Vapaus, December 22, 1956

              sivu 2 Lauantaina, jouluJf, 22 p. — Salufday, Dee. 22, J956
p i l M i i i ii
<Oä«w «f.ftefUsSi CansdJaiMi, lEt»
<i0lmed Jfor. C 1917. Aviborbceä
M^ueoBd staMS mail tqr tbe Fpst
QflOee DcfMirtount, Ottava. Pub»
»sbed tiuice wee]cly: T^MSdajrv,
V^cBöny^anA Batonla]» t^jr Vapaus
Mpfitfitnig Ccmpaoy UA., at lOp^KB
8ti. W,, Bodburjr, Qnt» Canada.
«eicpbooe*: 8(». OfOoe OS.
Edltortal Office OS. 4^«iS9. Mas»8«r
E.«ift>i. Editor V. eklimd, Jfafl&f
«ddfcss: Sox €9, BaOmy» <M»xio. AdrertiAiQg » w s «voi> «RpUcatUm.
lyansIatloD flee of chaive.
TILAVSHZNNAT:
S9miueAi 1 vk. 74)0 6 kk.
. 3 kk. 3 ^
ebdynralteina: S vk. 8JOO e kk. 490
3wmm»i t vk. 8A) 6 kk. 4.79
' ^ . Jpidimpyhien vupk^ Vapaua ^ ilines|y tiiatalsui/
\nvimerat Ilmestyvät kidtenkin, fcuton täyalUstaJ
X)^ein sanottu nur. Person
1,1 Ulkoministeri Pearson pani mielestämme sormensa " k i -
päälle" kun, hän ilmaisi tiistaisessa lehtimieskonfereni^
^fgSa' 0'ttäwassa' Icasityskaniian» että ^Saksan tilanne voi ai>
~4ieuttäa kolmannen maailmansodan.
l f Selitettyään, että "pikkukahakat" voivat helposti kehittyä
Suursodaksi, mr. Pearson sarioi: "Tässä on painajaisemme.
JTds; Unkarin tilanne olisi -kehittynyt Itä-Saksassa, te' voitte
Vetää omat johtopäätöksenne sen vaaroista.'^
, a t . «^xHän antoi ymmärtää, että Itä-Saksan nousuun olisi liit-liynyt
ensin Länsi-Saksa ja sitten Euroopan yallat, huomautti
Jjrlobe and Mail lehden kirjeenvaihtaja Harvey Hickey.
* Tällainen vaara on todella olemassa. Ulkoministerimme
Jmenetteli mielestämme oikein kiinnittäessään canadalaisten
>'hubmiota asiaan. Tosiasiassa tämä vaara on vieläkin suu­rempi
sen vuoksi, että X^nsi-Saksan hallituksen visseillä
'piireillä ja niiden taustamiehillä on tarkoitus kalastella sa-gna^
ässa ^vedessä, jos mielimme välttää voimakkaampaa sa-
.^qijrtaa. . < , ,
' Mz-^i Sitäpaitsi sanomalehtimies James Senter tiedoittaa nyt
; albasta, että "canadalaiset' upseerit pitävät Saksaa maail-
Snam-äuhah'suurimpana vaarana." Tämä kirjeenvaihtaja kei:-
Länsi-Saksassa olevien canadalaisten upseerien, olevan
i 'igitä mieltä^ etta tilaisuuden tullen uudelleen peistettu Saksa
K)n valmis uusiin sotaseikkailuihin, ja mitkään "länsimaiden
\ . .jakeet" eivät tule sitä pidättämään. Kuten huomataan, nämä
j^anadalaiset ui>seerit ovaf nyt vetäneet samanlaisen johto-
^^töksln.!^ Saksari imperialismin^ uudelleen aseistamisesta,
/initä'esimerkiksi Vapaus ilmaisi perustelukseen Heti silloin
Jkiin'herätettiin kysymys Länsi-I^aksan aseistamisesta. Mutta
,'Hy^niiy^s ei nyt olekaan siiiäi, kukaonoljut oikeassa ja leuka
. fVääirässä. jKysymys on siitä, miten voidaan selvitä uhkaa-
; ivaksi käy vasta tilanteesta.
Vedettyään nyt oikean johtopäätöksen Saksan tilanteesta,
. . ^ulkpministeri Pearsonin pitäisi ottaa toinen askel ja ruveta
''vaatimaan Saksan demolcraattista yhdistämistä niin,' ettei
'siitä VOI koskaan enää tulla maailmanrauhan vaaraa. Saksan ,
.l^jrhdlstäminen poistaisi sen vaaran," mikä nyt^ on olemassa ja
fmikä pahenee päivä päivältä. Mutta Saiksan yhdistämistä ei
Voida tehdä siten,- että jompi kumpi sotilasluontoinen liit-
' ttoutuma —rl^ATO tai Varsovan-^liitto ~ saisi siitä lisää soti-
:IaäIIista apua^ toista liittoutumaa vastaan. Selvää on, että
5,ltumpikaan'^oli ei voi itsesäilytysvaistonsa vuoksi sellaiseen
/VaÖcaisiiun*' suostua. . . ' , -
!!Ölutia"'Saksan "-yhdistäminen on'käsittääksemme saavu»
•otettavissa meXko helposti jos molemmin puolin sovitaan siitä,
rettä yhdistettävä Saksa ei voi liittyä mihinkään sotilaslUon.
'toiseen liittoon — vaan että siitä tiilee sekä sanoin että teoin
rauHanbmainen; puolueeton jnaa.
' Me siis toivomme, että ul'koministeri Pearson toimisi
'YK:ssa oikeain johtopäätöstänsä sanelemalla tavalla Saksan
yhdistämiseksi.
, Ailia vain väkisin
, ,Vanhuuden heikkoutta potevat Ranskan ja'Bntannian
imperialistiset piirit eivät ilmeisestikään voi mukautuasiihen
»kylmään todellisuuteen, että niiden väkivoimateot eivät enää
; vetele. .
"j yiimeisinesimerkki tästä menneisyyden hurmassa elämi-
(sestä saatiin viime tiistaina, jolloin Ranska ja Britannia esit-
»tivät järkevämpien' pj^nnöistä ja varoituksista huolimatta
<YK:n Yleiskokouksen käsiteltäväksi "syytöksen", että Egypti
f onsyylljistynyt kovakouraiseen kohteluun siellä olevien rans-
,^'lcalaisten ja brittiläisten suhteen.
; ^ ,;,,Me tietysti paheksumme ihmisoikeuksien loukkaamista,
- tapahtukoon se missä tahansa — Yhdysvaltain etelävaltioissa,
j Stalinin aikaisessa Neuv^
' kaösa, Kyprbsin saatella tai Egyptissä. Mutta mikäli on puhe
'Egyptistä, niin meidän täytyy tunnustaa, että Britannian ja
^Räfiskän syytösten perustana on ilmeisesti enemmän keino­ni
tekoista.voimakeinoihin turvautumista kuin todellista pohjaa
' Selvää tietenkin on, että hyökkäyksen kohteeksi joutunut
) maa — tässä tapauksessa Egypti — joutuu sisällisen turvalli-jsuuden
vuoksi Ipanemaanhyöfckääjämaan kansalaiset erikoisr
; asemaan. Tämä on yleisesti hyväksytty "pienemmän pahan"
•'] teoria. Sitä käytettiin laajassa mitassa toisen maailmansodan
? aikana täällä Canadassakir^. Näissä turvallisuustoimenpi-ä
teissä voidaan myöstmennä^liiallisuuksiin, kuten mentiin toi-,
i sen maailmansodan aikan a ^täällä Canadassa varsinkin japani-
: laisten suhteen.
* Mutta harvoin nähdään, että hyökkääjämaat esittävät
f valituksia siitä, mitä niiden omat toimenpiteet ovat äikaan-i
saaneet!
f i Ranska ja Britannia vaativat nyt Egyptiltä virallisia "ta­nkeita",
että niiden kansalaisten karkoittaminen ja väärinkoh-
^ telu lopetetaan. Ranskan edustaja Valery Giscard d'Estain
isyj^tti - T ja Britannian edustaja sir PiersonDixon antoi sille
Isiunauksensa^ että karkoitettujen rans^kalaisten omaisuuksia
' on Egyptissä käsitelty mielivaltaisesti.
Minkä verran näissä syytöksissä on perää, sen näyttää
> tulevaisuus. Tunnettu tosiasia kuitenkin on se; että aikäi-
- semmat pfopagandasyytökset, jotta "Egypti karkoittaa tu-
V hansittain'' juutalaisia, ranskalaisia ja brittiläisiä, ovat osoit-
V tautuneet perättömiksi. Sitäpaits. on muistettava tämä: Mi-
' ten voidaan odottaa Egyptiltä ehdottomasti muotopuhtaita
; toimenpiteitä kaikissa suhteissa silloin kun hyökkääjät yrit-
^tävät kaikin käytettävissä olevin Jteinoin vaikeuttaa ja vahin-
. goittaa Egyptiä?
Kuka käsitteli ensimmäiseksi "mielivaltaisesti" toisten
. onjaisuuksia? Eivätkö Britannia ja Ranska "jäädyttäneet"
V mielivaltaisesti egyptiläisten omaisuuksia^: s^ kun
Egyptin'hallitus päätti tehdä omassa maassaan jotaikin sel-
; laista, mistä brittiläiset ja ranskalaiset eivät tykänneet?
Eivätkö Britannia ja Ranska vaatineet', että heidän luot-siensa,
joita Egypti olisi kipeästi tarvinnut, täytyy jättää
toimensa ja tulla pois Suezilta? Mitä eroa on sillä, jos tämän
vastineeksi Egypti haluaa karkoittaa joitakin sellaisia britti-
M i f ö mtmt sanoifaf
uvfTA nsBiJUk m
Parita, — Britannian Labour-puolueen
painostus Edenin hallitul­ta
vastaan oli-päätekijä aiinä kun
Britannia J a Banska suostuivat am
puniisen Jopeftamiseen Egyptissä,
sanoi Ranskan ulkoministeri Pine^u
tänään. . . ^
Puolustaessaan liallitufcsensa toi­menpiteitä
kolme päivää kestäviin
iilkoitoliittisen' keskustelut^ yhtey­dessä
kansalliskokouksessa;, Pitiean
esitti myös" seuraavat syyt .iniksi
Britannia ja Ranska • lopettivat sp;
tatolmensa z saamatta^ Suezia 'koU<y
naan kontrolliinsa: '
Yhdysvaltojen painostus. ^ ^
Yhdistyneiden Kansakuntien pai­nostus.
,
Neuvostoliiton aseellisen sekasn
tumisen uhkaus.
Viimeksimainittu, hän sanoi, oli
enemmän tai vähemmän. Viiiutiavis
tekijä - • - Hän sanoi Britanulan ja
Ranskan käsittäneen, että L>:apl
ryhtyy poliisito'raenpiteisilnSiinais
sa ja olivat Ratkaisseet Omassa mie-
Jessään mitä siinä tilanteessa' teh­dään
. . . — AP:n uutistieto jouluk.
19 pnä.
Rinnasti Paasikiven — marskiin?
Kysymyksiä ja
Kysymys; Olen Canadankansalaif
nen, 65 vuotta täyttänyt Ja saan vanf
huiideneläkettäi Jos minä' menen
asumaan/Yhdysvaltoihin/niin-mak­saako
Canadah Hallitus tämän' eläk­keen
minulle- sinne?;— -Tieto
luava. ' . ' ,
Vastaus: Ei. Asiallisesti puhueri
65^70 ikävuoden välillä olevat hen­kilöt
eivät saa "vanhuudeneläkettä"
vaan "avustusta", jota''maksetaan
varattomuuden perusteella: Läki
säätää, etta tätä avustusta lakataan
maksamasta hieti kun'henkilö menee
ulkomaille. Poikkeus voidaan teh­dä
vain siinä tapauksessa, jos maa­kuntahallitus
katsoo, että maasta
(Canadasta) poissaolo on henkilölle
välttämätöntä — mutta tässäkin ta­pauksessa
voi henkilö saada tätä
avustusta eli eläkettä korkeiritaan
kolme kuukautta. Mutta kun kysy­mys
on lain mukaan "avustuksesta",
niin siitä johtuu, että sitä on hyvin
vaikea saada ulkomaille vieraile­maan
mennessä. Mikäli on puhe
Yhdysvaltoihin tai muualle ulko­maille
asumaan menosta niin silloin
ei ole mitään mahdollisuutta saada
tätä "eläkettä".
r-^ Miksi ihmiset syntyvät lapsi­na?
, ' -
•—, Siksi että vanhemmat voivat
heidät kasvattaa ennenkuin tie höu-maavat
kuinka hölmöjä heistä tiilee.
— Kenia, Afrikassa, on pinta n-laltaan
224,000 neliömailia ja sen
asukasluku yli 6,000,000 jotka mil­tei
kaikki afrikkalaisia.
Iäisiä ja ranskalaisia^ joita, ei
siellä ^erikoisemmin tarvita tai
haluta?
• Kun ranskalaiset ja brittiläi­set
valittavat nyt, että Egypti
kohtelee huonosti niiden kan­salaisia,
niin eikö Egyptillä ole
oikeus sanoa, että Ranska ja
Britannia ovat syyllistyneet tu­hat
kertaa suurempiin rikkou-muksiin
tässä suhteessa hyök­käämällä
syyttä ja aihettomasti
Egyptin maan 'kamaralle sur­maten
egyptiläisiä, tuhoten hei­dän
omaisuuksiaan ja kotejaan
ja "ikarkoittaen" pakolaisiksi
ehkä p u o l i toistasataatuhatta
rauhallista egyptiläistä. Eika
meille ole opetettu, että "joka
tuulta kylvää, hän myrskyä
niittää?"
Emme . hallia , Britannian,
Ranskan ja Israelin rötöksillä
"oikeuttaa"^; Egyptin hallituk­sen
kaikkia •- toimenpiteitä.
Mutta ottaen ihmiset sellaisina
kuin he. ovat, meidän täytyy
liittyä niihin, jotka 'huomioivat
sekä syyt että seuraukset.
Sitäpaitsi on ilmeistä, että
hyökkääjämaat yrittävät vielä­kin
käyttää ' "pakkokeinoja"
Egyptiä vastaan. • Ilmeisenä
tarkoituksena on' -mobrlisoidä
yleistä mielipidetä Egyptiä vas­taan
— ei niinkään paljoa ih­misoikeuksien
puolustamiseksi
—• kuin Egyptin alistamisen hy­väksi.
Egypti ja muut arabi­maat
olisi jotenkin ja keiftoista
kaihtamatta • saatava "herran
nuhteeseen ja kuriin". Siinä
on koko Suezin kanavalle teh­dyn
hyökkäyksen a j a o. Siinä
on Egyptiä vastaan YK:ssa ja
sen ulkopuolella -,iharjoitetun
propagandan ydin. , -
Mutta vanhuuden^^heikkoutta
potevan imperialismin ham­paat
ovat sittenkin tylsistyneet
Asioista voidaan Ueteniia «Da
«ri mieltä. Tämi pf tää poUdcsiisa
myin «uurmiebiiD täbibm. Mnttit
labdittomoudeo bulppooa « » iUr
frästjfcio sanoen pidettävä sitä fcun
Toronton Vapaa Sana fimiastl;
edesmenneen /olio KmU Paasi'
kiven — MannerltelmilJk »Bkäli
tätä ei^vplda uskoa - ^ l a valkeata
sit% mikin uskoa iatnaanune
Toronton' Vapaa Sanasta seoraa'
van £61idafl ; "SupmaljdsteD kes-l^
uudessa tnnnnstettifn Paasikivi
yhtenä Suomen 'historian suur-mieltenä
Mannerheimin rionalla." •
.Me emme tiedä minltälaisten
f^spomalaisten" luussa Toronton
Vapasf Sana on tekemlsis.sä, mutrv
ta;sen me kyllä tiedämme, ettei­vät
Suomen yleistä mielipidettä
edustavat lehdet työväen r,ja
porvarien lehdet : jolta ölem-,
me saaneet Paasildven kuoleman,
Jälkeen,! ole moista; rinnastnstar
tehnyt. .
Tosiasia onkin, että sen minkä
Mannerheim ja Risto Hytti ^mie-liallaan
hävittivät, sen president­ti
Paasikivi rakensi, eU Paasiki-ven
•: omaa ': sanontaa käyttäen:
rakensi kynällä sen, minkä miekr
ka hävitti.
JÖs Paasikivelle halutaan yejrtaus-ikuvaa:
hakea Suonien: valtiollisesta
elämästä, niin silloin tulee vastusta^
mattomasti mieleen K. J . Stahlliergv
mutta sitten; on presidenttien: rivissä
pitkä tyhjiö ja vasta tämän tyhjiön
jälkeen tulevan ryhmän häntäpääs­sä
on eräs ammattisotilas, Manner­heim.
Lainaamme Paasikiven muistoksi
julkaistujen Suomen lehtien lausun­toja
joita lukija voi ^ rinnastaa 'Va­paa
äanan; — ja miksei myös^Va^-
pauden arvioon Presidentti» Paasi-f
kivestä:
Työkansan Sanomat (SKP); kir^
joittaa "Paasikiven linjasta" ja, lau­suu:
"Presidentti. Paasikiven : oma
käsitys tämän suuntauksen perus­piirteistä
käy esille hänen lukuisis­ta
puheistaan ja lausunnoistaa i yli
kymmenen vuoden kuluessa:;
'Olen puheissani esiintuonut,:^ttä.
Suomen ja Kfeuvostoliitoh välillä
tulee^vallita lujan ystävyyden ja et­tä
Suomen ulkopolitiikka' ei saa
koskaan kulkea ; mahtavaa vitäistä
naapuriamme vastaan. ; (Puhe it­senäisyyspäivänä
1945)./
. . vaikka liittymällä Yhdisty-
'neet Kansakunnat järjestöön astum-mekin
itsenäisenä valtiona kansojen
perheeseen, niin, kaikki tämä ei
merkitse että haluaisimme muuttaa
sitä ulkopoliittista suuntausta, joka
onnellisesti on vienyt meidät sodas^
ta pysyväiseen rauhaan ja luonut
uudeh- lähtökohdan nykyisissä-ja
tulevissa ; suhteissamme mahtavaan
Neuvostoliittoon. Olkoon meistä sen
vuoksi ^ ^ kaukana kaikki, mikä voisi
heikentää tai asettaa epäilyn alai-
?eksi' ne siteet ja ystävälliset suhteet;
joita olemme saaneet;rehellisessä
mielessä aikaan (Puhe rauhan-uhlassa
18. 9. -47). -
Näiden lausuntojen ilmentämä
suuntaus on saavuttanut kansamme
enemmistön kannatuksen juuri siitä
syystä että se on vastannut kansam­me
syvimpiä toiveita ja maamme
kalleimpia etuja. Se vastaa niitä
'edelleenkin samalla tavoin. Bauhah'
ja naapuriystävyyden suuntaus oii
velvoittava perintö, jonka J . K. Paä:
sikivi;on jättänyt kansallemme, äup-men
kansa kunnioittaa hänen muis-toaan
vaalimalla ja toteuttamalla tä­tä
perintöä".
, Sosialidemokraatti palauttaa mie­leen
työväenliikkeen ulkopolitiikan
merkityksen Paasikiven Linjan pohr
jana jä kirjoittaa:
: "Maahime yleinen suuntautumi­nen
ei kansamme kokonaisuutta sil­mällä
pidettäessä ollut kaikin ajoin
noudattanut sitä sosialidemokraat­tien
1920-luvulla omaksumaa käsi-;
tystä, jonka mukaan samalla kun
tiukasti pidämme kiinni omista oi-'
kuulasistamme itse määrätä kohta­loamme
ja reittiämme,: myös itäisel-;
Ie; naapurillemme on ani\ettava puo-:,
leltamme samat; oikeudet.; Tosin
asiantilaan ;: vaikutti; •-. myös itäiseni;
naapurimme oma ;. asenne, mutta,
kiistattomaksi tosiasiaksi jää joka
tapauksessa^ etteivät naapurusten
välit olleet luottamukselliset, vaan
epäluulo - kyti kaiken aikaa puolin;
ja toisin. ! v
Uusi Suomi (K): " J . K. PaasUdvi
ei ollut valtiomiespersoonallisuute-na
suinkaan yksiselitteinen. Jo. hä-n^
n pitkä aktiivinen -. elämänkaaren
.sa^ johon sisältyi uudenmman histo-iViämme
merkittävimmät vaiheet, OTI
.selityksenä siihen, miksi tuottaa 11-
'meisiä vaikeuksia alistaa hänet ta­vanmukaisen
kaavan puitteisiin.
Hän tunnusti itse Eräässä sodanjäK
Xeisessä puheessaan, että^häneii ön
täytynyt alistua näkemään monien
niiden ihanteiden ja periaatteiden
muuttuneen, jotka hänen ajatustal
paansa aikaisemmin hallitsivat. Mut­ta
juuri se, että Paasikiven persoo­nallisuus
aukenee katsottavaksi mö-'
nesta eri näkökulmasta, on myös
osoituksena tämän persoonalliisUu-den
rikkaudesta ja voimasta. Sekä
meidän oman maamme että maail­manhistorian
suurmiehet osoittautu­vat
läheltä katsoen useimmiten risti­riitaisiksi,
mutta itse asiassa tällai­nen
ristiriitaisuus kuuluu juuri suu­ren
persooncilllsuuden; ulemulcseeii.
Suureen;ma1ituu enemin^'kuin |iie-neen.
Paasikiven henkilö ja valtlo-miespersoonallisuus
oli i n h i i n l l l i ^ -
dessSän vaikiittava., „ Wa «li mna
itsensä. Hänellä oli i^bm varaa."
MaOtMma iUh)-, "i. fL Faasiki
ven valtioUifleo johtoajatus oU.'etr
tä Suomen kansän oli omien etujen'
sa vuoksi luotava,liyvätJa luotta'
jnukseUisei siibteet itäiseen
naapurivaltakuntaaik Valtiollisten
jäi^^sielmiensä |rjJäi8Utu!esta buO"
ilmatta oli Suoneen J a Neuvostoni-ton^
ka^«ojen maiuUdlista elää byvir
nä;naapureina... Suomen Jcannalta
tämä oli |o määntieteeliislsia sylistä
välttämätöntä. Suomen' ulkopoli-;
tilkka/ei saanut noudatella Icansain^
välisten poliittisten subdanteidfen
vaihteluja, ^yaan sen j tuli pila keiistä-vää
]ä I u p^ttavaä. l^ä^oli P i i ­kiven
idmeen liittyvän ulKöpoUit-tisen
linjan ^din. , ^ . , , - \
RakenUessäan täUe^pohjalle;'Su^
men uutta asemaa sJ.iiG Paasikivi
iuoritti suuren vältiomiestyön. Kanr
»rame ph siltä hänelle kutoUinen".
Vapaa Sana ( S K D L ) : . . ' . Paaslki-yi^
jota/kansamme tänään suree, on
Soilen falkana ja jälkeen kasvanut
; zansaillseen politiikkaamme erääksi
nei-kiitayäksi johtimeksi. ,
/^Oikeastaan vasta J . K. Paasikiven
tulleiBfia pääministeriksi 1944 syksyl­lä
päättyi naassamroe kansalaisso­taan
liittynyt kausi: ^väenluokan
lainvastainen diskrlminoimineji ja
ulkopolitiikan suuntautuminen en-jien
kaikkea .maailman ensimmäistä
sosialistista valtiota vastaan. TSsi^
muutos ei tietenkään,ollut vain yh­den
nueben^ansiota.:Be johtui maail-mantapabtumain^
l^^
min luhistumis^^
ipsuudesta uudep,maailman muotoa-iniseen.
Suomen työväenluokanJatr
kuvasta, taistelusta fasismia vastaan
ja raiihan puolesta. _ ^ '/
Tänä; ajankohtana kohosi' J . K.
Paasikivi porvarillisen Itsekritiikin;
ensimmäiseksi edustajaksi ja suun­nanmuutoksen
näyttäjäksi. Tässä
tehtävässä hän oli aluksi niin yksin,
että jopa hänen oma puolueensakin
sanoutui' hänestä irti, mutta H niin
eittämättömästi oikeassa, että^ vain
polittiiset .seikkailijat asettuivat
häntä vastaan. . . . . .
. Ja SuomenJkansa.kokonaisuudes­saan,
suree hänen poismentyään val­tion
pitkäaikaista päämiestä, jonka
nimeen niin erottamattomasti liit­tyy
Suomen; uusi ja • turvattu; ulkor
poliittinen asema. '
Pnä^enUi Sekkmien: lausui tyh­jentävästi
JulkiedeltäjänsS' elämän­työn
merkitykisen kahdella sanalla;
''Rauhan presidentti".
'lapuksi vielä erältä, ulkomaalai­slakin
lausuntoja:
^ N L : n jöiitava lebU Pravda pitää
paasiikivea/'vilpittömänä Neuvosto^
lilton;y$tävänä ja isuurena Suomen
poaönä".'- \^ \-.
liuotsalainen Morjbn-Tidningen
vilj^.I^aasä(iven'siiur^' räubian-työhpn
toteiamalla. että tämä edes­mennyt
vaiuöi^es teki; >'su^rimmän
työnsä vasta 'eläkieiäii*'jälkeen ja
selittää, .etfei ole :epäi}ystäkään sU^
tä,'eikö Paasildvi-. pli^i' merkinnyt
eniten nUoVjenj tasavallan: rakenta-
. ; ; ^ .;
Svenska iDagbladet kirjoittaa: Jur
ho; Paasiki;^i<kuuluu niihin meidän
päiviemme^ valitettavan: vähälukui­siin
poliitikkoihin; joille syystä voi­daan
antaa^valtiomlehen nimi, Suo­mi
on .^ijieni,.mutta Paasikivi,ajat­teli
suurten lahjoijen • mukaisesti ja
hänellä oli harvinainen-kyky asettaar
tämänpäiväiset tapahtumat i^Mstor
rialliseeri.';yhteyteen.-
SITA
SASSUCDIBOKIS
:^;./V;::;:-^v;;,;i>.;y;:-;;.Ä '>..('f,.,;.:t •-.
Seuraava kasku kuuluisa
jSstft iSiamas Alva fidl^
ehkä meille nykyajan k
mille ftRnbiUekto eshneikQ
kuulemma koetti Viimeisin]
sinaan löytää aineen, gok
ELEKTROONILASKUKONEET N-LIITON
KANSANTALaUbEN PALVELUKSESSA
Moskova, r--; JQimis^ luoma Jossa -on.-kycnmenen tavallista Jyrsin-xonemaailina•
pn sangen; monipuoll-jen.
^ /, ' ••
.; Nykyään on olemassa sellaisia - ko-^
leita. Jotka eivät auta ihmistä vain
iniumiillis^savt vaan- myöskin hex^-
sessä' työssä. Ne toimittavat mdni-nu^
kai8Ia.vlaskutehiäArjä,5 'analysoivat
kristallien rakennetta, luetteloivat
.{irjoja kirjastoissa,; ^yalltsevat; erilai­sia
.tietoja,_ iholtavatvkonelden .ja ko-konafbten-
tuotantolaitosten;työtä.r:Ne
ovat automaattisia ;plkala8ku!koneIta',
Jotita: toimivat tosiaai&in satumaisel­la
nopeudella jaVsItä- paitsi- noudatta­vat
miljardisten osien tarkkuutJta^
.Neuvostoliitossa on raScennettuimi-versaallsla
'e I e fctr o n 1 lasftukoneita
"HESM". "NUolI", "M-2", sarjafcone
".Ural" ja. erikoiskoneet ? "Kristalli"
"Sää" ja "6ZiR4-12". -Nämä ovat en­simmäisiä
uuden, tekniikan edustajia.
Niitä käytetään > Joka päivä yhä
enemmän.
Ioudes3a.;;
Neuvostoliiton-nkansanta-
Joku aika'sitten elektnnlplkalaa-kokone
( B E S M ) > toimitti laskusno-ritoksen
siltä, kuinka Jyrkkiä 'Saa-vai
olia kana van; laidat,: etteivät ne
li- lublstii^lf Kymmenen; laskntolsintoa'
:i saatiin ^ vähemmäs^'. knbi'v kolmessa;
ttiiuilissui.MtlaUa sitä ennetf' l 5 ' ' ^ -
k ^ ^ ; eivät kyenneet' monessa- kun-:
' kaude^i yialmlstaniaan yhtään läs-kutatl^
lsiia.
Toisella kotimaisella pikalaskuko-neel^^
M-2'' suoritettiin hyvin moni-m^
uUcainen-laskutehtävä suurten vesir^
voimalaito4tenbetonlpatojen'kestä­vyyden
^ määrittelemiseksi.
I^utehtÄvän toimltukseen^^^^^
noin yhdeksän ' konetyötuntla. Y h ­teensä
: kone; > toimitti r i^50: miljoonaa
ari^eettista-la^utehtävää.
.. Suorittamalla,;satoja; laskelmiafpl-kalaskukoneella-
neuVostolilttoIaiset
insinöörit löytävät; iräitokoneen siiven
parhaimman', muodon,, suihkumootto­rin
. suuttlmen taikka - tittbiinisliven
parliaimnMin rakenteen.' Tällaisia las-kutditäviä;'
elektronllaskukoneet ovat
suorittaneet; jo. tuhansia.;;
Tällä hetkellä neuvostoliittolaiset
konetta. ' -
.Kuudennella viisivuotiskaudella saa­vat
sellaisia: automaattikonelta monet;
Neuvostoliiton, tuotantolaitokset.
> Kokeiltavana on Jo kontrolUkoneita
ja- sulatusuunien sähkökaarivalojen
hoitaJia.'M&£asuunien.i]a;martInuunien
tomiinnanohjaamiseen': tullaan myös­kin
käyt^mään; matemaaj;tisia lasku­koneita^'
jotka ky&ehevät osasekunnis­sa
määrittelemään kaasujen painees­ta,
^lämpötilasta Ja kofcoonpandsta; it-'
sensä ottamien tietojen perusteella,
m i l l a i s i a k O F j a u k s i a on tehtävä sula-tusprosessiln
Ja antamaan sulatusta
säätmöstävUle ..koneille: asianomaisen
määräyksen".
Ohjauskoneita tullaan laajalti.käyt-tämään
liaftäpuhdlstamolssa Ja .ke­miallisessa
-teollisuudessa, ensi sijassa
epäterveellisillä tuotantoaloilla; ;
Laskukoneet ovat saaneet; monipuo-lissn
sovellutuksensa • voimataloudessa^:
eslmerkasl yhtenäisten voimalaitos-
Järjestelmien: ;työn ohjaamisessa- tu­hansien:
kilometrien matkoilla Ja tu­hansien
volttien Jänriitteelä.
Suurin; neuvostoliittolainen ener-geetikko
akateemikko; G. M . Krzhiz-hanovÄ!
cI kertoo, että: täydellinen au-tcunaatisplnti;.
saadaan siinä aikaan
laäkura^sulaitteiden 'avulla/ -Jotka
tulevat olemaan yhteydessä voimalain
tosten >Ja : muuntaja-asemien auto^
maattisten -'bperaattorien" ^ kanssa.
Tavattoman fpltkäkätisen satusanka­rin
tavoIi\, nämä laitteet panevat
käyntiin ja pysäyttävät monien voi­malaitosten
voimakoneet, kytkevät Ja
katkaisevat sähkövirran,, säännöstär
vät sähkövirran taajuuden. Jännitteen
Ja Jakavat.' kehitetehon :asemien ^ Ices-ken.
Elektronlkonelta;'. jotka / helpottavat
ihmisten : fyöla; v otetaan käytäntöön
myös NeuyostolIIton. rautateillä.
Eräässä -tutkimuslaitoksessa = kokeil­laan
pattiaillaan laskuratkaisulaitet-ta,
Joka • kykenee kuljettamaan -Junia
Itsenäisesti. Se pitää silmällä Junien
ktil-cuaikataulua radan kuntoisuutta,
junan painoa; Ja kaUckia mahdollisia
muutoksia! -Joita on jostain syystä ta­seita
.vaihtomäeltä radiotutkaimet
"päkevätM- vaunut kaikflta xaUeilta
JaitaKrfttavat niistä tiedot ; 1 ^ ^
teeUe^i<Jo!ka:laittaa junatsitsenäisestl.
; Automaatit tekevät rautateillä; lo­pun
cvaihtomiesten ja jarrumiesten
ammatista.. '
; Vapautiineet työntekijät saavat eri­koisilla
kursseilla : teknillisen; slvistyk.r,
sen ya tulevat hoitamaan: automaat­teja,;
Jolikattekevät raskaan työn Ih-.
misen • ^emesta.
Laskukoneita on nykyään myös
lentokoneissa. Lentokoneen oUäsa
ilmassa ne antavat lentokoneelle tar-kum^
uun kumlteoUisuttd^
Kun vUsikymmmtätuhat
nistumrtta koetta oli fiuortt
nmuansäyynyt ^a kylläst;
lainen:
:.— Nyt me olemme tehnee
koetta; ^mmtSift'ol^ saavutt
tään •tukdcsia] 5^%-
- i V$l emme-mlf^ tiii
metteli; .Edison. . olema
taneet: sumia tuiokisia. Me
me 'nyt jo" 50 000 ahietta. j(
sovellu kumin Hraimistamisei Si:/^Siil^fi:;:t;.5^^''
Rakkaani uskotka suu
seen rakkauteen?
. — Uskon lujasti sillä o
nut-seii jo. useita kertoja
'VÄPÄUDi
VARTIJA
SMiN
oppineet ja: Insinöörit suunnittelevat pahtunutmatimlla^.^^
tfiinsanothija V spesiaiisoltuja; ;::-mate- kenee kuljettamaan JUnaa sateessa Ja
maattisia n ikoneita. •:'Ihmisen' tahdon" sumussa,": •' Yöllä; erikoinen laite lä-mruloalsesti-
ne ^valmistavat tarvittavia
konekapalelta Ja,'monenlaisia tuot­teita.
, . *
'Tällaiset 'koheet 'lioltavaj; it^e työ­välineen
: liikettä; sääntelevät ^kloneen
nopeutta Ja suorittavat kaUdd tehtä- ^
vät:;siiliä järjestyksessä;kuin::kuuluu.
Kaksi tällaista automaattista jyrsin-konetta
votvvälmlstfla 'tuotteita/yhtä
paljon kuin kokonainen työosasto.
hettää ul^rapunaisla säteitä. NUden
heijasbumlsen•- ottaa; vastaan televisio-laite.
Tällainen laite aivan kuin va-.
laisee tietä,' Ja' automaatti "näkee"
"eteensä monta metriä.
Neuvostoliitonrautateillä otetaan
käytäntöön ^vaihteiden automaattinen
ohJaus; -Piakkoin koneistetaan "aasin
selät"- ottamalla käytäntöön niiden
koneistuksessa :;]aSku!koneet.f Tällai-vittavansuunnan
ohjaten niitä Itse­näisesti
radioaaltojeh mukaan Ja ope?
reeraavat (kojeiden antamilla tiedoilla.
Neuvö3töliiton; eräillä lentolinjoilla
välittävät .nyfkyäänmatkustajallikenf
nettäsuihikukoneet, jotka on varus­tettu'
uudenalkalsimmilla kojeilla Ja
laitteilla. Tarpeen tullen kone voi
läntää ilman lentäjää ja suorittaa
sokScolaskun Isntokentälle. Ne ^vät
pelkää: sumua, paQckastav ja sadetta:
ne suorittavat lentoja vuoden ja vuo­rokauden
^kaikkina aikoina.
Kuudennella viisivuotiskaudella tul­laan,
elektronllaskuteoneita käyttä-:
mään' monilla Neuvostoliiton teolli­suusaloilla:;
Suurta työtä tällä alalla
suoritetaan ei vain Moskovassa. Joku
aika :sitten perustettiin eläktronllas-kukoneinstituutti
Armenian pääkau­punkiin
— Jerevanlln. Tämän-uuden
tieteellisen laitoksen yihteyteen^ -ra­kennetaan
kokeilutehdas. jossa on ai-^
komus' Järjestää erilaisten pikalasku-koneiden
suursarjatuotanto. .
Lähi; vuosina Neuvostoliitossa ra-/
kennetaan 32 tehdasta, jotka tulevat
ttiottamaan; elektroriilaski&oneita ja
uusimpia; automatisointilaitteita,-
> Neuvostoliitossa suoritetaan suurta
valmistelutyötä; valtavan tehtävän
täyttänUseksipIkalaskukonelden so­veltamisessa
suiuressa mitassa kan­santalouteen.
Hiljattain; pidettiin
Neuvostoliiton tiedeakatemian erikoi­nen
sessia, joka käsitteli tuotannon
automatlsoiimin:tieteellisiä ongelmia;
Sesslassa todettiin, että eri koneiden
ja tuotannon eri puolien automatisoi­misesta
on siirryttävä tuotantopro­sessien
kokonaisautomatlsointilnvol-malaitofcsilla,'
metallurgiassa .•: sd5ä^
vuo^-i-, polttoaine- ja konerakennus-teollisuudessa.
; Kokonaisen vallankumouitsen näil­lä,:
samoin kuin muillaikin Neuvosto-
Uiton teollisuusaloilla ;tekevätautb-maattiikoneet.><
jotl»;eivätvaih: säilytä
Ihmisen .tahdon mukaisia ;työmenetel-miä.
vaan vieläpä valitsevat itsökhi
mitä parhaimpia ja - mukautuvat
muutttmelsiin työolotiiin.^ Opphieiden •
Niiden hallitusten jouko!
äänekkämmin- Govat prot
neet Unkarin tapausten
Wi myös sellainenkin "läi
sivistystä"vja ''vapaata maa
dustäva; kuin Kuuban halli
.••Kaikin tiedämme,- mic
komento vallitsee tuossa si
sa, jossa diktaattori Ratista
rautaisella • kädelläi jonka
liikettä ohjaa Wall-kadun ra
Maassa ei'ole jäljellä riekal
muistuttamassa mitään ]
laillisesta hallituksesta. K
viilioikeudeti -yksinpä tee!
kin siviili- ja ihmisoikeuk
hukutettu miekan terään.
Ja tämä-hallitus sitten p
raa Unkarlllel.
Sattui, että juuri samaar
Unkarin tapausten kanssia
kapina Kuubassa. Dlktaat
tlsta »heitti heti lentokoneeni
tönsä -ja tankkinsa kauan ;
rasti kärsuiyttä Kuuhan kan
taan.-; Kapina hukutettiin ve
hin. I- ,Tämä viimeksi kukist
pina on:vain yksi pieni luku
tori: Batlstan verisen: terrori]
sa. Vähän on tietoja siitä, ]
;män Viimeisen:kapinan jär
mitkä voimat olivat ^e,n
mutta selvää on,, että niin
kuin,on sortoa ja^tärroria^ t
pinolta syntyn^ään. .
, Tällaisia ovat nevaltakir.
ta Kuuban: edustajisto tuo
naan Yhdyskansoihin/: Mikä
va syntyykään silloin > kut
-^edustajisto syyttää muita. ra
misoikeiiksien; rikkomisesta!
hekin iesjyintyvät. Unkarin kai
sen vapauden••• pelastajina! l
kansa -kylläkin tarvitsee apu;
vaikeina päivinään; mutta se
todellinen;: apu i ei kiinnosta :
sellaisten kuin Kuuban edus:
— Työmies Eteenpäiö.
Hallituskriisin käryä
Helsingissä . ^.
Helsinki. ~ H^lituskriisl
kanen syntyi - joulukuun
eduskunnansuured valiokum
väksyessä ^maalaisliiton, kai
mokraattien; ja; ruotsalaisten
työllisyyslakiin * muutoksen,
merkitsee kunnille ;tUntUvaa
tusta työttömyysmenoissa:
Ja* 'insinöörien Väittämän n
tällaiset koneet^ voivat'.'kar,tutta
kokemusta; ne ;elvät>tUletoist
'vanhoja'^ ^ virheitä - ja, änalj
omat fedäobbistiUhlsensa; tulev
rantamaan verkalleen' työtään.
^ ' , — V. Pel
favanlsen Pulliaisen joaluhäkeiiiys
"Joulu on jo ovella"; tahtoo sanoai
että kim^nämä rivittUlevat /pois palr
nokenee^ — ja lehti saapuu postin
tcautta' lähemmiUe / lukijoilleen, silloin
on- jöUlu.'-'^'" '-'l - - -r r,.i • ••' •
;Kyt on siis jöuIu vielä;nutkan takar
na,.mi^tta kuitenkin jo:kniln .lähellä,
että; vallitsee ylemen Joulutunnehna.
Enäintä-väl^ on;Jo' saanut Joulusii­v
o t ^ » ^täidylösl ja me kaikhi saam­me
nyt joulutunnelmaa ;seika*kotona.
etöL; naapurissa :kä3^e^\; \ J a väsy-myScsesi^
huolimatto aina nutte-tät
emännät valmiina "aloittamaan
alusia" — jouluherkkujai "Vahnlsta-nilsesta—"
samalla kim' yleisradio TO-roltt^'
mdUe. että "vältkkää ylen-sy&
nista ja juomista terveytenne t»T.
kia'*, fäUä liian äl±iä saatu painon-
IISSM'lähentää kuulenia uhkaavasti
kÖoliiiÄlväd. "
Siitä <»i sentään hyvä. etteivät td-natbum
; naiset Jouda V joulun aikana
Uhoamaan.
Mutta olisi s l t t ^ ^ väärin ja yksi­puolista
olettaa, että joulu on peökää
työj^^Jaaakäxölnliä. ^
iVanhan isUtä: perityn., tavan mut
kaan't3.tä valon juhlaa vietetään niin
ktmihkäallfeesti kuha rafaapns.^ myö­ten
ata^. MeUm pBckUlhmislllä.
palkkatyöläilsiUä; ja ; omaa', fenniaan
hoitavilla ;Jarmaxe'iUa,:ei ole -suuren
suuria juhlahumuja^ Mutta sittenkin
on joxiluna 4ähän yhtä ja toista.
i-iPikasilmäy!^ eräisiin ^ympäristön ih­misiin;
joiden kanssa .olemme: olleet
k o s k e t u k s i s s a . ; : w t a a , ; . siitä;
miten.'-täällä 'maanmies temme;keä£uu-dsssa
Joulua vastaanotetaan:
? •yieJsempanMllmiönä on, kuten suo-^
malainen.:^jouluperimie,edellyttää,^että
jouluaattona.?.<tai> vlImeistäänr.^Joulu•^
päivänä, kokoontuu (koko perhe yh-tesn;=~:;
tavaHisestI^"Jouluäte3r^^
^'pukin" lahjojen päälle.
vuosi; uusiintuvaa ^perhejuhlaa odot­tavat
/erikoistapauksena sekä van^
hemman että nuoremman sukupolven
jäsenet. ^
Ja on siiliä kerraksi -jaululloa kim
vanha: vaari ja mummo, sekä lapset,
vävyt, miiilät. ystävät Ja ne "rakikaat
lastenlapset^ kokoontuvat yhden kur­kihirren
aU^ ikivanhaa valon juhlaa
viettamääni Sellainen yliteistunne ja
-riemu, m&ä tällaiseen perhejuhlaan
idteältyy, karvaa liyvinkin emäntien
V£^vat Ja ponnistelut.
' Perhejuhlien rimmlla'ja niiden l i ­säksi
imet tSi^väentaloOIa — ihaalelDa
— Järjestetyt yhteiset juhlat.
"Oikeutta"* myöten'joulu on luon­nollisesti::
ennenkaikkea f lasten /jidila.
Lapsia' varten yritetään 'tämän Juh­lan
ajaksi ja kunniaksi hanklda yhtä
ja toista,sellaistakin, mitä^.ei mtuil-lohx
raskittaisi hankkia. Lapset inyös
eniten nauttivat joulusta; vaikka eivät
enää aiyan viattomasti uskoisikaan
joulupukkiin; kuten me aäcuisetthmi-;
set vaiivojen kanssa suuressa slhisil-i
mä5syydessä uskomme. *?;
jiMutta:; hyvän:. suomela
mukaan jouluna /muistetaan myös
Vanhntpia kansalaisiamme;, f f ^ ; niitä^:
joilla on jo sekä lasten;!;läpsiäV eut^fi
Jasten lastenkin lapsia/ Jos olemme
rehellisiä itsellen^ne.' niitt'_ meidän
töytyy myöntää, että ahia eäune elä­män
; kiivaassa tahdissa ollen jouda
antamaan näilleJvanhemmllle^ kansani
Iäisillemme sitä huomiota, ' niikä
heille - todellisuudessa kuuluu. ? ^Ifcjsi
on ; oikeastaan : k a k s h i k e r t a t o e n j ^ ^
muistaa pienellä/huomaavaisuuden-osoituksella
näitä vanhempia ikansa-laisiammekin.
Mahdollisesti he eivät ymmärrä, ei­vätkä
käsitä kaikkia nykyajan «kot­kotuksia"
aivan samalla tavalla kuin
me vähän: nuoreminat—;mutta jos
syvennymme heidän kanssaan' kes­kustelemaan,
niin silloin ' saamme
miltei po&keUksetta huomata, että
'pitkän,^l|mänsä varreUa ^-saamiensa
kokemisten perustalla näillä van-huksOIa^
o^ sittenkinpaljon hyödyl­lisiä
ja ^varteenotettavia tietoja.
Mikäli "ön sitten' pidie' meisti' tk^
vallisista Pulliaisista. Joilla „ on, kun­nioiteta;^
:;^ikkeufc^/•'lukuu
matta, vähemmän kelhuttavar
malaisen /(tavan:mtikaan^ ta^u
"liialliseenkm"' Uoitteluun silloii
voin j^uln siihen .tilaisuus^ tul
varat ,<myöten,-antavat, nihi v
tulisi pysytellä kultaisella kesi
—.tai ainakin'pyrkiä'Siihen.
' Tässä^-muistuu ihieleen «riita
ran> k^älomallaV::mentäessä a
nuori kissamme söi.~heti kesän
päästyämme; niin:-pa^on metsä
oravia ja muita "'heiSflkuJa", ett
kipe^^ siitä; 'se oksensi kola
ja:imakasi.;vielä'r'seur8avan -pi
Me'nauroimme sfflbhi. muuten
k£um<kiasanpoikafflmei liiallisen
kutteltin kustam^idu^lla: Toivott
el kt&aan' xöi. kn4- joulima '
teila'r.imeldän tavallisten "-Pullia
liiallisen; ^herkuttelun kustannuli
TäBä^ pienellä varauksella i
l a m m ^ sitten kaikiUe Vap;
lukijoille 'mahdollisimman*ha
joulua. '*Kun kerran joulu on
^Ödään vtohieiddn, silakka" t
vanha mutta aina phteä isoiä
aikanaan sanoa. Ja mikäli j
Iloista on etukäteen >tUUut "]
ici&känxm" — kutea se tahtoo'*
ollakm — nihi kiristetään sitten
tä heti uudeQivuoden/alus3S.Siiht
me "tavalliset Pullialsetr oK
harjaantum|8en/kautta tottuneet
Siis Amuskaa Joulua ^nig
joiden kanssa (demme aiGdolsta'<
eri ^ I t ä ja niistä väitelleet^, ^
- 1 — SänsSkoo