Vapaus, December 8, 1956

              M «BDPoddsM BuO tbe
OfOpe Defiaxtment, Otlftwa, Fab>
I f M , tbrlee r veeUy: T u ^ y i;
TdQAaoe»: Buf. Office OS.
atftftm; :ä9ni9, Sodbary, jQotario.:^
TZLAUSBJHJfAT; ,
Situutana; f ;vk, 7i» e tk. 9,79
«bdsn^aBolsn: 4 ^ ! ^ j O » ^ l d L 439.
aäomm»: . i tk, « kk. 475^
Yleiisests.tiedetaan, että huvittelu on fcalUsta bommaaZ/Xtialli-soi
fauvlttefub laskut-tulevat usein'aivan liian fcalUifcsi, ^ / v
^ ä u timtuu'kay^neenniaielän/-jotk3.lähtivät "-fauvit^tipieles-
4 " Esi>t»n sotarctfcene. '
7 'Brtttiläis^Ran$kalaisten hyokl^äysjöukkojen yiipäällikkp^ kenraa-liltttftiaiiiii
sir'Hugh Stöckwell sanoi Port Saidissa viiine/tiutaina
aanoval
I
Kairon j a koko^^Egyptin ydlloittaminen^Ii^i ollut "hyvää Jtoittelua"
, ( f s ^ I d hav<1j6en good^W"CP:n uutistietb) e l ld maailman yleinen
njfelijÄdeoHsi sitä^estänyt:f • i , / - ,
. C::^*aaaci jÄcvätIhmiset: oyat^kuitenkin toista mielt^.
vl^imäUeE^liifi olisivat'liyökkääj^^^^ tunkeutuneet, sitä suu-rAfipfjalkilasku
'alisi^^lltähyb-kkääjille.tullut. Näin m u r o i n britti*
l a ^ t ja^iallis(^ti^pu1iueh'kokö Ihmiskunta saa nyt kiittää sitä, että
\ iSiittuiriian'X^Wtir-puoIde'j^^ yleensä ottivat'niin
tnaitäväh' asenteen ^^ta hiyoUkäystä vastaan»
4if
. ta, Ikokonaan^ sillä Suezin'l^nayan sulkemisen, niitä sotatoimien aloit-
' .tohisen iiedettiint tarkoittavan,' tiedettiin aiheuttavan myös suuria
«j^fNi^t^on^iulIut^Jtäiden/dläsl^ujen: m
1^4,T(>-m'£iissa, maitta varsinkin Britanniassa* ja Ranskassa tunnetaan
nljt^ tämän mielettömän sotaretken auraukset.. Ottakaaninfe esiäier-
Mksi CP:ii;Xohtdbn uUtineti missä Icerro^n: '^Britiiläisten-led^a on
vyön kiristäminen Egyptiin tehdyn hyökkäyksen johdosta.
tjir^ttömyyden lisääntymisen Ja tndhdoHisten l$kkdjen, sekä verojen
k|)|ioämisett'^ja polttoainevarastojen vähenemisen pelosta . . /'<(Jou*^
yliteydessä on Mautettu mieliin Itritiilaisten esimerkilli- '
Ji|n Itisel^uri ja itsel^ieltäytymincn tol^n tnaallinaiisodan/Kovissa olo-'
's^itteissa,^ Mutta, silloin/b^ittiläiset tiesivät,,että he\.öiivat'piyök;
^käyksen uhreja; että^heidän oma vapautensa oli vaakälaCidallä. Xyt
£e^ijaänlbrittUäis^tV'tietävät; ;nekin jotka itsekk^isistä jäisiä ovat
^ |Uibl(fstaneet'|tällituk^nsa'edesottamisia/että Britannia'6n'Iiyökkää-'
Entinen t^äenlebti Baii^Ja
(luonnollisesti USA:S9a)rehentelee
imperialismin iniolesta Egyptin it>
senaisyystaistelna ja sosialismi»
öIteBsabloa yas^iui .^oicsdön^sa^
maan tapaan: jos saimnalt]»
kumutnstaan suuren härän mylvin
nakst "HeUlä 'm voimaa" sanoo
Bafvaaja TiihlraiileiiKäan niitä, jotka
elvat Vt^HixObi, iiiiiwriäUsndn yliber^
mutta eikä kapitalismin taivasta.
Siis'Baiväaja nimeen:
«Yeiäljitiiiinastaa älniiastaan voi-ssHai.
Stooitt ^gyptf^fantbiinaat
AinskTn-l^eiiKiiB lohfajiin ]a Nai^
setiin'-i[bäluleb'r«tt ' s e l ^ tettOvii
neMottätfdlia^ittitaän %uinta kfibi
voibubLttenia«n vbhna! Valmiit
taHtolkasinuBe 'käyjttäinaän sitä ja
^rtehkäamme Veiiäjälle jmnäntU
''tävSfisi . vaimistaiitaniisottteiiube.
liilteivaibiioja voimme''olla siitä,'
ettäse estää 'vap«([el|t«lIsfeD!.lä-hetirksen.
Siten .voidaan säUyttää
iratfha« ,ios tVenäjä tahtoo elää
nnbassa". . .
Budda opetti veljellisyyttä
•mioftpat ihmiset ftäiilta Aaäan
i i
Ms-m.
i
I^[^Ual$et olisivat t a s ^ tilanileess» samiilla tavaUä! valmiina itsekiel||
t^)^l^;rm^ toiseir^pailtaansödan dikank: • ' TlT^l it
^^£!gyp^ia yastaatt tehty'by/ikkäys on kuiterikiii h o r j u j ^ u l Britan-v''
niain ktllcbtalbuldämäii-perusteita. iGasdliimn^a polttoöljyn l)int||
' ion^o:kbhonnut^ennätysmäi5esU^^?^^^^^^
tgj9 käyttäville^skiluokkalaisille/työttömyyttä työläisille, sekä p a|l
jbn-jihuitai^ongelhifa.'''^ * t' , , > <' - \ |^|
TcÄta bn/^*että ^Yhdysvallat on luvannut lieventää • tilannett^l
^teh,^ttärseWy gasoliinia ja poltto^hjyä Britanhialle. ^ u t t a 0-
o. taittaa lisää hintojen nousua (niin siellä kuin eBkä taäUäkm!) j k|
mikäipähintai^seikuluttäai!Britannian m
loppitiin. ^Käytännöllisesti katsoen voidaan siis todeta, että'Britan|;
*nia 'ei pystyi ostamaan pitkää aikaa yhdysvaltalaista gasoliinia ja?
oijyä^läheskään rnttävässä mäiir&sä — mutta vahäisfetkift' gasomn||
^ostobsienijisäykset Xt^
sa mäkrässä Britannian finanssitilannetta!
1, ^ Tässä tilanieessa on Britannia vedonnut, että Yhdysvallat ja
Cana'da'suoäiuiäivat^ siihen, ettei'Britannian tarvitiSie maksaa vuonna
194b saamiensa iaiiibjen' korkoa tänä vuonna.' Toisinsanoen, Bri<|
tannian hallitus pyytää Yhdysvalloilta $81,700;000 ja Cana<lalta|
:^2,il0f0,O0b 'lahjoitusta hätätilanteesta selviytyäkseen. ' M
< t £isedhowerin hallitus bn isille ominaisella tavalla ilmoittanut/
e1ttd'Washihgton voi mitään täHepyynn^
siitnaustaan >r— ja^^
sa on,vaikeuksia, sillä Yhdysval£ain visseillä piireillä, nimenomaan
öljykuninkailla, ei ole mitään sitä vastaan vaikka he saisivatkin it-
^sellc«n lisävoittoja liittolaistensa hätätilanteen kustannuksella.
y'. 'Ottajasta on ilmoitettu, että Canadan kohdalta tämän lahjbituk^^i
s^h antaminen, riippuu teknillisesti Yhdysvalloista, mutta samalla on^
annettu ymmärtää, että jos asia pitkistyy Yhdysvalloissa, Canada voi
toimia yksipuolisestikin Britannian hätätilanteen vaatimalla tavalla.
1 ' Tältaiseäsa tilahteessa olisi tietenkin helppo vaipua kyynillisyy-teen
ja satiOa, kuten aikakautemme eräs kuuluisa valtiomies sanoi
toisen maailman sodan aikana Italian tilanteesta, että ''ahfaa heidän
nyt kiehua omassa liemessään". Mutta valitettava tosiasia 'ön,'että
tästäkin sdtaseikkailusta joutuvat raskaimnian kuorman kantamaan ^
jpritannian työläiset, farmarit ja keskiluökkalaiset, joilla ei ole ollut
Osaa eik^^ arpaa hyökkäyssodan aloittamisen kanssa,-vaan-ovat sitä
kunniakkaalla tavalla vastustaneet alusta pitäen.
Vähin~mitä me siis kansakuntana voimme tässä tilanteessa'tehdä
on ie, eitä lahjoitaitime plyydetyn korkosumman Britannialle ja,, py­rimme
vaikuttamaan vointimme mukaan eteläiseen naapuriimmer Y h - '
4y5valtoifain niin, että se menettelisi samalla tavalla.
*' Sitäpaitsi meillä on kansakuntana mahdollisuus luoton antami­en
avulla helpoittaa Britannian finanssikriisiä, mikä kaikesta, päät-.^
, tSen tulee muodostumaan äärettömän vaikeaksi tämäii sotaseikkailun
^ jbhdosta. , , • - '
^' Canada toimi» ei vain maailman rauhan ja omien kansallisetu-jeitsa,
vaan myös Britannian kansan ja vältidn 'parhaitten ^etujen
mu^isesti asettuessa YK:ssa E ^ p t i n 'itsemääräämisoikeuden' puo­lelle
ja liittyessä niihin, jotka vaativat hyökkäysjouIcktSjen kotiin
palauttamista Egyptistä. Tätä samaa linjaa seuraten tTanadan ja
»Britannian yhteiseksi hyvälcsi-meidän pitäisi kansakuntana auttaa
kaikin mahdolliin kainoin Britanniaa selviytymään nyt kehttyvästä
. kriisistä. ' ' '
LASKU , : /
Edenin halUtuksen seikkailu .E^
gyptissä on antanut Ji6i3uttavan is-;
vkun^,Brltani|ianr muutenkin/heikolle
taloudelle. Ensimmäinen lasku esi­tettiin
maksettavaksi eilen, jolloin
rahanoinisteri Harold Macmillan
ti^doittf. .pt» gasbliinln hiiitaä^on
Ocohote^u 20^ sentillä gallon^^ko^U
iattiedbittl, että^a on menettänyt
^,000^000 ' yähaisistä, '^biiariva-roistaan
. . . —^"Töfohto.baily Star,'
|iihlivati8ii3 numna Suddan^^ybden
jmaailman riaajqnmin leyjnoeep; ;iis-^
Itonnon 'p^nistajao 2JSQ0 i^yrniä-vuotta.
iSuddalaisnoden tunnukse­na
on o]Iiit;faiiba maassa Ja veijeys
ibmiskunnao Jäsenten keskm: Bud-dalaiset
eivät tunnusta'minkäänlai-
«ia rotu-, sääty- tai kansojen välisiä
esteitä.
fBuddan päivinä Intian ybteiskun-nassa^
tapabtui vallankumotiksellMa
muutblaia. Sen aikaisen epätasai-;
sen kehityksen edistyessä oli; ole­massa
^alkeellisia kommunistisia yh-
'«IjOBkuntia yhdessä syntyvien luokka-
Järjestelmällisten valtioiden kanssa.
^uddan opeissa' esiintyy voimak-ikaana
pyrkimys luokkayhteiskun-
'nan esiintymisen vastustamiseksi;ja
Jialu palata ikivanhaan beimoyhteis-
"kuntaan.
Kuuluisassa keskustelussaan A-nandan
kanssa Budda: korosti; kuin-kalujjialaiset
kykenisivät torjumaan
hyökkäykset vain niin kauan kuin
'^he kohtaavat toisensa yhteisymmär-rjlcsessä,'
heräävät yhteisymmär
ryksessä jaV suorittavat: tehtävänsä
yhteisymmärryksessä." <^ ~
, Buddalaisutis ei tunnosta kunin
kalden taivaallista valtaa,' vaan lä-
{bestytään^kysymystä ^erittäin >eaa-lisesti.
Kysymyksestä kirjoifettaan-kin:
vanhassa Intian ikirjallisuudes-ySitten
kaikki kokoontuivat -ja
päättivät: Valitkaamme joku jou­koltamme
vhuolehtimaan' jokaisen
pellon rajoista^ Hän tulee olemaan
voimakas ja älykäs ja meitä kaikkia
Kyoitayfitossa ihomme p
^ y ^ f i i i c ^ salaisuus
iSiSs torotttofaUfenrnaisläkiJam-
; t^e on imUauift' iloimitukselle
Su((hi«ii'nalstifbdesta, ^IJusi Nal­lien
», saktilni^ bfaieUisen ;klr-jolttibien
py3UnSUä,iettä'se^inl-
Italstalsiln VajiaudeSsa, ?kbska se
lähettäjän selpsfiiksen mukaan — '
Jk toimitus yhtyy häneen — 6n
bjrviiBJda^^nd^e&lditolnen:: lebteiii|
ihe.monelfe InkiJaUe.
,1 ' Amitvko ii palliEiiitiis
*^ ^erlUit — Itä-Saksan sosialisti-
. j l ' nen yhtenäisyyspuolue on puhals­in
tabut 'kahden aikoinaan erotetun
-S, puoldetoimitsijan maineen, ilmoit-taä
puolueen keskuskomitea.
Jou' ^oinenlieistä on Bruno Gildham-
T n>e^> Hän toimi aikaisemmui leh-
'^1 distdosaston johtajana ItäSaksan
2^1 ti^iioltiismibisteriössä. joka sittem-
I mib ^laiöitettiin. Toinen taas on
, prf/^BiimO Wanike, tunnettu kom-
»miinistinen tiedemies.,
Ukrainalaisten naisten
taid€ff)ek»6^ näyttölyssä
Intian pääkaupungissa — Delhissä
järjestetään tänä A^onna naisten tai-;
deteosten kansainvälinen r näyttely.
Näyttelyn järjes,t9ä intialainen aika-kauslehU
"Sarita". , Ukrainalaistet
naiset lähettävät tähän näyttelyyn
myöskin taideteoksiaair.
' Näyte-esineiden joukossa, joita
Ukrainan OKansantaiteen talo' lähet­tää
näyttelyyn,'on kirjailtu ja t>paito^
ja. t>oytäliinoja, pyyheliinoja, koru-oriipeluksia
ym.
Jboiihoitb 'ja kositfötoldgia Icokb-naiiMde^
saan "kUlkee käsi kädes^
kQkpritemyäehUlanJa.terveytemmi^:
'hoidon kanssa. Yleiskuntomme'
•taas Vätkäisevaäti riippuu mökani-j
nJTe laadusta. Vaikica, tähän saakka^
emme;oliBik«ian kyllin'buolellisestii
slihtautiuieet ^ruokavalibomme, eil
^eh kbrjäamitien ble koskaan biyö-hälstä.
_ , . . -
' ' l^ysyäksemme^ terveenä 'on raviife
tbmme ^sis^ettävä^ kalkkia eliinis':
tömme tarvitsemia aineksia;:Siksipä
nibktivailomnie pitkääkin olla mah-dollisimman
mdnipuoliiten ^a vaih­televa,'
Harkitun Mtamiinipitoise^^^
ruoan iivalmistamisemei ^tarvitse vie­dä
«enempää.alkaa ;kuin umpimäh­käänkään
valmistetun, kun vain yr>
tämme dttaa tavaksi, käyttää sellai­sia
;ravintoaineksia ja ^valmistusnik-sejä,
jotlta itseasiassa ovat kuiten­kin
ratkaisevia.
Menhäksemme suoraan asiaan on
meidän^alautettava nUeliimme "pie^:
ni luettelo 'tarvitsemistamme -ravin­to-
aineista. Tärkeimmät bvat: vi-;
bannekset ja kasvikset^— peruna,
porkkana, piilaatti. tomaatti, retiisi|
persilja, stdaatti kaali, b^rheet
marjat, bedelmsLt (biyös kuivat be-delihät).
Hunaja. %
Biisi, kaura, birssiryynit, ruislei--
pä (ja — jauhot). Maito, piimä. voi|
juusto 'ja muut eläinrasvat, kanalif
munat. kala. ^
Kasvisrasvat ja'-öljyt. '
liibaa jonkin verran.
^ Syksy on suotuisa vuodenaika vi|
banneksien marjojen ja kalan suh­teen,
joten nyt on'käytettävä näitä
mahdollisuuksia parhaimman teu|
kaan.
Lihasta saamme elimistömme "pe­rusrakennusainetta"^
V vallniaisainet-;
ta eniten. Kultenki^ samoja ainek­sia
saamme myös kalasta,^perunasta,'
kaalista, kaurasta, riisisiä. Lääke­tiede
suositteleekuitenkin^inieluimT:
min hankkimaan nämä ainelcset ica&>
Vikslsta kuin lihasta, suhteessa^ %
eläinkunnasta rja%;Iuisviksista. Ka-'
la vöilcdrvala'lihan.
Talvella vihannesten'ja -kalankin
puutteessa joudumme :usein enem­män
käyttämään^libaa. Mutta on
hyvä \ muistaa; että talvellakin saam-^
me pnoliflcoita, porkkanoita (raastet^
tuna Icerman kanssa ravitsevaa ja^
maiil^stä),hedelmiä (kulvatutmyos
vitamiinipitoisia): valkosipulia, la­vallista
sipdliä, maitoa,'jogurtti-pii­mää
ja persiljaa.
Rasvojen käytöstä -Tubissamme
on sanottava muutama: sana erik­seen,
koska tämä rUokavaiUomme
yksi perusaineksista usein on kbm-pastuskivenämme.
Ilman rasva-al
neksia ei elimistömme pysy tervee-^
nä, mutta liikakin on aina lilkaaJ
Eläinrasvoissa on tarvitsemaamme
A. ja D. vitamiinia, mutta sittenkin
on eläinrasvoja käytettäviä .rajoite^^^
tustija suosittava enemmän kasvis-;
rasvoja (margariinia) ja — öljyjä,
sillä eläinrasvoissa on myös sellaisr
ta ainesta (ns. kolesteriinla) joka
runsaammassa käytössäedistääveri-suonten
kalkkeutumista: Tätä ainet­ta'ei
ole kasvirasvoissa.
. Eläui- ja kasvirasvojen käyttöä
me voimme säännösteUä esim. vai-mistaessamme
sillilaatikkoa käyttä
mälläsiinä vain voita ja margariinia
ja vain makua antamaan--jos halu­taan
—päällimmäiseksi hiukan sian
rasvaa. Niinikään 'hernekeitossa
voimme käyttää voita ja margarii-
^ a lihan >aäemesta.vMaku on ;aiv^
yhtä hyvä. Tämän tapaisesti kelcsV
liäisyyi^rome kehittyy ikeittäessäin-me,
kun vain tiedämme, mistä,.pik
kysymys^ivi^On:-kuitenkin ^.muistet1^^^
va, iOttä ruumiillisen työn tekijät
tarvitsevat, enemmän Hrasvoja.-r-po^-
'toaineelcseenV kuin ikevyen työn> te-
Täijät. '
Kertaamme siis vielä, että on
mahdollisimman paljon käytettävä
kasvilcsia, kalaa, maitotuotteita. #
Vielä dlisi hyvä ndudatta ^muuta­mia-
pieniä< vihjeitä:
'-1) Ateriöimfsen aikana tai heti
sen^f jälkeen oi pitäisi;juoda, koska
se. rheikenlää! • rubansulatusnesteen
-Roimaa ja ruoansulatus vaikeutuu.
2) Leipä pitäisi syödä aina kuir
vana, sillä tuore leipä Ja pulla sulaa'
vaikeasti ja viipyy siksi-vatsalaukus­sa
jopa kuusikin tuntia. Kuiva leipä
sulaa parissa tunnissa.
3) Raakoihin vihanneitsiin pi­täisi
tiputtaa kasviöljyä niiden suIä^
misen edistämiseksi.
4) Lifa^ tulisi syödä mieluummin,
keitetyssä (ja. jauhetussa) muodosri
saitai uunissa «ilmistettuna, ei pais->
tettuna, koska rusketettuiruokasu^
laa vaikeasti.
5) 'Hunajaa olisi -käytettävä räali-:
dollisimman runsaasti "ja säännölli­sesti.
Hunaja on mitä parhain sy­dämen
vahvistaja (ja parantaja) li­sää
punaisia verisoluja, poistaa y}i<
rasittuheisuutta, yleisvabvistavana
(aineena sillä on myös parantava vai;
kutus tuberkuloosia vastaan, parati-^
taa haavoja. Ja vielä, sanoo sanait-^
lasku: "Hunaja vatsan paras ys­tävä."
6) Jogurtti-piimä on (alkuperät
tään bulgarialaista) ns. todellinen
elämän pidenjtäjäv ja ''nuorentajävi
samoin valkosipuli. Älkäämme
unobtakonäitä vakituisesta käytös^
tämme.
7) Vettä (nestettä) ei pitäisi
vuorokauden aikana /käyttää enem­pää
kuin 2Vz 1 (mukaan laskettuna
koitot, inaito, vesi, kahvD.silläliika^^
neste naisittjTa sydäntä,'munuaisia jä'
poistea liiaksi tarpeellisia suoloja
elimistöstämme.
8) Kahvi — paljon nautittaessa
edistää verisuonten kalkkeutumista^
9) .Persiljaa voimme istuttaa syk­syllä
juurineen leveään kqkkaruuk-
*kuUn ikkunalle, jbllom meillä on si-tä>
talveksi kotona. Persilja on hyvää
myös voileivän ^pääUä ja juustoa
kera. Se Sisältää tiaijon vitamiine­ja.
'Nauttimastamme ruoasta riippuu
byvih paljon mielialamme, työky­kymme
ja elämämme pituus. Muis­tuukin
tässä yhteydessä mieleen
tniiinaiskreikkalaisen filosofi Sok-ratekisen
sattuvat sanat: "Emme elä
syödäkisetnme, vaan syömme elääk­semme."
Oikea ravinto ja liittävä lepo
siinä >hyvän yleiskuntomme perus-pylväät
Mutta; puhukaamme .levos­ta
joskus tunonnempana, koskapa
palstatilamme tulikin jo käytetyksi^
Ensi kerralla käymme käsiksi kasvo-
<]^wlevA. Jokaim» -jneista tulee
antamaan hänelle korvaukseksi' o-san
pmiääs tuotteistaan. JSn tulee
rankaisem^un rikolliset, ;iiän tulee
subjielemaan oikeudenmukaisia ja
buoläitimaan jokaisen i^ikeotetusta
osuudesta. ; ^.
fHe valitsivat yhden joukostaan
ja suostuivat maksamaan hänelle
i^kuudenneni osan sadostaan. Kaik
kien: yhteisestä suostumuksesta; hä­nestä
tuli mäharadza. -Siksi häntä,
kutsutaan nimellä Mahasammata,
eli suuri suostumus."
Koska kuningas ei ollut jumala
ruumiillistuneena häntä vuosisatoja
myöhenunin varoitettiin buddalai-sessa
opissa: *Te olette vain kan­san
palvelija ja palkka on olemassa
sadon kuudennen osan muodossa.
Teidän ei tule olla itserakas."
Oli ilmeistäkm, .että Euddalla ei
ollutzmitään :ratl£aisevaa;:selvitystä
t«loudeUista epäsuhtaisuutta vas­taan.
Mutta-omassa imunkkijärj es-.
dettiittybtffskrtranan hylkyiflS mutta
jotka f ^ i ^ Jiuomattaviln asemiin
budda|ja£6«ssa pappisvallassa^
"Vaikka - Budda ei liiennytkään
telmässään-ybdyskunnat:^perustuivat
taloudelliselle^ tasavertaisuudelle.
Paitsi kahdeksaa henkilöluilitaisessa
käytössäJiolevaa'esinettä ?kuten? vaa­tetus
ja kei^äysjkulHoa kaikki heidäii
omaisuutensa oli yhteistä. Yksin-pä
maanviljelyskalusto ja vuoteet
olivat heidän mielestään yhteistä
omaisuutta. ' ' ' r
Luokkayhteiskunnan kehittyessä
buddalaiset pyrkivät säilymään^ pe
ru8tana;luokattbma!le^jäiiestelmälle
jäännöksenä ^alkeellisenvkommnnis^;
min kaämi sitten -menneiltä päivil­tä
- ' ^ ^ , .
Mahdollisesti tämä ^selostaa, miksi
buddaiaisuus'sai-miljoonien ihmis^
tenvastustamattomans^uosion. Sa­masta
syystä buddalaistenjohtoase-i
mistä; löydetään aikaisemmilta ajoil-'
tavalhaisista - säädyistä s^tyneitä ih­misiä.
Upaliigota pidettiin buddalaisuu-den^
johtavana auktoriteettina it­sensä
Buddan jälkeen, oli parturi ja
myqsoli useita,Joita tavallisesti pi-inenestyksdlisestl
taistelemaan tä-;
floudellisiaepäsubtaisuutta. vastaan
hiiolhnatta siitä, että hänen omassa
•järlestösSaän eleitiin 'niin esimer­killisissä;
yhdyskunnissa, tämä suu­ri
opettaja kuitenkin teki vakavia
yrityksiä sosiaalisten eroavaisuuk­sien
poistamiseksi.
Täten syntyi säätyjärjestelmän
vaikuttavin tuomitseininen. Buddan
omassa järjestössä kaikkein albai:
simmilla oli tasavertaiset oikeudet
kaikkien kanssa. Kuten Joet, jot­ka
virtaavat Ja sekaantuvat suureen
mereen, hän sanoi oppilailleen.
iBuddalaisetveivät uskoneet:kaik­kien
ylinnä olevaan: Jumalaan, joka
seilcka- on varsin merlullinen niin-
Keniali vankilat
vielakm täynnä
NaiJvbL — Äskettäin ilmoitettiin
täällä, että neljä vuotia keöSnm»
afrikkalaisten vastarintaa v s s t^
i(öbdls(ietim sotilaallis^^^^^
jälkeen tulevat sivilliviranomalset
huolehtimaan lain Ja «Järjestyksen
valvooiisi^sta.
Koiian kövernööri SirVvtiyn Ba-'
rmg ilmoitti, että Kenian sotoneu-vosto
tulee jäämään samoin koin
yleisesikunnan päällikkö ^^nraali
luutnantti sb-:Gearld^Latbbury^
Mainitun neljän vuoden Jmlues^
on kuoUut taisteluissa 1^^^
SITÄ
n ,
ITÄT
7 luHattd^^ kuoli
PoriSaidin
kin aikaisessa Ja laajalle levinnees­sä
uskonnossa.
' Tunnetussa keskustelussaan Anat-
'hapindikan: kanssa 3 Budda avoimesr.
ti sanoi, että "ajatus lswarasta j[jy-malasta)
on todistettu järjellisessä;
keskustelussavirbeelliseksi^ja^kaikr
ki seUaiset ristiriitaiset väitteet tu
Iisi paljastaa." _" " ;
: i Sitä-vastoin Budda saamasi: kab-
^el(san arvon.f puolesta,: t joiden Jou
kossa oikea usko, oikea päättäväi­syys,
oikea puhe. oikea ajatus, oikea
ajatuksen kesicittäminen.
TänääniikapitaUsniin iltahämyssä^
Buddan ppetuicset herättävät: uutta
mielenkiintoa. Huolimatta iiiidMi
idealistisesta taustasta Buddan ^oh­jeet
esiintyvät meille luokkayhteis­kunnan
etuoikeiitettujen tuomitse­misena.
tä. Joista 10.519 vastarinnan joukko^
Ja ja loput siviilejä ja 'turvallisuus-:
voimien" jäs^ebiä. ' ^
Sur Evelyn tunnisti, 'että Vaa­loissa
on 42,400 bebkilöä, joista 34,
000 syytteeseen, asettamatta. - ^
^ Hän\ jnyös ilmoitti suunnitelmista'
tuhansien vastarinnan johtajien
erbittamiSeksi kansastaan-^ siten,^.et-y
tä heidät lähetetään kaukaisille''uii;
tisasutuksille T^na-jbella,-jo^^hei-'
tä kielletään lähteinästä. Sadat
muut tulevat kärsimään "tiukemfaiis-ta
ehdoista."
Uusi sdkäksnisjijmsasu
"Terve^rdeiiKdito Venäjän.
liittotasavaHiassa
M«>sfcova.-'(SIB) — Unkarin pj
merrtbi''puh'enUilM V
tuksenr'jären,''iBOsMideinokraattt
dor; Ronai? oneottänut-marrask; 2
Venäjän 'rliittotaWvaUan''^^^^^^^ vastaan 'itäsaksalaisen ^ Neues D
-schlandin-ildrjeenvalhtajati: jarke
',nut^'heilfe^;^Nagyn^'^^
— Herra tuomari, mieheni ta
:jokai6en läibtasen kelttiossäs
päähäni ja muutenkin kohteli
:pua raakamaisesti '
^ Pyytelikö miehenne ante
iekojäisa tai' mitenkään osoitti
tuvaisuuttaan?
•^^Eijhän,kerinnyt, ambiUa
vei hänet eniten sitä.'
- SAISI HKVETA
' Hotellihuoneessa oli käyni
jokseenkin iloiset Ja remulskaat
mut kun ovelle ilmestyi hot<
jnoksttpoika ia;«anqi;
— "Jos herrat ^ivat pitäisi a
'niin suurta ääntä.; Seuraavassa i
aneessa qn mies,-joica ei voi luke
' Ei'voi lukea. Hän saisi b
'ta. Idinäkin osasin lukea jo vi
vuoden ikäisenä!
I
denhoidon jministäriö- on; ;|>äättänyt
aloittaa vuodesta 'i957 lähtien 'uu­den
; aikakauslehden /'Terveydebhoi-to
Venäjän liittbtasayaUassa" jul-'
kaisemisen. . Lehti tulee ilmestyr
, PresidÄtti istvan ' Dobin ka
Bonai oli bilut'viime hetkeen saj
mään 2 kertaa vuodessa 3 päinoar- parlamenttbrakennt&sessa. Mai
kin kokoisena Ja'55,000 kappaleen
painoksena^
KOMENNUS UNiURim JÖ
ENNEN UVOttOMyUKSIA
Washington. -— Seitsemäntuban-nen
miehen, naisen'ja lapsen läskc^'
taan'kuolleen' Englannin V ja Rans­kan
Port Saidia' vastaan suoritta
massa hyökkäyksessä, ilmoitettiin
Egyptin;;suuriäbety$töstä^*tor^taifaa|
marraskuun 29 ptnä.'' Suurlähetystö.^
joka kielsi kailskr syytölcset siitä,
'että juutalaisia bn ^karkbitettu ja
vainottu 'Egyptissä, syytti samalla
Israelilaisia joukkoja Gazan alueen
arabipakolaisiavastaan suoritetuista;
julmuuksista. '
* * *•
New Oellii. - r Puhuessaan tiis­taina:
Intian parlamentin istunnossa:
pääministeri;: Nelurui puolusti /hallia
tuksensa kantaa sen omaksuessa
yK:ssa sellaisen kannan, ettäiEg^-i
tiin- tehty vhyökkäys:i on >i^^^
rempi vaaraa maaiTman Tauhalle
kuin Unkarin/ tapahtumat.'.'Tosi-;
asiassa-haii syyttiiettä Egyptiin teh­ty
hyökkäys sytytti kapinan lieicit
Unkarissa,
•^^:
ri Nehru sanoi, -että Britannian vi-koministeri'-^
Lloyd:'^on'.iEiuurella$b
lellisuudella ' väheksynyt ^tässa
hyökkäyksessä ÄEgyptille;:.;aiheutett
tua ihmishenlcien menestystä ja o-maisuuksien
tuhoamista. '
Beriiini. — (H. R. -VS) — Läbr
'si-berliihUälsen Ullstainkons^ernin
omistaman' ^Berliner ^Zeitungia
toimituksessa : tiedettiin jo loka­kuun
20. päivänä, että<Unkarissa
tulee tapahtumaan ;jjbta]^n;>eri^^
^koista. Mahiiihmavi^vänäsaiipll
' mittain' lehden !:kuvarepoz:tteri-
'Cothar Winkler; joka sUloinoles-:
^keli Pariisissa, toimitukseltaan:
käskyn'ibatknstaa heti Itävallan^
Unkarin rajalle. 'Kuten ^muiste-
4taan-olirUnkarinrtapabtumien-ai­rona
ollut mielenosoitus hrasta 23.
lokakuuta. '
Winkler, jonka '^työnantajalla,
^tunnetusti on Hyvät /yhteyde||
amerikkalaisten salaiseen.:-palve-1^
4uuh länsi.Berliinissä,:'ösitti Sen-"^
saätlbmaisen kertpmul^ensa 'Län­si-
Berliinin lehtimiesliiton jase- ;
uruilleen jäi^es'tämässä 'tilaisuudes- '
' sa 27. 11. liiton-klufaiUa. Wfnkle- ^
•'rin paljastukset ovat tulleet SD ;;
T:n pääministerin lebdistötoimis-
>toa , tietoon länsi-berliiniläisten ,
'lehtimiesten 'kantta. Ymmärret-
'tävistä syistä eivät namähenkUÖt'
' halua nimeään julkisuuteen.
MVfihkier. oli mainitussa;=tilaisuu­dessa
.kuvaillut tovereilleen^ että^toi-'
tilukseltaan tulleen käskyn mu­tkaan
¥hänenr;tuli: saapua • rajalle • vii­meistään
25.'10. Wienissä häntä ke-hoitettiin
24; 10. unkarilaisten emi­granttien
taholtalähtemään ^yhdes-:
sä näiden kanssa-seuraavana'päivä-r
|iä Unkarin rajan ylitse: Ylimeno-tpailcka,
jolla ei tulisi tapahtumaan
mitään tarkistusta olisjoe^^^
varmistettu. Myös Itävallan viran­omaisten
suostumus .oli- hänluttu.
' Samana ;y(»nä iWiiiMer ylittikin ra­jan
emigranttien seurassa.
^TARKOrrUS .••KUOHUTTAA»
•.LÄNSIMAAILMAA
Winkler'myönsi, ettei :hänen toi
mintansa v-i>äätarkoituksena^^^^^r:^^ U^
rissa ollut objektiivisten tapähtu|
mienkuvaaminen^vaan tarkoitus oli'
saada kolco^läntinen maailma ^^kuofj
huniaan". 'Marraskuun'alussa häh'
yritti > paeta takaisin Itävaltaan;:
mutta: Joutui^rliamuunilelitimieben^
kanssa^:/Joiden Joukossa cöl>:kolnie~
pahamaineisen "Vapaan Euroopan'','
radioiL^jTjeportteria, heuvostojoukko i
jen pidättamaksi. Pidätetyt olivat
10 päfvaa'1nternoituina eräässä ho-.
telUssSf^-minkä ^älkeön;'heidät aaa*;
tettiin'Itävallan hajalle, %'inkler
mainitsi: neuvostosotilaiden'käyttäy-;^
tyheen korrektisti Ja kohteliaasti.^
Hän mamitsi'myös,vetteivät neuvos <;
tojoukot olleet toimeenpanneet min':
käänloisia kostotoimenpiteitä. '
Winkler kertoi'edelleen, että^än-;
sithaisilla lehtimiehiilä oliBudapes
Jissa mahdollisuus käyttää Ameri
kan lähetystön ns. punaista linjaa
ja toimittaa siten juttunsa ja telefo '
tonsa nopeasti lehdilleen.
Virta vei vasenmialle
Reykjavik. — Islannin ammat­tijärjestössä
^suoritetut vaalit Jph-tivat
sUhen, että Järjestöjen johto
on nyt > huomattavalta, enemmis­töltä
kommunistien hallussa. Joh­don
yhdeksästä jäsenestä on kah­deksan
kommunistia Ja jäljelle
jääneeseen yhteen, paikkaan tuli
^ valituksi sosialidemokraattien e-dustaja.^^
kuun 4 pnä heidän' huoneeseensa
: tunkeutunut kohne ohorthylaisissä
seerin puvuissa ollutta aseiste
iniestä ja .-^käskenyt .seuraamaan;
van Dobi'ja Sandor^ Ronai vii
p a r l a tneattirakennuksen ensiniu
seen kerrokseen, jossa jo ennesi
oU-lukuisia .muita Jcominunistejal^
si iqiseereista 'ilmoitti, etta he
kaikki sijoitetaan p^rlamenttiral
Suksen keUariiii-.;-Sandor Ronai
sui :iheidän'kaikklen^käsfttäneen, 1
tämä metikltsi. Samalla hetk
Jolloin heitä 'lähdettiin kuljettaa
kellariin, alkoi'kuulua voimak
ammUntaa:-ja : muutaman - sekui
kuluttuavhuoneeseen: juoksi läkäJ
omaisillään' olevia upseereita fauut
että: .katcpuinikiin on tullut venälä
Sillomvhorthylalset upseerit juote
ulQs^panlikln vallassa.
4mre Nagy oli ^ jo silloin poisti
pairlamenttlrakennijiksesta; ja ole
Jugoslavian lähetystössä. Kardu
Mindzentyn, jolle piti raivata tie
taaur ampumalla; TO
sayallan 'johtohenkilöt, heidän
kossaan>myöSJiprBsrdentti>Isbvan r
oli -pakko j-poistuaisparlamenttira]
nuksestav takaoven kautta ja pllloi
Yhdysvaltairi lähetystbön.
Idästä öljyä
Ransltaan
Pariisia— Ranskan hallitus on
väksyiiyt Neuvostoliiton tarjoul
öljytoimitustenThuomattavasta 11
misestä: lähempien kolmen vuc
aikana; ^tiedoitettiin-jokin päivä
ten 'arvovaltaiselta >taholta tääll
vViime keväänä^aUekirjoitetuii
^imukseni-perusteella toimitti I
vostoliittotättäJvuonna 350,000
nia-.r/öljytuotteita;:' pääasiassa •
kaöljyä. Nyt käynnissä olev
; neuvotteluissa von': tarkoitukseni
sätä toimituksia 650,000 tonnik<
1957 ja 875,000 tonniksi v. 195
l,900;000::tönniksi>seuraavana iVi
na. NL:n;tarjous on tehty jo en
Egyptiin tehtyä hyökkäystä.
Se "ivajnpyyri-imperlaiBini"
jen hierontaan.
r-i; Nykyaikaisten kastelusysteer
mien yhteydessä Ceylonissa käyte­tään
vieläkin 2,000 vuotta sitten ra­kennettuja
kanavia.
Vapaudelle — kuten "ilmeisesti;
kailcille .sanomalehdille — tulee
kahdenlaisia kirjeitä. Tulee luki­jain
? Ja kannattajain huomautuksia|
joissa kiitetään sitä^ moititaan tätä!
/Ja-: tehdään:: yleensä,^'Takenta^
hMälessäfeiityksiä havaittujeir-heilc^;
-koulcsien korjaamiseksi.Juuri::täl­laisia
kirjeitä, olkoot ne sitten kut­iavia
'täi moittivia, on 99 prosenttia
kaikista'niistä Mrjeistä: mitä Vapau-^
den toimitus saa.
Mutta sitten on niin Vapauden
kuin; muidenkin-zsanomalehtien vasr:
taanotettava toisinaan, tosin suhteel-:
lisesti hyvin vähän, sellaisia /'sala-äinpujaih''^
tuottelta:joihin^ei:>lähet^
täjä.kehtaa:,panna omaa nimeään, ja
osoitetaan. ..TäUaiset^hengenjtuoti
teet" joutuvat hiin Vapauden kuin
muidenlcin lehtien toimituksissa lu^
kematta roskakoriin. " ' "'
V Viimeaikoina 'on: Vapaus saanut
tavallista enemmän yksityisten luki":
jäin kirjeitä, joissa miltei -poik-keu'ksettaiuitetään
lehteämme joko
'sUtä -tai:tästä; alkaen: olympialaisuo-tisten
käsittelystä-ja'päättyen Un-
.karih-rja -Egyptin asioista: kirjoitta-biiseen.
, '^ '
Mutta-löytyy «poikkeuksiakin, tai
oikeammin sanoen yksi--poikkeus.
Vaikka emme-4avallisesti; kiinnitä-;
kään huomiota "nimettömiin", niin
tässä ''lienee syytä mainita, että
toissapäivän postissa tuli Kirkland
Lakelta lähetetty, ja Umeisesfi jon­kinlaiseksi
"Jobiiäanomaksi" tar­koitettu:/
leikkelevJostakin^:patamu^.
:tasta^;porvariIehdestä. iKtmrmainitub
leikkeleen lähettäjä oli unhdittannt
panna nimeään ja osoitettaan kir­jeeseen,
niineemme voi • hänelle ;heh
kUökobtaisesti vastausta lähettää ja
silcsi haluammevkäsitellä;-asiaa näin
julkisen sanan palstoilla. ^
Emme tiedä, mistä lehdestä mai^
nittu tekele on saksittu. Mutta vaik­ka
.kysymys: on ilmeisesti munaskui
hin asti taantumuIcselUsesta Idrjoit-^
tajasta ja lehdestä,'Oaiht'''sen kiin
^hiaksi täytjrykuitenlciiivmyöntää, et^;
tä se tunnustaa avoimesti'saaneensa
"tietonsa" "Yhdysvaltain tiedoitusi
toimistolta" XUSInformationkAigen
cy).
, Kyseisen kirjoittajap artiklceli
"Vampyyri-imperiumi'' ei si& perusi
tu minkäät|> arvovaltaisen uutistoi­miston
tietoihin-, 'ja:. kirjoittaja - siis
sanoo, että jutusta vastaa jnainittu
propagandalaitos. ^ C
Tämän toteamuksen jälkeen oi-ikeastäan
ole enää mitään Väliä siUä
mitä mainitun pibpalgandätoimisfon
Jutussa "sanotaan. Jokainen^ ajattele^
va lukija tietää,'että "US tiedonän-totoimisto'':
ei voi»muuta/puhuakaan
kuiifi-pahaa sosialistisesta;^aailiiia£-^
osasta. } ^
Mutta koko tämän''neuvostoliittb-vastaisen
Jonnan ^ytimenä on aja-tus;:
että^Neuvostoliitto^nylkee:kaup-patuttaviaan
tehtyjen kauppasopi­musten-
avulla, ;^sillä.'~Neuvostoliiton:
kauppaministeri. Anastas I. Miko-
Jan .on;. kuten leikkeleessä vaatimatr^
tomasti kerrotaan', kehittänyt sel­laisen
^ helvetillisen vampyyri* eli
verenimijämenetelmän^x ettei moista
ole maailmassa ennenrjaähty:, "Mos­kova
määrittelee'humat^sekä'tuon­ti
että viöntitavaralle. . .'Venäjä
ostaa satelliiteilta tavaraa halvalla,
usein JuontantOkustannuksia hal^;
vemtaiälla' — ja niyy ryÖstöhuinoU-la."
Näin sanotaan siinä Jobinpos­tissa
jonka tuntematon tuttavamme
meUle lähetti.
Mutta totuus on.tarua Jcunomempi.
Suomi qn> juuri allekirjoittanut uu-
:den: kauppasopimulcsen •Neuvostoliif
ton kanssa — ja suomalaiset ovat
siitä hyvin mielissään.. '
'Maakansa (MLtn^ äänenkannat-ta)
kirjolttt sutä viikon iopnUa
«Tällä "kertaa-pilettiin Mosko-vassjT
käytyjä kadppaneuvotielnja
kohtaan erityistä mielenkiintoa
sen vuoksi, ittä kansainväUsen
'tilanteen,^ ^iri8tymilieb*>n^ oman­nut
väikutnksia myös kaupan-'
ksiyptiin ja nimenomaan eräitten
tavarain saantiin ^ja ^bidtafaso^ii..
^Mefdän kannatamme oli erittäin
tärkeätä, että ^ m n t e Nenvos-
SmÄäistiät h»it:ttav?asSti tfa«va.rioiit^a, ^joi^de n jK-e^s kiviikkona S^a^aip^u^n^e^e s.mtaU <e:räa
saanti on nykyisin maaibnassa
vaikeutunut. On, ^dytyicsellä
todettava, että, ^neuvottelut ovat
olleet ttässä suhteessa varsiirtn-lokseHiset"
/,
f tietenkin iiyviu: mielissään: siita,
•tämän'sopimuksen perusteella
tiin Suomen kansan elinedut
vatuksi. lUditta sellainen suur
omankin puhemies, kuin Uusi {
mi,* joka isuhtautuukielteisesti k
rkeen sellaiseen 'mikä:,lehentaä S
men suhteita -siiiireen itäiseen )
puriin; sähoi Sdomen ja Neuvost
• ton uudesta^ Aauppasopimukse
"Onneksi kuitenkin , pessimisti
mat ennakkoarviot osoittautu
vkheellisiksi."
.Onko nytVnimäfettävä, arvo
kirklaiidlakelainen tuttavani
' että NeuvostöUitto suhtautuu a
katisemmin^äpitalistiSiin mail
(mdikäanlukieii Suomeen) ki
sosialistisiin maihin? Vai olisi
iuin,<knten me epäilemme, e
,kokb;-"vampyyrl-imperialisnd <
kin vain k.o. yhdysvaltalais
^ propag^dalaitoteen vihanlictsi
it*^?|§|?i^ll^|fif§ , • ;';|
"^Vastapainoksi - "nimettdmä
i^eiclän sallittaneen lainata e
Tässä yhteydessä voisimme^ esit­tää
ku-klandläkelaiselle tuttavaUem-^^
me yhden arvoituksent Mistä' joh;
tuu, että ns. NATO-nudssa on Egyp^
tiin tehdyn hyökkäyksen johdosta^
nyt kauhea hätä, on puute "gasolii-nisbJa
erinäisistämuista tavarois-jiuhutaanpa'jo
suurista työvoi­mavähennyksistäkin
poltto- ja raa­ka-
ainepulan takia. Mutta miltsi ei
Suomessa ole ^Suezin kriisin., johdos-'
ta sen paremmin-» polttoainepulaa
kuin muutakaan hätätilannetta?
Mutta;menkäämmebetkjeksi vielä
Suomeen, ^.yasemmistqlehdet ovat
torontolaisesta Kirjeestä,-missä ^
rottiin, että'ryhiiiä suomalaisia
syventynyt fceskusieleinaan mi
'iuan'toljauksista ja tullut "yksii
lisesti'^ sellaiseen Johtopäätöksi
jotta Imtetään Vapautta "sutä,
»meidän^mielestämnie: lehtemiae
ottanut oikean ja rehellisen kan
vallitsevan .sekaisen tilanteen
dosta. liuotamme siihen, että
paiis^tidee'^aaniaan'lisääntyää I
nat^a kaikilta rehellisiltä ja
tuuttaa rakastavilta.Canadan sup
Oaisata.'' / , ^
Vaikka tämän kirjeen aUa oli
vät nimikirjoitukset osoittein<
emme katso aiheemsek» julka
niitä, ^koska se, on osoitettu ja
kbijtettu>ain toimitukselle, eikä
dessä Jiilkaistaijäksi kirjoituksc
^^^Känsäkoui
:'fjvi.ti mxmä