1952-01-10-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2' . Toxstaina, tammikuun 10 p. — Thursday, Jan. 10,1Ö52 Oisaa «tf Fbinlsh Canarilanifc Ss* taUlsbed NofV. 6. 1017. Autborized «s seeond class naU by tlie Fost OtOee O^iiäitment, Ottava. S>ub« iiSbed tbrlce «egUjr: TaesdayH, ^Xtmtäda;» imd BatQzdaystqr Vapaus PQUlsUns C(snpany Xt<L, at 100-102 Stm Sb W., Sudbtny, Oat^ Canada. TteIepbones:BttSiiies3 Office 4-4264. Editoria! Office 4-4265. Manager E. GOsiL Editor W. EUuttd. Mailing address Box 69. Budbary; Ontario. Advertlsing rates upop appllcatlon. Ttanslation free of charge. .v-.- v TILAUSHINNAT: Canadassa: 2 vk, 7i)0 C blc^ 3.75 3 ]{lc2it5 Ybdjrsvallolssa: 1 vk. 8J)0 6 klc 4.30 Suomessa; < 1 vie. 8.50 6 kk. 4.75 KatuvaiintitySläiset ovat oikeassa i l Vihne perjantaina alkanut Toronton Icätuvaunutyöläisten lakko on labkaan liioittelematta saanut koko maan huomion puoleensa. Vannaa myös on/että kaikki oikeamieliset ihirjiiset, jotka ovat vaivau-tmlciet tutkimaan tämän lakon "syitä ja seurauksia", ovat satapro-setittisestil^ yUcolaisten puolella. Kukaan ei voi kieltää sitä tosiasiaa, etteivätkö katuvaunutyöläi-set suorita jätkirvasti hyvin vastuunalaista tehtävää. Heidän valp-paUdestaanjja työkunnostaan riippuu satojentuhansien torontolais-ten turvallisuus ja liikuntamahdollisuus. ~ 'kieltämätön tosiasia myös on, että Icätuvaunutyöläisten palkat ovat inflatooriseh vyöryn aikana jääneet syviin kuoppiin muiden alojen työläisten palkkoihin verrattuna. Globe and Mail ja taantu-mtikseii muut äänitorvet voivat: pauhata "radikalismia" vastaan niin paljon kuin haluavat, mutta kaikesta huolimatta näyttää siltä,- että "hyvien maltillisten" miesten johtamat työläiset saavat ''palkkiokseen" kaikkein huonoimmat palkat 1 feTöisdta puolen katuvaunutyöläistenunio on kiistattomasti todennut, eikä sitä ole vakavasti yritettykään kumota, että TTG kykenee maksamaan säädyllisen palkan tydläisilleen katuvaunulippujen 'Hntoja enää korottamatta. 'Kuten on lehtemme uutisosastolla ker-rottu^ I TC Jiohotti^n sitten maksunsa siten, että entisen neljän lipun asemesta varttilla saa enää vain kolme lippua. Täniänhuinankorotuksen johdosta TO luvum noinvueljällä miljoonalla dollarilla vuodessa, mistä jäisi vielä aevoinen -niäärä TTCrlle senkin Jälkeen, vaikka suostuttaisiin katu-vaUnutyöläisten 15 sentin palkankorotusvaatimukseen tunnilta, mikä aiheuttaisi TTC:lle vain noin $3,00a,000 lisämenot vuodessa. ^Näinä tilastotiedot osoittavat kiistattomasti sen, että taantumus-voimien puheet "matkustajien ja lakkolaisten välisestä voimienmitte-lystä'^ ovat silkkaa pötyä; 'Kys3fmys on Jterta kaikkiaan katuvaunu^ ^öläistcn ja TTC;n välisistä suhteista tilanteessa missä tyäläisten palkat ovat jääneet syviin kuoppiin aikana jolloin TTC on käärinyt entistä suuiertpiavoittoja.^^T^ nostaa, eikä se saisikaan nostaa lippujensa hintaa, vaikka se suostuisikintyöläistensä oi-. otettuihin vaatunuksim. . TStä kirjoittaessa näyttää siltä, että TTC:n työläisille aiotaan "antaa Opetus". Jo ennen lakon alkamista pidettiin työnantajapii-rei^ its^tään selvänä asiana, että lakko puhkeaa, ja että on tehtävä asianmukaiset valmistelut liikenteen järjestämiseksi lakon ajaksi. Xakon puhkeamisen jälkeen on nähty,'ettei se missään mielessä tullut yHätykLseUä suurille työnantajapiireille. »Kaikki tämä viittaa. siihen, että työnantajapiirit aikovat torypuolueen hallituksen myötävaiku-tuksdla antaa Toronton katuvaunutyöläisille samanlaisen "opetuksen" mitä pn valmisteltu Fordin autotyöläisille Windsorissa jne. niinkään paljoa se, mi- ' ten Torontona työnantajapiirit^ saavat liikennepulmansa ratkaistuksi, kuui se, »'ten voidaan auttaa katuvaunutyöläisiä oikeutetussa taistelussaan, sillä jos katuvaunutyöläisille voidaan tänään antaa "opetus", niin huomenna se on tulossa muille. • Iranin pääministeri pettänyt ttansan äljyl(ysymyt(sessä :, Teberao. —^ Huolimatta siitä e t tä Tudeii-puoJue '(kansanpuolue)' on ollut kielletty vuoden 19S0 vhelrnJkaosta lähtien, n i i n I r a n i n tulevissa vaaleL?- sa tulee olemaan vasemmistolaisten Ja kommunistien ehdokkaita. Joulukuun 23 pnä pidettiin Teheranissa Jättiläismäinen mielenosoitus. Jonka oli kutsunut-Taisteluun brittiläisiä öJJy-yhtiöltä vastaan*'-järjestö. Mielenosoittajat hyväksyivät 5 kohtaa käsittävän päätöslauselman. Jonka esitti Järjestön sihteeri Kahlm Nam-vor, . \ ^Päähyökkäys kohdistui Iranin öljyn X^ify s valtain halitsemaUe International Bank for Reconstructionllle luovuttamista vastaan. Päätöslauselmassa osoitetaan, e t t ä 60 pros. tämän pankin pääomasta kuuluu yh-dysvaltalaisUle Ja hrittHäisllls ja yksikään kansandetnokraattislsta maista ei ole siinä jäsenenä. Puolalle ja Tfihekkoslovaklalle ei ole edes tarjotUi ostettavaksi Iranin ölj^ä. , Päätöslauselmassa syytetään, että pääministeri Mossadegh on "antautunut" iUSA:n- imperialismille. "He ovat liittoutuneet Iranin öljyn luovuttamiseksi Amerikan pankille", sanoi Nam-var mielenosoittajille. "Tämä-on"~se lahja minkä Mossadegh toi' meille Ylidysvalloista." Iranin kansa on itse kykenevä (hoitamaan ölyteollisuuteensa ilman imperialisteja, sanottiin päätöslauselmassa. Lännen rautaverlio ehkäissyt pääsyn Yiidysvaltoiliin (Roomasta ilmoitetaan. että";^uoden den ,1945 fysiologian ja lääketieteen Nobel-palkinnon saanut tri Ernst Boris -Chain on ehkäisty pääsemästä Yirdysvaltöihin maan "sisäisen turvallisuuden suojelua" koskevan lain määräysten perusteella. Lehtitietojen mukaan häneltä estettiin maahanpääsy ensin viime (huhtikuussa,, jolloin hänen p i t i p i t ä ä esitelmä Y K : n tcpveydenhoitojärjestössä, ja toisen kerran viime viikolla, jolloin h ä n e n oli määrä saapua Israelissa toimivan Weizmanln lääketieteellisen instituutin hyväksi pidettävään juhlaan. •• Mainitun instituutin amerikkalaisen valiokunnan varapresidentille lähettämässään kirjeessä Chain'sanoo, ettei h ä n ole sen pahempi kommunisti kuin Acheson, Hän otaltsuu viisumin kieltämisen aiheutuneen siitä, että h ä n v. 1948 kävi Tshekkoslovakiassa' j a naisjärjestöl vaativat maansa yh- Kirj. N. Martynov » Saksan demokraattisen tasavallan kansankamarin ehdotus jdcissakalai-sen neuvottelukokouksen koollekutsumisesta käsittelemään kysymystä Sak-san yhtenäiaj-yden palauttamisesr ta ja rauhan.<}0p5muksen solmiminen jouduttamisesta on saanut liikkeelle kirjaimellisesti kaikki 'ACAO Saksan yhteiskuntapiirit, Jotka kannattavat lämpimästi t ä t ä ehdotusta ja pitävät s i t ä tehokkaana kemoaa taistelussa yhtenäisen rauhantahtoisen j a demo-kraattiäen Saxsan puoiesta. Saksan ka-r-;aus:coo siihen, e t t ä se kykenee itse ratkaisemaan ky.symyksen maansa yhlenuisyydestä demokraattisella Pw;;jai:a,. Si:csi se on ansionsa mukaan arv.cinuc amerikkalaisten ehdo-ti:: «j:i n:;manotun " Y K r n komitean muciioät.ii.-nisesta tarkastamaan ; v a - pai:i2n v&alien suorittamisen edellytyksiä S:-.ksassa" länsivaltojen ,yn-tj'ks£ ksi estää kansakunnan ySitenäi-syyden palauttaminen ja ikuistaa nykyinen hajaannus,, uudeksi manööveriksi, jonka tarkoituksena on saada remilitarisoitu 'Länsi-Saksa liittymään Pchjois-Atlantin agressiiviseen l i i t toon. Saksan demokraattisen ta.savallan kaikki väastökerrokKCt kannattavat lämpimästi kansankamarinsa ehdotusta rauhan ja yhtenäisyyden palauttamisesta koko Saksas.sa. Saksan demokraattisessa tasavallassa p i - detyisTiälukuisis.sa kokouksissa työläiset, talonpojat, tieteen ja kulttuurin työntekijät, kotiemännät, jhtei&kun-nallisten järjestöjen edustajat ovat keholttanaet länsisaksalaisia 'veljiään j a sLäariaan taistelemaan tarmokkaast i jihtenäisen demokraattisen rauhantahtoisen ta.savallan ipuolesta. "Liittykää yhteen, yhdjstäikää äänenne j^itelseen, mialenosoitukseen, jossa koko LänsiJSaksan työtätekevän väestön tahto rauhaan j a yhtenä! syyteen tulee asetetuksi Saksan kansan ulkoisten ja sisäistän vihollisten sotaista .pyrkiaiystä vastaan." Nimä .sanat Dc-nokraattistjn Saksan Kan-sallisrinta- man kansallisneuvoston l y i - hemiehistön julistuksesta ovat saaneet laajaa vastakaikua länsilueiden väes-t- in keskuudessa. Nykyään pidetään kaikkialla Länsi- Saksassa kokouksia ja mielenosoituksia rauhan ja maan yhtenäis3^den puolustukseksi. Ruhrin metallimie-hei. ja kalvostyltJset. • Län.si-Saksan ylloipstojen ylicppllaat sekä nuoriso-te- iberg-Hohenzollemin maan maa-päivien edustaja ' adenaaerilaisesta icristiUi?demokraattisesta puolueesta tohtori Paul Binder sanoi hiljattain •Sancmalehtlmiehille, e t t ä neuvottelur kokoas Saksan yhtenäisyyden palau-tamisesta on «-pidettävä ehdottomasti, .sillä se on Saksan kansan tahto ja tulee edistämään rauhan .säilycnistä. Hampurissa ilmestyvä porvarminen "Die Zeit' 'lehti kirjoittaa, että "Sak- .san jihtenäisyyden palauttamisen aate on saanut sellaisen voiman, ettei .sitä voi vastustaa mikään". Länsi-, sakalalnen aikakauslehti "Der Sch-pjekel" 'kirjoitti Adenauerin kieltäytymisestä yleissaksalaisista neuvotter luista: vsaksalaiset tekisivät historiallisen tyhmyyden, jos kieltäytyisivät tästä rauihanomaisesta tiestä Ja tästä rauhanomaisesta jälleenrakentamisesta y.ksinomaan siksi, että amerikkalaiset ajattelivat, e t t ä Länsi-Saksa voisi antaa enemmän .sotamiehiä ja tykkejä . . . äeäeraalisella kanslerilla ei ole enää oikeutta puhua koko Saksan nimessä." Vielipä Bonnin: parlamentissakin on alkanut kuulua puhetta Saksan yhtenäisyydestä, Adenauerin politiikkaa vastaan. Parla>mentin jäsenet, Länsi-Saksan iporvarillisten puolueiden edustajat, Beisman, iPfieiderer, Tadden ym, ovat puheissaan todenneet liikkeen kasvun Saksan yhPe-näisyyden puolustukseksi. Mynchenissä ilmest>T/ä "Die deut-schs väche" lehti protesteeraa Y K : :n Saksan sisäisiin asioihin puuttumista vastaan Ja kirjoittaa: "Adenauer, joka pelkää yleissaksalaisia vaaleja enemmän kuin mitään muuta, koettaa nyt kilreenkaupalla saada siirretyksi neuvottelut Saksan yhtenäisyyden palauttamisesta Chaiilofn palatsin käytäville Pariisiin, ollen varma siitä, että siellä voidaan aina saada enemmistö Yhdysvaltojen valtiosihteerin nalelen mukaan. Se ehkä", kirjoittaa lehti, "on a-Tierikkalai^ten: diplomaattien mielen mukaista, mutta se ei lainkaan vastaa kansamme vaatimuksia.'' . - Juuri aivan äskettäin Dj-seldorfissa perustettiin. "Euroopan rauhan .puolustava seura". Tämän- seuran hallintoon Joutui "Länsi-Saksan porvarillisten puolueiden huomattavia edustajia: keskustapuolueen puheenjohtaja Jelena Wessell, Adenauerin hallituksen entinen; sisäministeri Heinemann, ; entinen .kontra-amiraali Ludvig Stummel ym. Seura kehoitti kaikkia saksalaisi^, puoluekannasta ja maailmankatsomuksesta huolimatta, vastustamaan : Saksan remilitarisoi-oiista. puolustamaan maan yhtenäisyyden palauttamista: Protestipäätöksiä sodaii valmisteluja vastaan Länsi-Saksassa, rauhan ja Saksan yhtenäisyj'den puolesta on tehty myöskin Lansi-Saksan naisten edustajakokouksessa F e 1 b e r 11 s s ä (Ruhrin alueella) sekä naisten ko-kou. ksissa Wyrzburgissa, Begensbiur-gissa, Bremenissä ym. kaupungeissa. Taisteluun Saksan yhtenäisyyden puolesta nousee.yhä uusia Länsi-Saksan sivistyneistön edustajia. Syyskuun lopussa pidettiin- Dysseldorfis-sa ylioppilaiden, lääkärien ja lakimiesten edustajain konferenssi. Yli 75 prosenttia Länsi-Saksan/ ylioppilaista vastustaa remilitarisointia. Länsi-Saksan eri ./kirkkokuntain edustajat ovat myskin kannattaneet Saksan Demokraattisen- tasavallan kansankamarin ehdotusta. Puhuessaan Dortmundin teollisuus- j a kauppakamarissa pastori -Niemeller sanoi: "Lupaan tehdä kaiken vovitavani ny- L ä n t i s e n pallonpuoiiskön raufiank 2 2 pnä e Janeirossa Epäonnistunut teatterinäytös < Torontolaisteh nuorten Sudburyssa puolentoista viikon kulut- ' tua esittämässä "Epäonnistunut teattei'inäytös";nimise"ssä naurupille-lissä menee kaikki päin mäntyä, eli toisin kun on tarkoitus.'. Samoili kävi myös oikeusministeri Stuart Garsonille, joka Y K : n Yleisneuvoston btunnossa otti neitsytpuheensa teemaksi "Litvinovin hyvyys Vishinskin pahuuteen verraten" ja joutui siinä selvästi kestämättömälle jäälle. Meitä ei tässä yhteydessä kiinnosta se, kumpi yllämainituista miehistä osasi sanoa nasevammin eikä sekään mitä siitä muu maailma ajattelee/vaikka kohta olisimmekin toivoneet parempaa vastaanottoa Canadan;edustajan ensimmäiselle puheelle. . " Tosiasia kuitenkin on, että kun oikeusministeri Garson puhui kiit- " tärästi Litvinovin ohjelmasta ja paheksuvasti Vishinskin ohjelmasta, niin hän jätti huomioonottamatta sen, että molemmat yllämainitut henkilöt esittävät ainoastaan yhtä ja samaa ohjelmaa, nimittäin Neuvostohallituksen ohjelmaa, eikä yksityisiä mielijohteita. Mielenkiintoisinta lienee myös se, että riiin "hyvä" kuin Litvinovin ohjelma oikeusministeri Garsonin mielestä olikin, niin kumoamaton tosiasia kuitenkin on, että Litvinovin ohjelma hylättiin, tuomittiin ja niustamaalattiin "Kansainliiton aikana aivan samalla tavalla kuin Vishinskin ohjelma hyljätään, tuomitaan ja mustamaalataan-tr YK:n aikana! Porvarillisissakin piireissä myönnettiin Litvinovin**' kuoltua, että hänen ohjelmansa olisi todennäköisiesti estänyt toisen • maailmansodan" syttymisen, jos lännen suuret demokraattiset maat olisivat sen h)rväksyneet. Mutta niin ei tapahtunut. Ei edes oikeusministeri Garson pitänyt silloin puhetta Litvinovin ''hyvän" oh-jehnÄ hyväksjrmisen puoleista! Mikä .citten oli Lityinovin ohjelman kulmakivi? Rauhanpoli- ^tiikkal Litvinov oli se mies, kuten muistetaan, joka "aseistariisu-misneuvotteluissa" hämmästytti maailmaa ehdottamalla, että ryhdyttäisiin turhanpäiväisten korulauseiden asemesta vähentämään kaik-. kien maiden asevoimia. Se tulkittiin silloin "epädiplomaattiseksi" teoksi, jolla ei ollut muka mitään muuta selitystä kuin se, että Neuvostoliitto "pelkää" heikkoutensa vuoksi! ' Entäs, mitä ehdottaa Vlshinski nyt? 'Rauhanohjelmaa ja aseistuksen vähentämistä, mikä nytkin tulkitaan joksikin muuksi, mitä se todellisuudfösa on, ja mitä mahdollisesti jokin tulevaisuuden "Gar* json" kiittäisi taas sitten kuin se olisi jo liian myöhäistä. Mistä sitten on todellisuudessa kysymys? Litvinovin aikana, .kuten nytkin, maailma oli jakaantunut kahteen osaan — sosialisti- Taseen ja kapitalistiseen osaan. Litvinovin aikana, kuten nytkin, val-mlstettiln ncuvostoliittovastaista sotaa siinä nimenomaisessa mielessä, että sosialismi voitaisiin asevoimin tuhota maan kamaralta. Tässä mdessä lännen demokraatit aseistivat, rahoittivat ja rohkaisivat ^yfatsi-Saksiaa liittolaisineen ja kieltäytyivät kaikista sellaisista toimenpiteistä, jotka todella olisivat estäneet sodan syttymisen. 'Ainoa asiallinen "muutos" mikä tässä tilanteessa on nyt tapahtifhut, on se, että sosialismtvastaiseii sodan valmistelun keskipiste on siirtynyt Saksasta Yhdysvaltoihin. * Joka näistä historiallisista realiteeteista välittämättä yrittää pu- ^ hua Litvuiovin "hyvyydestä" Vishinskin "pahuuteen" verraten, hän Joutuu pakostakin viemään hyvin näkyvää roolia "Epäonnistunut teatterinäytös" nimisessä elämän murhenäytelmässä. opettamassa penisilliinin valmistukseen tarvittavien laitteiden valmistamista. Viime vuoden helmikuussa Chain kävi jälleen Tsheklcoslovaklassa oleskellen kylpylässä ammattijärjestön vieraan . Chain kieltää koskaan osallistuneensa politiikkaan. 45 vuoden ikäinen Chain on syntynyt .Bcrhlnissä venäläisjuutalaisista vanhemmista. Hitlerin tullessa valtaan 1933 hän siirtyi Saksasta Englantiin, missä h ä n sai paikan Oxfordin yliopistossa. Viime kesäkuussa hänet nimitettiin Rooman perustetun kemiallinen Instituutin Johtajaksi. Canadalaisten ruokavalio on v Canadan tilastollisen toimiston valmistaman taulukon mukaan, joka j u l kaistiin äskettäin ilmestyneessä '1How High are Living Costs?"-nimisessä U E : n ja Mine-<Mill-union Julkaisemassa kirjassa, sanotaan canadalaisten kuluttaneen Vuonna 1950 erilaatuisia . ruokatarvikkeita seuraavat määrät, keskimäärin kutakin rhaan asukasta kohden: (Milkkiä Ja . juustoa 64.5 paunaa •Maitoa ja kermaa . 360.1 paunaa 'Voita . . . . .. Munia i . .. X i h a a . . . .. Viljaruokia Hedelmiä .. Kasviksia . 'Perunoita . 23.5 paunaa 34.5 paunaa 134.1 paunaa 176.0 paunaa 184.7 paunaa 93.8 paunaa 234.01 paunaa Vuoteen 1946 verrattuna väJheni milkin ja juuston käyttö 5 prosentilla, maidon ja kerman 11, voin 9, l i han 8, viljaruokien 20, hedelmien 20 prosentilla. Munien käyttä lisääntyi v. 1946 verrattuna neljällä prosentilla, kasviksien 6 prosentilla ja perunain käyttö 17 prosentilla. y •Nämä viralliset luvut osoittavat kiertmättömästl, että canadalaisten elintaso on huonontunut sitten vuoden 1946 koska miltei kaikkien tärkeimpien elintarvikkeiden kulutus on vähentynyt 5—20 prosentilla. Sentakia on pitänyt syödä entistä enemmän perunoita koska ne ovat kalliista hinnastaan huolimatta halvimpia vatsan täytteitä. _ _ _ ,4 • — Callforniassa Bocn-padon alueella laski lämpömittari tammikuun alkupäivinä 42 astetta alapuolelle nol-lan. ' tenäisyyden palauttamista, vastustavat Lansi-Saksaji muuttamista uuden sodan taistelutantereeksi. /' Muutama päivä sitten Frankfiirt am ^fainissa: pidettiin Saksan työläisko-mitean istunto remilitarisointia vastaan,; jossa hyväksyttiin Saksan työ-väenluokah taisteluohjelma Saksan yhtenälsyj-den palauttamisen. puoles-^ ta. Tässä ohjelmassa Sak.san työväenluokan ensimmäiseksi tehtäväksi asetetaan kaikkien voin^iien mobilisoiminen taisteluun .Saksan 'kansandemokraattisen tasavallan. kaiisanka-märin ehslotusten toteuttamisen puolesta yleissaksalaisan neuvotteluko-: kbirksen koollekutsumisen'ja vapaiden vaalien suorittamisen sekä rauhansopimuksen solmimsen jouduttamisen puolesta. Länsi-Saksan monissa suurissa kaupungeissa Duisburgissa, Mynchenissä, Nyrnbergissä, Hannoverissa, Dyssel-dorfissa, Braunschwelgissa jTn. on oi-lut suuria prötestikokouksia Temili-tarisointiä ija 'Adenauerin /hallituksen sotapolitiikkaa vastaan. Kokouksiin osallistuneet ovat vaatineet Saksan demokraattisen tasavallan kansankamarin ehdotusten hyväks3.Tnistä yleis-saksalalsen neuvottelukokouksen kool-lekutsu> mistä j a Saksan 'yhtenäisyyden palauttamista. Rilhrin suurimmassa teollisuuskeskuksessa >— Duisburgissa pidetyssä kokouksessa oli läsnä y l i 10, tuhafta' henkeä. Kokouksen päätöslauselmassa sanotaan, että "jos me ymmärrämine hetken tärkeyden ja menemme veljiemme ja sisartemme kanssa saman pöydän ääreen, niin sitten me yoioime taata kansallemme rauhan." ' ' ' Samanlainen kokous ö n ol^ut Hampurissa, Jonka satamaan puretaan laivoista ; Länsi-Saksan armeijalle valtameren takaa tulevia aseita. Y li 20 tuhatta kokoukseen osalistunutta yksimielisesti vaati yleissaksalaisen neuvottelukokouksen koollekutsumista. , , Poliisi terrorista ja mielivallasta huolimatta yhä enemmän Länsi-Saksan asukkaita astuu rauhan ja maansa yhtenäisjydcn puolesta aktiivisesti taistelevien riveihin. He yhdistyvät toimintarj-hmiin . remilitarisoimista vastaan, jollaisia on järjestetty Frankfurt nm Mainissa, Darmstadtls-sa, Malntzls.sa, Karlsruhessa. Offcn-bachlssa, Längenlssa ym. , Kruppin tehtaiden työläiset Essenissä ovat perustaneet rauhanpuolustuskomitcolta. On kuvaavaa, että vastarintaliikkeeseen remllitarLsolntia vastaan ja kansank(imarln ehdotusten hyväksy-; mlsen puolena Länsl-Saksas.sa yhtyvät erilaisten porvarillisten puolueiden edustajat, jotka aikaisemmin'tukivat Adenauerin kansanvastalsta a-mcrlkknlalsmlellsta politiikkaa. Wyt- New York. — Saadakseen mahdollisimman hyvän edustuksen tammikuun 22 pnä R i d ' d e Janeirossa'ko-k9ontuvaan: amerikkalaisten maiden rauhankonferenssiin, lähetti Yhdysvaltain konferenssia järjestävä komitea vetoomuksen viime viikon lopulla tuhansille yksityisille henkilöille ja järjestöille kaikkialla Yhdysvalloissa. (Canadan rauhanliikkeen kansallinen neuvosto on myöskin lähettänyt vetoomuksen kaikille järjestöille, ke-hoituksella tutustua siihen, tehdä se tunnetuksi Ja kutsua konfererissejä edustajain valintaa varten:) • 'Korostaen. konferenssin ; kaikinpuolisia ohnislumisen edeUytyksiäv Y h dysvaltain järjestelykomitean sihteeri Daniel Grodeh sanoi, että t ä h ä n mennessä 19 maan osallistumisesta on i l moitettu. Yhdysvalloista on saatava sellainen edustus, jpka "vastaa jsen kansan kasvavaa rauhanpyrkimystä, h ä n lausui. ' : . : Y l i sadan huomatun konferenssikutsun allekirjoittajain Joukossa, u l kopuolella Yhdysvaltain, on sellaisia persoonallisuuksia kuin Nobel-palkin-non saanut Chileläinen runoilija Gabriela Mistral; kolme Equadorin ylioikeuden jäsentä, mukana ylituomari Benjamin Cevallöss Arizaga: Guatemalan Kansallisen Kongressin presidentti Roberto 'AlvaradoPuent-tes; Panama Cityn pormestari tri A I - ' / berto iNavarro; entinen Perun varapresidentti Jose Galvez ja brasilialainen arkkitehti Oscar iNiemeyer, joka l a a t i Y K : n New Yorkin talon piirustukset/- "Kolmannen maailmansodan uhka velvoittaa 'Amerikan kansaa, sa-m o i \ kuin kaikkia muitakin, tekemään osansa rauhan turvaamiseksi", sanoiaan heidän allekirjoittamassaan konferenssikutsussa. "Huolimatta neuvotteluista Korean konfliktin sopimiseksi," jatkuvat vihollisuudet. Saksan ja Japanin uudelleen aseistaminen, yha tuhoisempien ja tuhoi-sempien sota-aseiden valmistaminen, sotilaallisten tukikohtien lisääminen, yhdessä uusien vaarakeskuksien i l maantumisen kanssa >Keski-Idässä, l i säävät hälyyttävästi kansainvälistä jännitystä." • 'Konferenssin tarkoituksena on, sanotaan kutsussa, antaa Amerikan maiden ihmisille mahdollisuus löytää oma tapansa sodan lopettamiseksi ja varmuuden saavuttamiseksi kansainvälisten pulmakysymysten selvittämisestä. Konferenssia tukevien' yhdysvaltalaisten joukossa on paljon eri elämänaloilla työskenteleviä huomattuja persoonallisuuksia, imioiden johtajia, tiedemiehiä, kirjailijoita, kirkkojen johtohenkilöitä y j n . kyään '.uihkaavan sodan syttj-mlsen estämiseksi." Länsi-Saksan väestön yksimielisen kannatuksen sai osakseen: k a n s a n ä ä nestys maan länsialueiden remilltarlr sofcnisestai . T ä h ä n mennessä on yli 4 miljponaa saksalaista äänestänyt remilitarisoimista vastaan. Kaikki nämä. tosiasiat puhuvat sen puolesta, että koko Saksan kansa vastustaa 'jj^kästi: ' Länsi-Saksan muuttamista agression tukikohdaksi j a puolustaa 5'htenälsen, demokraattisen ja rauhantahtoisen Saksan luomista; 'Kaikki rehelliset saksalaiset torjuvat jyrkästi kaiken puuttumisen ulkoapäin heidän sisäisiin asioihinsa Y K : n lipun varjossa ja vaativat, e t tä Saksan kansalle _annetaan itselleen mahdollisuus palauttaa y h t e n ä i ^ ' - tensä rauhanomaisella demokraattisella pohjalla. ; Suomen kauppa 1952 N-liiton kanssa lähes 40 miljardia :'HeIsinki. — Julkisuudessa on näkynyt tietoja siitä, että jouluk. 21 päivänä Moskovassa vuodelle 1952 sovittu kaoppavaihtomme Neuvostoliiton kanssa kokonaisar- . voitaan nousisi noin 25 miljaardiin markkaan. . Ulkoministeriön kaup-papoliittiinen osasto huomauttaa tämän johdosta, retiä ttiainitty lOr-ku, joka pohjautui ensimmäisiin yleisarviointeihin, on tarkemman arvion perusteella osoittantunut liian alhaiseksi ja että kyseessä oleva kauppavaihto oikeampien arviointien mukaan tulee nousemaiin noin 33,8 miljaardiin markkaan. Mikäli tähän lisätään vielä se vientin Neuvostoliittoon, jota edellytetään ns. kolmlkantasopimusteh puitteissa ja jota vastaan'Snomi V tulee 1932 saamaan tavaroita Puolasta ja Tshekkoslovakiasta, nousee Neuvostoliittoon vuonna 1952 suuntautuva vientimme .ja sieltä tapahtuva tuontimme arviolta yht e n s ä noin 38.7 miljaardiin mark- : kaan. •• • .. . • • OLI SALAISCVS KaDe: "Minä taisin nähdä sl^ut k», mean naisen .kanssa t i l f n illalla te;, atterissa. Minä, en nähnyt Mntä^oi. kein hyvin, enkä ole varma' e t t ä oli. ko h ä n siaun vaimosi? Jussi: Tietenkin h ä n oli minun vij. [> moni. Multa älä missään t a p a u k ^ | sa kerro vaimolleni, että näit meldä; teatterissa. * • • . KYLLÄ MAKIBIA MAKSA^ Nuori ja kaunis'nainen oli leipä, kaupassa; Valittuaan leivän kysy h ä n kauppiaalta m i t ä . l e i p ä maksaa? Kauppias sanoi: — Yhden suudelman; kgiunisn^iti — Se sopii mainiosti, vastasi .nelBJ Tämä leipä on isoäidUle, h ä n tulet huomenna itse sen maksamaan: .-v HAJAMIELISYYTTÄ Professori heräsi V makuuhuonees. saan toisessa kerroksessa ja huusi alakertaan: " — Onko siellä algkerrassa ketään? —Ei- täällä ole ketään, vastattiin alakerrasta." — S i t ä h ä n minäkin ajattelin, tuumi professori Itsekseen. - N: A.' M 1 "mii 11 — Vuonna 1951 oli Canadassa — työdepartmentin arvioiden mukaan— 5,210,000 työtätekevää ihmistä, .. 1 2' --aoma ohjo V ^ e n Ipeyt äma lassa itysr l ^ a t i 1 Canada äänesti Kreikan puolesta Ottawa. — 'Parlamentissa paljastu joulukuun 29 pnä; konservatiivien|ä^|sva tiedustelujen johdosta, e t t ä ulkomi;. nisteri Pearson seurasi Yhdysvallaiii johtoa silloin k im äänesstettiin IYK:i^ turvallisuusneuvoston—palkasta Jui goslavlan ollessa erovuorossa. iEnnem min ilmoitettiin, e t t ä Canada äänesti Valkovenä.jän puolesta sen "herras* miessopimuksen" mukaisesti joka telu tiin silloin kun Y K perustettiin" ja jonka mukaan sovittiin että slaavilai. silla kansoilla tulee olla turvallisuus, neuvostossa kaksi paikkaa. - 'Kaikkiaan 18 äänestystä toimiteta tiin kysymykseestä j a jokaisessa ää-nestyksesssä Canada äänesti fasisti^ mielisen hallituksen komennossa o-; levän Kreikan puolesta Valkovenäjää vasiaan. i Sorkka- ja suutauti saatu kontrolliin Tanskassa Kööpenhamina. — Maatalousministeriö ilmoitti lauantaina, e t t ä laajalle levinnyt sorkka- Ja suutauti lehmissä on saatu kontrolliin. Nohi 3,000,000 Tanskan ledimästä oli 275,000 sorkka- ja suutautisla. I1 i if ifa'-cs ,uude l»ia h avat' cyydf a k( Oliko •Tuon 1let; •( «t". •|! dass) : ;i:n I H. - r än ien ^ l an eoks rafee juen I. Ismii nuis 'i ;eutt • !suu f' igjksi 1 ^-f,ht' I I •• 'Ge< rett£ g kuv£ % poja *'lhenl Stro koul ^3_rehE sfllises i Neuvostoliiton Yleisliittolaisessa rauhankonferenssissa oli mukana Maailman Rauhanneuvoston toimeenpanevankomitean- jäseniä, mm. kuuluisa rauhanpuolustaja Yves Farge ja Maailman Rauhanneuvoston sihteeri Falamede Borsari sekä lukuisten maiden rauhanliikkeiden edUstajia. YUäoIevassa kuvassa Meksikon ammattiliittojen edustajisto Moskovassa Ammattiliittojen Talolla "pidetyssä konferenssissa. Marsl(in museo omassa elementissään Vaikkei "kuolleitten olekaan lupa kurkistella", hiin se Suomessa aikoinaan raivonnut muukalaisimarskl Mannerheim kummittelee yhä täälläkin, puhumattakaan nyt Suomesta, missä vallitsee eräänlainen marski-mania. Suonesta saapuneista uutistarinols-ta- saa-£ellalsen_käsityksen,-ettäjokai-sessa Suomen kylässä on mielipuolia, jotka suunnittelevat jonkinlaista "ratsastajapatsasta" Julkisille palkoille, eik ä hyysikkäin ovenpieleen, tämän muukalaismarskin kunnioittamiseksi. Nykjään puhutaan siitäkin, että Maimerheimln ratsastajapatsaan valmistamisen hyväksi suoritetaan uusi kansallinen keräys ja rahaa pyyde-tf. Iln tätä kurjaa tarkoitusta varten Suomen köyhiltä talonjussellta ja työr lälslltäkhi. — Eikä tässä kalkki. Meitä "valtamerentakaisiakin" on armoitettu muukalaismarskin palvonnalla... / ; ; ••' , ' Viimeisen tämän alan hengentuote — ja samalla kertita murskaavasti muukalaismarskin tuomitseva, vaikkeivät asianomaiset toimittajat ole sitä huomanneetkaan, — on Suomen Kuvalehden englanninkielinen lisälehti No. 12. Mainitussa "Isälehdcssä" kerrotaan kuvin ja sanoin kahdesta vallan vastakkaisesta museosta — aiuukalais-marskln loisteliaasta kuolemanjälkeisestä ihmenäyttelystä ja Suomen kirjallisuuden isän, nälkiinnytetjTi Aleksis Kiven yhtä niukasta jäämistöstä. Mutta tärkein j a suurin ero näiden ihofnkilöiden muistolle järjestetyissä museoissa ei suinkaan ole se suuri alneellhien eroavaisuus, minkä Suomen Kuvalahden "isälehti" meille paljastaa, vaan eräs toinen seilcka. F,'pä sUti, etteikö ole merkitystä silläk i n kun maan arvossapldetyimmän kulttuurihenkilön museo puhuii suuresta köyhj-jjdestä Ja puutteesta samalla kun muukalaismarskin museo on täj-nnä Itänralsla kalleuksia ja hirveitä petojen nahkoja, jotka viimeksimainitut soplva^tkln hänen luolaansa. 'Nlhi, Aleksis Kivelle on mainitussa englanninkielisessä julkaisussa omistettu vain yksi-sivu. Siinä nähdään kuva silloisten "porvarien" nälkiinnyttämästä kirjailijasta. Siinä' on tyj-pilllncn suomalainen maaseututa-lo, Kiven syntymäkoti, josta nyt on muodostettu museo. Tämän "'tutun" paikan edessä on tj^yplllmen suom'a-lahien riukuaita Ja talon seinustalla komea koivu. Lisäksi on kuva Jykevästä maalalskodhi pöydästä ja pöydällä on klrjaUlJan käsikirjoituksia, «kävelykeppi, hevosen jouhista tehty linnimpyydys, tutunomainen "saapas-renki" jne. ^ Läpe*ensä sucmalainen näkemys. 'Mutta se muukalaismar^n Museo? Siinä ei ole hajuakaah suomalaisuudesta ,— eikä tietysti voikaan olla: Kuten sopu odottaakin, "Marshalloi-dun" Kuvalehden englanninkielinen ' i s ä l e h t i " antaa kaksi kertaa enemmän .jjalstatilaa (kaksi koko sivua) muukalaismarskille, kuin Kivelle! Seiu-aava on paljon puhuva lainaus muukalaismarskin intressejä ja ihailua 'herättäneistä "jumalista", y 'Muistoja hänen 9,000 mailin ratsas-tusmatkaltaan. Lukuisten itämaisten muistoesineiden joukossa on Budhan patsas. Tämä kuvassa näkyvä patsas oli Mannerheimin mukana h ä n e n ratsastaessaan Aasian poikki 19C8—Ois." Vaikkei Kuvalehti sitä selitäkään, n i i n IuultaA'aa kuitenkin on, e t t ä tämä Eudhan patsas oli sillohi Mannerhei-oihi -tycpöydällä" kun hän <w. 1918 tapatti Suomen lutherllaisia työläisiä j a talonpoikia. ' Mutta palatkaamme Kuvalehden "Isälehteen". Yllämainitun vieressä on tohien luomus Jossa kuvataan 'Mannerheimin sotilaallisuutta" ja samalla, joskhi tarkoittamatta, muukalaisuutta. Sen selityksessä sanotaan: "Sotilaan vuode . . . " Mutta mitään suomalaista tj-yliä on suotta hakea tämänkään "j-kslnkertaisen" kuvan huonekaluista. Sitten on marskin "työhuone". Joka kaikessa loistossaan on niin kaukana suomalaisesta salistakin kuhi on turkkilainen haaremi suomalaisesta ta-lonpoikaistuvasta. Yhdessä ainoassa kuvassa nähdään suomalaismällisia pellavapäisiä poikia aicnettelemässä marskin kunniamerkkejä. Kunniamerkkejä näkyyikin olevan paljon Jä kaikkein kallein on tietysti se Hitlerin rautarlstl. jonka marski sai kunniansa kukkuloilla oi-lessaan "riemusodan" päivinä. Myös nähdään " m a r s a l k a n sauva" j a suuri muukalaismlekkä, jonka joku huomaamaton kollo on pannut tuppeen, vaikkei marski luvannut sitä tehdä ennenkuin Suomön rajat on siirretty ainakin iTJraleille saakka. Viimeisenä kuvana on marskin "valkoinen huone" ja sen kuvatekstissä kerrotaan hämmästyneelle maailmalle tästä sotasankarista: "Lattialla on yksi niistä kahdesta leijonan taljasta jotka'Mannerheim •toi takaisin Nepalin kuntokaan kanssa tekemältään metsästysinatkalta. PöydäUä I t ä - I n t i a n vaasi lampun jalkana ." Todellakhi hieno "suomalainen kan-salissankarl" JoUe kyllä sopU ratsastajapatsaita teettää! , , Marskin "valkoisen huoneen" kuva oh muuten allekirjoittaneen mielestä paras. Sen lattialla oleva leijonan talja, hirvittäyine torahampal-ncen, kuvaa Juuri sitä miestä, jonka Suomen valtapiirit ovat epäjumalak-seen j a kultaiseksi vasikakseen omaksuneet. Koskahan loppuu pienessä ja köyhässä Suomessa moinen "kuvien palvelus"? — Känsäkoura. eok •i\ utiri f latoi i iaav€ i raati ^falsta ohta Alic I O! Tän Ikert % vail •l hob i jo a "On nen SI Teo roo] mai tap; toll tim mä] ner ml( soti tO!f VUC sna S A] H l ku yh sei n ll ml tai kit nli ler vei .täa ja] sei tu s r pii
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 10, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-01-10 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus520110 |
Description
Title | 1952-01-10-02 |
OCR text |
Sivu 2' . Toxstaina, tammikuun 10 p. — Thursday, Jan. 10,1Ö52
Oisaa «tf Fbinlsh Canarilanifc Ss*
taUlsbed NofV. 6. 1017. Autborized
«s seeond class naU by tlie Fost
OtOee O^iiäitment, Ottava. S>ub«
iiSbed tbrlce «egUjr: TaesdayH,
^Xtmtäda;» imd BatQzdaystqr Vapaus
PQUlsUns C(snpany Xt |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-01-10-02