Vapaus, June 21, 1960

              M t / y ' _ V. „ , ,„.. - .r.. - _ .1 , J, > .-
|iTSivu,'2' Tiistajna, kesäk. 21 p . '— Tuesday.^Jiine 21, 1960
hi
1
H
I
IS**:
lisiä
I
\*.
Y
I f
I i i i
lÄ
1^
I •
g(LIBEBTY)--:~':^^ndependent, Labor
•,Orgah-^-öf yPlnnläh Canadiäns. "-Es-tabUaheiivNövö6,~
1917.lAuthorized.
H E I S ' secohd class mail < by, the' Post
Office^ Department, Ottawa, Pub-lished"
J^thrlce'; weekly:Tuesdays,
Thursdays and?'Saturdays;by.V^
Publishing Ck>mpany Ltd., at 100-102
Eini'St. W., Sudbury, Ont', Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. T^anäger
E.. .Suksi. Editor W. Eklund-Mailing'^
address: Box 69, Sudbury,' Ontario."
Advertlsmg? rates' upon; apiJlicatlon:
Translation free of charge.*'; •
j TILAUSHINNAT:
Canadassa: ' 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
SuomessiC: 1 vk. 9.S0 6 kk. 5.25
.»M Möch ja aseistariisumiskokous
Yrittäen'ilmeisesti jarruttaa ja pitkittää sopimusta aseis- *
tajiisumisen toteuttamiseksi. Ranskan valtuViskunnan puhe­mies
paatunut sosialidemokraattinen oikeistojohtaja J^ules
Moch esitti kymmenen'vallan äseistariisumiskomitean ko-,
~kouksessa Genevessä viimel^viikolla vanhan .verukkepn
"kontrollin" ensisijaisuudesta. _ — ' _
^ Tosiasia luonnollisesti on, että mikään valta ei halua sel­laista
aseistariisumissopimusta, minkä täytäntöönpanoa ei
voida tehokkaasti valvoa. Mr. Moch sanoo Ranskan pelkää-j4iii!
sitä riskiä, mikä koituisi siitä, jos allekirjoitettaisiin ylei-neigläseistariisumissopimus,
mutta ei päästäisikään sopimuk­seen
valvonnasta. Tosiasia luonnollisesti on, että esimerkiksi
Ne|[yostoliitto on kiintynyt valvontakysymykseen yhtä pal­jon
kuin Ranskakin, sillä sekin pelkää luonnollisesti "välistä­vetoa",
vaikka ei käytäkään sitä pelkoa keppihevosena aseis-tariisumissopimuksen
viivästyttämisen hyväksi. \
^ Tämä Mochin jarrutustakti.kka ei saa ilmeisestikään'
kannatusta laajojen kansanjoukkojen keskuudessa, jotka
ovat huolissaan siitä suuresta atomisodan vaarasta mikä on
nyt ihmiskunnan edessä. Yhtenä todistuksena tästä voidaan
'pitää^Masseyshaalilla Torontossa viik
-pidettyä aseistariisumiskokousta,' mihin, osallistui noin
2,000'henkeä käsittänyt yleisömäärä. Pääpuhujana siinä tilai­suudessa,
esiintyi tunnettu labouristi, v. 1959 Nobelin rauhan-
:palkinnon saanutvBrifanniaiii parlamentin jäsen Ph^^
Baker.
Samalla kun Ranskan Moch korosti Genevessä aseista-riisumissopimuksen
vaikeuksia ja "valvonnan" ensisijaisuut­ta,
tämä brittiläinen kansanedustaja tähdensi, että aseista­riisuminen
on teknillisesti katsoen hyvin helppo tehtävä, jos
on vain hyvää tafetoa, naljä mr. Mochilta puuttunee. ^\
"Tosiasiassa se (a'§e4stariisumissopimuksen tel^-Misi la&r
:;ten leikkiä .verrattuna siiKen,^
Tj^dutaan puolustamaan ydinaseita vastaan", sanoi Noel-
Baker.
Mr. Noel-Baker sanoi puheensa yhteydessä, että Hiro­shiman
pommia voidaan pitää leräänlaisenamittapuuna^^a
vioitaessa ydinasesodan vaaran suuruutta. Hän sanoi, että
Hiroshimassa surmattiin yhdellä ainoalla iskulla yli 100,000
ihriistä — ja toinen 100,000 ihmistä tuli raajarikoksi tai sai­raaksi.
"Mutta nykyajan ydinasepommit ovat 25 kertaa voi-
: makkaampia kui
täeft 'puolestaan neljä: kohtaa käsittävän^^^^^-o
suurvaaran torjumiseksi:
^a)AseVöimie'n jyrkkä rvähennys^^^^^^^^
h) Tavallisen aseistuksen vähennys samassa suhteessa
jättäen niitä riittävästi vain miliisin käyttöä varten. . ..
' e) Ydinaseiden ja niiden perille toimittamisessa tarvit­tavien:
välineiden, kuten lentokoneiden, rakettien jai veden­alaisten
hävittäminen.
d) "•-Kansainvälinen valvonta ja kontrolliohjelma,
- Jä mikäli olemme saaneet kuulla, torontolainen kokous-yleisö
oli suurin piirtein samaa mieltä puhujan kanssa,
* * *
^ Jpisena puhujana Toronton kokouksessa esiintynyt rabbi
FeiHbferg, joka vei kiitettävää osuutta tämän aseistariisumis-kokouksen
järjestämisessä ja saa sellaisenaan tunnustusta
kaikäfa rauhanpuolustajilta, oli luonollisesti hakoteillä siinä
kun hän sanoi, että Massey "Haalilla nyt pidetty rauhanko­kous
oli ensimmäinen "punamullasta" vapaa rauhantilaisuus.
Tosiasia tietenkin on, että rauhanpuolustajain liikkeeseen
Canadassa ja kautta kapitalistisen mailman, on osallistunut
enemmän muita kuin "punaisia", kuten rabbi Feinberg va­listuneena
kansalaisena tietää. Hän oli arvioinut väärin myös
olettamuksen, että-"punaisista vapaa" rauhanliike saa valta-piireisä
enemmän ymmärrystä ja myötätuntoa. Kuinka vää­rässä
hän tässä laskelmassaan oli, se näkyy ehkä parhaiten
Globe and Mailin maanantaisesta toimituskirjoituksesta,
mistä lainaamme seuraavia helmiä:
' "Perjantai-iltana Massey Haalilla pidetty aseistariisu-rhiskokous
oli huolestuttava muistutus 1930-luyun pasifisti-sfesta
liikkeestä." (Huolestuttavako siksi, että se olisi voinut
estää toisen maailmansodan syttymisen? — V) " . . . Onnet­tomuudeksi,
historiassa ei ole mitään, joka viittaisi siihen,
että^aseistariisuminen tai'pasifismi voi estää sodan. Päinvas=_.
toin, ne ovat kutsuna sodalle."
; . Globe siis tuomitsee koko aseistariisumisajatuksen ja an-tjia
ymmärtää, että historiassa on muka jotakin sellaista, mi­kä
viittaa siihen, että varustelukilpailu johtaa rauhaan? Kun
aseistariisuminen ja pasifismi on Globen mielestä "kutsu
sodalle", niin se luonnollisesti tarkoittaa, että^lmeidän pitäisi
ajseistariisumisen asemesta vaatia entistä kiivaampa varus­telukilpaa
täällä Canadassa ja tietysti kaikkialla maailmassa!
Voitaisiinko tämän mielettömämpää ajatella? Ja kuitenkin
tällaisia esityksiä saamme lukea lehdestä, jota pidetään yh­tenä
parhaiten toimitettuna porvarilehtenä Canadassa!
' ' Totta on, että^ Globe and Mail ei ydtä sivellä punamulta-
"Tfnaalia rabbi Feinbergin eikä kansanedustaja Noel-Bakerin
'l^asyoille--ja-vaatteille,_mutta "tyhmiksi idealisteiksi" se kui­tenkin
leimaa heidät siksi, kun he toimivat varustelukilpai-lim
mielettömyyttä vastaan ja aseistariisumisen puolesta!
Me-emme Ifuonnollisestikaan,tiedä, onko rabbi Feinberg on-
- nelliscmpi njjt kun häntä ei sanota "punaiseksi", vaan an­netaan
ymmärtää, ettei hän muka tiedä mistä puhuu? Mutta
tämä on kuitenkin toisarvoinen sivuseikka. Me viittasimme
siihen vain osoittaaksemme kerran uudelleen, että punakau-
~hun'lietsonta"rauhanpuolustajia"vastaan on ollut,^ja on edel­leenkin
vain verhona niillä, jotka haluavat jatkaa kilpava-riistelua"
ja,vastustaa sopimuksia kansainvälisen jännityksen
- lieventämiseksi ja yleisen aseistariisuniissopimuksen saavut­tamiseksi.
Uskomme tämän käsityskannan saavan jatkuvasti
lisääi kannatusta. - " . ^ ^ .
B e r l U n i . ^ (KU-i-R. H.)" — Hel-s
' luntäipyhät käytettiin'useiUa^paik-:
kakunnilla Länsi-Saksassa re-
'i vanshlmielenosoituksiin ^'ja^^^ im
ristin j a fasistien kokouksiin. T i -
'laisvtuksisaa puhui Adenauerin hal-litulcsen
sja osavaUiöiden' 'halUtus-
' ten ministereitä^ 'jä^'ne rahoitet'tiit/.
v;YaItion;kassasta;>Myös: Suomesta 9li:}t
osanottajia/ n. ^^' 1,-300 -enflsen SS- %
miehen kokouksensa jonI^n< mat^ ,
kaa Nurnbergistä'länteen sijaitsi- '
vassa .• pienessä:/.lVindsheimin: kau­pungissa;
Kaikkien mielenosoitus-,
' ten ja kokousten pääsisälftönä oli -
i aluevaatimusten:;, esittäminen': Puor
lalle,—Tshekkoslovakialle Ja Neu­vostoliitolle
sekä Saksan Demo­kraattisen
.Tasavallan rvapauttaml-'
nen" saIamasod'an avulla.
Kiihoituskokouksia ja revanshl-mielenosoituksia
••järjestettiin mm.
Munchenissä, Bochumissa, Darm-stadtissa,
Hampurissa, Uimissa ja
Winsheimissa. Adenauerin hallituk­sen;
ministereistä ; mm.' sotaministeri
Strauss, kulkulaitosministeri See-bohmi;:
tyoasiam mmisteri' Merkatz
samoin : kuin ; lukuisat .osavaltioiden
hallitusten:;: ministerit V esiintyivät t i ­laisuuksien
.puhu jina rinta: rinnan
entisten Ja nykyisten faslstijohta-jien
kanssa.
MUnchenissa marssi ns. sudeetti­saksalainen
maakuntaliitto, :. jonka-johdossa
on ,ennen;;toista,. maailman­sotaa
Tshekkoslovakia vastaan su­deettialueella
vehkeilleita: fasisteja.
Adenauer.ja jopa Lansi^Saksan SOS.-:
\dem. puolueen puheenjohtaja Ollen-:
hauerkin lähettivät marssijoille; ter-i
vehdyssahkeet.
Adenauerin sotaministeri Strauss.
vakuutti V hittohallituksen^:' n
."maakuntaluttolaisille!',; ettei naiden
vaatima' '*ftSgmaaräämisoikeus" tiet-t^
jffliÄdlalle ja Tshekkoslovakialle
i^S^ . l f i n alueiden s U h ^ n "Puta. Ta -
Lähsl-Saksän hallitus m
ma " K a a v a " ei Straussin ^nräkaan
enää' riitä ratkaiseman "ongelmaa",
vaan "on luotava uusi Järjestys E u ­rooppaan",
millä ministeri ilmeisesti
tarkoitti suurella kiihkolla hankkir^
miensa ; atomiaseiden käyttämistä;
Samassa; tilaisuudessa "pakolaisten
liiton'!: johtaja: Krilger: vaati./ aivan
avoimesti . K e s k i - : ja -Ita-Euroopan
"vapauttamista" salaraasodän- avulla.
• Bochumissa vietettiin "Pommenn
paivaa". • Nordrhein Westfalenin: osa-:
valtion ? krist.dem.' ' pääministeri
Meyers kiihoittl avauspuheessaan
valloittamaan kotiseudun takaisin^
Puolalta.
M Samassa ^:tilaisuudessa. h
ministeriiMerkatz-Jakuutti; että,'.'ny£
kyinen kaftsojen^tila Keski- ja Itä-t
Euroopassa ei ole lopullinen,"
, Hampurissa taas vietettiin "laivas-ioh
kohtaamista", johon osallistui
,Länsi-^a"ksan nykyisen laivaston up­seereita^;
aina jamiraalejarmyoten r i n ­nassaan
Hitleriltä-saamansa kunnia-;
merkiti^isamoinkuln iSaksangkeisaril-;
lisen' Ja Hitlerin laivaston evp'. up^'
seereita.; Tilaisuuden.stunnuksenat^^
A'me^-pysymmesina;-.;mita; olimme!'.
Sotarikollisina: Nurnber
tuille; Hitlerin-ramiraaleille Dönitzille
ja Raederille -lähetettiin: tervehdys-:
sähkeet.
;::WindsheimIssa järjestettyyn SS--
miesten kohtaamiseen osallistui
länsi-saksalalsten. ohella SS-^mle-.
hiä _niyds Suomesta, Itävallasta,
;;:Tirolista, Ruotsista,; Ranskasta ja
Sveitsistä. Tämä' oli ;jo: neljäs-ker­ta,
kun SS-fasistit kokoontuivat
:/Windsheimiin:. : Kaupungin asuk-
: kaiden vastalauseita ei poliisin ; t a -
:holta.otettu huomioon,: vaan S S -
miehet :saivat: rauhassa öisin karr
.jua;kaduilla vanhoja "taistelulau-lujaan".
: Lasnäolleiden . SS-miesten '
:vkermaan kuului mm. Hitlerin: hen-kikaartin
komentaja Sepp Dietrich,
joka myös sodan jälkeen tuomit­tiin
sotarikollisena.
Lansi-Euioopan fasististen pikku
järjestöjen •yhdistymiskokouksesta,
joka oh tarkoitus pitaa Wiesbade-nissa,
ei kuitenkaan tullut mitaan
Syynä ei ollut se, etla vu-anomaiset
olisivat;' kieltäneet .kokouksen; pidon:
Sen. sijaan 'Olivat väestön, .varsinkin
ammatillisten järjestöjen^ vastalau­seet
niin;, tehokkaita, •.etteivliT-fasistit
löytäneet: kaupungista , ketaan;,; joka
olfei;:suostunut:vuokraamaan:. heille
kokoussalin.;; Mainittakoon, etteivät
vuanomaisel ole ryhtyneet mihin­kään
•toimenpiteisiin : kokousta- jär-,
jestdlytta; r e n i i s t a • Hitler-Jugendin
johtajaa; Fnecinch-Keinia-.vastaan...
Enniisteievat
Algerian rauhaa
' Pariisi.^—-^iedot'siitä, että A l g el
rian ,vapaustaistelijain johtajat on|
Tunisiassa kokouksessa, missä kesi
kustellaan presidentti de" Gaullen;
viimeisimmästä ehcictuksesta neu-]
votelurauhasta, nostatti täällä vii­kon
lopulla toiveita siitä, että viiti­sen
vuotta kestänyt Algerian sota
päättynee pian! , ' J '
Poliittiset huomioitsijat viittasi­vat
siihen, että kun de Gaullen v i i ;
me tiistainen' puhe sai lämpimän'
vastaanoton arabialaisten politiik­kojen
parissa, niin sillä tulee'ole|
maan voimakas vaikutus Algerian
hallitukseen. —'Arabimaissa tätä; ^de
-Gaullen puhetta tervehdittiin
''käännekohtana" tässä pitkittynees­sä
taistelussa.
. .. _ ; Julkeata ihmismurhaa: ^
p^-jSaniaan äikäah — viime'torstaina — kunJapanista,saa-puneissal'uutistiedoissa^
kerrottiin, että Tokiossa oli mukiloi-
.*(toineniheista7oli t^im-ikainen tyttö, joka sai paahansa ,nnn'
kovan iskun, etta menetti sula henkensä), saapui Etcla-Afri-kasta
.lisätodisteita siitä, että
sikäläiset taantumushallitsijat
olivat tappaneet miltei huvik­seen
ihmisiä viime maalis­kuussa.
-: Kuten : muistetaan, vaiko-ihoisen-
vähemmistön diktatuu-7
rikomentoa ylläpitävä Etelä-
Afrikan poliisilaitos avasi
maaliskuun 31 pnä tulen nee-kereitä
ivastaan Sharpevillessa
sillä seurauksella^' että 69. nee-riä
menetti henkensä ja 186
muuta haavoittui . . . Nyt tul­leissa
uutistiedoissa kerrottiin:;
Etelä-Afrikan pääkaupungin,
Johannesburgin arkkipiispan;
Rev. Ambrose Reevesin lain­opillisen;
neuvonantajan - e l i
asianajajan, S. Kentridgen sa­noneen,
että Etelä-Afrikan po­liisit
eivät voi mitenkään oi­keuttaa
tätä ampumistapausta.
Kentridgen kerrotaan sano­neen
tätä neekerien tappamis­ta
tutkivalle komissionille, et­tä
neekerit, joita vastaan sil­loin
tuli avattiin, edustivat
"juhlaväkeä eikä tappelu jouk­koa".
> Samalla kertaa Kentridge
sanoi, että - vaikka poliiseja
kohti olisi heitetty joitakin ki­viä,
kuten on väitetty, se ei mi-'
tenkään oikeuttanut tätä am­muntaa,
ja hän selitti tilannet­ta
seuraavasti:
"Kuolleiden ja haavoittunei­den
ollessa maassa eräs poliisi­upseeri
komensi jonkun kerää­mään
kiviä. Koko tämä juttu
viittaa siihen, että halutkin ke­rätä
todistusainehisto_a_ ampu­misen
oikeutltamiseksi".
Selvää_tietenkin on, että^Ete-lä-
Afrikan ^ valkoihoiset dik-taattopt,^
jotka'-luulevat'^oIe-vansa-:^
liurtpj^^,, neekerij oukko-;
jen itseoikeufettuja hallitsijoi-;
ta peräti Jumalan' armosta,
jofituvat. aikanaan vastaamaan
Sharpevillen tekosista,' 'kuten
joutui vastaamaan Venäjän
tsaari '"verisunnuntaista"^ ja
muista- rikoksistaan kansaansa*
vastaan.
Varmuudella ^ voidaan myös
sanoa, • että Japanin kansa ei
tule unhoittamaan sen parem­min
Tokiossa ' tapahtunutta
rauhallisten "mielenosoittajaii^
pieksäniistä ja;'tapp£|mista" kuin
se ei unhoita^sitäkään'''iettä'Ja-:
panin' kansa joului iHmiskun-han
historiassa'' ensimmäiseksi
r74Ja/tpivqttavast;),v?'^^
atömipommituksen kohteeksi.
Titan-ohjuksen
panos räjähti
Cape Canaveral. — Ensimmäinen
kuolemaan ^ johtanut ; - onnettomuus
lähes, kymmenen' .vuotta; jatkunei."5sa
ohj-uskokeisa,; sattui:.tiistaina; :Cape
Canavsrali&sa ^
• -Titan-ohjuksen pieni- panos: rajah-;
tl ja surma.si y^hden teknikon, jonka
Iisaksi, yhdek.san; muuta henkilöä v a ­hingoittui
lievästi
Neuvosto-Karjala
40-vuptias
Moskpva. — Karjalan Auto-nomi.
sessa . Neuv(ostotasava]las»a
vietetään parhaillaan tasavallan
perustamisen 40-vuo(ispäivää.
Karjalasta, rauhoitettujen lin­tujen
ja upottavien soiden alu­eesta,;
on kehittynyt korkeatasoi­nen
; teollisuus- ja maatalousmaa :
kirjoittaa Pravdassa Neuvosto-
Karjalan ;;kommunistisen;:v' puolu-';
: een aluekomitean ensimmäinen:
;sihteeri 'Ivan Senjkin;: Neuvosto-
:;va]Ian. aikana on tasavallassa ra­kennettu
yli : 100 teollisuuslaitos^
(a, 'joiden tuotantov on nykyisin::^
:i2 kertaa suurempi kuin Karja­lan
alueen tuotanto vuonna 1913.
Karjalasta on poistettu sivisty­mättömyys:
ja takapajuisuus:'Yhä
suiuremmassa: määrin ;v tyydytetään
työtätekevän väestön aineellisia ja
henkisiä tarpeita. Sodanjälkeisinä
vua(sina ' kaupunkien asuntopinta
ala on lisääntynyt lähes 4;-miljoo
nalla neliömetrillä.; Tuhansia uusia
asuintaloja on rakennettu kyliin.
Karjalassa on nykyisin oma ylio­pisto,
jossa opiskelee 10;000 yliop­pilasta
. Siellä ilmestyy 25 sanoma-ja:
muuta lehteä.. Kansantaloudessa
toimii 30,000 korkea- ja keskikou-;
lusivistyksen-saanutta spesialistia,;
Karjalan ASNTn-- korkeimman
'Moskova, — Ranskan hallitus
dtt kieltänyt viikko sitten lauaii-
'taiksi Pariisiin, kopUe kut^u^uif
i rauhan solmimista Algerian ikans*
sa vaativan kansalliskongressin, i
Sen jäiies^jinä toij^vat^Ra|Kkiii^|
; eri kansalais-ja ammattijärjesf^öt.
Raiiskaft Johtavattpjjrit JImeisesti'
pelkäilvä^ iettä kbngressjäS.^uhii-'!
jalavalla-^ tullaan 'tuomitsemaan '
Ranskan ; Algeriassa | harjoittama >
siirtomaapolitiikka.' . ' j ' ' '
Kuusi vuotta kestänyt- sota el
ole: tuonut ratkaisua; Algerian ky­symykseen;-
Viime vuosien^^k
::mukset:ovat osolttaneeti että yrit^,
täessä: väkivalloin vastoln:kansan;
tahtoa ratkaista Algerian kysy-
-mystäonlähdetty täysin väärälle
tielle. Tapausten kulku on sel­västi
osoittanut, etä ainoana oi-
:pkeana^ratkalsuna;;voitolla ainoas-:
taan itsemääräämisoikeuden tun­nustaminen
Algerialle.
Yhteen aikaan näytti siltä, että
Ranskan johtavat p i i r i t kannattavat
kysymyksen rauhanomaista ratkai­sua;:
Presidenttii-de: Gaullen; syys­kuussa
v tekemät -ehdotukset^; että
Algeran kysymys ratkaistaisiin
myöntämällä sille:; itsemääräämis­oikeus:
avasivat reaaliset: mahdolli­suudet
saattaa tämä;;l{yisymys'rau-halHse^
n päätökseen. -iMutta^ - v
tettavasti nämä ehdoukset eivät ole
johtaneet .: käytännön ::tekoihin.
Ranska :ei ole osoittanut -;merkkiä-käänTl^
halusta; neuvotella 'Algerian
-väliaikaisen'hallituksen vkanssa itse-määrämisoikeuden:
.säännöistä ja
turvaamisesta. Ja presidentti de
Gaullen myöhempi lausunto Alge-::
»^an .sodan ! jatkamisesta • ''Ranskan
asevSTmien :; voitolliseen loppuun"
selväst^ osoittavat 'Ranskan: politiir
kan I su mtauksen Algeriaa kohtaan;;
. Rans can = johtavien "piirien ;poli-tiikkaa
i on; huomattavasti' vaikutta­nut
v U » ^
ameeninen., ?pu,.' Sen vuoksi ei
pidä ihmetellä, että,- Ranskan joh-,
l a j i l l a puutui Uskallusta tuomita
USAn : .hyökkäyspoljtiikka, jonka
:'geriaaivällaikaiaen »hallituksen i j ui-;
kilaosumässa todetaian USAn anta­van
(^tukensa; siirtomaasodalle; Alge­riassa
, j a , auttavan kaikin tavoin
Rankkaa jqnm: antamalla: suoraan so-
\{ laallista j a aineellista tukea tai
'i tten NATOn välityksellä.
Lehdet kertovat, että j o k i n aika
sitten"" pidetyssä- amerikkalaisten
• diplomaattien: neuvottelussa Tangie.
rjssarilyötiin^ lukkoon ..päätös, että
y S A . edelleenkin antaa, tukensa
Ranskan siirtomaapolitiikalle A f r i ­kassa.
New York ,Timesin kirjeen­vaihtaja
''katsoo tämän päätöksen
aiheuttaneen Ranskan' asenteen
huippukonferenssin valmistelevassa
kokouksessa. Tangierissa diplo­maatit
olivat sitä mieltä, että presi­dentti
Eisenhower oli yllättynyt de
Gaullen asenteesta Pariisin;neuvot­teluissa,
ja tästä syystä Washing­ton
valitsi niin solidaarisen tien
Ranskaa kohtaan sen Algerian poli­tiikassa;
mainitsee New York; Time­sin
kirjeenvaihtaja.
siTÄiiiiiiiiiiiH^^
OIKAISU AUTTAA
Kesävieras oli herännyt hieman
myöhään ja hänelle tuli kova kiire
kaupunkiin lähtevään junaan. Pihan
poikki juostessaan han.kysäisi porr.
tallia seisovalta isännältä:
— Jos oikaisen tuon teidän hakan­ne.
poikki; niin luuletteko minun vie­lä
ehtivät yhdeksän junalle?
— Kyllä vaan, vastasi isäntä, ja
jos meidän- sonni :Kflaleppl;sattuu
teidät : huomaamaan ehditte hyvin
juoda '-Vielä kahvitkin • asemaravinto­lassa
! I
^4
s-}
1 ^
Hämeenlinna., f ^ '^Hattulan;*van- 'lih
han' kirkon keskiaikaiset nähtävy}r:.,'"M^
det ovat jälleen :lisääntyneet.' Sani- 5 f-;^
malten ja-muun,epäpuhtauden alta*'
on tuotu esiin ^taideteos, joka on» J ' " -
vanhempi kuin kirkon sisäHä oleyat
kalkkimalaaukset ja joka väreil;^,^i;i^^
täänkin on ihmeen hyvin"" säilynyt
säävaihtelujen alaisena u l k o s a l l a . ' ^ •
Kysymyksessä on kirkon itäisen'
päädyn kuori-ikkunan yläosassa ole-"'"' ^
va Pyhälle Ristille omistettu ' '"vi
niinkuin koko kirkkokin — kalkki-maalaus,
joka kuvaa Jeesusta f i S - * ' ,-4
tiliä. Muina henkilöhahmoina ovat''^''^-v
Neitsyt Maria ja opetuslapsi'Jof " ' l i j
hannes. Maalaus on .kolmivärinen^'"!" '
Sen punainen, keltainen ja' vihreä \,
väri on' entistämistyön jälkeen' tuT-'' j.,
•lut; ihmeen;;kirkkaana esille.' Myös''
pääryhmän molemmin; puolin i-esiin-v'
tyvät ruusukkeet erottuvat selvästi
ja symbolisoivat ilmeisesti uuden'
elämän versomista ristin kautta. ^
Kansallismuseon t a i d e t e o s t en
konservaattori Veikko Kiljunen j a '
kuvanveistjä Leo Rytkönen ovat
saaneet restauroimistyönsä päätök­seen'
kymmenen päivän työn ,^jäi-- -
keen. Työtä on suuresti helpotta-"V
nut, kertoi konservaattori Kilju-nen,
v. 1933 suoritettu maalauksen' '
:kalkkeeraus, josta;käytettävissä ole- •'.
vat piirrokset j a kartat ovat jou- ' "
duttaneet figurien esilleottoa sam- ^
malten alta. Tämä taideteos ^oii.::^
sitäkin merkittävämpi, koska sen ön '
todettu olevan peräisin jo kirkon
rakentamisvaiheen ajoilta n." 1350- '
luvulta, kun sensijaan kirkon s i ­sällä
olevat maalaukset ovat 1400-
luvulta.
' Hattulan vanhan kirkon huono­kuntoisen
katon korjaus on jo kau-' ,
an ollut muinaismuistomerkkien
kunnostaihisohjelmassa, mutta yä- '
rojen puuteessa on katto päässyt
yhä heikompaan kuntoon niin, että'
sisäpuolelta katsottuna katon läpi ,
näkyy päivänvalossa "tähtitaivas";""
Katon uusimiseen päästäneen kui­tenkin
lähiaikoina. — U K .
Mm
'.'4^1
ml
PORT ARTHURIN KUULUMISIA cl
neuvoston puhemiehistön puFifeeii- tuloksena huipputason'neuvottelut
johtaja^ Pavel iProkkonen kertoo^
että ; seitsenvuotiskaudella ;:(.]959-;-^
196.5): .käytetään ::Karjalan:kansan-talouden
edelleen kehittämiseen 9
miljaardia ruplaa' eneiTimänlvaroja
kuin mitä viimoislen 15 vuoden
kuluessa : on -sijoitettu, 'yhteensä;
Teollisuus kasvaa 88%
aiäuluivat: karille;
USAn johtamiehet kerskailevat
usein myötämielisyydellään Afrikan
kansoja kohtaan. Mutta itse; asias­sa
he kaikin tavoin;auttavat siirto-maaorjuuttajja
; t u k a h duttamaan
näiden V kansojen "taistelun; -vapau­den
ja itsenäisyyden puolesta. AI-Japanin
järjestynyt työväki uhkaa
yleislakolla vaatien Japani-USA
turvallisuussopimuksen peruutusta
Tokio. — Yhdysvaltain ja Japa­nin
välinen ''turvallisuussopimus-
Jonka-; perusteella: myönnetään Y h ­dysvalloille
/oikeus : pitää edelleen­kin
sotilastukikoiitiaan- Japanin alu-eella,;
t»lr;automaattiseslt ratifioi-,
duksi viime sunnuntaita vasten
puolen yön aikana.
Kishin hallitus ei keskeyttänyt­kään
;pailamentin::istuntoja; niin­kuin
se aikaisemmin :SuiunnitteIi; ja
niin: sopimus : t u l i ;.a
ratifioiduksi senaatin taholta 30
päivää sen jälkeen kun se salavih-kaisesti
saatiin :hyväksytyksi pärla-rmentinralakamarissa
toukokuun/;20
päivänä, jolloin oppositiojäsenet
boikottivat: istuntoja.;
että parlamentin istuntojen kes­keyttämisellä
ja 'niinollen- sopimuk­sen
ratifioinnin .lykkäämisellä .voi-t
a i s i i n ; tehdä mahdolliseksi - Yhdys­valtain
presidentti Eisenhowerin
matka tänne, mutta niin ei kuiten
kaan;tapahtunut kansan osoittaessa
järkkymättömästi-mieltään; s kaikkea
sellaista-vastaani ; :
Nyt_on Japanin Yhdysvaltain im­perialismia
-kannattavan—hallituk­sen
edessä' toinen pulma. Japanin
[jjtnmattiyhdistyksien: yleisneuvosto,-
Sohyo, on kutsunut kaikkien sen jä­senyydessä
olevien ammattiyhdis­tyksien
jäseniä yleislakkoon huo-keskiviikkona,
jap*".-Ä.-i3iärÄ i itiö- j \
mennä, keskiviikkona, protestiksi
sopimuksen i automaattista:;ratif ioin-tia
vastaan.
.Rautatieläisten ja muiden trans-'
porttityöläisten uniot tulevat ole­maan
lakon etukärjessä halvaan­nuttaen
kaiken liikenteen maan
pääradoilla. Yjcsityisesti omistettu­jen*
rauitateiden, raitiovaunu- ja
bussiyhtiöiden työläisten ilmoite­taan
myös .kannattavan lakkoa.
Vielä , maanantaihin mennessä
pääministeri Kishi ei ollut eronnut
vaikka häntä vastaan on kohdistet­tu*
kova painostus, ei ainoastaan
kansan, yaan^nfiyös hallituspuoluee­na
olevan liberaali-demokraattipuo-lueen
joidenkin osien taholta, Kir^
jecnvaihtajat^ taalla pitRvat ~ jok-seenkm^
vai mana,, etta Kishjn päi­vät—
Japimin paäministciinii ovat
luetut;
Ulkomaalaiset kirjeenvaihtajat
ovat sitä mieltä, että hän tuskin
näkee'pääministerin.;. ominaisuudesr
sasitä^päivää,, jolloin .vaihdetaan
viralrtset Yhdysvaltain ja Japanin
välisen turvallisuussopimuksen asia;-
kirjat myöhemmin tässä kuussa.^
VVashingtonissakin Yhdysvaltain
valtiosihteeristön: virkailijat :: ovat
suuresti huolissaan Yhdysvaltain
ja Japanin välisistä tulevista suh­teista
vaikka näiden maiden väli
nen turvallisuussopimus onkin ra­tifioitu.
Länsimaiden seuraajat To­kiossa
sanovat, että Yhdysvaltain
on nyt otettava huomioon todelli­nen
Japanissa vallitseva rauhan­tahto
laatiessaan tulevia jcaukoitää
koskevia suunnitelmiaan.
C a n a d a lainen kirjeenvaihtaja
Frederick Nossal kirjoittaa: täältä;
että -aasialaiset diplomaatit; ovat sa­noneet
:: koruttomasti: .Yhdysvaltain
Eisenhowerin;Japanin vierailun pe­ruuttamisen;
johdosta kärsimä arvo­vallan
menetys, pakoittaa Eisen-howerin;
seuraajantttsimään täydel­lisesti
erilaista suhtautumista :Was^;
h i n g t o n i n : kaukoidän : politiikassa.
:ViitatenYhdysvaltain kannattaman
Etelä-Korean Syngman Rheen vai
lan kaatumiseen;; nämä ; diplomaatit
sanovat; että viimeaikaiset, tapahtu-::
mat Japanissa ovat päivän selviä
todisteita siitä, jotta Yhdysvaltain
yritykset 'saada aasialaiset puolel­leen
kylmässä sodassa ovat pahoin
epäonnistuneet.
Port.Ä^^thur.— Viime viikolla kä­vi
täällä Yhdysvaltain 26 valtion sa­nomalehdistön
toimituksien edusta­jat
pitämässä konferenssia. ^Iutta
jälkeensä he jättivät Jiiryin-jj^ähan,
ehkäpä -lienee koko matfegf^muödos-tunut
etupäässä havaintojen teke­miseksi
paperitehtaissa Fort Fran-eessissa:
j a Järvienpäässäy:sekä K a -
kabeka Falssin kuohuissa. Suurira-ha
Yhdysvalloissa sanelee : kaiketi
l i n j a n ; joten näkemistään ja^kuuler
mistään saavat; pukea siihen hiukan
väriä.
« -» -t
Port Arthurin katubussiliikenne-kysymys
on paljastunut olevan omi.
tuisessa vaiheessa. Jo vuosia on
Public Utilities Commission rapor
teerannut; tappiota j a ; esittänytkajLiT
pungin valtuustolle vuosittain 75,-^
000.00 erän maksettavaksi veron­maksajain
verorahoista.
Tilinpito on ollut omituista siinä,
että komissioni oni'kuulemma saa­nut
"voittoja" ja vähentänyt huo­mattavasti;
velkojaan, mutta siitä .ei
ole: hyötynyt: veronmaksajat, koska
velkain maksu Yhdysvaltalaisille
rahamiehille on tehty ennen kuin
voittoja» on näytettykään.
# • » »
Fort Williamin bussiliikenteessä
kesä-ajan kulku muuttuu n i i n , :että
päälinjalla kulekvat bussit nyt 15
minuutin -väliajalla::sen:sijaan; kun
tähän asti on ollut 12 minuutin vä­liajoilla
Sunnuntaina puolen tun­nin;
väliajoilla lähtien: koko päivän.:
# • *
:i^ed Rockin paperitehtaan työläi­sen
George McFarlandin perhe-au­to
j a L . P . Adamsin ..hiekkatroki a
joivat yhteen. Sen seurauksena"
kuoli auton ajuri Mrs. M c F a r l a r i d ' '
ja 9-vuotias tytör Sharon, ,sekä 12-
vuotiaat kaksoset Earl j a Rubinjä " ',
10 vuotias Daryl loukkaantuivat ja
joutuivat Nipigonin sairaalaan. Nyt
ilmoitetaan viimemainitun olevain. .\
vakavassa tilassa ja pelätään hä­nen
kuolevan myöskin. ,., ,
^ ^ U a ^ ' ^ ympäristöllä Iiyvin tunnet- .
tu maanmiehemme Falöian Tuomi
haudal^tiin viime keskiviikkona R i - - , ,
verside hautausmaahan, sukulais-,,,,,
ten ja ystävien saattamana. Vaina- •
j a oli syntynyt Suomessa ja o l i .>
kuollessaan -76 v. ikäinen. Tässä
maassa'oli hän ollut 54 vuotta. Nuo
rempana osallistui hän ahkerasti ,1
CS:n näyttämötoimintaan ja laulu­kuoroon.
Jälkeen jäi häneltä vai­mo,
Hilma, yksi poika, Olavi j a ^
kaksi tytärtä, Vieno ja Margaret,
kaksi lastenlasta, yksi sisko Suo-. ; '
messa ja laaja tuttavapiiri täällä.'
' * • 1
Merinahkiaisten hävittämiseksi
on kemiallista myrkytysainetta käy- ;
tetty jo aikaisemmin Kaministiqua- '
jokeen 4,000 galloonaa ja Mclnty- *
re-joke^n 60 galloonaa. Tällä v i i - [\
kolia lasketaan vielä Neebing-jo- ;
jokeen samalla kuin ruiskutus jat- ,
kuu Suurjärvien idän satamapai-,
koissa.
• * »
Juhannusjuhla ja tanssit on Is- '
kun Puistossa ensi perjantaina, tk. .
24. päivän iltana. Kokko "roihuaa*^
ja tanssitaan H&rry Ciczkarin soi- -\
tolia. Ovipalkintona annetaan ran­nekello,
y.mä Lippuja etukäteen -
saa 50 sentillä mutta ovella ne mak- !
savat 75 senttiä. — A T H
;-i'?»"
i i i
m
Kun "salat" paljastuvat
Yleisesti tiedetään, _että "salat"
tulevat :S'ennemminvtai:": myöhemmin
j'unci. Joku "yksilö, ryhmä, tai kuo-makunta^^
voi pitää "salaisuutensa"
hetken aikaa, mutta sitten tapahtuu
jotakinrmikäjvetää; ne: ^vahvemman­kin
::veran alta-'kirkkaaseen;* päivän
valoon ja silloin tavallisesti pal­jastuu-
myös "salaisuuksien" salat'.
Tällaisen tapahtumainkulun vai
kutelmän saimme taas viime vii­kon
lopulla lukiessamme Chicago
Daily 'News lehden julkaiseman
jutun, missä kerrottiin erään ame­rikkalaisen
sotilaslentäjän tunnus­taneen,
että hangon suorittanut tie-:
dustelu- eli vakoilulentoja Neuvos­toliiton
alueen, yläpuolella jo niin
aikaisin kuin vuonna 1951, jolloin
Harry^S, Truman oli presidenttinä.
Kuten (tiedetään, ' entinen presi­dentti
Truman on' aikaisemmin
torjunut jyrkästi väitteen, että hän
olisi tiennyt'jotakin vakoilulennois-tci
Neuvostoliittoon,' tai etta hän;
olisi antanut luvan tällaisten lento­jen
jaijestamiseen. Truman ei to­sin
- kieltänyt ,*sita mahdollisuutta,
L t i u yhdysv.ilt.iljisct koncetsolisi-s;
vat hänenkinzpresidenttikaudellaan
lentäneet w?;Neuvostoliitön:;;;alueellaj
mutta hän sanoi kuitenkin U-2-pror
vokation jälkeen, ettei" hän , olisi
moiselle teolle lupaa antanut.
— Nyt Chicago News lehdessä jul­kaistun
jutun > mukaan'eräsT^ämerik
kalainen sotilaslentäjä, joka on
vieläkin 'ilmavoimien', palveluksessa
ja, haluaa ymmärretystä syystä, py­syä
tuntemattomana, sanoo - tietää
vänsä, että .valtiodepartmentl eli
ulkoministeriö oli tietoinen silloi­sista
rajaloukkauksista ja' oietta­vansa
sen vuoksi, että presidentti
Truman oli myös tietoinen niistä.
Mielenkiintoista on tutustua Chi­cago
Newsin kertomukseen siitä,
mitä mainittu lentäjä oli sanonut:
"Meille sanottiin", hän ' kertoo,
"että' kiinni joutuessamme meitä
kohdellaan vakoilijoina." ^
Vaikka Harry S. Truman'on' sa­nonut^
ettei hän> olisi suostunut U-
2 koneiden 'vakoiluun, tämä:^ lentäjä
selittää nyt, etta sellaiset vakoilu-lennot
alkoivat "Korean sodan ai-,
koina" — eli.-Tiumanin Vultakau-dPlia.'
smm.
"Meille sanottiin, että valtiode-partmentti
on asiasta tietoinen, ja
minä oletan, että jos valtiodepart-mentti
oli siitä tietoinen, mr. Tru­man
tiesi asian myös.
"Vakoilulennot olivat ilmavoi­mien
parhaiten hoidettuja salai­suuksia.
"Me tiesimme niistä, ja venä­läiset
tiesivät,' mitä oli mejnossa,
— mutta näitä (vakoilu-) lentoja
pidettiin salaisuutena^' siksi_ että ;
Yhdysvaltain, kansa rupeaa vaa-;
timaan niiden lopettamista.
' "Minä vastustin niiden'lopetta-mistasuorittaessani
niitä;lentoja:ja
min^'vastustan sitä vieläkin.- Minä
p i d ^ niitä tarpeellisina . '. ."
Taifnä vakoilulentäjä sanoi "hei­dän"
saaneen ohjeeksi; että jos h e i ;
dätiisaadaan; pakoitetuksilaskemaan
maahan; silloin^: heidän täytyy .sanoa
venäläisille, että he olivat olleet
säätiedustelumatkalla ja eksyneet
suunnasta . . . ,
Tosiasiassa meillä oli salaisia tie-doitustilaisuuksia
Venäjän maaleis­ta
jo s i l l o i n a 1951) siten, että len­täjät*
yoisivat nousta ilmaan ja läli-teä
hätätilassa etukäteen , määrät­tyyn
paikkaan ilman • ajan ^ haas-;
kausia." , , !
> Tfillaista on Yhdysvaltain ilma-voinSien
Ä e i k k i ' — ja näiden tie-toj^^^
anti^ja on ilmeisesti joku kor-keaj^
arvoifiji^'^! waw^\ i ' Muussa ta
mSm
Ti JM
ollee.1
pauksessa Chicago News ei tuskin
olisi hänen paljastustaan julkais­sut.
Itse asiassa tässä el ole mitään
uutta, sillä onhan Yhdysvaltain
hallitus julistanut koko ihmiskun-;^
nan edessä, että sen virallisena oh-;
jelmana -on/toisten :maiden; aluera-;
jojen loukkaaminen. ^ .
Asiantuntijat eivät liioin ihmet-j
tele lainkaan-niitä' "salaisuuksia",;
mistä yllämainittu lentäjä nyt ker­too."
Hän sanoo yhdysvaltalaisteii- ' - .^
lentäjien tietäneen, että tällaisia va- ^
koilulentoja suoritettiin. Hän sa­noo
s a n iittolaisten _
niistä tietoisia. ' ./f
"Salaisuus" pidettiin, veran t \|
Ia vain siksi ettei '>YhdysvaItarn^ ^
^ kansa _ pääsisi _siitä Jietoisekslj 1 _
Pelättiin,! että Yhdysvalta~in'"kan.'^ ylt
sa vaatisi provokatiolentojen ^ lo­pettamista
<ja niin nämä vakoilu-lennot'
pidettiin "salassa" — ei K
mahdolliselta viholliselta ,
omalta kansalta! ' ^ - ' ' , -^.^
' Sanotaan, että ' "valkeus nauraa |
pimeyden töille"'— "eikä suotta niin;
sanotakaan. uSelyää mlyös dn;',ettfi \
monta muuta'ns. "soltlassaläisuut-^
taV voidaan^ pahna ' samaan' lilok-kaan
naiden vakoilulentojen , "Sa­laisuuden"
kanssa
kun,'on
komaan, että yb^on^ päivä tai päin- • -1
'n" ^ ^tm koituksena
]ymäyttää,'omaa kansaa
mm
'• i l
rl
'•'il
ml
vastoin — Känsbkoma
{