Vapaus, October 11, 1962

              Sivu 2 Torstaina, lokak. 11 p.—Thursday, Oct. 11, 1962
VAPAUS INDEPENDENT L Ä 8 0 R ORGÄN
• OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTYT""" ' Establishied Nov. 6. 1917
Editor: W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephones: Office OS 4-4264 — Editoria! OS 4-4265
Publishied thrice weekly: Tuesdays, Tliursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
' Ädvertising rates upon application. translationa free of charge.
Authorized as second c^ass inaU by the Post Office Department, pttawa,
and for payment of postage in cash.
^TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. $4.25 USA:ssa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk, 9.50 6 kk. 5.25
M o m b r j r of •He G A N AD IA N LA N G UÄG E • P R ESS
Ranskan hallituspula
Kun iäkäs kenraali Charles de Gaulle toukokuussa 1958
astui karikkoisilla vesillä ajelehtivan Ranskan valtiolaivan
peräsimeen, niin ratkaisu merkitsi itse asiassa maan porva­riston
ja Molletin sosialistien tekemää kompromissia, kirjoit­ti
Suomen eniten leviävä työväen päivälehti.SKDLn, äänen­kannattaja.
Kansan Uutiset viime lauantainaJä selitti tilan­netta
edelleen: Vuodesta toiseen jatkuneet sodat, toinen maa-:
ilmansota, Indo-Kiinan sota ja viimeksi Algerian sota olivat
repineet hajalle kaikki hallitusvastuuta jakamassa olleet
puolueet ja katastrofin estämiseksi nostettiin tällöin de
Gaulle jonkinlaiseksi erotuomariksi. N
De Gaulle puolestaan on hoitanut tehtävänsä siten, että
sisäpolitiikan alalla hän keskitti suurimman osan vallasta
presidentin (ja samalla omiin) käsiin ja teki parlamentista
pelkän statistin, jonka kasvojen piirteet ovat lisäksi — voi­makkaan
kommunistisen puolueen eliminoimiseksi ^ tragi-koomillisella
vaalitavalla järjesteltävissä. Ulkopolitiikan
alalla hän on pyrkinyt luotsaamaan Ranskan kohti "uutta
suuruutta", joka on johtanut Bonnin—Pariisin akselin muo­toutumiseen
ja EEGihen ja sotkenut pahasti kortteja länsi­liittoutuman
sisällä. Algerian sodan hän tosin sai lopulta
päättymään, mutta vasta etanamaisen viivyttelyn jälkeen,
joka aika ajoin vei koko Ranskan fasistikaappauksen par-
. taalle. •
Kieltämättä de Gaulle on lyönyt täten Ranskan.politiik­kaan
oman leimansa ja koska näiden eri ratkaisujen "kansan­valtaisuus"
olisi ollut vaikeasti perusteltavissa, niin hän pn
tämän tästä järjestellyt kansanäänestyksiä. Näiden äänestys­ten
pohjapiirustus on. kuitenkin aina rakennettu umpikie^
rosti. De Gaulle on poikkeuksetta heittänyt vaihtoehdoiksi
' ainoastaan "kyllä" tai "ei" ja äänestyttänyt ihmisiä "pistooli
otsalla" viittailemalla eroonsa ja sitä seuraaviin "tuntematto­miin
kohtaloihin", mikäli hän ei saa tahtoaan lävitse.
Tämä.kiristyspolitiikka ehti siis toimia viidettä vuotta,
mutta nyt se on törmännyt korkeisiin esteisiin. De Gaullehan
• pyrki siihen, että presidentti — jonka käsiin jatkuvasti kes­kitettäisiin
huomattava valta — tultaisiin vasfedes valitse­maan
suoralla kansanäänestyksellä siten, että ensimmäisen
vaalikierroksen kaksi eniten ääniä kerännyttä ehdokasta seu­raavalla
kierroksella joutuisivat vastakkain ja voittaja olisi
presidentti. De Gaulle aikoi taas hoitaa asian vain kansan­äänestyksellä,
joka "kyllä" ja "ei"-mubdossa olisi järjestetty
tk. 28. pnä, mutta parlamentti katsoi itsensä sivuutetuksi ja
äänesti perjantaiaamulla Pompidoun hallitukselle ja sitä
kautta de Gaullelle epäluottamuslauseen. Oppositiorintama
ulottui konservatiiveista ja sosialisteista aina kommunistei­hin
asti ja Ranska on siis nyt ilman hallitusta. .
Sinänsähän tämän ei tarvitse merkitä sitä; että de Gaulle •
olisi pakotettu luopumaan suunnitelmistaan, koska hän "kyl­lä"
ja 'ei"-menetelmällä laaditun 5. tasavallan perustuslain
pohjalta voi tehdä melkein mitä tahansa selittämällä esim.
maan "olevan vaarassa". Mutta käytännössä ratkaisu mer^
kitsee sitä, että porvarillis-sosialistisen rintaman aikaisempi
juhlittu johtaja on nyt itse asiassa valmis heitettäväksi yli
laidan. Syynä voi olla vain se, että porvariston ja Molletin
sosialistien sisäiset erimielisyydet ovat kasvaneet niin suu­riksi,
että de Gaulle ei enää riitä kompromissiksi. .Viitatta­koon
tässä yhteydessä vain sellaisiin suuriin kysymyksiin
kuin suhteet Adenauerin Bonniin; Englantiin ja USA:han (ja
samalla myös NL:oonP, ydinaseisiin, EEG:hen ja jälleen
alkaneeseen talonpoikien liikehtimiseen.
, Veikkaukset kulkevat nyt siihen suuntaan, että de Gaulle .
hajoittaa kansalliskokouksen ja kytkee yhteen kansanäänes­tyksen
presidentin valitsemisesta ja parlamenttivaalit. Toi­sin
sanoen: de Gaulle panee vielä kerran ihmiset äänestä­mään
"pistooli otsalla", koska laajoissa piireissä todella pelä­tään,
mitä tapahtuu, jos de Gaulle vetäytyy syrjään, ja Al­geriasta
Ranskaan siirtynyt OAS-fasismi aloittaa toiminnan,
Valitaanhan kahdesta pahasta aina pienempi.
Mutta kokonaisuutena esitetty näytelmä- osoittaa taas
kerran, miten rikkinäinen Ranska lopultakin/on sisältäpäin
— kaikesta de Gaullen edustamasta ulkonaisesta "lujuudes-^
ta" huolimatta.
Bonnille ennätysmäinen
varustelubod jetti 1963
Bonn. — Länsi-Saksan valtio,
varalnmlnisteri Starke ilmoitti
Bonnissa pidetyssä lehdistökonfe­renssissa^
,etl^ hallitus on lopulli­sesti
vahvistanut Saksan liittota­savallan
valtion tulo- ja menoar-vioii
vuodelle 1963. _ \ :
Saksan liittolasavallan uusi bu(d.
jetti ei juuri ilahduta Länsi-Sak­san
väestöä. Sitä voidaankin sa­noa
kylmän sodan ja varustelukil­van
jatkamisen budjetiksi.
56,8 miljardin D-markan yhtels,-
menoista yli neljännes eli 17 mil­jardia
markkaa, yli: 2^ miljardia
markkaa enemmän kuin kuluvana
vuohiia, on varattu Bundeswehr>
in aseistamiseen, Mutta tämä
Saksan liittotasavallan sotilaallis-ten
menojen ennätyssumma ei
anna lähimainkaan oikeaa käsi-tystä
todellisista menoista. Sato­ja
miljoonia D-markkojä käyte-tään
sotilaallisiin tarkoituksiin
muiden budjcttimometittien kaut.
(a. Esim. 600,miljoonaa on varat.
tu Länsi-Saksan alueelTa olevien
länsiliittolaisten joukkojen ylläpi-toon,
ja tämän lisäksi käytetään
800 miljoonaa ns. "siviilipuolus-tukseen".
"Avaruustutkimusten" varjolla,
joihin on varattu 109.2 miljoonaa
D-markkaa, kehitetään rakettitek-niikkaa,
siis suoritetaan toimenpi­teita,
jotka liittyvät kiinteästi Bun-desvvehrin
varusteluun.
Länsi-Berliinille annettavan "a-vun"
muodossa varataan kaupungin
länsisaksalaisille viranomaisille
1.740 miljoonaa D-markkaa, jotka
käytetään Länsi-Berliinin lujittami­seen
kylmän sodan etulinnakkeena
sekä tuholaistoiminnan keskuksena
Saksan demokraattista tasavaltaa
vastaan.
Sota- ja revanshipropagandan
lietsomista palvelevat pakolaismi-nisteriön
sekä yleissaksalaisia ky­symyksiä
hoitavan ministeriön va­rat.
Kymmeniätuhansia . D-mark-
Toisin kuin
rikollisuus vähenee
Moskova. - • (KU) Rikosten
määrä Neuvostoliitossa on laske­nut
sodan edellisestä tasosta —-
seikka, joka on aivan päinvas­tainen
länsimaiden kehityssuun-naii
kalissa. Suurimmillaan ri­kollisuus
sodan jälkeen oli vuo.
sina 1947—49, mutta sitä ei Neu­vostoliiton
oikeusministeri Vladi.
mir Boldyrev kertoessaan Neu­vostoliiton
oikeusasioista Kansan
Uutisille pitänyt välittömästi so. ~
dan seurauksena. Yleensähän eri
maissa rikollisuuden kasvun oii
selitetty johtuvan sodasta. Neu­vostoliitossa
rikollisuuden huip­puluvut
noina vuosina johtuivat:
lähinnä siitä, että oli ankara
puute tavaroista, asuntopula so­dan:
tuhoamassa maassa oli hir­vittävä
jne! Rikollisuuden sekä
suhteellista että absoluuttista vä­hentymistä
Neuvostoliitossa to­distaa
myös vankiloiden sulkemi­nen
ja muuvtaminen toisiin tar-.
koituksiin.
Eniten tehdään Neuvostoliitossa
omaisuusrikoksia, kertoi ministeri.
Ne ovat yhteiskunnan omaisuuden
väärinkäyttöä, kavalluksia tai var­kauksia
ja myös yksityisomaisuus
teen kohdistuvia rikoksia. Ns. suu­ria
juttuja" ryöstöjen tai muiden
muodossa ei ole. enää esiintynyt,
eikä Neuvostoliitossa ole sellaisia
rikollisjoukkueita kuin länsimaissa,
vaan rikosten tielle suistuneet ovat
tavallaan "yksityisyrittäjiä". Sen
sijaan on paljastunut suuria yhteis­kunnan
omaisuuden väärinkäytök­siä,
joiden vähentymiseen äskettäin
kovennettu rangaistus on selvästi
vaikuttanut. Kaikki yli 2,500 rup­lan
yhteiskunnan omaisuuteen koh­distuneet
rikokset lasketaan,"suu­riksi
rikoksiksi", joista rangaistus
kohoaa aina 1.5 vuoteen, ja yli 10,-
000 ruplan rikoksesta voidaan
odottaa kuolemantuomiota.
ANKARIN RANGAISTUS
VÄLIAIKAINEN
Kuolemantuomiot voidaan uuden
lain. mukaan antaa myös väärän
rahan valmistamiseen, valuuttakei-noiteluun,
väkisin makaamiseen,
— varsinkin jos se tapahtuu jouk­kona
tai kohdistuu alaikäiseen —
lahjusten ottoon yms. rikoksiin
syyllistyneille. Tuomioiden koven­taminen
johtuu siitä, että _ maini­tut
rikokset tuottavat haittaa koko
yhteiskunnalle tai rikkovat yhteis­kunnan
moraalikatsumuksia. . Uu­simpaan
kuolemantuomion kohtee­na
on tehtäväänsä hoitavan miliisin
tai kansan järjestysmieheen "na-rodnaja
druzhina" (vapaaehtoiset
järjestyk.sen valvojat) kohdistuva
väkivalta. Se on yhteiskunnan va­roitus
niille, jotka nousevat sen
turvallisuuden takaajia vastaan.
Kuolemanrangaistus katsotaan kui­tenkin
nimen omaan väliaikaiseksi
toimenpiteeksi.
YHDEN PÄÄMÄÄRÄN
KAKSI PUOLTA
Neuvostoliitossa on paino nyky­ään
pantu rikosten ehkäisyyn, jo­hon
liittyy erilainen valistustoimin­ta
sekä nimen omaan yleisen mie­lipiteen,
ympäristön, paheksuminen
tai kannatus, ja tästä syystä pieniä
rikkomuksia, huliganismia y.m. ei
anneta lainkaan varsinaisten tuo­mioistuimen
vaan ns. käsittelyyn.
Suomalainen sananlasku "ei" se ki-piä
vaan se häpiä" pätee tässäkin,
Ja useimmat ensikertalaiset ovat
toveripiirin julkisesta asiankäsitte­lystä
saaneet elinikäisen oppitunnin.
Samaan aikaan tämän moraalisen
ehkäisyn kanssa on kuitenkin ni­men
omaan neuvostoyhteiskunnan
kannalta paheksuttavien rikosten
tuomioita kovennettu aina kuole­manrangaistukseen
saakka, ja yh­dessä
nämä kaksi suuntausta ovat
jo osoittaneet suuren merkityksen­sä.
Keinottelu, lahjusten otto ym. i l ­miöt
saavat pohjansa milteipä sa­taprosenttisesti
puutteista kauppa-verkostossa,
kun taas huliganismis-^
sa on 95 prosenttisesti syynä alko­holin
käyttö. Näin ollen on selvil­lä
suunta, jota myöten nämäkin r i ­koslajit
saadaan vähentymään.
KUKAAN EI PÄÄSE
LIVISTÄMÄÄN VASTUUSTA
Oikeusministeri mainitsi, että
kaikki henkirikokset ym. sen kal­taiset
raskaat rikkomukset saadaan
Neuvostoliitossa 100-prosenttisesti
selville. Muiden raskaimpien rik­komusten,
kavallusten ym. tekijät
on saatu selville 98 tapauksessa
100:sta. Oikeuden tuomioista n. 7
prosenttia muuttuu joko tuomitun
tai syyttäjän valituksesta.
MOSKOVA ON PUHDAS
RIKOLLISISTA
Eräs korkea-arvoinen moskova-lainbn
. miliisiviranomaineh kertoi
puolestaan jokin aika sitten Kansan
Uutisille, että Moskovassa tapahtui
viime vuonna lainrikkomu)csla %
vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Eniten työtä antavat juopumukset
ja niihin liittyvät järjestyshäiriöt.
Kansalaisten vapaaehtoisen järjes-tystoiminnan
ansiosta Moskovan
miliisikunnan lukumäärä on suuris­ta
alueliitoksista huolimatta vähen­tynyt
24 prosentilla kolmen edellis­vuoden
määrästä.
Kaikkiaan 15,000 järjestysmiestä
eli 3,000—4,000 kerrallaan liikkuu
paikoilla, joissa väkijoukot liikehti­vät
eniten, ja valvoo järjestystä.
Monilta keskuspaikoilta on näiden
vapaaehtoisten ansiosta voitu milii­si
poistaa iltaisin kokonaan. Lii­kennepoliisin
apuna bn Moskovassa
noin 6.000 liikenteen vapaaehtoista
valvojaa, ja tuloksena on ollut l i i -
.(enneriKkomusten väheneminen
puoleen edellisvuosista, vaikka l i i ­to:
ns. täysvaltuutetut, joita Mosko­vassa
on nykyään jo 1,500. He ovat
eläkeläisiä ym., jotka palkatta hoi­tavat
alueellaan perhesuhteiden
järjestelyä siellä missä sitä tarvi­taan
ja muita "intiimejä" tehtäviä.
VALISTUNUT MILIISI
Muuttunut on itse miliisikin. Ny­kyään
97 prosenttia miliisin palve­luksessa
olevista on saanut korkea­koulu-
tai oppikoulusivistyksen.
Useimmissa poliisipiireissä on pääl.
likkönä lakitieteen tohtori tai kan.
ditaatti.
Keskustelin mainitun poliisivi­ranomaisen
kanssa 12. 9., ja hän
sanoi, edellisen yön poliisitilaston
olleen Moskovassa seuraavan, 2
asuntovarkautta, toisesta asunnos­ta
vietiin samovaari ja toisesta
asunnosta Maksim Gorkin Kootut
teokset neljä pidätettyä järjesty.s-häiriöstä
ja satakunta humalaista.
Yhtään kuolemaan johtanutta ta­pausta
ei tapahtunut tuona yönä
tässä yli 6 milj. asukkaan suurkau­pungissa.
Tilasto oli siis otettu vain
kaikkein tuoreimmasta vartiotyöstä,
mutia luku on yleensä eräänlainen
keskiverto Moskovaa ajatellen.
Toisin sanoen: Moskova on siisti
Saud sekaanlui
kennevälineiden luku kasvaakin j
nopesati. Parhaillaan dn syntymäs-| kaupunki muualtakin kuin katujen
sä uusi kansalaisten toimintamuo- pinnasta.
Kairo. — Jemenin kaupungeis­sa
järjestettiin perjantaina mie.
lenosoltuksla sen johdosta, että
'Saudi-Arabian kuningas Saud
puuttuu maan sisäisiin asioihin",
ilmoitti Sanaan radio varhain lau-antaina.
Radion antamien tietojen mu­kaan,
olivat mielenosoittajat ke-rääntyneet
presidentin palatsin
eteen Sanaassa huutaen Jemenin
vallankumousta ja Yhdistyneen
arabitasavallan presidenttiä Ga-mal
Abdel Nasserin ylistäviä is­kulauseita
ja vaatien että "anka­riin
toimenpiteisiin olisi ryhdyt,
tävä hyökkääjiä vastaan".
Jemenin vallankumoushallituksen
pääministeri, eversti Abdulla ai
Sallal. puhui väkijoukolle vakuut­taen,
että "mikään mahti maailmas-sa
ei voi tuhota kansan suorittamaa
vallankumousta", ilmoitti radio
edelleen.
Hodeidahissa, vallankumoukseni^
nen varapääministeri Abde Rahman
el: Baydani sanoi mielenosoittajille
että "pystymme sotimaan Saudi.A-rabiaa
vastaan ja kuningas Saud is­ketään,
koska kukaan hänen upsee­rinsa
ei suostu tarttumaan aseisiin
Jemenin tasavaltaa vastaan".
USAn ydinkokeen seurauksena vaara
-lyashington. — Yhdysvaltojen äs­kettäin
suuressa korkeudessa suo­rittama
ydinasekoe loi säteily vyö­hykkeen,
joka saattaa merkitä vaa­raa
tulevilla, fivaruuslennbilla. il­moittivat
amerikkalaiset ilmavoimi­en
palveluksessa olevat tiedemiehet
Washingtonissa perjantaina.
Vaaravyöhyke sijaitsee 640 kmn
korkeudessa. Vyöhyke olisi saat­tanut
aiheuttaa säteilyvammoja
Walter Schirralle, jos hänen ava­ruusaluksensa
olisi lähetetty niin
korkealle, sanoi everstiluutnantti
Albert Trakowski Washingtonissä
' pidetyssä lehdistökonferenssissa.
Vyöhyke merkitsee vaaraa myös
mahdollisille tiedusteiiiisatelliiteille
jotka lähetetään kyseiseen korkeu­teen.
Yhdysvallat on suunnitellut
juuri tällaisen satelliitin, jonka ni­menä
oji Samos, lähettämistä vaara­vyöhykkeen
läheisyyteen.
Schirra käväisi enintään 280 kmn
korkeudessa keskiviikkona suorit­tamallaan
avaruusmatkalla.
SUOMEN PRESrDENTTI
MATKUSTI JALTALI^E
Moskova, — (KU) ~ 'Olen iloi-j
nen voidessani tervehtiä teitä Mos-1
kovassa", sanoi Neuvostoliiton var.i-pääministeri
Alek.sei Kosygin pti-ristaessaan
presidentti Urho Kekr
kosen kättä Leningradin asemalla
Moskovassa. vVarapääministeri oli
yhdessä Neuvostoliiton korkeimman
Presidentti Kekkonen sanoi ole­vansa
ensimmäistä kertaa elämäs­sään
matkalla Mustalle merelle. Ko- I ka-,ppauksessä.
sygin pisti ilmoituksen leikiksi ih-
\ metelien muka. vieläkö maailmas.<;a
• on ihmisiä, jotka eivät ole käyneet
I lekottelemassa Mustan meren ran-
-nalla. .
EL BADR ELÄÄ?
Kairo. — Abdullah el Alawi, Yh­distyneen
arabitasavallan lehdistö-palvelun
edustaja, sanoi Kairossa
lauantaina julkaistussa tiedonan-^.
nossa, että Jemenin imaami el Bodr
on edelleen elossa ja Jemenissä.
El Alawi ilmoitti, että "imaami
on pakolaisena Haijjahin linnak­keessa
Sanaan itäpuolella";
Sanaasta, Jemenin toisesta pää­kaupungista,
aikaisemmin saapu­neiden
tietojen mukaan oli imaami
el Badr saanut surmansa Sanaassa
viime viikolla suoritetussa vallan-neuvoston
puhemiehistön puheen-j ^
johtajan L. Brezhnevin sijaisen
liirkeni-stanilaisen Nurberdi Baira-, Välittömästi lounaan jälkeen pre-movin.
korkeimman neuvoston sih- s'^^";"P^''Jähti Suomen ja Neu-leerin
Mihail Georgadzen varaulko- ^ostohiton hpuin kon.stellulle Vnu-ministerien
Kuznet.sovin ja O r l o v i n ; l e n t o k e n t ä l l e , jonne upe:m
.^ekä muiden koi kea-arvoislen vai-; ^ l ^ - l ^O Johtama kolonna .saapui klo
tiovallan ja' Moskovan kaupungin • ^^.45 Suomen aikaa. Presidentti
kätteli kentälle saapuneita saalta-
Kardinaalia
^^pommitettiin"
koja käytetään vuonna 1963 re-vahshijärjeslöjen,
ns. pakglaisjär-jestöjen
toiminnan tukemiseen. Pa-kolaisministeriön
budjetti kasvaa
56,2 miljoonalla D-markalla verrat­tuna
vuoden 1962 budjettiin eli 244
miljoonaan.
Asuinrakennustoimintaan on va­rattu
281,8 miljoonaa D-markkaa
vähemmän kuin vuonna 1962. Sa­malla
jäävät variistälumäärärahdi?-
ta jälkeen rauhanomaiseen talou­teen
sekä sosiaalihuoltoon tarkoite­tut
varat. .
edustajien kanssa Suomen ja Neu­vostoliiton
lipuin koristellulla aa-!
musumuisella asemalla presidentti- j
paria vastassa. •
Vieraat saapuivat pääministeri
Hrushtshevin kutsusta .2-viikkoiseI-ie
lomamatkalle Neuvostoliittoon'ja
torstaina klo 14 Suomen aikaa Vnu-kovon
lentokentiiltä lähtenyt eri-koislentokone
kuljetti vieiifiat Mus­tanmeren
rannalle Jaltalle, jonka
ympäristönsä presidenttipari lepää.'
Asemalta vieraat ajoivat Krem­liin,
jossa heille oli varattu huo­neisto
ja ennen lähtöä Jaltalle tar­josi
varapääministeri Kosygin lou­naan
vieraiden kunniaksi.
Samsssa junassa presidenttiparin
kanssa saapuivat Moskovaan Neu­vostoliiton
ulkoministeriön osasto­päälliköt
A. Kovaljov ja F. Molo-
Ishkov sekä suurlähettiläs ja rouva
Eero A. Wuori, jotka olivat mat­kustaneet
presidenttiparia vastaan
valtakunnan rajalle. Niin ikään pre­sidentin
nuorempi adjutantti, ko­mentajakapteeni
Klenberg ja mais­teri
Antti Karppinen Moskovan
suurlähetystöstä seurasivat presi­denttiparia
Jaltalle yhdessä osasto^
päällikköjen Molotshkovin ja suur-lähetystöneuvos
Mihail Kotovin
kanssa. Moskovaan vieraat palaavat
takaisin lokakuun 15. päivänä, jo­hon
mennessä myös pääministeri
Hrushtshov ja presidentti Brezhn^iv
ovat palanneet pääkaupunkiin,
edellinen Neuvostoliiton Keski-
Aasiaan tekemältään matkalta j:i
jälkimmäinen Jugoslaviasta valtio­vierailulta,
joka päättyi torstaina.
varapresidentti Bairamovia,
korkeimman neuvoston sihteeriä
Georgadzea rouvineen ym. ja nousi
seurueineen päärakennuksen edessä
rdotlaneeseen IL-18 lentokoneeseen.
Vähän ajan kuluttua presidentin
pää ja huiskuttava käsi ilmestyivät
pyöröikkunaan, ja harmaapvalkois-ta
jättiläistä alettiin hinata kiitora­dalle.
Noin kolmen tunnin kuluttua
vieraat otti vastaan aurinkoisen Kri­min
lämmin tuuli;
Sinivalkoisten lippujen poistami­nen
lentokentän saloista alkoi vä­littömästi
ja tilalle ilmestyivät yk­sinomaan'
punaliput. Kolme tuntia
Kekkosen
nimittäin
New York. Pommi heitettiin
perjantai-iltana New Yorkin arkki­piispan,
kardinaali Francis Spell-mannin
asuntoon. Pommi heitettiin!
kadura kardinaalin Saint Patrickin '
tuomiokirkon lähistöllä olevan a-sunnon
korkean ikkunan kautta ra­kennuksen
pohjakerrokseen. En­simmäisten
tietojen mukaan ei ku­kaan
ollut loukkaantunut ja vauri­oiden
ilmoitettiin olevan: vähäisiä.
Räjähdyksen aiheuttama pamah­dus
kuultiin koko kaupunginosassa
ja erityisen selvästi ranskalaisen
uutistoimiston AFP:n toimitukses­sa,
joka sijaitsee aivan lähellä tuo­miokirkkoa.
Poliisi- ja - paloautot
kiirehtivät tapahtumapaikalle.
Vielä ei varmuudella tiedetä, oli­ko
kardinaali asunnossaan tapahtu-mahetkellä,
— Eräiden amerikkalaisten tiede­miesten
lausuntojen mukaan ihmi- |
lähdön jälkeen kentälle I nen voisi elää jopa 1-400 vuotta,
laskeutui toinen lL-18 jos hän omaisi kyvyn nukkua tal-lentokone,
joka toi Belgradista pre-Ivet horroksissa kuten eräät eläimet
sidentti Brezhnevin: tekevät.
VAPAUDEN LUKIJA, Sudbury, Ont., lahjoittaa ?5.00 Vapauden Ja
-Liekin talousaseman tukemiseksi ja haastaa seuraavat: E. Lassila ja V.t
Hylkinen, Toronto, OnL ja Toby Laakso, Port Arthur, Ont.
LAINA TOLPPANEN, R^R. 1, CoRperCliff, Ont., vastaa ?2.00 Ly­dia
Mäen haasteeseen ja haastaa seuraavat: mr. ja mrs. John Niemelä
sekä mr. ja mrs. Karl Suoninen, R. R. 1, Copper Cliff, Ont.
EMIL MÄKI, Kapuskasing, Ont., vastaa $5 00 Väinö Ekolan haastee-seen
ja haastaa seuraavat: Einar Makkonen ja Lauri Pirttijärvi, Kapus­kasing,
Ont.
MARY NORDMAN, Mattawa, Ont, vastaa $2.50 Lydia Mäen haas­teeseen
Vapauden ja Liekin hyväksi.
JOHN ISOKOSKI, Timmins, Ont, vastaa §2.00 Emil Saaren haas­teeseen
Vapauden hyväksi.
V. HULTMAN, Timmiris, Ont., lahjoittaa $2.00 Vapaudelle ja Lie­kille.
ALLI JA WESLEY NIEMI, Sointula, B. C, vastaavat SS.OOT. Borea
haasteeseen ja haastavat Ruth ja Anton Andersonin, Sointulasta, B. C,
tekemään samoin.
HELLÄ JA N. LAITINEN, Toronto, Ont., vastaavat 85.00 Lempi ja
Lauri Jokisen haasteeseen Vapauden ja Liekin hyväksi. Jatkukoon haas-tevyöry
edelleen voimakkaana!
JOHN WIINIKKA, Beaver Lake, Ont., vastaa $3.00 saamaansa haas.
teeseen ja haastaa seuraavat: Leo Luopa, Ilmari Virtanen ja Allan John*
son, kaikki Beaver Lakelta, jatkamaan haastetta.
MARTTI PIISPANEN, Beaver Lake, Ont, vastaa $2 00 Joonas Ki­ven
haasteeseen ja haastaa seuraavat: Evert Ojanen, South Porcupine,
Ont., Emil Ristonen ja Kaisa Nättinen, Toronto, Ont., Urho Torkko, Sud­bury,
Ont. ja David Ritari, Creighton Mine, Ont., jatkamaan haastetta.
LEMPI JA SETH KIVINIEMI, Toronto, Ont.; lahjoittavat $5.00 Va­pauden
ja Liekin hyväksi ja haastavat Yr^ö Mattilan perukanipoikia: Ai­no
Virtanen, A. Silver ja A. Salminen, kaikki Torontosta, Ont.
PAAVO SEPPÄNEN, Toronto, Ont., lahjoittaa $2.00 Vapauden ja
Liekin hyväksi. .
FIIA JA KRISTIAN VIITA, Sudbury, Ont, lahjoittavat haastainatta
$6.00 Vapauden ja Liekin talousaseman turvaamisen hyväksi ja haastavat
seuraavat henkilöt jatkamaan haastelahjoituksia' oman harkintansa mu­kaisesti:
mr. ja mrs. William Lepistö, mr. ja mrs Ed. Hill ja mr. ja mrs.
Toivo Luoma, kaikki Long Lakelta sekä mr. ja mrs. Tiho Ermischoff, Os-hawa,
Ont. "En välitä vaikk' rukkaset saisin, kosn mä kumminkin", sa­noi
Porin poika.
JOHN LAINE. Pioneer Manor, Sudbury, Ont., vastaa Matti Linda-lan
ja A. Kiven haasteisiin entisenä Whitefishin eläkevaarina sekä sa­moin
täältä Anna ja Tobi Leskisen ja Mamma ja Pappa Heinosen haas­teisiin—
yhteensä $500. f
EMIL AALTO, Pioneer Manor; Sudbury, Ont., vastaa S2.00 Anna ja
Topi Leskisen haasteeseen ja haastaa poikansa Erkki Aallon, jossakin
pohjoisen metsäkämpältä. viemään haastetta eteenpäin.
VAPAUDEN JA LIEKIN LUKIJA, Sudbury, Önt, lahjoittaa $2.00
lehtiensä talousaseman tukemiseksi. .
OIKAISU: Syyskuun 1 päivän Vapaudessa julkaistiin ALINA WITALAN
Mara, B. C , $2 00 lahjoitus, joka olisi ipitänyt julkaista Lie-;
• . kissäi'. . ••. .
Samoin syyskuun 27 päivän Vapaudessa julkaistiin TYY­NE
MARKLANDIN, Sioux Lookout, Ont., $2.50 lahjoitus, jo­ka
olisi pitänyt olla Liekissä.
Ylläolevat Oikaisut vähentävät $4.00 Vapauden lahjoi­tusten
aikaisempaa summaa. ^
Tässä katsauksessa . . _ _ _ _ _ — . . .— ---.-—$ 190.00
Aikaisemmin Vapaudessa julkaistu—_- - 4,698.76
$4,888.76
Liekin lahjoitukset ^---——^703.55
Yhteensä $5,592.31
PÄIVÄN PAKINA
Ekumeeninen kirkolliskokous
LOUNAS KREMLISSÄ
Varapääministeri Kosyginin
tarjoama lounas Kremlissä sujui
erittäin ystävällisessä ilmapiiris­sä.
Isäntä ja päävieras pitivät
maljapuheita/ joi.ssa todettiin, et­tei
presidentin vierailu ole yksin-
_ omaan lepomatka, sillä se liittyy
merkittävänä osana maittemme
väliseen:'kahssakäymisecn.
Pitkäikäisten laakso
Tadzhikistanin pohjoisosassa si-jaitsevan
Navgilin kylän 100-vuoti­asta
päivänsankaritarta Hosaiat A-hunovaa
saapui onnittelemaan 120
lastenlasta, lastenlastenlasta ja las-lenlastenlastenlasta.
Päivänsahkaritar ei suinkaan le­pää
laakereillaan eläkettä nauttien.
Hän käyttää aikansa osuuskunnan
nuorteii opettamiseen silkkiäistouk-kien
hoidossa.
Isfarinin laakso, jossa mainittu
kylä sijailsee, on kuuluisa asukkai­den
pitkäikäisyydestä. Laakson ky.
llssä'on hyvin runsaasti talonpoikia
jotka ovat lähes 100-vuotiaita.
— Pasianssi-sana on latinalaLs-ranskalaista
alkuperää ja tarkoittaa
kärsivällisyyttä, mitä todellakin
tarvitaan yhden henkilön korttipe­lissä
eli pasianssissa.
Kuten luterilaisen valtiokirkon
ilmapiirissä kasvatetuilla suomalai­silla
yleensä, allekirjoittaneella on
epäilemättä vissi annos ennakkoluu­loja
roomalaiskatolisen kirkon ko­mentoa
kohtaan yleensä.
Lutheruksen avoin kapinointi
roomalaiskatolisen kirkon anekaup­paa
ja sen korkeimman papiston
turmeltuneisuutta vastaan yleensä
on jättänyt meihin suomalaisiin sy­vän
vaikutuksen, vaikka emme osai­sikaan
suoralta kädeltä selittää syi­tä
syvempiä.
Luterilaisen valtiokirkon ilmapii­rissä
kasvaneina meille on syöpy­nyt
myös vissinlainen ennakkokäsi­tys
roomalaiskatolisen kirkon pyhi­mysten
palvonnasta ja ennenkaik­kea
paavin "erehtymättömyydestä",
puhumattakaan nyt ko. kirkon huip­puunsa
kehitetystä auktoriteettival-lasta,
mikä kieltää yksilöiltä kaiken
itsenäisen ajatus—ja toimivapauden
varsinkin "hengellisissä asioissa",
ja vaatiii ehdotonta kuuliaisuutta
kirkon pappisvallalle, mikä keskit­tyy
erehtymättömän paavin käsiin.
Mutta, kuten sanottu, jokainen
uskollaan autuaaksi tulkoon ja
maallikkona ei tämän kirjoittaja
katso mitenkään sopivaksi sekaan­tua
sen paremmin roomalaiskatoli­sen
kuin muidenkaan kirkkokuntien
hengelliseen toimintaan, ohjelmaan
ja opetukseen.
Mutta kirkkojen maalliset kotko­tukset
ja edesottamiset ovat sellai­sia
asioita, joihin me maallikotkin
voimme oikeutetusti työntää oman
lusikkamme.
Kuten kaikki näiden pakinain ai­kaansa
seuraavat lukijat — misus
ja vanha Pietilä — hyvin tietävät^
roomalaiskatolisen kirkon ekumee­ninen
(yleinen) kirkolliskokous ko­koontuu
tällä viikolla Roomassa
pohtimaan eräitä mainitun kirkon
mielestä tärkeitä asioita, mukaan­lukien
maailman eri kirkkojen yh-distämisesilyksestä.
• Tämä kokous tulee epäilemättä
saamaan suurta huomiota osakseen
sekä päivälehtien palstoilla että ra­dion
ja TV:n ohjelmistoissa — eikä
suinkaan suotta, sillä nyt Roomassa
kokoontuva kirkolliskokous on en­simmäinen
sellainen jähes sataan
vuoteen! Tätä edellinen ekumeeni­nen
kirkolliskokous pidettiin nimit­täin
Vatikaanissa v. 1869 — siis 93
vuotta sitten!
Tässä ei sellaisenaan ole mitään
ihmettelemistä, sillä toisin kuin
eräät "farisealaiset", roomalaiskato­linen
kirkko ei väitäkään olevansa
demokraattisella pohjalla toimiva
laitos, vaikka siihen uskonlahkoon
sanotaan kuuluvan. 500,000,000 ih­mistä.
' \
Mutta kysyä kaiketi sopii, että
miksi auktoriteettiperiaatteelle ra­kennettu
kirkko järjestää mitään
"edustajakokouksia" semminkin
kun kirkon korkein maallinen joh­to
on erehtymätön kuten itse Ju­malakin?
No, järki vangiksi ottakaamme,
sillä me emme ainakaan tällaisia
ristiriitoja pysty selvittämään.
Sen sijaan voimme panna hyvällä
.syyllä merkille, että oikeassa oli i l ­meisesti
vanha isoisämme, jonka
lempiohjeena meille pojannalliaisil^
le oli sanonta: "Kun itse yrittää;
niin Jumalakin auttaa".
Roomalaiskatolisen kirkon kor:
kein johto on ilmeisesti samaa
mieltä. Ennakkotietojen mukaan on
eri maissa toimivien roomalaiskato­listen
kirkkojen toimesta rukoiltu
menestystä ja siunausta Roomassa
nyt kokoontuvalle ekumeeniselle
kokoukselle, mi^in odotetaan tule­van
noin 2,500—3,000 korkeata pap-pismiestä
jne. •
Mutta kirkon korkein johto kat­soo
samalla, että kun itsekin asiaa
auttaa, niin silloin on paremmat
onnistumisen mahdollisuudet aina­kin
tähän kokoukseen osallistuvien
viskaalien turvallisuuden kannalta
katsoen. >
Niinpä saammiekin nyt lukea Roo­masta
tulleista uutisii?doista, että
sikäläisessä Pyhän Pietarin Basili­kassa
pidettävässä ekumeenisessa
kirkoliiskokoukses-sa tulee olemaan
ainakin yksi turvallisuuspoliisi ku­takin
kahta pappisVirkailijaa kohti!
Kaikkiaan sinne tuotetaan toistatu­hatta
poliisia — kaiken varalta —
150 heistä eversti Spartago Angeli-nin
komennuksen alaista paavillis­ta
santarmia, jotka on puettu vuon­na
1851 suunniteltuihin tamineisiin,
lOO sveitsiläistä kaartilaista. Vati­kaanin
'pataljoonan kokoinen" tur­vallisuuspoliisi.
Jossa on 810 miestä,
Rooman ylimystöjen 60-miehinen
ylimyskaarti, sekä kivääreillä U
pistooleilla varustettu 500-miehinen
Ruhtinaallinen kaarti, jonka miehiU
lä on varsinainen rivimiesten var­tiotehtävä.
Ruhtinaallisen kaartin komenta­jana
toimii eversti Francesco Can-tuti
Castelvetro ja hänen miestensä
tehtävänä on huolehtia, ettei mi­tään
häiriöitäkään -^väkivallan­teoista
puhumattakaan — pääse
tä.ssä maailmanlaajuisessa kirkollis­kokouksessa
tapahtumaan, lukeu­tuen
tähän kokousväen varjelu
mahdollisia pommiattentaatteja
vastaan.
New York Times uutistiedon ker­toman
mukaan Rooman poliisit ovat
vetäneet nuottansa myös taskuvar­kaiden
Ja muiden hämäräainesten
aisoissa pitämiseksi.
Lyhyesti sanoen, kun edes tämän­kin
verran itse yrittää, niin kyllä
silloin Jumalakin auttaa kokous­väen
turvallisuuden tiimoilta.
Siunatuksi lopuksi on kuitenkin
todettava, että vaikka tämän eku­meenisen
kirkolliskokouksen hyväk­si
ja onnistumiseksi on tehty var­maan
yhtä paljon työtä kuin ru­koiltukin,
niin siitä huolimatta vi­lahtelee
jo eräitä soraääniäkin.
Meille kerrotaan, että kokouksen
yhtenä tärkeimpänä asiana tulee
olemaan kysymys kirkkojen yhdis­tämisestä
eli kuten Roomasta käsin
asia esitetään, muiden, eli "erehty­neiden"
kirkkojen palaamisesta
erehtymättömän paavillisen kirkon
helmaan.
Varsinaisiksi kokousmiehiksi tu-.
lee tietysti ainoastaan roomalaiska­tolisen
kirkon korkeita pappeja ja
muita virkailijoita. Mutta toisillekin
kirkoille on lähetetty kutsu "seu-raajain
lähettämiseksi" siinä ni­menomaisessa
mielessä, että ne saa­vat
seurata kokouksen menoa, mul­ta
eivät mitenkään vaikuttaa siihen
puheillaan—- äänestyksestä puhu­mattakaan.
Näitä seuraajia meneekin ennak­kotietojen
mukaan kaikista suurem­mista
kirkoista, mutta ei ehkä
kreikkalaiskatolisesta kirkosta Neu­vostoliitosta,
Balkanin maista. Krei­kasta,
Turkista jne..
Eräät huomioitsijat väittävät
tietävänsä~että kreikkalaiskatolisen
kirkon, korkein johto olisi osallistu­misensa
ehdoksi halunnut saada va­kuutuksen,
ettei Rooman kirkollis­kokouksesta
muodostu poliittisesti
Tosialisminvastaista propagandati­laisuutta,
mutta tällaista vakuutus­ta
ei ole kuulema annettu.' Mene ja
tiedä, mutta näitä rivejä kirjoitet­taessa
näyttä kuitenkin siltä, että
kreikkalaiskatolinen — "oikeaoppi­nen"
_ kirkko ei seuraajiaan Roo­maan
lähetä. Samalla tuntuu siltä­kin,
että kirkkojen "yhdistämisesi-tykset"
— jotka sellaisenaan tulkit­sevat
aikakautemme tapahtumien
kulun suuntaa — eivät tule saa­maan
suurempaa myötätuntoa muis­sa
kirkkopiireissä, joiden on luul­tavasti
vaikea "palata" erehtynei­den
tuhlaajapoikien lailla 'erehty­mättömänä"
itseään pitävän paavin
kirkon helmaan. - . ,
Joka tapauksessa, perästä kuuluu,
isanoi— Känsiikoura.