Vapaus, August 25, 1923

              Spdfcomsa- Ont, joka tiistai, torctai Ja laoantaL • j f e k ä n tyovaeiilaokb w Saksan työ-
VAPAUS väenluokaii'laistdua, jos se kaksinkertaisin voimin
• (libei^ ; ryhtyy taisteluun Poincaren valtaussuunitelmia, vas-mfld^
o^ ta^, vaHmokomitean «uunnilelmia vastaan Saksan
ciBtorilaT,;' • • :•: tyovaenjuokan rustamiseksj, jos se syvefitaa propa-
I^;;;;^«^Tatea«OcperlÄrM — - J " - - " - . •mni>eah)ittiytvsaa!irnmn«^e[iijaa<sws«a) jiaa vvaalliisttuussttyvööttäaäan ta-
SiTno Vapans ia the brat «dvertaing medium amoiig ^^^^ kommunistipuolue antoi äskettäin julistuk.
Va?a,ajp.k<mtt(«J^J^^ ......... . . . . . . T.;»,.!.. .„ t«„^va nuoi
,JaT.P&.^toT088:-Portio»ote:
Omadaan ykei vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
® * - ? I & Ä M a suomeen, yksi vk. 95.60, puoU .k.
tehtävät taistelua varten.
Sudbnry, Ont jueen vartiopaikaltaan.
Taistelu on tapaava puo-
@8.eo5?kÄtfc^w6. - Valistiiste
..;»T«ri>te^uTk»rnifilf,« J.«ofl^ta;M eliV s enunra taa kManhkag, ect.i tolia lahettfimfiSn, Me elämme ajkaa, .jo ,k a asettaa me.i,ll.e -jo .k a.i selle ve,i
nmotuBhinta kerran inlaistulsta Umotnkshita 40c. VollisuiÄsia. Jayksikäänilmiiiien,; jolla
cialatatontnalta. Stitirista Ufflotnksista sekfi ilmotakslstft, vähänkin on, ei voiolla kpkonaan ajattelematta niitä
Jokaiselta muistovärsyltäjnimcnmuutosilmotukset 50c. aesti koskevat
|erta,|llOO kolmekertta; avioerollmotukset §2.00 kerta, ; ..... . . „ ; . V
$8;00 /kakrikertaa; snjtymBilmotnkset $1.00 kerta; ha< Mutta pelkkä ajatteleminen ilman toimintaavei luon»
IpteanUe^-Jft:owteO^^^^ :p(k^^, $1.00 kolrn^. adlimi vie, koskaan mihinkään tulokseen. Se ei vie
ÄBrtaa. -i. mpSisilmotnksiflta pitäft taho aeurata mu- . , , .... ; , ,
lana. o . ^ tulokseen yksiJojaeika se vie tulokseen joukkoja.
itonei valistumattomat työläiset
- niin, suomalaiset kuin ckielisefc-
;kin> ,— Monasti puhuvat siitä mi­tenkä
ehkä tulee parempi mka kun
Uusi presidentti aistuu virkaansa.
|Niin oK: tehdy monen presidentin
Virk^tna^uraiseh edellä varsiakin
huonojen aikojen vallitessa Osot^
taakseen (ett^:!^ olla yh-
, tään heUempi'
- , o . p,».,rUb.„« : NyM.™ aika. jo. n , i a kaikaa «I- S Ä Ä S S Ä
«rjeeaeenne, klrjottakaa uudeljeea «iyteehoitajan pe», laista ajattelua, joka tubttaa hyotya toiminnass?. Oler tanaan olevan m.m. mahdollisen
V jtÄNNASTO, LlikkenboltaJa. T^* ^^'^^ «® purjstustila, joka ei meitä hetkeksikään hijlenkaivajain lakon estämisen kai- " . .ir j : . ' . . , a « " . . rauhaan jätäi se kaikki kehoittaa ja se velvoittaa meitä kille hänen käytettävissään olevil-lehteen
toriltoina-kello 8. • Risesti jä järkevästi toimimaan. i
^kyi lasitavaroita ja hämminki
valtasi kaikki läsnäolevat. Ja lopr
pDJen ! lopuksi joutui- sanomalehti-kertojakin
paikalle, sillä ne jouta­vat
aina sinne missä ihmeitä tapah­t
u a . '
Ei i!iiisl öle entistä pa
teen toritoina:kello 8. »..,^..
B^r^ifer'^"l^a't' tThe P-os't O.W.c.^. ''>::r::. p^itKämeästktöuinuyydtetäs: sa usein väiin, Elliktd(MllJ>IsUteisnvi irniiisttää' ^eh ^^^^
MM ililltf^^ Saks^ fianahhiniaSLtt' Se on sitten tuo herran^sänaa
kphtaan, jotka meille työläisiinÄ
^^^^^ ja t ä r k e ä t ; n e e papit ja Erkotkin ai^^anavpi
emme voi sov ttaa vastakohl a.* i i . / ' j ^ i T i . , » uicv»wi j^Hg, nitaa rnta- muusta, mm sil
Nämä sanat lausui joku aika sitten Saksan kansan-teluja. , ' ' tä. 0mfi^l^m ."suomen :lehdei:,kerto^^^^^
Slre?emann p^iolueensa keskusjohdon istunnossa pita- ^i„e kiftasieluille ja jaaritteluille,' jotka eivät ole ar- ^''^ ^»JotM
- ... «. - . i - ....... .,,.:^•.:.;,:.,,:^.;.;,.;,v,,,.: , . ' . ..^,J , ... , . äskcttäiu saTJäu klrjotUksla porva-
Pyraimideja Meksikos-
' sakin
Wa8hingtoni8ta ilmotetaan, et­tä
siellä oleva Meksikon edustaja
on ilmoittanut JUeksikossa löyde­tyn
vanhan, ennen ^tuntemattoman
pyramiidin. Loydot on tehty itse
Meksiko Cityssä; kun' siellä kaivet­tiin
erään uuden rakennuksen pe­rustuksia,
tuli kaivauksissa esiin
vanha^pyrämiidi, joka oli hautaan-tunut
maan alle. Vielä' ei' tiedetä
kuinka suuri ja kuinka syvälle ny­kyisen
maanpinnan alle vanha py-ramiidi
ulottuu, mutta kaikki mui
naistieteen tutkijat ovat vakuutet­tuja,
että tällä löydöllä on suuri
kansantieteellinen arvo. Useat jo
luulevat että tämä löytö mahdolli­sesti
avaa oven ja tMJoaa selvitys­tä
hiiden kansojen historiaan ja elä­mään,
joiden tiedetään Meksikossa
ennen asuneen ja joka on näihin
asti oUut vielä läpipääsemättömän
hämärän peitossa. ,
XM,y'o^m^y'^^^ keruutta, - n i i l le meidän ei sovi^alka^^ selittää, että kirkkoviinin hankin-
.toav Jokainen ti^^^^^^^ toiminnassa enemmän taikka te^ikeusvoitaisin myöntää ainoas-johtajat
kaijc^ll? yoiraallaan yamtautuyn^ taan yaltiokirk^lle. muttei sen ui-sotaan
ny6vä,ril,o!a.ay
^^"^:'^^y'^^::^m ... , uusia yhdyskuntia eikä väärinkäy-tökslen
ehkäiseminen ollsl enää mah
: jaktiAM ^ . , '"-^-.^., ' doUista, «Ehtoollisen» viettämisen
Buunnitelmat j^ ratkoieevan jsjcun aikamäärä ovat u* ' - r ' varjolla voiteisin ruveta jnaaban
rrseasu: vaihdelleet ;^efiäjänv.0dustus^ «"l^*
ton~yanna9ti edc?paolevaan, tappioon'taistelussa .Poin- w . ;Tama hengenmies^ h^^^
Ä j a Ä sen jälkeen kuin kirkkoviinin Välit-
S v ä t ^vvfe^^ 818 uutisia, etta muka JCarachan olisi ^pimitetty Neu-, täminen jäi sosialiminist^riön rait-ypstohallituksendiplomaatUseksi
lähettilääksi Tokioon tiusosaston. tehtäväJcei, on viinin
f^^^^^ käytti yähenf^nyt;^^^
--M-f— -S _ . , : « v „ i „ «Alliin välnsJitä-
Kysymyksiä ja vasta­uksia
— Canadan metsissä kasvaa kaik­kiaan
»5 eri puunlajia.
— Englannin ideltä, puhuu kaik­kiaan
noin 150 miljoonaa ihmistä.
— Englannin kielessä on noin
600 tuhatta sanaa.
, —' Tyynen valtemercip pintaala
on noin 63,08i6,000 niliömailia ja
on se 9,000 mailia pitkä ja leveim­mältä
kohdaltaan ^0,300 mailia le­veä,
, , . , • ,
r - r Realismilla tarkotetaah maail­mankatsomusta,
joka kiinnittää huo
miota/. todelliseen olevaisuuteen
ihannoimatta sitä. r IMistiilä ter-kotetaan
f'benkildär^-joka--^mukautuu
todellisuuteen semmoisena kuin se
on 'ja sovlttea toimintansa tosiolo-jen
mukaan, ajamatta takaa mi­tään
vaikeasti toteutettavia ihan­teita.
— I Eskimoja lasketean Canadassa^
olevan kaikkiaan 8,296.': ^ -
^laUdeih«kW«l«ll9 ja ?0«8!^^^ 8iilwn,^^?mhm
iisaisä fiuÄ p^^^^ käyttävät h y v t o t^^destä o\fat; suorastan aivan perättömiä; valejut. Aron! sepustukset eivät
fiiia t o Ä ^ i?*'^ y.*!^^^ t% koska jofe^ itseasiassa mitä, erinomaisimraaiia kuitenkaan ole jääneet vastakaikua
kertoksiBsa,' j oK sbBiali*imbto^^ jatkuva jpelps hictioiunteisuudella, vaistolla ja älyllä käy paraikaa vaille eräissä porvariUisissa. piireis-
.on,tehnyt,,)^alii^^ sä. JräsMn le^
,kä J^hk .tpht«waV k.t^^^
taakseen: RuhrinJ^yoÄ^^^^^^^^^^^^^ lapanin yleisen mielipiteen, myätätuntoiseksi^ hyvien heSdoste S S «uita S
«opimusta vas^pp euunnatun kans^sen puolustustals- naapuruusSMhtti^eii .^»parantamiseksi fteUvostotasaVaUo- tittyjä seurakuntia kohtaan sen jo-lebn
valha^aflmarin alla sodan työväenluokkaa vas- je„ ^^^^^^ Mepy^totasavaltojeft liiton ja Japanin tenkin raskauttavan eyytoksen, että
lain, ja pystyttääkseen facistisen diktatuurin. Tämän ^gjj^j neuvotteut avät ole katkenneet vaikkakaan a- nekayttäisivät kirkkoviiniä nautin-Ä
f l i u u i i i r O T s i a n t u n t e v i s s i ^ p i i i S ä e V ö a l a t a k a a n sitä, että siinä t^. nonhimorf^välikappaleeksi ja^ pyhä*
: j a i n . Ä a : : Ö ^ ^ ^ paukses^a, jos. Japanin hallitus itsep%ydessään ei h^ t i l^^^^mi^^S
tävr kaikki "kapilalistifie^
•työpäivä^ja AVaUioiviyrily»^^ voi tapahtua* ^neuvottelujen katkeaminen voi kyllä nen kuulumattoman viitteen, häifenj
- ' • tiedoittamanaan paljastuksen, että
•ijtsi^^'' kaksi kolriftattaoiaa^^.^^k^^^
olisi ^ häihin saakka
hun tarkoitukseen käiä ^iiheä)
Uusia j ^ ^
— Cajiadassa on maailman suu­rin
kuparikaivos, mikä se kaivos on
ja missä se sijaitse?
Mikä jalokivistä on arvok
kainta tai maksaa enimmän?
f— Millä tavalla voidaan meren
syvyys määritellä?
- r Missä määrässä opiumia) ja
muita huumausaineita käytetään
Canadassa?
- Mikä pominiop pf: Canadaan
kuuluvista maakunnista on piehin?
Luraivyyoryn saanee liikkeelle ehkä Reinin* tasaval-
'läksi julistaminen, jota kaikista väitteistä huolimatta
Umeentapaisesti valmistellaan Poincare-la-Ruhrin
ävustuMh. Ehkä sen eaa aikaan joku toinen ta
pahtuma! < '
Kukaan ihminen ei voi enää.olla sokea tilanteen
vakavuudesta. Fascistit sinänsä »olisivat merkitykset-tömiä.
Mutta he voivat sotilaallisesti nojautua valta-tiaa
he eivät puolueena pelkää. Se on kykenemätön
' taisteluun. Sen johtajat joko raukkamaisesti lähtevät
karkuun tai antautuvat.
Kommunistinen puolue on tärkeä voima, joka pjrr
. kii asettumaan (Proletaaristen joukkojen johtoon tais
; telussa heitä vastaan. v.
3^^^^^? ; : T on yrittävä kaikkensa tehdäkseen
t työväenluokasta haisteluun ja voittoon kykenevän. Se
on viimeisimpinä viikkoina ja kuukausina saanut no-f
, peasli myötätuntoa ja luottamusta» lukijoita ja jäse-
^ ^ niä. Viimeiseen jäseneensä saakka vallitsee siinä va
, kaa tahto mitä voimakkaimmin ja järkähtämattomim
- min: asettua fascismin iskua vaataan. Se haijottaa
<^ i '', JQukkopropagandaa valmistellakseen henkisesti
, ; Ja jäijeslollisesti lyoläisiä,^^^!^
^:pia virkamidbiä päättävään puolustustaisteluun fascis-
'. tnja vastaan ja saadakseen pikkuporvariston puoluee^
% T tomaksi tahi osaksi puolelleenkin.
ifc;viTaistelu tulee olemaan tavattoman ankara. Se tu-
?i;;:lee olemaan ratkaiseva Europan työväenliikkeen lähi
feävi Vuosien kohtalolle.
Köyhälistö upimaal^ hett^
Marx osoitti proletoareille, että kaildlla tavaroilla on - -
sa. Multa mikä on tämä niiden arvo? Proletaarin uH^u '
työvoima antaa niille arvonpa. Mutta tästä arvosta tulee • ^ ^ " ^
teen tekijälle palkkana. Toisen osan pitää kapitälisiit ^ |
tavarain hinnat osoittavat vuorostaan; että niiden tekijä on^^v"^ ^
työvoimastaan liikkeenharjoittajalle ja kauppiaalle. J^g
dctta työntekijän; ja liikkeenharjoitajan, Uikkeenharjoiteran^jr ^"^
piaan välillä ja lopuksi siis. tiettyä yhteiskunnallista suhdetta!* P^"^ ^
taari ei olekaan-aiis tarkotuksetonl' Hän työskemelee vain \ ^ -^
tarkoin määräämän osanjtseään: varten ja vain mitättömän o/
lijanyk^iföllistä kulutusta varten, verrattuna siihen, mitä
koko'yhtieiskunnaninilutusta'varten. Mutta kapitalisti tulee »-"^ i
jän ja yhteiskuMiah väliin ijakiskaKee itselleen hänen työnsä koCl^
arvon, 8. o. voiton, jonka hän, sijoittaa uusiin koneisiinsa kas t\
yhä uutta ja uutta pääomaa, tdidäkseen yhä lukuisammaksi om'b '
tomien luokan ja alistaäkseen valtansa alaiseksi koko yhieiskmnj^ *
Työtätekevälle proletariaatille siis katkera, masentava totuus!
Senkö sanoakseen Karl Marx näki perheensä kanssa nälkää ja \^^-
tunkeutui koko kapitalistisen yhteiskuntajärjestyksen mutkikkaimpiin «k-keloihin,;
senkö sanoakseen, vain työtätekevän kansanluokan koko tule* '
vaisuudentoivon, valoisamman elämänuskon monta tuhatta sivua feV
tavilla tieteellisillä teobillaan ja niiden muutamalla sanalla ainaiaij- '
murskatakseen eli ja työskenteli Karl »Marx? Ei, hän osoitti työtätekevä
proletariaatille rayösl|cin sen tosiasian, että proletariaatti yhtenäisenä h"^
tätekevänä luokkana todellisuudessa voi olla niiden koneiden kaJkS**^
niiden tuotantovälineiden herrana, jotka kapitalististen Hikkeenhati?
jäin voittoja kasatakseen täyytyy uskoa sen käytettäväksi. ViohLl
voivat olla yhtenäisenä työtätÄevänä: luokkana koko maailman ti^^^l
tokoneiston herroina, jos he vain alkavat luokkana ajatella ja luokbn' ^
toimia.i Tämän on Marx, samalla Icuin hän tarkasti analysoi kapitalisö 4
sen yhteiskuntajärjestykseA. osoittanut työväenluokalle, jonka jäsenet
ybilöinä tunsiva^ itsensä todellista ihmisoikeutta ja ihmisarvoa vailU l
oleviksi, jouduttuaan taloudellisen kehityben kautta aivan uusiin ja ki 1
sittämättömiin yhteiskunnallisiin suhteisiin. Hän aukaisi proletaarien i
silmät näkemään näitä uusia yhteiskunnallisia suhteita. Vanhan suku^
yhteisön sijaan osoitti hän työtätekevien joutuneen työyhteisöön, työ- ?
tätekevien yleismaailmalliseen työyhteisöön, kansainväliseen työväealuot
kaan. Ja Karl Marx .näytti tyÖyäenliiolcalle,' elämässään osattomikäi jää. '
neille, joille porvarilliset lait tarjosivat vain valheellisen oikeuden, että
tämä sama taloudellinen kehitys myöskin tarjosi heille tilaisuuden tblli
kaikkien ihmisellisten ja aineellisten tudtantovoimien ylimmäksi ja äi-noaksi
valtiaabi, t. s. että juuri.kapilalistinen tuotantotapa ja sen mu-1
kana kulkeva talouidellineh kehityn työväenluokalle-edel:
lytybet ja'mahdollisuuden tulla koko maanpiiriin ja teknillisteö ja tie^ :
teellisten saavutusten kuin myös luonnonyoimi herraksi, joke itsenj'
sä vapauttamalla vapauttaa koko ihipiskunnan. Ja juuri senvuoksi, ett»'!
Marxin oppi von antanut työväenludcalle, tämän nykyisyyden vapautus^; f
toiniiiinan tarfcoituben j^ sam^ ja; suuriminan p v a f
suudentoivon, onkin hänen oppinsa tullut kaikkien maiden proletaarien:
opiksi ja tämän opin luoja heidän muistossaan säilyväksi hengen jätti-iäbebi
ja työväenluokan suurimmaksi esitaistelijabi.
Fascistihen syndika-lismi
-r" Nälkä* " hin sitä on'tilattu ja myönnetty
Kaikilla inhimisillä toiminnoilla on kSyUftVöittanaah - ^ t l kyäyj^ *määta Pöo^ff^»'
" ^ tSvttäneet kirkko-nälkä
taikka rakkaus. Nälkä^^o^^^ että keikat ovat
heimoille murhan, ajoi heidät sotaan ja ryöstöretkiin. viiniä ja mihin se kaksikoUnannes-
Sivistyneet kansat ovat kuin vainukoiria. -Turmeltunut -^""^vIS^ . ,,.v w.. V \ . mitään. Jae muistamme vam: nei-
. „ . « . „ . „ . . , . . . . , vaisto kiihtaa heita hävittämään ilman mitaan hyötyä nen kaunista säkeistöä papeista
kunnan puolu8tii8laitok8e€n.;,K^^ taikka syytä. Nykyaikiisen sodan mielttömyyttä ku^ kuirt kuuluu:
set ovat valmiit heidän edessään taipumaan, sillä he sutaän hallitushuoneen edubi, kansijllisuudefei, euro- , «He itse hörppivät viinlääni
tietenkin tietävät, että kun taistelu kerran, on puhjeri- pälaisebi tasapainobi, kunhiabi. Viimebimainittu Mutv julki saarnaavat vetti»,
nul, niin on kysymybessä vain Joko fascismin diktäv syy .W ehkä merkillisin yikiita, Billä jos kaikkien se^fia oUnt ja on vielä
tuuri tai proletariaaUn diktatuuri. Sosialidemokra- rikosten ja häpeän tahraamilla kafisoSk vfefö Oä M- ^^^^
iällä rd.;u_k™i«^Ä ™ M Taisteiu suuteloiBta
pa pysyttää sita sodalla, sts. lekemalk kaikb ne n- „ i.^. • ?;!v^^^fw
I » . • .1 t. 1 M- i • Bostonissa sattm hiljattain kirk-kokset,
jotka tekisivät yksityisen henkilön kmmiatto- toimistossa kiivas kahakka,
mabi: niurhapolton* rosvoukscn, raiskauksen, mmr- Muuan meriväen luutnantti oU men-han.
Ja mitä taas tulee niihin toimintoihin, joiden nyt naimisiin tytön kanssa jonka
käytinvoimana oh rakkaus, niin ovat ne useimmassa pastori Paine oli kastanut sul-tapaubessa
yhtä kiihkeitä, yhtä raivokkaita, yhtä jul- hasen uskoon ja sitten toimittanut
i i . u... - - , . . ^ . . „, vihkimisen. Tällöin oli pappi saa­mia
kuin nalan aiheuttamat toiminnat^ mmka nojalla „ , i ^ „ . „ ^ ; i>„v,t,i.,B* « « « j ni . » , iii ~ . . . . > - i seremoniaan kuuluvat > suudel-voidaan
tehdä «e^ohtQpaatos,'ölta ihmiset ovat vähin- mat morsiamelta mutkarveUet^
koelmmnL • ^ tä niitä olisi "säätävä enemmänkih.
Niinpä olikin, «Itnaan myöhemrnin
kävelemässä nuorei' touVa^ flöarisäa.
.. Me'emme'ol^ jbtituneät (taisteluun pääomaa väs- siepannut suutelon ilhian että tä-taan
ybin siinä merkityksessä '*t^ elinehtomme 6VÄt ^ ^''»si uskonnollisen seremonian
puutteelliset ja ^kurjat, ^Vaäi 'tiite ^lemmfe ibakoitetut anomaa oikeutta ja #etta.
. - . i i' 1 - V , . 'v ,v Nuon rouva kertoi asian luut-taistelemaan
myos^ kapitalisti.^ jarlfefetoäh synnyt- ^^^^
tamm paheita vastaan. / iävdi kirkkoliiton toimistoon ta-
Ja niitä paheita vastaan öntaeidän" myös saälimät- vatakseen <Isä Painen». Tämä se-lömäsU
Ja tarmokkaasU taisteltava, muussa täpaukses- kysymys oU vain ystä-ku.,;.!..,.
... .L - - - - - - - V vyyden osoituksesta, mutta luut-sa
niaasmu maiKamme paamaaraan pääsemisessä öy- ^^^^
pappia kasvoihin niin
VW paljon. että tg^g pyg^ lattialla. Siinä
Italialaisessa fasciamissa on ehkä
mielenkiintoisin ilmiö! fascistinen
syndikalismi; S.O. fascismin ammat-tillinen
järjestö. Se ei ole ainoas­taan
luonteenomaista^ italialaiselle
fascismille, vaan .vieläpä: eroittaä
sen maailman muista taantumubel-jisistat
Hikkeirtäi ' iMuissa maissa
joissa taanmus on päässyt voitol
^le ja varsinkin' Unkarissa, on se teh­nyt
voitavansa hävittääkseen ammag
tiliitot ti^ lamauttaakseen niiden
toiminnan. Mutta Itaiiassa ovat
fascistit, äamalla kutn he hävittivät
vapaat sosialistiset ammattiliito>t
perustaneet fascistisia ^ ammattiliit­toja,
joille he ovat antaneet nimen
Corporgioni nagoinäl, 8.o. kansalli
set ammattikunnat On tosiasia, et­tä
Italiassa tätä nykyä on aUurin
osa entisistä ammal^ttojen jase^
nista ämmattiliikkejbn leirissä.
On varsin epjb^väa mitS nyky>-
ään tapahtuu fasdstii^n smmav
titiittojen leirissS^ ja sutä ne aiko
vat tehdä tulevaisuudessa. Häm­mennys,
joka on alkanut fascismin
poliittisessa ja aptilaallisessa leiris­sä,
on vielä ^iin!eiApi%kmn{a1it)9ä<-
sessa liikkeessä. Tämän liikkeen
johtajain lausunnot ja asianomais­ten
toimikuntain päätökset ovtH
niin sekavia ja usein Hstkätaisib,
että on' tavattoman vaikea saada
•mi^n .'!(elvää koko -äekasotkusia.
yttbteeh 1921 öU ttalian yleises­sä
^aihäiättijärjeistbäää melkein.'ä:uiil
Joonaa työläistä, virkailijaa ja pien­viljelijää..
Nyt. sen jäsenluku voi­daan
laskea ainoastaan sadoissa tu-hanassa,
kenties vain kymmenissä
tuhansissa. Fascistisijn ammatti
liittoihin kuuluivien jäsenten luku
määrästä ei ole varmaa tietoa. Fas­cistit
väittävät niissä olevan jäse­niä
yli yhden miljoonan. >Eikä
tätä lukua liene nytkään ole pidet­tävä
liioittelunakaan.
Tämä muutos Italian ammattil
sessa liikkeessä on tapahtunut ko!
mesta syystä, jotka ovat: 1. terro­risoiminen,
t. työttömyys ja uhkaa­va
nälkä ja 3. koko työväestön op­portunistinen
horjuminen. I;^
: Fasds^sen^
essa {pakotettiin työläisiä liittoaan
siihen, tenrorfetisink^ ifirit-täinkm
Pei^raran, Bodigon ynC pien-viljelijfipiireis^
a murhasivat fascis­tit
. ammattiliittojohtajia ja pakoit-
Jvat jäsenet revolvereilla ja pom­meilla
muodollisesti siirtymään f as*
eistisiin ammattiliittoihin^ Seuriaa*
vassa vaiheessa, kun fascistit jo oli>
y^t perustaneet ammatillisen liik
keensä järjestöt, ryhtyivät he yhteis
toimintaan työnantajain kanssa, et
tä vain ne työläiset otetaan työhön,
jotka kuuluvat fascistien ammatti­liittoihin.
Koska Italiassa siihen aikaan val­litsi
,taVaton työttömyys, jniin ort
luonnollista, että tällainen nälkä
kuolemalla uhkaaminen muine ter-roristisine
lisäkeinoineen teki yaiku
tuben.
Sen jälkeen kui^ fascistit oUviat
saaneet käsiinsä valtiovallan, siir­tyivät
virkailijain ja eräitten työ^
läisryhmien suuret taloudelliset jär-iestöt
fascistien ammattilliseen lei­riin.
He toivoivat,. 8^
niissä enemmän kuiii vapaitten so-sialisttsttin
ammattilUttojea kautta;
Fascistinen ammattijärjestö - tuli
hajosivat, itsestään; sehjälkeen kun :i
käsityötuotannosta kehittyi nykyi- ?
nen teollisuus. Sellaiset suljetut ^
ammattikunnat eivät yk8iIjkertai!e^ ^:
tiineet enää mahdollisia.
iEascistiset^ johtajatr Jotkä pjta- i
vat v esikuvinaan keskiaikaisia ani-mattikuntia,
uneksivat, että on m&r.-:]
Jollista samaan tapaan poistaa luok-;;
kataistelu. ja etteivät työiäiseV ii i
työnantajat tarvitse lainkaan eri'
järjestöjä, vaan että työnantajat
ja työläiset vartin hyvin voivat kuu­lua
samaan järjestöön. Koska se
oli mahdollista keskiaikana, oiis
miksei se olisi mahdollista nytkin^ :
ajattelevat fascistit, jotka eivät ol-l[
eenkaan muista sitä seikkaa, ettl ;
tuotantosuhteet nykyään ovat aivan .
toisellaiset kuin keskiaikana.
Korkein fascistineuvosto — jon­kinlainen
laiton hallitua, joka oike­astaan
nykyään hoitaa Italian asi-,
oita—T- on sentähden päättänyt, et-tä^
v työläisten ja työnantajain jär­jestöjen
olisi liityttävä yhteen noi­hin
^«^^ ammattikuntiin.
(Mutta tätä päätöstä työnantajat hfr
ti! ilmoittivat vastustavansa, jiten-.
ka se 'oli peruutettava korkeim­man
. fascistineuvoston seuraavasM
istunnossa. Siitä huolimatta pitä­vät
f ascistisfet ammattiliittojohtajät
-kBnhi j järjestömonopoolin tähtää-teistit
it» dkohat p i t u ä t e . . 7 » ™ ' r " L i : r ^ . määrää Hian suurena ja vaaraBise»,
na. Onhan ^Iväa että' siellä ' missä
on koottu yhteen niin suuret jou­kot
proletaareja,; «n samanlainen
äkymiä ptosesäi kvaa viinimehutyn-nyrissä.
Mutta; minkälaista viiniä
on tästä mehtifta tuleva?
Ne, jotka nimittivät fascSstiset
ammattiliitoit kansallisibi ammatti­kunniksi,
pitivät esimerkkinään tie*
tysti vanhoja keskiaikaisia italialai­sia
ammattik^tia. Tähän on sa­nottava,
etta keskiukaiset -ammatti­kunnat
olivat olemassa, aikana, jol­loin
tuotantoa . harjöittiv^ yksino­maan
käsityöläiset. Ne eivät siitä
syystä olleet mitään luokkajärjes-;
töjä nykyisessä mielessä, koska kä-sityöläismestari
samalla oli sekä
työntekijä että työnantaja. Niiden
tehtävänä oli elinkeinon puolusta­minen'
sellaisenaan. Ne määtäsiväi
oppilaiden ottamisen ja kisälliksi
levät muodostaa fascistisista ammat-tantoista
perustuksen fascistiseBe
valtiolle.
hyväksymisen ja jäsenebipääsemi-sen
ammattikuntaan. Sellainen am­mattikunta
muodosti siis suljetun
ainoastaan kuluttajille ja muiDe am­mattialoille.
Nämä ammattikunnat
tnga ottelu oli Don haalilla t i-
W päivän iUalla. S. Kokon ja V.
Pihljärten vSMM. Tainm,.. otie^V
vat .10 minuutin erissä ja pitivät
välillä yhden. minuutin lepoajan, et­tä
jakaaisivatjtaas pmia. K()lii^<>
voitti; vastustajansa 1 tunnissa ja i •
6 min. '<myUyotteella>. fiiJisriiy
61 tunnustanut Kokkoa voittajaksi, ;
Vmttäen ;<mynyotteen> olevan vas- ;
ten ;8äwit^ä. Yleisö Mlenida ap-ioteerasi
JS. kbion voittaiaky'^
nitekniikkaa! tuntemattomana
lähde enäimpi' arvostelemaan, sa­non
vaan että' ne olivat Tahroj»
mieML
V , , . .\ Yksi./yleisöstä.;';y
Neavösfoi-Venäjäh Ystävät J*-
«ÖHtyksen .jouhia,, joka piif^,