Vapaus, March 27, 1965

              Syiu 2 Lauantaina, maalisk. 27 p. - r Saturday, March 27; 1965
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B Ö R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6, 1917
E D I T O R : W . E K L U N D ? MANAGER: E . S U K S I
, ; T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 . 4 2 64
Publlshed thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdaysby Vapaus
_ Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
" : Mailing Address: Box 69
Advertlsing rates upon appHcation, translation frse of charge.
Authorized as seöond cläss mail by the Post Office Department, Ottawa,
Y' and fior payment of postage m cash.
M.mbe. o, ,H. Q A N A D! A N L A N GU AG F" P R E8S
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:ssa 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 kk. 5.75
f^iiköministerin kestämätön asenne
. A 1 'Ulkoministeri Paul Martinille esitettiin viime tiistaina
'eräitä ajankohtaisia kysymyksiä,^Baihin ei valitettavasti kyllä
saatu läheskään tyySyttäviä vastaulfsia.
Uuden demokraattisen puolueen kansallinen johtaja, T.
C. Douglas kiinnitti alahuoneen istunnossa huomiota siihen
tosiasiaan, että Canada on tunnustanut Etelä-Vietnamin, ja
että Yhdysvallat on pommituksillaan ja muilla sotatoimen-piteillään
rikkonut välirauhasopimusta.
Saman puolueen jäsen, mr. H. W. Herridge (Kootenay
West) halusi puolestaan tietää, että onko liittohallituksella
mitään suunnitelmia Vietnamin tilanteen tiimoilta.
".'.Ulkoministeri Martin piti kuitenkin viisaimpana olla mah­dollisimman
vaiteliaana: Pitäen kiinni käsityksestä, että hän
"~et^"Dikeastaan näe mitään, ei kuule jnitään eikä tiedä mitään,
ulkoministeri Martin turvautui ensinmainitun kysymykseen
vastatessaan diplomaattiseen, "jossitteluun" sanomalla, että
hän tervehtii alahuoneen istunnossa keskustelun järjestämis­tä
Vietnamin tiJanteesta"jos se on järjestettävissä". Hän se­litti
samalla, että hallitus aikoo lykätä Vietnamista keskus-
,.tej[^n parlamentin uuden istunnon tehtäväksi, eli siihen asti
kunnes uuden istunnon ohjelmapuheesta viriää keskustelu.
• '• Jokkerina" tässä korttipakassa on tietenkin se, että nyt
käynnissä oleva vanhakaan istunto ei ole vielä päättynyt,
puhumattakaan uuden istunnon alkamisesta.
.Jälkimmäiseen kysymykseen vastatessaan ulkoministeri
.Martin sanoi Canadan liittyneen Vietnamin valvontakomis-sionissa
enemmistön (Intian ja Puolan) katsantokantaan, etta
Etelä-Vietnam ja USA ovat syyllistyneet välirauhasopimuk-
• sen rikkomiseen, mutta, hän sanoi, ja tässä on taas "muttitte-lua"
Canadan vähemmistöraportti on silti tosiperäinen siita,
että Pohjois-Vietnam on syyllistynyt hyökkäykseen.
- Tämän johdosta kysyi vuorostaan mr. Douglas, että onko
ulkoministeri Martin tietoinen siitä puheesta, minkä Vietna­min
valvontakomissionin entinen canadalainen sotilasneu-yonantaja,
eversti Bradley Webb — Canadian Institute of
Jnternational Affairsin nykyinen sihteeri — piti Torontossa,
^puheesta minkä yhteydessä eversti Webb sanoi, "että Pohjois-
Vietnamista ei ole merkittävästi suodattautunut (significant
• infiltration) kommunistisotilaita tai -aseita Etelä-Vietna­miin."
Jatken puheenvuoroaan, mr. Douglas sanoi, että opera-tioalueella
olleen eversti Webbin lausunto on täydellinen vas
taköhta sille lausunnolle, minkä mr. Martin antoi asiasta äla-r
huoneen istunnossa.' .
. . ; Vastatessaan tähän kysymykseen ulkoministeri Martin
ontui jo molemmilla jaloillaan. Hän yritti madaltaa eversti
'Webbin lausunnon merkitystä sanomalla, että eversti oli ollut
-Rajoitetun ajan"—-kuinka "rajoitetun", sitä hän ei selittä-
^yk; — Vietnamissa. Toisaalta mr. Martin ilmaisi vain mieli-pjiteen,
että Canadalla ei ole syytä epäillä Vietnamin valvon-
'täkomissionin vähemmistöraporttia.
Tosiasia tietenkin on, että valvontakomissionin yhtenä
jäsenmaana Canadan pitäisi tehdä kaiken voitavansa Yhdys^
yaltain laajenevien sotatoimien lopettamiseksi ja rauhan pa-^
lauttamiseksi Etelä-Vietnamissa, sekä kaikkien ulkomaalais­ten
asevoimien lähettämiseksi pois Vietnamin alueelta.
Keralan vaaleista
. Muiden suurempien tapahtumien varjoon jääneet Intian
tärkeän osavaltion Keralan vaalit, jotka suorjtettiin maalis-
_kuim alussa, muodostavat todella oudon tilanteen.
•• Suurimmaksi puolueeksi kohosi 40 edustajallaan E. M; S,
Nambudiripadin johtama "vasemmistokommunistinen" puo­lue,
jonka listoilta valituista, edustajista sangen monet ovat
telkien takana; 40:llä edustajallaan se ei kuitenkaan pysty
muodostamaan toimintakykyistä hallitusta, vaan joutuu ha­kemaan
liittolaisia muista puolueista, joita vaaleissa esiintyi
"kaikkiaan 14.
Ennen vaaleja pyrittiin Keralassa luomaan vasemmiston
"kansanrintamaa" joka olisi ennen muuta myös hallitsevana
ollutta. kongressipuoluetta vastaan. Rintamaa ei kuitenkaan
syntynyt, vaan mm. kommunistit men1vät~sieiiä-hajaiia=GHen
vaaleihin ja toinen, vähemmistöön jäänyt kommunistinen
puolue sai listoillaan läpi vain 3 ehdokasta. Kilpailevien puo­lueiden
monilukuisuudesta huolimatta oli vaaleissa jako kol­meen:
kongressipuolue, Nambudiripadin kommunistit ja hei­dän
kanssaan yhteistyössä oleva ns. "kongressin vastustajat"
j a muhamettilainen puolue, jota pidetään taantumuksellise­na,
j a kolmantena ryhmittymänä toinen kommunistinen puo­lue
liittolaisineen. Voidaan^ehkä sanoa, että Nambudiripadin
takana~olevalla kylläkin-irrallisella liittymällä_on takanaan
69 paikkaa eli yksinkertainen enennmistö, kongressipuolueel­la
36:j«iikkaa ja kolmannella liittymällä vain 28 paikkaa.
Jos- kaksi viimeksimainittiia ryhmää liittyisi-yhteen olisi"
Nambudiripadin ryhmittymä sittenkin 5-edustajaa suurempi.
Kerala on ollut huomiota saaneiden poliittisten uutisten
aiheena ennenkin. Vuonna 1947 saivat silloin vielä yhtenäiset
kommunistit enemmistön ja muodostivat hallituksen, joka
pystyi vastustamaan Intian keskushallitukseivtukemaa vasta­hyökkäystä
vain vuoteen 1959 saakka, j o l l o in kongressipuo­lueen
muodostama keskushallitus otti Keralan omaan hallin­taansa
eräänlaisen poikkeustilamääräyksen perusteella. Vuo­den
1960 vaaleissa sai kongressipuolue enemmistön, jota se
on käyttänyt melko taitamattomasti, Keralassa on viime vuo­sien
aikana ollut peräti 7 kongressipuolueen hallitusta, jotka
ovat olleet toinen toistaan kehnompia ja lahjottavampia.
"Viime syksynä kasvoivat ristiriidat niin suuriksi, että keskus­hallitus
otti jälleen Keralan hallitusyaU^^
Kun tähän vielä lisätään Keralan osavaltion vaikea ta-'
loustilanne, lukeutiien siihen miljoonien ihmisten suoranai­nen
nälkiintymistilanne, siiloin nähdään, että sen osavaltion
ongelmia ei ole suinkaan helppo ratkaista.
n f o B BQ
Kirietta
SUDBURV, ONTARIO >^
P. Matteuksen ev. lut.
srkuiuian uutisia:
Evankelioim.späiviä vietetään
Sudburyssa Matteus-kirkolla, 264
McKenzie str. Maaliskuun 28 —
Huhtikuun I välisenä aikana, siis
sunnuntaista torstai iltaan saakka.
Kokoukset ovat iltaisin klo 7.30 k.r
kossa. Vierailevina puhujina ovat
pastorit Fiarts' Korila ja Tauno
Järvinen.
Sunnuntai iltana 28 pnä-on Lau
lu- ia SäveljuhJa klo 7.30, joka sa­malla
on päivien Alkajaistilaisuus.
Kirkkokuoro ja Su^buryn Mieskuo
ro laulavat. Ohjelmassa on myös
kin piano- ja viulusooloja. Pastori
-Heinilä puhuu. Maanantai illasta
"Dvat myös vieraat mukana. Kaikk
ovat sydämellisesti tervetulleita mu­kaan
näihin tilaisuuksiin!
Seurakuntamme vakio-ohjlemasta
mainittakoon radiohartaus klo 8.0C
sunnuntai aamu.sin CHNO-900. Ju
malanpalvelus suomeksi klo 10.00
.samoin pyhäkoulu klo 10.00 joka
sunnuntai. Englanninkielinen ju
malanpalvelus on klo 11.15.
Tule mukaan ja tuo naapurisi tul-le?
sasi! — Pellervo Heinilä.
INTIAN KIELIRHDAN TAUSTAA
Kysymyksiä ja
vastauksia
Kysymys: Voisitteko paUmltaa
muistiini NicKel Beltin vaalialueen
parlamenttijasenen nimen. En
muista miten hänen nimensä kirjoi
tetaan ja minuil tekisi mieleni la
hettäka hänelle mielipideilmaisun
eräästä tärkeästä asiasta..— Majava
Järveläinen.
VasTaus: O. J. Goclin, M. P., Parlia
ment Building. Oltawa, Ont.
Brittiläinen sensaatio
Lontoo.— Kuningatar Elisabet koh­tasi
viime vukon maanantaina en-
.simnia:.sen kerran amenkltalaissyntyi-sen
Windsonn hcrttiiattaren. jenka
vuok.si lianen setänsä, silloinen kunin­gas
Edwaid VIII luopui kruunusta
lähes 30 vuotta sitten. . •
• Kunmgatar kohtaSr herttuattaren
kun han kavi tefvehtimassa setäänsä
eräässä Lontoon sairaalassa, jossa ta-ma
on toipumassa silmaleikkauksesta.
Windsonn herttua on kaytannolh-sesti
katsoen elänyt maanpaossa, pää­asiassa
Yhdysvalloissa ja Ranskassa,
vuodesta'' 1936, .jolloin han luopui
kmunusta solmiakseen avioliiton
kahdesti eronneen Wallace Simpsonm
kanssa.
piirtei£eään; suoritettu. iMutta. väistä­mättä
nousee Jälleen esille uusia on­gelmia,
sillä kapitalistinen kehitys he­rättää
ait^a uusia kansallisuuksia jt^
nllcten piirissä Itsemäär
räämisoikeuden saamiseen. Joukoissa,
joiden keskuudes^ kansallinen por­varisto
herättää tietoisuuden oniasta
poliittisesta ja taloudellisesta mah­dista
,herää pyrkimys saada yllä suu­rempia
oikeuksia ja vihdoin täydelli­nen
autonomia. Tämän rihnalla ke­hittyvät
ristiriidat keiskukisessa hal­litsevan
porvariston välillä edellisteh
vaatiessa inarkkinoiden laajentami­seksi
voimakasta keskushallintoa Ja
yhtenäistä vaitiorjkieltä.
• Mliikä kielen sitten' tulisi olla vi­rallisena
Intiassa... Tästä ky^ymykr
sestä ei käyty suinkaan vasta raaaff^
itsenäistyttyä kiihkeitä keskuistelujai.
Biils_osa virkamiehistöä pu"öI^|R-eftf^
lännin kieltä, joka tosiasiassa on tä;
hän _asti ollut pai*taientin, poliittis-ten^
puolueidan ja liilce-eiamän kiele­nä,
vaikutusvaltaisin osa lehdistöä
ilmestyy samaten yhä vielä englan­nin
kielellä .Kuitenkin jo Jawaharlal
Nehru osoitti kirjoituksissaan, että
englanti oh vieras kieli, jota F>arhaas-sa
tapauksessa 10 prosenttia väes­töstä
puhuu ja yminärtääjä josta ei
milloinkaan voi ttiUa suurten jouk­kojen
kieltä, ja joka tämän vuoitsi
on ja jää täysin vieraaksi intialaiselle
kulttuurille ja kansalliselle öieniUItsel-le.
Elnglannin kielen säilyttämistä esit
tää vielä jälellä oleva .vieraasti ajat­televa
byrokraattinen kasti, muttai se
haittaa laajan demokratian jä kult­tuurin
toteuttamista ja ori epäedullis­ta
känsalli-sille näkökohdille ja kan­salleen
tietoisuuden : kehitykselle,
Englarihiri kieltä täytyy varmaankin
yhä edelleen ylläpitää ja kehittää
kansainvälisenä kielenä sekä tieteen
ja opetuksen kielenä. Tämän kieltä­minen
johtaisi Intian ahtaaseen .sho-vlhismiin
ja eristymiseen nykypäivän
maailmasta.
Kielen valinnassa vaali lankesi hin­din
kieleen, joka pohjautuu' sarislu-it-tiin.
"Intian latinaan", ja jota tullaan
organisaationsa' kaa^lllsten rajojen kirjoittamaan devanagari-aakkosilla.
Viime kuukanslen alkan» on ete-läintialaiseag
» Bftkdntain osarolUos-sa
esiintynyt yptnialdialta midkn-osoltuksi
» kieliriidan johdostli.
Mieienosoitnsten- aiheena on ollut
hBliitnksen päätös, jonka mukaan
hindun klell määrätään koko Intian
viraBIseksi UeleksL Näissä mielen-osoitokslssa
saivat useat kymme.>
net madrasilalset surmansa, niiden
aikana hyökätUin valtion virallisihi
rakennuksiin ja Etelä-Vietnamista
tunnetut itsemnrhapoltot julkisella
kadulla oSivat täälläkin vastalausei­den
esittämisen muotona .Suomessa
kiinnitettiin niiihin mielenosoituk­siin
poikkeuksellista huomiota myös
s«n vuoksi^,että ne estivät presi­dentti
Urho Kekkosen virallisen Iii^
tian vierailun — suuntautumista
Madrasiin ,kuten—alun perin oli
ollut tarkoitus: jSonraavassa kir­jeenvaihtajamme
Hanjbi^chrovsky
joka on erikoisesti pcrehtynjrt Aa—
sian ongelmiin, selvittelee Intian
kielikiistan taustaa.
Ensimmämen seikka, joka on sjT-ta
muistaa Intian kielikiistoista pu-
'huttaessa, on se, etta Intia on moni­kansallisen
liittovaltio. Vapaustaiste­lun
aikana, keiuttyi maassa tosm voi­makas
isänmaallisuus ja kansallisen
yhtenäisyyden tunne, mutta samaan
aikaan näytteli en kansalllsuusiyh-mien
pyrkimys saada itsemääräämis­oikeus
huomattavaa osaa. Intian kan­sakunta
muodostuu useista sadoista
kaqsaliisuuksista, heunoista ja ryii-mista,
joilla on oma kielensä. Perus­laki
mainitsee 16 kansakuntaa, joiHa
on kehittynyt kirjakieli, oma kulttuu­ri,
historia ja talouselämä.
Brittiläiset valtiaat olivat pyrkineet
hajoittaimian Intian kansallista yh­tenäisyyttä
jakamalla maan maakun­tiin
ja noin 500 ruhtina-skuntaan. Nii­den
alueiden rajat olivat aivan mie­livaltaisia
ja amoastaan hallinnollis­ten
näkökohtien mukaan vedettyjä
katsomatta lainkaan kansallisia rajo­ja.
Kansalhnen kongressi, nykyisen
kongressipuolueen edeltäjä, tuki kan­sallisuuksien
pyrkimyksiä ja rakensi
mukaan.
Intian itscnalsymisen jälkeen to­teutti.
hallitus koti- ja ulkomaisen
taantumuk.sen painostuksen vuoksi
naina lupaukset vain hyvin hitaasti.
A.siasu muodostui monivuotmen veri­nen
taistelu, joka vaati saioja uhie-ja
.ennenkuin periaate omista kan-
.sallisi-sta alueista tunnustettiin. En­simmäinen
o-savaltio. joka muodostet­uin
taman periaatteen mukaan, o
eteläinen Andhra Pradesh, tosin se­kin
vasta sitten, ku n eras sen kan-
.sallist-rta johuji.sta oh saanut sur­mansa
syömälakon seurauksena. Vas--
ta viisivuotisen katkeran taistelun
jälkeen jaettiin siihenastinen Bom-hayn
maakunta, ja sen tilalle muo­dostettiin
kansallbten; rajojen mu­kaan
Maharashtan • ja Gujeratm val­tiot.
Vuonna 1956 muodostettiin Tra-väncoren
ja Cochinm ruhtinaskunnis­ta
Keralan osavaltio.
Tällä hetkellä on kansallLsten osa­valtioiden
muodostamlsproscssi paä-
^1/ AVARUUSKÄVELY
VÄSYTTÄVÄ ELÄMYS
Moskova. — Vedessä uimisella ja
avaruudessa liikehtimlsdlä ei ole
mitaan ' yhteistä. Avaruudessa liik--
kuminen on joka tapauksessa lentä­mistä,
selitti avaruusmies Aleksei
Leonov tiistaina Balkonurin ava­ruusasemalla
antamassaan radio- ja
I lehdLstohaastattelusna. Hän sanoi
> 20 minuutin avaruustoimintansa ai­kana
väsyneen.sa kovin ja myönsi,
ettei vielä ollut tottunut työskente­lyyn
avaruudes.sa.
Lennon se osa, jolloin Leonov tuli
ulos hyti-stai tapahtui Neuvostoliiton
yläpuolella. Leonov kertoi Bcljaje-vin
koputtaneen häntä olkapäähän
ja sanoneen: "Nyt on aika". Belja-^
jev avasi hytin oven ja Leonov hä­visi
siita. Beljajev kertoi olleensa
erittäin levoton ja kuulleensa omat
sydämenlyontinsä. Beljajev ja Ixo-nov
keskustelivat koko kokeen ajan
keskenään.
— Minua Ihmetytti kaikki cavaruur
dessa. Maa oh kuitenkin alla tasaisen
laakeana ja kaukana nakyi ssn ku­pera
laita .Suoraan edessä oh musta
taivas. Tähdet olivat kirkkaita, mutta
eivät tuikkineet. Aurinko oh ilman
kehaa kuin se olisi tummaan sement­tiin
painettu, kertoi^-beonov -
LENTO VÄSYTTI
Avaruuslentäjä oli hytin ulkopuo­lella
ollessaan-ollut yhteydessä myös
maahan. Han oh kuullut Moskovan
radion kertovan "uutista- heidän len­nostaan.
Leonov vakuutti, etta poistuminen
hytistä ei ollut lainkaan vaikeata, se
oli jopa helppoa .Mutta takaisin pa--
luu oli vaikeata. Avaruusaluk-seen
vaikuttavat kaikki hänen töytäisynsä
ja se "ryntäsi" eteenpäin sen joh­dosta.
Tullessaan ulos hytistä han
teki liikkeitä ensin toisella kädellään,
sitten toisella ja lopuksi Jaloillaan.
Kalkki osoittautui olevan ikunno.s,sa ja
hän levitti kätensä. Beljajev puoles­taan
selitti, että hän kuuli kaikki
Leonovin liikkeet hytin ulkopuolel­la^':'::;'
' • '
Haastattelulausunnossaan Leonov
korosti myös, että hän väsyi 20 ml--
nuutln oleskelusta hytin ulkopuolella.
Kalkkr mitä hän teki vaati paljon
ponnistuksia ,Avaruu.spuku takasi hä­nen
turvallisuutensa .mutta han tote­si,
ettei ollut tottunut siina työsken­telemään.
Hän sanoi, etteivät ava­ruuspuvun
käsineet olleet mukavat
vaan hankalat.
KAHDEN METRIN KINOKSET
Kerran avaruu-smiehet nakivat jon­kin
esineen edessään. He huudahtivat
hämmästyksensä todetessaan sen te­kokuuksi,
joka lensi kilometrin paas-
.«•a heLsta.
Beljajev, joka ensiinmai.scna SUOT
ritti laskeutumisen maahan ka.sioh-
Jauksen avulla, .sanoi kytkcncen.sa
ohjauslaitteet maasta annetun ka.skyn
mukaisesti aivan samom kuin han oh
menetellyt harjoituksissa monta ker­taa
aikaisemmin. Kaikki aluk.sen
laitteet toimivat maahan laskeudut­taessa
tasmällisesU.
— Meidän aluksemme laskeutui
maahan ikään kuin huomaamatta^
Beljajev sanoi. — Me_huoina.sinunc
olevamme syvällä taigan keskellä
puolentoista —kahden metrin pak­suisten
hankien keskellii. Dmoltim-radiolla
valtion komitealle, etta
meillä on kaikki sujunut hyvin.
yksmkei taisteluilla sanskriiun aak-kcsUla.
Tätä kieltä ymmärtää ja pu­huu
lähes puolet maan • vacsto-sta,
ennen kaikkea pohjoisintialai.set. Jo
vuoden 1950 perustuslaki edellytti hin­din
kielen kohoamista viralliseksi 15
vuoden ylimenokauden jälkeen ja
taman mukai.s».sti astui jjaatas voi­maa
nvuoden, 1965 alusta.
Tama nykyaikaiselle valtiolle itses­tään
selvä toimenpide on nostattanut
laajan cppo.sitiohikkeen jn herättänyt
joukon vastalau-scita ja ongelmia.
HalUtseva suurpcrvansto, juka on
puolustanut hindm kieltä, on keskit­tynyt
maan pohjoisosaan, ennen
kaikea maan kahteen suureen sata­makaupunkiin.
Bombayhm Ja Kalkut­taan,
joisaa työskentelee 60 prosent­tia
Intian .teollisuustyovoima,sta; joil-ne
x)n keskittynyt puolet maan teol-iLsuuspaäoma.
sta ja: jossa tuotetaan
60 prosenttia maan teollisuustuotan­nosta.
Vaikkakin maan teoUrsen ra­kennustyön
yhteydessä nousisi uu.siaT
kin alueita esille, on vanliojen alueir
den etumatka yiiä huomattava. Ke­hitysvauhti
maan en osissa on par-haa-
s-sakm tapauk.ses.';a yhtäläinen,
loisin .sanoen uudet alueet eivät voi
tämän päämäärän s^vuttamlsek4
Keskiv^akas ja pikkuparvarlato^ en»
nen kaikkea etelävaltioissa, pelkää,
että hindin kielen vh^alllstamhiei^
vahvistaa kesljiuksen painostus
ja valtaa maan syrjaoslln nähden.
Vastakohtaisuuksia etelän ja poh'
Jolsen välUlä käi-jlstävät vielä etnolO'
glset tekijät. Kun pohjoisosan kielet
perustuivat yhteiseen alkukleleea
sanskrltihi, muodostivat Intian
poikkilelkkaavan Windhya-vuoriston
eteläpuolella olevat kielet oman maa­ilmansa.
Ns. dravidlset kansat ovat
lähtöisin australiallais-polynesialaises-ta
juuresta ja ne ovat asuneet Etelä-
Intiassa kauan ennen keskiaaslalais-ten,
arjalaisten heimojen tunkeutu­mista
sinne, _Namä heimot puolestaan
ovat pohjoisintialaisten kantarotuna
Dravidakielet muodostavat oman
erikoisen ryhmänsä, jolla ei ole suku­laisia
missään suurissa kieliperheis­tä.
Sen neljä pääkie]tä~övat telugfl,
(jota puhutaan 32-nuljoonan. asuk­kaan
osavaltiossa Andhrassa), ^ n i l .
(27 miljoonan asukkaan Madrasissa),
malajalam (14 miljoonan asukkaan
Keralassa( seka kannada tai kania
täk ('14 mUjoonanMysoressa). "Hindi
imperialismia" ja :"pohjoista dikta­tuuria"
vastustavalla tendenssillä on
SIIS luonnollinen maantieteellinen, et­nologinen
ja taloudellhien perustansa,
minkä Iisaksi Joukkojen tervettä pyr­kimystä
itsemääräämisoikeuteen käy­tetään
maan molemnussa osissa sho-vinlstisten
tarkoitusperien toteutta­miseksi
ja täten kärjistetään tilan-nelta.
. ..
Ei ole sattuma että: kielisota mtio-dostui
kärkevämmaksl juuri Madra­sissa.
Tamihporvarlsto on etelävaltioi­den
pollittl-^esti ja taloudellisesti ke­hittyneintä.
Madrasin samanniminen
pääkaupunki on englantilaisten pe­rustama
kauppa- Jä teollisuuskeskus.
Tamilin kieh on korkeaUe kehittynyt­tä.
Sillä on 3000 vuotta vanha ku-jalr
lisuus ja tunnuk-sella
Mftä muut safiovat
' .•:'^^"^•:^''.::-•••'• ( v : ' ' • V^ • ' , .:'.^?«.•
AS^AN KIERTELY SIINÄ i^^TA . '
l^Iinäolan tyytymäitö,n niihin uutisUn, mitä Star; viai^ää^U^ edft-ottamisista
Vietnamissa. Kun Yhdysvallat myöntää';käyltävänsänapaliö-paloponimeja
ja kyvyttömäksi tekevää kaasua, teidän velvollisuutc.nlfe
lukijoita kohtaan vaatii muutakin kuin lyhyen paragrafin uutistiedosta.
Haluatteko te ipkijainne käsittävän mitä merkitystä niillä toimegnyi-teillä
on Canadalle? Meidän maamme on USAn liittolainen, sidolUiiia
siihen NORADin ja NATOn kautta. Yhdysvaltain toimenpiteet valkat­tavat
kiertämättömästi meihin. ' ,i
Starin lukijoilla on oikeus saada tietää, että onko sotatoimia Viptna-missa
laajennettu — lukeutuen siihen summittainen pommitus sekä ka»<
sun ja napal-pomniien käyttö — Canadan hallituksen myötävailcutui;^
sella: Onko asiasta neuvoteltu (Canadan'ja Yhdysvaltain hallitusten kes­ken):
Canadan hallituksen kannasta Vietnamiin. Miksi hallitus kieltäy­tyy
keskustelemassa näistä asioista alahuoneen istunnoissa . - Kuinka
kauan luulette sodan^ laajentamisen voivan jatkua niin, ettei se vaikuta
välittömästi Canadaan? - —
Canadalaisten tulee joko hyväksyä Yhdysvaltain kanta ja; olla'val-milna~
vastaanottamaan kaikki sen seur^muksettietolsinä^iitä mistä on
kysymysr-tai vaatia, että hallituksemme sanoutuu irti sellaisista ohjel­mista,
joiden suhteen meillä ei ole mitääiV:sananvaltaa. Se tarkoittaisi
eroamista NCRADista ja" Canadan maaperällä olevien yhdysvaltalaisten
sotilastukiasemien purkamista. — Ursula Franklin, Toronto Daily StanH
"yleisön kirjeitä osastolla
'iuiiiiiiuuiJiiuuiiuiiiiuiiuiuuuiiiuiiiiiiiiiiiiiiuiniiiijiiiiiiuiuiiiiiuiiiiiiin
Mansholtin suunnitelman
mahdollisuus ja utopia
Kenraah de Gaulle saavutti viime lalousmimäterin. Järjestelmä merkit-vuoden
joulukuun puolivälissä täy-delllssn
voiton yhteismarkkinain
maataloustuotteiden hintojen yhte-naislamiskysymyksessa,
jonka lähtö­kohtana
on vehnän yhtenäisen hin­nan
toteuttaminen. Vehnän hhita oli
ja on Lansi-Saksassa 475 D-markkaa
tonni ja Ranskassa 380 D-märkkaa
tonni. Brysellm kokouksessa Lämi-
•Saksa alistui de Gaullen vaatimuk­siin
ja yhtenaishinnaksi määrättiin
425 D-markkaa tonni. Tämä "kbm-i
promi-ssihmta" perustui hollantilai-tamilinklelen
I .sen S;cco Mansholtin, joka on yh-renessanssista
on suuri
kaiisan ke-ikuudessa.
Madrasl.ssa on jo vuosikausia ollut
separatistinen hike DMK: — Drawida
Munetra Kazhagam (Dravidin edista-mlsliike),
joka vielä aivan äskettäin
puolsi ei-ityisen etelamtialaisen val­tion
-Dravidanadin — erottamista
Intiasta .Dravidin edistäm:sliltto,
jonka hallussa on 50 paikkaa maapai-viUa
ja maaraa pormestarin viran
haltijan pääkaupungissa. DMK:n ny-kannatus
j ceiimarikinajarjeston v a r a puheen-jchtaja
ja .sen maatalou.svaliokunnan
johtaja, välityiehdotuiseen. Tämä
vehnän hinta on pohjana erillisin
neuvotteluin ja erilaisin sövellutuk-
.Hin yhtelsmarkitlnoldvn maatalous-
,uotteiden koko hintapolitiikassa. A i ­noa
myönnytys, mmka Ranska teki
Lansi-Sak.salle oli maatalouspäätök-
.en voimaant^oajan siirtäminen vuo
della silta, mi:a Mansholtin suunni-xelmasia
edellytettiin.
Brysselin ma.atalouspaatos lähti 6ii-
Kymen sotaretki ei ole aivan vailla j ^^^^ ^^^^ turnattua maa-dema^
ogiaa Kun puolue vastustaa cgloustuotleittensa ja nimenomaan
Hindin pakolhsuutu ja vaata tamilin , ^^^^^^^ yiijaaman markkinomnin kuu
kielelle yhtäläisiä oikeuksia, .se puo- -osmarkkinoiden piirissä Tama edel-lUHtaa
myös englannin kielen pysyt- lyttaa myös USA:n noin 1,3 miljar-tamista
- taatakseen siten englantia dollarin arvoLsteh maatalous-puhuvan
sivistyneuston ja virkamies­kunnan
kannatuksen Itselleen. .
Miten kielipulma sitten voidaan
ratkaista? Yhteisen kansalliskielen
aikaansaaminen . osavaltioiden ,vali-
.secn kanssakäymiseen on väittämät-tuotteiden
yhteismarkkinoille vuosit­tain
tapahtuvan viennin jyrkkaa su-pistumusta.
Miisi Lansi-Saksa suos­tui,
kysyttiin Brysselin • paatoksen
johdosta. Tama tapahtui osittain pOr
liittisifita syistä, mutta myös hyvityk-tomyy.
s. Y""ällisen kielen olemassaolo I jgnä Bah.skalle siitä, että Länsi-ja-
levittäminen ei kuitenkaan saa Saksa on tähän memiessä hyötynyt
muodostua muiden kielten oikeuksien
sorroksi. Jokaisessa valtiossa on kan-
.sankielen oltava hallmnon, opetuksen,
pohittisen ja kulttuurielämän kiele­nä
ja jokaiselle kansalaiselle on taat­tava
oikeus kayttaa äidinkieltään ol-les.
saan tekemisissä vu-anomaisten ja
oikeuden kan.ssa. Niiden viranomais-ohittaa
vanhoja, koska nulta vaadit- ten, joiden on oltava kanssakäyml-taisiin
moninkertaista kehily.svauhtia .se.ssa keskuk.sen. kanssa ,täytyy taman
Kysykäämme arvoisat ystäväni itseltämme mitä teke­mistä
on tapiokavanukkaalla Suurseuran päivisillä.
eniten yhteismarkkinamaiden teolli­suustullien
alentamisesta.
Ulkopuolinen maailma ei ole kos­kaan
paljonkaan pitänyt yhteismark­kinoiden
maatalousjarjestelmästa ja
viela Vähemman ymmärtänyt sita;
Mutta järjestelmä, joka on eras sa­laisimmista
)a tekisi mieh sanoa mo-nlmutkRLsimmista,
mita 20-vuosisa-dalla
on iiahty markkinoiden johta­misessa,
on kuitenkin nopeaeti toteu-
Lumäisa. Järjestelmä tekee Brysselin
koml.S8iosUi ylimmän vallan käsitte­lijän
ja Man&holtist.a Euroopan maa-lisaksi
hallita hlndia toisena kiele­nään.
Hindia on levitettävä ennen
muuta opetuslaitoksen välityksellä,
mutta pohjoisessa on opetettava myös
etelän kieliä. Intian edistykselliset
roimat pjrkivat tällaiseen ratkaisuun
ja viittaavat tassamuiden useampi­kielisten
maiden esimerkkun.
see myös suurta ja useimmille ihmi­sille
mita häamentavintä muutosta
maailman e l i n tarvikemarickinollla.
Näin kommentoi Economist äsken
Brysselin maatalouspaätoksen tarjoa­mia
tulevaisuuden nakymia.
Miten järjestelmä yhteismarkkl^r
noiden si-apuolella tulee käytönnöissft
;Oimimaan. kun Sisihassa olivln'he-delmia
keräävä ryysylaisnaatatous-proletarlaattl
ja Bretavnen maakun­nassa
ylijaamatuotteillaan tiesulkuja
pystyttävät vihaimeEvlljelljät -aekä
Lansi-Saksan tukipalkkioiden yltakyl
lai-yyte'en hukkumassa olevat sutu--
viljelljat yritetään saattaa saixiaaxx
asemaan, jää vielä pitkäksi aikaa ha­maran
peittoon Tarkemtä on täissa.
vaiheessa järjestelmän mahdollltien
vaikutus maailman maataloustuottei­den
kauppaan. ' '
Yhteismarkkinoilla jokaisella maa­taloustuotteella
tulee olemaan tavoi-fchinta,
jonka pitaisi turvata jokai­selle
viljelijälle "kohtuullisen l^r-vnukssn".
Toiseksi on olemassa toki-hinta,
joka saisi laskea 5—10%/9,lle
tavoitehinnan. Järjestelmän ei odote­takaan
toimivan Itsestään, vaan |^ se
tarvitsee tuku-ahaston, minne varat
hankitaan budjetm kautta myönq[et-tavlllä
määrärahoilla, seKä ulkomftiU
ta tuotaville maataloustuotteille älser
tettavalla tuontlveroUa. Ennalckolas-kelmien
mukaan Länsi-Saksa .It^Ulplsi
lähimmän viiden vuoden aikani uu­desta
järjestelmästä 8 miljardin..JD-markan
tappion. Onko Länsi Sal:sa
vahms maksamaan tuollaisen sum-keen,
on kysymyksen alaista. Ylitels-man
vielä ensi syksyn vaalien ^ Ir
markkmoiden suurimpana tupttajl^
j RansJia saisi tukipalkkioiksi 1967 l»el-nakuunl
päivästä lähtien 70% tuki-,
-raliaston varoista. Pääseekö Ranaka
koskaan nauttunaan tästä.ruusuises­ta
näkymästä, on viela enemmän ky­symyksen
alaista.
Yhteismarkkmat ovat kokonalsutt-dessaan.
maailman suurin tnaatalou^
tuotteiden tuoja. Maatalousjärjestel-malla
ja hintapolitiikallaan sek^
tuontimaksuillaan yhteismarkkinat
tulisivat maaliman maatalouspoUtf-kan
suunnannäyttäjäksi ja määnäft-jäksi.
Tätä miellyttää käytännösgk
Br)'sselln järjestelmä. Ja tämä vai­kuttaa
. yhteiEmarkkmain maatejou|-
politiikan kaikkein utopistisiminalta
kohdalta. Nykypäivän maailmassa
suljettu talousblokkipolitiikka ajaa
itsensä Juuri tassa toivottomaan unU
pikujaan. — Libra.
Kambodshan rajaa
sanotaan loukatun
Pnompenh. — Amerikkalais ete­lävietnamilaisen
armeijan sotilaat
tunkeutuivat maanantaina hävittä
jäkonti:den tukemana Kambodshan
alueelle ja suoi-ittivat hyökkäyksiä
Kampotin . maakunnan Prea-Trohi
nin kylää vastaan. Kyla sijaitsee
yli 2 km:n päässä rajalta. Hyök­käyksen
aikana sai 2 henkilöä sur­mansa
ja 3 haavoittui. Heidän jou­kossa
m oTi myös eräs lOvuotias poi
kanen, sanotaan Kambodshan ase­voimien
ylipäällystön tänään julkai­semassa
kommunikeassa.
srtä ja m
VAIKEA SANOA
7— lian paneutuu ruuanlaUtoon
koko sydämellään.
— Munista päätellen, jotka te­nään
saimme, täytyy hänen olla hy­vin
kovasydäminen.
EI SITTENKÄÄN
,— Kun lähemmin ajattelen asiaa
ei kihlaukseni Pekan kanssar ollut
niinkään lyliytaikainen. Sehän kesti
i kokonaisen puikon huulipunaa.
PÄIVÄN PAKINAT
"... MITÄ VIELÄ PO/S? tl
Kun täkäläisille kansalaisillcm'
me jukaisemmin hyvin tunnetulle
"runnarille" esitettiin metsämies­ten
valitus, että ruoka on huonoa,
ja että mojakkaa eli lihakeittoa on
aivan liian usein, min urakoitsijan
kerrotaan sanoneen:
"Hyvä on, mojakka pois, mitä
vielä pois".
Tämä vanha juttu tuli mieleen
lukiossamme eräästä torontolaises-ta
phivä-newspaperista päivänä
muutamana oikein toimituspalstal
tä, että "julistalcaamme viallise^.
autot pannaan." '
Olkoon meisfä kaukana ajatus
vanhojen autoromujcn puolustami­sesta.
Ne meistä, jotka olemme
saaneet nauttia autoilun ihanuu­desta
myös vanhojen -autoromujen
kohdalla, olemme kaiketi yksimie­lisiä-
siitä, että vanhan autoi-oijiun
omistajan on miltei yhtä vaikea
päästä taivaan valtakuntaan, kuin
on kamelin mennä neulansilmän
läpi, jos on lupa käyttää vanhaa
ja tuttua määritelmää eräästä toi­sesta
yhteydestä.
Kun auton kori hajoaa, kun ko-ne
röystäilee ja ajurista tuntuu, et­tä
pilaisi henkivakuutusta korot­taa,
niin silloin pakka tulfa niitä
"ärräpäitä", vaikka olisi kuinka
maltillinenVautoilija.
Mutta kun meille sanotaan, että
vanhat autoiomut pois tieltS, niin
siitä nousee automaattisesti mie­leen
edelläkeiTottu "metsäl'unna-rin"
selitys: "hyvä on, vanhat au
toromi^t pellolle, mitä muuta
. pois
Tosiasia 'nimittäin on, että varat­tomien
ihmisten täytyy usein -os-
_ taa "toisten jätteitä" eli käytettyjä
autoja -j*_ ajaa niitä niin kauan
_kuir. ajokki^ jotenkin suvaitsee
palvella" ajajaansa.
Toisaalta on pullat pantu tässä
suuressa maassamme uuniin si­ten,
että auto ei ole meille cana-dalaisille
mikään ylellisyysvekc-tin,
vaan tuiki tärkeä kulkuväline.
Kaupungeissa, kauppaloissa'ja ky­lissä
on monissa tapauksissa niin
kehnoja yleisiä liikennelaitoksia
— katuvaunu- ja bussipalveluja—-
että on turvauduttava joko "a-postolin
kyytiin" tai omaan autoon
— ja kun pitkien matkojen takia
on "apostolin jalkapatikka" pois
päiväjärjestyksestä, silloin on tur
yauduttava nelipyöräiseen ajok­kiin.,
; -'i
Yksi parhain, keino liykyisen
maantieruuhkan huojentamiseksi
ja-aatojen kuntoisuuden: kohotta­miseksi
olisi _epäilemättä se. että
parannettaisiin tuntuvasti yleistä
liikennepalvelua varsinkin keski­kokoisissa
ja pienissä kaupungeis­sa
sekä maaseudulla. Silloin ei
olisi köyhien pakko ajaa toisinaan
hengenvaarallisilla autoromuilla.
Päinvastoin siinä tilanteessa voi­taisiin
tiukentaa vaatimuksia esi
merkiksi siten, että ajokit olisi
tarkistettava pakollisesti ainakin
kerran vuodessa.
Tosiasia nimittäin on, että myös
vannojen autoromujen kohdalta
nousee autotapaturmissa kuolleit­ten
ja loukkaantuneiden lukumää-
,rä.. .••
Meillä ei siis ole mitään sitä vas­taan,
että pyritään saamaan autot
mahdollisimnian turvallisiksi —-
ja yksi keino biisi epäilemättä se,
että autot alistettaisiin aika-ajoit
täisten pakollisten tarkastusten a-laisiksi.
."Mutta älköön tätä tehtäkö köy-'
_hemmän väestön kaulavillojen
menoksi. —
Pyxittäköön siihen, että Työ-
Jjiisten ja farmarien ei' tarvitse-äTna
käyttää autoaan -— että heil­tä
jäisi jotenkin varoja myös ajok-kiensa
kunnossapitoa varten.^
Vanhojen autoromujen pannaan
julistamisessa on nimittäin se vaa­ra,
että "pannaan julistajat" tavoit­televat
ehkä enemmän suosiota
autotehtailijoilta ja -kauppiailta
kuin varsinaista autoilun turvalU-suutta.
•
Henkilökohtaisesti allekirjoitta­nut
kannattaa järkevän ja tarkoi­tuksenmukaisen
autojen' tarkasta­misen
järjestämistä liikennetur­vallisuuden
edistämisen hyväksi. :
Mutta älköön siinä yhteydessä
sanottako köyhemmille ihmisille
että "Weil, vanhat aiitot pois, mi­tä
vielä, pois." ^Känsäkoura. >