Vapaus, January 10, 1952

              Sivu 2' . Toxstaina, tammikuun 10 p. — Thursday, Jan. 10,1Ö52
Oisaa «tf Fbinlsh Canarilanifc Ss*
taUlsbed NofV. 6. 1017. Autborized
«s seeond class naU by tlie Fost
OtOee O^iiäitment, Ottava. S>ub«
iiSbed tbrlce «egUjr: TaesdayH,
^Xtmtäda;» imd BatQzdaystqr Vapaus
PQUlsUns C(snpany Xt<L, at 100-102
Stm Sb W., Sudbtny, Oat^ Canada.
TteIepbones:BttSiiies3 Office 4-4264.
Editoria! Office 4-4265. Manager
E. GOsiL Editor W. EUuttd. Mailing
address Box 69. Budbary; Ontario.
Advertlsing rates upop appllcatlon.
Ttanslation free of charge. .v-.- v
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 2 vk, 7i)0 C blc^ 3.75
3 ]{lc2it5
Ybdjrsvallolssa: 1 vk. 8J)0 6 klc 4.30
Suomessa; < 1 vie. 8.50 6 kk. 4.75
KatuvaiintitySläiset ovat oikeassa
i l Vihne perjantaina alkanut Toronton Icätuvaunutyöläisten lakko
on labkaan liioittelematta saanut koko maan huomion puoleensa.
Vannaa myös on/että kaikki oikeamieliset ihirjiiset, jotka ovat vaivau-tmlciet
tutkimaan tämän lakon "syitä ja seurauksia", ovat satapro-setittisestil^
yUcolaisten puolella.
Kukaan ei voi kieltää sitä tosiasiaa, etteivätkö katuvaunutyöläi-set
suorita jätkirvasti hyvin vastuunalaista tehtävää. Heidän valp-paUdestaanjja
työkunnostaan riippuu satojentuhansien torontolais-ten
turvallisuus ja liikuntamahdollisuus.
~ 'kieltämätön tosiasia myös on, että Icätuvaunutyöläisten palkat
ovat inflatooriseh vyöryn aikana jääneet syviin kuoppiin muiden
alojen työläisten palkkoihin verrattuna. Globe and Mail ja taantu-mtikseii
muut äänitorvet voivat: pauhata "radikalismia" vastaan niin
paljon kuin haluavat, mutta kaikesta huolimatta näyttää siltä,- että
"hyvien maltillisten" miesten johtamat työläiset saavat ''palkkiok­seen"
kaikkein huonoimmat palkat 1
feTöisdta puolen katuvaunutyöläistenunio on kiistattomasti to­dennut,
eikä sitä ole vakavasti yritettykään kumota, että TTG ky­kenee
maksamaan säädyllisen palkan tydläisilleen katuvaunulippujen
'Hntoja enää korottamatta. 'Kuten on lehtemme uutisosastolla ker-rottu^
I TC Jiohotti^n sitten maksunsa siten, että
entisen neljän lipun asemesta varttilla saa enää vain kolme lippua.
Täniänhuinankorotuksen johdosta TO
luvum noinvueljällä miljoonalla dollarilla vuodessa, mistä jäisi vielä
aevoinen -niäärä TTCrlle senkin Jälkeen, vaikka suostuttaisiin katu-vaUnutyöläisten
15 sentin palkankorotusvaatimukseen tunnilta, mikä
aiheuttaisi TTC:lle vain noin $3,00a,000 lisämenot vuodessa.
^Näinä tilastotiedot osoittavat kiistattomasti sen, että taantumus-voimien
puheet "matkustajien ja lakkolaisten välisestä voimienmitte-lystä'^
ovat silkkaa pötyä; 'Kys3fmys on Jterta kaikkiaan katuvaunu^
^öläistcn ja TTC;n välisistä suhteista tilanteessa missä tyäläisten
palkat ovat jääneet syviin kuoppiin aikana jolloin TTC on käärinyt
entistä suuiertpiavoittoja.^^T^ nostaa, eikä se saisi­kaan
nostaa lippujensa hintaa, vaikka se suostuisikintyöläistensä oi-.
otettuihin vaatunuksim.
. TStä kirjoittaessa näyttää siltä, että TTC:n työläisille aiotaan
"antaa Opetus". Jo ennen lakon alkamista pidettiin työnantajapii-rei^
its^tään selvänä asiana, että lakko puhkeaa, ja että on tehtävä
asianmukaiset valmistelut liikenteen järjestämiseksi lakon ajaksi.
Xakon puhkeamisen jälkeen on nähty,'ettei se missään mielessä tullut
yHätykLseUä suurille työnantajapiireille. »Kaikki tämä viittaa. siihen,
että työnantajapiirit aikovat torypuolueen hallituksen myötävaiku-tuksdla
antaa Toronton katuvaunutyöläisille samanlaisen "opetuksen"
mitä pn valmisteltu Fordin autotyöläisille Windsorissa jne.
niinkään paljoa se, mi-
' ten Torontona työnantajapiirit^ saavat liikennepulmansa ratkaistuksi,
kuui se, »'ten voidaan auttaa katuvaunutyöläisiä oikeutetussa tais­telussaan,
sillä jos katuvaunutyöläisille voidaan tänään antaa "ope­tus",
niin huomenna se on tulossa muille. •
Iranin pääministeri
pettänyt ttansan
äljyl(ysymyt(sessä
:, Teberao. —^ Huolimatta siitä e t tä
Tudeii-puoJue '(kansanpuolue)' on ol­lut
kielletty vuoden 19S0 vhelrnJkaosta
lähtien, n i i n I r a n i n tulevissa vaaleL?-
sa tulee olemaan vasemmistolaisten Ja
kommunistien ehdokkaita. Joulu­kuun
23 pnä pidettiin Teheranissa
Jättiläismäinen mielenosoitus. Jonka
oli kutsunut-Taisteluun brittiläisiä
öJJy-yhtiöltä vastaan*'-järjestö. Mie­lenosoittajat
hyväksyivät 5 kohtaa
käsittävän päätöslauselman. Jonka
esitti Järjestön sihteeri Kahlm Nam-vor,
. \
^Päähyökkäys kohdistui Iranin öl­jyn
X^ify s valtain halitsemaUe Inter­national
Bank for Reconstructionllle
luovuttamista vastaan. Päätöslau­selmassa
osoitetaan, e t t ä 60 pros. tä­män
pankin pääomasta kuuluu yh-dysvaltalaisUle
Ja hrittHäisllls ja yk­sikään
kansandetnokraattislsta mais­ta
ei ole siinä jäsenenä. Puolalle ja
Tfihekkoslovaklalle ei ole edes tarjotUi
ostettavaksi Iranin ölj^ä. ,
Päätöslauselmassa syytetään, että
pääministeri Mossadegh on "antautu­nut"
iUSA:n- imperialismille. "He ovat
liittoutuneet Iranin öljyn luovuttami­seksi
Amerikan pankille", sanoi Nam-var
mielenosoittajille. "Tämä-on"~se
lahja minkä Mossadegh toi' meille
Ylidysvalloista." Iranin kansa on
itse kykenevä (hoitamaan ölyteollisuu­teensa
ilman imperialisteja, sanottiin
päätöslauselmassa.
Lännen rautaverlio
ehkäissyt pääsyn
Yiidysvaltoiliin
(Roomasta ilmoitetaan. että";^uoden
den ,1945 fysiologian ja lääketieteen
Nobel-palkinnon saanut tri Ernst
Boris -Chain on ehkäisty pääsemästä
Yirdysvaltöihin maan "sisäisen tur­vallisuuden
suojelua" koskevan lain
määräysten perusteella. Lehtitieto­jen
mukaan häneltä estettiin maa­hanpääsy
ensin viime (huhtikuussa,,
jolloin hänen p i t i p i t ä ä esitelmä Y K : n
tcpveydenhoitojärjestössä, ja toisen
kerran viime viikolla, jolloin h ä n e n oli
määrä saapua Israelissa toimivan
Weizmanln lääketieteellisen instituu­tin
hyväksi pidettävään juhlaan.
•• Mainitun instituutin amerikkalaisen
valiokunnan varapresidentille lähet­tämässään
kirjeessä Chain'sanoo, et­tei
h ä n ole sen pahempi kommunisti
kuin Acheson, Hän otaltsuu viisumin
kieltämisen aiheutuneen siitä, että
h ä n v. 1948 kävi Tshekkoslovakiassa' j a naisjärjestöl vaativat maansa yh-
Kirj. N. Martynov »
Saksan demokraattisen tasavallan
kansankamarin ehdotus jdcissakalai-sen
neuvottelukokouksen koollekutsu­misesta
käsittelemään kysymystä
Sak-san yhtenäiaj-yden palauttamisesr
ta ja rauhan.<}0p5muksen solmiminen
jouduttamisesta on saanut liikkeelle
kirjaimellisesti kaikki 'ACAO Saksan
yhteiskuntapiirit, Jotka kannattavat
lämpimästi t ä t ä ehdotusta ja pitävät
s i t ä tehokkaana kemoaa taistelussa
yhtenäisen rauhantahtoisen j a demo-kraattiäen
Saxsan puoiesta. Saksan
ka-r-;aus:coo siihen, e t t ä se kykenee
itse ratkaisemaan ky.symyksen maan­sa
yhlenuisyydestä demokraattisella
Pw;;jai:a,. Si:csi se on ansionsa mu­kaan
arv.cinuc amerikkalaisten ehdo-ti::
«j:i n:;manotun " Y K r n komitean
muciioät.ii.-nisesta tarkastamaan ; v a -
pai:i2n v&alien suorittamisen edelly­tyksiä
S:-.ksassa" länsivaltojen ,yn-tj'ks£
ksi estää kansakunnan ySitenäi-syyden
palauttaminen ja ikuistaa ny­kyinen
hajaannus,, uudeksi manööve­riksi,
jonka tarkoituksena on saada
remilitarisoitu 'Länsi-Saksa liittymään
Pchjois-Atlantin agressiiviseen l i i t ­toon.
Saksan demokraattisen ta.savallan
kaikki väastökerrokKCt kannattavat
lämpimästi kansankamarinsa ehdo­tusta
rauhan ja yhtenäisyyden pa­lauttamisesta
koko Saksas.sa. Sak­san
demokraattisessa tasavallassa p i -
detyisTiälukuisis.sa kokouksissa työläi­set,
talonpojat, tieteen ja kulttuurin
työntekijät, kotiemännät, jhtei&kun-nallisten
järjestöjen edustajat ovat
keholttanaet länsisaksalaisia 'veljiään
j a sLäariaan taistelemaan tarmokkaas­t
i jihtenäisen demokraattisen rauhan­tahtoisen
ta.savallan ipuolesta.
"Liittykää yhteen, yhdjstäikää ää­nenne
j^itelseen, mialenosoitukseen,
jossa koko LänsiJSaksan työtäteke­vän
väestön tahto rauhaan j a yhtenä!
syyteen tulee asetetuksi Saksan kan­san
ulkoisten ja sisäistän vihollisten
sotaista .pyrkiaiystä vastaan." Nimä
.sanat Dc-nokraattistjn Saksan Kan-sallisrinta-
man kansallisneuvoston l y i -
hemiehistön julistuksesta ovat saaneet
laajaa vastakaikua länsilueiden väes-t-
in keskuudessa.
Nykyään pidetään kaikkialla Länsi-
Saksassa kokouksia ja mielenosoituk­sia
rauhan ja maan yhtenäis3^den
puolustukseksi. Ruhrin metallimie-hei.
ja kalvostyltJset. • Län.si-Saksan
ylloipstojen ylicppllaat sekä nuoriso-te-
iberg-Hohenzollemin maan maa-päivien
edustaja ' adenaaerilaisesta
icristiUi?demokraattisesta puolueesta
tohtori Paul Binder sanoi hiljattain
•Sancmalehtlmiehille, e t t ä neuvottelur
kokoas Saksan yhtenäisyyden palau-tamisesta
on «-pidettävä ehdottomasti,
.sillä se on Saksan kansan tahto ja
tulee edistämään rauhan .säilycnistä.
Hampurissa ilmestyvä porvarminen
"Die Zeit' 'lehti kirjoittaa, että "Sak-
.san jihtenäisyyden palauttamisen aa­te
on saanut sellaisen voiman, ettei
.sitä voi vastustaa mikään". Länsi-,
sakalalnen aikakauslehti "Der Sch-pjekel"
'kirjoitti Adenauerin kieltäy­tymisestä
yleissaksalaisista neuvotter
luista: vsaksalaiset tekisivät historial­lisen
tyhmyyden, jos kieltäytyisivät
tästä rauihanomaisesta tiestä Ja tästä
rauhanomaisesta jälleenrakentamises­ta
y.ksinomaan siksi, että amerikka­laiset
ajattelivat, e t t ä Länsi-Saksa
voisi antaa enemmän .sotamiehiä ja
tykkejä . . . äeäeraalisella kanslerilla
ei ole enää oikeutta puhua koko Sak­san
nimessä."
Vielipä Bonnin: parlamentissakin
on alkanut kuulua puhetta Saksan
yhtenäisyydestä, Adenauerin politiik­kaa
vastaan. Parla>mentin jäsenet,
Länsi-Saksan iporvarillisten puoluei­den
edustajat, Beisman, iPfieiderer,
Tadden ym, ovat puheissaan toden­neet
liikkeen kasvun Saksan yhPe-näisyyden
puolustukseksi.
Mynchenissä ilmest>T/ä "Die deut-schs
väche" lehti protesteeraa Y K : :n
Saksan sisäisiin asioihin puuttumista
vastaan Ja kirjoittaa: "Adenauer, joka
pelkää yleissaksalaisia vaaleja enem­män
kuin mitään muuta, koettaa nyt
kilreenkaupalla saada siirretyksi neu­vottelut
Saksan yhtenäisyyden palaut­tamisesta
Chaiilofn palatsin käytä­ville
Pariisiin, ollen varma siitä, että
siellä voidaan aina saada enemmistö
Yhdysvaltojen valtiosihteerin nalelen
mukaan. Se ehkä", kirjoittaa lehti,
"on a-Tierikkalai^ten: diplomaattien
mielen mukaista, mutta se ei lainkaan
vastaa kansamme vaatimuksia.'' . -
Juuri aivan äskettäin Dj-seldorfissa
perustettiin. "Euroopan rauhan .puo­lustava
seura". Tämän- seuran hal­lintoon
Joutui "Länsi-Saksan porvaril­listen
puolueiden huomattavia edus­tajia:
keskustapuolueen puheenjoh­taja
Jelena Wessell, Adenauerin hal­lituksen
entinen; sisäministeri Heine­mann,
; entinen .kontra-amiraali Lud­vig
Stummel ym. Seura kehoitti kaik­kia
saksalaisi^, puoluekannasta ja
maailmankatsomuksesta huolimatta,
vastustamaan : Saksan remilitarisoi-oiista.
puolustamaan maan yhtenäi­syyden
palauttamista:
Protestipäätöksiä sodaii valmistelu­ja
vastaan Länsi-Saksassa, rauhan ja
Saksan yhtenäisyj'den puolesta on
tehty myöskin Lansi-Saksan naisten
edustajakokouksessa F e 1 b e r 11 s s ä
(Ruhrin alueella) sekä naisten ko-kou.
ksissa Wyrzburgissa, Begensbiur-gissa,
Bremenissä ym. kaupungeissa.
Taisteluun Saksan yhtenäisyyden
puolesta nousee.yhä uusia Länsi-Sak­san
sivistyneistön edustajia. Syys­kuun
lopussa pidettiin- Dysseldorfis-sa
ylioppilaiden, lääkärien ja laki­miesten
edustajain konferenssi. Yli
75 prosenttia Länsi-Saksan/ ylioppi­laista
vastustaa remilitarisointia.
Länsi-Saksan eri ./kirkkokuntain
edustajat ovat myskin kannattaneet
Saksan Demokraattisen- tasavallan
kansankamarin ehdotusta. Puhues­saan
Dortmundin teollisuus- j a kaup­pakamarissa
pastori -Niemeller sanoi:
"Lupaan tehdä kaiken vovitavani ny-
L ä n t i s e n pallonpuoiiskön
raufiank
2 2 pnä e Janeirossa
Epäonnistunut teatterinäytös <
Torontolaisteh nuorten Sudburyssa puolentoista viikon kulut-
' tua esittämässä "Epäonnistunut teattei'inäytös";nimise"ssä naurupille-lissä
menee kaikki päin mäntyä, eli toisin kun on tarkoitus.'.
Samoili kävi myös oikeusministeri Stuart Garsonille, joka Y K : n
Yleisneuvoston btunnossa otti neitsytpuheensa teemaksi "Litvinovin
hyvyys Vishinskin pahuuteen verraten" ja joutui siinä selvästi kes­tämättömälle
jäälle.
Meitä ei tässä yhteydessä kiinnosta se, kumpi yllämainituista
miehistä osasi sanoa nasevammin eikä sekään mitä siitä muu maail­ma
ajattelee/vaikka kohta olisimmekin toivoneet parempaa vastaan­ottoa
Canadan;edustajan ensimmäiselle puheelle. . "
Tosiasia kuitenkin on, että kun oikeusministeri Garson puhui kiit-
" tärästi Litvinovin ohjelmasta ja paheksuvasti Vishinskin ohjelmasta,
niin hän jätti huomioonottamatta sen, että molemmat yllämainitut
henkilöt esittävät ainoastaan yhtä ja samaa ohjelmaa, nimittäin Neu­vostohallituksen
ohjelmaa, eikä yksityisiä mielijohteita.
Mielenkiintoisinta lienee myös se, että riiin "hyvä" kuin Litvi­novin
ohjelma oikeusministeri Garsonin mielestä olikin, niin kumoa­maton
tosiasia kuitenkin on, että Litvinovin ohjelma hylättiin, tuo­mittiin
ja niustamaalattiin "Kansainliiton aikana aivan samalla taval­la
kuin Vishinskin ohjelma hyljätään, tuomitaan ja mustamaalataan-tr
YK:n aikana! Porvarillisissakin piireissä myönnettiin Litvinovin**'
kuoltua, että hänen ohjelmansa olisi todennäköisiesti estänyt toisen •
maailmansodan" syttymisen, jos lännen suuret demokraattiset maat
olisivat sen h)rväksyneet. Mutta niin ei tapahtunut. Ei edes oi­keusministeri
Garson pitänyt silloin puhetta Litvinovin ''hyvän" oh-jehnÄ
hyväksjrmisen puoleista!
Mikä .citten oli Lityinovin ohjelman kulmakivi? Rauhanpoli-
^tiikkal Litvinov oli se mies, kuten muistetaan, joka "aseistariisu-misneuvotteluissa"
hämmästytti maailmaa ehdottamalla, että ryhdyt­täisiin
turhanpäiväisten korulauseiden asemesta vähentämään kaik-.
kien maiden asevoimia. Se tulkittiin silloin "epädiplomaattiseksi"
teoksi, jolla ei ollut muka mitään muuta selitystä kuin se, että Neu­vostoliitto
"pelkää" heikkoutensa vuoksi! '
Entäs, mitä ehdottaa Vlshinski nyt? 'Rauhanohjelmaa ja aseis­tuksen
vähentämistä, mikä nytkin tulkitaan joksikin muuksi, mitä se
todellisuudfösa on, ja mitä mahdollisesti jokin tulevaisuuden "Gar*
json" kiittäisi taas sitten kuin se olisi jo liian myöhäistä.
Mistä sitten on todellisuudessa kysymys? Litvinovin aikana,
.kuten nytkin, maailma oli jakaantunut kahteen osaan — sosialisti-
Taseen ja kapitalistiseen osaan. Litvinovin aikana, kuten nytkin, val-mlstettiln
ncuvostoliittovastaista sotaa siinä nimenomaisessa mielessä,
että sosialismi voitaisiin asevoimin tuhota maan kamaralta. Tässä
mdessä lännen demokraatit aseistivat, rahoittivat ja rohkaisivat
^yfatsi-Saksiaa liittolaisineen ja kieltäytyivät kaikista sellaisista toi­menpiteistä,
jotka todella olisivat estäneet sodan syttymisen. 'Ainoa
asiallinen "muutos" mikä tässä tilanteessa on nyt tapahtifhut, on se,
että sosialismtvastaiseii sodan valmistelun keskipiste on siirtynyt Sak­sasta
Yhdysvaltoihin. *
Joka näistä historiallisista realiteeteista välittämättä yrittää pu-
^ hua Litvuiovin "hyvyydestä" Vishinskin "pahuuteen" verraten, hän
Joutuu pakostakin viemään hyvin näkyvää roolia "Epäonnistunut
teatterinäytös" nimisessä elämän murhenäytelmässä.
opettamassa penisilliinin valmistuk­seen
tarvittavien laitteiden valmista­mista.
Viime vuoden helmikuussa
Chain kävi jälleen Tsheklcoslovaklassa
oleskellen kylpylässä ammattijärjes­tön
vieraan . Chain kieltää koskaan
osallistuneensa politiikkaan.
45 vuoden ikäinen Chain on synty­nyt
.Bcrhlnissä venäläisjuutalaisista
vanhemmista. Hitlerin tullessa val­taan
1933 hän siirtyi Saksasta Eng­lantiin,
missä h ä n sai paikan Oxfor­din
yliopistossa. Viime kesäkuussa
hänet nimitettiin Rooman perustetun
kemiallinen Instituutin Johtajaksi.
Canadalaisten
ruokavalio on
v Canadan tilastollisen toimiston val­mistaman
taulukon mukaan, joka j u l ­kaistiin
äskettäin ilmestyneessä '1How
High are Living Costs?"-nimisessä
U E : n ja Mine-<Mill-union Julkaise­massa
kirjassa, sanotaan canadalais­ten
kuluttaneen Vuonna 1950 erilaa­tuisia
. ruokatarvikkeita seuraavat
määrät, keskimäärin kutakin rhaan
asukasta kohden:
(Milkkiä Ja . juustoa 64.5 paunaa
•Maitoa ja kermaa . 360.1 paunaa
'Voita . . . . ..
Munia i . ..
X i h a a . . . ..
Viljaruokia
Hedelmiä ..
Kasviksia .
'Perunoita .
23.5 paunaa
34.5 paunaa
134.1 paunaa
176.0 paunaa
184.7 paunaa
93.8 paunaa
234.01 paunaa
Vuoteen 1946 verrattuna väJheni
milkin ja juuston käyttö 5 prosentil­la,
maidon ja kerman 11, voin 9, l i ­han
8, viljaruokien 20, hedelmien 20
prosentilla.
Munien käyttä lisääntyi v. 1946 ver­rattuna
neljällä prosentilla, kasvik­sien
6 prosentilla ja perunain käyttö
17 prosentilla. y
•Nämä viralliset luvut osoittavat
kiertmättömästl, että canadalaisten
elintaso on huonontunut sitten vuo­den
1946 koska miltei kaikkien tär­keimpien
elintarvikkeiden kulutus on
vähentynyt 5—20 prosentilla. Senta­kia
on pitänyt syödä entistä enemmän
perunoita koska ne ovat kalliista hin­nastaan
huolimatta halvimpia vatsan
täytteitä.
_ _ _ ,4 •
— Callforniassa Bocn-padon alu­eella
laski lämpömittari tammikuun
alkupäivinä 42 astetta alapuolelle nol-lan.
'
tenäisyyden palauttamista, vastusta­vat
Lansi-Saksaji muuttamista uuden
sodan taistelutantereeksi. /'
Muutama päivä sitten Frankfiirt am
^fainissa: pidettiin Saksan työläisko-mitean
istunto remilitarisointia vas­taan,;
jossa hyväksyttiin Saksan työ-väenluokah
taisteluohjelma Saksan
yhtenälsyj-den palauttamisen. puoles-^
ta. Tässä ohjelmassa Sak.san työ­väenluokan
ensimmäiseksi tehtäväksi
asetetaan kaikkien voin^iien mobili­soiminen
taisteluun .Saksan 'kansan­demokraattisen
tasavallan. kaiisanka-märin
ehslotusten toteuttamisen puo­lesta
yleissaksalaisan neuvotteluko-:
kbirksen koollekutsumisen'ja vapaiden
vaalien suorittamisen sekä rauhanso­pimuksen
solmimsen jouduttamisen
puolesta.
Länsi-Saksan monissa suurissa kau­pungeissa
Duisburgissa, Mynchenissä,
Nyrnbergissä, Hannoverissa, Dyssel-dorfissa,
Braunschwelgissa jTn. on oi-lut
suuria prötestikokouksia Temili-tarisointiä
ija 'Adenauerin /hallituksen
sotapolitiikkaa vastaan. Kokouksiin
osallistuneet ovat vaatineet Saksan
demokraattisen tasavallan kansanka­marin
ehdotusten hyväks3.Tnistä yleis-saksalalsen
neuvottelukokouksen kool-lekutsu>
mistä j a Saksan 'yhtenäisyyden
palauttamista. Rilhrin suurimmassa
teollisuuskeskuksessa >— Duisburgissa
pidetyssä kokouksessa oli läsnä y l i 10,
tuhafta' henkeä. Kokouksen päätös­lauselmassa
sanotaan, että "jos me
ymmärrämine hetken tärkeyden ja
menemme veljiemme ja sisartemme
kanssa saman pöydän ääreen, niin
sitten me yoioime taata kansallemme
rauhan." ' ' '
Samanlainen kokous ö n ol^ut Ham­purissa,
Jonka satamaan puretaan
laivoista ; Länsi-Saksan armeijalle
valtameren takaa tulevia aseita. Y li
20 tuhatta kokoukseen osalistunutta
yksimielisesti vaati yleissaksalaisen
neuvottelukokouksen koollekutsumis­ta.
, ,
Poliisi terrorista ja mielivallasta
huolimatta yhä enemmän Länsi-Sak­san
asukkaita astuu rauhan ja maan­sa
yhtenäisjydcn puolesta aktiivisesti
taistelevien riveihin. He yhdistyvät
toimintarj-hmiin . remilitarisoimista
vastaan, jollaisia on järjestetty
Frankfurt nm Mainissa, Darmstadtls-sa,
Malntzls.sa, Karlsruhessa. Offcn-bachlssa,
Längenlssa ym. , Kruppin
tehtaiden työläiset Essenissä ovat pe­rustaneet
rauhanpuolustuskomitcolta.
On kuvaavaa, että vastarintaliik­keeseen
remllitarLsolntia vastaan ja
kansank(imarln ehdotusten hyväksy-;
mlsen puolena Länsl-Saksas.sa yhty­vät
erilaisten porvarillisten puoluei­den
edustajat, jotka aikaisemmin'tu­kivat
Adenauerin kansanvastalsta a-mcrlkknlalsmlellsta
politiikkaa. Wyt-
New York. — Saadakseen mahdol­lisimman
hyvän edustuksen tammi­kuun
22 pnä R i d ' d e Janeirossa'ko-k9ontuvaan:
amerikkalaisten maiden
rauhankonferenssiin, lähetti Yhdys­valtain
konferenssia järjestävä komi­tea
vetoomuksen viime viikon lopulla
tuhansille yksityisille henkilöille ja
järjestöille kaikkialla Yhdysvalloissa.
(Canadan rauhanliikkeen kansalli­nen
neuvosto on myöskin lähettänyt
vetoomuksen kaikille järjestöille, ke-hoituksella
tutustua siihen, tehdä se
tunnetuksi Ja kutsua konfererissejä
edustajain valintaa varten:)
• 'Korostaen. konferenssin ; kaikinpuo­lisia
ohnislumisen edeUytyksiäv Y h ­dysvaltain
järjestelykomitean sihteeri
Daniel Grodeh sanoi, että t ä h ä n men­nessä
19 maan osallistumisesta on i l ­moitettu.
Yhdysvalloista on saatava
sellainen edustus, jpka "vastaa jsen
kansan kasvavaa rauhanpyrkimystä,
h ä n lausui. ' : . :
Y l i sadan huomatun konferenssi­kutsun
allekirjoittajain Joukossa, u l ­kopuolella
Yhdysvaltain, on sellaisia
persoonallisuuksia kuin Nobel-palkin-non
saanut Chileläinen runoilija
Gabriela Mistral; kolme Equadorin
ylioikeuden jäsentä, mukana ylituo­mari
Benjamin Cevallöss Arizaga:
Guatemalan Kansallisen Kongressin
presidentti Roberto 'AlvaradoPuent-tes;
Panama Cityn pormestari tri A I - '
/
berto iNavarro; entinen Perun vara­presidentti
Jose Galvez ja brasilialai­nen
arkkitehti Oscar iNiemeyer, joka
l a a t i Y K : n New Yorkin talon piirus­tukset/-
"Kolmannen maailmansodan uh­ka
velvoittaa 'Amerikan kansaa, sa-m
o i \ kuin kaikkia muitakin, teke­mään
osansa rauhan turvaamiseksi",
sanoiaan heidän allekirjoittamassaan
konferenssikutsussa. "Huolimatta
neuvotteluista Korean konfliktin so­pimiseksi,"
jatkuvat vihollisuudet.
Saksan ja Japanin uudelleen aseista­minen,
yha tuhoisempien ja tuhoi-sempien
sota-aseiden valmistaminen,
sotilaallisten tukikohtien lisääminen,
yhdessä uusien vaarakeskuksien i l ­maantumisen
kanssa >Keski-Idässä, l i ­säävät
hälyyttävästi kansainvälistä
jännitystä." •
'Konferenssin tarkoituksena on, sa­notaan
kutsussa, antaa Amerikan
maiden ihmisille mahdollisuus löytää
oma tapansa sodan lopettamiseksi ja
varmuuden saavuttamiseksi kansain­välisten
pulmakysymysten selvittä­misestä.
Konferenssia tukevien' yhdysvalta­laisten
joukossa on paljon eri elämän­aloilla
työskenteleviä huomattuja per­soonallisuuksia,
imioiden johtajia, tie­demiehiä,
kirjailijoita, kirkkojen joh­tohenkilöitä
y j n .
kyään '.uihkaavan sodan syttj-mlsen
estämiseksi."
Länsi-Saksan väestön yksimielisen
kannatuksen sai osakseen: k a n s a n ä ä ­nestys
maan länsialueiden remilltarlr
sofcnisestai . T ä h ä n mennessä on yli
4 miljponaa saksalaista äänestänyt re­militarisoimista
vastaan.
Kaikki nämä. tosiasiat puhuvat sen
puolesta, että koko Saksan kansa
vastustaa 'jj^kästi: ' Länsi-Saksan
muuttamista agression tukikohdaksi
j a puolustaa 5'htenälsen, demokraat­tisen
ja rauhantahtoisen Saksan luo­mista;
'Kaikki rehelliset saksalaiset
torjuvat jyrkästi kaiken puuttumisen
ulkoapäin heidän sisäisiin asioihinsa
Y K : n lipun varjossa ja vaativat, e t tä
Saksan kansalle _annetaan itselleen
mahdollisuus palauttaa y h t e n ä i ^ ' -
tensä rauhanomaisella demokraatti­sella
pohjalla. ;
Suomen kauppa 1952
N-liiton kanssa
lähes 40 miljardia
:'HeIsinki. — Julkisuudessa on
näkynyt tietoja siitä, että jouluk.
21 päivänä Moskovassa vuodelle
1952 sovittu kaoppavaihtomme
Neuvostoliiton kanssa kokonaisar-
. voitaan nousisi noin 25 miljaardiin
markkaan. . Ulkoministeriön kaup-papoliittiinen
osasto huomauttaa
tämän johdosta, retiä ttiainitty lOr-ku,
joka pohjautui ensimmäisiin
yleisarviointeihin, on tarkemman
arvion perusteella osoittantunut
liian alhaiseksi ja että kyseessä
oleva kauppavaihto oikeampien ar­viointien
mukaan tulee nousemaiin
noin 33,8 miljaardiin markkaan.
Mikäli tähän lisätään vielä se
vientin Neuvostoliittoon, jota edel­lytetään
ns. kolmlkantasopimusteh
puitteissa ja jota vastaan'Snomi
V tulee 1932 saamaan tavaroita Puo­lasta
ja Tshekkoslovakiasta, nou­see
Neuvostoliittoon vuonna 1952
suuntautuva vientimme .ja sieltä
tapahtuva tuontimme arviolta yh­t
e n s ä noin 38.7 miljaardiin mark-
: kaan. •• • .. . • •
OLI SALAISCVS
KaDe: "Minä taisin nähdä sl^ut k»,
mean naisen .kanssa t i l f n illalla te;,
atterissa. Minä, en nähnyt Mntä^oi.
kein hyvin, enkä ole varma' e t t ä oli.
ko h ä n siaun vaimosi?
Jussi: Tietenkin h ä n oli minun vij. [>
moni. Multa älä missään t a p a u k ^ |
sa kerro vaimolleni, että näit meldä;
teatterissa.
* • • .
KYLLÄ MAKIBIA MAKSA^
Nuori ja kaunis'nainen oli leipä,
kaupassa; Valittuaan leivän kysy
h ä n kauppiaalta m i t ä . l e i p ä maksaa?
Kauppias sanoi:
— Yhden suudelman; kgiunisn^iti
— Se sopii mainiosti, vastasi .nelBJ
Tämä leipä on isoäidUle, h ä n tulet
huomenna itse sen maksamaan: .-v
HAJAMIELISYYTTÄ
Professori heräsi V makuuhuonees.
saan toisessa kerroksessa ja huusi
alakertaan: "
— Onko siellä algkerrassa ketään?
—Ei- täällä ole ketään, vastattiin
alakerrasta."
— S i t ä h ä n minäkin ajattelin, tuumi
professori Itsekseen. -
N:
A.'
M
1 "mii
11
— Vuonna 1951 oli Canadassa —
työdepartmentin arvioiden mukaan—
5,210,000 työtätekevää ihmistä, ..
1
2'
--aoma
ohjo
V ^ e n
Ipeyt
äma
lassa
itysr
l ^ a t i 1
Canada äänesti
Kreikan puolesta
Ottawa. — 'Parlamentissa paljastu
joulukuun 29 pnä; konservatiivien|ä^|sva
tiedustelujen johdosta, e t t ä ulkomi;.
nisteri Pearson seurasi Yhdysvallaiii
johtoa silloin k im äänesstettiin IYK:i^
turvallisuusneuvoston—palkasta Jui
goslavlan ollessa erovuorossa. iEnnem
min ilmoitettiin, e t t ä Canada äänesti
Valkovenä.jän puolesta sen "herras*
miessopimuksen" mukaisesti joka telu
tiin silloin kun Y K perustettiin" ja
jonka mukaan sovittiin että slaavilai.
silla kansoilla tulee olla turvallisuus,
neuvostossa kaksi paikkaa. -
'Kaikkiaan 18 äänestystä toimiteta
tiin kysymykseestä j a jokaisessa ää-nestyksesssä
Canada äänesti fasisti^
mielisen hallituksen komennossa o-;
levän Kreikan puolesta Valkovenäjää
vasiaan.
i
Sorkka- ja suutauti
saatu kontrolliin
Tanskassa
Kööpenhamina. — Maatalousminis­teriö
ilmoitti lauantaina, e t t ä laajalle
levinnyt sorkka- Ja suutauti lehmissä
on saatu kontrolliin.
Nohi 3,000,000 Tanskan ledimästä oli
275,000 sorkka- ja suutautisla.
I1
i
if ifa'-cs
,uude
l»ia h
avat'
cyydf
a k(
Oliko
•Tuon
1let; •( «t".
•|! dass)
: ;i:n I
H. - r än
ien
^ l an
eoks
rafee
juen
I. Ismii
nuis
'i ;eutt
• !suu
f' igjksi
1 ^-f,ht'
I I ••
'Ge<
rett£
g kuv£
% poja
*'lhenl
Stro
koul
^3_rehE
sfllises
i
Neuvostoliiton Yleisliittolaisessa rauhankonferenssissa oli mukana Maailman
Rauhanneuvoston toimeenpanevankomitean- jäseniä, mm. kuuluisa rauhan­puolustaja
Yves Farge ja Maailman Rauhanneuvoston sihteeri Falamede
Borsari sekä lukuisten maiden rauhanliikkeiden edUstajia. YUäoIevassa ku­vassa
Meksikon ammattiliittojen edustajisto Moskovassa Ammattiliittojen
Talolla "pidetyssä konferenssissa.
Marsl(in museo omassa elementissään
Vaikkei "kuolleitten olekaan lupa
kurkistella", hiin se Suomessa aikoi­naan
raivonnut muukalaisimarskl
Mannerheim kummittelee yhä täällä­kin,
puhumattakaan nyt Suomesta,
missä vallitsee eräänlainen marski-mania.
Suonesta saapuneista uutistarinols-ta-
saa-£ellalsen_käsityksen,-ettäjokai-sessa
Suomen kylässä on mielipuolia,
jotka suunnittelevat jonkinlaista "rat­sastajapatsasta"
Julkisille palkoille, ei­k
ä hyysikkäin ovenpieleen, tämän
muukalaismarskin kunnioittamiseksi.
Nykjään puhutaan siitäkin, että
Maimerheimln ratsastajapatsaan val­mistamisen
hyväksi suoritetaan uusi
kansallinen keräys ja rahaa pyyde-tf.
Iln tätä kurjaa tarkoitusta varten
Suomen köyhiltä talonjussellta ja työr
lälslltäkhi. —
Eikä tässä kalkki.
Meitä "valtamerentakaisiakin" on
armoitettu muukalaismarskin palvon­nalla...
/ ; ; ••' , '
Viimeisen tämän alan hengentuo­te
— ja samalla kertita murskaavasti
muukalaismarskin tuomitseva, vaik­keivät
asianomaiset toimittajat ole
sitä huomanneetkaan, — on Suomen
Kuvalehden englanninkielinen lisä­lehti
No. 12.
Mainitussa "Isälehdcssä" kerrotaan
kuvin ja sanoin kahdesta vallan vas­takkaisesta
museosta — aiuukalais-marskln
loisteliaasta kuolemanjälkei­sestä
ihmenäyttelystä ja Suomen kir­jallisuuden
isän, nälkiinnytetjTi Alek­sis
Kiven yhtä niukasta jäämistöstä.
Mutta tärkein j a suurin ero näiden
ihofnkilöiden muistolle järjestetyissä
museoissa ei suinkaan ole se suuri
alneellhien eroavaisuus, minkä Suo­men
Kuvalahden "isälehti" meille
paljastaa, vaan eräs toinen seilcka.
F,'pä sUti, etteikö ole merkitystä sillä­k
i n kun maan arvossapldetyimmän
kulttuurihenkilön museo puhuii suu­resta
köyhj-jjdestä Ja puutteesta sa­malla
kun muukalaismarskin museo
on täj-nnä Itänralsla kalleuksia ja hir­veitä
petojen nahkoja, jotka viimeksi­mainitut
soplva^tkln hänen luolaansa.
'Nlhi, Aleksis Kivelle on mainitussa
englanninkielisessä julkaisussa omis­tettu
vain yksi-sivu. Siinä nähdään
kuva silloisten "porvarien" nälkiin­nyttämästä
kirjailijasta. Siinä' on
tyj-pilllncn suomalainen maaseututa-lo,
Kiven syntymäkoti, josta nyt on
muodostettu museo. Tämän "'tutun"
paikan edessä on tj^yplllmen suom'a-lahien
riukuaita Ja talon seinustalla
komea koivu. Lisäksi on kuva Jyke­västä
maalalskodhi pöydästä ja pöy­dällä
on klrjaUlJan käsikirjoituksia,
«kävelykeppi, hevosen jouhista tehty
linnimpyydys, tutunomainen "saapas-renki"
jne. ^
Läpe*ensä sucmalainen näkemys.
'Mutta se muukalaismar^n Museo?
Siinä ei ole hajuakaah suomalaisuu­desta
,— eikä tietysti voikaan olla:
Kuten sopu odottaakin, "Marshalloi-dun"
Kuvalehden englanninkielinen
' i s ä l e h t i " antaa kaksi kertaa enem­män
.jjalstatilaa (kaksi koko sivua)
muukalaismarskille, kuin Kivelle!
Seiu-aava on paljon puhuva lainaus
muukalaismarskin intressejä ja ihai­lua
'herättäneistä "jumalista", y
'Muistoja hänen 9,000 mailin ratsas-tusmatkaltaan.
Lukuisten itämaisten
muistoesineiden joukossa on Budhan
patsas. Tämä kuvassa näkyvä patsas
oli Mannerheimin mukana h ä n e n rat­sastaessaan
Aasian poikki 19C8—Ois."
Vaikkei Kuvalehti sitä selitäkään,
n i i n IuultaA'aa kuitenkin on, e t t ä tämä
Eudhan patsas oli sillohi Mannerhei-oihi
-tycpöydällä" kun hän <w. 1918
tapatti Suomen lutherllaisia työläisiä
j a talonpoikia. '
Mutta palatkaamme Kuvalehden
"Isälehteen". Yllämainitun vieressä
on tohien luomus Jossa kuvataan
'Mannerheimin sotilaallisuutta" ja
samalla, joskhi tarkoittamatta, muu­kalaisuutta.
Sen selityksessä sano­taan:
"Sotilaan vuode . . . " Mutta mitään
suomalaista tj-yliä on suotta hakea
tämänkään "j-kslnkertaisen" kuvan
huonekaluista.
Sitten on marskin "työhuone". Joka
kaikessa loistossaan on niin kaukana
suomalaisesta salistakin kuhi on turk­kilainen
haaremi suomalaisesta ta-lonpoikaistuvasta.
Yhdessä ainoassa kuvassa nähdään
suomalaismällisia pellavapäisiä poikia
aicnettelemässä marskin kunniamerk­kejä.
Kunniamerkkejä näkyyikin ole­van
paljon Jä kaikkein kallein on
tietysti se Hitlerin rautarlstl. jonka
marski sai kunniansa kukkuloilla oi-lessaan
"riemusodan" päivinä.
Myös nähdään " m a r s a l k a n sauva"
j a suuri muukalaismlekkä, jonka jo­ku
huomaamaton kollo on pannut
tuppeen, vaikkei marski luvannut
sitä tehdä ennenkuin Suomön rajat
on siirretty ainakin iTJraleille saakka.
Viimeisenä kuvana on marskin "val­koinen
huone" ja sen kuvatekstissä
kerrotaan hämmästyneelle maailmal­le
tästä sotasankarista:
"Lattialla on yksi niistä kahdesta
leijonan taljasta jotka'Mannerheim
•toi takaisin Nepalin kuntokaan kans­sa
tekemältään metsästysinatkalta.
PöydäUä I t ä - I n t i a n vaasi lampun jal­kana
."
Todellakhi hieno "suomalainen kan-salissankarl"
JoUe kyllä sopU ratsas­tajapatsaita
teettää! , ,
Marskin "valkoisen huoneen" ku­va
oh muuten allekirjoittaneen mie­lestä
paras. Sen lattialla oleva leijo­nan
talja, hirvittäyine torahampal-ncen,
kuvaa Juuri sitä miestä, jonka
Suomen valtapiirit ovat epäjumalak-seen
j a kultaiseksi vasikakseen omak­suneet.
Koskahan loppuu pienessä ja köy­hässä
Suomessa moinen "kuvien pal­velus"?
— Känsäkoura.
eok
•i\ utiri
f latoi
i iaav€
i raati
^falsta
ohta
Alic
I O!
Tän
Ikert
% vail •l hob
i jo a
"On
nen
SI
Teo
roo]
mai
tap;
toll
tim
mä]
ner
ml(
soti
tO!f
VUC
sna
S
A]
H l
ku
yh
sei
n ll
ml
tai
kit
nli
ler
vei
.täa
ja]
sei
tu
s r
pii