Vapaus, September 4, 1952

              Sivu 2 Torstaina, grysk, 4 p. — Thursday, September 4,1952
<mm^ jmam CaaaOiaja. ZB-tmtOtsa
zro7. 6, 1917, Aamoiized
^jBoeeasa dao matt by the Fost
•i&tfo t?ee&ftr: TloiäiilayBi,
gPbUf^tna Cosz^tazqir Ltd^ et 100-102
Bto es. W« eodbmy, Ool, Canada.
iteleplumes: snslnees
Editorfal QHIoe Hsoa^er
e. SukeL Edltor W. SUnsd. £|bIUiig
addreas Box 69, flodlngy, CataKa
Advertlslns ifates lÖNm eKjd&attoa
Ttanalatfam free of cbasee. _ _ _ _ _
TILAUeHDlIIAT: . .
Canadassa: / 1 v&. 7JOO $ isk. 8.75
Ybdysvallolesa: vk. ai»0iE&,48O
Suomessa: 1 vk, oeo 0 fcfc. 4.7S
< Suomeii-N-liitoii kaupjpiEtvaihto '
' JoiUMa kuukausia sitten oli lehtemme edustajan ja erään hyvää, ^
fartK>ittavan Suomen ystävän, mutta poliittisesti harhautetun suoma»;
laissiyntyiseja kauppiaan kanssa pitkähkq keskustelu Suomen ja Neu-
; vostoluton kauppamahdollisuuksista. Tämä ystävämme, joka oli juu-
, l H {olaiinu^suomimatkalta missä hän sanoi tutkineensa tiliännetta niin
'Suolelluesä kuin se öli mahdollista, kertoi meille ehdottomana totuur
tena, että ^/^omalaiset eivät halua olla missään kauppasuhteina Ve-näjän
k a n ^ " Ja "odotahan kun siotakorvaussuoritukset päättyvät tu-levana^^&
syna, alin silloin .näet, että Suomi lopettaa kaupankäynnin
' Netivoötoliiton !kan$sa''. -
-•'.j. /' ^ olemme saavuttaneet sen ajankohdan, jolloin Suomen
..fiptakorvaussuoritukset on loppuunsuoritettu ja niinmuodoin meille
, suotaneen tilaisuus palauttaa päiväjärjestykseen ylläoleva keskustelu
'-javerratasiiäelämän todellisuuteen.
Kaiken väärinkäsityksen välttämiseksi on sanottava, että yllä-
. . viitattu,ystävämme — joka poliittisista mielipiteistään huolimatta
M: viunnetaan rehellisenä henkilönä jonka myötätunto on Suomen publel-la,
oli,epäilemättä,Suomessa vieraillessaan kuullut ylläviitatut mieli-
, picleilmaisut ja saanut niiden perusteella sellaisen käsityksen, että
^'tiedäthän itsekin, että suomalaiset eivät tule toimeen venäläisten
" ^canssa", kuten hän selitti. Suomessa on luonnollisesti paljon, ja
erittäin vaikutusvaltaisia piirejä, jotka todellakaan eivät halua olla
^'missään tekemisigsä venäläisten kanssa", jotka ovat tähyilleet mil-
, .loin Saksan, millom Britanniaan, milloin Kanskaan jä nykyisin
.Yhdysvaltoihin kauppamarkkinain toivossa. Mutta näiden piirien
i lisäksi on toinenkin Suomi — työtätekevä Suomen kansa, /oka .pat­rioottisena
väkenä paneee oman maan edut etutilalle ja.politikoinnin
vasta ^ n jälkeen, ja on sen vuoksi vetänyt johtopäätöksen, että lä-vJieisyytensä,
lujuutensa ja talouspulista vapautumisensa vuoksi Neu-
>vostoliitto jajKansandemokratiamaat tarjoavat edullisemmat markki-
-'aamahdoUisuudet Suomelle.
Tämän lisäksi on otettava huomioon eräitä muita seikkoja. On
muistettava, että Suomenkin kansan täytyy elää täsi^ä olevaisessa
nmilma^,^iriitä sotatarvetehtailijat ja heidän politiikkon^a runte­levat,
eikä missään tbiveajattelup pilvilinnassa. Ja tosiasia on,,että
'Yhdysvaltain*vaatimuksesta 'länsimaissa" toteutettava aseistumisvil-litys
on jö'johtanut siihen, että "länsimaat" joutuvat kuluttamaan
^-^^; v^ Sotavälineiden ostoon ja valmistamiseen; Suo­mella*
ei'ole myytävänä tykkejä, tankkeja ja lentokoneita, 'kiitä
^.valmistetaan joukkomitassa Yhdysvalloissa ja "liittolaisten" täytyy
.VStatk,niiVi ''avustajaltaan". Toiselta puolen rahat eivät riitä kotien
t ^^rakentamiseen ja muihin sellaisiin hyödyllisiin tarkoituksiin, joita
-varttti Suomi voisi tavaraa hankkia maailman turuilte.' Seuraus on
. o l l u t se, että kaikessa sisuttelusta huolimatta — ja suomalainen suur-porvari
sisuttelee tunnetun sinnikkäästi — on muodostunut-tilani^,
. , missä jekin suomalaiset piirit, jptka ovat julkisesti ja salaa selittä-vf,
i»eet, että heteivät ."halua olla-missään itekemisissä Venäjäii kanssa"';
^:~<^yat tulleet omasta "vapaasta" tahdostaan vakuuttuneiksi, ettäkaup-
' paa'on sittenkin tehtävä Neuvostoliiton kanssa ja sitä on^ edelleen
laajennettava. Ja näiden piirien "vapaaehtoinen" kääntyminen Neu-rvpstoliiton
puoleen ei.johdu,lainkaan Neuvostoliiton painostuksesta,
kuten on meille eräältä taholta yritetty selittää, sillä tunnettu tosi-asia-
on, että Neuvostoliitto tulee jotenkuten toimeen ilman tällaista
kaupankäyntiä. Määräävänä tekijänä heidän kannanottoonsa on 1)
-Suomen kansanjoukkojen yleinen mielipide ja 2) heidän omat ryh-
^ mäetunsa, tultuaan ulos työnnetyiksi länsimaiden sotakriisihiarkki-
Mioilta> \
' " • Lamaamme lopuksi Suomen Työkansan Sanomain kohnisen viik-
,'koa vanhasta,^ mutta hyvin selventävästä toimituskirjoituksesta seu-
Jraavaa: '
. ' ' ''Suomen ja Neuvostoliiton kauppavaihdon kehitys näyttää jou-
•: - tuvan killuvana syksynä uuteen vaiheeseen. Viime viikolla ilmoitettiin
;vS}iomen ulkoministeriön taholta, että Neuvostoliiton kanssa on sovit-
;;tu neuvottelujen alkamisesta erikoisen lisäkauppasopimuksen,aikaan-
^^^saamisesta; kuluvalle vuodelle. Neuvotteluihin oli ilmoitettu ryhdy­tyn
Suomen aloitteesta. Sen jälkeen kun Neuvostoliiton ulkomaa-
.tkauppakamarin puheenjohtaja Nestrov oli Moskovan taloudellisen
»^konferenssin yhteydessä pitämässään puheessa ilmoittanut olevan
::^mahdoUisuuksia kauppavaihdon lisäämiseksi Suomen kanssa ja kun
; ,:s!Neitv»stoliiton lähettiläs v Suomessa.. min. Lebedev Turussa pitämäsr
;^^|;sään puheessa oli ilmoittanut Neuvostoliiton olevan halukkaan lisää-
;|mään 'kauppaansa- Suomen kanssa siinä määrin kuin Suomi sitä ha-
'Ij^afei, pii odotettavissa, että^^n^
^den Neuvostoliiton kaupalliseen edustajistoon. Aloitteenteko neuvot-
: Neuvostoliiton taholta annettujen näin huomat-i^^
tavien lausuntojen jälkeen tapahtui jonkinverran myöhään. Ennätti
i ;eräs maan st^urimmista päivälehdistä julkaisi ikäänkuin vastaukseksi
4;:Neuvostoliiton taholta annettuihin lausuntoihin, Suomen: ulkominis-
, terin erääseen vähemmän harkittuun sanontaan vedoten, väittäen,
; että kaupan kehittämiseksi Neuvostoliiton kanssa oli tehty kaikki mi­tä
tehtävissä on ollut.
' ' Tosin ulkoministeri sittemmin SNS-lehdessä jossain määrin kiis-ti
tämän lausunnon, mutta ainakin eräiden piirien, eräänlaisena vas-:
tauksena sitä on kuitenkin pidettävä . . . Jäi vaikutelmaksi, että hal­litus
horjui/;taantumuksellisten piirien vastustuksen edessä asiassa,
jota Suomen kansantalouden, todellinen etu kipeästi vaati. Kapita-
"Jistisen talouden kehitykset kaikkialla maailmassa selvästi havait-
Vtavissa olevat .kriisin merkit pakoittivat hallituksen kuitenkin lopulta
-iliavaitsemaan joitakin käyttämättömiä mahdollisuuksia -kauppavaih­don'laajentamiseen
Neuvostoliiton kanssa.
Kaiken edelläolevan huomioonottaen ei toimenpiteestä sinänsä.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Abel VfavbJumea Wanupi£Sa täyt­tää
ensi. lauantaina, tfc. ,6 pnä, 72
vuotta. , ^
fSA ensi lauantaina, tk. 6 pnä, 75
vuotta. '
YlJdyninieloxmentolvotuksUn.
j rggy '
HUMBIAIXISTA' LOGmOAA
4BUcö:öIdUn munmaa? - Meille sano­taan,
että ^'kommunlstibyöUcäyksen
vaara" on vallinnut J o vuodessa 1S48
alkaen. ' "Kommunistit" (tarkoittaa
KeuvOSl;ollittöa) tiesivät,' että Jänsl-biokl
oU heikko v. 1948,1949.1950,1951
j a 1952, multa '•jostakin syystä" he
eivät aloittaneet 'Hyökkäystä". Edel­leen
meille terrbtaan, että me tulem-me^
olemaan heikkoja v. 1953 Ja 1934,
mittta 'kommunistlhyökkäyksen' vaa­ra
on suurin V. 1955, Jolloin ime'r toi­vomme
olevamme voimakkaimpia . ..
^ U k r a i n i a n L l f e , Toronto.
HEVOSELTA
Sveitsin vaUtsiJat. meillä oU ilo tie­doittaan
ovat äänestäneet kumoon eh^
dotuksen, minkä perusteella olislvero-tettu:
olutta "puolustusmenojenf; r a ­hoittamiseksi".
Kuten eräs viisas uk­ko
kirjoitti : "Sveitsiläiset ovat enem-män
kiintyneitä- vaahdon pois puhal­tamiseen
^olutlasista, I kuin ihmisten
päiden poistamiseen."
Itän tekee tavaUaan tietäväksi, et­tä-
hän halUaa- puolustaa oikeuttaan
kylmän olii^uUon suhteen, "mutta te
ette • voi ottaa sitä (olutpulloa) pois
minulta Ja: samalla vaatia, että minä
puolustaisin sitä.*' Kuulostaa hevos-älyltä.
The Pisherman, Vancouver.
Jattoa
SOTILASNEVVCnRrELfJT
Heinäkuun y25> päivänä Englannin
luonnollisesti, ole muuta sanottavissa kuin: hj^ää. Maamme de-jnokraattinen
lehdistö on jo kauan ja Moskovan taloudellisen konfe-
Hrenssmjälkeeii erikoisen voimakkaasti vaatinut tällaista^^^y
ottoa Neuvostoliiton kauppaviranomaisiin. Kun se nyt on tapahtu­nut
ilmaisemme tyydytyksemme ja toivomme, että neuvottelut joh­tavat
kaikissa suhteisisa myönteisiin tuloksiin. Toistaiseksi niiden
l kulusta ei ole annettu julkisuuteen yksityiskohtaisempia tietoja^ mut-
^ t^^^ ne sujuvat myönteisesti.
I« ; Maamme kauppavaihto Neuvostoliiton kanssa laajenee toisella-
' • kin suunnallau ^Edellämainittujen neuvottelujen yhteydessä on sovit­tu
Suomen ja Kiinan välisen kauppavaihdon siirtämisestä kolmikanta-pohjalle'Neuvostoliiton
kanssa. >Kun Kiina on kalukas ostamaan suu-jriakim..
määriä ma^ toistaiseksi
v/n^^ eräitä maamme välttämättä tarvit^mia tuotteita, on
V niiden saanti tällätavom turvattu Neuvostoliitosta ja.siten kauppa- ;
(^aUito.Kiinan kanssa voi laajentua huomattavasti suurempiin mlttoi-liinkuui
muuten olisi.mahdollista.. Toisaalta Suomen Ja 'Nevv^to-';
liiton välillä voimassa olevan viisivuotiskaVppasophnuksen puitteissa;
Yhdjfsvaltalaiset
yb^rnäf Japania
vaHämässa
•Moskova, Pravda on Julkaissut
er)koiSk:rJeenvaihttaJansa > -A. Ko2!hI-n
i n kirjoituksen '^Miehittäjiä siviilis-
' säV, Jossa ^ ^ luonnehditaan Amerikan
^suuiyMymien-Japanin politiikkaa.
~ ' '^Terättäen henkiin < Japanin agres-illvlset
voimat iUSAttteolllsuusyhty-mät
Ja^ raharuhtinaat turvaavat sa-;
manaikaiscati tässä. orjuuttamassaan
"tnaassaitSelleen^määräävän aseman
'tulisuuteen,' .raäkii-alnelähteisiin,
raha^varoibln Ja kauppaan nähden",
sanotaan kirjoltulcsessa.
"Viime, vuoden kesäkuissa Japanis­sa
hyvälEsylyn lain mukaan, Joka a n ­toi
: toyvälcsymisensä ulkomaalaisen
Idäoman: sijoittamiselle Japanin t a -
'louteen, amerikkalaisefc.ovat.a&keraan
ostaneet Japanin tärkeimpien yhty-
^jnien osakkeita. Y l i 30 Japanilaista
yhtyknää on näin oUen Joutunut ulko-
^ maalaisten, pääasiassa • amerikkalais,
ten suurpääomanomistajien 'käsiin.
USA' on- ostanut puolet -Ja y l i puolet­kin
Japanin kuuden suurimman
kauppayhtymän oäakkelsta voimista­en
-täten 'Valvontaansa ulkomaankau­pan
alalla. Sotatarviketllaukset l i ­sääntyvät
Jatkuvasti. Samaan aikaan
monia - tuotantolaitoksia. Jotka e i ­vät
saa .valtion.tukealelvätkä xaaka-aineita.
suljetaan Ja sadattuhannet
työläiset Joutuvat työttömiksi. Saat­taessaan
rappiolle JApanin teollisuu­den
amerikkalaiset miehittäjät he­rättävät
henkiin.- Japanin suuryhty-
;miä. Japanilaisten raharuhtinaiden
avulla amerikkalaiset miehittäjät te­kevät.
Japanista asevarastonsa Kau­ko-
Idässä'.
Lehtien kertoman mukaan yli ISO
Japanin suurimmista tehtaista varus­taa
tuotteillaan Koreassa taistelevia
amerikkalaisia sotajoukkoja. Dzindzi
Slmpon kertoman, mukaan monet J a .
panin yhtymät ovat saaneet, tilauk­sen.
valmistaa, tykkejä, napalmpomme
Ja,; konekiväärejä ja taVaUisia kivää.
rejä. "Tällä tavalla Amerikan suur-yhtymien
omistajat herättävät hen­kiin
Japanin militarismin, ryöstävät
Japania - ja muuttavat sen tukikoh-dakseen
uudessa agressiivisessa - so­dassa",
kirjoittaa K i z h l n lopuksi.
Ja Ranskan hallitukset päättivät lä­hettää
xot:IasvattUuskunnanr 9 ^
vaan: Valtuuskunta odotti sitten yk­sitoista
/ päivää liontoossa. Ja mat^
kustilopulta w tilanne oll^Jo äärim­mäisen'
kireä'Ja ^kärjlstynyi —.'''ei
suinkaan lentokoneella - vaan , laival­la^
:inlnkä johdosta matka JMoskovaaiJ
vei kuuden päivän ajan. "tämä tie-toinen
viivyttely o l i selvä mielenosoi.,
(Elokuun 1 päivänä ' 1939 Saksan
Lontoon-lähettiläs Dirksen tiedoitti
Saksan ulkoasfoinministerlön: valäo-sHiteerlUe.
WeiZ!^cfcefille: "Niflden
sopimusneuvottelujen edistymistä.
Joita finglantl käy Venäjän kanssa,
arvo&tellaan sotilasvaltuuskimnan: lä­hettämisestä
huolimatta — tai suo-rastaan
sen tähden— skeptllllsestl.
Tämän puolesta ptrtiuu englantilaisen
sotilasvaltuuskunnan: kokoonpano:
Amiraalia tähän saakka Portsmouthin
komendantti, on käytännöllisesti kat­soen
poissa palveluksesta, Ja/hän ei
ole koskaan ollut laivaston esikunnas­sa.
Kenraali on niin ikään pelkkä
Tintamaupseeri. Ilmavoimien kenraa­l
i on etevä lentäjänä ja lento-opetta­jana
mutta- ei lainkaan -strateegina.
Tämä puhuu sen -puolesta, että soti-lasvaltuuskunnan
tehtävänä on p i ­kemminkin
neuvostoarmeijan talste.
luarvon toteaminen kuin operatiivi­sista
ratkaisuista sopiminen."
Englannin hallitus tarjosi neuvos­tohallitukselle,
mikäli Saksan liryök-käys
tapahtuisi, viittä englantilalsr
ta Jalkaväkldivisloonaa Ja yhtä mo­torisoitua
divisioonaa (Cljurchlll p u ­huu
muistelmissaan vain neljästä d i -
vlsioonastaV. •Neuvostohallitus puo­lestaan
selitti olevansa valmis asetta­maan
käytettäväksi 136 divisioonaa.
JäUeen kävi selväksi, että Englannin
politiikan tarkoituksena oli antaa
Neuvostoliiton taistella:yksin. Länsi­valtojen
hallitukset torjuivat; neuvos­tohallituksen
ehdotuksen, että; Eng'-
lanti, Ranska Jä Neuvostoliitto antai­sivat
kalklUeltä-Euroopan valtioille
(samoin kuin länsi-Euroopankin)
aalisen takuun ilmoittaen sotilaalli­sen
tuen määrän Ja muodon: :-
- Länsivallat vaativat neuvostohal--
litukselta, että tämän olisi taattava
Puolan-turvallisuus Ja mikäli SaksB'
hyökkäisi Puolaan västattaVa Sodalla.
Samaan ! aikaan ^Puolan ^hallitus
KIRJQITTANUT LEPPPLD SPIRA
.SDiarf^ll^9v3totö8tät^faa»ettäJoariNeavostOlUitalävi
'^donJnnkäigtat^taislelBi» fasfsmlä rsstaaii, iran faas •'
tfsttt hoijohat Ja yitkasfcUvat.lassä taistelussa. IMhitfa'liarmifaulE.,c
. seeii NeliV<nt^W<m;osntftia/täd^ii^ fasismia lastaan Jilm&alc^ ^
fastanln bgittfläMllB Ja-rana-;?;;
Ipilalsille. ystäville/.viittaavat;'ifosiaUdan^ poUtlH^öt yhä
;>;,,«delleen:ffaitas^
V'byökkääinättömsfyssopisu^
siis. sotbe^ttmut; sop ~ fcommnnfaml Ja > • :
fasismi orat yksi Ja sama asla. ( . , , • , >.
Saksan Ja Neuvostoliiton hyökbäämättomyyssivimiu «f koifen.
.Riiaan ole miUään tavoin f^^tämärä kohta" nenvostopfditiikan hlsto-
' f^assa.^ Se loipomttiaöi^persatan fasismista saavntettavaUe^v^^
^ le,' Mutta hyoftkaämäitSmyyss^pimns oU jnyös. kvten Oanrehill on
sanonut erääftfä 8otamnl8teImassaan,'fl|maa8
laisen
imlstä laiminlyönneistä". }Ja nälden-^kohtaliäiKaiaen' laimlntydntienv
pdlspyyhkimiseltBl on juUh^
vnonna 1939 harjoittamaa poUtllkkaa.'
maaprobleemasta,: raaka-rainekysy-myksestä,
kaupparajoituk8lsta,:elintl-ian
valmistamisesta" ja -monista
muista kysymyksistä. Heinäkmm
lopussa Englannin lehdistö julkaisi:
tiedon salaisista -neuvotteluista
Chamberlainin uskotun -VVilsonin. Ja
Englannin kauppaministerin Hudso-nin
j a toisaalta Saksan valtakunnan­hallituksen;
edustajan ;Wohlthatin vä­lillä.^
ÖUJcysymys^suuresta englanti­laisesta
lainasta .Saksalle,- afrikka­laisten
siirtomaiden-yhteisestä hy­väksikäytöstä;
Jne. Dirksen kirjoitti/
että Englannin kauppaministeri H u d ­son,
jonka varomattomuuden Johdos­ta
tieto neuvotteluista pääsi Julkisuu­teen,
oli viitannut "kolmeen suiireen
alueeseen; Joilla oli molemmille k a n -
' sakunnille -pelitilaa-taloudellista ^ toi-mmtaa
varten. Englannin ; imperiu­miin,
Kiinaan j a Venäjään". Näissä
neuvotteluissa tehtiin myös Saksalle
hyvAi laajoja'myönnytyksiä — l e i vä­himmin
•Neuvostoliiton: kustannuksel­la.
Görin? selitti Njyrnbergin sotari-kollisolkeudenkäynnissä,.;
että tällöin
oli kysymys uudesta 3d;ynchenin so-plmassesta.
Näi^ä.saksan Ja Eoglannin nejtvot-fdut
vahvrstivat ISTeuvostolilton v a -
kaiunusta^slitä,: että länsimaiden ^Im­perialistit
Jaticoivat edelleen sitä neu­vostovastaista
politiikkaa, j o k a o l i i l -
meimyt A luiikessa-kärjistyneisyydes-sään
-vuonna ^1938 -Mynchenissä,
niyO&KXAMATToMTTSSOFIHUS
rchamberl^dmp politiikan tarkoituk­seni,
oli ..^eilcentää ' Neuvostoliittoa,
Jottase voitaisiin lopulta täydellisesti
ftuhota;? ^ m ä : <&^yt^h'enln politiikka
m e r k i t ^ l ^ n u l l a ' d c ^ o k r a t i a n Ja E u -
roopanrkansbjeäi kansallisen riippu-
'mattomuuden '^^-saattiamistavaarana­laiseksi,
koska : ne' riippuivat Saksan
fasismin-' vahvistumisesta- j a tulsemf-sesta.
aSynchenin.poUtiikan murs­kaaminen
e l siis merkinnyt e l i n k y ^ -
^ystä pelkäst^n NeuvostoUitolle
vaan.-kalkiUe 'Emoopan ^kansoilIe. : '
r .Saksanv j a Neuvostoliiton hyökkää-mättömyyssopimus
oli ainoa mahdol­linen
johtopäätös, jonka Neuvostolii­ton
hallitus saattoi tehdä länsivalto­jen
menettelystä. Hitler-Saksa ' l i a -
lusl mihin hintaan tahansa välttää
kahden rintaman: sotaa, r j a - siksi se
ehdotti tilapäistä hyökkäämättömyys-:
sopimusta Neuvostoliiton kanssa.Kun
neuvostohallitus elokuun 23 päivänä
1939 hyväksyi tämän Saksan ehdo­tuksen,
niin 'se merkitsi yhtenäisen
neuvostovastaisen rintaman räjäyttä­mistä
j a vakavaa muistutusta länsi­valtojen
hallituksille, muistutusta s i i - .
tä, että ne nopeasti muuttaisivat por
litukkaansa säästyäkseen siltä katast-roofilta^
jota ne olivat suunnitelleet
Neuvostoliitolle.
HirV2C ANTEEKSmrVNTO
Miehellä o l i , lasein tapana m.
ulos iltaisin ja. k u n vaimo tiedi
.missä oU;iltansa viettänyt jätti
seUttelyn epämääräiseksi. Erään ker
r a n .vaimo lähti häntä seuraamaan^
nähtypn hänen menneen anniskelu
paikkaan kihrehti myös sisälle. Sieii
mies. Jo istui viinalasi edessään.
Koska oltiin yleisessä paikassa »
dätti.vaimo luontoaan j a sanoi valr
" K u i n k a heran nimessä sinä voit kij
koa .mahaasi tuota hirveän väkevä
ainetta?"
"Sanos muuta — ja kuitenkin dn
aina luulet minulla olevan nUn ham
kaa^*, vastasi mies.
T • • *
ASIALLINEN KYSYMYS
Pyhäkoulun opettaja seUtti lapsiUi
kuinka enkeU tuli rappuja myöiei
taivaasta Jaakopin luokse ja menisa.
maa tietä takaisin taivaaseen,
petettuaan hän fcysyi:
"Haluaako kukaan kysyä vielä jota
k i n ?"
Hetken hiljaisuuden jälkeen nous
eräs pilckutyttö j a kysyi: "Miksi en-keU,
jolla oU siivet, klpesi rappuj.
n i i n korkealle?"
Veteraanit .ovat
rauhan puolesta
Istanbol. -• J«Me kieltäydymme us­komasta,
että sota on kiertämätön.
Ihmiset'aiheuttavat sodat Ja ihmiset
voivat ne ;myäskin estää?,^noi vete­raanien
.'järjestön yleissihteeri Elliott
;Newcomb.,entinen USA;n;pommitus-koneen
.ohjaaja. -Maailman veteraa-men
Järjestö perusteUiin 18 kk. sitten
Pariisissa, -ja p i t i se njrt ensUnmäisen
kokouksensa Istanbulina. Järjestöön
kuuluu IS.milj. veteraania 14 maasta.
Järjestölläon 9 henkinen kansainväli­nen
johtoelin.
Kirj. Wii]min Käishtan
Katsaus joitakJäi<:päiviä]8U^ 'i^^'
tyneeseen Winiiipegissä pidettyyn
Trades and Labor: .Congr^sin^iimn-
-ventionlin \ säa^iatoteamaan^' 4että
uudet tuulet puhaltavat työväenliik­keessä.
' EOikävIui
tä ott se::päättävä 1;ap^ edusta­jat
?hyBcäsivät'j
da hyväksytyksi päätöslauselma, -jos­sa
vaadittiin hallitusta Julistamaan
laittomaksi • i L P P Ja-, muita työväien-järjestöjä.-
-/ . -
: Tämä päätöslauselma et ollut m i -
<Jhamberlainin JftVDaladierii^Wim^At^^ tuulesta terianätttt'<slty«.Se
oli Ottawan'ja Washingtonhi (äijei-den
-miticalnen-haTkittu-salaiiittoutU-minen.
Sen- hyväksymiselle: valmis­tettiin
pohjaa'Kengöughin^virallises-sa
.avauspuheessa, kieltämällä ' T r i -
bune-lehden raportterilta; läsnäolo-oikeus,
ministeri Greggiii .puheella: Ja
tuomari Meybankin lausunnoilla ban-quetissa.
_
' K a i k i l l a näillä V toimenpiteillä.'. o l i
tarkoituksena : muokata edustajain
mieiialiai seliaiseksl, ettö he antaisivat
yltvbimaisen- hyväicsyniisen JcAdon e-sittäsnälle
..päätösläuseimalle ,Ja .siten'
myöskin työväen hyväksymisen lei­man
kaikille niUle toimenpiteille j o i ­h
i n parlamentti syysistuntokaudella
päättäisi ryhtyä, mikäli B i l l H-8 Ja
:LPP on kysymyksessä. .;
Salaliitto kuitenkin epäonnistui ja
epäonnistui surkeasti.
Sensijaan että päätöslaxiselma olisi
hyväksytty, kuten sexi valmistajat t o i ­voivat,
edustajat nousivat puhumaan
siten kuin. ei missään toisessa kysy-onyksessä
j a päättävästi hyUcäsIvät
päätöslauselman',-. tuomiten .sen v a l ­mistajat
Ja ne. Jotka .pitelivät oh-slannosta
kieltäytyi sallimasta :Pu&'.-
naiäen;'AnneiJan tuloa Puolan;maape-rälle
sodan ; sattuessa. Tämä saat*
toi -merkitä .vain yhtä; asiaa, <.sitä, etf-;
tä Saksan Wehrmacht voisi enem­män
tai vähemmän este^tdmästl e.;
detä Neuvostoliiton rajalle saakka ja
että NeuvostolUtto voisi ryhtyä talS-
.teluun. vasta omalla alueellaan. Ss
oli samaa kuin.tefhdä Saksan ja Net^':
vostoliiton välinen :sota väistämättö-:
maksi iNeuvostollitolle mahdolllsim-'
man epäsuotuisin' edellytyksin.
Elokuun 27 päivänä 1939, välittö­mästi
Saksan Ja.Neuvostoliiton hyök-käämättömyyssopimuksen
solmimisen
jälkeen, VoroähUov kirjoitti Isvestl-
Jassa: \
"Neuvostoliiton , sotilasvaltuuskun.'
ta edusti sitä käsitystä, että Neuvos­toliitto
.jolla ei ole mitään yhteisiä;
rajoja hyökkääjien kanssa, voi antaa
apua Ranskalle, Englannille ja Puo-lalle
vain sillä,edellytyksellä, että sen
f Joukot voivat marssia puolan alueen
kautta, sillä neuvostojoukoilla el ole
mitään muuta tietä päästä koskctukr
seen hyökkääjän kanssa. Samoin
;kuin Englannin Ja Amerikan talste-
Juvolmat.edellisessä maailmansodassa
eivät olisi voineet suorittaa mitään
yhtelstoUnintaa Ranskan talsteluvoi.
mien kanssa, ellei niillä olisi ollut
mahdollisuutta operoida Ranskan
maaperälle, eivät myöskään Neuvos-vtoliiton.
taisteluvoimat voisi olla soti­laallisessa
yhteistoiminnassa Ranskan
j a -Englannin taisteluvoimien, kanssa,
ellei niitä päästettäisi Puolan maape­rälle.
Vaikka on päivänselvää, että tämä
käsitys on oikea, eivät Ranskan ja
TEnglannin sotilasvaltuuskunnat yhty­neet
tähän kantaan. Ja samaan a i ­kaan
Puolan hallitus selitti peittelc-mättä,
että se ei,tarvinnut eikä h a ­lunnut
mitään sotilaallista apua Neu­vostoliitolta.
Tämä seikka teki Neii-jaksia
verhojen takana.
Se oli •todeiUpeh demokratian voit-p
to.
Tämä ei ollut kuitenkaan ainoa sa-lalilttoutuman
kirveenisku konventio-nlssa.
Toinen sellainen ilmeni työ­ministeri
Greggin puheessa, kiin hän
selitti kuinka työläisten tulee luopua
lakoista puolustusteollisuudessa ja
lähteä työväenliikkeen pettämisen
tleUe. Tämä lakkovastamen vetoo­muskaan
el äa&nut kannatusta edus­tajilta.
Joista monet olivat tulleet
paikkakuimilta,. missä tiukkoja l a k -
kotalsteluja oli .käyty työnantajain
petoksellista j'Jpiädttäytymls"-ohJel--
maa ^vastaan. *, ^ ^ ^
Militanttmen; mCeiiala.pakolttl niin
vostoliiton sotilaallisen' yhteistyön
^näiden maiden kanssa mahdottomak­si.
Tässä ovat mielipide-eroavaisuuk­sien
juuret. : Sen tähden neuvottelut
myös lopulta katkesivat."
ENGLANNIN J A S A K S AN
NEUVOTTELUT
Englanmn' ulkoasiainministeri, lor­di
H a l l f a x oU selittänyt kesäkuun l o ­pussa
eräillä juhlapäivälllsUlä; että
Hltler-Saksan kanssa voitaisiin " u u ­dessa
ilmapiirissä" neuvotella "siirto-
Ontarion Järjestäjän Jlussell Harveyh
kuin. Percy Bengoughinkln sanomaan,
että, työväki el-^e halukas luovuttaa
maan lakkoasetta enempää työnanta­jain
kilin hallituksen määräysvallan
alaiseksi. "'''^
U S A - V A S T A I N E N : M I E L I A LA
Verra*ttaln uusi ilmiö tässä kon-ventlonlssa
i^ol^ iliasvava USA-vastal--
nen-mielialä|.^ka Ilmeni useiden.ky-symyäten
• käsittelyn yhteydessä. ^ T e ­rävä
arvostelu sutmnattiin sitä vas­taan;
kun yhdysvaltalaiset työläiset ja
työnjohtajat ottavat canadalaisten
palkat Joillakin canadalaisilla työ­mailla.
Se ettei päätöslauselma, jos­sa
suositeltiin Canadan -luonnonrik­kauksien!
kehittämistä ;k(^dannut o l ­lenkaan
vastarintaa, voidaan, katsoa
edustajaln:'llmaukseksl, että he; vas­tustavat
Canadan raakamateriaalien
viemistä :Yhdysvaltoihin. Se kuvastaa
epäsuorasti työläisten pyrkimystä pa­lauttamaan
: Canadan riippumatto­muus
ja pysäyttää USA:n määräys^
vallan kasvu Canadan teollisuudessa.
Samalla -kertaa on kuitenkin huo­mioitava,
että : konventioni osoitti
myöskin päinvastaista suuntautumis­ta.
K u n se toisella puolella hylkäsi pää­töslauselman
L P P : n laittomaksi julis­tamisesta
se kuitenkin säilytti voi­massa
kommunlsmi-^vastaisen pan­nan,
mikä riistää paikallisosastoilta
oikeuden valita edustajakseen virkoi­hin
tai koventioniin kenen haluavat.
Edustajat puhuivat äänekkäästi y h ­teiskunnallisen
turvallisuuden takaa­misen,
kansallisen vuokra- ja kotien
rakennuslain ja työläisten verotuksen
vähentämisen tarpeellisuudesta, mut­ta
kuitenkin- kannattivat päätöslaosel-^^
maE^;-'jossa heidät ibyytiin, kuten teis­tiin
jrauhaa/ja puolustusta; koske^^
sa - päätöslauselmassa, 'joka riistää
mahdollisuuden toimia kansallisen ja
sosiaalisen - turvallisuuden takaamisen
puolesta. Edustajat puhuivat korkeis­t
a ' elinkustannuksista, inflatiosta ja
kasvavasta hyökkäyksestä uniolden
oikeuksia vastaan kuitenkaan näke­mättä,
että juuri puolustusohjelma
on: niiden aiheuttajana. Hyvinvoin-riln
kehitys on mahdollinen ainoas­taan
rauhanololssa.
Konventioni el selvittänyt pulmaa.
Rlvljäsenlstön osastoissa on se selvi­tettävä,
tai muuten päätöslauselmat
Jäävät merkityksettömiksi; Heidän on
myöskin tehtävä: muutakin — taistel­tava
niiden.päätöslauselmien toteut­tamisen
puolesta Jotka ovat sen ar­voisia,
pitäen mielessään, että kan-salllsefc
vaalit ovat tulossa ja että
vain työväen yhtenäinen Itsenäinen
poliittinen toiminta voi tuottaa heille
tärkeitä menestyksiä.
N i i n TLC:n konventioni kuten
maassa sattuneet. tapahtumatkin ovat
osoittaneet, että työläiset ovat suu­ressa
määrässä kääntymässä tähän
suuntaan.
Saksan J-a Neuvostoliiton hyökkää-mättömyyssopimuksessa
sanottiin:
"Molemmat sopimukseen yhtyneet oi
sapuolet .sitoutuvat pidättäytymään
. kaikista väkivaltatoimenpfteistä, kai-;
kista agresslivisista teoista ja kaikista
•hyökkäyksistä - toisiaan.: vastaan, niin
hj^vin yksin kuin myös yhdessä mui-den
valtojen kanssa suoritetuista'
Tämä merkitsi Chamberlainin poli-tilkan
vararikkoa, politiikan, joka
pyrki Juuri siihen, että Hltler-Saksa
Tjrhtyisl agresslvisiin tekoihin Neu­vostoliittoa
vastaan. Stalin sanoi hei.
nakuun • 3 päivänä 1941 hyökkäämät-tömyyssoplmuksesta:
" M i n u n mieles-täni
ainoakaan;rauhaa rakastava val­tio
ei;:;voi torjua rauhansopimusta
naapurivaltion kansaa, ei edes sil­loin,
vaikka tämän valtion johdossa
on sellaisia hirviöltä ja kannibaaleja
kuin Hitler ja KlSoentrop.' .
'< H y ö k k ä äm attömyyssopimuksen
tarkka noudattaminen olisi voinut
taata rauhan Saksalle ja Neuvosto­liitolle.-
Se antoi. länsivalloille mah­dollisuuden
muuttaa politiikkaansa.
Mutta Hitler ei muuttanut itään
päin .ikohdistuvia hydkkäysaikeitaan
eikä :Chamberlain, joka edelleenkin
jäi Englannin hallituksen johtajaksi,
muuttanut politUkkaansa, jonka pä^
määränä oli Saksan ja Neuvostolii­ton
välisen sodan aikaansaaminen.
:^Toinen. maailmansota tuli tämän joh-dost^
yä^tämättömäksi.
A M E R I K A N LÄHETTILÄÄN
IVnELIPIDE
Silloinen Amerikan Moskovan-lä­hettiläs
J i E . Davies esitti heinäkuun
,18 päivänä 1941 eräässä kirjeessä
Harry Hopklnsille, joka oli Roosevel­tin
läheisin työtoveri toisen maail­mansodan
aikana, yhteenvedon siitä
kehityksestä, joka oli johtanut Saksan
j a Neuvostoliiton hyökkäamättomyys-soplmuksen
solmimiseen. Han kirjoit- i
ti mm.:
"Persoonallisen tarkastelun perus-1
teellä, johon, minulla on ollut tilaisuus I
vuodesta 1936 lähtien, voin väittää, j
että lukuunottamatta Yhdysvaltojen j
presidenttiä mikään hallitus el ole
niin selvästi kuin neuvostohallitus
havainnut Hitlerin rauhalle muodos­tamaa
vaaraa ja kollektiivisen turval'
lisuuden ja rauhaa haluavien kansa­kuntien
vä.listen liittojen solmimisen
valttaanättömyytta. Venäjän joh­tavat
miehet olivat valmiita taistele­maan
Tshekkoslovakian puolesta. He
irtisanoivat vielä ennen Mynchenin
(Jatkuu 4. sivulla)
"Heikompiieh astiain" voimakkuus
•Neuvostoliitto on juuri näinä päivinä tehnyt jättiläistilauksen maam­me
metalliteollisuudelta kolmenkymmenen lastiproomun valmistami­sesta.
On selvää, että näillä j'a lisäsopimuksen puitteissa odotettavissa
olevilla kaupallisilla toimenpiteillä on erittäin suuri merkitys maam-me
talouselämään jiiuri tällä hetkellä. Äskeiset tilaukset antavat tu­hansille
työläisille työtä vuodeksi eteenpäui ja uudet tilaukset .sekä .
lisääntyneet toimitukset turvaavat- tuotannon jatkumisen ja työlli-,
syyden muillakin teollisuuden aloilla. 'Kauppavaihdon'jatkuva ke^w
hittyminen Neuvostoliiton ja kansandemokraattisten -mlaiden pulista*
vapaidenm.irkkinoiden kans.sa on kansamme todcllLsteh ctujen^mu-kainen."
^
Naisia on nimitetty "heikommiksi
astioiksi" meihin "voimakkalsim"
miehiin. verraten.
Tällä on tietysti tarkoitettu syövyt­tää
niin'miesten kuin naistenkin mie-
Uin.ajatusta, että- 'heikompien;asti­a
i n " velvollisuus ; on pysytellä taka-alalla
silloin kuin "voimakkaammat
astiat puhuvat Ja toimivat — ja e t ­tä
maailman luomtollishi'-asia on se;
Jotta "heikompien astläin" -tAytyy
mukautua Ja" tyytyä huonompaan o-saan
ybteidktulnassa; • - '^••.-y . \: ••},
Allekirjoittanut on jo pitkän aikaa
y h d e ^ muiden tohvelisankarien
kanssa — oUut sitä mieltä,'että " h e i -
kominan astiain" teoria el piää oikein
kutiaan. -. ' • ^•
Että nämä "heikommUcsi astioiksi"
leimatut naiset ovat 'uselni tcklellisuul.
dessa paljon voimakkaampia i n i l n me
miehet, se voitaisiin todistaa kymme­nillä
eri tavoilla. Mutta mitä sano-taan
esim. seuraavasta A P m uutis-tiedosta/
Joka on Jä^etetty syyskuun
1 pnä R i o de Janeirosta, j a missä
B r a : ^ i a n naisten nimeen .kerrotaan:
•Oivinopolisin rautatievarikon työ-
^ Iäiset olivat tänään istumalakossa.
;Ueidän vaimonsa eivät > päästäneet
heitä kotiinsa.
."lUmän Itä-^Braz:ilan kauppalan
tapahtumat kuvataan..Olobes Idides-r
'Sä: . , , ,, ' * T
>; iVMlehet lakkoutulvat perjantaina
^«anoen.'ettäheidän/makBunsa olivat
jäl^ssä<iaettä;lialUtnksen:jbUQltamis^
sa rautatietyölälsten -kaupoissa on
puute ruokatavai;oista... /Poliisit s a i -
vat suostutetuksi miehet takaisin työ­hön
kunnes hallitus ryhtyy tolmenpir
telsUn; tilanteen .parantamiseksi.
. " i M l e s t e n ;lähUessä pois työpaikoil-itaan
he havaitsivat, että heidän vai­monsa
..olivat :6ulkeneet portit vaatien,
että miehet ;ryhtyvät uudelleen lak­koon;
/Poliisityrittivät vangita^nämä
naiset, imutta the (naiset 'elikkä ne
"heikommat astiat") .-ottivat Jalo:s-taan
keovät^Jä>rkäyttivät niitä tappe-luaselna.
^ , ,*
"'Ampuminen naisten pään.j^lliel
saanut naisia peloitetuksl.: Naiset es­tivät
Junaliikenteen istimialla rauta­tiekiskolla.
,
'Poliisit luopuivat pelistä j a rau­tatievirkailijat
lupasivat, että taka-maksut:
suoritetaan, j a ; että. kauppo­jen;
varastotTtäydennetään; Naiset
sanoivat miehilleen, että heidän tulee
seisoa, paikallaan eikä tulla kotiin en-jnenkuin.
lupaUkset on täytetty.?. ,
Vaikka n^e «päilemmekini että täs­sä
on;ky5ymys toisin päin käännetty­nä
taktiikasta'"vie sinä, .minä v i k i ­sen",
ts., että>Brazilian lakkoilevilla
varikkotyöläisillä e l ole : mitään sitä
• vastaan, vaikka', heidän vaimonsa
hurjastelevatklnja lukevat lakia h e i l ­lekin^
(Jolta :-voidaan'helpommin van­gita,
erottaa •työala Ja muuten Uhkail-la),
n i i n lakklreuhkaa. on mostettava
näille urheille naisille. Jotka kuole-maa-
Thatveksuen:? ehkäisevät Junaili^
kenteen rautatiekiskolla .istuen! Mo^
nelle miehelle — niin paljon voimak­kaimpia-
k u i n . meidän sanotaan ole­vankin
— tulisi varmaan lämmintä
housulslin j a kiire : turvallisemmalle;
alueelle junan lähestyessäl
Toiselta puolen, vaikka olettaisim­mekin,
että yllämainitut brazilialaiset
rautatlevarikkotyölälsetja heidän
vaimonsa olisivat yhteisesti sopneet
taktiikasta miten puolustetaan elin-oikeuksia,
näiden naisten esiintymi­nen
on kerrassaan I h a l t a v a a ; . K u n
palkat ovat maksamatta j a ruokata­varakaupatkin
tyhjinä, n i i n . el ole
helppoa naisen elämä, silla hänen
täytyy huolehtia, el. vain omasta r a -
./vinnostaan,. vaan;vielä.koko perheen
ruokkimisesta. Köyhyyden, puutteen
Ja, suoranaisen^nälän painamana nai-'
seita .^vaaditaan yliluonnollisia henki­siä
ja fyysillisiä .voimanponnistuksia
kun hän sanoo miehelleen, että "me­ne
lakkovahtipalkalle, eläkä tuin ko--
; t i n , ennenkuin vaatimuksiin on suos­tuttu'
1 , -
Mutta naisten täytyykin olla te­räksisiä,
että he - voivat kestää mie­histen
miesten. hallitueskomentoa.; Me
emme nyt; halua puhua siitä.seka­melskasta
Ja niistä /loppumattomista
sodista, mihin "järkeyämmät" j a "vä­kevämmät
asfat" ovat ihmisktmnan
vieneet, vaan "pienemmistä'' tekijöis­tä,
.naisten alaspainetusta asemasta;
niissäkin kapitalistimaissa, missä
naisten "tasa-arvoisuus" on jo v : r a l -
lisestl tunnustettu mutta 'unhoi­tettu"
kuitenkin täytäntöön pane­matta.
Yhdessäkään kapitalistisessa maas^
sa, puhumattakaan nyt orjuutetuista
siirtomaista, nainen el ole tasavertai­sessa
asemassa mfehen rinnalla tuo­tannollisessa
elämässä. Tehden r i n ­nakkain
töitä miesten s kanssa ^ Ja
suorittaen samair määrän ^samanlais­ta
työtä, naiset.jsaavat huomattavasti
pienempää pivtkkaa kuin miehet. lE-slmerkiksl
yhdysvaltalaisten sanoma-lehtitietojen
mukaan sikäläisten nais­ten
palkka könerakennusteoUlsuudes-sa
on 20% pienempi kuin miesten,
lentokoneteollisuudessa 20--25% Ja
kutomateolllsuudessa 20—25% pie­nempi.
Miltei samanlainen tilanne vallit­see
Englannissa, Belgiassa ja monissa
muissa maissa; Esimerkiksi Norjassa
naiset saavat samasta työstä noin 60
%. miesten palkoista ja Ruotsissa 70
prosenttia.
Kuvaavaa on, että Englannissa pn
korkeakoulujen oppilaista vain vähän
yli viisi prosenttia naisopiskelijoita,
norjassa 14 ja Belgiassa 16 prosenttia.
Epäitsenäisissä maissa naiset ovat
vielä miltei kokonaan lukutaidotto­mia.
Esimerkiksi Nigeriassa on va.n
yksi prosentti naisista lukutaitoisia.
Mutta naiset eivät sittenkään lan­nistu.
Kaikkialla nähdään, että nai­set
osallistuvat etiuivlssä taisteluun,
ei vain omien oikeuksiensa puolesta,
vaan kaikkea yhteiskunnallista vää­ryyttä
Vastaan ja paremman huomi­sen
saavuttamiseksi. Jos missään,
n i n tässä tilanteessa, naisilta, niiltä
"heikommilta astioilta", vaaditaan
sekä tahdonlujuutta että henkistä Ja
fyyslllistä voimaa.
Jos asiaa taas katsotaan vähän ke-vyemmältä
kannalta, niin suomalals-tennaisten
moraalista voimaa ja kes­tävyyttä
voidaan mtata säläkin kun
he vastaansanomatta, hieman y » '
märtävälsesti hymyillen, "tunnusta­vat"
amerikkalaiset sedät 'pätcnk-s
i ' tuomareiksi, heidän njmittäessaan
sievän suomalaisneidon "neiU naaa-llmankaikkeudeksir
vaikka hyvin tie­detään,
että ainakin yhtä kaunöU
tyttölapsia löytyy kymmenittom
C S J : n kesänviettopaikoilta, haalefl»
Ja urheUuimttomme voimistclijattft-rlcn
riveistä. — Känsäkouro.