Vapaus, August 28, 1924

              ToreMna. elokmm 28 p. — Thgr^ Amr. 28th Siva7
. . - ^ T ' i^vöväenliikkeen veteraani
' ' w ^ R af Ursin on äsken prtä-puheessaan
selostanut Suo-
'^ö-.-äenliikkeen alkuvaiheita j a
J!.;J_^'i:a laustaa seuraavasti:
i-'?^i5: Bebel lausui kerran eraas-ff
- ^uiefJisan akateemiseUe nuori-että
nuolenpito toimeentulosta
^Siy-iz asia; kaunis ihanne on myös
55 isänmaaUDsa, 6. o. kan-mutta
kaikkein kauniin
tSe'on hyödyttää koko jhmiskun-
«ocialismi ei milloinkaan ole
\t',v='lT'.u:, että jokainen pitää huol­ta
.oiBeer.tulo5taan, kun se vaan t a -
•^tcn sosialististen aatteiden mu-
LjVj^i Ja sosialismi panee k o r -
Hmaaksi ihanteeksi huolenpidon
{ilo ihmiskunnan veljestyttämises-
Näistä asioista ei kiistellä. Mut­ta
c^iaiismin isänmaallisuudesta on
^nn«h3 taholta lausuttu ep^lyksiä.
öttskaanin-ie sentakia tama; asia h i e -
jnan tarkastuksen alaiseksi.
JT; aio puhua sosialistien isän-jjaaUisuudesta
yleensä, vaan aino-jjtaan
Suomen sosialistien isän-jiaalliJuudesta.
Enkä edes siitälään
yleeufä. vaan ainoastaan mikäli so-aalisini
on myötävaikuttanut Suo­men
itsenäistyttämiseksi. .
Animoisiäta ajoista saakka, on
Supmi ollut riitakapulana iRuotsin
ja Ver.äjän välillä. Aleksanteri
Xewskin aikana oli se lähellä joutua
Venäjän haltuun mutta Torgils
Knuutinpoika perusti Viipurin lin­nan
ja pelasti Suomen Ruotsille ja
ractsalaiselle korkeammalle kulttuu-iille
ja yhteiskuntajärjestelmälle.
3Iutta vähitellen heräsi suomalai­sissa
jotka niin monessa suhteessa
esim., rodun ja kielen puolesta enim­mäkseen
erosivat ruotsalaisista, itap-näisyyden
tunteita, jotka "m. m. i l -
ffiCTiivät keisarinna Elisabethin^ Pie­tari
suuren tyttären aikoina j a A n ­jalan
salaliitossa. Tunnettua on, et­tä
keisari Aleksanteri I «korotti»,
kuten tuo juhlallinen vakuutus kuu-,
luu, Suomen kansan «kansakuntien
arvoonj, poliittisista syistä — tuo
< kulunnt laulu hallitsijan jalomieli-sj7destä
jääköön lapsille j a imart^-
lijoiile. Suuriarvoinen oli myös s a ­moista
ja taloudellisista syistä hä-
Mn suostumuksensa Viipurin läänin
jhdistämiseen muuhun Suomeen,
johon suuresti vaikutti, kuten tun­nettua,
eräs suomalainen; mies,vtu<>
kevytmielinen j a huikenteleva Kus­taa
M. Armfelt — epäilemättä tä­män
miehen ainoa pysyväinen teko
poliittisella alalla. Yhtä tunnettua
on, että Aleksanterin' seuraaja T l i -
kolai I aikoi hävittää tuon joten­kin
supistuneen itsenäisyy^ciTlme t a ­hi
ainakin supistaa sen^ melkoisesti,
mutta se jäi pääasiassa, kertomuk­sen
mukaan, paikoilleen ministeri-valtiosihteeri
Behbinderin rohl^ean
esiintymisen kautta: «Tout ou rien»,
Kaikki tai ei mitään olisi hän hallit­sijalle
lausunut. Ankarampi isku
Suomen itsenäisyyttä vastaan tehtiin
V. 1891 kreivi Heicenin «Ohjesään-nSlä
Suomen läänien hallitsemisek-
^6b Kaikki itsevaltaiset vallanpitä­jät
pelkäävät etupäässä valveutu-imtta
työväestöä, koska Iässä luo­kassa
piilee tarmoa j a voimaa u u ­sien
olojen luomiseksi. Ja Spomen
työväki oli jo si|[Io;n jossain mää­rin
liikkeellä. Sentakia pelkäsi Hei­denkin
tätä valveutuvaa työväkeä,
kun se aikoi saniana vuonna kokoon­tua
ensimaiseen yleiseen kokouk­seen
ja hän kielsi sen sentakia val­lan
lapsellisilla syiUä: se oli muka
«tarpeeton, sopimaton j a sen lisäksi
voi se antaa aihetta epäjärjestyk­siin.
» Kuropätkinin kuuluisa ase-velvoUisuuslaki
esitettiin V. 1898 j a
hebnik. manifesti, joka tarkoitti ker­rassaan
tuhota Suomen »itsenäisyy­den
seuraavana vuonna. ,• Miten työ­väki
suhtautuu tähän surman isku;un
kuvaa eräs kertomus sangen sattu-'
vasti, jonka ruotsalainen Palme tun­netussa
kirjassaan esittää^uureen
adressiin, jonka piti oUa^:
na manifestille tahtoi myi
M ruukin työläinen, 1
»ut iirjottaa, ainakin^
merkkinsä. Kun e i t ä h U » w » „
tua, lausui ukko kyyneteetrsilmissä:
«Kylla on tosiaan kova rarig^aistus-s"
tä, mitä nuoruudessaan on l a i m i n ­lyönyt,
ettei saa ölla mukana koko
«ansan kanssa!» ! Hänen isäntänsä
«petti häntä silloin kirjoittamaan ja
tunnin kuluttua kirjoitti v a i i h u s v a -
: Pisevin käsin nimensä' a A - ^ n n ^ : Ja
fielnukunnnunifestiin vastasi. Suo­men
työyäki heinälcuussa-} samana
J^na suunnattomanVsuureUa iiro-jyolla:
se penisti >maä %öväetfpuo-
'"een ja lausui peittelemättä j u l -
« . että «perusedellytyksenä Suo-
Jen työyäentaloudelliselle j i yhteis-
«nnaUiselle yapauttamiseDe^ bn''Snö.
jnen kansallinen itsenäisyyden säi-
^ m i n e n ja «upjelemiien:»'.;
noastaan poUittisesti ymmärtämätön
aenkflö katsoo tätä rohkeata tekoa
^ttumaksi, mutta ymmärtäväinen
™ i e n voi suoraan v ä i H Ä ä , : ^^
« o j oli tulevan itsenäisyytemme pe-fostavi,
sillä se- <)li pohjana itsetie-
^selle kansanainekscUe,: jota kaik-
« raarän vallÄn pitäjät päKkokei-
J^»staan huolimatta juna Tpelkäävät.
sitten taantumuksen htrippu-
B o b r i k o f f i i diktatuuri 1903
:ohta-vän-j
a melkein heti vastasi Suomen työ-
Forssan kokouksella, jossa se
poliisin valyoniutfta huolimatta us­kalsi
antaa itsellensä nimen: sosiali­demokraattinen
puolue. Tämäkään
kokous ei ollut mikään sattumus, se
oli Suomen työräen suora vastaus
häikäilemättömälle tirannille j a Y r ­j
ö Mäkelinln miehukkaassa äänioi-keusesityksessä
värähtelee selvästi
huolestuneen isänmaanystävän ääni
kansansa tulevaisuudessa. Mäkelin,
knterr~iiänen ehdotuksensa puolueko­kouksessakin,
pani kyllä «historian
tuomion siitä heikkoudesta, jota Suo­men
kansa • on osoittanut taistelus­saan
olemassaolonsa puolesta», niit­ten
syyksi, jotka varsinkin äänioi-keusasiassa
heikonsivat kansamme
vastustuskykyä, vaikka sekä venäläi­set
vastustajamme että J . R. Daniel-sonkin
väittivät, ettei vanha sääty-laitos
edustanut Suomen kansaa ja
E. <T. Palmen vähää myöhemmin an­karasti
tuomitsi vanhoillisten vastus-^
tuksen.
Puhkesi sitten" 190t5 Venäjän en-simäinen
vallankumous j a se on
Suomen työväen ikuiseksi ansioksi
luettava, että se. Suomen työväki
enismäisenä pani vallankumouksen
alkuun Suomessa j a siten antoi muil-lekin
rohkeutta tulla mukaan. Ja
kun Stolypinin taantumus kasvoi»)
pysyi työväki aina rohkeana. «Työ-miehessä
» 19.12. 08 kirjotin minä,
että . «senaatin varaptiheeivjohtajasta
asti mökkiläiseen saakka tulee mei­dän
jyrkästi vastustaa kaikkia toi­menpiteitä,
jotka eivät ole sopusoin­nussa
meidän pikeuksiemme kanssa.
Pelko ei auta mihinkään» j*a minä
viittasin Wibeliukseen Runebergin
runossa ja Edefeldin l a u l u s s a . ..
Toiseksi ei kukaan kansan mies tai
Tiainen, ei yksikään puolue saa «vir-karyssän
» avulla hakea etuja toi­sen
kustannuksella. Ken niin te­kee,:
pettää kansansa, puolueensa
j a itsensä. Mutta ennen kaikkea
vahvistamme riviämme tiivistämällä»
j a minä lopetin seuraavin sanoin:
«Kansan todellinen voima j a kestä­vyys
ei r i i pu aseitten lukumäärästä,
vaan siitä määrästä itsetietoisuutta,
mikä sen rinnassa. asiiu. Ja itse-
'tietoisuutta kansan syviin riviin saa­daan.
ny kjrään ainoastaan — sosia­lismin
kautta.
Pää pystyyn vaan!
Sä olet mies, et halpa mato maan.
M i kohtaakin, ei saa se sua sortaa,
•Ei saa: se. §prtaa,.£ikä maahan
»murtaa.
Pää pystyyn vaan!»
Tämä kirjötus tulkitsi aivan var-
.maan Siiomen työväen tunteita sii­hen
aikaan j a — kummallista kyl­lä
— se tuotti vieläpä Uutokset pu­helimessa
vanhalta vastustajaltani
Jonas Castrenilta?
Ja kun 1910 vuoden onneton <yh-denvertaisuuslaki
» säädettiin, olivat
eduskunnassa työväestön edustajien
vastalauseet tätä lakia ,vastaan pal­joa
jyrkemmät kuin muitten j a se
pani vielä lisäksi' suurenmoisia, vas-talausekokouksia
ympäri maan huo­limatta
siitä, että tämä laki muka o l i
Venäjän silloisen kansan edustuksen
laatima j a huolimatta siltä, että työ­väestön,
suomalaiset xastustäjat sii­hen
aikaan mitä kovimmin työväkeä
ahdistivat. Ja kyllä sittenkin taan­tumukselliset
venäläiset osasivat pe­lätä
" varsinkin työväkeä, koska m.
m. tsaarivallan kätyri Stohl,. julkerii
repiä puhujalavalta alas aryoisah
puoluetoverimme Hjalmar Brantin-gin,
jonka kehotuksesta olin pyytä­nyt
puhumaan eräässä työväen ulko­juhlassa.
Ja kun Venäjän toinen Vallanku-njous
oli pyyhkä.issyt pois koko tsaa-
Trivallan kätyreineen, oli sekin suuri
isänmaallinen teko, kun työväen
edustajat kävivät Pietarissa valmis­tamassa
tietä Suomen täydelliselle
itsenäisyydelle. Ja vielä enemmän!
Kun suuri joukko Suomen kansalai­sia
aivan anakronistisellie, s. o, perä­ti
vanhoilliselle kannalle asettui Ja
tahtoi hankkia meille ulkomaalaisen
kuhinkaahkin (ainoa kotimainen k u -
•ningas oli, Kaarle Knuutinpoika
B o h d e ) ' , n i i n ' o l i työväestö jjrrkästi
tätä toimenpidettä vastaan, koska,
kuten myöhemmät tapaukset selväs­ti
osottivat; tämä olisi oilut samaa
kuin aivan äkkiä kääntää inhimilli­sen
edistyksen pyqrä taalaepäin. J a
kunniaksi Suomen työväestölle, bn
sekin, että se päättäväisesti asiettui
valitsemaan nyk;nsen tasapuolisen
valtiönpään tähän toimeen sillä muu­ten
olisi voinut syntyä; arvaamatto­mia
i selkkauksia, ioiden seurauksia
ei kukaan: voisi nytkään selvästi a r -
; V i o i d a ; - . ;
Mutta ehkä suurimman isänmaal­lisen
työn ovat työväestö jä sen ys­tävät
tehneei siinä, -että ovat 50
pros. Snömeö v kaiasasta herättäneet
eloon yhteiskunnallista hairrastusta j a
mönipnolistaiMvistystä .varteii j a siten
tehneet Suomen koko klansan yhä
itsetietoisemmakra j a vastuistuskykyi-semmäksi
ulkomaailmaa vastaan ja
tällä tavalla todellisesti koroittaneet
sitä kansakuntien arvoon. ,
Suomen sosialistisen työväestön
isänmaallisuus on otsiaan ollut kai­ken
kiitoksen yläpuolella!
Ja Suomen historian haltijatar t u ­lee
tulevaisuuden aikatauluHe kir­joittamaan
kullaahohteisilla kirjai-millä:
«Kiitos suUe, Suomen työ­väestö,
kun pelastit j a tuit Suomen
kansan itsenäisyyden.»
P i e ^ kyhäyksiään. Olli o l i kuiten­kin
rapauttanut hänet tästä harha­luulosta
palauttamalla takaisin j o k ' -
ikisen pätkän, jonka hän oli kirjotta-n
j i t .\ntaessaan takaisin hänelle
kirjotuksia, ei hän lausunut mitään
muuta kuin, että «ei sovi.» Se viilsi
A n t i n sydäntä j a hän toivoi hartaasti
aikaa, jolloin saisi tavalla tai toisella
kostaa hänelle. <Nyt hän viruu tuos-sa
lantaläjällä aivan kun minäkin,
ei yhtään parempana», ajatteli Antti
poistuessaan tallista ulos.
Leirillä oli kahdeksan tuhatta mies­tä
j a seitsemänsataä naista vankina.
Vankien vartijoina toimivat, hurjan
näköiset miehet, sanoivat vankeja
sotavangeiksi, punikeiksi, isänmaan
roistoiksi, roisvoiksi, pettureiksi,
roistoiksi, perkeleiksi j a milloin mik­sikin.
Heidän silmänsä pälyivät häi-j
y s t i j a heidän vj-öllään riippui suu­ri
revolveri j a kädessä välkkyi pitkä
rautainen keppi. Se kimalteli kirk­kaasti
auringon paisteessa j a läväh-ti
silloin tällöin vangin selkään.
Kirkkaasti kimalteleva keppi kä­dessä
käveli Olli pitkin kenttää ja
läjäytti tämän tästä kepillään van­keja.
Samanlaisia vartijoiden apulaisia
oli sangen monta. Tuntomerkkinä
teillä oli rautainen keppi kädessä ja
kirjava nauha käsivarressa. Antti
tunsi heistä monta, jotka ennen k a ­pinaa
olivat olleet työväenjärjestö­j
en luottamusmiehiä.
Jalmari Viheriälaakso oli myöskin
yksi tällainen apulainen. Hänen teh­tävänään
oli valvoa, etteivät vangit
päässeet sieppaamaan leivänpalaa y a -
rastoihuoneesta. Sen tehtävän täytti
hän sangen hyvin. Jos kuka uskalsi
kurottaa kätensä varastohuoneen lat­tialle
ottamaan leivänmuruja, pau­kahti
Jalmari Viheriälaakson notkea,
rautainen keppi ottajan käsivarteen
j a teki siihen suuren mustelman. I t ­se
kantoi hän selkärepussaan leipää
markkinapaikalle j a kiskoi siitä kor­keita
hintoja. Kun vangit olivat saa­neet
astiallisen perunajauhovelliä,
johon joskus oli eksynyt muutama
kalliokälän palanen j a syötyään sen,
siirtyivät he hiljalleen markkinapai­kalle,
jossa Jalmäri^J Viheriälaakso
myi suupalan kokoisia leivänpaloja
korkeasta hinnasta. Kenellä ei ollut
rahaa, sai leivänpalasta antaa kellon­sa,
tai jotain muuta rahanarvoista
tavaraa. Jalmarille kelpasi kengät,
vaatteet, vihkimäsormukset j a yleen­sä
kaikenlainen tavara, joUa oli j o ­takin
arvoa. Tavarat kätki hän j o ­honkin
loukkoon.
Eräänä päivänä, kulkiessaan Olli
Vaaramäen kanssa kentällä, kohtasi
hän vanhahkon naisen, jolla o l i pieni
lapsi sylissään. Lapsi, itki j a pyysi
leipää. Äiti koetti lohduttaa lastaan
parhaansa mukan. Yrittipä antaa
sille rintaakin, mutta nälän kuihdut­tamista
rinnoista ei tullut ravintoa
lapselle. Silloin pyysi hän Jalmari
Viheriälaaksolta leipää, jota tämä
antoikin, mutta maksuksi vaati äi­diltä
äidin kädessä säilyneen vihki-raäsormuksen.
«Ei mitään tunteita»,
sanoi hän Ollille, johon Olli puolesr
taan nyökkäsi hyväksymisensä.
v m
Julius Kallio istui aina yksinään
kentän itäisen j a eteläisen piikkilan­ka-
aidan kulmauksessa. Läheisdn a i ­dan
toisella puolella oleva koivikko
varjosi häntä auringonpaisteelta,
koivujen välitse välkehti kimalteleva
meren pinta j a sen takana siinti
vihanta saari. Lahdella souteli kalas­tajia
kokemassa verkkojaan. Vihan-,
nan saaren rannalta kuului heleää
tytön laulua. Se solisi ihanasti, kuin
vuoripuro koskemattoman erämaan
synkimmässä sydämessä. Julius istuu
j a katselee välkkyvälle lahdelle ja
viheriäiseen saareen. Hän näyttää
harmaalta j a Icumaraiselta. Lähesty­essään
Julius Kalliota tunsi Antti
Kalke sääliä häntä kohtaan.
«Tässä sinä vään istut j a muiste­let
varmaankin kotikyläsi kiemurte­levaa
järveä, vihreitä niittyjä, tuu­heita
saaria j a kalastajia, jotka p u ­nertavan
iltaruskon suistamalla jär­vellä
kokevat pyydyksiään», sanoi
A n t t i hänelle matalalla äänellä, las­keutuessaan
hänen viereensä hiekal­le.
' ., / •
«Oletko saanut kirjettä kotoasi»,
kysyi hän hetkisen vaitiolon jälkeen
Juliukselta, johon tämä vastasi kiel­tävästi.
He puhelivat yhtä j a toista. J u l i ­us
sanoi odottavansa ruokapakettia
kotoansa. Äkkiä katsahti Antti hä­nen
silmiinsä.
«Herra Jumala», oli häneltä vähäl­lä
päästä äänekäs huudahdus. Häntä
kauhistutti Juliuksen kasvot Ne o l i ­vat
keltaiset j a Hkabet. Suu o l i l e ­vinnyt
puolta suuremmaksi, siniset
sihnät peittyivät pörröisen tukan a l ­le,
ohimoilla o l i sinisiä suonia, jotka
näyttirät päättyvän jonkin luisen
leuan alle. Pitkät sormet, kuin k a ­nan
varpaat, sukeltautuivat joskus
pörröiseen tukkaan j a toivat sieltä
sauna täitä. Vaatteet olivat pölyiset
ja kurttuiset. «Mitenkään sinun lai­tasi
oikein lienee», ajatteli .\ntti.
Hänestä näytti, etä Julius rupeaa
aivan kohta hengittämään hairak-seen,
painautuu hiekalle pitkäkseen
ja kohmettuu siihen auringonlaskun
jälkeen j a kannetaan huomenna pit­kään
hautaan.
Aivan kuin J u l i u s - o l i s i arvannut
Antin ajatukset^ rupesi hän selittä­mään,
ettei hän ainakaan pian kuo­le.
Hänhän on nuori ja nuorethan
kestävät aina enemmän kuin van­hemmat
Eilenkin koottiin kentältä
ainoastaan seitsemän nuoren miehen
ruumista ja neljäkymmentäkaksi
vanhan miehen ruumista, sanoi hän
Antille han^akseen.
Illalla kaivon luona tapasi Antti
nuoren rhiehen, jolla oli uhmaavan
näköiset, kasvot. Sisälle painuneet
posket ja ulos pullistuneet silmät
näj^ttivät pahaa ennustavilta. Mies
seisoo jonossa litran pullo kädessä
j a odotti vuoroaan. Katse oli tähdät-tynä
kentälle. Siellä laitteli nuori
nainen tulta kahden kiven väliin.
Vieressään oli pari kourallista pitkiä
ruohoja j a nokinen sotamiehen keit­toastia.
Mies seisoo j a tuijottaa ken­tälle.
Toiset jonossa olevat ärähtele-vät
ja tuuppivat häntä eteenpäin,
mutta hän ei välitä siitä. Joku siep­paa
kentällä naiselta keittoastian ja
•lähtee kiireesti hoippu\än askelin tie­hensä.
Mies on juuri pääsemäisil-lään
kaivon luokse. Eräitä pisaroi­ta
pärskähtelee j a hänen ahavoitu­neille
kasvoilleen j a kuiville huulil­le.
Ne tuntuvat suloisilta j a voimia
lisääviltä. Mutta nähtyään kentällä
miehen työn, juoksee hän kaikesta
voimastaan sinne j a menettää vuo­ronsa
sinä iltana. Miehen ^än kui­tenkin
tavoittaa, kiskasee keittoabtf-an
hänen kädestään j a vie sen nai­selle,
joka on hänen morsiamensa.
Tyttö laittelee tulta ja hypistelee
mehevän näköisiä ruohoja, joista hän
aikoo keittää juotavaa. Samanlaisia
keittäjiä näkyy kentällä hyvin mon­ta.
Kaikki he ovat ahkerassa puu­hassa
j a hyvin tärkeän näköisiä. Jos
ruohoissa juoksentelee joitakin elu­koita
«nypitään ne pois.
Kun oli jo aivan hämärä ja merel­tä
alkoi vyöryä kylmää, kosteata su­mua
kentälle, käveli Antti Kalke
hiljalleen kaksikerroksisen kasarmin
sisälle.
Mennessään huomasi hän Julius
Kallion yhä istuvan aitojen kulma­uksessa
ja tähystelevän lahdelle
päin. Piikkilanka-aitojen välistä kuu­lui
vahtisotilaiden verkkaiset aske­leet
j a kentän yläreunasta kuularuis-kumiehen
naputus. Kaukaa maan­tietä
kuului laulun loilotusta.
Kasarmin sisällä oli paha haju.
Jo ovelle astuessa tulvahti.Antin ne­nään
ilkeä löyhkä. Siihen oli sekoit­tunut
ulostuksien j a kylmän hien ha­jua.
Sementtilattialla makasi miehiä
toinen toisensa vieressä. E i ollut y h ­tään
jalansijaa tyhjänä. Joku oli
rivunj-t i--engät jaloistaan j a asetta­nut
ne päänsä alle. Usea oli levit­tänyt
takkinsa peitokse*". Kuului
ilkeää suhinaa j a raskasta kuorsadb-ta.
Toiset vääntelivät itseään j a raa­pivat
pintaansa. Eräässä nurkassa
istui hyvin vanha mies, heilutellen
hiljaa, itseään j a höpisten silloin täl­löin
hiljaisia sanoja itsekseen. Hä­nellä
oli pitkäkarvainen talvilakki
päässä j a paksu villainen kaulahuivi
kaulassa. Kurttuiset kasvot olivat
pehmeän parran peitossa, suusta nä­kyi
mustat hampaat kuiri ruostuneet
rautanaulat. Hän o l i suutari, sama
mies, joka kaupungin valloituksen
jälkeisenä, aamuna rautaisella kepil­lään
kaiveli savuavia raunioita', et­sien
sieltä jotakin, mutta joista hän
ei kuitenkaan mitään löytänyt. Val­loittajat
kuljettivat suutarin vanki­leirille,
jossa hän alituiseksi olinpäi-kakseen
valitsi kasarmin nurkan.
Hän oli hullu j a luuli, että hänet oli
tuotu hullujen huoneeseen, , Kaiket
päivät hän valitti j a itkusilmin v a ­kuutti,
ettei hän ole hullu. Hän pyr^
ki vaimonsa ja lastensa luokse, jot­ka
hän luuli vielä olevan kaupungis­sa.
Vaimo oli kuitenkin nuorim­man
lapsen kanssa samalla vankilei­rillä
ja vaihtoi eräänä päivänä v i h -
kimäsormuksellaan leipää lapselleen.
Suutari ei kuitenkaan: tunne häntä.
Joskus juoksee hän pitkin kenttää
j a huutaa rikkinäisellä äänellään:
'tJIinä tulen h u l l u k s i . . . minä tulen
h u l l u k s i . . . minä t«flen h u l l u k s i . ..
h u l l u k s i . . . h u l l u k s i . . . h u l l u k s i . . .
laskekaa pois t ä ä l t ä . . . ^ällä on niirt
paljon hulluja . . . niin n^Jjon . . . »
Hänen silmistään tippuu kyyneileitä
j a suupielistä yaluii venyvää kuolaa.
Monena päivänä on hän seisonut
ruokajonossa jä juuri kun hän on
päässyt', ruuanjakelupaikalle, on ruo­ka
loppunut. Jpslnis sieppaa joku
leipäpalan hänen kädestään j a hän
jää ilman. Silloin vetäytyy hän ka­sarmin
nurkkaan j a alkaa,,hiljaa k e i ­nutella
itseään. Koi^kaan ei hän v a ­l
i t a nälkäänsä. Kaikki näyttää hä­nen
ympärillään hullulta, nurinkuri­selta.
Häntä kauhistuttaa vartijoiden
välkkyvät rassit j a suuret revolverit.
Kun hän pyrkii pois, nauravat varti-
;T:ri H. Qaackenbushj
Hammasliikiri
107 CatlibertsoB BIk.
FORT WILLIAM, ONTARIO^
Auki iltasin sopimuksella
— Phone S. 2334 —
G. IFoot
PALOVAKUUTUKSIA
— j a —
Kiinteimistövälifyksiä
Nickel Range Bldf.
Phone 936. Sudbury, Ont.
LAKIMIES ja ASIANAJAJA
Canadian Bank of Commerce
yläkerrassa.
Sudbury, Oatario.
Phone 186 P. O. Drawer 360
Ruokaa ja Kahvia
ELGIN LUNCH
12 Elgin St., Sudbury.
Vastapäätä C, P. R. sähkösano-
. makonttoria.
Autoajuri samassa paikassa.
Phone 1396.
k John Reipas.
Dr. L. A. JOHNSON
SUOMALAINEN
Hammaslä äkäri
Torontosta.
1925 Queen St East Kippendavi»
Ave. kulmaBifla.
Sisäänkäytävä 110 KippendaTla.
Puhelin Giadstone 6918.
Toronton Suomalaisen Seuran
(The Finnish Society of Toronto)
jäsenet kutsutaan täten säännöissä
määrätyllä tavalla ylimääräiseen
kokoukseen, joka pidetään seuran
omalla- huoneustolla 967 Broädvicvv
Ave., tiistaina, syyskuun 23 päivä,
1924, alkaen kello kahdeksan i.p.
Tässä kokouksessa päätetään:
1) Seuran sääntöjen kuolettami­sesta.
2) Seuran yhtymisestä .Canadan
Suomalaiseen Järjestöön (laillistet­tu)
(Finnish Organization of Can­ada,
Incorporated) ja lupakirjan
hankkimisesta sanotulta järjestöltä.
3) Seuran omaisuuden luovutta­misesta
eli siirtämisestä Canadan
Suonialaisen Järjestön Toronton o-sastolle.
Torontossa, Ont,, elokuun 18 päi­vä,
1924. !
Suomalaisen Seuran puolesta
O. K. Jokela. B. Toukoniethi.
Puheenjohtaja. Pöytäkirjurt
HERMOSTUNEISUUTTA, HUO­NOA
UNTA JA HUONOA RUU­ANSULATUSTA
VARTEN
Vihdoinkin on lääke. On ibmeellitta
kuinka nopeasti Nuga-Tone tekee
tebtiviinsi. Tuhannet ihmiset
ovat saavuttaneet terveyten­sä
ainoastaan muutaman .
. paivan kuluessa.
Jos lääkärisi ei ole sitä vielä t i ­lannut
sinulle, niin mene heti j o tä­nään
apteekkiin, j a hanki pullolli­nen
Nuga-Tonea. Nuga-Tone an­taa
voimakkuutta, virkistystä ja
uutta intoa väsyneille hermoille ja
lihaksille. Se antaa rikasta punais­ta
verta, vahvistaa hermostoa sekä
erinomaisesti auttaa niiden toimin­taa.
Se antaa mieluisen unen, hy­vän
ruokahalun, järjestää vatsan ja
suoliston toimintaa, antaa uutta työ­kykyä
ja innostusta. Jos et tun­ne
itseäsi aivan niin. kuin pitäisi,
niin anna koetus Nuga-Tonelle, Se
ei maksa sinulle mitään, jos et sat­tuisi'
saamaan siitä apua. Se on
mieluista ottaa j a alat pian tuntea
itsesi terveeltä. Älä osta mitään
väärennettyä. Ota sitä ainoastaan
muutaman päivän ja jos et ala
tuntea itseäsi terveemmältä ja pa­remman
näköiseltä palauta loppu
lääke apteekkiin, niin saat rahasi
pois, Nuga-Tonen valmistajat vaa^
tivat apteekkeja takaamaan sen tai
palauttamaan rahasi, jos et sattui­si
olemaan sen tuloksiin tyytyväi­nen.
Suositeltu ja taattu. Myytä­vänä
kaikissa apteekeissa,
jat hänelle j a k u n hän kävelee not­kuvin
polvin j a kompastuu pieniin
kiviin, pistelevät he häntä rasseil­laan.
Päivä päivältä tulee hän huo­nommaksi,
kunnes viimein ei enää
kykene nousemaan nurkastaan.
(Jatk.)
RI)011l-iUIERlKiW UNJA
Nopea ja mukava latvatie
Suomesta Ruotsin kautta Canadaan
Kopeat j a muka\-at Ruotsin-Amerikan Linjan höyrylaivat s e i -
laax-at säännöllisesti Gothenburg'ista HalifaxHin. Matka Suomesta
Canadaan voidaan tehdä Ruotsin kautta 10 päivässä.
Mainio ruoka, erinomainen puhtaus, >-8tävälUnen kohtelu ja
tietoisuus siitä että on kaltaistensa seurassa tarjoutuvat suomalai­sille
matkustajille mennessään tai tullessaan Amerikasta Ruotsin-
Amerikan Linjan laivoilla.
Ostakaa piletti omaisillenne tai tuttavillenne Suomesta Cana­daan
Ruotsin-Amerikan Linjalla j a matkustajanne pääsevät kulke­maan
nopeasti j a nauttimaan matkastaan.
Pilettien hinnat Helsingistä, Hankoniemestä tai Turusta H a -
lifaxiin tai New Y o r k i i n ovat:
Toisessa luokassa 9155,00 ja kolmannessa luokassa $109.50.
MAHTAVA JOULU-HUVIMATKA
Canadasta Suomeen
Tunnettu höyrylaiva STOCKHOLM lähtee Halifaxiita Joulu-kuun
4 p. suoraan Cothenburgiin. Suomeen menevät matkustajat
ovat Turussa Joulukuun 12 p. Tilatkaa pitettinne nyt, jos aijotte
tällä huvimatkalla matkustaa.
Tarkempia tietoja saadaksenne kysykää paikallisilta asiamiehiltä tai
SWEDISH AMERIGAN LINE
21 SUte St., Temple Building,
NEW YORK, N.Y. DETROIT, MICH.
J. V. KANNASTO,
BoJt 69, Sudbury, Ont., Can.
518 St. Catherine St. W.
MONTREAL. QUE.
ERICK J . KORTE.
Port Arthur. Ont, Can.
Kaikki sen jo tietävät
•ttä parhaimmat ja monipuolisemmat vinrotusjuomat Thunder Bay
alueelta saa kun tilaa n« International Bottling Worksilta.
Phone 2008 North.
International Bottling Works
157 Machar Ave. Port Arthur, Ont
Juokaa Orange ja Lemon
"GOO-~GOO" y.m, y. m.
hyviksi tunnettuja virvoitusjuomiamme,
osoitteella
LähetUikää tUaukaenne
TWIN CITY BOTTLING WORKS
819 MINNESOTA ST. FORT WILLIAM. ONT.
tai puhelimella South 2100.
V. Tuomi. K. A. Merikallio.
; Omistajat
TEEN KAIKKIA
Asialan & SepplUän S A U NA
Avoinna 4 kertaa viHkossaj TiisUlna, keAiviikkoni^ perjantaina ja
lauantaina kello 1 j.p.p. kello 12:t« jroila.
Spruee St. -—^ Puhelin 1107 Sudbury, Ont
' Lähellä Vapauden konttoria.
NYLAND GROCERY
Parhain paikka on tehdä kauppaa meillä- Välitetään kaikkia
ruokatavarakaupan alaan kuuluvaa tavaraa.
Huom.! Vaihtaa j a ostaa kaikkia farraituotteita.
- . P . - : N Y L A - N . D .
229 G»ndwall Ave, Port Arthur^ Ontario.
MAX GREENBURG
60—^\A*«. BalMD kadna knlniassa. SaoiaalaiMa baalia vieressä.
ENSILUOKAN SUUTARILIIKE, KENKIÄ J A MYÖS KUMI.
KENKIÄ KORJATAAN.
TIMMINS ONTABIO.
J
JOHN AARNIO MEAT MARKET
V A N H I N SUOMALAINEN L I H A K A U P P A.
319 Bay St. Puhelin N . 1724.
Myy kaikenlaista lihatavaraa, kalaa, Norian raavaiilliä, puo-lukolta,
ynnä kaikkea ruokatavaraa piirvän baivimpiin hintoihin.:.
Hinnat kohtuulliset ja kohtelu kaikille yhUläinen.
^ John Aarnio, Port Arthur, Ont.
IVILLAMETTE BLVD. SANITARIUM.
Suomalainen luonnonparantola. Para.nnammo akuuttisia ja
kroonillisia tauteja, käyttäen kiropractiikkaa, hierontaa, aiibk^hoi*
toa j a monipuolisia kylpyjä. Myös uusi verta pesevä kylpy, jonka
pituus on 1—8 tuntiin on otettu käytäntöön muun hoidon ohella.
Dr. PETER KOKKO Dr. ANNA KOKKO D. C. & Ph. C.
Chiropractic Specialist
467 Willamette Blvd. Puhelin WalQUt 674T Portland, Or«.
THE STERLING BANK OF CANADA
SUDBURYN, ONT. HAARAKONTTORI
Avaa mielihyvällä tilejä Suomen kaDsataisill*
Talletuksia |1.00 ylöspäin vastaanotetaah. Lainoja rayönie-tään
luotettaville henkilöille. Lähetysvekeclejfl o«tetaan 8uomi«B
ja muihin vieraisiin maihin-
Arvopapereita, osakekirjoja ostetaan j a myydään.
T. A. GALE, Johuja
kohtuhinnalla, sopivaisuus taataan. Puhdis­tus
ja silitys tehdään huolellisesti.
Ö. K O I V U LA
my