •yhun^noitkee.kma''h^'^lvc6hai^pMhöi' '• -• se kuinka torjuu piinaa sorron tuomaa ja raivata voi tietään vapahduksen: kun hoko luokka takoo tyrmän ukseen! Se.kerännyt on juuri uineestansa ja kiistokmnista on tuilta kansa, työkansa kokonainen, tiivis, taaja.' Ja sen kun iskee muuriin raskas vaaja, on murruttava sen, ja portit aukee ja vastus vahvinkinsen tieltä raukee, ja kahleenne kun katkeaa ja teljet, te yhtyneinä: näätteorjoveljet! K. K. umsYssvBfkmimETt Canadan dollarista MHETY8KUMJT: 40c lähetybistä alle 030; 50c lähetyks. i^n^ 40; 60c lähetyki 040-0607 76c te lOO^f^m^^ dan dpUann 25c sadalta dollarilta liaSä. --SähkSsiiLT lähetyksifle 03.50 lisamabn. , . . "^^^0°!?^ Torontossa ottaa xahavalitykaiS vastaan A. T . H i ^ 967 Bpoad-riew Ava - , , ja Siiomesta tänne. Tiedustelkaa hintoja'y. m. Suurimpien valtameijlinjojen valtnutetturaslaftiefl. BOX 69 VAPAUS, ^ ' > SUDBUav, ONT PflottHtike tehtavg i, V. Kanneefoa nimessä. kerrotaan aivan äskettäinkin ^erotetun kolmisenkymmentä työnjohtajaa työKaiBt^n huonosta kohtelusta. Toi ^lan vak^^utjM, tu((>h .Jf Qal^<jivait-uu-iKapitalistisessa^ yhteiskunnassa on sen 'hen^orjien '-^ porvarillisten sa«- nomalefitimiesten ja muiden profes-sonaalien^^ keksittävä yhtä ja tois-isäntfensä,' loiseläjäluokan mukavuudeksi 'Hyvin .heitojltJÄvat tämän ehtävänsä: täyttääkin. Heillä on ai^ na tarjottavana jotain ; tiutuutta.^ Niimpä tässä pisti silmääni erääsi^ porvarilie^dessä^^oUut neuvo lihavil-e laiskureille, kuinka he voivat vapautua niiden syntien rangaistuksista mitä heidän terveydelleen koituu ylenmä^ih elostellessaan ja mässä-essään Hydväejtä riistämillään rik- Ifaukailla.-.. Tällaisten lihavain^loiseläjäin on opeteltava' ankarasti nauramaan; ' -äll^ kuuluu olevan • porvarillisten experttien mukaan sellainen vai-cutus, etta se laihduttaa. Samalla tun tämä keino saattaa olla hyvä jiäaie laiskureille täss^ kapitalisti- 'o?juuttavia->'Qlo9uhteitaan, Sibipä ei työläinen koskaan löydä totuutta yhteiskunnallisista asioistaan ja '"l*"? i?!?!^??«J'?? kapitalisti-lyöväehtiikkeertä bpitalisUsesta sanomalehdistöstä. huuähelllfeömeiittössa, el tal- TS«s«" tnts« «n «»Ä.. ft-, • - . «Ä^Sla ta kätemppnja enään - tarvita Taman .takia on ay^jvaoniikkeen tfiyfynyt luoda oma lehdistönsä. Työväeii aättomalehdistön on taistel- Leninin valtakunnassa. Siellä pannaan nämä enempi^ sikoja kuin ihmisiä muistuttavat loisdäjät sellai-r siin töihin ktiten huusin alustoja m •ii ¥ m V'' ''jm - ..Sfmm^ - , . . . .. Ä i l a Amerikan työväenliikkeen paAaimpia toimi-iei& iiöitä kuten Worker8puolueeft nykyinen kansallis- Bihtee^iRuthcnberg, Ammattiunioitten valistösliiton sihteeri. Wm, t Foster jne. Qmpa Balanowia yritetty ' ^ada liäitemään matkalle Venäjälle, myrkyttääbeen Leninin ja Trotskyn. Edelleen Balanov? todistaa, etta ' .suurten trusUen johtajat ja Yhdysvaltain oikeusvirastfr ovat olleet kiinteässä yhteydessä näiden salapoliisitoi-mislojen kanssa ja antaneet runsaasti varoja niiden käytettäväbi. mitä katalimpien rikosten toimeenpane- ' ^miaebi, saadakseen näistä syyttää sitten vihaamiaan kommunisteja. Nämä salapolusiloimistot ovat myöskin * varastaneet työväenjärjestöjen leimasimia ja asiakirjoja ja teettäneet niistä väärennettyjä jäljennöksiä, asetelleet painattamiaan väkivaltakiihotubia radikaalisten . toimihenkilöitten virastoihin ja koteäiin ja sitten «löy täneet» näitä niiden hallusta. • Nämä paljastukset tuovat esiin, ybityiskohtaisesti hiili kuvaat katalia ja rikollisia toimenpiteitä, että näiden pitäisi avata kaikkien työläisten silmät ja järjen, käsittämään kapitalisUsen järjestelmän inhot-tavan ja verisen rikollisuuden ja toimimaan pikaisesti tällaisen helvetillisen ja saastaisen yhteiskunnan hävit-täinisdcsi. ''Canadalaista sovietismia'* •'i'?;r{{. . ^ lK|iniupegiläisen «Canadian Finance» lehden mi \'y}{\ f "leä^ mikä on viljatrustien ja maanviljelijöitä kerit» %%;fr '^^'T yieji suurrahakkaiden äänenkannattaja, on lännen maan "^viljelijäin vaatimukset viljanhinnoitteluläutakunnasta ja Cmiadan Valtion kansallispankin perustamilta, rautatierahtien alentamisesta jne. «canadalaiata sovie- Usmiä», jota mainittu lehti syyttää muutamien radi-leista asioista! Ne ovat sinun ja hänen kamme asioita! — Toveri. meidän koko luok- Rautatietyöläisten palkat • Amerikan rautateiden palvd^ubessa työskentelevien 1,685,164 työläisten keskimääräisebi viikkopalkaksi saadaan valtioiden välisen kauppakomissionin tilastojen mukaan 825.89 viikossa. Näihin kuuluvat verrattain hyvää palkkaa nauttivat junavirkailijat ja kaikld muut. Viime lokakuun aikana oli 352,202 rautatietyöläisen keskimääräinen kuukausitulo 880.00 kuukaudessa. Maan rautatietyöläisistä ansaitsee vähemmän kuin. sata dollaria kuubudessa yli puoli miljoonaa. Ratojen korjaus- ja muut aputyöläiset ovat kaikkein huonoimmin palbtut. Tilastoista käy selville, että palbt' yleensä ovat laskeneet vuoden aikana. Kun edellisen vuoden lokakuussa maksettiin radan korjaajille-keskimäärin 876.00 niin oli se viime vuoden lokakuussa laskenut 870.00:iin. Signaalimiesten palkb oli niinikään laskenut seitsemällä dollarilla. Mutta rautatietyöläiset eivät saa tdidä lakkoa sillä hallitus ottaa heitä vastaan es^etuomion. « — Neuvosto-Venäjä ei siedä Morgania eikä Roths-childiä, enempi kuin se sietää Garyä tai Stinnestäkään: Venäjällä valtio kontrolleeraa biken luotto- ja pankki-liikkeen ja täten on mahdottomuus muutaman yksilön tai ryhmän ybityisiä rahamiehiä saalistaa itselleen suunnattomia rikkaubia, joita voitaisiin käyttää lakkojen murskaamisebi, sotien provoseeraamisebi ja kaikellaisen taantumuksen vallan pystyttämisebi». — A. C. Freeman. tyhjentymään,, lattioita kutiraamaan, puskemaan ska^vö^^ '\hei, jaliäamaan tukkeja, sbvelÄ-niatin kolia,- puhdistamaan btuja %e. Tällaisilla toimenpiteillä kuu-' Idu olevan aangeir' hyvä vaikutus näihin eläinasteelle kääntymässä oleviin loiseläjiin, varsinkin jos heille ensimäin annetaan vain yksi niukka ateria päivässä, vaikkapa mustaa -leipää ja vettä. Heistä kuuluu tulevan~-^hyvin pian ihmiseltä näyttäviä olioita (ja samalla heistl kasvatetaan yhteiskunnalle, hyödyllisiä tekijöitä, heidät kun opetetaan tekemään vaikbpa nyt vain edellämainittuja ^ <rof(impia» töitä, jotka eivät vaadi kovin paljon- ammattitaitoa. . Ja olempa varma, jotta tämä .Leninin valtakunnassa käytännössä oleva keino on paljon luonnollisempi, tehokkaampi' ja vaikutukseltaan pikaisempi. Niimpähan tunnusti amerikalainen rahakapitalisti Van-derlipkin, että «Venäjä on mdnio maa lihaville ihmisille. En ole kos^ kaan voinnt niin hyvin kuin'oltuani Venäjällä muutamia knubusia.» Ja Vanderlip ei-tehnyt kuitenkaan varsinaista ruumiillista^ työtä.' Mut^ ta joutui olemaan heikoimmilla sapuskoilla, jolla jo sellaisenaa oli hyvä vikutus. ; etta on se^ proletariaatin diktatuuri tässäkin suhteessa mainio ja käytännöllinen. herroillekin mieluisia. Nyt tais «Colliers-Weeklyi; on pannut erään Whiting WiUiamsin kirjoittamaan kaksi sivua käsittävän artikkelin, otsakkeella: <Tykkäisittekd olla työväen johtaja?» Tästä kuvitetusta ar-tJkkeliata on"" lähetettj» jo enna'kko-korehtuurivedos Vapaudenkin toimitukselle, kehoitubella julaista se ja jnainita, että se on' «CoUiersista» lainattu. Vapauden toimitus on antanut tämän artikkelin minulle käytettäväbi näissä «Pikkujutuissa». Ollakseni kiitollinen avustnbes-ta, toivoen sitä vasfedeskin saatavan, lainailen tähän muutamia kohtia. Ensimäisessä paragrabvissa mair nittua artikkelia' sanotaan: «Ainoat ajat joUoin minä kannan revolveria taskussani, on silloin, kun minä olen allekirjoittanut kohtuullisen ja oikeudellisen sopimuksen bivosten omistajain bnssa ja olen menossa näyttämään tätä sopimusta pojille (Icaivosmiehille) jotka ovat sitä mieltä, että minun olisi pitänyt saada kymmenkertaisesti parempi sopimus », lausui eräs kaivosmiesten union virbilija. Kö tällaisessa tapauksessa ei «työväen; johtajaa» ainaban sakoteta luvattomasta aseen^ kantamisesta. • '^ '-• - «Kaksi^olmasrosaa minun ajastani iknlua vakuuttaessa: tovereilleni; että heidän väatimokil^näaLOvat kohtuuttomia, ja samalla yrittäessä todistaa väitteeni», lausua toinen. ^ i k ä tekee "tääiäir!uai(Hi'johta-. jan toimen sietämättömäksi, on se, että työläiset eivät (paljoakaan välitä työn teosta, mutta vaativat aina vain enempi rabaai rahaa, eikä mitään muuta kuin iisaä rahaa», lausun kolmas, ' • . cMikä minua suututtaa, on se, ettei hallitus kiellä lähettämästä postissa ja sähköteitse meidän mies-temme painostuksia, silloin kun me yritämme, tehdä kaikkemme ehkäi)- täbemme lakkoja», lausuu neljäs. Eikö sitä tässä jo ala olla mallia minkälaisia t:i^öväen johtajien pitäisi oUa. ,Kun nämä vielä • oikaiseva^: sellaisia «yleisön» väärinkäsityksiä,'ettei jokainen työväen johtaja ole bolsheviki-ac^taattori, kuten, heitä usein tahdotaan syytpä. Ja edel leen,. että he usein ovat tuoneet omien unioittensa miehiä murskaamaan saman Imion miesten albmia lakkoja, ja että he kaikin tavoin koettavat valvoa herrojen työnriis-täjäin etuja ja lyödä alas union miesten kohtuuttomia vaatimuksia, niin eikö ala kelvata? Bän^mikk'vain on • bukäWssak^ tekemisessä Moskovan kanssa. Pai' jon varmempia, ne lienevät nämä meidän kapitalistiset uutistoimistot, vaikka työväen agitaattorit ovat koettaneet meidän uskoa niihin hQr* jattaa.IMutta tämä kaikki b i johtuu vain ilkeämielisyydestä tätä <te- YoUista» yhteiskuntaa kohtaan. . Yhdysvaltain • y l i prokuraattori Daugherty on kuulemma. «Sangen heikkona sairaana». Eikä ihmekään, kun se lakimies Walsh pahuus raahasi Daughertyn läheisen agentin Balanowin todistamaan siinä Michiganin kommunistijutussa, ja tämä ryökäles.- kun pani naapurimaamme prokuraattorin vähän niin kun i l keät valoon «kansan^ silmissä.: ^Sitäpaitsi sattuuj, että noiden paljastusten' johdosta nuo konJmunisti-, roistot ollaan pakotettuja päästämään vapauteen ja saattaapa käydä niinkin, että^^ juuri kun prokuraatr tori on saamassa kuolemattoman urhon nimen, Kyhteiskunnallisen.ijär^ jestyben palauttamisesta» jä «Ij^U, Fisen yhteiskunnan oikeusjärjestyksen turvaajana» radikaalijahtiensa vuoksi, ottavat ja sakkaavat hänet koko virasta. < * • Otan syvästi osaa prokuraattori Daughbertyn- nykyiseen kohtaloon. Hänen asemansa ei ole tällä hetkellä kadehdittava, tämän käsittää jokainen, joka vain tahtoo ajatella hänen kohtaloaan osanotolla ja ymmärryksellä. Punikki.' lapitafistieii Mm ja i Porvarilehdet pitävät tapanaan rakbudesta meihin työläisiin — oipettaa minkälaisia ovat oikeat työväenjohtajat, joille meidän or^ jien tulee olla alamaida ja kuuliaisia, kosb nämä johtajat ovat Juuri kun minä olin tnlemai8illa< ni vakuutetubi lukuisista Industria-listin tiedonannoista, ^ttä Venäjällä kohdellaan työläistä monta vertaa huonommin kuin bpitalistisis-sa maissa, on minun uskoni saamassa uuden kolauksen erSSn Moskovan tiedonannon johdosta, missä vEdellisissä kiijoitnbissa jo todettiin sitä että kapitalistinen yhteiskuntatalous on ainoa, jonka säilymi-joen takaa bpitalistiluokille olema»-. saQlon> tnahd<diisuudemv;Ettävtarvir taan erikoinen yhteiskuntatalouden muoto joka vän voi ^hävittää erilaisilla eduilla varustetut luokat jftjön ka pelkkä olemassaolokin, tekee.luokkien:- ja luokkalaitobien säilymisen mahdottomabi. Kun sanotaan että kun työläiset ottavat taloudellisen ylivallan ja käyttävät tuotannon ja jaon koneistoa -omaksi hyödykseen, niin silloin saavutetaan se päämäärä, "johon työväenliike pyrkiL Näin kun -tosiaankin sanotaan — sanotaan oikeastaan hyvin vähän. Tahdotaan ikäänkuin peljäten kiertää niiden asioiden ilmi tulemista joiden avulla työväenluokan vallankumous-filosofiaa' voitaisiin ymmärtää. Meidän^- oikeistosyndikalistimme ovat mahtavia vallankumousfraaseja. heilutellen, ja luokbtaistelun; rumpuja päristdlen ^yöksyheet työväenluokan : johtoon, mutta edellämainitun kysymyksen edeäsä • ovat he jähme,t-tyn «et; mykiksi ja liikkumattomiksi. Tähän saakb ovat he aina osoittautuneet tavattoman suuriäänisikst, sanoisiko epäOyttävän. anuriäänisik-si. Luokkavallan poistamisebtoja käsittelevän kysymyksen pitelemistä pelkäävät he koin kuolenuuu He eivät uskalla tarttua dihen edes »kintaat kourassa, sillä peljättävänä ei ainoastaan ole sormien polttaminen, mutta tosiadoiden valossa voisi tulla näkyviin ehkä heidän henkinen köyhyytensä ja vallanknmouksdfi»^^ ten teorioittensa auttamaton onttous. Miten voisikaan kapitalistinen talous edes työväenluokan halBtse-manakaan täyttää, työtätekevien tarkotusperanä' on * kapitalististen pyyteitten palveleminen, eUemme ota lukuun niitä turmiollisia risti- ™»afeuu^v.Jööa se synnyttää. NuttflTlsistiriitDMaan ei vaUanka-mouk9^ Unenv4xöväesto voi käyttää hyväbem-oauotoin kuin vallan anas-tuben aikoina. SiUä nehän juuri ovat ne -syyt: jotb ajavat proletaa-riiattia luokbvallananastukseen, joi-den poistamisen tähden yhteiskuntatalouden täytyy uudesti syntyä. S« on rakennettu yksityisomistusoi-k<! udeUe ja se'palvelee ybityisomis-tusoikeuden etuja niin ybipuolisesti että tuottavan' 'luokan edut tykkä-nään syrjäytyvät Se palvelee pää-oman etuja ttottavan luobn kus-tannubella. > Sen^ tarkoitusperänä ja historiallisen olemassaolonsa poh* jana on riiston harjoittaminen. Mitä pitemmälle- se kehittyy, mitä täy. dellisemmäbi' se muodostuu sen jul-bammaksi' jä perinpohjaisemmaksi käy "työväenluokan riistäntä jota. omistavat luokat äen avulla harjoit-' tavat.^&^kulkee hirvittävään ja veriseen- täydellisyteensä huikealla nopeudella," ne koneen osat, tässä voittoa tuottavassa myllyssä jonka hampaiden välissä työläisen luut rusentuu, jotka vielä jollain tavalla ovat peräisin «dellisllfä aikakaTiäiltä' eivätkä'föydellisesti pyöri kapitalistia-tenvetujen tahdissa, ne särkyvät ja niiden tilalle .^kehittyy sekä kehitetään sellaisia rattaita, sellaisia lisä-. osia' jotka vain lisäävät tämän riia-tojärjestelmän murhaavaa vatlhti^. Jos vielä on olemassa joitain mitättömiä -tuotannonaldja jotka vielä elää rehjustavat ahdasta elämäänsä, edesmenneiden tuotantomuotojen pohjalla,^ ne lyödään mäsäksi ja niiden parissa jtyöakennelleet tuottaja-• ryhmät heitetään teollisuuden vara-armeijan ha];maaseen liejuun. Tuotannon'' eri osat" ja .tuottajien koko-naisjoukko'jaotellaan uudestaan. Toisia nostetaan,- toisia lasketaan,, toisia suosi^a^n' ja toisia-sydstäan: mitä synkempäan elämän epävarmuuteen. Tieteet, taiteet, korkeampi' ja alhaisempi opetus, ihmisten hyvät ja huonot taipumukset, kansalliset kyvyt sekä luonnonvoimat,, kaikki, kaikki valjastetean kapitalistisen talouden palvelukseen. Uosia, ennen tuntemattomia yhteiskunnallisia tekijöitä ilmaantuu yhdessä. husien ja nykyiselle tuotantojärjej- , telmällB''erikoisesti sopirien Jhmls-rylimien ikäissi; iCökö yhteiskunta,. ; väliiot, kansat ja koko maailma^ol-haalta: ylös sakka" saa vissin kapitalistisen Tliiöftieen ja tarkoHuspe-rän. Ihmisten" luonteet, toiminta ja elämän tavatkin'sovitetaan porvarillisten etujen mukaisibi. Täytyy todellakin olla sokea, tle-^ ^ tämätöin ja. auttamattomasti tyhIlfl'^^| jos usbo että tämä tällainen toj;: j neisto voidaan vain ilman mitään J njuuta kiepauttaa työväen luokka-etijjen palvelukseen. On kylläkin totta, että työväestö on se perus, se pohja jonb harteilla koko tämä jättiiäislaite lepää, jonka huipuille huikeat. ybilöpyyteet kasaavat .sadunomaisia saavutuksiaan. Työväestö on tuotannon perustekijä, se tulee sitä aina olemaan, mutta on sentään vähä'niinkälaatuiset ovjt ne tuotannöh ehdot joita työväestö käyttää. Se job uskoo, että kapitalistisen aikabudeh talous voisi palvella, tuottavaa luokkaa, se usko» ihmeeseen; jolla ei ole historiallis^ pohljaa. Feodaalisen aikakauden talous särky! kapitalistisen yhteiskun-tatalouden tieltä, ja mitä kesB' aikaisesta tuotantotavasta on vie. luoklden etujen asettamia vaatimuksia. Kapitalistisen yhteiskionnan talous, jonb aittoasa lostorialBsena jäljellä on sellaista jonka tulevaisuus mitättömyydestäänkin hf»'^ mattaj loppuu huomiseen. Ja^''p * kin kapitalistiluokkaa ja ff^o^^f^ liittää toisiinsa yksityisomistusoike^ den sukulaisuus. Ne ovat velje^ joita elämäntapojen erilaguas ^ eroittaa, mikäli riistäntä jostaj ovat riippuvaisia, on kysyfflyf«T Työväenluokalla ei ole m i t a ^ tenäista näiden luokkien ^ Työväenluokan menneisyys, tuie saos sekä sen historialliset tehta^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 22, 1923 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1923-02-22 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus230222 |
Description
Title | 1923-02-22-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Tofstaka,Jdmikiiaii ^ p, ~ Tfei, Fek 22
VAPAUS
^ Sv&mim Obt, Joka tiistai, tesM ja eaoantaL
a PUBO.
" Vastaava, toimtttsiiai
VAPAUS
I mm
ÄdveitäfiinffjraieB 40e her «oL (nch. Hiaimaio cnM^s
to sio^e ioaEStloa 76e. Dim>ont on «tasilsis merass» assTl^o V ^ B 0 13 tbe best advertisios -
^Finnish Peilein Canada.
Canadian^ vk. 0 2 ^ , Itolmo kk.
?*%OTStoito48 Suomeen, ykd f k. 06 JS, psaM vk.
^'miÄÄlI'M«fla «ha, ei tolia IgbctUteaSn
Mlts! asiamiesten iaUlff on takaakset
DmotiuliintB kfPran Jolaistoista Umotole
«alstatoamalta. S : ^ t a ilmotnksista aekä flmatokoists,
Joiden te&stiä ei joka .kerta mooteta annetaan .tontpva
alennus. Kooloilmotaässet 02.00 kerta ia S0& liaäi
Jokaiselta ffloistovSrsjA^; nimenmnotosiln^otakfiet 50c.
kerta, $1.00 kolmekertaa^ avioeroDmotnkset 02.00 kerta,
00.00 kaksikertaa; avnt^oäilmotäkset 01.00 kerta; ha-
|Qtaanmto< ja osoteUmot^t 60c Scerta', 01.00 kdlma*
kertaa. Tilapaisilmot^ssiJta pitSi selata mo
3oB ette milloin takana caa vastausta ensImSIseec
Q^eeseenne, kiijottakaa noMleen liikkeekoitajan per-ea^
jaillsella nime] |
Tags
Comments
Post a Comment for 1923-02-22-02