Vapaus, March 20, 1974

              Sivu 2 •Kes-krvHjkJko, maalisk» 20 ip. - i - 'VVed.. Mar. .20.-1.9-744-Jk-|—i
5?> -
Tr s
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G ÄN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) EstaMished NQV. 6.1917
Editor: W. EKLUND Manager: V. KENTALA
Telephone: Office and Editoria! 674-4264
Published once veekly: AVednesdays by Vapaus Publishing Co. Limited,
102 Eini St. West, Sudbury, Ontario, Canada.'s
Mailing address: Box 69.
Advertlsing rates upon applieation, translation frce of charge.
^Second Class Mail registration Number 1076
M e n , . e r o . , H e CANADIAN LANGUAGE ' PRESS 4.
TILAHSIIINNAT:
Cahadassa: 1 vlt. SH.OO, 6 kk. Sö.?;) USA:n
3 kk. S;!.2.'i Suomeen:
1 vk. S12.00, 6 ltk. $6.25
1 Vk. S12.50. 6 kk. S6.75
Leipävarras nousee uhkaavasti
VälittömjisH-sen Jälkeen kun radioLca oli viime viikon: tiis-t:
unakuuljtu,_:tie.s monesko kerta, Herran rukouksesta tehty "is­kelmä"';
mihin sisältyy luonnollisesti myps anomus "jokapäiväisen
leivän puolecta", ilmoitettiin uutistietojcn yhteydes.sä, että elin-i-.
ustannuksct nousivat helmikuu.^^sa roimasti, ja että canadalaiset
joutuivat.helmikuussa maksamaan ruoastF.an 17.3. prosenttia enem-iTian
kuin edellisen vuoden helmikuussa; ,.
. Tämä on huiman nopeata leipävartaan nousua pilviä kohii!
5-euraavas3a on eräitä paljon puhuvia, tilastotietoja siitä. Maalis-:
^Jenistä 1971. helmi'\uuhun. lf'74 omakotitalojen keskinkertainen
hmta Torontossa ;i0usi 20,627 dollarista 46,210 dollariin, ollen hin­nannousu
3 vuoden ajalla keskimäärin 56-prosenttinen! Tilanne
on nyx -Toronto-ssa — ja yleisesti puhuen kautta maakunnan —
•.«jollainen, että 70 prosenttia, kiuipungin. asukkaista ei voi. talous-
. Kyistä omakotitaloa ostaa!
Piuokatavara-alalla : on kehitys • ollut samanlaista. Maidon
hinta on nou.ssut 32 .sentistä 36 .senttiin kvartti, voin hinta 57
sentistä 79 senttiin :pauna: kananmunien hinta 41 sentistä 90
iionttiin tusina, pekonin hinta; 70 sentistä. 1.15 dollariin pauna ja
loivan hinta 32 sentistä 41 senttiin 24 unssin leivästä.
Tällainen. hintojen nousu aiheuttaa väistämättömästi suuria •
vaikeuksia varsinkin alipalkatuille sekä suurperheellisille jne. py-
Kvvien tulojen: (eläkkeiden-yms.) varassa eläville. :
Merkillepantavaa myös on. että monopolit, ruokatavaramono-polit
etunenässä, ovat .kahmineet alati kasvavia ennätysmäisiä
voittoja tästä hintakiskonnasta, jolla ei näytä olevan mitään rajaa;
MeillC: sanotaan, ctta ruokatavarain hintoja on korotettava
farmarien toimeentulon parantamisen vuoksi. Jos asia olisikin^
näin, niin se olisi tietenkin ymmärrettävissä. Mutta tämä inflaatio-mainen
hintojen korotus, joita monopolic suorittavat mielivaltai-
. £.fcsti; koskee yhtä raskaasti omaa peltoaan viljeleviin ja omaa kar­jaansa-
kasvattaviin tarmareihin. Kulutustavarain.:koneiden ja lait­teiden
hintoja sekä lainojen korkoja on myös farmarien kohdalta
. valtaisesta nostettu. :Ostettavista välineistä' ja laitteista koituvien^
velkojen korot ovat jo. pilviä hipovia. Ja kun muutama upporikas
. keinottelija saa ostetuksi, esim: $3^50 hinnalla busheli. maan kaikki
soijapapuvarastot, jiiin he pitävät niitä pienen aikaa pois marklci-noilta
ja täten, keinotekoisesti, kehitetyn "niukkuuden" perusteella,
nostavat hinnat farmareita nylkien peräti 12 dollariin biishelilta,
kuten tapahtui äskettäin Canadassa, niin silloin on ja mitta täysi.
Kiistattomasti on selvää, että sama pieni lukuinen; mutta voimak­kaissa
talousasemissa olevat monopolistien ryhmä riistää ja ryös­tää
samanaikaisesti niin farmareita kuin työläisiäkin — lietsoen
kaiken aikaa ovelalla tavalla, eripuraisuutta, kateutta jahajaan-
. uusta työläi.sten. ja: farmarien keskuuteen. Pahinta tässä yhtey­dessä
on se. että liian moni ihminen on herkkäuskoisuudessaan
•tarttunut tähän suuren rahan petolliseen koukkuun. Onpa sellai-
Makm "pikkuihmisiä", jotka enteilevät monopolien hyväksi joko
työläisiä tai farmareita vastaan? ::
Toisaalta on: syytä muistaa ja korostaa,, että asiantilan ei
tarvitse välttämättä olla tällainen. Til.mnetta voidaan korjata
nykyisen yhteiskuntamuodonkin olösuhte-ssa jos on väin halua ja
tahtoa. Palauttakaamme tässä mieleemme pääministeri Pierre
Trudeaun viime viikon- tiistaina alahuoneen istunnossa antama
lausunto, että hänen hallituksensa ' '.'tutkii keinoja miten hintoja
voidaan laskea". Tällaista "tutkimusta" ei kannata tehdä silloin
J O S ei toiminnan mahdollisuuksia olisi. Myös maakuntahallituksilla
on valtuudet estää kulutustavarain hintojen korotukset sekä alen­taa:
keinotekoisesti ylöttömän korkeiksi nostetut hinnat. ,
, Kysyipy.s on^vain siitä,/ että. halHtuspiirit eivät :.ole . kerta;
kaikkiaan halunneet toteuttaa hintakontrollia. .Ne eivät edes esitä
rnr Edward.Heathin tavoin typerää kysjfmystä: sitä, että"kuka :
tätä maata hallitsee" vaan antavat sivustakatsojina suurten mo­nopolien
kilvalla vuoron perään korottaa hintojaan.
Jos koskaan, niin nyt pitäisi molempien työväenpuolueiden,
NDP:n ja CKP:n, ammattiyhdistysliikkeen, muiden työväenjärjes­töjen
ja kaildvien hyvää tarkoittavien kansalaisten korottaa yh­teisen
vaatimuksen hintojen nousun estämisen sekä hintojen las^
kemisen toteuttamiseksi: . Tällainen yhteinen ja määrätietoinen
esiintyminen, nostattaisi vanhojen puolueitten piireissä pelkoa kan­san
tuomiosta tulevissa vaaleissa ja niin sillä voisi olla taivaallinen
voima ja järlciinnyttävä vaikutus antaakccen hallituksille ''halua"
toimia hinnankorotusten estämiseksi sekä hintojen ja korkojen
alentamiseksi.
Jos ei näin tehdä; canadalaisten edessä on tänä vuonna vie--
lUkin suurempi ostovoiman heikkeneminen, kuin oli viime vuonna,
jolloin,esimerkiksi kovan taistelun avulla saadut palkanylennykset
eivät pys)tyneet vastaamaan hintojen noususta ja palvelujen mak­suista
johtunutta monojen lisäystä.
Yorkin opettajat ja lakko-oikeus
Yorkin alueen (Torontossa) on 667 opettajaa palannut enem­mistöpäätöksen
perusteella pakkomielessä — under duress — tä-
'kaisin luokkahuoneisiinsa oltuaan parempien palkkojen ja >työolo-suhteiden
puolesta lakossa_:43 päivää. He 1 ekivät "takaisin' tiröHön'-
päätöksensä äänin 452—ISZ^^^samana päivänä jolloin maakunnan
rlailaatijakunnissa hyväksyttiin kolmannessa luk.emisessa heidän
ialdconsa murtaraiseen^tähtäävä lakiluonnos No. 12. Enemmistö- iK^',. päätöksen mukaan opettajat sanoivat, _että "me kunnioitamme
maan lakeja"; mutta yksi rneljäsosa heistä oli valmiina jatkamaan
Chilen känsille Tukea Canadasta
Ontarion aluekonierenssi Chi­len
kansanvallan puolesta pidet­tiin
Torontossa maaliskuun 8—
9 päivma. Konferenssin oli kut­sunut
koolle "Canadian Commit-f'
tee for Solidarity with Demo-
I cratic Chile", jobon kuuluu 18
eri järjestöä, mukaan lukien u-seita
ammattiliittoja^ kirkkoneu­vostoja,
naisten järjestöjä, yli­opistojen
henkilökuntaa ja mo­nia
eri kansallisuusryhmia. Kon­ferenssin
tarkoituksena oli edis­tää
Chilen solidaarisuus-yhdis­tyksien
perustamista ympan
Ontarion ja edustajia • olikin 14
:ltä paikkakunnalta, kaukaisin
Thunder Baysta.-Chilen soUdaa'-
risuus-yhdistyksien toiminnan
päätarkoitus on osoittaa ystar
vyyttä Chilen kansalle, avustaa
tammikuussa. Myvkksyttiin pää-töslause,
jossa vaaditaan Canadan
hallitusta antamaan Chilen pako-
'laisillo sama : maahanpääsy- ja
.kuljetusmahdollisuus; mika on
myönnetty pakolaisille muista
maista viimeisien vuosien aikana.
I Ensimmäisessä . konferenssin
yleisistunnoissa: Chilen- s i s ä i s i s tä
asioista puhui Fernando Martinez.:
Han oh Chilen ylioppilasneuvos-;
ton jc.itavia jascnia ennen sotilas­juntan
vallankaappausta.: Nyt h ä n
toimvi- Roomassa, jossa on Chilen
.'asistivastanieivpaämaja, toisin sa­noen
Chilan demokraattinen pako­laishallitus.
H a i T kertoi;, että enem­mistö
Chilen kansaa "öh sotilasjunt-t
aha! 11 tu sta vast a a n, m u k aa n 1 ue t-tuna
Christian Demokraattipuo.ue.
Ensimmäinen .lakisäädös jonka
poliittisia vankeja saamaan va- ' ^unLa laillsti, oh ju istaa laitto-pautensa
ja avustaa niita pakor: \j:naksi Chilen ammattiliitot., Usai-laisia,-
jotka ovat päässeet Ca- \. ta ammattiliittojen johtajia van-nadaan.
. _ " . j giltun, joitakin on murhattu . il­man:
mitaan oikeudenkaynitiä ja
syytöksiä. : Vankilat ovat täynnä,*
ainakin 4 O!000 : on • va n k i 1 oissa..
Pakolaiskysymyksessä huomioi­tiin,
että helmikuun 26-. päivään
mennessä on Canadan siirtolaisvi­rastolle
tu.lut 10,528 hakemusta.
tusrahastosta ja suurimmat sum­mat
tähän rahastoon on tähän
mennessä tullut kirkoilta. Kiritkö-,
neuvostojen suurin työ on ollut pa­kolaisten
avustaminen joka. tulee
jatkumaan ja tulevaisuudessa
myöskin työskentely poliittisten
vankien vapauttamisen puolesta.
Päätöslauseet ja työohjelma hy­väksyttiin
seuraavasti: .
1. Pakolaisten avustaminen,.pai­nostusta
hallitukselle heidän työ-ja
kouluttamismahdoilisuuksista^
nopeampi kuljetus Canadaan niil­le,:
jotka ovat saaneet luvan ja
mahdollisuus kaikille joiden elämä
on vaarassa elleivät- he pääse pois-
Chilestä. ~~
2. Canadalaisten pitäa vaatia,
cittä.ChTIendemokarattiset oikeu­det
palautetaan. Poliittiset vangit
pitää vanauttaa ja taata kaikille
elämän oikeus.
3. Pyydämme, että Canadan
hallitus ei käy kauppaa Chilen so
tilashallituksen kanssa, eikä anna
mitään taloudellista avustusta sil­le
rahalainan tai minkään muun
avustuksen muodo-ssa^
. 4. Koska Roomaan on muodos-iMiiiiiiiiKiinii
i]iiiiiinini(]iiiiiiiiiiiit]iMiiiiiinic}iinniiiiii(>iiiiiiiiiiN(]iHiiiiiiini]nniiiMiiiniiiniiniiitn[
MITÄ MUUT SANOVAT
VASTARINNAN KUSKEILLA OMAT TOIVEENSA
VVashington. — Lähl-idäh tilanteesta jsuoritettu senaatin tutki­musraportti
varoittaa, että vaikka arabimaat voivat lopettaa öljy-boikotin
Yhdysvaltoja vaataan, ne voivat toistamiseen käyttää öljyä
aseena käsiteltäessä vaikeita kysymyksiä Israelin kanssa.
Senaatin ulkoasiain valiokunnan virkailijain raportissa maala­taan
toivoton kuva arabien ja Israelin suhteiden ratkaisumahdolli­suuksista.
Israelissa ja kuudessa arabimaassa viime marraskuussa vierail­leen
Seth Tillmanin raportti julkaistiin lauantaina (maalisk. 9 p|iä)
. . . Raporti nkirjoittaja sanoo ettei hiin voi yhtyä USA :n ulkomi­nisteri
Henry Kissingerin tammikuu.ssa antamaan lausuntoon, että
Egyptin ja Israelin joukkojen ctääntymissopimus Siinalssavöi mcr-
Ilaportin kirjoittaja aanoo ettei hjin voi yhtyä USA mulkomi-
~^ —AP-Reuter,uutistieto maalisk. 11 pnä 1974.
työttömyys j> näiäirhatä on suiiri;
joista 1.654 luokiteltu henkilöiksi,' ^^""a me tulemme voittamaan, sa-i
jotka ovat eriko.sessa vaarassa jos ' Fernando.XhUen kansa ei kos-, tettu "Chile Domocratio", johon
eivät pääse pois maasta. Kaikkiaan ! »^aan tule hyväksymään t^antii-'
tähän mennessä: annettu 897
kuuluu entisiä Chilen hallituksen
muL.ta, joka nyt halhtsee niaata.m- jäseniä ja eri puolueiden-kannatta-
•»••e. . 1 jia, joka on saanut-kannatusta ym-:
Konferenssin työ jaettiin kuu-.j päri maailman, tulemme työsken-.
teen ryhmään; ollen ne Chile ja 1 telemaan kiinteässä, yhteydessä tä^
on
lupaa ja yli' kolmetuhatta kielletty.
Noin kolm? sataa :pakolaista on.
saapunut .Canadaan ja toiset joilla
on lupa, odottavat kuljetusta. Ca- \
nadan hallituksen taholta ei ole! laat,:kirkot, naiset, nuoriso ja pa-1 kansa saa takaisin, ihmisoikeuten-lejn
en rynmaan. U l i e n lie v^nue ja leieinaan Kimieassa. yuieyaessa La- . ... tr^i^r,i c^-t,^^^ •^liHr.^^t^ , \ .. . r,, 1 • •• , f r^, ; dassa tammikuun ia he m kuun KakSl »aksaa paassCCt Canadan ityö.äiset, Chile j• a oppiri' man •l iiton kanssa kunnes Chilen 'välisenä ailkana 2.6 prosentti.s es,t:i : lahettllass„u.,nu*te^i/s,,ui:n«
60% VETÄISI NIXONIN OIKEUTEEN
New York. — Newsweek-julkaisun järjestämäiin Gallup Poll-mlelipidetutkimukseen
osallistuneista yhdysvaltalaisista on 60 pros.
sitä mieltä, että presidentti Richard NixötColisivedettJivä vaha:
kuntaöikeuteen.
Mielipidetutkijat välttivät kuitenkin "impeaeh"-sanan käyttöä
tiedustellessaan mielipidettä siitä, että pitäisikö Nixon vetää oikeu-^
teen AVatergate-tapahtumiata.
Kuusikymmentä 60) prosentin kannatti tällaista oikeuskuulus-telua,
30 prosenttia vastusti ja 10 prosenttia sanoi etteivät he ole
ratkaisua/ tehneet. — lJPl:nuutistieto, maalisk. 18 p. 1974.
i:]inMHiiinc]niiiniiiiit]niiiiiiiiiitiiiiiniiini(iniininiiic]iiiiiiiiiMiciiiiiniiiiii(]iiiniiiinic]iiiiniiin
JOKAPÄIVÄINEN LEIPÄMME
KALLISTUU JATKUVASTI
Elinkustannukset nousivat kulu­neen
vuoden aikana 9.6-prosentti-sesti
.tiedoitti tilastotoimisto Sta-tisc.
Canada viime viikolla Otta-
•wassa, .
Samojen lähteiden mukaan ruo-katavarain
hinnat nousivat Canar!
Ennakkotietojen mukaan mono­poliasemassa
olevait ruokatavara-yhtiöt
aikovat leivän hintojen (ko­rotusten
jälkeen nostaa myös voin
ja muiden meijerituotteiden hmto-järjesfeay
miÄita kuin yksi Cana-, kolaiset. Jokaisessa ryhmässä kes- jsa.
dan: ilmavoimien lentokone, joka
toi ensimmäiset pakolaiset tänne
-SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
A ?
A ?
A ?
kasteltiin tyosta, jota on tehty, ja i
•;chtävista joita on- edessämme.;
•'Canadian Couiicil of Churches" i
on lupautunut huolehtimaan avus-i
Kaisa Vaurio, Toronto; Ont.
täyttää lauantaina, maaliskuun
23 pnä 75 vuotta;
: John Lievonen. Sudbury, Ont.
täyttää maanantaina, maaliskuun
25 pnä 81 vuotta.
Kunniakonsulin
vaihdos Saint
Jolinissa, N.B.
Niinkuin Fernando Martinez sa­noi
: ''Ottakaa oppia Chilen tapah­tumista.
Tämä voi toistua missä
tahansa jos emme ole tietoisia
asioista, jokaisen pitää aina olla
valveilla puolustamaan, kansojen
poliittisia ja ,demokraattisia
keuksia." ,
- H.T.
ja canadalaiset .maksoivat helmi-, Bonn - Itä- ja Länsi-Saksa äl-kuussa
ruoastaan 17.3 prosenttia :ekirjoit(tivat torsta=na sopimuksen
enemmän kuin vastaavana aikana ^^^^^ mukaan vaihtavat vakitiii-C
viime vuonna. s;a' ositta s-d.plomaattisia edusta-
Naudanlihan hinta oli helmi- jia.
kuussa 7 -prosenttia kalliimpaai Hyväksyttj' :protokolla määrit-kuin
maaliskuussa muodostaen si-! telee että Länsi-ja Itä-Saksan uu-oi-
1 ten: yhden päätekijän ruokatava- det lähetystöt tunnetaan vakitui-.:
rain hintojen nousussa, selitti Sta-: sina lähetystöinä eikä suurlalietys-tistics
Canada, töinä;
. • i i i i i i r i i i i i i i i i n i i i i t i i i i r i H i i i i i ii
Oftavva— Suurlähetystö iimoit-||
taa, ctta Suomen kunniakonsuli i i
Sa nt JohnMs.sa, N.B., Erling S. ^ |
I Bergh, korkean ikänsä takia on
niavarakonsuliksi v. .1954 ja kun-'
.Hulda Gröhn, Vancouver.B. C. {pyytänyt eroa, joka hänelle on
täyttää lauantaina, maaliskuun j myönnetty. Bergh nimitettiin kun- 1
30 pnä 82 vuotta.
Alma Aho, Sault Ste. Marie, i ^j^j^^^g^jj^i^g, ^ jg^j
Ont. täyttää sunnuntaina, maalis-. ^^^^^^ g^^^j^,^^^ seur^jaks, on' CSJ:h Montreal-Heisinki-Mont-nimitdiy
Thoriias L;- McGloan. Q j i real lento-arpalipp^^^^
C:,: joka; toimii Suomen kunnia-1 lähestyy huiniaavaa vauhtia. -On^
'TAALALLA SUOMEEN"
kuun 31 pnä 85 vuotta.:
Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
onnentoivotuksiin.
laisille Suomeenkin, koska lento-voitot
voidaan järjestää alkavak­si
myös Helsingi.stä;
Ostamalla näitä arpoja, tudtte
ta "perillistä" ei löydy niin koval­la
työllä säästetyt pennoset mene­vät
valtiolle; kun ue muussa ta^
pauksessa .voisivat o.Ua vielä ktio^
leman jälkeenkin työväenliikkeen
asiaa auttamassa. Samoin- voivat
pienen testamenttilahjoituksen teh
dä perheellisetkin. Joitakin kun­nioitettavia
yksityisiä- tapauksia
lukuunottamatta, Canadan suoma­laisten
keskuudessa ei ole mieles­täni,
kiinnitetty tähän
kaista huomiota
, O.en sitä mieltä, ertä meidän
asianmu-konsulina
•toimipiirinään;, New4:ehää; vain.kuukaaisi jälje^^^
Brun3wick'in maakunta. Herra- Mc
Gloan on asianajaja joka toimn
. telia: tästä asiasta selittäen,-; että I asianajotoimistossa Gilbert, ,.Mc-
; se on ky.symys, josta "työnantaja I Giöan, Gillis, Jones &AChurch Sa- lentolippu, Suomeen ja kolmante
kunta oi halunnut edes koskus-kaltsotaan
ketkä ovat onnelliset
voittajat. Ensimmäisenä ja toise­na
palkintona on edestakainen
päättää yksin". Juuri tältä poh-l int JohnMssä. Hänen osoitteensa
jalta opettajat syyttivät, oikeute-j on P., O. Box 1174, 133 Prince
tusti, että koululautakunta ei ole
neuvotellut rehdissä mielessä.
Maakuntahallitus, jolla on sekä
valta että voima, ei hioin vaati­nut,
koululautakuntaa neuvottele­maan
tästä asiasta. Mutti nyt
kun kiistat alistettiin sovinto-oi-na
VVilliam Street, Saint John; N.B.;
E2L 4G8. Puhelin toimeen (50^)
693;3302.
Herra iMcGloan suoritti loppu­tutkintonsa.
University of New
Brunswick'issä V . 1955 ja nimitet­tiin
Queen's Counseriksi V . 1973.
keuden latkastavaksi, maakunta-j McGloan kuuluu mm. Ahlström
"illl^jji^ilaistelua: epäoikeudenmukaiseksi katsomastaan lakon murtamis-
^ilit^^.l9i?ta huolimatta, mikä sellaisenaan heijastaa näiden opettajien
i»ttv-,tyytymättömyyden syvyyttä..
Lainlaatijakunnalle esitetyn No, 12 lakiluonnoksen mukaan
VgjbiiÖclti kiistakysymykset, mukaanlukien kysymys opettajien ja
aldenlukumääräävkoäke-y^a kiista, alistetaan sovinto<»ikeuden
Iticais^vaksi; Toisin saiioen:: vapaitten neuvottelujen asemesta
.symykset tulevat nyt ^ pakkosovittelun alaisiksi.
^^Merkillepantavaa on, ,enHjV^si kafkkcin, visaisin kiista, t^
^.-yhleydeaaä' oU kysymj^^' siitä, että kuinka. monta, oppUaurt^i :
^iäi, jj^itää l^o]|;kahuoii^^ W^Uä. Yorkin,Jcoululauta^
hallitus sanoi asiallisesti puhuen,
että opettaja-oppilaslukumäärä-suhde
o n sittenkin neuvoteltavak­si
kuulu va asia,'koska tämäkin
kysymys tulee sovinto-oikeuden
ratkaistavaksi!
Toisin sanoen, tämä vaikeista
kysymyksistä visaisin olisi ilmei­sesti
tullut ratkaistuksi: jo ennen
lakon puhkeamista; jos maakun­tahallitus
olisi sanonut Yorkin
koululautakunnalle, että neuvotel­kaa
herrat ja rouvat opettajain
kanssa myös tästä asiasta, sillä
selvää on, että rahakysymykset
lisäksi siihen liittyy tärkeitä in­himillisiä
seikkoja, jotka on myös
otettava huomioQp/^
Toisin sanoen, Ontarion t o r yr
hallitus on suuressa vastuussa
tästä opettajalakosta, jonka se
nyt lopetti lainlaadinnallista tie^
tä. Tosiasiassa:^pettajat eivät ol­leet
lakossa. Heiltä on jonfcim; kä­sittämättömän
vinkeen ja mieli­valtaisuuden
peirusteella kielletty
lakkoutumisoikeus. Tämän vuok­si
opettajat joutuivat yhteisvoi­min
eroamaan toimestaan. Mutta
tästä' teknillisyydestä huolimatta
he ovat olleet lakkotaistelussa ja
saaneet myös lakkolaisille tavan­omaisen
kohtelun.
Toivoa pitää nyt,, että 1) so^
vinto-oikeus huomioi näiden opetr
tajien valitukset ja pyrkii korjaa­maan
vallitsevia epäkohtia ja 2)
että: opettajillekin : myönnetään
demokraattiset kansalaisvapaudet
myös lakkoutumisoikeuden koh­dalta.
Canada LimitedMn hallitukseen.:
palkintona on kuljetettava
(portable) televisio. •:
Arvonta tapahtuu huhtikuun 25
pnä, kello 7.30 illalla, Sudburyn
Finnish haalille järjestetyn SUUR^
BINGON yhteydessä. Jos teillä ei
vielä ole ostettuna näitä arvokkai­ta
arpoja, tilatkaa niitä heti Sud­buryn
GSJ :n ' qsastolta, Vapaus
liikkeestä tai asiamiehiltä. Näitä
arpoja voitte ostaa lahjaksi suku-jrrvökastä
järjestö-työtä; Ostamal- sietäisi: kiinnittää- vtahän asiaan
la arpoja; tarjoatte "onnelle pyi-j huomiota nyt tulevan yhtiökokouk-lyn"
johon,se voi potkaista. ; , sen edeiia. Luulisin, että esimer-
CKatsokaa ilmoitusta toisaalla kiksi nalle, jotka tekevät jonkin^
lehdessä)
— J ä s e n.
YKSI UUSI EHDOTUS
Muiden : kansallisryhmien työ-väenlehtien,^
eikä vain niiden, kan­nattajien
keskuudessa Canadassa
ja Yhdysvalloissa on tapana teh­dä
kuoleman jälkeen testamentti-^
lahjoituksia oman lehtensä hyväk­si.
Monet yksinäiset henkilöt ovat
selostaneet, eittä jos jotakin etäis-laiscn
testamenttilahjoituksen Va­paudelle
tai Liekille, voidaan vas­tapalveluna
varata jokirt: asianmu­kainen
, huomaavaisuudenosoitus.
Olisin henkilökohtaisesti iloinen,
jos tämä asia saisi vastakaikua.
Sitten voitaisiin vaihtaa jopa leh­den
, palstoilla mielipiteitä siitä,
millä nimellä sellainen "tesltament-ti-
klubi" tai "-säätiö" tulisi toimi­maan.,-
,,• :.•.•-„ :.-•,:,
— Keinutuolivaari, •
Sudburysta.
PÄIVÄN PAKINA
OSAT VAIHTUVAT
Joitakin vuosia sitten työväen­liikkeen
ja yleensä sosialismin vi­holliset
tapasivat kertoa "vitsiä"
joka oli osapuilleen tällainen: .
— Muuan kansalainen kuoli
ja joutui kolkuttamaan helvetin
porttia: Itse vanha kehno .tuli
avaamaan ja tiedusteli, kumpaan,
kapitalistiseen vaiko sosialistiseen
helvettiin kansalainen halusi
päästä." Kansalainen tiedusteli,
mikä ero niillä helveteillä on.
.:•: — Ei muuta* selitti se vanha
kehno, kuin^e* ebtä sosialistises­sa
helvetissä on aika ajoin hiili
lopussa ja sähkö poikki;
^ - Ja vitsille naurettiin niin että
isot vatsat heiluivat.
'-Mutta eipä_ taideta nauraa
: enää; sillä esunerkiksi Yhdysval­tain,
kapitalistisen maailman joh-
»Äajamaan energiakriisin johdos­ta
vitsi naurattaisi luonnollisem­min,
jos se kohdistettaisiin Setä
SamuUn maata kohti, missä on
huoltcasemilla pitkät bensajonot,,
liikkeissä ja asuinlnioneissa vii­leyden
vaivaa, katuvalaistusta
vähen ncitty ja maanteilläkin suu­resti
ajonopeutta rajoittavat sää­dökset.
Sosialistisissa maissa ei mitään
tällaista ole. Sieltä tulevat turis­tit
ja siellä oleskelleet .opiskelijat
ja vierailijat voivat tuntea tule­vansa
"Kapitalistiseen" pimey-v
teen" palattuaan takaisin "va­paan
maailman" kehtoon.
Samantapaisia esimerkkejä
"osien vaihtumisesta" löytyy ko-solta
muiltakin aloilta.
Ottakaamme esimerkki vaikka
trolli- eli johdin-busseista.
Liikennealan asiantuntijat se­littivät
kauan aikaa, että Neu­vostoliiton
; suunnittelijaviran-omaiset
ovat takapajuisia, ja ty­periä
byrokraatteja laajentaes­saan
joka vuosi kaupunkien trol-li-
bus9ilinjoja. Detroitin automi:©^
het ja petroliumi-yhtiöiden kau­pustelijat
vakuutitivat, että ben-.
sa- diesel-öljyllä hyrräävät bus­sit
ovat paljon parempia, vaikka
eivät neikään sentään kaikkien
parhaitten yksityisautojen ver­taisia
ole.
•Mutta eipä ole näiltäkään lau-.
luja viimeaikoina kuultu. Vas­taus
on ilman muuta tunnettu.:
Kaupungit, varsinkin suurkau­pungit
ovat . tungokseen asti :
itäynnä autoja; : 'Monin paikoin
•jalkamies voittaa kiireinä lliken-nctunteina
autojen kulun. Auto­jen
hinnat ja muut kulungit ovat
siksi suuria ettei tavalliselta, työ-midieltä
riitä varoja enää muu­hun
kuin ajokkinsa maksamiseen.
Ja kaupunkien ilma on saastutet­tu!
Njrt meille kerrotaan, että trol-li-
bussit pääsevät takaisin ar­voonsa.
Täälläkin Canadassa on
vain yksi trolli-busseja tuottava
tehdas (Winnibegissa) ja siellä
on kuulemma tilauksia kuka mää­rän
tietää. Yhdysvalloissa pitäi­si
avattaman kaksi uutta sellais­ta
itethdasta.
Neuvostoliiton . suunnittelijat
tuntuvat-sittenlkin olleen, oikeas­sa
pitäessään kiinni trolli-busseis-ta,
sillä:
. —. Ne ovat äänettömiä, tasai­sesti,
kulkevia ja tilavia.
^ Ne eivät saastuta ilmaa;
ovat pitkän aikaa kestäviä ja
käyttävät halpaa voimaa — säh­köä.
— Neuvostoliitossa vierailleet
kertovat meille,-että siellä on
enemmän trolli-busseja kuin mis-;,
sään muussa maassa, ja ebtä ne-ovat
laadultaan viimeistä huutoa.
Ja matkustushinta on vain 4
senttiä kerralta!
Kuten monessa muussakin
maassa, Neuvostoliitossa on met-ro3ysteem3t
suuremmissa kau­pungeissa
isoa joukkoliikennettä
varten.
Samalla.kun monen muun maan
maanalaiset rautatiet eli metro-systeemit:
ovat jääneet' lapsipuo­len
asemaan super-dupcr maan­teiden
rakentamisen ja autolii­kenteen
, kehittämisen vuoksi,
Nsuvostoliiton suurkaupungat;
kuten esimerkiksi Moskova, ovat
jatkuvasti -laajentaneet 'kuuluisia
metro-systeemejään.
Tämä siksi kun esimerkiksi
Moskovan maanalainen kuljettaa:
päivittäin miljoonia ihmisiä no­peasti
ja viihtyisästi. ,
Toisena syynä on se; että Mos­kovan
metro on menestynyt erinr
omaisesti taloudellisesti ja myös
yleisökannatuksen tiimoilta.
: Moskovassa; on noin 7 miljöo-
: naa asukasta. Ja neljä joka kym­menestä-
käyttää maanalaista kul­kuvälineenään.
Metrosysteemis-sä
on 100 asemaa. Sen junat ohit­tavat
kaikiki tärkeimmät liiken­nekeskukset
kuten urheilupaikat,
rautatieasemait, stäidiumiti: teatter
rit, konserttihaalit »suuremmat
hotellit jne.
Se aloitti toimintansa 1937, ei­kä
matkustushintoja ole sen"jäl­keen
nosteittu. Henkilö voi ajaa
maanalaisella m:'hiri osaan tahan­sa
Moskovassa yhdellä lipulla —
ja sen hinta on vain 5 sienttiä!
Lyhyesti sanoen, tuntuu siltä,
että ' on siellä Neuvostoliitossa
tehty jatakin "oikeinkin". Mutta
sosialismin Oiosuhteissa on se
(helpompaakin, kun siinä yhtey­dessä
ei tarvitse rikastuttaa sen
•paremmin yksilöitä kuin suuria
monopoliyhtiöitäkääh.
— Känsäkoura,