Vapaus, June 5, 1969

              Ei tullut M a
vaan maaikan
nopein sprirtfterf
HeTsinki. — Halusin olla en­simmäinen
neekeri; joka ui Eng­lannin
Jyinaalin yli, mutta aina ei
käy kuin toivotaan. ^;
Sen sijaan uimariksi halunnut
mies juoksi jokin aika sitten 100
jaardia nopeammin kuin yksikään
ihminen ennen häntä maailmassa,
" vaikka vuosia s«tten~ valmentaja
oli nähnyt -hänessä enemmän
8howlievosta' kuin kehittyvää
sprintteriä.
Nyt valmentaja myöntää ereh­tyneensä.
John Carlos osaa todel­la
juosta.
URHEILUSTA MUSTILLE
TAISTELUVÄLINE
John Garlos .'edustaa USA:n
mustia rotu- ja luokkatietoisia
juoksijoita. Heille urheilu ei enää
merkitse tikapuita, joita pitkin
kiivetään valkoisen miehen ehdoil­la
ihmisen arvoiseen elämään, kun
niaan, maineeseen, rahaan. Musta
urheiluvalta pyrkii omalla alueel­laan
olemaan osa neekerin luok-kataisteluvälineistöä.
Monet luulivat 193-sentti8en ja
91-kiloisen sprintterivirtuoosin
häipjrvän kuin aamu-utu Mexicon
kisojen mielenosoitushälinän jäl­keen,
mutta toisin kävi.
Talven sisäratakauden kilpai­luissa
otti amerikkalainen "urhei­lu
urheiluna" -tapaan asennoitu­nut
yleisö Johnin vastaan jäätä­vin
iv|ih|iuctein._ Ne kuitenkin vain
lämmitt'i^fj>ilkiä, jänteviä lihak­sia
ja^lisäsivät adrenaliinin eri­tystä:
^öOsjaardin ME siirtyi John­in
niMiiii l)''-
MAAI^AJ^;
KolrtiiS^Ä^
PARAS
/Hkkoa sitten ei enää
ihastuneita suosionosoituksista­kaan
'ollut,-puutetta. Länsiranni­kon
kisqissa Kalifornian Fresnosr
sa napattiin ;100 jaardin pyyhäl-lyksest^"
iiäikäisevä 9,0.
— Juokseminen merkitsee mi­nulle
nyt enemmän kuin koskaan,
sanoi "Los" juoksun jälkeen. —
Suhtautuvatpa. ihmiset minuun
nyt miten tahansa, heidän täytyy
tunnustaa se tosiasia, että olen
maailman paras.
New Yorkin Harlemin nekeeri-slummeissa
syntynyt ja nykyisin
San Josen yliopistoa edustava
Carloa <ffl 'jj^jkavuosinaan viehät­tynyt
utntiiii ^-i ehkä' luontevas-
SUOMALAINEN
AUTOKORJAAMO
382 D(Eanwneesn ' IBOÖKL, Otoenenäil-aS pad1in6a, Ont nuTktouksessa)
, J ^ d i n 761-f227
lekkki kocmiNEN
Domäki Bros.
Monument Co.
Hkiuvoitlyeöllaal aavnal mkuisutlauav iak atöikitkAia.
PuheUn 923-3798
506 Bnuuivick Ave., Toronto, Ont
L I M I T XO
"Kukkasovttelmamme
erikoisalamme^'
Puhelin HU. 6-3918
1O6(9le5m Bmae]r vmieuwu tAtavnneneite: (L&hem Kgltntonte)
TORONTO, ONT.
TURKU 6ÄKERY
ani Delicatessen
281P uDh.i u4if6o3r-t3h3 31A v—e. , KTootr. o6n3t3o-,8 0O28n t. kaV- a}lam lksatahnvmUieel päeän,io ilniahl*aa- isJtaa krauaol­i-
ptäiylrtaekkoaiatak,k ukjay.m mentä eri laatua kaMroykyifml, mjeu umstyoöise, sfusiolmleajäla LJsiaa mmaka-­keisia.,
AKE SAARINEN, omistaja
V&KI NIMGP FOOROTDS S Sujovmalmalaiskttaejna UTIoiarJoanltoosMteMa le:a
133 |ialrdFDahrc.il lnT oIr2o5n-Mto 9197 ,4>iitulo
lMiha3a^,y mmleih kaajaikloksitae iltaaa. tusäjaU ytUuocrdetAtta, Jsuuourstaoajna , letiephätäaa lyta.m. . rAuuokkiaotlaovaajarat:a tmaialaainna ©n—ta8i —j6 tloaruactmalt a8ls-l4n; 8p-^er5j. an­tifcin
likaisen j a kurjan elinympä­ristönsä,
keakrflä. Oppikouluun
siirryttyään John kuitenkin Inio-masi,
etteihän hänen koulullaan
ole uima-allasta.
TStä puutdita John itsekääh
enää tuskin harmittelee. Se nimit­täin
sai Johnin siirtymään lähtö-telineiden
ja kalkfeviivojön maa­ilmaan.
VALMENTAJAPULMIA
"LosiJla" on aina ollut pulmia
valmentajiensa^ kanssa. Ensimmäi
nen heistä — Texas Collegen val­mentaja
— piti Johnia sopivam­pana
dhowhevoseksi kuin. kiitä­mään
tyylipuhtaaati ja elegantisti
pikajuoksuradoilta.
HEIKKOUS
Satt Josöfc valmentajan Bud
Winteria koulussa Tommie Smith­in;
Lee Evansin ja Ray Nortonin
ohella on Johnilla tiukka ohjel^
ma,^ jota itseriittoinen Carlos kui­tenkin
muuntaa silloin tällöin "it­selleen
sopivaksi", usein harjoitelr
Ien yli Winterin normien
— Hänen ainoa heikkoutensa on
mitä minä kutsuisin haluksi hävi­tä,
sanoa valmentaja nopeimmas­ta
suojatistaan. ^— Hän on niin
mieltsniyt voittajan rooliinsa, että
en usko hänen saavuttavan kaik­kia
ennätyksiä, joihin hän pystyi­si.
Siihen tarvittaisiin myös kykyä
hävitä.
Mutta Carlos on sisäistänyt mie
teensä ajatuksen: ennen jalkapal-loilijahsi
siirtymistäni nimissäni
ön MErt 100 jaardista 440 jaar­diin.
Torstai, kesäk,: 5^^ , ^ ^Sivu 3
SPtMor>tr tA Pr^thjpufrle AGuaglduii-te l(-^4milii ng tö
John Lennon (pop-laulaja) ja Yolko Ono Ganadassa.
seitsemän päivää vuoteessa'.; "Me voimme kiuluttaa rauhan hyväksi
OVATKO RESURSSIT RAJATTOMAT?
Nevala nyt 85.96
We/s/nJti. — Pauli Nevalan ke­vätkunto
jatkuu edelleen kovaiia,
sillä Vaasassa lensi keihäs jo
85.96, jolla tuloksella Nevala yl­tää
tämän kesän maailmantilas­ton
toiselle tilalle.
Johtopaikkaa pitää USA :n Mur
ro, joka on heittänyt tänä ke­väänä
haamutuloksen 89.20.
Kudiiifi&iesteeit 8.37,0
Moskova. — Moskovan torstai-illan
kilpailuissa saavutettiin kak­si
Neuvostoliiton tämän kauden
kärkitulosta. Viktor Kudinski sai
estejuoksussa ajan 8.37,6 ja nais­ten
1.500 metrillä Ljudmila Bra-gina
4.17,6 Esteissä toiseksi tul­leen
Lasar Naroditskin aika oli
8.38,0. Skoufommeennta jpauno vAiuilestäuäsnvo imien kenraalflinit/ Leinonen
Helsinki.- — Puolustusvoimain
uudeksi komentajaksi ninmtti pre­sidentti
: perjimtaina! pääestkuiman
pääSltkön ikenraaUhmtnaotti Kaarlo
Olavi Leinosen. Hän astuu virkaan
kesäkuun alussa. Leinonen <m hoi­tanut
puolustusvoimain komentajan
virkaa väliaikabena toukokuun alus­ta
lukien.
Kenraaläuutnantti Leinonen on
syntynyt 15. 3. 1914. YB<H>pilastut-klmön
hän suoritti 1933 ja lain­opin
'kandidaatin tutkinn(Hi 1955.
Puolustuslaitoksen ipalvehiksessa
kenraaliluutnantti Leinonen on ollut
vuodesta 1936. Kenraalikmtnantiksi
hänet ylennettiin vuonna 1966.
— Ruotsissa hukkui ensimmäisen
vuosineljännejtsen aikana 20 henki­löä,
ilmenee Ruotsin itengefipelas-tusseuran
keräämistä tiedoista. Vii­me
vuoden vastaava määirä oli 40.
Maaii9kuussa hukkui kuusi ihmistä
(17). Koko viime vuoden aikana
hukkui Ruotsissa noin 300 ihmistä
eli suunnilleen yhtä monta kuin
edellisenä vuonna.
Laajat valtameret ovat tu-hansien
vuosien ajan erotta^
neet maanosat ja maat toisis­taan.
Todellinen suursaavutus
eurooppalaisille oli Amerikan
löytäminen ja meritien löytä­minen
Intiaan ja näin avautu­neet
mahdollisuudet jopa maa­ilmanympäripurjehdukseen.
Planeettamme merien yhteen­laskettu
pinta-ala on todella suu­ri:
361 mllj. neliökilometriä eli
melkein 71 pros. Maan pinta-alas­ta.
Valtamerien keskisyvyys • on
lähes 4 kilometriä ja suurin sy­vyys
yli 11 kilometriä. Valtame­rien
kokonaisvesimäärä on 2370
milj. kuutiokilometriä.
Ihminen on harjoittanut kalas­tusta
rannikkoseuduilla ja pyy-dystäns^
t ulkomerillä valtavia silli,
sardiini- ja muita kalaparvia.
Näin ihmiselle on muodostunut
käsitys, että valtamerien resurs­sit
ovat rajattomat. Ihmiskunnan
huomattavasta lisääntymisestä
huolimatta vedessä olevien orga-;
nismien lisääntyminen on sitten­kin
oHut suurempi. Vuonna 1800
maapallolla laskettiin olevan ih­misiä
noin 800 miljoonaa: Vuo­dessa
pyydettiin veden eläimistöä
1.200,000 tonnia toisin sanoen 1.5
kiloa jokaista ihmistä. kohti.. V.
1900 planeettamme väkiluku nou­si
puoleentoista miljardiin, sa­maan
aikaan pyynti kohosi 4 milj.
tonniin, ts. .saalis oli jo. 2.6 kiloa
ihmistä kohti. Vuonna 1966 väki­luku
oli jo 3,300 milj. ja kalasaa­lis
18 kiloa ihmistä kohti.
Valtameret eivät enää nykyään
jaa maanosia ja maita toisistaan,
vaan ne yhdistävät ne toisiinsa.
Sadattuhannet ihmiset käyttävät
hyväkseen meriteitä. Nopeakul­kuiset
matkustaja-alukset kiidät­tävät
ihmisiä valtameren poikki
4-5 päivässä ja ilmateit.se vieläkin
nopeammin — muutama-ssa tun­nissa.
,. j , ,
Useissa maissa harjoitetaan
rannikkoseuduilla monenlaisia
elinkeinoja: kasvatetaan vesikas­veja,
jättiläisrapuja, erilaisia sim­pukoita,
merimakkaroita ja jopa
kalaa. Alaskasta on tuotu Uuteen
Seelantiin hirviä. Atlantin silliä
amerikkalaiset istuttivat Tyyneen
valtamereen.
Neuvostoliitossa tehdään sa­moin
suurta työtä kalojen ja
yleensä eläinten kotiuttamiseksi
eri alueille. Asovan meren mugi-erian
UU Biafra. — Biafran Joukot
ovat tuoneet aivan uuden puolen
NlgciicB kaksi vuotta kestänee­seen
sislOlissetaan. Biafran ilma­voimat
ovat tehneet P-51 Mustang
•tyyppisillä hävittäjillä ensimmäi­set
ihnahyökkSyfcsensä Port Har-conrtin
ja Bendnin lentotukikohtia
vastaan ia tnhonneet yhden Mig-hävittäjän
ja yhden pommikoneen
jotka ovat aienuBln ahdistelleet
Ulin lentokenttää.
YOäftävien ilmahyökkäysten
(olosta on, että suuria avustus­lentoja
on voitu tehdä kahtena
peräkkäisenä yöaä sunnuntai­ta
Ja maanantaita vasten—- ilman
pommituksia, tiedottivat avustus­järjestöt.
Mutta samalla on tark­kailijoiden
keskuudessa kasvanut
pelko sodankäynnin uudelleen
kUfatymisestJL Tähän asti Nigerian
iBniavsinui ovat ponimittaaeet
Ulin kentiäii vain nimeksi, mut-
U biafralaisten vastahyökkMykset
antavat Lagosille ertnomaisen ai»
heen laajentaa Ifanasotaa.
Biafran potkurikäyttöiäot hiiviltä.
jät, jotka ovat toisen maailmanaor
danajoilta periytynyttä tyyppiä, on
kulijetettu maaihan pieninä osina ja
koottu jälleen Biafrassa. Tlyön ovat
ilmeisesti tehneet israelilaiset tek­nikot.
ICaiklkialla Biafran rajoilla
ijouikot käyvät "menestyksellistä-haistelua
liittovaltion joukkoja vas­taan,
sanoi muuan Biafran sotilas-cdusbija.
Sadekauden tultua lyhyine mutta
lankkoine kuuronieen biafralaiset
ovat ilmeisesti saavuttaJieet suurta
sotilaallista menestystä. Biafralais­ten
takaisin valtaamilla alueilla val­litsee
Ikuitenkin valtava puute elin­tarvikkeista.
Sitä muikaa kun biafra­laiset
etenevät, pakolaiset palaavat
kyliin tiettömiltä aroseuduilta.
Ulin lentokenttä on kjjpiriolvan
osavaltion; ainoa hertklreikä. Joka
yö sytytetään lasfkeutumisvalot lyr
hyeksi bebkefcsl, kun jokiii kolmea
Ilmasiltaa ikäyttävistä avustuskoneis-ta
saaput*. Lentäjät kuiljettavat
imistuseriä Fernando Poosta, Coto-nousti
» ja Sa^ Tomesla.
lia ja erilaisia ravinto-organisme­ja
kaloja varten on istutettu Kas­pianmereen.
Tämä neuvostoliitto­laisten
tiedemiesten ensimmäinen
kokeilu johti siihen, että Kaspian­meren
sampi syö nykyään ravin­nokseen
Asovan meren moluskeja^
ym organismeja;
Vielä nykyäänkin puhutaan
valtamerien rajattomista resurs-
.seista. Tämä on totta, mutta vain
kemiallisten veteen liukenevien
aineiden kohdalla ja itse veden
kohdalla, joka voidaan muuttaa
makeaksi vedeksi; ja käyttää sit­ten
aavikoiden kastelemiseen tai
energiavoimaksi käyttämällä hy­väksi
nousu- ja laskuveden vaih­telua
tai raskaan veden muodossa
atomivoimalaitoksia varten^
Entä minkälaiset ovat biologi­set
resurssit? Ne antavat ihmi­selle
arvoka.sta ravintoa, samoin
kotieläimille ja linnuille, niitä voi­daan
käyttää lääketieteellisten ja
teknisten preparaattien valmis­tukseen
sekä lannoitteiksi.
Kymmenen viime vuoden aika­na,
Kansainvälisen geofyysisen
vuoden alkaessa, useiden maiden
retkikunnat ovat kiertäneet lähes
kaikki maailman meret ja valta­meret..
Oman o.suuten.sa tähän oh-lolmaan
ovat tuoneet neuvosto­liittolaiset
tiedemiehet. Tutkimus
alus Vitjazilla on suoritettu tut­kimuksia
Tyyne.ssä ja Intian val­tameressä.
Mihail Lomonosov-aluksella
on suoritettu tutkimuk­sia
Atlantilla j a monet muut tie­teelliset
alukset ovat tehntet mat­koja
muille merille.
Kuinka paljon kiiiki.ssa valta-meri.
saä ja merissä on erilaisia
organismeja? On osoittautunut,
että biomassaa.sa.merieläimet ylit­tävät
vesikasvien määrän lähos
20-kertaisesti, kun maan päällä
kasvien bioma.ssa ylittää eläinten
biomassan sata ja tuhatkertaises-ti;
Tällainen ero ravinnon jn sen
käyttäjien välillä on selitettävissä
siten että yksisoluisten vesikas­vien
planktonin tuotosmäärä on
suuri. Kaikki valtameret huo­mioon
ottaen ne lisääntyvät kes­kimäärin
joka päivä. Zoo-plank-tonin
kokonaistuotto on kymmer i
nenesosa fyto-planktonin koko­naistuotosta.
Zoobentosin, eli
eläinkunnan tuotos on vain 180
osa merien eliöistä.
Ensimmäi.senä tuotoksena mai­nitaan
kasvien tuotos, koska ne
rakentavat orgaanista ainesta epä
orgaanisten ainesten kustannuk­sella.
Eläimet saavat ravintonsa
jo valmiiksi rakentuneista orgaa­nisista
aineksista ja niitä nimite­tään
toistotuotteeksi. Bakteerit
saavat pääasiallisesti ravintonsa
valmiiksi muodostuneesta orgaa­nisista
aineksista ja .sen jälkeen
saattavat ne pilaantuneeseen tir
laan. Nämä puolestaan tulevat
u udelleen vesikasvien- käytön kier
dokulussa epäorgaanisiksi aineik-siksi.
Nekton-tuötos (johon_yhte-nä
lajina kuuluvat myös kalat ja
eräät muut organismit) muodos­tavat
2,750:n osan" alkutuotok^
sesta ja 280 osan zoo-planktonin
ja zoo-bentosin kokonaistuotosta.
Vuonna 1966 meristä ja valta­meristä
pyydetyn kalan määrä oli
lähes 46 milj. tonnia, moluskeja
lähes 3 milj. tonnia jne. Makean
veden organismien kokonaispyyn-ti
nousi vähän yli 6 milj. tonniin.
Kaikkia luonnollisesti askarrut­taa
kysymys, voidaanko pyyntiä
HENGELLISET
KOKOUKSEMME
Ja tkuvasti Siion Rukouahuoneclla,
122 Powell St., Vancouver, B,C.,
kesklvllkkolaln Ja lauantaisin klo
7.30, sunnuntaisin klo 7 iUnlla,
T E R V E T U L O A I
jatkaa ja lisätä entisestään. Nek-tonin
vuosituotos -—siis kaikkien
kalojen ja muiden eläinten vuosi­tuotos
nousee kaikkiaan 200 milj.
tonniin. Pyyntiä harjoitetaan pää
asiallisesti 500 metrin syvyydesr,
sä, harvemmin 1,000 metrin sy­vyydessä.
Syvemmällä eläimistö
on hajallaan ja pyynti on kannat­tamatonta.
Ottaen huomioon valtamerien
elämän erikoispiirteet voidaan las
kea/ että nektonin vuosituotosta
vain puolta voidaan pitää Ijiolo-gisina
resursseina. Se merkitsee
100 milj. tonnia. Mutta eihän koko
varastoa voida käyttää täysin lop­puun
ja lisäksi kalat eri periodei­na
elävät hajallaan ja silloin
pyynti ei ole taloudellista.
Yllä mainitun perusteella voi­daankin
sanoa, että tarvitaan
säännösteltyä pyyntiä. Muussa
tapauksessa perusresurssit ehty­vät
j a hyödyllisten organismien
määrä vähenee minimiin. Tämä
on ehto, jota ihmiskunnan on nou
datettava tänä päivänä ja tule­vaisuudessa.
Suurin osa kaloista vaeltaa. Ne
menevät eri paikkoihin kutemaan,
kalanpoikaset kehittyvät ja ka.s-vavat
tuhansien kilometrien pääs-
.sä. Tätä vaellusliikettä tapahtuu
-monien maiden vesistöjen kautLi.
.los jossakin paikassa kalastetaan
vain nuorta kalaa.;.se merkitsee
suurta vahinkoa pyyntiteollisuu-delle.
.los, taas toisessa paikassa
pyydetään vain täysikasvui-sia
kaloja, jotka ovat tulleet kute­maan,
se saattaa aiheuttaa suurta
menetystä tuleville sukupolville.
Tä.s.sä yhteydessä haluaisin esit­tää
kaksi esimerkkiä, Norjassa
pyydetään pääasiallisesti nuorta
silliä. Tämä pyynti vähentää ar­vokkaamman
ja huomattavasti
"painavamman" täysikasvuisen
sillin pyyntimahdollisuuksia Poh-jois-
Norjan-ija Barentsin merellä.
Me muistamme kaikki riidat, joka
johtui lohen pyyntimahdollisuuk-
.sifita kaukoidässä. Japanilaiset
kala.stajat asettivat lohen vaellus­alueelle
valtavia . monen kilomet­rin
pituisia verkkoja. .Jos ei.olisi
ollut Neuvostoliiton ja Japanin
välistä sopimusta, kaukoidän lohi
olisi täysin hävinnyt.
On luonnollista, että kaikki ky­symykset,
jotka liittyvät säännös­telyyn
ovat monimutkaisia. On
otettava huomioon paitsi eri val­tioiden
ja tehdaslaitosten edut,
myös kalojen biologiset yksilölli­set
erikoisuudet. Mutta monimut­kaisetkin
kysymykset voidaan'
kuitenkin ratkaista harjoittamal­la
kalanpyyntiä tieteelliseltä poh­jalta.
Muussa tapauksessa hyvä­kään
tekniikka ei anna toivottuja'
tuloksia..
On aivan eri asia harjoittaa ta­loutta,
rannikkoseudulla kasvate­taan
suuria määriä moluskia, ka­loja,
vesikasveja ym. eliöitä. Ka­lanpoikaset
puolestaan pääsevätl
vapaasti sijoittumaan lahtiin j a
sieltä merille ja valtamerille. Ma­talien
vesistöjen kokonaispinta-ala
on suuri, suurempi kuin koko
Euroopan. Tosin emme pysty sitä
kokoamaan yhteenr mutta pys­tymme
hallitsemaan sen hyvin.
Käyttämällä hyväksi matalia ve­sistöjä
voimme lisätä myös valta­merien
korkeamman eläimistön
määrää.
Eri kalalajien siirtämistä ja ko­tiuttamista
voimme myös harjoit­taa
ja näin saamme arvokaloja.
Luulisin, että yleensä on olemassa
suuret mahdollisuudet kalastuk­seni
harjöittamiselle~myös make­assa
vedessä. Kalastus makeassa
vedessä muodostaa 10-12 prosent­tia
meri- j a valtamerikalastuk-sesta,
Se merkitsee noin 6 milj.
tonnia vuodessa. Ei ole epäilystä­kään,
etteikö kalastusta makeassa
vedessä voitaisi lisätä 2-4-kertal-sesti.
— APN. :
Weil here we are starting' ivitii
another season of track and f ieid.
I just came back from the track
at Wanup and figure that if my
fingers are to get- as sore aö
my l e g s ,Td betterget this writ-ten
äö öodn as posäible.
Yes, Alerts had a practice meet
today and everythirig looks pretty
good. A lot of the gang didiit
make it out, what vrith work and
early moming rain and the proj-mise
of more tocome. The track
wasn't in the hest of shape as
the grass ja tfyifig to take över,
but the gäng didnt let that stop
them and did Ö.K.
Two of theböys out competing
this year after ä years absence
are Tauno Saari .and Sergio
Contc; Tauno has taken oh the
job as Coäch and Trainer and
i'm sure we can look fonvard to
some fine performances both for
Tauno and histeam. Sergio is still
the same strong competitor he
always was. A lot of new str^ngth
this year, particularly in the
young ladies and youngboys
Every one of course is loöking
forward to the trip to Port Arthur
and a taste of that North West­ern
hospitality which is surely the
finest anywhere. We are looking
. . . . 'Cl
itävalta tukee
Suomen etidofusta
Wien. — Liittokansleri Josef
Klaus ilmoitti keskiviikkona' Itäval­lan
tukevan Suomen äskettäistä
cloitetta kutsua kooUe kokous, joka
valmistelisi Itä-Euroopan maiden
Budape-stissa maaliskuun 17. julkai­semassa
vetoomuksessa ehdottamaa
Eu roopan turvallisuuskonferenssia.
Klaus sanoi tämän Wienin radiöL
le myöntämäi^än haastattelussa
Itävallassa vierailevan Unkarin pää­ministerin
Jenö Fookin kanssa käy-miensä
kesku.?teluijen jälkeen. Hän
sanoi tämän kysymyksen olleen
emillä hänen ja pääministeri Fockin
välisissä keskusteluissa. Muina ai­heina
olivat kansainväliset kysymyk­set
sekä Itävallan ja Unkarin^ kah-,
denfcesfciset asiat.
LiittokaiBleri sanoi Itäfvallan pi­tävän
"erittäin tärkeänä", että täl­laista
konferenssia valmistellaan
hyvin.
— Kaikki esille otettavat kysy­mykset
täytyy ilmoittaa jo etukä­teen,
jotta, konferenssi voisi päästä
tuloksiin, hän sanoi.
Klaus oli sitä mieltä, että konfe­renssin
epäonniartummen "vakavoit-taisi
tilannetta Euroopassa". Täl­laisen
yleiseurooppalaisen konfe­renssin
täytyy penistua maiden vä­lisen
tasa-ai^voisuuden ja riippumat­tomuuden
periaatteeseen, sitä täy­tyy
valmistella huolellisesti ja sen
täytyy oHa avoin kaikille asian­omaisille
maille, hän sanoi.
— Ruotsin ammattikalastajien
asema paheni edelleen viime vuon­na,
ilmenee nyttemmin valmistu­neista
virallisista tilastoista. Kalan­saaliit
ovat jatkuvasti .'pienentyneet
viime vuosina eli 368,000 tonnista
318,000 tonniin vuosina 1965—68.
HILLPORT TAXI
24 TUNNIN PALVELU
SUOMEA PUHUVAT AJURIT
Puh. DI 5-5461
Port1 2A2 rSth. uCru mberlandO nStta. rio
forward to a team of fifty aii"
up thia year ärtd it sHbtrld cei-tainly
be a fine Championshlp
meet.
. At present~we-are planning fbr
ä meet for as soon as possible
but do not have a date as yet,
Wateh for the date in the Väpäiis
and consider yourself invited to
join us.
The ladies are gettmg buSy
>\'ith the gym again and we afe
looking fonvard to a fine group.
Weil; this is about ali I ha^e
for this time, Have to get the
heating pad and linament for
these old aching legs of mine.
See you ali in P.A.
— Gerry Kitts.
PtESULTS OF THE ALERTS
PRACTICE MEET
100 m openclass: 1) Sergio
Conte 11.9; 2) Max Plouffe 12.1;
3) Tauno Saari 12,3: 4) Randy
Kitts 12.4; 5) Gerry, Kitts 12.8;
6) Lome Luhta 12,9; 7) Doug
Santala 13.1, Ali Alerts.
Boys under 15 yrs: 1) Paul
LaChance, 13,9, 2) David Alatalo
14.0, 3) Richard LaChance, 14.3.
Girls under 17 yrs. 1) Diana
Forbes, 13.9, 2) Alice Smith 14.0,
3) CoMette Lachance 14.3, 4) Deb-bie
Kitts 14,9.
Girls under 12 yrs. 60 m: 1)
Connie Saari, 10,2, 2) Debbie Saa­ri
10,5.
Longjump, open: 1) Sergio Con­te
5.95, 2) Tauno Saari 5.49, 3)
Max Plouffe 5.02; 4) Randy Kitts
4.62, 5) Gerry Kitts 4.53; 6)
Brock Robinson, 4.29; 7) Doug
Santala 4.25.
Boys under 15 longjump: 1)
David Alatalo 4.74; 2) Paul La­Chance
4.4Ö; 3) Richard La­Chance
3.80.
Girls under 17 longjump. 1)
Colertte LaChanee, 4 35, 2) Alice
Smith 3.95, 3) Diana Forbes 3.76
4) Debbie Kitts 3.55.
High Jump: I ) Sergio Conte
155, 2) Max Plouffe 155, 3) 1^.
Saari 145, 4) D. Santala 130.
Girls under 17 high jump: 1)
Collette LaChance 4.35; 2) Alice
Diana Forbes 120; 21 Alice Smith
110; 3) Collette LaChance/ 4-)
Debbie Kitts 100.
Shot Put, Open:l) Tauno Saa­ri;
2) Cergio Cönte; 3) Max
Plouffe; 4) Doug Santala; 5*)
Brock Robinson; 6) (Jerry Kitts.
Boys under 15: 1) Paul La­Chance.
2) David Alatalo.
L a d i e s : ! ) Diana Forbes, 2)
Gertie Kitts, 3) Alice Smith.
400 metres open: 1) M. Plouffe
58.3, 2) Randy Kitts 61.2.
800 m: 1) Lome Luhta 2.10,
2) Randy Kitts 2.23.
-1500 metres open: 1) Randy
Kitts 4.46. 2) Lome Luhta 4.52.
TTLATKAA
parsaheinätafania, Tadehnapensai-ta,
Bansikan taimia, mustia ja pu-naisoa
vtinimarjapensaita, karviais-marjapensaita,
raparperin taimia;
heddmäpnita, sinisiä lamsia, he-'
dtefmiipensaita, monivuotisia varjo­ja
aitapensaita.
HANSEN'S
Puhelin 345-7415
Riversade Drive
Port Arthur Ontaria
(8-15-22-29-5)
mMiiellsotienn tavhaaatnestau sttaar,v oitssteatktea ar unoek aotsauvuasrkaaau, pliahsataan tnaei
International Co-Op Stores Ltd,
176 S-Algoma Street Port Arthur. Ontario
VAIVAAKÖ TEITÄ
Korkea verenpaine^ reunta sairaudet, käsien jäykkyys,
pitkäaikainen päänsärky, unettomuus? Koikeilkaa tie­teellisesti
tutkittua MAGNEETTIRENGASTA. Se auttaa.
EnBIXll«ä.nknlslstaöa,a dAam eorink assuscanii,l ibiNtaenuuvt opstmoliislitteoesiaUa is>iaa tmutukiismsau kmsiaai ssJaa.p anissa, kullaTnil avitäkraina ejoo tänoviaäeäninie,v iit^y ytUenkgkaäsä. sNti Umtäuo t<omil tum,;i ethteJtielleleH ^jiase sntai itsuiltlkeH —tu lpisieäntki,ä käe a5k%ik omkoy yJan ti«vlaii»ri . —ift la5i6bt ts evtnOtnti ä$.1 0.95 kpl. Ontarion asu/ kk, aat
-TEteitkaai osoitbeeMÄ:
Vapaus Pliblishing Gmqiany^^^^ U
P. o. BOX 69 SIJDBtmY. ONTARIO