Vapaus, May 16, 1957

              Sivu 2 Torstaina, touStok J6 p. — Tliursday, May 16,
VAPAUS lUBISTK) — Independent Labor
Otsan «f Ftnnlsh Canadlans. Es-teUUbed
NoT. 6, 1917. Authortzed
as seeond class mail 1>7 the Post
OfOee Depaitamt, Ottawa.. Pub-
Uahed thrfee «reekly: Tuesdays,
ThtmdayB and Satordays by Vapaus
PiäiUstiinfi; Company Lt<L, at 100-102
SIm 8t. W^ Sudbury, OnL, Canada.
Telepbones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office 0 6 . 4-4265. Manager
E: Suksi. Editor W. EUund. Mailing
address} Bo?c 69, Sudbuiy. OntariO;
Advertislng rates upon application.
Translatlon free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk, 7JOO 6 Uc 3.75
3 kk. 2.25
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
1917-^Juhlavuosi40. vuosikerta
• * •
1957
« Pasmat hieman sekaisiii
Näyttää siltä,'että m*tä enemmän Yhdysvaltain hallitus
t^kee iaiperkefSkkoja atomisotavalmistclujensa salaamisen
toivossa, sitaä'^istiriitäismi^ia' tietoja saadaan sieltä- Otta-kaamine
esimerkiksi kaksi viiikonvanhaa uutistietoa, jotka on
lähetetty samana päivänä — toukokuun yhdeksäntenä — ta­vallisesti
arvovaltaisina pidetyistä yhdysvaltalaisista läh­teistä.
^ Nobel-palkinnon voittanut atomitiede-naijBS
tri Eirjiest Lawrence sanoi mainittuna päivänä julkais­tun
Reuteria uutistiedon mukaan Lontoossa, että "vetypom-mikdkeiden
jällceisen radioaktiivisen säteilyn aiheuttaman
vahingon pelko on 'suurta hölynpölyä' (a lot of nonsense)
**rrricukaan e i tule kärsimään niistä Icokeista, mitä Britannia
J8 Yhdysvallat suorittavat*' sanoi Lavvi-ence lehtrkirjeenvaih-tajÖle;
"Radio^tiivisuus on kokeilujen jälkeen niin olemat­tani^
pientä ettei se voi nutenkään aiheuttaa mitään pahaa.
Ming.valkuutan teille, että tiedemiehet ovat riittävän viisaita
tiött^toeen mitä he tekevät^^j varmoja, ettei, ku-
Iraatftöukkaännu siitä."
^^^^^^ 1 ^ voittanut tri
I^r^^iice^liOntoossa, missä hän oli pikakäynnillä aseistarii-sui;
i^t^nferehssin'^ edustajan, Harold Stassenin
Intoili^. - T o i s in sanoen, liedemies Lawrence esiintyi täsSä
•5^5®yaltain hallitufksen puhemiehenä.
- lautta' entä? asian" toinen puoli?
•t §ama^a päilränä, siis toukokuun 9 pnä, New Yorkista tul­leessa
AX?:nuutist kerrotaan The Reporter julkaisun
tiedoitttavan,«ttä'Hiäiannet ihmiset Nevadassa ja Utahissa
övat^jotttuneet atomiaseikokeilujen aiheuttaman radioaktiivi-suuKieh
Vaikutuksen alaisiiksi. Julkaisu sanoi tämän johtuvan
siiia kuii Yh^dyavaltain Atomivoimakossion jäsenillä ei
ole "riittävästi tietoja yleisön suojelemiseksi eivätkä he voi.
tazfkasti enniistaa näiden kokeilujen tuloksia . , .
't '^fErään kokeilun ylhteydessa", sanotaan julkaisussa, St.
' Qearjgeii 15.,asukasta Utah^ ajalksi, 1,250
kectäa s^uretmman atmosfäärisen saastutuksen kohteeksi, mi­llä
on salJ^ittU radioaktiivisella alalla työskenteleville.
J "Mitään tietoja ei ole pidetty näistä ihmisistä, eikä ole
mitään tietoja kunnostaan . . ."
^ Tässä atä sitten ollaan. Yhdysvaltalaisiakin on jo eräit-t|
m tietojen ;inulkaanjoutuput radioaktiivisten säteiden uh­reiksi
atormasekokeilMJen takia!
Mut^a( kun^y ei halua atomiaseiden
pannaan julistaneista dka ede? niiden kokeilujen hetiOkoh-taista
loipettaimista, niin se lähettää Lontooseen aseistariisu-iniäpc
«f?3^enB yhden tiedemiehensä rauhoit-t^
znaoa maailiman yleistä mielipidettä sdllaisilla^^uelhilla, jot­ka
parhaite/i sopivat Wa^ingtonin hyökkäyspolitiikan tueksi.
?v Mutta juuri ^ toinen toistaan korvalle
lyövät ti«iot ovat osoituksena siitä, että yleisen mielipiteen
vaikutus oh äärettömän voimakas ja tuntuu jo korskeissakin
toUituspor-taissa. Se on roiskaisevana ia^^'i^ seik­kana
rauhanpuolustajille, jotka väsymättä ja jolidonmukai-sesti
vaativat, niin Neuvostoliitolta, kuin Yhdysvalloiltakin,
eitä aton^i" ja vetypommien kokeilut on hetikohtaisesti lope-tetttava,
jotta saadaan tarvittava "työrauha'' sopimuksen laar
tizhista varten näiden hirvittävien joukkotuhoaseiden kieltä­miseksi
ja kaikista varastoista hävittämiselksi.
Victor , Bintanen, Estairer ..Ont.,
täyttää torstaina, toukokuun 1 pnä
i 74 vuotta.
Mrs. I d a Uilling» Sault Ste. Marie,
Ont., täyttää perjantaina, touko­kuun
17 pnä 74 vuotta.
Justina Ritar^ Lockerby, Ont..
täyttää lauantaina, toukokuun 18
pnä 76 vuotta. '
Yhdymme sukulaisten ja tuttar
vain onnentoivotuksiin.
EmilJohnsoD, Ouimet, .Ont, täyt­tää
tänään, toukokuun 16 pnä 75
vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Mitä miiut 'sanovat
Vanhojen puolueiden johtajat
puhuvat varmasta vaalivoitosta
Mitään ei lautankaan fnainita^ tpdelli$|8ta
kansan edes^. olevista vakay||ta' qiige|iiiista
J u u r i tällä hetkellä, j o l l o in elin-! Mr. Coldurell osoitti, että Cana-kustannukset
Canadassa ovat nous-Idassa tuotetaan suunnattomia rik-
' % A N S A N K A P I T A L I S M I"
KXYTXIVNÖN V A L O K E I L A S SA
Äskeinen tutkimus tässä asiassa
(yhtiöosakkeiden jakaantumisasias-sa)
osoittaa ensiksi, että ainoas­taan
7 prosenttia Ylidysyaltain perr
heistä onflstaa yleisiä osakkeita; ja
toiseksi, että 8 prosenttia tästä
osakkeita omistavasta ryhmästä
omistaa 4/5 kaikista osakkeista. Tä­män
vuoksi näyttää siltä, että vajaa
1 prosentti Amerikan perheistä
omistaa y l i 80 prosenttia yleisistä
osakkeista . . . » — FuUbright, U.S.
senaatti, maalisk.
Ky^yiQyksil? ja
vastauksia
Kysymys: Saako kaupungissa k l i n -
teimistöä omistava j a siis veroa
maksava "ei-kansalai^ei\'' äänestää
kunnallisvaaleissa? — Tiedosta k i i ­tollinen.
Vastaus: Kunn.aiysyaalilaiq kir­jaimen
ja hengen mukaan kunnallis­vaaleissa
saa äänestää ainoastaan
"liansalainen"; j o l l a , on joko vero­tettavaa
kiinteimistöomaisuutta tai
sitten vuokrattuna sellainien asun­to,
josta hän maksaa itse sä^kör ja
yms. laskunsa.
Jatkuvaa väittelyä tässä asiassa
aiheuttaa se kun joissakin tapauk
sissa on ei-kansalaisia kiinteimistö-j
e n omistajia päässyt lakivastaisesti
äänestysluetteloon samoin kuin on
eräissä tapauksissa päässyt äänes.-
tysluettcloon sellaisiakin henkilöitä,
jotka eivät täytä lain määräämää
"omistusehtoa".
..Siis lain kirjaimen j a hengen mu­kaan
ei'kansalainen on kunnallis'
vaaleissakin aina äänioikeuteton.'
aarallista seikkailua Formosassa
* Kuten on uutistiedoissa kerrottu, Foo^mosan suhteen on
noussut uusi kiistakysymys .Kiinan ja Yhdysvaltain välillä.
Palautettakoon mieleen, että toukoikuun ensimmäisenä
päivänä pitämänsä puheen yhteydessä julisti Kiinasta virka-heittona
karkoitettu Chiang Kai-shek, että Formosassa on
tehty kaikki tarpeelliset valmistelut Kiinan mannermaalle
hy^ökkäystä ja Kiinan sotilaallista valloittamista varten.
Nyt, viikon kuluttua siitä, eli toukokuun 8 pnä, ilmoitti
vara-arairjaali Stuart Ingersoll, amerikkalaisten Formosan
jouMflojen komentaja, ottä Yhdysvaltain ilmavoimien robotti-
Qsaston etujoukkoja ja varusteita on saapunut Formosan saa­relle,
jonne samaisen amiraali Ingorsollin kertoman mukaan
sijoitetaan Matador-tyyppisin rakettiasein varustettu robotti-
'osasto.,.
Kailren tämän johdosta, ia huomioonottaen Yhdysvaltain
vsiraUinen osennoituminen Kauko-Idän asioihin, lienee ajan­kohtaista
kysyä, että kuuluvatko amiraali Ingersollin robotti-osasfton
miehet ja aseet Chiang Kai-shekin hyökkäyssuunni­telmiin?
,
Tämä ei suinkaan ole sen paremmin sosialidemokraat­tista
kuin kommunististakaan "propagandaa". Mainittakoon,
että Lontoossa, Englannissa ilmestyvä Daily Express on selit­tänyt,
että Yhdysvaltain robottiaseet voivat ulottua Formo-sl^
ta Nankingiin^ Shanghaihin ja Kantoniin saakka-
Daily Express kirjoitti viikko sitten edelleen, että tie­tyllä
.taholla Yhdysvalloissa kehitellään ajatusta, että YK:lta
pyydettäisiin Formosaa Yhdysvaltain hallintoon. Tämä ai­heuttaisi
tietysti sen, että Chiang Kai-shekin valtakausi lop-
Eiuisi, ja että Formosasta tulisi uusi Okinawa. Kaksi seikkaa
huolestuttaa Washingtoma, selittää Daily Express: Formosan
aeuickaat sanovat avoimesti, että he pitävät Japanin herruutta
Chiang Kai-shekin hallitusta parempana, ja toiseksi on kan-
^ l i s en Kiinan armeija tulossa liian vanhaksi? .
Näin Lontoossa. Kiinan Kansantasavalta on luonnolli­sesti
esittänyt jyrkkäsanaisen protestin sen johdosta kun
ihtdysyaMat aikoo muodostaa Formosasta atomisotatukikoh-dan.'
jä on jo sijoittanut sinne robottiosastonsa etujoukkoja.
Sivumennen sanoen Washington esiintyy tässä viimeisim­mässä
iiirrossaan hyvin isäntämäisesti julistaen, että robotti-osaston
etujoukot eivät ole Chiang Kai-shökin, vaan Yhdys­valtain
ihnavoimien kontrollissa Formosassa!
'^'h::..'Aäsiii vakavuutta korostaa tämä: Yhdysvaltain hallitus
4(1 kieltäytynyt tunnustamasta Kiinan kansantasavaltaa sen
jjolkisesti ja moneen kertaan esitetyn käsityskannan perus­teella^
että Kiinan Kansantasavalta kukistuu tai kukistetaan,
on puhe Yhdysvalloista, Tiiin sen mielestä Ghiang
Torontossa valmis-taudufaan
suuriin
ji^iiannusjuhliin
Toronio. — Hyviä saavutuksia
varmaankin sainime viime talvena
haalitoiminnassamme. Siksipä var.
maankin on sama vauhti päällä n i in
esittäjillä k i l i n kuulijoillakin koska
kuuluu ääniä, että kuoron j a Y r i t y k ­sen
tulisi järjestää yhte*inen tilai­suus
juhannukseksi Tarmolaän.
Kuulostaa hyvältä. Juhannus­tanssit
ja -juhlat oikein suuret ja
niistä filpiejä tulevan talven tilai­suuksiin.
Viime kesän juhlista ote­tut
filmit olivat yleisön makupalo­ja
syksyllä. Ne olisivat vaan saa
ncet olla laveammalti liimattuja.
Sitä paremmin onnrstunSme Sud-buryssa
suurjuhlilla mitä useammin
esiinnymme täällä. Meidän tulisi
pyytää esittäjiä myöskin ulkopuolel­ta
järjestömme, jotta saisimme edes
yksilöiden muodossa yhteistoimin
taa järjestömme ulkopuolelkt ole­vien
ihmisten kanssa, joka vahvis­taisi
rauhan j a edistyksen puolesta
käytyä kampanjaa sotaa lietsovia
vastaan.
Eipä nyt muuta kuin parhaimmat
kevätterveiset aina Suomeen saak­ka,
sillä joitakin Vapaus-lehtiä me­nee
aina sinne asti.; Juuri eräs nuo­r
i mies tilasi Suomeen ainakin yh­den.
•
Olemme täällä saaneet kokea 85
asteen lämpöä! vihreys loistaa maas­sa
j a puissa. — Aplodeeraaja.
seet ennätystasoonsa, liberaalit ja
konservatiivit valmistautuvat liit-toyaalikampanjaan
kokonaisuudes­saan
ylenkatsoen tämän heille epä­mieluisen
piirteen Canadan politii­kassa.
Ne sen sijaan vain kilpaile­vat
keskenään ikäänkuin suosikki­kilpailuissa.
I ;:
N i i n liberaalien kuin konserva­tiivienkin
johtaja on kerskunut
kansalle, että kesäkuun 10 päivänä
toimitettavien vaalien jälkeen häh
tulee olemaan maamme pääminis­teri.'
Mr. St. Laurent kertoi: "Oma kä­sitykseni
on sellainen, että nyky­ään
valmistelen suunnitelmia pää­ministerien
konferenssiin osallistu­misekseni
Lontoossa ensi kesäkuun
26 päivänä."
Quebecissa konservatiivien - joh­taja
JTohn Diefenbaker sanoi Lon­toon
konferenssista: " N i i n , ^ minä
menen sinne, j a vieläpä pääminis­terinäkin."
Liberaalien, konseryatiivien, c c l:
Iäisten j a social credittiläiset joh^-
jat vaikenevat hirvittämästä -vety-pommiyhasta.'
Ainoastaan L P P , joka'
oh päättänyt osallistua vaaleihin
vain pienemipällä ehdokasmäärällä
yhtenäisyyttä silmälläpitäen, on
esittänyt tämän kysymyksen yhte­nä
tärkeimpänä osana vaaliohjel­mastaan.
^
Liberaalit 10 konservatiivit suun­nittelevat
ehdokkaan nimittämisiä
kaikissa 265 vaalipiirisi^.
; C C F : n johtaja GoldweU hyökkäsi
radiopuheessaan voittoilua vastaan
j a esitti viisikohtaisen vaaliohjel­man,
johon sisältyi päämäärä, "mo-no_
polien hävittämiseksi".'^
Coidwell julisti, että Canadan
suurista rikkauksista eivät voi naut­tia
tasaveroisesti kaikki canadalal-set
"niin kauan kuin meillä on
hallitus, jonka tarkoitus on palvella
vain muutamia etuoikeutettuja ryh­miä.
»
Kai-shek "edustaa" Kiinaa —
ia jos Chiang Kai-shek hyök­kää
Kiinan mannermaalle, ku­ten
hän vappuna uudelleen
uhkasi, niin annetaanko For-mosaan
nyt sijoitetut Yhdys­valtain
röbottiosaston etujou­kot
Yhdysvaltain mielestä "lail­lisen"
Kiinan, ts^Chiang Kai-shekin
hyökkäyksen tueksi?
Selvää kuitenkin on, ettei
Chiang Kai-shek voi koskaan
aloittaa menestyksellistä sotaa
600-miljoonaista Kiinan kansaa
vastaan — ei edes Yhdysval­tain
robotti voimien avulla.
Mutta yhtä ihneistä- on sokin,
että YhdysvaUain tarkoitukse­na
on edelleen kärjistää Kauko-
Idän tilannetta, mikä antaa so­danlietsojille
ja sotatarveteh-tailijoille
"kultaisia mahdölH-suuksia"
maailman rauhan vaa­rantamisen
hinnalla. *
Toronton osaston
naisten Iterhon
toiminnasta
; To/ohto. — Ensiksikin Toronton
osaston naisten kerho haluaa kiitr
tää > kaikkia niitä tovereita, jotka
n i i n 'monella tavalla auttoivat ker­hoa
vuotuisten kevätmyyjäisten on­nistumisessa.
. Kiitos lahjoittajille,
myyjille j a kaikille ahkerille työn­tekijöille,'
jonka työn tuloksena taas'
tänäkin; vuonna voimme avustaa
osastoa huomattavalla summalla.
Haalilla on vielä joitakin lunasta­mattomia
voittoja, jotka jäävät ker­holle,
jos e i niitä lunasteta touko­kuun
loppuun mennessä. ^
Naisten kerho päätti viimeisessä
kokouksessaan, että on aika saada
haalille uusi hella ravintolaan, sil­lä
entinen on jo kokolailla uloskulu-nut:
Tämän eteen tulemme kesän
aikana työskentelemään seurap.elien
j a lahjavoittolippujen myynnillä.
Voittolahjoituksia otamme ilolla
vastaan, j a toivomme että suuri ylei­sö
taas on myötätuntoinen tälle yri­tykselle,
sillä ainoastaan yhteistyöl­lä
onnistumme.
Tarmolan avajaiset pidetään ke­säkuun
1 j a 2. päivänä. Tarmola;
onkin nyt erikoisen-kaunis kun tul­vat
eivät ole tehneet häviötä tänä
keväänä.
Laulu- ja liittojuhlille. täällä
joukot valmistautuvat. Tarmolas-sa
onkin hyvä tilaisuus urheilu-harjoituksiin.
— II.T.
kauksia, mutta "leijonan osuus me­nee
voim^diaimmille ryhmille, jot­ka
saavat äänensä kuulumaan hal­lituksessa.
Työläiset ja farmarit
muodostavat kaksi varsin suurta
osaa yhteiskunnastamme eivätkä ne
ole saaneet nauttia rikkauksistam­me
lähesk^n siinä määrässä kuin
niiden olisi pitänyt <saäda."
Edelleen han viittasi, että cana-dalaisten
yhtiöiden voitot kohosi­vat
33 prosentilla e l i $1,2()0 miljoo­nalla
sitten toisen maailmansodan,
mutta keskinkertainen työläisten
palkka on noussut tuskin puolella'
kaan ^tuosta prosenttimäärästä!
Hän kannatti pääoman lisäänty­mien
verottamista j a etuoikeuksien
poistamista.
Ontariossa liberaalit yrittävät
tunkeutua konservatiivien tukikoh­tiin
samanaikaisesti kun perinteel­lisesti
liberaalisessa Quebecissa
konservatiivit yrittäyät kaivaa maa­ta
liberaalien altä;
Silloin kun Ontarion kaksi suur­ta
uniokeskusta, C C L j a T L C , yh­tyivät
äskettäin esitettiin tunnuk­sena
"työväestö politiikassa" j a e-dustajat
kannattivat C C F : i i aktiivis­ta
puolustamista tulevissa liittovaa-leissa
ja perustivat poliittisen toi­minnan
komiteoita.
Työväestön äänestämisellä on On­tariossa
voimakkaat perinteet. V.
1943 C C F sai valituksi 34 jäsentä
maakunnan lainlaatijakuntaan ja
L P P sai valituksi kaksi. Vuonna
1948 C C F sai Toronton alueella va­lituksi
11 edustajapaikkoja ollen
kaikkiaan 17 j a L P P sai 2.
Kuitenkin v. 1951 tapahtuneessa
konservatiivien vaalivyöryssä tapah­t
u i siten, että työväenedustajat me­nettivät
miltei kaikki edustaja­paikkansa.
Vaikka C C F saikin niis"
sä vaaleissa 339,376 ääntä, eli noin
viidennen osan äänistä, se kykeni
säilyttämään vain 2 edustajapaikois­ta.
L P P r l l e jäi yksi.
Suurin kysymys ratkaisevassa ase­massa
olevassa Ontariossa on se, et­tä
kykenevätkö uniot mobilisoimaan
jäsenensä äänestämään. Tätä kir­joittaessa
on valittu ehdokkaiksi 40
ccf:läistä Ontarion 85 vaalipiiirssä.
Tehtävän vaikeutta kuvaa se, et­tä
viime aikoina C C F on kyennyt
säilyttämään vain yhden edustaja­paikan
Ontariossa^ edesmenneen
Joe Noseworthyn York Southin vaa­lipiirissä;
Nyt on C C F ryhtynyt vaa­likampanjaan
samassa vaalipiirissä
valiten ehdokkaaksi W. Seftönin.
L P P on päättänyt olla nimittämättä
ehdokasta samassa vaalipiirissä e-distääkseen
siten yhtenäisyyttä.
Parlamentin hajoittamisen aika­na
oli sen jäsenyydessä liberaaleja
168, konservatiiveja 50, ccf:läisiä
22, social credittiläisiä 15, itsenäi­siä
3 j a 7 avonaista paikkaa.
25 VUOTTA TTÖVÄENLl 11 ; i Cl M ESSA
Veljelliiien
Kilj» J D I Ti£S>'l'l£R
Usein tulee mieleeni vanha ystä
vänl B i U Leslie, .jota en ole mo­neen
vuoteen tavannut Me mo­lemmat
kuuluimme 30 l u v u l l a v.- ja
u.-seura jymyyn Kirkland Lakella.
Minä olin aina l i i a n k i n optimisti­nen
j a hänet minä nimitin äärim­mäiseksi
pessimistiksi. B i l l j u l i s ti
mahdottomaksi K i r k l a n d Laken kai­vostyöläisten
unioon järjestämisen.
P i t k i e n keskustelujen jälkeen hän
tapasi sanoa^ että haaskaamme ai­kaa
kun yritämme järjestää työläi­siä.
On kyllä tosii että yliarvioin K i r k ­land
Laken työläiset Niiden jär­jestäminen
vaati paljon enemmän
aikaa kulh ajattelin." Mutta B i l l o li
myös väärässä. Vihdoin he järjes­tyivät
ja .osallistuivat ehkä Cana­dan
työväenliikkeen historian tär
kiempään taisteluun, taisteluun jo­ka
vapisutti'koko Canadaa j a vih­doin
vaikutti P. C. 1003-lain hyväk­symiseen,
joka takaa työläisille jär-jestäytynusoikeuden.'
h i n lakkolaiset j a heidän vaimonsa
oLvat ryhtyneet pakkasihnojen vai.
Utessa. Lakko o l i ehjä, mutta yhtiö
y r i t t i kylmyyden avulla saada lakko,
laisia taka s i n töihin.
Samassa kokouksessa autot^^lijs.
ten unioon kuuluva osastomme päät.
ti heti pa k a l l a lahjoittaa tuhannen
dollaria kassasta. Myöhemmin luot-tamusmiehet
keräsivät n. kaksitu­hatta
dollaria. Vielä myöiiemmiii
jäsenistö p^ t t i luovuttaa kassasta
toisen, tuhannen '• dollarin labjoitti^i
Lakon kestettyä n. neljä kuukaut­ta
kävi ^ selväksi,, että oli merkkejSi
lakon murtumisesta.^ Kaivostyöläi­set
jputuivat perääntymään saamat
t a selvää voittoa. Siihen aikaan sasi-pui
Oshawaan vielä toinen vetoo­mus
rahallisesta avustuksesta lak-holaisten
laskujen maksamiseksi.
Osaston johtokunnan enemmistö
omaksui sellaisen ajatuksen, että li-sälahjoitukset
olisivat merkitykset­tömiä.
• .
O l i n kovin pahoillani ja vihanen-
Työläisten liiallinen ihannointi ' k i n tämän päätöksen johdosta. Eikä
mielestäni ei ole sopivaa. Luokkana ihme, sillä o l in tehnyt osan perus-
VISStN EMiGI^ANniJÄRJESTON
M A T ÖtKEUTEEN SUOMESSA
Helsinki. — K U — Maamme v i - Iän tienoilta. Juttua käsiteltiin ai-ranomaiset
ovat vihdoinkin saaneet
tutkituksi ja oikeuskäsittelyvaihee-seen
maahamme ulottuneen, Länsi-
Saksassa sijainneen emigranttijär-jestön
toiminnan. Järjestön toimes­ta
on useiden vuosien aikana mm.
meidän maamme • kautta levitetty
Neuvostoliittoa vastaan tähdättyjä
lentokirjasia. Suojelupoliisin pääl­likkö
Anhavan lehdellemme anta­man
tiedon mukaan on järjestön
toiminta Suomen kohdalta saatu
katkaistuksi. Asian tutkimuksista
kertyneet asiapaperit ovat syyttä­jällä
ja hänestä riippuu asian oi­keuskäsittelyn
ajankohta. Tuomior
iskuin päättää, käsitelläänkö juttua
avoimin vai suljetuin oyin.^
Venäläisten emigranttien vasta-vallankum(
juksellisen NTS-järjes-tön
levittämiä lentolehtisiä on usei?
den vuosien aikana «löydetty maam­me
eri puolilta. Niitä löydettiin
mm.
Konginkankaalta, Kolarin ja K i t t i -
kanaan' eduskunnassakin ja silloin
osoitettiin, että kysymyksessä on
maamme ilma-alan loukkaus ja vaa­dittiin
toimenpiteitä tällaisen toi­minnan
lopettamiseksi. .
Sen johdosta, että eräät sano­malehdet
ovat' julkaisseet uutisen
vierasta valtiota vastaan kohdiste­tusta
propagandatoiminnasta Suo­messa,
on STT saanut asianomai­selta
taholta seuraavat tiedot:
Syksyllä 1956 poliisiviranomaiset
löysivät viiden henkilön haUusta
yhteensä kolmisenkymmentä kiloa
lentolehtisiä ja eräitä ilmapallon
-kumikuoria.^ Hankkeen ilmitulo ta­pahtui
ennen kuin asianomaiset eh­tivät
ryhtyä toteuttamaan suunni­telmiaan
-lentolehtisten levittämi­seksi
ilmapallojen avulla. Juttu t u ­lee
lähiaikoina oikeuskäsittelyyn.
UnSkärm parlamentti
V i e « " H " a ; S Ö M , jatkaa ka*si vuotta
he eivät ole vailla omia virheitään.
He ovat syyllistyneet virheisiin ja
tulevat vastaisuudessakin tekemään
virheitä. Mutta olen havainnut, et­tä
kun itsepintaisesti toistaen se­lostaa
j a on itse oikeassa, he omak­suvat
ajatukset koska he ovat jär­keviä
ja' heillä on oikeuden j a sää­dyllisyyden
vaisto, jota ei omaa mi­kään
muu lyokka yhteiskunnassam-me.
^ .
Silloin kun K i r k l a n d Lakella syk­syllä
1941 alkoi suuri lakko - union
tunnustamiseksi, olin 400 mailia ete­lässä
Osha\vassa. Työläiset siellä kä
sittivät että pohjoisessa *on käyn­nissä
historiallinen lakkotaistelu.
He käsittivät mitä lakkoutuminen
tarkoittaa. Noin neljä vuotta aikai­semmin
he olivat itse luoneet his
toriaa autotyöläisten lakossa vuon­na
1937.' Se' o l i ensimmäinen läpi­murto
teoUisuusunionismille Cana­dassa.
' •
K i r k l a n d Laken lakkolaiset olivat
kipeässä rahan tarpeessa. Mine-
Miir union 'edustaja teki erikoisen
vetoomuksen autotyöläisille.' Hän
selosti sitä mahtavaa taistelua, jdi-työstä
K i r k l a n d Laken union raken
tamiseksi. - Minusta tuntui, että
jouduin osalliseksi petokseen.
Jännitystila vallitsi jäsenkokouk­sessa.
Kuunneltuani useimpien se­lostavan
miksi meidän ei pitäisi lä­hettää
ulkolaisille enempää avus­tusta,
pyysin puheenvuoroa. Koetin
puhua mahdollisimman vaikuttavas-t
r ja päät h seuraavilla sanoilla:
"Kyllä a's'a on n i i n , Kirkland Laken
kaivostyöläiset ovat polvillaan. G-jennammeko
heille veljellisen kä­den?'
Tulemmeko auttamaan heitä
heidän'mahtavan taistelunsa viime­vaiheessa
tai kiellämmekö heiltä
avustuksen? Ehdotan, että oaätom-me
lähettää heille viisisataa dolla­r
i a osoituksena siitä korkeasta ar­vosta
mihin olemme heidät asetta­neet
urhoollisen taistelun johdosta
yhteisen'iasian puolesta!"'
Ehdotus sai kannattajan ja jäse­nistö
purskautui myrskyisään suo­sionosoitukseen.
Juuri kukaan ei
äänestänyt sitä vastaan.
: Usein olen ajatellut että Bill
Leslien biisi ^itänyti olla läsnä sii­nä
kokouksessa. •'.(.: ••' < .
"Kun olisi vielä käki kukkumassa"
Tarmolan talkoot
ja avajaisjuhlat
Toronto. — Tarmolan talkoot p i ­detään
tk. 19 pnä, j o l l o in on saatava
" k a i k k i kuntoon" seuraavana sun­nuntaina
pidettävää avajaisjuhlaa
varten.
Lauantaina, toukokuun 25 pnä on
Tarmolan avajaistanssit j a ' sitten
sunnuntaina, 26 pnä, varsinainen
avajaisjuhla^ missä on runsaasti
monipuolista ohjelmaa.
Pitkän talven jälkeen ei ole varr
maan sen terveellisempää j a parem->
paa lepopaikkaa kuin on tämä Tar-molamme.
Saunakin kuuluu taas
olevan kylpykunnossa. • Tervetuloa!
— Minä vaan.
Budapest. — Unkarin kansallis­kokous
päätti t o u k o k u u n . i l pnä p i ­dentää
tässä kuussa umpeenkulu-vaa.
toimikauttaan kahdella vuodel­la
eli lähemmin sanottuna touko­kuun
17 p:ään vuonna 1959, ilmoit­taa
Budapestin radio. '
Uudet vaalit oli määrä pitää tänä
vuonna, mutta pääministeri Janos
Kadar vaati perjantaina niitä lykät­täviksi.
Kansalliskokous vahvisti lisäksi
uuden Unkarin vaakunan, johon
kuuluu puna-valkea-vihreä kilpi
vaalean sinisellä taustalla. Kilven
kummallakin puolella on vehnälyh-de.
Vasen lyhde on sidottu punai­sella,
valkealla ja vihreällä nauhal­la
j a oikeanpuolinen punaisella nau­halla.
Kilven yläpuolella on viisi-kärkinen
punainen tähti.
: ' SamiaJ — AifienpäiväS vietimme
täällä Sarniassa kuten muuallakin
toukokuun .12 pnä. Tilaisuus oli
Pentti ja Vilma Kitusen kodissa.
Juhlan ölilärjestänyl miehet ja
lapset Me äidit olimme kunniavie­raina.
Kiitos vain teille kaikiHe
yhteisesti äitie^ puolesta, v-
* * ' •
Osaston kokous oli Suonpäällä
huhtikuun 28 pnä ja seuraava ko­kous
on samassa palkassa touko
kuun 28 pnä kello 7 illalla
siis tiistai-iltäna. Olemme aina p i ­täneet
kesällä kokouksemme' iltai­sin
j a samaa tapaa noudatamme nyt­kin.
Sitten viime kirjeessäni mainit­sin,
etä viimeinen kerhoiltai^me on
huhtikuun 26 pnä, mutta siinä ker-hoillassa
päätimme kuitenkin, että
pidämme yhden sellaisen vielä tänä
keväänä j a se on Ivar j a L i i n a Kitu-^
sen kodissa toukokuun 25 pnä keU
lo 8 illalla. Tulkaa silloin kaikki
viettämään iltaa j a pelaamaan bin­goa.
Myös on ohjelmaa j a viimeksi
keskustelu kysymyksestä jonka
alustaa Vilma.
Huvitoimikunta järjesti tanssit.
j a ne onnistuivatkin hyvin. Tanssi­haluiset
saivat tanssia tarpeekseen.
Nyt en tiedä mitä on huvitoimikun-nalla
"kiikarissa",- mutta luultavas­ti
kevätkesän juhlat. ' •
Muuten meillä täällä Sarniassa
on .jo .täysi kesä. Kukat kukkivat
ulkona. Lehti on puissa. Kun
olisi vielä Suomen käki kukku»
massa, n i i n kaikki olisi kuin en­nen
lapsuusaikana Suomessa. Toi*
yönkin kalkille Vapauden luki­joille
hauskaa kesää j a hauskoja
lomia. — Olga.
SITÄI
JA
lllllliiillllllillllTÄTÄ
N E TYTTÄRET
— Nopeasti, huusi lääkäri. Anta­kaa
laukkuni tänne j a katsokaa, et­tä
maharuisku tulee mukaan. Eräs
mies soitti j a sanoi, ettei voi elää
ilman minua.
— Isä p i e n i , sanoi talon tytär, luu­len,
että se puhelu oli tarkoitettu
minulle.
New Yorkin papit
Qvat eri mii
Bittyn riMkestä
New York. —. Madison Square Gar-denlssa
eilen alkanut Billy Grahamin
kuusiviifckolnen ristiretki N e w ' Y o r ­kissa
joutui viime sunnuntaina täkä­läisen
papistorf toimesta sekä kiitokr
sen etta moitteeii kohteeksi. :
Yleisesti puhuen baptistikiridrojen
saarnatuoleista'kuultiin kiittäviä laii^'
santoja Billy G r a h a ^ n ristirefckestä,
mutta Unitaiisen kirkon useat papit
moittivat terävästi tätä suiu-en sir­kuksen
malliin järjestettyä pelastJis:
työtä. XJnitarian Ohurch of. AU Souls
kirkossa sanoi Rev. T r i Waltar Do­nald
Kring, että tämän arviolta
$900.000 maksamaan tulevan " r i s t i ­retken"
avulla pelastÄaan vain ani­harvoja
sieluja. "Monet: ihmiset ovat
kapinamielellä sen ylöttömän m i e l e n -
liikutuksen lisäksi ristiretken avoint
ta markkinahei&eä (commercialism)
ja. vesitettyjä (padded) tilastoja koh­taan",
selitti Rev. Kring.
Toiselta puolen erään baptistikir-^
kon pastori. Rev. t r i Ralph C. Walker
sanoi, että "kuka tahansa avomieli­nen
henkilö .saa Grahamin yksixdcer-
PÄIVÄN PÄKINÄ
Pietilää kjinnostaa Biilyn ristiretki
Hyvän päivän lausuttuaan j a a i - , lastamisen hinnasta", minkä joh-taisesta
saamasta. innoituksen v^kS,
tekee hänen t i e t o i s e t Jumalan läs*
näolosta":
kansa näitä pohjolan paratiisin
kuoppaisia teitä kirottuaan, vanha
ystävämme Pietilä ^kaivoi povitas­kustaan
esiin erään "kielisen" sa-nomalehtileikkeleen,
hypisteli sitä
hetkisen j a kysyi henkisavut väärä-vartisesta'
imaistuaan: ;
'*Voitko sinä sanoa, paljonko mak­saa
New Y o r k i n uskovaisten sielu­j
en pelastus?"
Tämä oli mielestämme sentään
Uikaa Pietilältäkin sillä eiväthän
'terveet tarvitse parantajaa" eivät­kä
entuudestaan pelastetut pelasta­jaa.'
: •
Mutta Pietilä ei olisi Pietilä, jos
hän noin vain luopuisi kanteestaan.
Mikä e i käy laatuun rynnäkköhyök-käyksen
avulla, siihen hän pyrkii
kiertoteitse, e l i "mutkan kautta suo­raan".
Kotvan aikaa väärävartista hyväQ-tyääa
Pietilä työnsi pöydällemme
mainitun lehtileikkeleen j a kysyi:
"Oletko lukenut tätä?"
Havaittuanune. että Pietilän "sy­dämellä"
oli New Y o r k Times Ser­vicen
New Y o r k i n uutinen (touko­kuun
12 päivältä), missä kerrottiin
evankelista B i l l y Grahamin New
Y o r k i n "ristiretkesta", me myön­simme
lukeneenune jutun "viran
puolesfa", mutta riensimme vakuut­tamaan,
ettei siinä puhuta halaistua
sanaa j o "pelastettujen, sieluje^
dosta vastaväitteemme 'esitimme.
"Älähän hätäile", sapoi PieUlä
salai^oliisin parhaitten perinteiden
mukaisella a s i a n t u ntemuksella.
"Luehan juttu uudelleen, ole hyvä."
Teimme työtä käskettyä.
Uutistiedossa kerrottiin, että ei­len
alkanut noin kuusi j a puoli viik^
koa kestävä evankelista - B i l l y Gra­hamin
New Y o r k i n ' ristiretki "on
alansa k a l l e i n " , sillä sen kustannuk­set
nousevat yhteenlaskien 900,000
doilaritn.
. . . Suurta hommaa, tuumimme
me. Kuusi j a puoli viikkoa on kai­keti
sama kuin 45 päivää, joka tar­koittanee,
että Billyrpoika käyttää
siellä keskimäärin $20,000 päivässä
newyorkilaisten pelastamiseksi. -
" A i v a n niin," '^myönsi Pietilä,
"mutta koetahan pitää mölyt vat­sassasi
j a lukea edelleen."' -
No, mikäpä siinä auttoL ,
Kyseisen uutistiedon mukaan B i l ­l
y Grahamin New Y o r k i n ristiret­ken
yhteydessä maksetaan melkoi­sia
summia matkakustannusten peit­tämiseksi,
ruojca- j a vuokramenois­ta,
sekä pesuksi vielä neljännesmilr
Joona dollaria mainostukseen. -
Tässä vaiheessa palautinune P i e ­tilän
mieleen jotakin Herrän huo­neen
: markkinapaikaksi : mauttami»
sesta, mutta ystävämme viittasi
sormellaan, siihen kohtaan uutises­sa
missä sanottiin: " T r i Grahamin
palkka on erään puhemiehen kertoa
man mukaan $15,000 vuodessa. A i ­noastaan
hänen ruokansa ja^ kulun­sa
maksetaan täältä"' sillä hänen
varsinainen palkkansa maksetaan
Minneapolisissa sijaitsevan Billy
Graham Evangelistic Associationin
toimesta.
Tämä oU PietiläMmielestä pätevä
todistus siitä, ettei B i l l y Graham
'osallistu minään niarkkinamiehenä
tai Helppo-Heikkinä sen paremmin
New Y o r k i n ristiretkeen k u i n muu­hunkaan.
Tässä vaiheessa saimme tilaisuu­den
viitata uutistiedon siihen, koh­taan
missä mainittiin, että New
Y o r k i n risUretken kiilut jäävät löi^
pujen lopuksikin sikäläisten ihmis­ten
j a laitosten maksettavaksi. Ko­lehteina
kerätään n i i n p a l j on — k i r ­k
o i l t a näin paljon j a . kuten uutistie­dossa
sanotaan — '^yksityisiltä, sää­tiöiltä
j a yhtiöUtä" $428,103, mikä
sellaisenaan osoittaa, että on niitä
sellaisia yhtiöitäkin, jotka ovat k i i n ­tyneet
myös sielujen pelastamiseeni
Tässä vaiheessa nostimme kätem­me
ylös j a sanoimme:/'^Olemme nyt
lukeneet kuinka paljon New Y o r k i n
ristiretki maksaa j a miten ne varat
hankitaan. Mutta mitään e i ole pu­huttu
sielujen pelastamisen hinnas­t
a ."
Tässä vaiheessa tuli Pietilän uusi
piirre — salapoliisin vainu ja
nerous esiin loislofsaan. Hän myön­si,
ettei mitään tällaista virallista
arviota ole tehty. "Se puoli asiasta
on otettava selville luldjan toimes­t
a " , sanoi'Pietilä asiantuntemuksel­l
a .
Uutistiedossa \ kerrottiin, selitti
hän, että ristiretken järjestäjävir-kailijat
eivät halua ennustaa kuinka
tehokkaaksi tämä ristiretki muodos­tuu
sikäli että kuulijat tekevät pa­rannuksen
j a kääntymyksen. Mutta
kaikessa vaatimattomuudessaan he
myöntävät kuitenkin, kuten näet
seuraavaa: "Turvallista on sanoa,
että hän ( B i l l y Graham — K.) on
vuodesta 1950 alkaen voittanut eri
puolilta maailmaa Kristukselle ylj
puoli miljoonaa."'
" P u o l i miljoonaa seitsemässä vuo­dessa
on sama kuin keskimäärin
70,000 pelastettua vuodessa, mikä
on kunnioitettava l u k u " huomioi
PietUä äsiahhintemuksella. "Minä
puolestam olettaisin, että 45 päivää
kestävä N e w Y o r k i n ristiretki vas­taa
' vuoden- urakkaa B i l l y Graham­ille
j a niinmuodoin voidaan melko
turvallisesti päätellä, että bän saa
siellä pelastetuksi $900,000 menoil­l
a noin 70,000 ihmistä, joista huo­mattava
osa oh entuudestaan pelas­tettuja.
Sus noin $13 kappale."
Mistäs sen "pelastusjutun" tie­dät?
. . '
"Katsos kun uutistiedossa kerro­taan,
että Madison Square Gardenin
avajaisseuraan on'kirkkojen toimes­ta
jaettu uskovaisme 7,500 lippua
— jä toisia pääsee väin sikäli kuii»
on tilaa.' Korostus on ilmeisesti cn-tuudestaah
kirkossa kävijäi;! pelas­tamisessa",
huomautti Pietilä.
K u n allekirjoittaneen tapaan e»
ole maallikkona väitellä uskon asi­oista,
nunrupesinune juttelema^
sokkerikalasta" johon emme tänä­kään
keväänä päässeet, j a niin saifl»^
me onneksi puheenaiheen muute­tuksi.
— i^Cänsäkoura.